Miten puuhuoltoketjussa jaksetaan? · S. & Lounamaa A. Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja...
Transcript of Miten puuhuoltoketjussa jaksetaan? · S. & Lounamaa A. Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja...
1
Miten puuhuoltoketjussa
jaksetaan?Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa –hankkeen
tulosten julkistuswebinaari 21.9.2020
Johtava tutkija, ryhmäpäällikkö Lauri Sikanen
21.9.2020
2
Puuhuoltoketju on Suomen biotaloudelle
äärimmäisen tärkeä
• Metsäteollisuuden kilpailukyvyn
kulmakivi
• Merkittävä osa metsätalouden
sosiaalista kestävyyttä
• Metsäluonnon suojelun konkreettinen
toteuttaja
• Harvaanasuttujen alueiden
elinvoimaisuuden ylläpitäjä
21.9.2020
3
Lämmin kiitos tutkimuksen
mahdollistajille
21.9.202021.9.2020
4
Mitä selvisi puuhuoltoketjun
työhyvinvoinnista?
Haasteet ja mahdollisuudet
Julkistuswebinaari 21.9.2020 klo 12
Marja Kallioniemi, tutkija
Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö
21.9.2020
5 5
Kysely puuhuoltoketjun ammattilaisille
→ tavoitteena oli kerätä tietoa puuhuoltoketjussa työskentelevien
työhyvinvoinnista
→ kohdejoukkona puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavat sekä tälle
työlle edellytyksiä luovat henkilöt
→ posti- ja verkkokysely 4 000 henkilölle syksyllä 2019,
vastauksia 1 282, vastausprosentti 32 %
21.9.2020
6 6
Kolme vertailuaineistoa
1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinSote 2018 -tutkimus Parikka S., Pentala-Nikulainen O., Koskela T., Kilpeläinen H., Ikonen J., Aalto A.-M., Muuri A., Koskinen
S. & Lounamaa A. Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2017-
2018. Verkkojulkaisu: thl.fi/finsote
2. Eurooppalainen työolosuhdekysely EWCS2015 Eurofound 2017. Working time patterns for sustainable work. Statistical annex. Publications Office
of the European Union, Luxembourg.
3. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys 2012 –tutkimusPerkiö-Mäkelä, Merja & Hirvonen, Maria 2013. Työ ja terveys -haastattelututkimus 2012.
Taulukkoraportti. Helsinki, Työterveyslaitos. Saatavilla: https://www.ttl.fi/wp-
content/uploads/2016/11/Tyo-ja-terveys-haastattelututkimus-2012-taulukkoraportti.pdf
21.9.2020
7 7
Ketkä kyselyyn vastasivat?
Vastaajien ammattiryhmät
21.9.2020
Suurin osa (61 %) oli työskennellyt
nykyisessä työtehtävässä yli 10 vuotta,
keskimäärin 17 vuotta.
Miehiä 96 % (1 222) ja
naisia 4 % (53).
