1

museoon!TA

MP

ER

EE

N K

AU

PU

NG

IN M

US

EO

PALV

ELU

T 2/

2010

Tampereen taidemuseo Pietilä, Purnu, AlapotiTR1 Taiteilijat 2010 Sara Hildénin taidemuseo Olotila OK!Vapriikki Tampereen luonnontieteellinen museo

2 1

Tampereen kaupungin museoiden tiedotuslehti

Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2011

Vastaava päätoimittaja: Toimi Jaatinen

Toimitusneuvosto: Toimi Jaatinen, Timo Lehtinen, Taina Myllyharju, Tähtitalvikki Poikajärvi, Helena Yli-Kerttula

Toimitussihteeri: Tähtitalvikki Poikajärvi

Taitto: Timo Lehtinen

Painopaikka: Hämeen kirjapaino Oy 2010

Museoon! –lehteä voi lukea myös netissä museoiden sivuilla.

Kansi: Mika Hiironniemi, Sara Hildénin taidemuseo

Kuva: Timo Lehtinen

MUSEOILLE KIITOSTA

Tässä lehdessä:1 Pääkirjoitus2 Ennennäkemätöntä Tampereella6 Tuulikki Pietilä8 Purnu-ryjmä10 Matti Alapoti – klassikko ja tarinankertoja12 Taiteilijat 201014 Elektronisen kulttuurin uusia suuntauksia mansSEDANse -festivaaleilla16 Puutarhasta matkaan18 Tampereen luonnontieteellisen museon juuret ovat luontoharrastuksessa20 Jääkiekkomuseon kausi kestää koko vuoden22 Joutavatko seniorit museoon?28 Museokokoelmien hoito tehostuu - Kokoelmakeskus käyttöön 201230 Uutisia32 Näyttelykalenteri34 Tapahtumakalenteri41 Mustikerho

ampereen taidemuseo, Taidehalli TR1, Rupriikki ja Vapriikki teettivät viime keväänä kävijätutki-muksen. Tavoitteena oli kartoittaa museoissa käyntiä, käynnin syitä ja museokäynnille asetettuja odotuksia sekä sitä, miten niihin on kyetty vastaamaan. Museoiden saamat arvosanat olivat erit-täin hyvät. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet vastaajat aikovat palata museoon ja suurin osa suosittelee käyntiä myös tuttavilleen. Museoihin tullaan ennen kaikkea näyttelyiden vuoksi, mutta myös tapahtumat, kahvila- ja museokauppa ovat tärkeitä. Museoissa rentoudutaan, viete-tään mukavaa vapaa-aikaa ja sivistytään. Yleensä käynnille asetetut odotukset täyttyvät, usein myös ylittyvät. Näyttelytarjontaan, henkilökuntaan ja palveluun ollaan tyytyväisiä, mutta

esimerkiksi opasteista tuli myös kritiikkiä. Kokonaisarvosanaksi tuli 6 asteikolla 1-7. Innolink Rese-arch Oy:n toteuttamassa tutkimuksessa oli mukana 803 vastaajaa.

Tehdyn tutkimuksen tulokset olivat vielä parempia kuin oli odotettu, vaikka museoiden saama asiakaspalaute onkin yleensä myönteistä. Ne museot, jotka eivät olleet tällä kertaa mukana tutki-muksessa, saavat vähintään yhtä hyvää palautetta kuin nyt kohteena olleet. Liialliseen tyytyväi-syyteen ei kuitenkaan pidä tuudittautua. Laatu ja kiinnostavuus on säilytettävä talouden taantu-man vähentämillä resursseillakin. Eikä riitä, että museoiden ystävät ovat tyytyväisiä, vaan heidän määräänsä – museoiden vakituisia asiakkaita – pitäisi pystyä lisäämään. Erityisen tärkeää on tavoittaa myös niitä, joilla ei ole useinkaan mahdollisuuksia itse käydä museoissa tai jotka tarvit-sevat museoissa erityispalveluita. Tässä lehdessä kerrotaan museoiden ikäihmisille tarjoamista mo-nipuolisista palveluista, jotka yhdessä muiden kulttuurin ja liikunnan palveluiden kanssa ovat yhä arvostetumpia varttuneemman väen elämänlaadun kohentajia. Kulttuuria ja liikuntaa harrastava ihminen elää terveemmin ja kauemmin.

Tampereen museokesä sisälsi kolme merkittävää kansainvälistä museokongressia. Tamperelai-set museot ja yleensä koko kaupungin palvelutarjonta saivat kehuja, jotka eivät olleet pelkkää kohteliaisuutta. Vahvistuneiden yhteistyöverkostojen merkitys museoiden tulevalle toiminnalle on erittäin suuri. Teollisuuden, tekniikan ja työväen historian asiantuntijoiden elokuinen kongressi Re-using the Industrial Past herätti keskustelun Tammerkosken mahdollisuuksista Unescon maailman-perintökohteeksi. Keskustelu ja selvitystyö asian tiimoilta jatkuu. On tulos mikä tahansa, kaikki tehty ja tehtävä työ vahvistaa Tammerkosken kulttuurimaiseman arvoa ja tunnettavuutta. Ilman maailmanperintöstatustakin Tammerkoski on upea ja elävä kokonaisuus, tamperelaisille ylpeyden ja vieraille ihastelun aihe.

Tampereen museosyksy 2010 on runsas ja värikäs. Tervetuloa tutustumaan sen antiin. Museot pi-dentävät ikää!

TOIMI JAATINENMUSEOTOIMENJOHTAJA

T

2 3

ENNENNÄKEMÄTÖNTÄ Tampereella

Sara Hildénin taidemuseon syksyn näyttelyssä Olotila OK! Ja muuta uutta taidetta esittäytyy uusi suomalainen

maalarisukupolvi. He kaikki ovat jo näyttäneet kyntensä taiteen kentällä ja heistä kaikista tullaan varmasti kuulemaan lisää. Suurin osa tekee figuratiivista eli esittävää taidetta, jonka

aiheena on useimmiten ihminen tai maisema. Näitä taiteilijoita yhdistää esittävyyden lisäksi tavoite saada yleisö lähtemään

mukaan tulkintaan, tarinaan ja tunnelmaan. Kolme taiteilijaa saa puheenvuoron ja kertoo mistä heidän taiteen tekemisessään

on oikein kysymys.

Tamara Piilola: Suo, 2009, Sara Hildénin säätiö.

TAMARA PIILOLAS. 1977

Aiheen on oltava lähes mahdoton maalata, jotta minua kiinnostaisi yrittää ratkaista se. Olen viime vuosina valinnut mahdollisimman vaikeita aiheita, jotka vilisevät yksityiskohtia ja valoa. Suossa minua kiinnostivat heijastukset, värit ja aiheen maalauksellisuus.

Suo tavallaan “maalasi itse itsensä” koska aloitin sen vasemman puolen ensin ja luulin että se riittää, mutta jouduinkin jatkamaan toiseen paneeliin aloitettuani maalaamisen. Maalaus on niin leveä, että sitä on kerralla mahdo-ton hahmottaa. Taistelin sen kanssa tosi pitkään ja tarkoitan tässä maalauksen tuijottamista, sillä maalaan maalaukset yleensä lähes aina alla prima eli kerta-maalauksena. Tuijotin Suota lähes puoli vuotta ennen kuin sain sen valmiiksi.

On tärkeää näyttää töitä yleisölle, en tee niitä itseäni varten. Maalaan vuo-dessa viidestä kymmeneen maalausta. On hyvä kuulla palautetta, mutta oma tyytyväisyys on kuitenkin tärkeintä. Jos en itse ole tyytyväinen, kehuista ei voi nauttia. Toivoisin, että tulevaisuudessa Suomessakin Keski-Euroopan malliin sisällytettäisiin viiden minuutin insertti taiteesta parhaaseen TV:n katseluai-kaan. Saksassa tai Ranskassa taide tunnustetaan kuuluvaksi jokaiselle ja siitä tiedotetaan kuten jalkapallosta. Taiteesta puhumisen laatu kasvaisi ja puhe lisääntyisi, jos sitä arkipäiväistettäisiin.

Olen aina tehnyt figuratiivisia maalauksia, ja siinä mielessä olen perintei-nen maalari. Silti ei-esittävät maalauksetkin ovat mielestäni esittäviä koska ne tuovat aina mieleen jotain. Sen takia minun helppo hyväksyä tekemiseni, vaik-ka ne välillä luisuisivatkin kaoottiseksi mylläkäksi josta ei saa mitään selvää.

4 5

OLOTILA OK! JA MUUTA UUTTA TAIDETTA SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOSSA 11.9.-21.11.2010

TOPI RUOTSALAINENS. 1979

Taiteilijan työ on hyvin pitkälti yksinäistä puurtamista työhuoneella, omien ajatusten parissa pyörimistä ja uu-sien maailmojen luomista yhden huoneen (ja yhden pään) sisällä. Kun teokset sitten saa yleisön eteen, aukeaa vihdoin keskustelun mahdollisuus.

Maalausprosessin aikana tulee teoksen äärellä vietettyä usein tuntitolkulla aikaa. Siinä ajassa ehtii ajatella aika monenlaisia ajatuksia ja seikkailla useiden erinäisten assosiaatioiden sokkelossa. Osa sivujuonteista saat-taa prosessin myötä kasvaa merkittävämpään rooliin ja teos saattaa siten ottaa aivan uuden suunnan. Itse tykkään tarrata näihin mielleyhtymien luomiin uusiin mahdollisuuksiin ja usein pyrin tarjoamaan katsojalle-kin hienovaraisia polkuja omien ajatusteni äärelle. En tietenkään vaadi katsojaa kulkemaan kanssani samoja reittejä (mikä olisikin mahdotonta). Pikemminkin kaikki katsojalle teosten äärellä syntyvät omat ajatukset ja mielleyhtymät ovat suotavia (olivatpa ne kuinka kaukaa haettuja ja poikkeavia omien lähtökohtieni kanssa), sillä niitten myötä katsojan henkilökohtainen side teokseen vahvistuu, ja teoksen merkityksellisyys kasvaa.

Olen joskus aiemmin verrannut maalaamiskerrontatapaani savolaishenkiseen puheeseen: Asiasta puhutaan asiaa kuitenkaan suoraan paljastamatta, kierrellen ja kiertoilmauksia käyttäen. Ikään kuin kuulijaa jatkuvas-ti testaten. Ymmärtämisen ja oivaltamisen mahdollisuus (ja vastuu) jää kuulijalle - tai maalausten kohdalla katsojalle.

Esittävyys on maalausteni lähtökohta muttei itseisarvo. En siis pyri realismiin maalatessani vaan tyydyttä-mään oman esteettisen silmäni vaatimukset. Sattuma on tervetullut vierailija, jonka toivoisin käyvän useammin kylässä. Yksikin sattuma tai virhe maalausprosessin aikana saattaakin johtaa suureen oivallukseen.

Olen varmaan pohjimmiltani kuitenkin jonkin sortin tarinankertoja, ja esittävyyden kautta saan parhaiten esitettyä tarinani. Ihmisen kuvaaminen on jo jonkin aikaa ollut taiteeni keskiössä. Ihmisfiguuri jaksaa loputto-masti kiehtoa minua tunteiden, ajatusten ja tunnelmien välittäjänä sekä tietysti peilinä nykymaailman tilan-teissa ja oman elämän pohdinnassa.

RIIKKA LENKKERIS. 1971

Antti ja Laura kuuluu Kluu-vin galleriassa esillä ol-leeseen maalaussarjaan, jonka kuvataidekriitikko Veikko Halmetoja nimesi näyttelytekstissään”kenen ta-hansa kuviksi”. Suomalainen arki, tavallisuus ja tuttuuden tunne ovat suurten ryhmä-muotokuvien lähtökohtana. Maalauksissa esitetyt ihmiset ovat sidoksissa toisiinsa per-hesuhteiden kautta , mikä luo vaikutelman intimiteetistä, jossa kuvatut esiintyvät ilman tiukkoja sosiaalisia tai muodol-lisia odotuksia. He vain ovat, istuvat vierekkäin, nukkuvat päiväunia tai makailevat toi-sissaan kiinni.

Ystäväni ja oma perheeni toimivat malleina, joskus maa-laus syntyy omasta arjesta suo-raan ja spontaanisti. Yleensä lähestyn aihetta luonnostellen eläviä malleja tai valokuvaten. Ihmiskuvauksessa minua kiin-nostaa erityisesti kehonkieli ja asennot, ryhmäkuvissa asen-tojen väliset suhteet ja hieno-varaiset keskinäiset jännitteet, myös tiettyihin kuvakulmiin palaan toistuvasti.

Toisaalta näitä maalauksia tehdessäni tarkoitukseni oli liit-tää tavallinen ja arkinen ku-va-aihe maalaustapaan, jossa on paljon viitteitä eurooppa-laisesta maalaustaiteen tradi-tiosta,( jonka uskonnollinen ja maallinen ” kantakuvasto” ihmisyyden kuvaajana toimii myös nykymaalaukseen vai-kuttavana taustana.)

