Muistio 4/2015 1 (3)

1.9.2015

Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 70101 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

PoSoTe Koulutus, tutkimus ja kehittäminen työryhmä / 4. kokous Aika tiistai 1.9.2015 klo 13 – 15 Paikka Kuopion kaupungintalo, hallituksen kokoushuone Osallistujat Osallistujaluettelo 1 Katsaus sote- tilanteeseen Lääkintöneuvos Taina Mäntyranta sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi ajankohtaiset sote- tilanteesta. Hallitus linjasi 31.8. kärkihankkeitaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun aikataulua linjattiin myös. Päätös itsehallintoalueiden määrästä tulee lokakuun loppuun mennessä. Mahdollisesti tässä päätöksessä otettaisiin kantaa myös itsehallintoalueiden keskuskaupunkeihin. Aluerajoihin kuitenkaan tässä vaiheessa ei otet-taisi kantaa. Samaan aikaan linjataan myös rahoituksen perusratkaisua joka tässä vaiheessa tarkoittaa sitä millä tavoin rahoitus itsehallintoalueille kerätään. Vuoden loppuun mennessä tehdään linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatiosta sekä vaalien periaatteesta. Vuoden 2016 huhtikuussa järjestämislaki lähtee lausuntokierrokselle ja hallituksen esitys eduskuntaan lokakuussa 2016. Sote- järjestämislaki astuisi voimaan heinäkuussa 2017 jolloin olisi mahdollista perustaa aluksi väliaikaiset valmisteluorganisaatiot alueille. Vaalit olisivat 2017–2018 aikana jolloin valmisteluor-ganisaatio/muutoshallinto siirtyisi kohti pysyvää tilaa. Järjestämisvastuu siirtyisi 2019 alusta järjestämisalueille. Sote- alueiden määrä voi myös vaikuttaa olennaisesti koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatioon. Kun aluemäärää on nyt pohdittu 9-12 välille, voi olla tarvetta myös erva- tyyppiseen tasoon jolle tulisi tehtäviä joita tulisi miettiä suuremmalla alueella kuin itsehallintoalue. Hallituksen asettamalle hyvinvoinnin ja terveyden painopistealueelle kohdistetaan 130 miljoonaa euroa. Tämä summa sisältää myös sote- uudistuksen kustannukset. Tulevat kokeilut menevät hallituksen kärkihankkeiden kautta ja näin ollen korvannevat Kaste-ohjelma tyyppisen ohjauksen. Sote- valmistelu eri puolilla maata vaihtelee paljon. Pohjois-Suomen alueella mm. on lopetettu keskustelut kun-tayhtymän rakentamisesta ja keskitytty yhteistyön sekä luottamuksen rakentamiseen eri toimijoiden kanssa. Täs-sä vaiheessa voi olla myös viisasta odottaa lokakuun lopussa tulevaa tietoa alueiden määrästä. Sote- uudistus nähdään sosiaali- ja terveysministeriössä ennen kaikkea sote- palvelurakenneuudistuksena, kun taas valtiovarainministeriössä painottuu itsehallintouudistuksen tematiikka. 2 Moniammatillinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien näkökulmasta Marko Korhonen alusti kuntien näkökulmasta terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen. Korhosen ansiokas esitys on muistion liitteenä. Työryhmän keskustelussa tuotiin muun muassa esiin, että työllisyyden edistämisellä on keskeinen rooli kuntalais-ten hyvinvointiin sekä kuntatalouden näkökulmasta. Yliopistoissa olisi hyvä olla myös opintoja yrittäjyydestä jotta valmistuvilla olisi valmiuksia myös omaan yritystoimintaan.