8 8
Vastaajien ammattiasema
21.9.2020
9 9
Vastaajien asuinalue ja ammattikoulutus
21.9.2020
10 10
Vastaajien ikä
21.9.2020
IKÄ kaikki mies nainen
Keski-ikä 47 47 44
30 v. tai nuorempi 11 % 11 % 17 %
31-44 v. 30 % 30 % 32 %
45-54 v. 25 % 25 % 23 %
55-60 v. 21 % 21 % 21 %
61 tai vanhempi 13 % 13 % 8 %
lukumäärä 1 282 1 222 53
11 1121.9.2020
TYÖHYVINVOINTI PUUHUOLTOKETJUSSA 1 282 vastausta posti- ja verkkokyselyyn
A. TYÖMÄÄRÄ
-työtunnit viikossa
-työn määrä jaksamiseen
nähden
-töiden ruuhkautuminen
B. TYÖTYYTYVÄISYYS
-tyytyväisyys nykyiseen
työhön, työoloihin
-työn merkityksellisyys ja
tärkeys
-haitat työympäristössä
C. TYÖKYKY JA TERVEYS
-työkykyindeksi
-terveydentilan mahd. haitta työssä
-poissaolopäivät sairauden
yms. takia
-työskenteleminen sairaana
D. KUORMITTUMINEN
-vaikeuksien kasaantuminen
-poikkeuksellinen väsymys
-työn rasittavuus
-kielteiset tunteet työssä
-stressi,
-WHO-5 hyvinvointiasteikko
E. VUOROVAIKUTUS JA
SOSIAALISET SUHTEET
-tuki ja apu työssä
-tiedonkulku työssä
-voiko vaikuttaa itseä koskeviin
asioihin työssä
-tyytyväisyys ihmissuhteisiin
-yksinäisyys
F. PALAUTUMINEN, ELINTAVAT JA
JAKSAMISEN TUKI
-palautuminen työkuormituksesta
-nukkuminen
-elintavat: liikunta, lomat, ruokailut,
tupakointi, alkoholi
-miten parantaa omaa jaksamista
12 12
A. TYÖMÄÄRÄ
21.9.2020
13 1321.9.2020
44.9
45,3
37,7
37,8
47,1
52,3
40,6
43,4
52,3
42,7
36,0
37,1
39,2
38,2
39,0
32,7
34,8
35,2
35,6
39,9
39,9
0 10 20 30 40 50 60
Suomen puuhuoltoketju vs. Euroopan työlliset
Suomen työlliset
miehet
Pohjoismaat miehet (DK, FI, SWE)
Suomi miehet
naiset
Pohjoismaat naiset (DK, FI, SWE)
Suomi naiset
metsurit ja metsätyöntekijät
työkoneiden kuljettajat
kaukokuljettajat
toimihenkilöt
Palkansaajat
Yrittäjät (Puuhuoltoketjussa työnantajayrittäjät)
Yrittäjät (Puuhuoltoketjussa yksinyrittäjät)
Suomen puuhuoltoketju Vertailuaineisto EWCS2015, 28 Euroopan unionin jäsenmaata
työtunnit/viikko
Verranneaineisto: Eurofound
2017. Working time patterns for
sustainable work. Statistical
annex. Publications Office of the
European Union, Luxembourg.
14 14
Jakautuuko työmäärä epätasaisesti niin, että työt
ruuhkautuvat?
15 15
Työmäärä eri ammattiryhmillä
Metsurit: viikkotyötuntimäärä kohtuullinen (38 vs 45 h), työt eivät juurikaan ruuhkaudu. Yli puolet
(54 %) arvioi, että työmäärä on jaksamiseen nähden liian suuri harvoin tai ei koskaan.
Työkoneiden kuljettajat: työtunteja viikossa kertyi enemmän kuin keskimäärin, mutta työt
ruuhkautuivat keskimääräistä harvemmin. Töitä oli jaksamiseen nähden liikaa keskimääräistä
harvemmin.
Kaukokuljettajat: keskimääräinen työtuntimäärä viikossa (52 h vs 45 h) aineiston suurin, varsinkin
yrittäjillä. Arvio töiden ruuhkautumisesta oli positiivisempi kuin aineistossa keskimäärin. Työmäärä
arvioitiin liialliseksi jaksamiseen nähden harvemmin kuin aineistossa keskimäärin.
Toimihenkilöt: Toimihenkilöt tekivät keskimäärin 41 h/vk (vs 45 h/vk) töitä, mutta töiden
ruuhkautuminen oli yleisintä muihin ammattiryhmiin verraten. Miltei joka kolmas
(30 %) toimihenkilö arvioi työmäärän liian suureksi jaksamiseen nähden (melko, hyvin usein tai aina;
vs 19 %).
21.9.2020
16 16
B. TYÖTYYTYVÄISYYS
21.9.2020
17 17
Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen työhösi?