Ryhmäkuva nuoresta suo-malaisesta perheestä toisiinsa kietoutuneina arkisesti alus-vaatteisillaan herättää tah-tomattaankin mielleyhtymiä vanhaan uskonnolliseen ku-vastoon jo pelkällä kolmio-maisella sommitelmallaan. Lyhyissä kalsareissa jalat ha-rallaan makaava, kohtalai-sen realistisesti kuvattu isä on saanut maalauksessa yleensä feminiiniseksi koetun roolin huolenpitoa antavana ja ryh-mää kokoavana hahmona. Yksi maalaussarjan taustalla olevista mielenkiintoni koh-teista onkin tapa, jolla maa-laus pystyy omaan historiaan-sa nojaten idealisoimaan ja pyhittämään myös sellaisia kuva-aiheita, joita alun perin ei sellaisiksi ole mielletty.

Topi Ruotsalainen: Azzurri contra rossi, taiteilijan omistuksessa.

Riikka Lenkkeri: Antti ja Laura, 2009-2010, taiteilijan omistuksessa.

6 7

”Ottaa nyt toiselta ajatus ja tehdä siitä kuva….”

1990. Hän rakensi kuvaelmia yhdessä Pentti Eistolan ja Tove Janssonin kanssa. Yleensä Tuu-likki Pietilä suunnitteli ja rakensi kuvaelmat ja hahmot, Tove Janssonin vastatessa hahmojen silmistä ja kasvojen ilmeistä. Kuvaelmia syntyi vuosien myötä yhteensä 41. Muumikuvaelmia esitellään Tampereen taidemuseon Muumilaak-sossa Tuulikki Pietilän Muistonäyttelyn ja Pur-nu-ryhmän näyttelyn ollessa esillä Tampereen taidemuseossa.

Tuulikki Pietilä oli mukana monenlaisissa kuvataiteen järjestötehtävissä, hän kuului mm. Suomen Taiteilijaseuran hallitukseen, Suomen taidegraafikkojen johtokuntaan, Taideakatemi-an hallitukseen ja Valtion kuvaamataidelauta-kuntaan. Suomen kuvataiteilijat -matrikkelin toimituskunnassa hän havaitsi monen taitei-lijan syntyneen samana vuonna kuin hän itse ja Suomen valtio. Tästä syntyi ajatus yhteisen näyttelyn järjestämisestä juhlistamaan 50-vuo-tispäiviä. Tuo seitsemän taiteilijan yhteisnäyt-tely toteutui Purnussa siis vuonna 1967 ja myö-hemmin vielä useita kertoja.

SOILA KAIPIAINEN

TUULIKKI PIETILÄN MUISTONÄYTTELY TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA 2.10.2010 – 9.1.2011PIETILÄN RAKENTAMIA KOLMIULOTTEISIA MUUMIKUVAELMIA ESILLÄ TAMPEREEN TAIDEMUSEON MUUMILAAKSOSSA.

Tuulikki Pietilä (1917-2009)

Tuulikki Pietilä osallistui sota-aikana kahteen kir-jankuvituskilpailuun. Hän voitti molemmat kil-pailut, mutta havaitsi samalla, ettei kuvittaminen ollut hänen alaansa vaan itsenäinen taidegraafi-kon työ veti häntä voimakkaasti puoleensa.

Amerikassa, Seattlessa syntynyt Tuulikki Pie-tilä palasi Suomeen äitinsä kanssa kolmevuoti-aana isän seuratessa perässä. Tampereen kautta perhe päätyi Turkuun, jossa Reima-veli syntyi. Tuleva graafikko aloitti taideopintonsa Turun piirustuskoulussa. Vuonna 1936 hän aloitti opin-tonsa Suomen Taideakatemian koulussa Helsin-gissä. Hän jatkoi ensin Tukholman kuninkaalli-seen taidekorkeakouluun ja edelleen Ranskaan.

Pietilä teki aktiivisesti grafiikkaa aina 1980-luvun alkupuolelle saakka käyttäen kaik-kia taidegrafiikan menetelmiä taitavasti tuo-tannossaan. Hänen grafiikalleen leimallista on tekniikan ja teemojen laaja-alaisuus sekä sar-jallisuus. Hän ei niinkään keskittynyt luomaan yksittäisiä teoksia vaan teossarjoja. Tyylillisesti Tuulikki Pietilän tuotanto kattaa koko sotien jälkeisen ajan tyylikaudet. Alkuajan realismin kautta kehitys johti kohti 1960-luvun informa-lismia palautuen jälleen takaisin kohti esittä-vää ilmaisua.

Tuulikki Pietilän teosten aihemaailma liikkuu sota-aikaan Äänislinnassa kuvatuista pakolai-sista eteläeurooppalaisiin kaupunkimaisemiin ja surmanajajista informalistisiin värisommitel-miin. Kuvauksen kohteeksi kelpasivat niin oma kissa Psipsina kuin oman kesäsaaren Klovharun kalliomaisematkin.

Grafiikan teosten lisäksi Tuulikki Pietilän tuotantoon kuuluvat ympäri maailmaa kuvatut kaitafilmit, joista on koostettu useita elokuvia-kin. Hän kuvasi paljon yhdessä Tove Janssonin kanssa tehdyillä matkoillaan pitkin Eurooppaa ja myös vuosien 1971-72 maailmanympärimat-kalla. Paljon filmimateriaalia tuli myös kesä-saarelta Klovharulta, jossa Tuulikki Pietilä vietti kesiään yhdessä Tove Janssonin kanssa.

1970-luvun jälkipuoliskolla Pietilä alkoi teh-dä Muumifiguureita ja rakentaa kolmiulotteisia kuvaelmia, joista viimeiset valmistuivat vuonna

Kuva: Seppo Hilppo, Kuvataiteen keskusarkisto

8 9

PURNU-RYHMÄN TEOKSIA ESILLÄ TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA 2.10.2010 – 9.1.2011

PURNU-RYHMÄKuvanveistäjä Aimo Tukiainen hankki vuonna 1962 palstan Orivedeltä perheensä kesänviettoa ja omaa työskentelyään varten. Vuosien myötä Purnuun on kohonnut useita rakennuksia arkkitehti Osmo Siparin suunnittelemina ja muualta alueelle vanhoina siirrettyinä. Tilat ovat toimineet isännän työtiloina ja varastoina ja kesäisin monimuotoisina näyttelytiloina.

Taidegraafikko Tuulikki Pietilä oli 1960-luvun alkupuolella mukana kokoamassa Suomen Taiteilijaseuran matrikkelia. Hän huomasi tuolloin, että monet taiteilijat olivat syntyneet vuonna 1917 kuten hän itsekin. Useat heistä olivat opiskelleet yhdessä ja tunsivat toisensa entuudestaan. Seitsemän samana vuonna syntyneistä päätti pitää yhteisen 50-vuotisnäyttelyn ensin Helsingissä, mutta sitten löydettiin kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen Purnu. Ja loppu onkin historiaa, vuonna 1967 jär-jestetty ensimmäinen Purnun kesänäyttely aloitti Suomessa ennen näkemättömän kesänäyttelyiden sarjan. Osa näyttelypaikoista on mukana kuvassa yhä edelleen vuosikymmenten jälkeen ja uusiakin syntyy. Ja Purnussa järjestetään näyttelyitä samalla innolla kuin ennenkin.

Ensimmäisessä Purnu 67 näyttelyssä olivat mukana Purnun isännän Aimo Tuki-aisen ja idean äidin Tuulikki Pietilän lisäksi Taisto Ahtola, Erik Enroth, Unto Koistinen, Pentti Melanen ja Ernst Mether-Borgström. Ryhmän jäseniä yhdistää vain yhteinen syntymävuosi, jokainen heistä on tehnyt omanlaisensa uran kukin omalla tyylillään.

Alkuperäiset purnulaiset saivat töitään esille Purnuun, Längelmäveden rannalle vielä vuosina 1977, 1987, 1992 ja 2007, jolloin Tuulikki Pietilä oli alkuperäisistä vuoden 1967 taiteilijoista ainoana elossa.

SOILA KAIPIAINEN

Aimo Tukiainen, Taisto Ahtola, Unto Koistinen ja Tuulikki Pietilä. Kuva: Veikko Lintinen, Kuvataiteen keskusarkisto.

Aimo Tukiainen, Taisto Ahtola, Unto Koistinen ja Tuulikki Pietilä. Kuva: Veikko Lintinen, Kuvataiteen keskusarkisto.

Purnu-ryhmä teostensa kanssa. Vasemmalta Pentti Melanen,Taisto Ahtola,Tuulikki Pietilä, Aimo Tukiainen, Unto Koistinen, Ernst Mether-Borgström ja Erik Enroth. Kuva: Kalervo Manninen

Purnu, 1986. Kuva: Pekka Tarvonen, Kuvataiteen keskusarkisto

10 11

Jo kolmisenkymmentä vuotta kuvataiteilija Matti Alapoti on luonut rikasta ja monimuotoista tuotantoaan Tampereen taidemuseon naapurikorttelissa,

Sotkankadun varrella sijaitsevassa ateljeessa, josta avautuva laaja kaupunkinäkymä vertautuu taiteilijan aiheiden ja työskentelytapojen

runsauteen. Oikeastaan vuonna 1934 syntyneen Alapotin pitäisi olla eläkkeellä, ja valtion taiteilijaeläkkeellä hän on ollutkin vuodesta 1998 lähtien, mutta

taiteilijantyö jatkuu edelleen joka päivä. Elämäntavasta ei jäädä eläkkeelle.

MATTI ALAPOTIN NÄYTTELY TAMPEREEN TAIDEMUSEOSSA 2.10.2010–9.1.2011

MATTI ALAPOTI – Klassikko ja tarinankertoja MARJA-LIISA LINDER

Vaasalaissyntyisen Matti Alapotin nuoruuden vaiheet ovat kuin klassisesta seikkailutarinasta, johon kuuluu karkaaminen 14-vuotiaana merille väärentämällä isän nimi lähtölupaan. Vaikka monien muuttojen jälkeen Tampereen seutu on ollut koti jo 1960-luvulta alkaen, Matti Alapoti on pysynyt temperamentikkaana pohjalaisena, joka taiteessa ja elämässä kulkee omaa tietään. Tai-teilijanura on kestänyt yli viisikymmentä vuotta, ja sillä hän on elättänyt itsensä ja perheensä.

Vuosikymmeniin mahtuu monenlaista niin kuin tähän hetkeenkin. Jo ensiesiintymisessä vuon-na 1957 Rauman Taiteilijaseuran näyttelyssä arvostelija näki suorituksessa ”todellisen maalarin hermon”. 1960-luvun informalismin aikana Alapotin ilmaisu oli abstraktia spontanismia, jossa värillä oli pääosa. Hiljalleen maisemalliset, viitteenomaisesti esittävät, elementit hiipivät mukaan. Vuoden 1970 tienoilla Alapoti hämmästytti yleisön esittelemällä jykevästi rakennettuja geomet-riskuvioisia kaappeja. Ne jäivät välinäytökseksi, jonka jälkeen kuvamaailmaan alkoivat saapua kukat, linnut, perhoset, maisemat ja tummat runolliset sisäkuvat. Nämä visuaaliset balladit ja anekdootit ovat luultavasti vieläkin yleisölle tunnetuinta Alapotia.

Matti Alapoti oli pitkään nimenomaan maalari, mutta nykyään hän piirtää, sekä muistilehti-öön että monumentaalikokoon. Teokset ovat teräväsilmäisen tarkkailijan kannanottoja ja muis-tiinmerkintöjä, mutta myös aforistisia ja runollisia näkyjä, joiden lähtökohtina voivat olla ihmiset, eläimet, yhteiskunnalliset tapahtumat, kirjallisuus, musiikki – melkein mikä vain.

Katsoja saa jatkuvasti olla valmiina yllätyksiin, sillä kuvien teemat ja lähestymistavat vaihtelevat nopeassa tempossa: tragiikkaa, komiikkaa, satiiria, nostalgista tunnelmaa, huikeaa aistillisuutta ja pohdintoja henkisyydestä ja sakraalista. Kaikkea yhdistää se, että taiteilija on aina pienen ihmisen puolella. Alapoti hallitsee taitavan piirtämisen sekä illusionistisen tarkasti että muutamalla osuvalla viivalla. Välillä kynän jälki on tarkoituksellisen hentoa, ikään kuin tapailevaa, ja vesivärisivellin koskettaa paperia aavistuksenomaisesti; välillä taas juhlivat mehevä tussi ja öljyvahaliitu.