Muistio 4/2015 2 (3)

1.9.2015

Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 70101 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

3 Katsaus järjestöjen kehittämistoimintaan Päivi Kiiskinen alusti järjestöjen kehittämiskumppanuudesta. Kiiskisen järjestön kehittämistoimintaa ja vahvaa kumppanuutta loistavasti avaava esitys on muistion liitteenä. Työryhmän keskustelussa tuotiin esiin muun muassa, että Soste on kattojärjestö joka auttaa alueen moninaisen järjestökentän mahdollisuuksia vahvistaa osaamistaan ja edesauttaa erilaisten kumppanuuksien syntymisessä julkisen sektorin kanssa. Keskustelussa nousi esiin myös se, että monitoimijainen kehittäminen on myös yritysken-tälle tärkeää ja yrittäjät tekevät vahvaa yhteistä kehittämistä myös jo nyt yliopistojen ja kuntien kanssa. Lääkäri-seura Duodecim on myös hyvä esimerkki yhdistystoiminnasta, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja apurahojen avulla. 4 Innokylä: hyvinvointi- ja terveysalan kaikille avoin innovaatioyhteisö Anna-Mari Juutinen alusti Innokylän mahdollisuuksista edistää KTK-ryhmän työskentelyä kokousten välillä verkos-sa sekä koota ja tunnistaa KTK kokonaisuuden yhteisiä intressejä. Työryhmän keskustelussa tuotiin esiin, että työryhmän tavoitteiden kirkastaminen edelleen on tärkeää. Sen sijaan KTK- toimintamallin rakentaminen tässä vaiheessa voi olla haasteellista. Isona kysymyksenä nousi esiin se, että sopiiko Innokylä työvälineeksi ryhmän työskentelyyn nyt, kun moni reunaehto on vielä auki. Innokylän hyödyntä-minen jää nyt tässä vaiheessa vielä mietintään. 5 Muut asiat Muita asioita ei ollut.

6 Seuraavat kokoukset Seuraava kokous on 5.11. klo 11.30-13.30.

Petteri Paronen Jouko Miettinen puheenjohtaja sihteeri

Muistio 4/2015 3 (3)

1.9.2015

Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus 0827616-7 pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin 017 550 1400 70101 Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

Osallistujaluettelo: ( x ) Petteri Paronen (Kuo), kaupunginjohtaja pj. ( x ) Jorma Penttinen (KYS), johtajaylilääkäri, vpj. ( x ) Marko Korhonen (Lapinlahti) kunnanjohtaja ( ) Ari Sopanen (Kaavi), kunnanjohtaja ( ) Petri Kangasperko (J-koski), kaupunginjohtaja ( ) Veli-Matti Kosma (UEF), professori ( ) Jukka Mönkkönen (UEF), rehtori ( x ) Mervi Vidgren (Savonia), rehtori, varalla ( ) Mikko Vuoristo (Savonia) vararehtori ( x ) Jouko Miettinen (Kuopio), sihteeri ( ) Merja Miettinen (KYS), hallintoylihoitaja ( x ) Tarja Kauppila (ISO), johtaja ( ) Merja Sahlström (Ysavo), kehittämispäällikkö / ( ) Jarno Rieppo (Ysavo) avovastaanottojen ylilääkäri ( ) Kati Kantanen (S-järvi), hoito- ja vanhustyön johtaja ( x ) Heikki Helve (Kuo), kehittämisjohtaja /KIO toimitusjohtaja ( x ) Simo Kokko (KYS), ylilääkäri ( x ) Päivi Kiiskinen (Soste) ( x ) Tarja Arbélius, Savon Yrittäjät, varalla ( ) Yrjö Ronkainen, Savon Yrittäjät ( x ) Petro Julkunen (Juko), varalla ( ) Christina Snellman, (Tehy) ( ) Markku Tervahauta (Kuopio)

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä

Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen

• Terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä ja kuuluu kaikille toimialoille (Kuntalaki 365/1995).

• Terveyden edistäminen pitää sisällään niitä toimintoja, joilla pyritään muuttamaan yksilön terveyskäyttäytymistä sekä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä olosuhteita.

• Hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmänä toimii kunnan johtoryhmä.

MIHIN KUNTA VOI VAIKUTTAA?

