TYÖYHTEISTÖTEHTÄVÄ 1 – KAIKKI KOULUT

Huom! Tässä yhteenliitettynä kaikkien koulujen ajatuksia työyhteisötehtävään 1. Osioiden lopussa punaisella, mitkä asiat jossain määrin toistuvat. Kirjoitustiimi koostaa ajatuksistanne luonnostekstiä.

Kiitos vastauksistanne!

- Henri

Mitä/mikä on hyvä opetus ja oppiminen?

opetus- erilaiset oppimisympäristöt- monipuoliset arviointimenetelmät- kosketuspinta oppilaan elämään arjessa- opitun tiedon sitominen jo aikaisemmin opittuun- monipuoliset työtavat- vuorovaikutus- kiireettömyys- prosessiluonteisuus- oppiaineet ylittävä opetus- eriyttäminen- merkityksellisyys- osallistavaa- reflektoivaa- motivaatio - asenne

oppiminen- Motivaatio- tavoitteellisuus- myönteiset kokemukset- vastuullisuus/yrittäminen- aktiivisuus- tietoisuus omasta oppimisesta- reflektoivaa- Asenne (halu oppia, oppimisen ilo, luotto omiin taitoihin)

1. Ottaa huomioon erilaiset oppijat ja persoonat ja tukee samalla oppilaan itsetuntoa ja osallisuutta kouluyhteisön jäsenenä.2. Oppilas on aktiivinen oppija, joka oppii yhdessä/vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Keskeistä toiminnallisuus. Koti ja koulu ovat hyvässä yhteistyössä toiminnan taustalla.

Hyvä opetus herättää lapsen luontaisen uteliaisuuden uuden oppimiseen. Se on ikään ja kehitykseen sopivaa. Opettaja auttaa, kannustaa, herättää oppilaassa mielenkiintoa ja kysymyksiä opittavaa kohtaan. Opetus on tasa-arvoinen vuorovaikutustilanne

oppilaiden ja opettajan välillä, missä kunnioitetaan toisten mielipiteitä. Opetuksen tulee herättää oppimisen iloa. Oppimisen tulee lisätä oppilaan tyytyväisyyttä itseensä ja saavutuksiinsa. Epäonnistumisista tulee ohjata kannustavasti onnistumisten tielle löytämällä niistäkin positiiviset asiat: oppimisen siemenet.

Oppilaan oppimisen tulee olla tavoitteellista. Oppilaalle on esitettävä ennen uuden asian opettamista oppimistavoitteet, jotta hän voi asennoitua opittavaan oikein. Oppimistaitojen kehittyessä oppilas kykenee toimimaan tavoitteidensa mukaisesti ja arvioimaan saavutuksiaan. Itsearviointi on osa hyvää oppimista: uuden opitun asian liittäminen vanhaan lisää ymmärrystä kokonaisuudesta. Itsearviointitaidon kehittyessä oppilas kykenee kehittämään itseään oppijana.

1) Hyvä opetus on* ongelmakeskeistä* oppimista ohjaavaa* asian hallintaa* oppilaiden oppimistyylien tuntemista* vaihtelevia menetelmiä* uskallusta kokeilla uusia tapoja* hyvää vuorovaikutusta* keskustelevaa* haastavaa* tilaa antavaa* ymmärtävää* kannustavaa, rohkaisevaa* eteenpäin potkivaa* lähtee motivoituneesta ja innostuneesta opettajasta* opettajan herkkyyttä aistia tunneilmastoa* kykyä tehdä nopeita päätöksiä* luovaa toimintaa* tilannetajua* tarttumista hetkiin* suunnitelmallista 2) Hyvä oppiminen on* oppijan motivaatiosta lähtevää* innostavaa, syntyy halu tietää lisää* monipuolista, sekä lähteiden että menetelmien puolesta* onnistumisen kokemuksia* elinikäistä tietojen ja taitojen rakentumista* uusi aines vanhan aineksen varaan* kasvamista ihmisenä* kasvamista yhteiskunnan jäsenenä* positiivista minäkuvaa tukevaa* tietoisuutta itsestä oppijana* oppilas nähdään oppimisen aktiivisena jäsenenä, tuottajana* ohjattua toimintaa* tuottaa iloa kaikille* tapahtuu kiireettömästi