Kuvataiteen lisäksi Matti Alapotille läheinen taiteenala on musiikki ja sen lajeista erityisesti jazz. Jo alusta alkaen se meni luihin ja ytimiin: rajat antava perustahti ja sen sisällä mahdollisuus improvisoida niin paljon kuin sielu sietää. Alapoti on jopa ottanut tunteja klarinetin soitossa, vaikka onkin aina tiennyt pysyvänsä musiikin alalla harrastajana. Mutta siinäkin Alapotin asen-netta leimaa sama sisu ja järjestelmällisyys kuin ku-vataiteen tekemistä: töihin työhuoneelle tullaan sään-nöllisesti päivittäin ja soitto-läksyt harjoitellaan.

Matti Alapotin näyttely Tampereen taidemuseossa esittelee viime vuosien ja vuosikymmenten tuotantoa, mutta näyttelykirjassa luo-daan katsaus taiteilijan koko uraan. Ennen kaikkia sekä näyttelyssä että kirjassa esiin-tyvät kuvat ja niiden tarinat. Katsoja ja lukija kutsutaan seikkailuretkelle taiteilijamie-leen, joka ei pysähdy yhteen teemaan tai ilmaisuun eikä tunne tarvetta olla trendikäs, vain oma itsensä.

12 13

TAITEILIJAT 2010 läpileikkaus Suomalaisesta nykytaiteesta

TAITEILIJAT 2010 -NÄYTTELY TR1 TAIDEHALLISSA, TAIDEKESKUS MÄLTINRANNASSA, GALLERIA NOTTBECKISSA JA VIRASTOTALON AULASSA 31.10. - 5.12.2010

Taiteilijat-näyttely on yksi niistä harvoista nykytaiteen katsel-muksista, joihin kuvataiteilijat voivat vapaasti tarjota teoksiaan ja joissa esillä olevat teokset ovat taiteilijoiden valitsemia. Katselmukseen teoksiaan tarjosi lähes 700 kuvataiteilijaa. Esille tulevat teokset valitsi Suomen Taiteilijaseuran jäsenjärjestöjen edustajista koostuva taiteilijajury puheenjohtajanaan Teemu Saukkonen Taidemaalariliitosta.

Suurin osa teoksista on uusia, ennennäkemättömiä ja edus-tettuna ovat kaikki kuvataiteen lajit. Näyttely on ajan hermolla tarjotessaan katsauksen siihen millaista kuvataidetta Suomessa tehdään juuri nyt maalauksen, kuvanveiston, valokuvauksen, gra-fiikan, videotaiteen ja installaatioden parissa. Näyttelyssä jaetaan Suomen Taiteilijaseuran Palokärki-palkinto, joka on tänä vuonna suuruudeltaan 3 000 euroa. Seuran tunnustuspalkinnon nimi liittyy Akseli Gallen-Kallelan tunnettuun guassiteokseen vuodelta

1893; Gallénin Palokärki valmistui samana vuonna, kun Taitei-lijaseura ryhtyi järjestämään Suomen Taiteilijain näyttelyitä.

Nykyisin Suomen Taiteilijaseuran vuosinäyttely TAITEILI-JAT nähdään kahden vuoden välein. Sen kanssa vuorottelee alle 35-vuotiaille tarkoitettu NUORET -näyttely. Tämän vuoden katselmus Tampereella on järjestyksessään 115. Suomen Taiteilijain näyttely.

Suomen Taiteilijaseura on suomalaisten kuvataiteilijoiden ammattiliit-tojen kattojärjestö. Vuonna 1864 perustetun seuran ja sen liittojen jäse-ninä ovat suomalaiset kuvataiteilijat taidemaalareista, taidegraafikoista ja kuvanveistäjistä multimediataiteilijoihin. Taiteilijaseuraan kuuluu tällä hetkellä noin 2800 ammattikuvataiteilijaa. Lisäksi Taiteilijaseurassa on mukana myös 40 paikallisyhdistyksen liitto. Suomen Taiteilijaseura edis-tää suomalaista kuvataidetta valvomalla kuvataiteilijoiden ammatillisia ja sosiaalisia etuja sekä järjestämällä näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla.

Vasen sivu: Enni Kömmistö, Orfeus, 2009-2010, vahakäsitelty kuusi, 58 x 87 x 40 cm Ylhäällä: Hanna Vahvaselkä, Väinö, 2009, sekatekniik-ka puulle, 140 x 100 cm

Vasemmalla: Päivi Koskinen, Eeva, 2009, lambdave-dos alumiinille, 80 x 64 cm

Alla: Kalle Mustonen, Taivaankannen tukipylväät, 2010, sekatekniikka, 350 x 350 x 300 cm

14 15

ElEktronisEn kulttuurin uusia suuntauksia manSEDANse -festivaaleilla

MANSEDANSE/FINLAYSON-NÄYTTELYKOKONAISUUS TR1-TAIDEHALLISSA 4.-10.10.2010

Tunnelmia manSEDANsesta 2009. Kuvat: Wilhelmiina Saikkonen

NIKLAS NYLUND

Elektronista musiikkia ja taidetta esittelevän manSEDANse-festivaalin yhteydessä järjestettiin viime vuonna manSE-DANse/Finlayson -nimi-nen elektronista kulttuuria esittelevä näyttely Me-diamuseo Rupriikissa. Ohjelmaan kuului instal-laatioiden ja mediataide-teosten lisäksi seminaa-reja, työpajoja ja luentoja. Näyttely keräsi yhteensä 500 kävijää, ja teoksia oli esillä pariltakymmeneltä mediataitelijalta. Erityi-sesti näyttelyn vuorovai-kutteiset mediateokset keräsivät paljon positiivis-ta palautetta.

Tänä vuonna viidet-tä kertaa järjestettävä manSEDANse-festivaalin näyttely on esillä TR1-Tai-dehallissa. Seitsemänpäi-väinen näyttely tutustut-taa kävijöitään ennakko-luulottomasti elektronisen kulttuurin uusiin suunta-uksiin ja mielenkiintoisiin ilmiöihin. Tunnustettujen kansainvälisten taiteilijoi-den teoksista koostettu

näyttely saa seurakseen laajan sarjan lu-entoja, työpajoja ja seminaareja, jotka fes-tivaalin teeman ”Augmented culture” mu-kaisesti paneutuvat vuorovaikutteisuuteen, monitaiteellisuuteen ja elektronisen kulttuu-rin kaikenläpäisevyyteen. Kansainvälisten vieraiden lisäksi nähdään ja kuullaan myös kotimaisia elektronisesta kulttuurista pon-nistavia taiteilijoita ja asiantuntijoita.

Festivaalin päänäyt-telytilan lisäksi elekt-ronisesta kulttuurista ammentavaa taidetta on esillä eri puolilla Tampe-reen ydinkeskustassa ja Finlaysonin alueella, sekä neljänä iltana festivaalin ajankohtaista elektronista musiikkia esittelevillä ilta-klubeilla. Lapsille ja nuo-rille suunnatut työpajat opettavat medialukutai-toa, sillä manSEDANse-festivaali haluaa olla mu-kana mediakriittisen su-kupolven kasvatuksessa. manSEDANse-festivaalia järjestää Elektronisen musiikin ja taiteen edistä-misyhdistys MARry.

16 17

PUUTARHASTA MATKAAN Puutarhasta Matkaan -näyt-telyssä tutustutaan kahden tekstiilitaiteilijan, aini Vaarin ja jaana reinikaisen Finlay-sonille suunnitteleMiin Mal-leihin 1950-luVulta nykyPäi-Vään. Mitä syntyi, kun kaksi eri aikaa edustaVaa suunnitte-lijaa kohtasi Vuonna 2009?

tänä Vuonna Vietetään Finlaysonin 190-Vuotisjuh-laa. alkuVaiheen Pienestä tekstiilikoneita ValMistaneesta tehtaasta kasVoi 1900-luVul-le tultaessa suuryritys, joka on sitteMMin tullut tunne-tuksi MM. PuuVillalangoista, kudotuista ruutu- ja raita-kuoseista, Vaatetuskankaista, kodintekstiileistä, Froteesta ja Painetuista kankaista.

Aini Vaarin 50 tekstiili-suunnittelun vuottaAini Vaarin ura alkoi 1950-luvulla. Hän kävi Finlaysonin järjestämän mallipiirtäjäkoulun, toimi Finlayson-Forssa Oy:llä vuosi-na 1951–1974 ja sen jälkeen freelance-suunnittelijana vuoteen 2000 asti. Aini Vaa-rin laaja-alaisuutta kuvaavat niin esittävät kuin geometri-set aiheet, suosittujen kodin-tekstiilien, lastenkankaiden ja nenäliinojen mallit. Aini Vaarin töitä on kotimaan ja Skandinavian lisäksi Englan-nin, Saksan, USA:n, Kanadan ja Japanin mallistoissa. Hä-nen Finlaysonille suunnittele-mansa kankaat voittivat kul-tamitalin 1965, 1966 ja 1967 USA:ssa Sacramenton kan-sainvälisillä tekstiilimessuilla ja hänet valittiin Ornamon tekstiilitaiteilijat Texon kun-niajäseneksi vuonna 2006.

Jaana Reinikainen - kan-sainvälinen suomalainen tekstiilisuunnittelijaJaana Reinikainen on käynyt tekstiilisuunnittelijan koulu-tuksensa Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa. Hän on erikois-tunut teollisesti valmistettujen painokankaiden suunnitte-luun. Nykyään Reinikainen asuu Ranskassa. Suomessa hän työskenteli Finlaysonilla ’in house’- sisustustekstiilisuun-nittelijana vuosina 1986-1990 uudistaen erityisesti lasten pai-nokangasmallistoa. Nykyään hän toimii freelance-suunnitte-lijana, mutta on edelleen kiin-teässä yhteistyössä Finlaysonin kanssa. Jaana Reinikainen on valittu kahdesti osallistumaan Pariisin Grand Palais -museon kansainväliseen SAD-näytte-lyyn. Hän sai 1999 Habitare-palkinnon tunnustuksena suomalaisten sisustustekstiilien suunnittelusta.

Tekstiilitaiteilijat kohtaavat Aini Vaarin ja Jaana Reinikai-sen kohtaaminen tapahtui Fin-laysonin 190-juhlavuoden mer-keissä. Jaana suunnitteli Finlay-sonille juhlamalliston, jossa hän käytti idealähteenä Ainin mal-leja. Yhteistyön pohjalta syntyi juhlamallisto. Jaana Reinikaisen kevätmalliston Eveliinan esiku-vana on Aini Vaarin Olga-kuosi vuodelta 1966. Syksyn Moree-ni -kokonaisuuden lähtökoh-tana ovat Ainin Finlaysonille 1950-luvulla suunnittelemat vaatetuskankaiden värimaail-mat. Kuvioaiheet nousevat Mai-sema-teemasta, jossa ilmasta katsottuna metsät, saaret, järvet ja joet ovat saaneet geometrisiä muotoja ja pisterivejä.

RITVA PALO-OJA & ANNE-MARI LEHTO

PUUTARHASTA MATKAAN -NÄYTTELY TEKSTIILITEOLLISUUSMUSEOSSA 8.9.2010–28.8.2011, Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio

Puutarha on Aini Vaarin malli vuodelta 1960. Se otettiin uudelleen Finlaysonin mallistoon 2000-luvun alussa ja on 190-vuotisjuhlavuoden klassikko. Jaana Reinikaisen geometrinen Matka-raitakuosi on ollut Finlaysonin kokoelmissa vuodesta 2007. Sen väritys muuntuu seson-geittain Jaanan matkassa heijastaen väreillään eri kulttuureita. Kuva: Marika Tamminen

Finlaysonin juhlavuoden kevätmalliston Eveliina ja esikuvansa Olga. Kuva: Marika Tamminen

Finlaysonin juhlavuoden syysmalliston Moreeni syksyn väreissä. Kuva: Marika Tamminen

18 19

Tampereen luonnontieteellisen museon juuret ovat luontoharrastuksessa

Oma ympäristö on aina kiinnostanut ihmistä. Tampereella kuten muualla Suomessa luontohar-rastus nousi ja järjestäytyi tieteellisiksi yhdistyksiksi 1900-luvun alun tienoilla. Samalla nousi esille ajatus luontotietoa tarjoavan alueellisen museon perustamisesta. Jo yli sata vuotta sitten aloitettiin luonnontieteellisten näytteiden kerääminen tulevaa museota varten; kului kuitenkin vielä 60 vuot-ta ennen kuin luonnontieteellinen museo voitiin avata tamperelaisten iloksi. Kiitos tästä kuului etenkin seudun luonnontieteellisille yhdistyksille ja niiden sinnikkäälle ja pitkäjänteiselle työlle.