• Lähtökohta: väestölliset tekijät ja kotitalouden rakenteet (ikärakenne, huollettavat jne,) vaikuttavat merkittävästä hyvinvointijohtamisen painopisteisiin.

• Miten maailman terveimmistä lapsista tulee sairaimmat kolmekymppiset?

• Onko meillä maailman hyvähampaisimmat huostaanotetut lapset?

• Lapinlahdella pienituloisuutta, yksinäisyyttä, pitkittynyttä työttömyyttä, heikko huoltosuhde, yksinhuoltajuutta

• Toisaalta hyvä koulutustaso, terveydentila lapsilla ja nuorilla, hyvä asumisen taso ja ympäristö, vähän koulutuksen ulkopuolelle joutuvia, hyvä ikääntyneiden toimeentulo

• Kunta voi hyvinvointijohtamisella vaikuttaa koko elämänkaareen hyvinvointia ja osallisuutta edistävällä tavalla tai syrjäytymistä ja pahoinvointia lisäävällä tavalla

• Kunnan keskeiset tehtävät näiltä osin – Asuminen – Varhaiskasvatus – Peruskoulutus – Kulttuuri- ja vapaa-aika – Työllistäminen – Elinkeinojen kehittäminen

• Terveyden osalta painopisteen tulisi olla työ- ja toimintakykyisyyden parantamisessa ja toisaalta kuntoutuksessa ja oikeantasoisessa ja -aikaisessa hoitoon pääsyssä. Keskeneräinen potilas on kallein. Sairaudet, työkyvyttömyys ja hoidosta syrjäytyminen ovat pahoinvointia lisääviä tekijöitä.

• Kunta voi edesauttaa hyvään perus- ja ammattikouluttautumiseen ja sitä kautta hyvään työllistymiseen, alkaen päivähoidosta aikuiskoulutukseen.

• Asuminen tai sen puutteet vaikuttavat hyvinvointiin. Syrjäinen asuminen, slummiutuminen, asunnon heikko laatu ja pienuus, asunnottomuus tai jopa laitoshoitoon joutuminen vaikuttavat mm. sosiaalisiin suhteisiin, ystävyys- ja naapuriverkostoon, perhesuhteisiin tai yksinäisyyteen.

• Talous ja työelämä sekä sosiaaliturva ovat aivan keskeisiä osallisuuden tai syrjäytymisen osatekijöitä. Työttömyys tai vajaatyöllisyys, vajeet tuloissa, ylivelkaantuneisuus ja heikko sosiaaliturva ovat aivan keskiössä hyvinvoinnista puhuttaessa.

• Työllisyyden edistäminen on nostettava elinkeinojen kehittämisen rinnalle osaksi kaupunkien ja kuntien talouden perustaa turvaavaa strategista suunnittelua

• Kunta voi vaikuttaa yhteiskuntaan osallistumisessa, lähidemokratiassa, järjestötoimintaan aktivoimisessa. Osallistumattomuus ylipäänsä mihinkään on ongelma.

• Kunta voi vaikuttaa kulttuuriin, harrastuksiin ja hyvinvointia edistäviin vapaa-ajan toimintoihin.

Keskeiset opit ja evästykset

• Kunnallisen hyvinvointipolitiikan kulmakivet ovat omatoimisuuteen kasvattaminen, syrjäytymisen ehkäisy, työttömän työvoiman työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja väestön sosiaalisen eheyden parantaminen.

• edistetään työllisyyttä, kehitetään palveluja, kunnostetaan ympäristöä ja tuetaan yrittäjyyttä

Lapinlahden kunnan linjaukset

• Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy mahdollistamalla ja tukemalla kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista sekä edistäen yksilö- ja yhteisötasolla väestön hyvinvointia, työllisyyttä ja kouluttautumista

• Kuntalaisten kiinnostus omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen lisääntyy, mm. maksuttomat liikuntapaikat, liikunnallinen ap- ip -toiminta.