21.9.2020
31
18
17
21
25
16
15
14
18
21
12
55
60
60
62
61
61
62
58
61
58
61
8
16
16
6
10
17
16
19
15
16
18
4
5
5
11
3
5
7
6
5
3
6
1
2
2
0
1
2
0
3
1
1
4
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
TTL2012
TimberWB koko aineisto
mies
nainen
metsurit ja metsätyöntekijät
työkoneiden kuljettajat
toimihenkilöt
kaukokuljettajat
palkansaajat
yksinyrittäjät
työnantajayrittäjät
erittäin tyytyväinen melko tyytyväinenen tyytyväinen enkä tyytymätön melko tyytymätönerittäin tyytymätön Verranneaineisto: Perkiö-Mäkelä, Merja & Hirvonen, Maria 2013. Työ
ja terveys -haastattelututkimus 2012. Taulukkoraportti. Helsinki,
Työterveyslaitos. Saatavilla: www.ttl.fi sivuilla
18 18
Työtyytyväisyys ammattiryhmissä
Metsurit: tyytyväisiä nykyiseen työhön, suurin osa (80 %) arvioi, että työ on tärkeää päivittäin ja
viikottain. Työympäristöön tai työhön sisältyi haitallisessa määrin: 1.kosteutta, 2.kylmyyttä/vetoa,
3. raskasta ruumiillista työtä.
Työkoneiden kuljettajat: työtyytyväisyys oli aineiston keskitasoa, haitallisessa määrin
työympäristössä esiintyi 1.pitkään istumista, 2.samanlaisina toistuvia työliikkeitä, 3.tärinää.
Kaukokuljettajat: työtyytyväisyys sekä työn tärkeyden ja merkityksellisyyden kokeminen
vähäisempää kuin keskimäärin. Suurin osa (85 %) oli kuitenkin tyytyväinen työoloihin. Haitallisessa
määrin 1. pitkään istumista, 2. samanlaisina toistuvia työliikkeitä, 3. likaa.
Toimihenkilöt: tyytyväisiä nykyiseen työhön ja työoloihin. Työn tärkeys ja merkityksellisyys arvioitiin
myös samoin kuin koko aineistossa. Haitallisessa määrin pitkään istumista.
21.9.2020
19 19
Työympäristön haittatekijät
21.9.2020
72
66
58
53
51
50
47
39
37
35
35
32
29
28
26
21
18
12
9
27
31
40
44
46
47
50
58
60
63
61
65
69
69
70
74
78
84
90
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pitkään istumista
Samanlaisina toistuvia työliikkeitä
Yksin työskentelyä
Tärinää
Kylmyyttä tai vetoa
Likaa
Kosteutta
Pölyä
Melua
Kuumuutta
Hankalia työasentoja
Raskasta ruumiillista työtä
Nostamista, kantamista tai kannattelua käsin ilman apuvälineitä
Riittämätöntä valaistusta tai häikäisyä
Terveydelle haitallisia tai vaarallisia kemikaaleja tai aineita
Puutteita työtiloissa tai työskentelyolosuhteissa
Puutteita työvälineissä
Ongelmia työpaikan järjestyksessä ja siisteydessä
Seisomista paikallaan
KYLLÄ EI
20 20
C. TYÖKYKY JA TERVEYS
21.9.2020
21 21
Työkyky ja terveys ammattiryhmissä 1/2
Metsurit: arvio työkyvystä (7,8 vs 8,0) aineiston alhaisin, sairauteen tms. liittyvien poissaolopäivien
määrä (26 pv) oli huomattava. Suurin osa (71 %) arvioi, ettei sairauksista tms. ole haittaa nykyisessä
työssä. Vajaa kolmannes (30 %) oli työskennellyt sairaana viimeisen 12 kk aikana.
Työkoneiden kuljettajat: vastaukset edustivat joko aineiston keskiarvolukemia tai olivat sitä
parempia. Suurin osa (71 %) arvioi, ettei sairauksista ole haittaa nykyisessä työssä. Työkoneiden
kuljettajista 40 % oli työskennellyt sairaana viimeisen 12 kk aikana.