Metsossa ja Kaipion talossa

Monet kaupunkilai-set muistavat museon ensimmäiset näyttelyt kirjastotalo Metson pai-kalla olleessa Kaipion talossa. Luonnontieteel-linen museo oli kaupun-gin suosituimpia muse-oita, mutta joutui sul-kemaan ovensa vuonna 1982 Kaipion talon teh-tyä tilaa uudelle kirjas-

totalolle. Museo ja uusitut näyttelyt avattiin jälleen kuuden vuoden kuluttua Metson alakerrassa, missä luonnontieteellinen museo toimi 1990-luvun puoli-väliin asti. Sen jälkeen paikalla on toiminut Paavo Korhosen hienon kivikokoelman ympärille kehittynyt Tampereen kivimuseo, mutta elävästä luonnosta ker-tovaa näyttelyä on kaupungissa jääty kaipaamaan. Nyt odotus palkitaan, sillä Vapriikkiin rakennetaan paraikaa luonnontieteellisen museon uutta näyttelyä, joka avautuu joulukuussa 2010.

Luontoharrastus ja tutkimus kaiken takana

Uusi näyttely avaa ikkunoita luontoon ja sen monimuotoisuuteen. Näyttelyn ja nykytekniikan avulla voi oppia havainnoimaan luonnossa ja kokea luontoelämyksiä. Aidoilla – katseltavilla, kuunneltavilla ja kosketeltavilla näytteillä on myös sijansa näyttelyssä. Tampereen luonnontieteel-lisen museon tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat muut museot ja paikalliset luonnontieteelliset yhdistykset. Ilman yhdistyksiä museota ei olisi koskaan syntynytkään; museon näytteet ja kokoelmat ovat peräisin luonnontutki-joilta ja -harrastajilta, yhdistykset ovat auttaneet kokoelmien ylläpidossa myös vaikeina aikoina, ja tarjonneet luonto-tietoa sitä tarvitseville. Aktiivinen paikallinen luontoharrastus ja -tutkimus ovat vieläkin luonnon-tieteellisen toiminnan kivijalkoja. Ihmiset tänäkin päivänä tutkivat omaa ympäristöään ja kartuttavat tietämystämme siitä tekemällä havaintoja ja kerää-mällä aineistoja. Näin meille kertyy ainutlaatuisia valokuvia, kertomuksia, tutkimuksia tai näytteitä luonnosta. Museon tehtävä on säilyttää tätä tietoa ja tuoda sitä kiinnostavasti ja monipuolisesti ihmisten saataville. Nyt luonnontieteellisen museon uuden näyttelyn ja muun aktivoitumisen kautta paikalli-nen luonto hiipii jälleen lähemmäs ihmistä myös Tampereella.

Tampereen luonnontieteellinen museo uusine näyttelyineen on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita ympäristöstään, luonnon tilasta tai sii-tä, mikä on erityistä juuri Tampereella ja Pirkanmaal-la. Näyttely vie kävijän sen kauneuden äärelle, mitä maakunnan luonto tarjoaa. Näyttely kutkuttelee aisteja, avaa näkymiä ja paljastaa yllättäviä asioita ja kaiken tämän lisäksi tarjoaa paikallisen tukikohdan luontotiedon hankkimiselle, keskellä kaupunkia.

Näyttelyiden ohella museo on mukana paikallisluonnon tutkimuksessa ja järjestää erilaisia teematapahtumia. Mu-seolta voi aina kysyä luontoon liittyvistä asioista ja ilmiöistä tai vaikka saada määritysapua hankalasti tunnistettavien kasvi- ja eläinnäytteiden määrittämisessä.

Tampereen luonnontieteellinen museo toivottaa kaikki omasta ympäristöstään kiinnostuneet tutustuman muse-oon ja sen tarjontaan!

Luonnontieteelliset museot edustavat luontoa, vaikka ovatkin olemassa ihmistä varten – luon - tohan tulee toimeen ilman museoitakin. Ihminen sen sijaan elää ympäristöstään. Hengitämme, syömme ja myös olemme osa luontoa, mutta mitä me tiedämme luonnostamme? - Mistä se alkaa, mitä sille kuuluu ja mitä siellä tapahtuu?

TAMPEREEN LUONNONTIETEELLINEN MUSEO AVAUTUU VAPRIIKISSA 9.12.2010

19

Elokuussa 2010 museon rakentaminen oli edennyt dioraamojen maalausvaiheeseen. Kuva Marjo Uimi.

TOMI KUMPULAINEN

20 21

Jääkiekko on kansainvälisesti suhteellisen pieni laji ja huippumaiden muodostama kärki on hioutunut kapeaksi. Kipinä on iskenyt maan-tieteellisesti kuitenkin laajalle ja kiekkoa voi seurata niin Australiassa, Etelä-Afrikassa kuin Brasiliassakin. Maailmanmatkaajan mahdolli-suus päätyä sattumalta jääkiekkomuseoon on silti vähäinen. Lajin historiaan erikoistuneita museoita on kaikkiaan olemassa vain kuusi, näistä puolet toimii Pohjois-Amerikassa.

Alansa erikoismuseona Suomen Jääkiekko-museo on maailman kärkipaikalla ja sen ko-koelmat ovat kansainvälisestikin huomattavat. Viime vuonna uudistettu perusnäyttely tarjoaa yleisölle vaikuttavan katselmuksen kiekkohisto-riaa. Museo tallentaa ja esittelee pääsääntöises-ti suomalaisen jääkiekon menneisyyttä ja ny-kypäivää. Toiminta kansainvälisillä jäillä avaa väistämättä yhteydet laajempaan jääkiekko-maailmaan. Omassa osastossa esitellään lisäksi kansainvälistä kiekkohistoriaa.

Pelille glamourin antaneiden supertähtien lisäksi laji pistää liikkeelle rivipelaajat, naiskiek-koilijat, juniorit ja erikoiskiekkoilun harrastajat. Kunniaa ei mitata vain kullassa, vaan asema jääkiekon huippumaana on saavutettavissa monella osa-alueella. Suomalaisen jääkiekon menestystarinat kirjattiin aluksi varusteteolli-suudessa, kaukalossa saavutetut suurvoitot seu-rasivat vasta myöhemmin. Menestymisen vas-tapainona kiekkoilumme historiasta löytyvätkin syvät taipumiset voimavarojen, olosuhteiden ja

KRISTIINA KOIVUNIEMI

Jääkiekkomuseon kausi kestää koko vuoden

vastustajan edessä. Välineiden huima kehitys sekä olosuhteiden ja harjoittelukulttuurin muu-tokset avaavat kävijälle oven aikaan ennen ny-kypäivän varusteita, kokonaisvaltaista huoltoa ja lämpimiä katsomopaikkoja. Arvoon pääse-vät myös taustalla olevat monet tukihenkilöt ja kannattajat, jotka kaikki ovat rakentaneet huippukiekkoilulle toimintaedellytyksiä.

Jääkiekkomuseo esittelee ainutlaatuisen ko-koelman kiekkoilumme esineistöä ja kuvamate-riaalia. Materiaalin merkittävyys paljastuu no-peasti asian harrastajalle. Tältä osin Jääkiekko-museo tarjoaa oivan kentän myös aloittelijalle, joka janoaa tietoa lajin historiasta ja perinteis-tä. Merkittävä nykyaineisto arvokisoista, suo-malaisilta NHL-tähdiltä ja SM-liigasta, päätyy yhä useammin Jääkiekkomuseon kokoelmiin ja museovieraiden nähtäville.

Museon tunnetuimpiin esineisiin kuuluvat alkuperäinen Kanada-malja ja maailmanmes-taruuspokaali vuodelta 1995. Lisäksi näyttelys-sä on mm. Esa Tikkasen ja Ville Niemisen Stan-ley Cup –sormukset ja Jari Kurrin Edmonton Oilers –esineistö.

Museo on aateloinut suomalaisessa jääkiek-koilussa erityisen ansioituneita henkilöitä vuo-desta 1985 alkaen. Aateloitujen kunniaseinä johdattaa juhlallisesti näyttelytilaan ja herätte-lee muistijälkiä. Vuosikymmenet, turnaukset ja ottelut vaihtuvat – osan kiekkohistoriasta olem-me itse kokeneet ja tunteneet, osan löydämme vasta museokierroksella.

Jääkiekkomuseo on SM-liigan käytössä olevien palkintojen virallinen säilytyspaikka. Kuva Marika Tamminen/Vapriikin kuva-arkisto

Suomen Jääkiekkomuseon arvokkaat kokoelmat tarjoavat elämyk-siä lajin ystäville. Kuva Marika Tamminen/Vapriikin kuva-arkisto

Maailmanmestaruuspokaali vuodelta 1995 on museon tunnetuimpia esineitä. Kuva Marika Tamminen/Vapriikin kuva-arkisto

22 23

- Meillä oli Myrna-kahvikupit kotona Perk-järvellä, Karjalassa. Olin viiden vanha kun vietimme veljeni ristiäisiä. Tämä on varhaisin juhla, jonka muistan.Näin kertoi Mirjami Myllys Koukkuniemen päi-väkeskuksessa.

Vapriikin ensimmäinen senioreille suunnattu toimintapaketti lanseerattiin Koukkuniemen päiväkeskuksessa helmikuussa. Sen avulla seni-oreita kannustetaan muistelemaan elämän var-rella koettuja kahvihetkiä, tärkeitä tapahtumia, tunteita tai henkilöitä.

Pakettiin kuuluu 20 Arabian kahvikuppia vuosien varrelta, kolme Dora Jungin pellavalii-naa, sekä muutama Dora Jungista kertova kir-ja. Kaikki nämä on pakattu kuljetuslaatikkoon, jota on mahdollisimman helppo liikutella.

Kahvihetken esineet on koottu Vapriikin ope-tuskokoelmasta. Tavoitteena on viedä kokoel-mia ”ihmisten ilmoille” sekä tehdä kokoelmia entistä paremmin saavutettavammaksi. Toimin-tapakettia lainataan maksutta voittoa tavoitte-lemattomille yhteisöille. Muille yhteisöille hinta on 61 euroa. Laina-aika on kolme viikkoa.

Toimintapaketista saa hienon kahvikuppi-näyttelyn tai pienen Dora Jungista kertovan näyttelyn. Toiveena on, että jokainen osallistuja saisi itse valita mieleisensä kahvikupin ja naut-tia siitä kahvit. Koukkuniemessä paketti toteu-tettiin niin, että aamupäivällä päiväkeskuksen asiakkaat saivat tutustua kuppeihin ja iltapäi-vällä näistä nautittiin päiväkahvit.

Toimintapaketti vaatii vähän viitseliäisyyttä mutta kyllä se antaakin paljon, kertoi Koukku-niemen päiväkeskuksen johtaja Raija Kanerva. Paketin avajaisten yhteydessä vietettiin samalla Koukkuniemen päiväkeskuksen 20- vuotisjuhlia.

Kahvikuppeihin on valittu yksivärisiä, kuk-kakuoseja sekä raitaa. Olga Osolin suunnittele-man Myrna-kupin lisäksi paketissa on mm. tyy-likäs Tammenlehvä, Kaj Franckin Teema ja Ulla Procopén Ruska. Kahvikuppien ja –lautasten nimet ja tuotantovuodet on listattu pakettiin.

Kahvituokio ja juhlahetki arjen keskellä vaa-tii kauniit pöytäliinat, joten paketista löytyy myös Dora Jungin suunnittelemia liinoja, Sata ruusua, Yrttitarha ja Timber, jotka nekin tuovat muistoja mieleen.

Koukkuniemessä kahvituokio kokosi hyvin yhteen päiväkeskuksen asiakkaat sekä henki-lökunnan. Myös hoitohenkilökunta pohdiskeli muistojensa kahvihetkiä:

Tämäntapaisiin kuppeihin tein lapsena pul-lasuttua, hoitaja Pirjo kertoi ja Hanna muisteli: - Vaari joi aina kahvinsa tassilta. Nykyisin sitä näkee harvemmin.

Joutavatko seniorit museoon?Tampereen museoille ikäihmiset ovat tärkeä ja kasvava

asiakasryhmä. Museot järjestävät senioreille runsaasti omaa toimintaa.

VAPRIIKKI KATTAA KAHVIKUTSUTTUIRE HÄNNINEN

24 25

Vapriikin kuva-arkisto on tarjonnut jo kahden vuoden ajan palveluitaan Tampereen kaupun-gin päiväkeskusten, korttelikerhojen ja van-hainkotien asiakkaille. Virkistävät valokuvat -hankkeen vetäjä Lila Heinola pakkaa kassiinsa videotykin ja läppärin. Niiden avulla hän vie Tampere-aiheiset valokuvat ikäihmisten pariin. Valokuvien katseluhetki on aina tervetullutta vaihtelua arkipäivään.

Tampereen tunnetut kadut, rakennukset ja torit palautuvat kuvien avulla helposti mieleen. Vanhoista kaupoista, kouluista ja tehtaista syn-tyy vilkasta keskustelua. Rakennusten nimiä ja asukkaita on hauska muistella. Mariankadun synnytyslaitosta kutsuttiin haitaritehtaaksi, pit-

Joutavatko seniorit museoon? Joutavatko seniorit museoon?