• Turvallisuuden ja elämänlaadun edistäminen investointien, rakennushankkeiden ja ympäristön kunnostustöiden avulla

• ”Kuntalaiset tekevät yli 70% terveydestään itse. Omatoimisuuden tukeminen on kustannustehokkuuden avain. Väestön omatoimisuuden kasvu 5%:lla pienentää 25% sairaanhoidon kustannuksia.” (prof. emer. Esko Kumpusalo)

• 10 vuodessa suomalaiseen terveydenhuoltoon on lisätty 1,4 miljardia rahaa. Tästä potista 75% on mennyt erikoissairaanhoitoon ja 1 % terveyskeskuksiin.

Esimerkkinä työllistyminen

• Työttömyys vaarantaa terveyden: Muita sosiaaliryhmiä huonompi terveydentila, muita useammin yksinäisyyttä, tarpeettomuutta, arkuutta, liikajuomista ja –syömistä, ongelmien kieltämistä, talousvaikeuksia, ihmissuhteiden menettämistä ja vähäistä yhteiskuntaan osallistumista

• Terveys-toimeentulo-liikunta-koulutus-kuntoutus-välityömarkkinat-työnhaku-työllistyminen – integraatio

Lapinlahden kunta on liikunta- ja kulttuuripitäjä

Valtuustokausittaisessa hyvinvointikertomuksessa yhtenä kehittämisen kohteena on mainittu hyvinvoinnin edistäminen mm. liikunnan osalta

TERVIS-hankkeessa kunnan hyvinvointityön kohteeksi valittiin liikunnan edistäminen:

TAVOITE ”Elämänkaaren mittaisen liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen”

-> arjessa liikkumista tulee edistää ja kehittää

Esimerkki kunnan hyvinvointityöstä

Kuntalaiset huolehtivat omasta ja läheisten hyvinvoinnista ja terveydestä

Ammattilaiset vahvistavat hyvinvoinnin edistämisen osaamista ja käyttävät vaikuttavaksi todettuja työmenetelmiä

Kunnassa ja yhteistoiminta-alueilla on toimiva hyvinvointijohtamisen ja terveyden edistämisen koordinaatio ja yhteistyö paikallisten toimijoiden kesken

Elämänkaaren mittaisen liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen, toiminnallinen arki (arkiliikunta / omaehtoinen liikkuminen)

Pidetään tavoitteet riittävän ”yksinkertaisina”, jotta toteutus turvataan

Aluksi kohteena lapset ja nuoret, myöhemmin työikäiset ja ikäihmiset

Tavoitteet hyvinvointityölle

Palaverit/yhteistyö eri hallintokuntien edustajien kanssa -> toimijoilta kerätty tietoa nykytilasta, ajatuksia ja ideoita toimintojen kehittämiseen ja yhteistyön lisäämiseen (hallinto, tekninen toimi, opetus- ja varhaiskasvatus, atk, liikuntatoimi…)

Osallistuttu kunnassa tapahtumiin kyseisellä teemalla: esim. Toukotaika, Hyvän mielen messut, Armaan päivä, Tervis-hankkeen tempaukset

Liikunta-/palvelukyselyn kuntalaisille keväällä 2014 toimintojen kehittämistä varten

Kysely yläluokkalaisille keväällä 2015

SHVK / Painopistealue 1, kuntalaisten osallisuutta lisätään, tehtyjä

toimenpiteitä

Ammattilaisille järjestetään koulutuksia ja työpajoja uusien ideoiden ja työmenetelmien käyttöönottamiseksi. Jaetaan hyviä käytäntöjä:

Neuvokas perhe –malli otettiin käyttöön 2014 (neuvolat, ravitsemusterapia, fysioterapia), osallistuttu koulutuksiin 2014 (terveydenhoitajat, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti, Tervis-kehittäjä)