* etenemisen tiet avoinna, kullekin sopivaa haastetta* yksilöllisistä lähtökohdista kumpuavaa* kokonaisuuden hahmottamista* uusien opittavien asioiden liittämistä jo aiemmin opittuun* luova prosessi

- mielenkiintoista, motivoivaa, lapsilähtöistä, kokemuksellista (seudullisuus), monikanavaista, kannustavaa, huomioi erilaiset oppimistyylit ja erilaiset oppijat, kiireetöntä

- Sellaisia oppimistilanteita, jotka tukevat oppilaan minäkäsityksen ja hyvän itsetunnon kehittymistä: mm. omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista sekä kykyä kestää pettymyksiä nujertumatta.- Opetusta, joka pyrkii motivoimaan ja synnyttämään halun kyseessäolevan asian oppimiseen.- Aktiivisuutta omassa kulttuurissa ja yhteisössä sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Harjaantumista näkemään asioita toisten silmin, kyky ottaa huomioon toisten tunteita ja mielialoja – empatiakyvyn kehittyminen.- Oppilas on tavoitteiden asettaja, aktiivinen toimija sekä kykenee arvioimaan omaa toimintaansa ja oppimistuloksiaan. - työtapoja vaihteleva oppiminen, niin että oppilas saa ainakin ajoittain oppia hänelle ominaisimmalla tavalla (huom. ominaisuuksia ei juuri voi muuttaa). Eri aistien käyttö- oppilas tiedostaa omat tapansa oppia ja pääsee kohti lisääntyvää itseohjautuvuutta - Oppilas saa monipuolista, kannustavaa ja totuudenmukaista palautetta.

vaihtelevat työtavat, oppimismateriaalit ja -välineet Resurssit ajantasalla (aika, raha, materiaalit) Opettajien ajantasainen koulutus → innostunut opettaja Huomioitava opettajien vahvuudet → innostunut opettaja

Hyvä oppiminen

Perustaidot opittavasta asiasta rakentavat vahvan perusosaamisen.

Ympäristö ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat merkittäviä oppimisen kannalta

Suotuisa ilmapiiri oppimiselle

Antaa uskallusta yrittää ja kokeilla uusia asioita

Opiskelijan oma oppimistyyli => hyvä oppilaan tuntemus

Mielekästä ja motivoivaa sekä luoda taitoja, joiden avulla opittua asiaa voidaan/osataan soveltaa eri tilanteissa

Hyvä oppiminen on sopivan haasteellista => eriyttäminen tarvittaessa

Käytännönläheistä

Hyvä oppiminen on

■ aktiivista

■ tavoitteellista

■ vuorovaikutuksellista

■ itseohjautuvaa

■ tilannesidonnaista

■ uutta luovaa, kumulatiivista

■ pitkäjänteistä

Hyvä opetus

■ Hyvä opettaja

■ - tieto, ymmärrys ja kiinnostus oppiaineesta

■ - motivaation herättäminen

■ -osaa tunnistaa erilaisia oppimistyylejä

■ -pitää opettamastaan aineesta, innostuneisuus

■ -pitää oppilaista

■ -persoonallinen vuorovaikutussuhde

■ -oppilaan kanssa sama todellisuus

TOISTUVIA TEEMOJA:

Motivaatio, vaihtelevat työtavat, tavoitteellisuus, oppilas aktiivinen, vuorovaikutuksellisuus, yhteisöllisyys, kokemuksellisuus, kiireettömyys, soveltaminen arkeen ja käytäntöön, toiminnallisuus, itsereflektointi, kannustavaa, innostavaa, myönteisiä kokemuksia, suunnitelmallisuus, prosessi, oppimisen ilo

Mitä ovat ne toiminnalliset työtavat, jotka tähtäävät kokemuksellisuuteen, elämyksellisyyteen ja oppimisen iloon?

”Jos ihan kaikki olisi mahdollista, eikä mikään rajoittaisi suunnittelua eikä toteutusta … ”Mitkä olisivat ne toiminnalliset työtavat, jotka tähtäisivät kokemuksellisuuteen, elämyksellisyyteen ja oppimisen iloon ?

- Liikkuva koulu = kaikki oppiaines ulos koulusta oppimislähteen äärelle. Siellä määritellään tavoitteet oppimiselle yhdessä, mutta oppilaslähtöisesti. Havaintojen kautta mahdollisuus olla aktiivinen oppija, ope ei määrittele.