Senioreiden syyskausi Sara Hildénin taidemu-seossa käynnistyy syyskuun puolessa välissä Taidetorstai-päivällä. Silloin tutustutaan juuri avautuneeseen Olotila OK! Ja muuta uutta taidetta -näyttelyyn. Senioreille ja työttömille suunnattuja Taidetorstai-päiviä on edelleen joka kuukausi, jolloin näyttelyssä voi vierailla yhdellä eurolla ja maksuton opastuskin on tar-jolla kiinnostuneille.

Syksyllä 2009 aloitettu Aistit auki! –koko-naisuus saa hyvän palautteensa vuoksi jatkoa nuorten suomalaisten taiteilijoiden näyttelyssä. Ikäihmiset kohtaavat uuden suomalaisen taiteen uudella tavalla moniaistisesti, elämyksellisesti ja keskustellen: sananmukaisesti aistit auki.

Elämyksellisyys syntyy kierroksilla ennen kaikkea osallistumisen kautta. Aistit auki -kier-roksen ryhmäkohtainen toteutus tapahtuu tilanteessa asiakkaiden ehdoilla heidän kunton-sa, kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaan. - Pyr-kimyksenä on, että asiakkaat kokevat tulevansa nähdyiksi ja kuulluiksi ja saavat kohdata taide-teoksia omista lähtökohdistaan, kertoo kierrosta vetävä taideohjaaja Minna Eloranta. - Tärkein-

SENIORIEN SYKSY SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOSSA

MATLIISA LEHTINEN

tä on kuitenkin vuorovaikutus: kierros on yhtei-nen löytöretki, jossa haetaan uusia ajatuksia ja kokemuksia taiteesta ja jaetaan niitä ryhmässä rennosti juttelemalla. Kierroksen myötä herää-vät kaikki aistit, luvassa on teosten katselun ja niistä keskustelun lisäksi nuuhkittavaa, kuun-neltavaa ja tunnusteltavaa.

Kierroksen osallistujilta ei vaadita muuta kuin uteliaisuutta. Aikaisempaa taideharras-tusta tai edes minkäänlaista henkilökohtaista kokemusta taiteesta ei tarvitse olla. Liikunta- tai muut esteet huomioidaan kierroksella tarpeen mukaan. Kierros voidaan soveltaa myös muis-tihäiriöisille tai kuntoutujille (esim. aivohalva-us- ja afasiapotilaat). Helpot aistiharjoitukset ja yhdessä keskusteleminen toimii elämyksellisenä kuntoutuksena, joka osallistaa ikäihmisiä tai-teen kokemiseen. Keskusteleva museokierros aktivoi myös vuorovaikutustaitoja.

Aistit auki –kierroksen tavoitteena on antaa myös virikkeitä senioreiden kanssa toimivien henkilöiden työhön. Kierroksille ovat lämpi-mästi tervetulleita eri keskusten ohjaajat ja hoitohenkilökunta.

HAITARITEHTAALTA KIINANMUURILLE JA KILOMETRITALOON

Vapriikin kuva-arkiston Virkistävät valokuvat -hanke houkutteli ikäihmisten muistoja esiin

kä kerrostalo oli Kalevassa Kiinanmuuri ja Pyy-nikillä Kilometritalo.

Valokuvat ovat pääasiassa valokuva-arkistos-ta, mutta myös osallistujat tuovat omia valoku-via katseltaviksi. Oman elämänkaaren muiste-lu yhdessä muiden kanssa lähentää ryhmäläi-siä ja keskustelu jatkuu tilaisuuden jälkeenkin kahvikupin äärellä.

Jokainen Virkistävät valokuvat –kokonaisuus sisältää useita tapaamisia, jotka tarjoavat mah-dollisuuden valokuvien ja omien muistojen ja-kamiseen. Osa kokonaisuuksista huipentuu yh-dessä koottavaan valokuvanäyttelyyn. Näytte-lyiden välityksellä tamperelaiset valokuvat ovat yhä useampien ikäihmisten tavoitettavissa.

Koukkuniemen päiväkeskuksen ryhmä katselemassa Tampere-aiheisia valokuvia marraskuussa 2009. Vas. Lila Heinola, Anja Relander, Leila Mäkinen, opiskelija Tuula Leppänen, Hilkka Kuivasto, Eeva Tanskanen, Toini Tuominen, Rauha Nieminen, Tatu Rajala. Kuva: Velijoonas Jokinen / Vapriikin kuva-arkisto.

LILA HEINOLA

Minna Eloranta ja ryhmä koukkuniemeläisiä Aistit auki! -kierroksella. Kuva: Susanna Lyly.

26 27

Joutavatko seniorit museoon?Joutavatko seniorit museoon?

Froteen pehmeys, kirkkaat värit ja raik-kaus vievät meidät arjen hetkiin, tavallis-ten asioiden päivittäisiin muistoihin.

Vapriikin Rakas raikas frotee -projektissa Pis-pan palvelukeskuksen kädentaitojen asiakkaat saivat käsiinsä tutut Finlaysonin froteet 1960-, 70- ja 80-luvuilta. Niistä syntyi taidetta, joka esiintyy syksyllä 2010 Kirjastotalon puiston työmaa-aidoissa sekä Finlaysonin alueen Me-diatunnelissa ja Vapriikissa.

Projektiin valittu taiteilija Niran Baibulat toi froteeseen uuden ulottuvuuden soveltamalla käsittelyyn sokerikovetusmenetelmää. Tällä menetelmällä valmistettiin sokeripakkauksista värikkäitä froteetiiliä ja käytetyillä pakasterasi-oilla froteekuutioita, joista taiteilija kokosi näyt-tävän tilateoksen. Se ja froteemuuri ovat esillä Vapriikissa vuoden loppuun. Ruudulliset frotee-pyyhkeet antoivat inspiraation kovetetuille skot-tihameille, jotka esittäytyvät Mediatunnelissa lokakuun alkupäiviin asti.

Rakas raikas frotee -hankkeen kotona asu-mista tukeva projekti on ylittänyt odotukset. Ikäihmiset tempautuivat mukaan ja antoivat mielikuvitukselleen siivet. Valtava innostus vallitsi koko Pispan palvelukeskuksessa – ja lopputulos ylittää palvelukeskuksen ja muse-on henkilökunnan sekä taiteilijan huimim-matkin toiveet.

Projektin toinen osa on käynnistymässä. Sii-nä laitoshoidossa olevat ikäihmiset Koukkunie-messä ja Kaupissa saavat käsiinsä rakkaan ja raikkaan froteen.

Tampereen taidemuseon virallinen nimi on ko-ko komeudessaan Tampereen taidemuseo – Pir-kanmaan aluetaidemuseo. Aina silloin tällöin joku tiedusteleekin, missä aluetaidemuseo sijait-see ja mitä siellä nyt mahtaa olla esillä.

Myönnettäköön, että epämääräisempää ni-meä kuin ”aluetaidemuseo” on vaikea keksiä. Asiaa ei yhtään paranna se, että nimikukkanen ei tarkoita ’museota’ kokoelman ja rakennuksen merkityksessä, vaan Tampereen taidemuseon alueellisia palveluja Pirkanmaalle. Varsinkin tamperelaista veronmaksajaa ilahduttanee tie-to, että niiden järjestämistä varten Tampereen taidemuseon ylläpitäjä Tampereen kaupunki saa korotettua valtionapua. Suomessa on 16 aluetaidemuseota, mutta tamperelaiset voivat ylpeillä sillä, että hehkulampun tavoin tämäkin

RAKAS RAIKAS FROTEERITVA PALO-OJA

TAIDETTA LIVENÄ JA VERKOSSA

– Pirkanmaan aluetaidemuseon tulevia ja olevia palveluja ikäihmisilleMARJA-LIISA LINDER

innovaatio otettiin Tampereella käyttöön ensimmäisten joukos-sa: ensin kokeiluna vuodesta 1974 alkaen ja vakinaistettuna vuonna 1980.

Aluetaidemuseo tarjoaa hyvin konk-reettisia palveluja, joita esimerkiksi palvelukeskukset ja vanhainkodit ovat tervetulleita käyttä-mään. Näkyvimpiä ovat lainattavat kiertonäyttelyt, joita jo pitkään on erityi-sen ahkerasti tilattu ikäihmisten toimin-tatiloihin. Vaikka

useat nykyään halutessaan pääsevätkin taide-museoon, kaikki eivät – silloin kiertonäyttely voi tuoda taiteen ihmisen omaan ympäristöön. Aluetaidemuseon kiertonäyttelyt samoin kuin taidemuseon näyttelyt tarjoavat nimenomaan mahdollisuuden päästä kuvataiteen äärelle – ei-vät pakota. Eikä kaikesta näkemästään tarvitse pitää, vaikka se tulisi taidemuseosta kuraattorin taiteeksi määrittelemänä - reipas ärtymys on terve reaktio taideteokseen, vaikka näyttelyn kokoaja siihen ei ole pyrkinytkään.

Pirkanmaan aluetaidemuseon kiertonäytte-lyissä halutaan luonnollisesti ottaa huomioon seniorien kiinnostuksen kohteet ja toivomukset. Mukana on muistoja ja nostalgiaa ja myös ihan uusia juttuja – joskus samassa paketissa, niin kuin Anna Amerikan mummu ja takametsien miehet -näyttelyssä, jossa nykyvalokuvataiteilijat Nina Korhonen ja kuvanneet ikäihmisten elä-mää. Tulossa on myös, hitaasti mutta varmasti, vanhenemista ja vanhuutta käsittelevä verkko-ohjelma, joka perustuu Tampereen taidemuse-ossa esillä olleeseen Pitkältä tieltä – Vanhene-misen ja vanhuuden kohtaamisia -näyttelyyn. Netissä tavataan!

Aila Mäkelä

Anne-Mari Lehto

Anne-Mari LehtoAnne-Mari Lehto

28 29

MUSEOKOKOELMIEN HOITO TEHOSTUU

- KOKOELMAKESKUS KÄYTTÖÖN 2012

Logistiikka ja kokoelmien hallinta helpottuu

Kokoelmakeskuksen käyttöönoton myötä Vapriikki, Tampereen taidemuseo ja Sara Hildénin taidemu-seo luopuvat vaiheittain nykyisistä, eri puolilla kaupunkia sijaitsevista kokoelmavarastoistaan. Mu-seokokoelmien keskittäminen yhteen paikkaan tuo mukanaan logistisia etuja ja taloudellisia säästöjä sekä helpottaa merkittävällä tavalla kokoelmien hallintaa. Kokoelmakeskukseen räätälöidään ilmas-tollisesti kontrolloidut säilytystilat eri materiaaleista valmistetuille esineille ja taideteoksille, mikä edes-auttaa kulttuuri- ja taidehistoriallisesti merkittävän materiaalin säilymistä tulevillekin sukupolville.

Lähes 10 000 m² suuruisen entisen teollisuuskiinteistön korjaukset museonormit täyttäväksi säi-lytystilaksi alkoivat keväällä 2009. Korjaustöitä edelsi vuoden mittainen hankesuunnitteluvaihe, jonka aikana määriteltiin tilojen käyttötarpeet, tilajaot ja kokoelmien säilymistä edistävät olo-suhdevaatimukset. Kiinteistön korjaus toteutetaan kaksivaiheisena: ensimmäinen vaihe valmis-tui toukokuussa 2010 ja koko kiinteistö luovutetaan käyttöön keväällä 2012.

Ei vain omille kokoelmille

Kokoelmakeskukseen tullaan sijoittamaan Tampereen kaupungin museotoimen hallinnoimien historiallisten museoiden esine- ja arkistokokoelmat ja valtaosa Tampereen taidemuseon ja Sara Hildénin museon kokoelmista. Tilavaraus on tehty myös Poliisimuseon ja Jääkiekkomuseon koko-elmille, samoin säilytyspaikan keskuksesta saavat Haiharan museosäätiön kokoelmat. Kokoelma-keskuksen pitkän tähtäimen visiossa siintää varastointi- ja kokoelmanhoitopalveluiden tarjoami-nen myös muille pirkanmaalaisille museoille.

Tamperelaisten museoiden pitkäaikainen haave toteutuu vuonna 2012, kun museoiden yhteisvarasto eli Kokoelmakeskus

valmistuu. Kymmenen kilometrin päässä Tampereen keskustasta sijaitsevaan Kokoelmakeskukseen tulee säilytystilat yli

400 000 museoesineelle ja taideteokselle ja työtilat lähes 30 museokokoelmista vastaavalle työntekijälle.

Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen hanke

Tampereen kaupunki on ensimmäisten suomalaisten kuntien joukossa toteuttamassa ajatusta muse-oiden kokoelmakeskuksesta, joka ei toimi pelkästään esineistön ja taideteosten säilytyspaikkana, vaan jossa myös toimitaan aktiivisesti. Museokokoelmien ja museaalisen tietotaidon – mm tutkijat, eri alojen

konservaattorit, museomestarit – sijoittaminen fyysisesti samaan rakennukseen edistää kokoelmien säilyvyyttä ja luo mahdollisuudet uudentyyppisiin ja innovatiivisiin yhteistyömalleihin museoiden välillä. Tämä kaikki hei-jastuu myös asiakkaille: museoiden kokoelmia koskevat esinetiedustelut, lainapyynnöt ja esim. vanhan esineistön säilytykseen liittyvät neuvontapalvelut ovat muutaman vuoden kuluttua saatavilla saman katon alta.

Kokoelmakeskuksesta saavat omat ilmastollisesti kontrolloidut säilytystilansa niin pientavara, tekstiilit, koneet, arkistomateriaali kuin taideteoksetkin. Kuva: Tiina Paavola

Tähän 2500 m² laajuiseen halliin pystytetään kuormalavahyllyä syksyllä 2010. Kuva: Jyrki Järvinen

Museoesineiden tutkimus, hoito ja konservointi siirtyvät Kokoelmakeskukseen vuonna 2012. Kuvat: Sirpa Virolainen

30 31

Muumit palasivat Japanista kotiin odottamaan uusia matkoja maailmalleTampereen taidemuseon Muumilaakson järjestämä kiertonäyttely Japanissa on päättynyt. Se keräsi kaikkiaan 187 423 kävijää yhteensä seitsemässä kaupungissa. Kierros alkoi viime vuoden maalis-kuussa Osakassa, kiersi muun muassa Tokiossa ja Sapporossa ja päättyi viime maaliskuun lopussa Hiroshimaan. Muumilaakson yhteistyökumppani ja näyttelyn järjestäjä Japanissa, Toei Company, oli erittäin tyytyväinen kävijämääriin ja näyttelyn saa-maan vastaanottoon. Yksin Tokiossa näyttelyssä kä-vi kahdessa viikossa liki sama määrä ihmisiä kuin Muumilaaksossa käy vuosittain. Viimeinen näyttely Hiroshimassa keräsi lähes 50 000 kävijää.

Kun lasketaan mukaan viime vuoden Tanssiva Muumilaakso -reproduktionäyttely Picture Book Mu-seumissa Fukuokassa eteläisellä pääsaarella, nou-see Muumilaakson viimeisimmän näyttelykierroksen kävijämäärä Japanissa yli kahdensadantuhannen.

Seuraavan kerran muumit matkustavat tämän vuoden lopulla Manchesteriin Englantiin. Ensi vuodelle on suunnitteilla uusi Japanin kiertonäyttely Tove Janssonista ja muumeista yhteistyössä Book Globen kanssa.

Uudistuneella vuosikortilla paljon etuja koko vuodeksiTampereen taidemuseon, Muumilaakson, TR1-taidehallin ja Mediamuseo Rupriikin yhteisellä vuosikortilla pääsee tutus-tumaan museoihin ja näyttelyihin vuoden ajan ostopäivästä. Kortin voi hankkia museoiden lipunmyynneistä hintaan 30 euroa. Lisäetuna vuosikortin hankkija saa lahjaksi taidejulkai-sun sekä tarjouksia TR1 Taidehallin/Rupriikin, Muumilaakson ja Tampereen taidemuseon museokaupoista. Kortilla pääsee Vapriikkiin ryhmälipun hinnalla ja kaksi yhden hinnalla Tra-fiikkimuseoihin. Katso lisää www.tampere.fi/taidemuseo

Tammerkoski ja kosken kaupunki -kirja joulumarkkinoilleTammerkoski-kirja kertoo Tammerkosken ja sen rantamille syntyneen kaupungin vaiheista: Siitä kuinka pienestä sisä-maan teollisuuskaupungista on kasvanut innovatiivisen yrittä-misen ja korkeatasoisen koulutuksen ja kulttuurin kaupunki.

Julkaisusta tulee ulkoasultaan tyylikäs ja sisällöltään korkeatasoinen. Artikkeleita on tilattu monilta nimekkäiltä tutkijoilta ja Tampereen tuntijoilta. Kuvituksesta tulee runsas ja näyttävä. Julkaisu tulee soveltumaan niin lahjakirjaksi tamperelaisille kuin tuliaiseksi kauemmaksikin. Kirja ilmestyy marraskuun lopussa. Kirja kustannetaan yhteistyössä Tam-merkoski ja kosken kaupunki -näyttelyn pääyhteistyökump-paneiden, Aamulehden, Gasumin ja Pirkanmaan Osuuskau-pan sekä yhteistyökumppaneiden Cityconin, Sampo Pankin, Tampereen Sähkölaitoksen ja Varman kanssa.

SolmuSeurasitko vierestä, kun maan ensimmäinen jäähalli nousi Hakametsään vuonna 1965? Muistatko nähneesi aloittelevan Negativen keikalla Tammerfestissa? Olitko paikalla, kun Ruot-sin kuninkaalliset kävivät viimeksi Tampeerella?

Solmu on Tampereen museoiden uusi sosiaalinen muse-opalvelu. Haluamme parantaa museopalveluiden ja yleisön välistä kommunikointia ja aktivoida aineiston keräämiseen sekä jakamiseen. Jotta paikallista elämää ja ilmiöitä saataisiin tallennettua ja dokumentoitua monipuolisesti ja kattavasti, haastamme museoasiakkaat jakamaan ajatuksia! Solmu löytyy osoitteesta www.museosolmu.fi

Solmu toimii nettigallerioiden tavoin: Kuka tahansa asiasta kiin-nostunut voi ladata tiedostoja Solmuihin. Tällä hetkellä aktiivisesti toimii mm. Eläimellinen Tampere -solmu, jossa voit kertoa tarinoita luonnosta ja eläimistä kaupungissa. Erityisesti Solmuun voi laittaa esille kuvia, videoita, ääninäytteitä ja myös lahjoittaa otoksiaan Vap-riikin kuva-arkistolle. Vapriikin henkilökunta osallistuu keskusteluun ja kommentoi kaupunkilaisten luontokokemuksia.

Karhukirja ilmestyiVapriikki on julkaissut kirjan Karhun vuosi. Julkaisu liittyy sa-mannimiseen näyttelyyn, joka on esillä Vapriikissa 9.1.2011 asti. Lähes 200-sivuinen kirja on kattava teos suomen kansalliseläi-mestä myyttisenä metsän kuninkaana, ristiriitaisia tunteita herät-tävänä suurpetona ja muinaissuomalaisten palvottuna jumalana.

Karhun vuosi, toimittanut Marjo Meriluoto-Jaakkola, kirjoitta-jina mm. professori Juha Pentikäinen, FT Ilpo Kojola ja dosentti Osmo Pekonen. Tieteellisenä asiantuntijana Luonnontieteellisen museon amanuenssi FT Tomi Kumpulainen Vapriikista. 192 s. Tampereen museoiden julkaisuja 109, Tampere 2010, 35€.

Dora Jungin liinat tulevat myyntiin Vapriikin Dora Jung – pellavan lumo –näyttelystä (2007-2009) tuli suositumpi, kuin uskallettiin odottaa. Moni museokävijä kyseli tuolloin, mistä kauniita pellavaliinoja voisi ostaa omaan kotiin. Nyt toive toteutuu. Ensi talven aikana tulevat markkinoil-le ensimmäiset Dora Jung –liinat, joiden joukossa mm. suo-malaista mäntymetsää upeasti ja tyylitellysti kuvaava Kaarna ja Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 1967 markkinoille tullut Kielo. Valmistaja on Lapuan Kankurit . Asiantuntijoina toimivat Dora Jungin suku ja Vapriikki. Liinoja tulee myyntiin mm. Vap-riikin museokauppaan. Tiedustelut puh. 03 5656 6772.

UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA

UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA UUTISIA

32 33

Mediamuseo Rupriikki

Mediamuseo suljettu 5.10. asti näyttelyvaihdon vuoksi 6.10.2010 Mediamuseo Rupriikki avautuu

Muumilaakso

koko vuoden Tanssiva Muumilaakso

Sara Hildénin taidemuseo

Olotila OK! ja muuta uutta taidetta 11.9.–21.11.2010 Kaksitoista nuorta suomalaista taiteilijaa, mielenkiintoisia ja suurimmaksi osaksi ennen näkemättömiä teoksia, tuoreita ajatuksia ja uusia kokemuksia.

Laila Pullinen - piirustuksia ja pienoisveistoksia 4.12.2010–30.1.2011

Tampereen Taidemuseo

Tuulikki Pietilän muistonäyttely 2.10.2010–9.1.2011Esillä suomalaisen taidegrafiikan klassikon, professori Tuulik-ki Pietilän monipuolista tuotantoa. Museon kokoelmiin kuuluu satoja Pietilän vedoksia, jotka sekä taitavan tekniikkansa että vaihtelevien teemojensa myötä vievät matkalle ympäri Eurooppaa.

Purnu-ryhmä 2.10.2010–9.1.2011Vuonna 1967 järjestettiin ensimmäinen kesänäyttely Pur-nussa Orivedellä. Nyt alkuperäiset Purnu-ryhmäläiset Taisto Ahtola, Erik Enroth, Unto Koistinen, Pentti Melanen, Ernst Mether-Borgström, Tuulikki Pietilä ja Aimo Tukiainen täyttävät museon keskikerroksen teoksillaan.

Matti Alapoti 2.10.2010–9.1.2011Tamperelaisen Matti Alapotin näyttely esittelee taiteilijan rikasta ja monimuotoista tuotantoa viime vuosilta ja vuosi-kymmeniltä.

TR1

Fabrication – Finlayson 190-vuotisjuhlanäyttely 22.8.–26.9.Tutut retrokankaat sekä uudemmat kuosit nähdään mm. veis-toksina, installaatioissa ja asuissa. Näyttely on kunnianosoitus suomalaiselle suunnittelulle tuoden esiin tämän päivän osaajia.

KADULLA – kolmekymmentä vuotta katukuvia, Erkki Salomaa 22.8.–19.9. Ihmisiin tutussa tai oudossa ympäristössä liittyy samankal-taisuutta, mutta samalla aina jotakin erityistä. Näyttely on retrospektiivinen, takautuva kokonaisuus runsaan 30 vuoden katukuvauksesta. Valokuvakeskus Nykyaika

manSEDANse 4.–10.10.Viidettä kertaa järjestettävä elektronista musiikkia ja taidetta esittelevä manSEDANse-festivaali tarjoaa viikon ajan luentoja, installaatioita, työpajoja ja taidetta. Luennoille ja näyttelytilaan manSEDANsen ajan ilmainen sisäänpääsy.

Off Season, Anne Hämäläinen 25.9.–17.10.Normandian kesä on ohi ja turistit ovat poistuneet. Rannat ovat autioita, taivas harmaa ja hotellit tyhjiä. On aika antaa puheenvuoro hotellin patjalle, pyykkikoneelle, ala-aulan vah-tikoiralle ja uima-altaalle. Valokuvakeskus Nykyaika Taiteilijat 2010 31.10.–5.12.Näyttely tarjoaa läpileikkauksen tämän hetken suomalaisesta kuvataiteesta. Suurin osa teoksista on uusia, ennennäkemät-tömiä ja edustettuna ovat kaikki kuvataiteen lajit.Näyttely on esillä TR! Taidehallissa, Taidekeskus Mältinrannassa ja Galle-ria Nottbeckissa. Suomen Taiteilijaseura

Vapriikki

Karhun vuosi 9.1.2011 asti Karhun vuoden kuluessa mesikämmen tulee tutuksi myyt-tisenä metsän kuninkaana ja pyyntiyhteisön jatkuvuuden turvanneena jumalana. Rinnalla kulkee vahva tietopaketti karhusta luontokappaleena.

Inrō – avain samuraiden aikaan 20.3.2011 asti. (Huom! Muuttunut avoinnaoloaika) Vapriikin näyttely Inrō – avain samuraiden aikaan esittelee pari sataa toinen toistaan upeampaa inrōa suomalaisesta yk-sityiskokoelmasta. Niiden kautta avautuu näkymä kiehtovaan ja eksoottiseen Japaniin.

Aika leikkiä - lelulaatikon aarteitaLeikkikalujen ja leikin historiasta kertova näyttely esittelee ul-ko- ja kotimaisia leikkikaluja. Nukkemuseossa on 2010 esillä myös peltileluja Hannu Pekkarisen yksityiskokoelmasta.

Tampere 1918Tampere sisällissodan pyörteissä

Tammerkoski ja kosken kaupunkiTampereen historia kylästä kaupungiksi.

Innovaatiot Paikallisen teknisen osaamisen historiaa ja nykypäivää.