Verkkopuntari –painonhallintamenetelmän käyttöönotto 2015 ->, osallistuttu koulutuksiin 2014 (osallistujia fysioterapiasta, vastaanotoilta, neuvolasta ja kouluterveydenhuollosta)

Sähköisen palvelukartan ja palveluoppaan kehittäminen v. 2015 . Tavoitteena lisätä kuntalaisten/käyttäjien tietoa käytettävissä olevista palveluista, edistää

yhteistyötä ja ehkäistä päällekkäistä tekemistä. Kootaan eri palveluntuottajien kuten järjestöjen, yhdistysten, seurojen, seurakunnan, yritysten , ja yhteisöjen tuottamat palvelut oppaaseen

Selvitetään vaativuustasot , kenelle ryhmä/toiminta on suunnattu

Opasta voi käyttää toiminnan tukena esim. koulussa ja varhaiskasvatuksessa, kotona, sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen: esim. latuja pellolle ja jäälle, luistelupaikkoja, nuotiopaikkoja, luontopolkuja ja kevyen liikenteen väyliä eri puolille pitäjää

SHVK / Painopistealue 2, palvelujen saatavuutta edistetään,

terveyseroja kavennetaan

• Yhteistyö esim. teknisen toimen kanssa (korjauslinkki, reitit, liikuntapaikat, ympäristösuunnittelu/huolto, …)

• Säännöllinen tiedottaminen hyvinvointiin liittyvistä asioista

• Palveluiden saatavuuden keskittäminen ja ”yhteen kasaaminen” (palvelukartta ja –opas), tiedon saanti ja käyttö helpottuu

Kuntalaisia tuetaan vastuuseen omasta hyvinvoinnista ja käyttämään sähköisiä verkkopalveluja (mm. Hyvinvointipolku).

SHVK / Painopistealue 3, turvallisuutta ja elämänlaatua kehitetään

Järjestöt kehittämiskumppaneina

1.9.2015

PoSoTe Koulutus, tutkimus ja kehittäminen työryhmä

Erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen

• SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija

ja hyvinvoinnin edistäjä

• Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä

• Yhteistyöjäseninä 66 kuntaa, kuntayhtymää tai järjestöä

• Jäsenjärjestöjen kautta 1,3 miljoonaa jäsentä

• Perustettu 2012 järjestöjen kattojärjestöksi

• Toiminnan rahoittaja Raha-automaattiyhdistys (RAY)

www.soste.fi

Sosiaali- ja terveysjärjestöt

1,3 miljoonaa jäsentä

500 000 vapaaehtoista

260 000 vertaistukijaa

30 000 ammattilaista

30 000 työllistettyä

Eri osa-alueiden painoarvo järjestöjen toiminnassa

Järjestöbarometri 2014, kuvio 13.

Asiantuntijuus

Vaikuttamistoiminta

Ehkäisevä työ

Vertaistoiminta

Vapaaehtoistoiminta

Palveluntuottaminen

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä

Eri toimintamuotojen painoarvo paikallisyhdistyksissä

Järjestöbarometri 2014, kuvio 2.

Harrastus- ja virkistystoiminta

Vapaaehtoistoiminta

Vertaistoiminta

Tiedonvälitys

Asiantuntijuus

Ohjaus ja neuvonta

Ehkäisevä työ

Vaikuttamistoiminta

Palveluntuottaminen

Koulutus

Hankkeet, projektit

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske yhdistystä

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen

toiminta-alueet

Vapaaehtois-työn kanavia

Asiantuntijoita

Palveluiden tuottajia

Työnantajia ja työllisyyden

edistäjiä

Kumppaneita ja kehittäjiä

Edunvalvoija ja vaikuttajia

Vertaistuen tarjoajia

Vapaaehtoisia 0,5 miljoonaa 21 000 henkilötyövuotta Apu eri elämäntilanteisiin

18% sosiaalipalveluista5% terveyspalveluistaErityisryhmät, erityistä tukea tarvitsevat