Kaukokuljettajat: arvio työkyvystä sama kuin keskimäärin ketjussa. Sairauteen liittyviä
poissaolopäiviä (26 pv) kertyi enemmän kuin keskimäärin. Suurin osa arvioi (68 %) arvioi, ettei
sairauksista tms. ole haittaa työssä. Runsas kolmannes (38 %) oli tehnyt töitä sairaana viimeisen
12 kk aikana.
21.9.2020
22 22
Työkyky ja terveys ammattiryhmissä 2/2
Toimihenkilöt: arvio työkyvystä oli liki sama kuin ketjussa keskimäärin. Poissaolopäiviä
sairauden tms. takia oli kertynyt vähemmän kuin ketjussa keskimäärin. Suurin osa
(71 %) arvioi, ettei sairauksista ole haittaa nykyisessä työssä. Liki puolet (48 %)
toimihenkilöistä oli tehnyt töitä sairaana viimeisen 12 kk aikana.
Koko ketjussa 41 % oli tehnyt töitä sairaana viimeisten 12 kk aikana,
poissaolopäivien mediaani oli 5 päivää, keskiarvo 14 päivää.
21.9.2020
23 23
E. VUOROVAIKUTUS JA SOSIAALISET SUHTEET
21.9.2020
24 24
Saatko tarvittaessa tukea ja apua työtovereiltasi?
21.9.2020
41
15
15
23
18
5
10
10
18
14
15
41
38
38
30
38
34
41
28
40
44
40
14
31
31
30
31
28
35
31
31
31
31
3
9
8
11
8
11
9
9
7
7
11
1
4
4
2
3
10
4
13
3
3
2
0
3
3
4
2
12
1
9
2
1
1
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Työ ja terveys Suomessa 2012 (1 924)
TBW kaikki (1 277)
TBW miehet (1 217)
TWB naiset (53)
palkansaaja (865)
yksinyrittäjä (163)
työnantajayrittäjä (232)
metsurit ja metsätyöntekijät (184)
työkoneiden kuljettajat (453)
kaukokuljettajat (266)
toimihenkilöt (265)
Erittäin paljon Melko paljon Jonkin verran Melko vähän Erittäin vähän En osaa sanoa
25 25
Vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet 1/2
Metsurit: Tukea ja apua saatiin työtovereilta vähemmän kuin ketjussa keskimäärin. Työhön
liittyvään tiedonkulkuun oltiin tyytyväisiä (usein tai aina riittävää 72 %). Ihmissuhteisiin oltiin
samoin tyytyväisiä (77 %). Yksinäisyyttä koettiin enemmän (10 vs 6 %) kuin ketjussa.
Työkoneiden kuljettajat: Vastaukset muistuttivat koko puuhuoltoketjun lukemia tai olivat sitä
parempia. Tukea ja apua työtovereilta saatiin, runsas puolet sai 58 % tukea erittäin tai melko
paljon. Vaikutusmahdollisuuksiin itseä koskeviin asioihin oltiin hieman tyytymättömämpiä kuin
ketjussa. Yksinäisyyttä koettiin (4 vs 6 %) vähemmän kuin ketjussa keskimäärin.
Puun kaukokuljettajat: tukea ja apua saatiin työtovereilta, runsas puolet sai 58 % tukea melko tai
erittäin paljon. Tiedonkulun riittävyys arvioitiin lähes samaksi kuin puuhuoltoketjussa keskimäärin.
Suurin osa (80 %) kaukokuljettajista oli tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa. Yksinäisyyttä koki
kaukokuljettajista 6 % (vs 7 %).
21.9.2020
26 26
Vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet 2/2
Toimihenkilöt: Yli puolet (55 %) sai tukea ja apua työkavereiltaan melko tai erittäin paljon.
Työhön liittyvän tiedonkulun arvioi riittäväksi 60 % (vs 68 % usein tai aina). Ihmissuhteisiin
tyytyväisten osuus oli alempi (74 vs 77 %). Toimihenkilöt kokivat yksinäisyyttä useammin (9
vs 6 %).