- ”Flow learning ”– USA-malli- tunnit ulkona- liikkuminen- joka tunnin päätteeksi arviointi- oppilas saa valita , mille tunnille osallistuu- 13 v. lapsia

- toiminnalliset tuokiot jokaiseen tuntiin- tutkiva oppiminen- päästä luokasta pois – koko koulu oppimisympäristönä- flipped classroom- urakkaoppiminen: määritellään viikon urakka

- vaihtoehtoiset tehtävätyypit: draama, kirjoitelma, sarjis, tanssi, laulu, sävellys …)- oppilaslähtöisyys: mikä kiinnostaa, sitä tehdään- lapset äänessä- opitaan vuorovaikutustilanteissa erilaisissa ryhmämuodoissa- yhteisöllinen oppiminen- pelit ja leikit- osallistaminen- aidon asian äärelle = oikeaan toimintaympäristöön- väittelytaidot

- esim. yhteistoiminnallinen oppiminen, parityöskentely, draama, opintoretket

Jokainen oppilas on erilainen temperamentiltaan ja oppimistyyliltään. Kunkin oppilaan oppimistyylien kartoitus kouluvuosien aikana on oppilaan ja opettajan etu. Hyvän opetuksen pitää olla monipuolista niin että oppilaan eri aistinkanavat tulisivatkäyttöön. Uutta opetusteknologiaa on käytettävä, kunhan muistetaan, että tekniikka on renki, ei isäntä. Vanhoissa menetelmissäkin ja oppimisympäristöissä on paljon hyvää. Uuden tiedon lähteille on turvallista kulkea koulussa, jossa on opetuksellista syvyyttä, sopivasti vanhaa ja uutta, oppilas tuntee kulkevansa tiedon tietä ja jatkumoakohti tulevaisuutta.

Teoriapainotteisessa opetuksessa korostuvat näkö- ja kuuloaistit. Fyysisemmin suuntautuvat oppilaat eivät välttämättä opi ja turhautuvat. Heidätkin saadaan mukaan lisäämällä heille sopivia toiminnallisia oppimistapoja, kuten oppimispelejä, draamaa ja ryhmätöitä. Tietokoneavusteiset esitykset, etenkin erilaiset pilvipalvelut, mahdollistavat uusia ja monipuolisia esitysmahdollisuuksia. Oppilaat tuntevat oppimisen iloa osatessaan käyttää niitä ja luodessaan uutta. Esim. draamaa voi kuvata iPadeilla ja tallentaa koulun salaiselle youtube-tilille.

* ilmiöiden tutkiminen* luontoretket* toiminnallista tekemistä* leikit, pelit, draama* ongelmien ratkaisemista yhdessä/yksin* pohtimista, keskustelua* käsitekartat, ajatuskartat* rakentelu* testailu* vertaistuen avulla opiskelua, oppilas opettaa oppilaalle* vastuun saamista omassa oppimisprosessissaan* opintoretkiä, fyysisesti ja virtuaalisesti* projektit* ryhmätyöt* portfoliot

- draamat, leikit, laulut, yhteistoiminnallinen oppiminen, tutkiminen, laboroinnit,

ongelmanratkaisutehtävät, ”rakennetaan itse”, retket, opintokäynnit, vierailut ja vierailijat, ”pois luokasta”-toimintaa, leikkiminen, pelillisyys, oppimisen iloa voi lisätä antamalla oppilaan itse valita työtapa

- luovuuteen liittyvät (esim. tarinat)- draama- musiikki/kuvataiteet- pelit ja leikit- tutkiva, kokeileva oppiminen, laborointi- mielikuvatyöskentely- ryhmäprosessi- vierailut, vierailijat- konkretia opetuksessa- lähiympäristön hyödyntäminen (metsät, puistot, ulkoilma yms.)- teknologian käyttö- dokumentointi- projektit- ne työtavat, jotka auttavat oppilasta kokemaan oman työnsä merkitykselliseksi

-työtavat ryhmäsidonnaisia, ryhmän ja oppilaan tuntemus olennaista

- Lähialueyhteistyön kautta oppimiseen saadaan tutkivaa, toiminnallista ja konkreettista otetta. (Metsäntutkimuslaitos, Lusto, Puruvesi, paikalliset yritykset ja vierailijat)- Kokeelliset tehtävät ja ongelmien ratkaisun lähtökohtana oppilaiden kysymykset- Draamapedagogiikka ja improvisointi - Aistien monipuolinen käyttö - Kokemusperäinen oppiminen

- Projektit, joissa koko opetusryhmä tekee yhteistyötä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.- Pelien ja leikkien kautta oppiminen.