Yli 30 000 henkilön työnantajia > kolmas sektori kasvussaErittäin merkittäviä osatyökykyisten työllistäjiä

Uudet toimintamallit PalvelumuotoiluHankkeet ja projektitPysyvät toiminnot

PäätöksentekoLainsäädäntöValmistelu

RyhmätoimintaNeuvontaYhteisöt ja verkostotKeskinäinen tuki samassa tilanteessa oleville

Laajaa tutkimustoimintaa Ammatillinen asiantuntijuusKokemusasiantuntijuus

Yhdessä tehty hyvä elämä-kaikille

Kehittämistoimintaa Pohjois-Savossa• RAY:n avustusta Pohjois-Savoon 6 759 700 € (27,23 € /

asukas)

- 65 järjestöä ja 97 kohdetta

• Terveyden edistämisen määrärahoista tuettavia

hankkeita

- Mm. Miten puhua kannabiksesta- hankkeen

tavoitteena on tuottaa tietoa ja mallintaa

toimintatapoja kannabisehkäisyyn yläkouluihin ja 2.

asteen oppilaitoksiin. (Ehyt ry)

- Savoton Savo (Savon Sydänpiiri)

• ESR-hankkeet, Kake-hankkeet, Kaste-hankkeet

RAY avusteista kehittämistoimintaa mm.

• Kehitysvammaisten henkilöiden aseman kehittämiseen terveydenhuollon

palvelujen käyttäjinä (Tepa 2012-2016) SAVAS

• Aikuissosiaalityön asiakkaiden elämäntapojen muutokseen tukemiseen

Kuopiossa (Terve elämä - aikuissosiaalityön asiakkaiden elämäntapojen

muutoksen tukeminen, 2013-2016) Huoltoliitto ry

• Pitkäaikaisasunnottomien palvelumallien kehittämiseen (PAAVO-

verkostokehittäjät -projekti 2013-2015) Y-säätiö

• Kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen asunnottomien palveluja

suunniteltaessa ja tuotettaessa (Omat Avaimet 2012-2015) Vailla

Vakinaista asuntoa ry

• Käytänteiden ja mallien kehittämiseen läheisverkoston kartoittamiseksi sekä

läheisten osallisuuden vahvistamiseksi lastensuojelussa (LÄHEMMÄS 2013-2016)

Pesäpuu ry

• Ravitsemusta tukevan järjestelmän luomiseen muistisairaitahoitaville omaisille ja

ammattihenkilöstölle ( Elä unoha evväitä 2014-2016) Pohjois-Savon Muisti ry

• Syvästi syrjäytyneille ja elämänhallinnan kanssa kamppaileville päihdeongelmaisille

tarkoitettujen lyhyen tähtäimen toimintamallien kehittämiseen (Miten selvitä

seuraavaan päivään -projekti 2015-2017) Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry

• Kodin ulkopuolisen väkivallan tekijöiden ja väkivallalla vakavasti oireilevien nuorten

aikuisten auttamiseen ja asiantuntijaverkoston luomiseen (Aggredi Kuopio 2015-

2017) Kuopion Setlementti Puijola ry

• Tietoa ja työkaluja pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen ja nuoren sisaruksen

tukemiseen. (Erityinen sisaruus 2015-2017) Rinnekotisäätiö

Yhteistyössä hyvinvointia rakentaen

• Kunnalla ja järjestöillä tavoitteena kuntalaisten hyvinvointi

• Järjestö on tasavertainen hyvinvoinnin toteuttaja yhdessä

muiden toimijoiden kanssa

• Järjestöt tuottavat palvelujärjestelmää rikastuttavia

innovaatioita.

• Järjestöt todentavat hyvinvointiin tehtyjen panostusten

kannattavuutta.

• Vapaaehtoisten, viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä

löydetään parhaat tavat edistää kuntalaisten hyvinvointia

Yhdessä tehty hyvä elämä - kaikille

Kiitos!www.soste.fi

www.hyvinvointitalous.fi