21.9.2020
27 27
F. PALAUTUMINEN, ELINTAVAT, JAKSAMISEN TUKI
21.9.2020
28 28
Palaudutko työn aiheuttamasta kuormituksesta
työpäivän tai työvuoron jälkeen?
21.9.2020
5
17
4
16
6
28
18
12
14
13
18
17
19
41
57
39
57
42
45
55
62
61
57
57
59
53
54
26
57
26
51
26
26
24
24
29
25
23
28
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Työ ja terveys Suomessa (2 118)TBW koko aineisto (1 272)
Työ ja terveys Suomessa, miehetTWB miehet
Työ ja terveys Suomessa, naisetTWB naiset
palkansaajatyksinyrittäjät
työnantajayrittäjät
metsurit ja metsätyöntekijättyökoneiden kuljettajat
kaukokuljettajattoimihenkilöt
Huonosti Kohtalaisesti Hyvin En osaa sanoa
Verranneaineisto: Perkiö-Mäkelä, Merja & Hirvonen, Maria 2013.
Työ ja terveys -haastattelututkimus 2012. Taulukkoraportti.
Helsinki, Työterveyslaitos. Saatavilla: www.ttl.fi sivuilla
29 29
Palautuminen, elintavat ja jaksamisen tuki 1/3
Metsurit: Työn aiheuttamasta kuormituksesta palauduttiin työpäivän tai työvuoron jälkeen
hieman paremmin (29 vs 26 %). Nukkumiseen liittyvien ongelmien osalta tilanne oli sama kuin
ketjussa keskimäärin.
Elintavoista: liikuntaa harrastettiin (74 % liikkui vähintään 2-3 kertaa viikossa vs 59 %),
ruokailujen määrä (65 % ruokaili vähintään 3 kertaa päivässä vs 58 %). Kerrallaan vähintään
kuusi annosta alkoholia joi viikoittain 14 % (vs.12 %).
Työkoneiden kuljettajat: Työn aiheuttamasta kuormituksesta palauduttiin samoin kuin
ketjussa keskimäärin. Nukahtamisvaikeuksia koettiin yhtä harvoin, toistuvaa heräilyä
harvemmin kuin ketjussa.
Elintavoista: Liikuntaa työkoneiden kuljettajat ehtivät harrastaa vähemmän (49 % vähintään 2-3
kertaa viikossa vs 59 %). Runsas puolet metsätyökoneen kuljettajista (53 % vs 58 %) ruokaili
vähintään kolme kertaa päivässä. Alkoholin käytön osalta vastausjakaumat vastasivat koko
puuhuoltoketjun tilannetta.
21.9.2020
30 30
Palautuminen, elintavat ja jaksamisen tuki 2/3
Kaukokuljettajat: runsas viidennes palautui hyvin (23 %) työn aiheuttamasta
kuormituksesta työpäivän tai työvuoron jälkeen. Uneen liittyvien ongelmien kuten
nukahtamisvaikeuksien ja toistuvan heräilyn osalta kaukokuljettajien tilanne oli hieman
positiivisempi kuin ketjussa.
Elintavat: yli puolet (51 vs 36 %) arvioi, ettei harrasta liikuntaa säännöllisesti (vähintään
puolta tuntia 2-3 kertaa viikossa). Liki puolet (48 vs 38 %) arvioi, ettei pidä riittävästi
vapaapäiviä tai lomajaksoja. Yli puolet (52 vs 40 %) kaukokuljettajista ei ruokaillut vähintään
kolmea kertaa päivässä. Kaukokuljettajien alkoholin käyttö vastasi puuhuoltoketjun
keskimääräistä tilannetta.
21.9.2020
31 31
Palautuminen, elintavat ja jaksamisen tuki 3/3
Toimihenkilöt: runsas neljännes (28 %) palautui hyvin työn aiheuttamasta kuormituksesta.