Jääkiekkomuseo

Kenkämuseo

Luonnontieteellinen museo avautuu Vapriikissa 9.12.2010

NÄYTTELYKALENTERI NÄYTTELYKALENTERISEURAA MYÖS MUSEOIDEN NETTISIVUJA!

Antti Sompinmäki Tove Jansson Hanna Vahvaselkä ManSEDANse

Minna Jatkola

Marika Tamminen

Petr Daniel

Matti Alapoti

34 35

KIVIMUSEO

Lokakuu3.10. Tampereen päivänä museoon vapaa pääsy

Marraskuu14.11. Isänpäivänä isät ilmaiseksi museoon

28.11. Adventtisunnuntaina ilmainen sisäänpääsy museoon

20.11. Lasten oikeuksien päivänä alle 16-vuotiaat maksutta museoon. Opastus klo 13

JoulukuuIlmainen sisäänpääsy museoon adventtisunnuntaina 5.12, 12.12 ja 19.12. Opastus 12.12. klo 11 ja 13

MUUMILAAKSO

Jännittävät Taikatalvikierrokset tulevat taas! Kierroksia järjestetään päiväkotiryhmille tilauksesta. Tiedus-telut puh. (03) 5656 6578

Syksyllä Muumilaaksossa järjestetään opastuksia liit-tyen Tampereen taidemuseon Tuulikki Pietilän muistonäyttelyyn. Tuulikki Pietilän kädenjälki näkyy myös Muumilaakson kolmiulotteisissa muumikuvaelmissa. Pietilän teoksiin voi tutustua ensin Tampereen taidemuseon opastuksella klo 15 ja jatkaa sitten Muumilaaksoon kuule-maan lisää hänen tuotannostaan klo 16. Myynnissä yhteislippu molempiin museoihin.Opastukset Muumilaaksossa sunnuntaisin 10.10., 24.10., 7.11. ja 21.11. klo 16

TAPAHTUMAKALENTERI

RUPRIIKKI

SyyskuuRupriikki suljettuna näyttelyvaihdon vuoksi 6.9.–5.10.2010 Lokakuu6.10.Rupriikki avautuu

Tampereen päivänä 3.10. museoon vapaa pääsy

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO Taidetorstait senioreille ja työttömilleKs. Senioripäivät s. 40

Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13.00

Lokakuu3.10. Tampereen päivänä museoon vapaa pääsy

Aistit auki! erityisryhmilleSyyskuussa 2010 alkavat täysin esteettömät Aistit auki! –kierrokset erityistä tukea tarvit-seville. Soveltuu kaikille ikäryhmille. Kohde-ryhmiä mm. erityisopetuksessa olevat lapset ja nuoret sekä erilaiset kuntoutusryhmät ja kerhot. Kierroksen kesto n. tunnin. Lippu 2 €/hlö (tamperelaiset koulut ja päiväkodit maksutta), maksuton opastus. Kierros on suunnattu ainoastaan ryhmille ja ennakkoil-moittautuminen on välttämätön, tiedustelut ja varaukset puh. (03) 5654 3500.

Marraskuu ja joulukuu27.11.–23.12. Tallipihan joulukyläTallipiha muuttuu tunnelmalliseksi joulukyläksi.Viehättävät myymälät ja kahvila avoinna joka päivä klo 10–18 (suljettu 6.12.). Vanhassa tallissa seimi, aasi ja lampaita. Talli avoinna klo 10.00–17.30. Joulukaruselli päivittäin 19.12. saakka klo 10.30– 7.30. Hevosajelua, ponitalutusta la-su klo 11–17. Joulutori viikonloppuisin klo 10–17. Vapaa pääsy! www.tallipiha.fi

TAMPEREEN TAIDEMUSEO

Yleisöopastus sunnuntaisin klo 15

Lokakuu3.10. Tampereen päivänä museoon ilmainen sisäänpääsy

MarraskuuKeskiviikkona 17.11. klo 13 Vauvan kanssa museoon! Hidastempoisella kierroksella pienten lasten kanssa liikkeellä olevat vanhemmat saavat tilaisuuden tutustua taiteeseen omassa tahdissaan. Kierroksella opas on mukana kertomassa teoksista ja taiteilijoista. Vaunuilla kulku on mahdollista koko museossa. Opastus sisältyy pääsylipun hintaan, ei ennakkoil-moittautumista.

TAPAHTUMAKALENTERI

Aistit auki! ikäihmisilleIkäihmisille suunnatut toiminnalliset ja moni-aistisuuteen perustuvat kierrokset syyskuus-ta marraskuuhun. Kierroksen kesto n. tunnin. Lippu 2 €/hlö, maksuton opastus. Kierros on suunnattu ainoastaan ryhmille ja ennakkoil-moittautuminen on välttämätön, tiedustelut ja varaukset puh. (03) 5654 3500.

Marraskuu14.11. Isänpäivänä isät ilmaiseksi museoon

TALLIPIHA Syyskuu

Sunnuntaina 12.9. Sadonkorjuujuhlat klo 11–17Tallin torilla sadonkorjuutuotteiden sekä käsitöiden myyntiä. Hevosajelua, ponitalutusta. Terassilta herkkuja, mm. loimulohta.Hanurimusiikkia klo 12–16. Tallipihan myymälät ja kahvila avoinna.Vapaa pääsy!

LokakuuLa–Su 2.–3.10. Suuri käsityöläistapahtumaTampereen päivinä: la klo 10–17, su klo 10–18Suuri joukko kädentaitajia töineen ja taitoineen, lisäksi työ-näytöksiä. Hevosajelua, ponitalutusta klo 11–17.Pelimannimusiikkia klo 12–16.Tallipihan myymälät ja kahvila avoinna.Vapaa pääsy!

SEURAA MYÖS MUSEOIDEN NETTISIVUJA!

Tove Jansson

Antti Sompinmäki Jari Kuusenaho Susanna Lyly Tallipiha Tallipiha Helena Yli-Kerttula

36 37

TR1

SyyskuuYleisöopastukset Fabrication – Finlayson 190-vuotisjuhlanäyttelySunnuntaina 12.9. ja 26.9. klo 14

18.9. klo 13 Vauvaopastus Hidastempoinen opastettu kierros pienten lasten kanssa liik-keellä oleville vanhemmille. Esteetön kulku vaunuille.

Lokakuu15.17.10. TaidekirppisLähialueen taiteilijat ja taideopiskelijat myyvät teoksiaan

Joulukuu11.–12.12. Modus MarketPirkanmaan muotoiluyhdistyksen Moduksen joulumyyntita-pahtuma. Tarjolla muotoilua, taidekäsityötä, grafiikkaa, mukana myös museokaupat.

VAPRIIKKI

Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 14

SyyskuuKeskiviikkoluennot yhteistyössä Tampereen työväen-opiston kanssa Vapriikin auditoriossa klo 18Klo 17 opastus Inrō – avain samuraiden aikaan näyttelyyn15.9. FT Seija Jalagin: Samuraiden saattueissa, riisipelloilla ja temppelin puutarhoissa – Edo-kauden Japani 1603–186822.9. Tutkija Mikiko Tokoyoda: Arjen kauneutta inro-rasioista lakkatöihin 29.9. Professori Ilmari Vesterinen: Geishan salattu maailmaHUOM. Tammerkosken patotyömaa saattaa aiheuttaa pieniä muutoksia luennon alkamisajankohtaan. Ilmoitamme muu-toksista: www.tampere.fi/vapriikki, Vapriikin sähköpostilistalla ja Facebook-viesteissä.

Perjantaina 15.10. KARHUNPEIJAISET

klo 18.30 LuentoKarhunmetsästäjä Matti Myllynen: Karhunmetsästys tänään.

klo 19 Opastus Karhun vuosi -näyttelyynOppaina professori Juha Pentikäinen ja samaanitaiteilija Susanna Aarnio.

klo 19.45 PeijaisillallinenLiput: 48€ sis. luennon, opastuksen näyttelyyn sekä illalli-sen. Ilta päättyy noin klo 22.30. Ennakkoilmoittautuminen sunnuntaihin 3.10. mennessä: vp@tampere.fi tai puh. 03 5656 6966

Sunnuntaina 31.10. KUMA ELI KARHU JA NOUSEVAN AURINGON PÄIVÄ Lasten museosunnuntai.Yli 5-vuotiaille. Liput 5 €/alle 12-vuotiaat maksutta.

klo 12.30-16.30 Kasvomaalausta

klo 14 ja klo 15.30 Paperia taitellen – origamia soveltaen Kesto noin 60 min. Pajan vetää Näpsä-käsityökoulu. En-nakkoilmoittautuminen paikan päällä Vapriikin neuvontaan.

klo 14 ja 15.30 Karhun kierros -opastukset Kierrokset vetää TAITE.

klo 14 ja klo 15.30 MaalauspajaTutustutaan karhusatuun ja kuvitetaan satua. Maalaus-pajan vetävät taideohjaaja Outi Virtanen ja kuvataiteilija Noora Westerberg. Kesto noin 45 min. Ennakkoilmoittautu-minen paikan päällä Vapriikin neuvontaan.

klo 16.30 Mesikämmenen matkassa Työpajassa nautitaan annos iloisia karhuleikkejä ja lauluja maailmalta sekä kokeillaan karhuun liittyviä soittimia. Kes-to noin tunti. Pajan vetää Kulttuuriosuuskunta Uulu.

Yhteistyössä: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut ja museopalveluiden TAITE-yksikkö

LokakuuKeskiviikkoluennot Vapriikin auditoriossa klo 18klo 17 opastus Inro – avain samuraiden aikaan -näyttelyyn, 6.10. ja 13.10. opastukset Karhun vuosi -näyttelyyn. 6.10. Professori Ilmari Vesterinen: Hokkaidon saaren ainut ja heidän karhukulttinsa. 13.10. Professori Juha Pentikäinen: Karhujen ja mansien mailla. 20.10. Kääntäjä Sami Hilvo: OKŌ – japanilaisesta suitsuke-kulttuurista.27.10. Arkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen: Hämäryys ja hetkelli-syys – japanilaisen talon ja puutarhan vuoropuhelusta.

Sunnuntaina 3.10. Tampereen päiväVapriikin näyttelyihin vapaa pääsy. Museokaupassa tarjouk-sia. Museoravintola Valssin lounas klo 12–15 (12,50/8,30€).

Sunnuntaina 10.10. NALLEPÄIVÄ klo 13–16Perheille ja kaikille nallekarhujen ystäville

Klo 14 opastus Karhun vuosi -näyttelyyn. Oppaa-na Ursus Arctos Marcus. Opastus pääsylipun lunastaneille. Muihin päivän tapahtumiin vapaa pääsy.

klo 13–16 Nalletarinat talteen Iltapäivän aikana kerätään tarinoita nalleista. Tule ja kerro, miksi nallekarhusi on sinulle tärkeä. Ota nalle mukaan niin valokuvaamme teidät yhdessä.

klo 13–16 Nalleneuvola Tuo nalle tai muu pehmo neuvolaan. Neuvolassa hoidetaan nallen haavat ja naarmut sekä punnitaan paino. Nallen kunto kirjataan neuvolakorttiin. Yhteistyössä: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry.

klo 13–16 Nallesairaala Suomen ainoa toimiva Nallesairaala hoitaa kaikkia pehmo-kavereita takaisin omistajansa halattavaksi. Toivottomatkin tapaukset on hoidettu parhaa-seen mahdolliseen kuntoon.

klo 16 Nukketeatteri Nirunaru: Brumbo ja tähdet Avaruusseikkailun kesto on 30 min, ja se soveltuu yli 3-vuotiaille.

MarraskuuKeskiviikkoluennotVapriikin auditoriossa klo 18Klo 17 opastus Inro – avain samuraiden aikaan -näyttelyyn3.11. VTM Ronny Ronnqvist: Miekka - samurain sielu10.11. FM Minna Valjakka: Siveltimen ja miekan tie – samu-rait taiteilijoina 17.11. FM Raija Lemmetyinen: Japanin kielestä – jotain vai-keaa ja jotain helppoa. 24.11. TTT Merja Karppinen: Samuraiden perintö japanilai-sessa johtamisessa

Lauantaina 6.11. klo 14 Kalligrafian työpaja Pajassa tutustutaan siveltimellä kirjoittamiseen, kesto noin 2h. Pajamaksu 15 € sis. pääsyn Vapriikin näyttelyihin. Ennak-koilmoittautuminen Vapriikin neuvontaan, puh. 03 5656 6966, rajoitettu osallistujamäärä. Pajan vetää FM Mirja Paatero.

Sunnuntaina 7.11. KALLIGRAFIAA

klo 13 opastus Inrō – avain samuraiden aikaan -näyttelyyn Opastus pääsylipun lunastaneille.

klo 14 Kalligrafialuento: FM Mirja Paatero:Työpöydän neljä aarrettaLuennolle on vapaa pääsy.

klo 15.30 Kalligrafian työpaja Pajassa tutustutaan siveltimellä kirjoittamiseen, kesto noin 2h. Pajamaksu 15 € sis. pääsyn Vapriikin näyttelyihin. Ennakkoilmoittautuminen Vapriikin neuvontaan, rajoitettu osallistujamäärä. Pajan vetää FM Mirja Paatero.