Ulkopuolisen asiantuntemuksen huomioiminen vanhemmat kertomaan/ohjaamaan Paikallistuntemus “luokkamummot”, “lukumummot” tms. vierailut oppilaiden rohkaisu koulun ulkopuoliseen toimintaan

■ arkisten taitojen tukeminen kouluajan puitteissa Jakamisen kulttuuri

oman tietotaidon jakaminen koko yhteisön hyväksi monimedialliset tiedon tuottamistavat Yhteiset jakamiskanavat (Youtube, Facebook, Mitä muuta?)

Kirjaston yhteistyön tiivistäminen lukukoira

Yhdessä tekemistä ja uuden tiedon tuottamista ei pelkästään hakukoneilla löytyvän tiedon uudelleen kirjoittamista videokuvaamista, elokuvien tekoa, haastatteluja…….

Yhteistyö eri luokka-asteiden välillä alakoulu - yläkoulu-yhteistyö (esim. apuopettajat) kummiluokkatoiminnan virkistäminen

Liikuntamahdollisuudet hyvät → luontopolut, uimaranta, melontareitit, hiihtoladut,luistelukenttä, liikuntatalo, frisbeegolfrata, koko kylän yhteiset tapahtumat

myönteinen asenne kehitykseen vanhemmilla positiivinen asenne liikuntaan, elämyksellisyyteen

Luonto lähellä → metsäretket, marjastus, luontopolut, melontareitit, laskettelurinteet,retkiluistelu, kalastus, navigointikerho?, linturetket, “Pyhät polut”-reittiverkostot

Valinnaiskurssit elämyksellisiä. Esim. retkeilykurssit, kemian valinnaiskurssit, kuvataide,ilmaisutaito, liikunnan valinnaiskurssit, yrittäjyyskasvatus → Jatkossakinelämyksellisyyteen panostettava

Kerhot elämyksellisiä. Esim. Kokkikerho, mopokerho, bändikerho, liikuntakerhot jne.

leikit, pelit, työpajatyöskentely, retket, tiimiopetus, luokan ulkopuoliset oppimisympäristöt,roolileikit, draama, laulu, tanssi, arvioinnin monet tavat (vertaisarviointi, itsearviointi)

- Oppimisretket kauemmas (Tanhuvaaran leirikoulu, Lusto, jne.)- Koko koulun yhteiset teemapäivät, ja –viikot (kierrätysviikot, sählyturnaus, jne.) - Draama- Leikki - Pelit - Yhteinen toiminta yli luokkarajojen - Projektioppiminen- Ryhmätyöt

Pohjaa toiminnalle:- Lähtökohtana oppilaantuntemus, hyvin tilannekohtainen- Mitä kautta saataisiin oppilaat auttamaan toisiaan automaattisesti?- Vuorovaikutustaidot- Toimintakulttuurin muutos, luokka yhteisöllisemmäksi yksilökeskeisestä- Mistä kulttuurinmuutos lähtee liikkeelle?

Työtapoja:- Draamakasvatus- Leikin ja ”pelillisyyden” kautta oppiminen- Oppilaat itse oppimateriaalien tuottajana ja tiedonhankinta- Pistetyöskentely- Luokasta ulos oppimaan- Luokkaan vierailijoita- Ilmiökeskeinen oppiminen

TOISTUVIA TEEMOJA:

Leikit, pelit, draama, luokan ulkopuolinen opetus, projektit, lähiympäristö ja luonto, vierailijat +vierailut, toiminnallisuus, tvt, projektit, tutkiva oppiminen, kokemuksellinen oppiminen, yhteisöllisyys, aistien käyttö

Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi?