Uneen liittyvät ongelmat: suurin osa (64 vs 72 %) ei ollut kokenut koskaan tai vain harvoin
nukahtamisvaikeuksia. Joka kolmas toimihenkilö koki toistuvaa unesta heräilyä useita kertoja
viikossa tai päivittäin (vs 26 %).
Elintavat: suurin osa (81 %) ehti harrastaa liikuntaa säännöllisesti (vs 59 %). Suurin osa (64 vs
53 %) toimihenkilöistä ehti pitää riittävästi vapaapäiviä ja lomia. Suurin osa (72 vs 58 %)
ruokaili vähintään kolme kertaa päivässä. Alkoholin käytön osalta viikoittain vähintään kuusi
alkoholiannosta joi joka kymmenes toimihenkilö.
21.9.2020
32 32
Mitkä asiat auttaisivat jaksamaan paremmin?
21.9.2020
18
10
10
8
11
13
6
7
4
28
25
18
19
14
16
12
11
8
27
33
26
25
22
18
24
22
21
17
24
29
26
31
20
35
29
36
10
7
17
22
22
33
23
31
32
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Mahdollisuus työstä irtautumiseen ja lepoon
Parempi työn organisointi
Paremmat työvälineet
Mahdollisuus saada tarvittaessa apua työhönkuten sijainen
Parempi työilmapiiri
Pidemmät urakointisopimukset
Työterveyshuoltopalvelut
Mahdollisuus päästä kuntoutukseen
Parempi ammattitaito
erittäin paljon melko paljon jonkin verran melko vähän ei lainkaan
33 33
Mitkä asiat auttaisivat jaksamaan paremmin?
21.9.2020
Vastaajilla oli halutessaan mahdollisuus kirjoittaa
avoimia vastauksia kysymykseen ”Mitkä asiat auttaisivat
sinua jaksamaan työssäsi paremmin? – Jokin muu,
mikä?” Erilaisia, kysymykseen vastaavia keinoja
kirjoitettiin 583. Keinot ryhmiteltiin kuvan mukaisten
pääotsikoiden alle.
34 34
Haasteet ja mahdollisuudet (1)
1. Puuhuoltoketjussa työn organisointia pitäisi parantaa, sillä jokaisen ammattiryhmän
jaksamista lisäävien keinojen kärjessä oli ”parempi työn organisointi”. Ketjua tulisi
tarkastella kokonaisuutena, mutta kuka sen tekisi?
Tämä auttaisi toimihenkilöiden tilannetta.
Kootaan puolueettomalle maaperälle tasapuolisesti puuhuoltoketjun eri tahojen ja
tekijöiden edustajat. Mietitään yhdessä sopien ja ratkaisuja etsien kestävää
toimintatapaa, vaikka toimintaympäristö onkin ajoittain haasteellinen.
Olisiko mahdollista luoda reilun toiminnan puuhuoltoketju?
21.9.2020
35 35
Haasteet ja mahdollisuudet (2)
2. Tarkistuskierros: naiset puuhuoltoketjussa. Pääsevätkö kaikki halukkaat sukupuolesta
riippumatta puuhuoltoketjun erilaisiin verkostoihin, joissa esim. vaihdetaan tietoja
kätevistä työtavoista? Jaetaanko työtehtävät ja vastuut tasapuolisesti?
Saako esimieheltä ja verkostosta tukea ja palautetta sukupuolesta riippumatta?
Tärkeät kysymykset: miten menee? Miten sujuu työt?
21.9.2020
Lähde:
Smith, M., Piasna, A., Burchell,
B., Rubery, J., Rafferty, A., Rose,
J. & Carter, L. 2013. Women,
men and working conditions in
Europe. Eurofound, Luxemburg.
36 36
Haasteet ja mahdollisuudet (3)
3. Vuorovaikutus positiivisemmaksi.
Siirrytään positiiviseen ja kannustavaan viestintään erilaisissa verkostoissa.
Osa vastaajista toivoi työstään palautetta, osa toivoi ylipäätään ystävällistä puhetta.
Mahdollisuudet vertaistukeen maan eri puolilla toimivien ketjujen kesken.