TAPAHTUMAKALENTERI TAPAHTUMAKALENTERISEURAA MYÖS MUSEOIDEN NETTISIVUJA!

ModusMarket Antti Sompinmäki Antti Leinonen Susanna Aarnio Mirja Paatero

38 39

ANIMEN YÖ 2010Elokuvakerho Monroe järjestää jatkoa vuoden takaiselle loppuun myydylle Animen yölle. Animen yö 2010 -tapahtumassa nähdään kolme huipputeosta: Sydämen kuiskaus Ponyo Rantakalliolla Prinsessa Mononoke Yön täydeltä animea 13.11. klo 21 alkaen Kehräsaaressa Arthouse Cinema Niagarassa Liput 15 euroa – Cosplay-asussa 10 euroa! Lisätietoja luvassa osoitteessa www.filmiliekki.blogspot.com

Lauantaina 20.11. ANIME, MANGA JA JROCKLiput Vapriikin näyttelyihin ja työpajoihin: 4 €, cosplay-puvussa 2 €.

klo 14 opastus Inro – avain samuraiden aikaan -näyttelyyn

klo 11–15.30 teemaan sopiva karaoke Tule laulamaan tai katsomaan muiden esityksiä karaoke-huoneeseen, tarjolla paljon animesta tuttuja kappaleita. Ohjelmana toimii ilmainen Ultrastar Deluxe ja laulaa voit yksin tai yhdessä kaverin kanssa. Biisilista: http://2010.tracon.fi/ohjelma/karaoke

Klo 12–17 tanssi- ja rytmipelejä Tule kokeilemaan reaktionopeuttasi ja rytmitajuasi. Peleinä mm. Pop’n Music, Beatmania IIDX sekä In The Groove PC. Toiminnasta vastaa Suomen Tanssipelaajat ry.

Klo 16 luento: animemusiikkivideot pintaa syvemmältä. Luennoitsijoina Tero ‘Sivis’ Nybacka ja Kyuu Eturautti.Yhteistyössä: AMV.fi

klo 14.30 ja klo 16 Parapara-oppituntiTunnille voi ilmoittautua päivän aikana ennakkoon. Kesto 45 minuuttia. Ei vaadi erityistä vaatetusta. Parapara on Japanista maailmalle levinnyt klubitanssi, joka perustuu ennen kaikkea käsien ilmaisuvoimaan ja niiden liikkeisiin. Oppituntia vetää kansainvälisestikin tunnustettu FinnPARAnoids eli Suomen ainoa virallinen parapara-tanssiryhmä.

klo 11–17 Hidoi ry tutuksiAnime- ja mangayhteisö Hidoi ry on Tampereen seudulla toimiva yhdistys kaikille japanilaisesta animaatiosta ja sar-jakuvista kiinnostuneille.

Yhteistyössä: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut ja museopalveluiden TAITE-yksikkö

Joulukuu

Joulun odotusta

Lauantaina 4.12. klo 10–14 Teiskolaisemäntien perinteiset joulumarkkinatYhteistyössä: Pohjois-Teiskon maa- ja kotitalousseura

Museolaisten myyjäiset klo 10–14Uniikkeja käsitöitä pukinkonttiin tai omaksi iloksi.

Sunnuntaina 12.12. klo 15.30 LuciajuhlaTampereen Rudolf Steiner -koulun 3a:n oppilaat esiintyvät.Vapaa pääsy

Tulossa

Lauantaina 29.1.2011Kiai! Jaa-too! Japanilaiset taistelulajit esittäytyvät

klo 14 Tampereen Judo ry klo 14.30 Tampereen Aikidoseura Nozomi ry

klo 15 tatamin purku

klo 15.30 Tampereen Iaidoseura ryklo 16 Tampereen Kendoklubi Fudo Kamae ry

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Yhteistyössä: Tampereen liikuntapalvelut.

TAPAHTUMAKALENTERI TAPAHTUMAKALENTERIklo 16 Avoin Cosplay-kilpailu. Vapaamuotoiseen cosplay-kilpailuun voi ilmoittautua pai-kan päällä tapahtumapäivän aamuna. Puvun aiheiksi sal-litaan anime, manga, japanilaiset pelit sekä jrock-hahmot. Voit osallistua kilpailuun yksin tai kaverisi kanssa. Kilpai-lussa tuomaristo valitsee parhaat, jotka palkitaan kilpailun päätteeksi. Juontajana Kyuu Eturautti.

Ilmoittautuminen klo 10–12Kilpailijoiden valokuvaus klo 12–15Kilpailu klo 16–17

Kilpailun järjestää Cosplay Finland Tour

klo 12–15 Cosplay-valokuvausCosplay Finland Tourin kuvauspalvelu on avoinna kaikille halukkaille, jotka haluavat saada itsestään studiokuvan tapahtuman tunnelmissa. Tule yksin, kaksin tai vaikka pienessä ryhmässä. Kuvat julkistetaan tapahtuman jälkeen netissä osoitteessa http://kuvat.aniki.fi/.

klo 13.45–17 Pikamanikyyrejä. Yhteistyössä: Hämeen Kosmetologikoulu.

Klo 12–17 Tanssi- ja rytmipelejä Tule kokeilemaan reaktionopeuttasi ja rytmitajuasi. Peleinä mm. Pop’n Music, Beatmania IIDX sekä In The Groove PC. Toiminnasta vastaa Suomen Tanssipelaajat ry. Yhteistyössä myös: Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut, Tampereen kaupungin nuorisopalvelut, Taidekaari, Taikalamppu-verkosto ja Vapriikin kuva-arkisto.

Sunnuntaina 14.11 ISÄNPÄIVÄIsät ilmaiseksi museoon! klo 14 opastus Karhun vuosi -näyttelyyn.

klo 15 Luento: FT Janne Sundell: Ihmisen ja karhun kohtaaminen karhun näkökulmastaLuennolle on vapaa pääsy.

Lauantaina 13.11. COSPLAYLiput Vapriikin näyttelyihin ja työpajoihin: 4 €, cosplay-puvussa 2 €. Cosplay-kisaan osallistuville vapaa pääsy.

klo 14 Opastus Inrō – avain samuraiden aikaan -näyttelyyn

klo 12-14 ja 15-17 Omakuva puhuu -paja Non-stoppina toimivassa pajassa otetaan valokuva. Jo-kainen muokkaa kuvansa ja kirjoittaa puhekuplansa: mitä omakuva tai cosplay-hahmo haluaa muille viestiä. Tule ku-vattavaksi ja kokeile valokuvan ja kuvataiteen keinoja. Kuvat jäävät viikoksi esille Vapriikkiin. Pajan vetää Janina Ahlfors, TAITE.

klo 14 ja klo 15.30 Origami Kesto noin 60 min. Pajan vetää Näpsä-käsityökoulu. En-nakkoilmoittautuminen paikan päällä Vapriikin neuvontaan.

klo 13 Luento: Kynsien hoitoa ja lakkausvinkkejä. Yhteistyössä: Hämeen Kosmetologikoulu.

klo 14.30 Luento: Meikkausvinkkejä. Yhteistyössä: Hämeen Kosmetologikoulu.

Jussi Sorjonen Riitta Karttunen/FinnPARAnoids

Marika Tamminen Suomen Muso Shinden Ruy yhdistys Ry

40 41

TR1 ja Rupriikki

Torstaina 26.8., 4.11. ja 2.12. Opastus klo 13 Rupriikki ja klo 14 TR1 Taidehalli

Vapriikki

Perjantai 10.9.Klo 12 opastus Inrō – avain samuraiden aikaan -näyttelyyn

Perjantai 1.10. Kuka sää oot? Klo 12 opastus Tammerkoski -näyttelyyn

Perjantai 12.11.Klo 12 opastus Inrō –avain samuraiden aikaan -näyttelyyn

Perjantai 3.12.Klo 12 opastus Karhun vuosi -näyttelyyn

TAPAHTUMAKALENTERI

SENIORIPÄIVÄT

Päivien aikana seniorit pääsevät eurolla muse-oon ja voivat halutessaan osallistua maksutto-maan näyttelyopastukseen. Opastuksiin ovat tervetulleita myös muut museovieraat.

KivimuseoPerjantai 20.8., 17.9., 15.10. ja 5.11.Opastus klo 12

MuumilaaksoToven torstai 14.10. ja 18.11.Toven torstaina erityisesti senioreille suunnattu opastus klo 14. Aiheena Tove Janssonin elämä ja taide.

Sara Hildénin taidemuseoTaidetorstait senioreille ja työttömilleOlotila OK! ja muuta uutta taidetta 16.9., 7.10. ja 4.11. ja Laila Pullinen 9.12.Näyttelyn opastus klo 14

Tampereen taidemuseo

Tiistai 19.10., 9.11. ja 30.11. opastus klo 14

Hau!Olen museoiden opaskoira Musti. Minulla on oma kerho, jonne ovat tervetulleita kaikki 7-12-vuotiaat tytöt ja pojat, jotka halu-avat olla ensimmäisten joukossa nuuskimassa tiensä uusiin näyt-telyihin! Luvassa on jännittäviä opastuksia, hauskoja työpajoja ja paljon muuta. Tule mukaan!

Mustin museot: Amurin työläismuseokortteli, Muumilaakso, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen taidemuseo, Vapriikki, Mediamuseo Rupriikki ja TR1. Mukana toiminnassa museopedagoginen yksikkö TAITE.

Kuinka liityt:Musti-kerhoon voi liittyä maksamalla vuosimaksun 20€ Vapriikin kassalle. Kerholaisilla on oma Musti-passi, jolla pääsee ilmaiseksi kaupungin museoihin sekä kerhon tapahtu-miin. Liittymislahjana saat myös hienon kerhopaidan.

Kerhotapaamiset keväällä 2010Tammikuu: vierailu Poliisimuseoon 13.1. klo 16.30 ja 17.30

Helmikuu 20.2. Mediamuseo Rupriikki: Filmityöpaja

Maaliskuu 21.3. Vapriikki: Filmin katselu ja lasten museopäivä

Huhtikuu 25.4. Tampereen taidemuseo: Vuoden nuori taiteilija

Toukokuu 23.5. Maakuntamuseon arkeologit vievät kerholaiset maastoretkelle.

Tiedustelut puh. 03 5656 6966, vapriikki@tampere.fi

Kerhotapaamiset syksyllä 2010:12.9. klo 14 ja 15: Jääkiekkomuseo, Vapriikki. Tavataan ammattikiekkoilija.13.10. klo 17-17.45 ja 18-18.45: Tampereen taidemuseo. TAITEn toiminnalliset Kaikessa rauhassa -kierrokset Tuulikki Pietilän muistonäyttelyssä. 7.11. klo 14 ja 15: Sara Hildénin taidemuseossa Olotila OK! -näyttely. Kierroksella mukana breakdance-taituri Jimi Kettunen ja TAITE12.12. Musti-kerhon joulujuhla Vapriikissa. Tammikuussa tutustutaan uuteen Luonnontieteelliseen museoon Vapriikissa.

42

TAMPEREEN TAIDEMUSEOwww.tampere.fi/taidemuseo

tamu@tampere.fipuhelin (03) 5656 6577

Puutarhakatu 34 Aukioloajat ti-su 10-18

Suljettu 6.12. ja 23.-26.12.2008

MUUMILAAKSOwww.tampere.fi/muumi

muumi@tampere.fipuhelin (03) 5656 6578

Hämeenpuisto 20 Aukioloajat ti-pe 9-17, la-su 10-18

Suljettu 6.12. ja 23.-26.12.2008

SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEOwww.tampere.fi/sarahilden

sara.hilden@tampere.fipuhelin (03) 5654 3500

SärkänniemiAukioloajat ti-su 11-18

Suljettu 6.12. ja 23.-25.12.2008

RUPRIIKKI JA TR1www.tampere.fi/mediamuseo

rupriikki@tampere.fipuhelin (03) 5656 6411

Finlaysonin alueVäinö Linnan aukio 13Aukioloajat ti-su 10-18

Suljettu 6.12. ja 23.-26.12.2008

VAPRIIKKIwww.tampere.fi/vapriikki

vapriikki@tampere.fipuhelin (03) 5656 6966

Tampellan alueAlaverstaanraitti 5

Aukioloajat ti, to-su 10-18, ke 11-20 Suljettu 6.12. ja 23.-26.12.2008

TAMPEREEN KIVIMUSEOwww.tampere.fi/kivimuseo

puhelin (03) 5656 6046Hämeenpuisto 20

Aukioloajat ti-pe 9-17, la-su 10-18Suljettu 6.12. ja 23.-26.12.2008