- Kaverit- harrastukset- hyvä opetus - myönteinen palaute- turvallinen ympäristö - välittävä koti- kodin ja koulun kumppanuus oppilaan arjessa- Riittävät sosiaaliset suhteet- oppilaan oma arjenhallinta (uni, ruoka yms.)- arjen liikunta- hyväksytyksi tuleminen (erilaisuuden hyväksyminen)- kiusaamattomuus- sopiva kuormittavuus (kiireettömyys)- työrauha

- Oppilas tulee tyytyväisenä kouluun ja opiskelee innokkaasti, osaa ottaa toiset huomioon

Turvallinen kouluympäristö luo edellytykset sille, että oppilas voi tuntea olevansa hyväksytty omana itsenään. Hänestä huolehditaan ja häntä kuunnellaan. Hyvässä ja toisia kunnioittavassa ilmapiirissä kukaan ei jää yksin. Lapsi voi keskittyä uuden oppimiseen ja löytää omat vahvuutensa ja kehittämisen kohteensa.

* terveelliset elämäntavat* kehonhuolto* turvallinen olo* hyvä itsetunto* ihmissuhteet kunnossa* tukiverkosto kunnossa* hyväksytyksi tuleminen

* kuulluksi tuleminen* iloa omista saavutuksista ja tekemisestä* positiivinen elämänasenne* ristiriidoista selviäminen* ymmärtää oman erityislaatuisuutensa, hyväksyy itsensä* kulttuuri ja taide- luovat kokemukset* arjenhallinta* pettymysten hyväksyminen ja ylipääseminen

- fyysistä, psyykkistä ja henkistä hyvinvointia

- perustarpeiden toteutumista - tervettä itsetuntoa - turvallisuudentunnetta- iloa onnistumisista ja uteliaisuutta uutta kohtaan- kuulluksi ja nähdyksi tulemista sekä hyväksytyksi tulemista omana itsenään- syrjäytymisen ehkäisyä

Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi on otettava huomioon. Koulun fyysiset tilat

terveelliset, turvalliset ja toimivat kaikille. Kaikkien on mukava tulla kouluun ja olla koulussa

kiusaamisen nollatoleranssi ja varhainen puuttuminen. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Kaikki

pystyvät toimimaan kaikkien kanssa (opettajat, muu henkilökunta ja oppilaat). Virikkeellinen ja

yhteisöllinen oppimisympäristö edesauttaa hyvinvointia. Fyysinen aktiivisuus ja sen oikea

kohdistaminen edistää sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia. Tärkeä asia, että kaikki tulevat

mielellään kouluun.

- ”Terve mieli terveessä ruumiissa”- Psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi- Kodin- ja koulunvälinen yhteistyö, lapsen etujen mukaista toimintaa. Vanhemmat arvostavat henkilökohtaisia kohtaamisia.- Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu tuntua työnsä arvo.- Sosiaalinen hyvinvointi, kokee olevansa osa yhteisöä- Turvallisuuden tunne- ”Piilokiusaaminen” vaikea saada kuriin -> empatiakyvyn kehittäminen draaman kautta, erilaisissa ryhmissä toimiminen. Itsetunnon kehittäminen erilaisilla toimintatavoilla, esimerkiksi kerhoissa (tsemppikerhot)- Haaste koulumaailmalle; kuinka arvostaa itseään ja muita?- Yhteistyötaidot

- Toimintakulttuurin muutos voisi auttaa muutoksessa yhteisöllisyyttä kohti. Tilanteen voisi mahdollistaa koulun tilarakenteilla; helpot ja nopeat rakenteet ja välineet. Tarvitaanko tulevaisuudessa luokkatiloja? - Pienemmät ryhmät voisivat mahdollistaa enemmän oppilaslähtöistä toimintaa. Painotus suunnittelussa- Yhteisopettajuus voi olla erittäin antoisaa

TOISTUVIA TEEMOJA:

turvallisuus, terveelliset elämäntavat, hyväksytyksi tuleminen / erilaisuuden hyväksyminen, ristiriitojen ja pettymysten käsittely, psyykkisen – fyysisen hyvinvoinnin kokonaisvaltainen huomioiminen

Miten huoltajat osallistuvat jatkossa koulujen lukuvuosisuunnitelmien laadintaan?

Toimiva vanhempainyhdistys takaa yhteistyön koulun ja kodin välille. Hyvissä ajoin ennen lukuvuoden alkua voidaan sopia tapahtumista ja projekteista. Vanhemmilla voiolla sellaista osaamista ja halua, jota myös koulun opetuksessa voitaisiin käyttää hyväksi. Samalla heidän käsityksensä nykykoulusta ”päivittyisi”.Wilman kautta yhteydenpito saavuttaa yhä enemmän vanhempia, joten kynnys koulun toimintaan osallistumiseen on madaltunut. Ehdotuksia on helpompi esittää kuin ennen ja tapaamiset voidaan sopia sen avulla.

* Tapahtumakalenterin ideointi* Lukuvuoden teeman ideointi* Varainkeruun toteutus

-kyselyt vanhemmille, joissa kysellään toiveita, parannusehdotuksia ja ideoita tulevaa lukuvuotta varten- vanhempainillat, koko koulun sekä luokkakohtaiset- hoitavat vanhemman velvollisuudet!!

- Yhteinen arvopohjakeskustelu yhdessä huoltajien ja koulun henkilökunnan kanssa ja senpohjalta henkilökunta laatii koulun lukuvuosisuunnitelman.- Wilma-kyselyt - Osallistavat vanhempainillat.Kysymystä on hyvä miettiä mm. näiltä kahdelta kannalta: 1. Mihin lukuvuosisuunnitelman osiin huoltajien kommentointi kohdennetaan? Kodin ja koulun yhteistyö on yksi sopiva kohdennus. Luulisin, että on järkevää tehdä pääosa

lukuvuosisuunnitelmasta edelleen ammattityönä koululla

2. Ajankohta vuosirytmissä? Voi olla mahdollista (ennakointi, ruuhkautumisen välttäminen) saada osia lukuvuosisuunnitelmasta edeltävänä keväänä laadittua, vaikkapa teemapäivät, painotukset tai muut soveltuvat osat. Onko hyvä kysyä huoltajilta keväällä seuraavaa lukuvuotta varten vai syksyllä lukuvuoden alettua. Luultavasti ainakin pääosa suunnitelmaa tullaan tekemään jatkossakin syksyllä.

Keväällä seuraavan lukuvuoden suunnittelun yhteydessä vanhemmille tietoa ja kyselyä ideoista Wilman kautta.

Vanhempainilloissa vanhempien omaa ideointia esim. ryhmätöinä. Millä tavoin kukakin vanhempi haluaisi itse osallistua koulun yhteiseen toimintaan?

Millainen olisi oma panos? Vanhempainyhdistyksen herätteleminen uudelleen toimintaan.

Nettikysely oppilaille ja huoltajille Vanhempainvarteissa keskustelua aiheesta. (yhteinen pohja)

-”Huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua koulujen kasvatustavoitteiden laatimiseen, toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin. Heiltä pyydetään lausuntoja mm. järjestyssääntöjen ja opetussuunnitelmien laatimisen yhteydessä.” (suora lainaus OPS:sta)

-Kysely huoltajille

-Yhteinen palaveri (vanhempainilta)

-Huoltajien henkilökohtaiset kontaktit ja toiveet

-Vanhempaintoimikunnan aktiivinen rooli

-Yhteispalaverit opetushenkilökunnan ja huoltajien edustajien kanssa

- vanhempien tietotaito ja vahvuudet kouluyhteisön käyttöön

- Vanhempien erityistaitojen huomiointi -> mitä vanhemmat voisivat tuoda lukuvuosisuunnitelmaan? Esimerkiksi yhteiset messut oppilaiden ja vanhempien kesken- Oppilaan ja vanhemman ”yhteinen kotitehtävä” pohtia yhteisiä sääntöjä luokkaan, kouluun tai lukuvuosisuunnitelmaan- Vanhempaintoimikunnan / vanhempien toiminta tapahtumissa / suunnittelussa- Vanhemmat jätetty usein koulutoiminnan ulkopuolelle- Vanhempien informointi, esimerkiksi viikko-ohjelma koulusta kotiin tiedoksi- Mikäli vanhemmat saataisiin lukuvuosisuunnitelman tekemiseen mukaan, pitäisi toiminta jaksottaa tai jakaa eri osa-alueisiin entistä tarkemmin. Osassa toiminnasta vanhemmat voisivat olla siten mukana- Ovatko vanhemmat jo tyytyväisiä nykyisiin käytänteisiin? Vanhemmista enemmistö haluaa koulun hoitavan kouluasiat, ja he itse hoitavat taas asiat kotona. Mutta on tärkeää antaa mahdollisuus kommentoida tai vaikuttaa, siitä on oltava tietoisuus- Vanhempien osallistuminen kasvatustehtävään?