Hyviksi havaitut käytännöt jakoon. Kysellään ketjun eri toimijoiden kuulumisia.
4. Lisätään työhyvinvointia puuhuoltoketjussa huolehtimalla osaamisesta,
ammattitaidosta ja sen kehittämisestä.
Voitaisiinko esimerkiksi uusista käyttöön tulevista ohjelmista yms. työkaluista laatia
nettiin virtuaaliseen oppimisympäristöön perehdytysmateriaalia, johon olisi mahdollista
paneutua itselle sopivaan aikaan?
21.9.2020
37 3721.9.2020
5. Puuhuoltoketjun työn ja työympäristön haittatekijät: mitä on tehtävissä?
Työkoneiden kuljettajien, kaukokuljettajien ja toimihenkilöiden haittana oli
pitkään istuminen. Miten puuhuoltoketju voisi selättää tämän haitan?
Tärinältä välttyminen. Yksin työskentelyn haitoilta välttyminen viestintäteknologian
avulla(?) Metsureilla työn haittoja oli useita, auttaisivatko paremmat suojavarusteet
työn arjessa?
6. Elämäntavat työkykyä tukeviksi: työkyvyn puskurit kuntoon.
Mitä voi itse tehdä, jotta työkyky ja jaksaminen säilyisivät mahdollisimman hyvinä?
Esimerkiksi liikunta, säännöllinen ja terveellinen ruokailu, työhuipuista palautuminen,
lataava uni, aivojen hyvinvointi ym.
Haasteet ja mahdollisuudet (4)
38 38
Haasteet ja mahdollisuudet (4)
7. Puuhuoltoketjun yrittäjät toivoivat puolueetonta neuvontaa erilaisten
yhteiskunnallisten velvoitteiden, maksujen ja verotuksen osalta.
Ohjeistusta mahdollisen työkyvyttömyyden varalle.
8. Puuhuoltoketjussa koetaan, ettei työpanosta arvosteta yhteiskunnassa.
Voitaisiinko puuhuoltoketjussa tehtyä työtä tuoda enemmän, positiivisesti esiin
yhteiskunnallisessa keskustelussa? Pienetkin osoitukset ketjun työn ja pitkien
työurien arvostamisesta edistäisivät asiaa.
21.9.2020
39
Teoreettinen malli ihmisen kuormittumisestaThe model of effort-reward imbalance (ERI)
VAATIMUKSET &
VELVOITTEET
PALKKIOT
TYÖMÄÄRÄ,
TYÖN VAATIMA ENERGIA,
PONNISTELU,
EPÄTAVALLISET TYÖAJAT,
PUUTTEELLISET TYÖOLOSUHTEET
TALOUDELLINEN KORVAUS,
ARVOSTUS,
TURVALLISUUS,
TYÖURALLA ETENEMINEN
Lähde: Siegrist, J., Starke, D., Chandola, T., Godin, I., Marmot, M., Niedhammer, I. &
Peter, R. 2004. The measurement of effort-reward imbalance at work: European
comparisons. Social Science & Medicine 58: 1483-1499.
40 40
Työn tuottavuuden kehitys metsätaloudessa ja puunkorjuussa 2008-2018
indeksi 2010=100 Lähteet: Tilastokeskus ja Luke
21.9.2020
106
138
152
122
112
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017* 2018*
Koko kansantalous Metsätalous ja puunkorjuu
Metsänhoito Puunkorjuu
Metsätaloutta palveleva toiminta
Lähde: Viitanen, J., Mutanen, A. & Karvinen S. (toim.) 2019. Metsäsektorin suhdannekatsaus
2019-2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 71/2019. Luonnonvarakeskus (Luke).
42
Kuinka kuormittunut ketju on?
Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa
Janne Kaseva
Erityisasiantuntija
Luonnonvarat / Soveltava tilastotiede
21.9.2020
43
21.9.2020
21.9
44
Kuormittumisen osatekijät
✓ Vaikeuksien kasaantuminen
✓ Poikkeuksellinen väsymys
✓ Stressi (ja työhyvinvointi)
✓ Työn rasittavuus
✓ Kielteiset tunteet työssä
Kysymykset datassa (asteikko 1-5):
K012. Onko työsi henkisesti...? 5 = hyvin rasittavaa
K013. Tunnetko nykyisin stressiä? 5 = erittäin paljon
K014. Oletko viime aikoina ollut poikkeuksellisen väsynyt? 5 = hyvin usein tai aina
K019. Kuinka usein joudut työssäsi tilanteisiin, jotka herättävät sinussa kielteisiä tunteita
kuten suuttumusta, vihaa, pelkoa tai häpeää? 5 = jatkuvasti
K024. Kuinka usein sinusta tuntuu, että vaikeudet ovat kasaantumassa niin, ettet pysty niistä
selviytymään? 5 = jatkuvasti
45
1a) Metsurit ja metsätyöntekijät
Metsureiden ja metsätyöntekijöiden vastaukset olivat kuormittumisen
osalta aineiston positiivisimpia
✓ Vain 12% koki stressiä melko paljon tai erittäin paljon (TWB 21%), mikä oli
vähiten puuhuoltoketjun vastaajaryhmistä
✓ 56%:lla vaikeudet kasaantuivat tuskin koskaan ylivoimaisiksi (TWB 48%).
✓ 46% oli kokenut poikkeuksellista väsymystä melko harvoin, erittäin harvoin
tai ei koskaan (TWB 37%)
✓ 26% arvioi työn henkisesti joko melko tai hyvin rasittavaksi (TWB 47 %). Vastaava
osuus arvioi oman työn joko melko tai hyvin rasittavaksi, mikä vastaa laajan
suomalaisista työllisistä koostuvan aineiston tuloksia (TTS 2012)
✓ Kielteisten tunteiden kuten suuttumuksen, vihan, pelon tai häpeän kokeminen oli
alimmalla tasolla: vain 11% koki työssään kielteisiä tunteita melko usein tai jatkuvasti
(TWB 16%)
46
1b) Metsätalouteen liittyvien
työkoneiden kuljettajat
Vastaukset olivat joko lähellä koko puuhuoltoketjun vastausjakaumia tai
osoittivat alempaa kuormittuneisuutta
✓ Stressin kokeminen oli hieman vähäisempää: 18% koki stressiä melko paljon
tai erittäin paljon (TWB 21%)
✓ 52% ammattiryhmän vastaajista oli tuskin koskaan kokenut vaikeuksien
kasaantumista niin, ettei niistä pysty selviytymään (TWB 48%)
✓ Poikkeuksellista väsymistä (melko usein tai hyvin usein tai aina) he kokivat yhtä
paljon kuin puuhuoltoketjussa (23% vs. 22%)
✓ Työn koki henkisesti rasittavaksi jotakuinkin samansuuruinen osuus kuin koko
puuhuoltoketjussa (44% vs. 47%)
✓ Kielteisiä tunteita kuten suuttumusta, vihaa, pelkoa tai häpeää he kokivat yhtä usein
kuin koko puuhuoltoketjussa (17% vs. 16 %)
47
1c) Puun kaukokuljettajat, raskaiden
moottoriajoneuvojen kuljettajat
Vastaukset olivat lähellä koko puuhuoltoketjun vastausjakaumia
kuormittuneisuuden osalta
✓ Stressin kokeminen oli hieman yleisempää: 23% koki stressiä melko paljon
tai erittäin paljon (TWB 21%)
✓ 50% kaukokuljettajista arvioi, että vaikeudet työssä kasaantuvat tuskin koskaan
niin, ettei niistä pystyisi selviytymään (TWB 48%)
✓ 39% ei kokenut juurikaan (harvoin tai ei koskaan) poikkeuksellista väsymystä (TWB 37%).
✓ 49% arvioi työn henkisesti rasittavaksi (TWB 47%)
✓ Kielteisiä tunteita työssään he tunsivat (usein tai jatkuvasti) yhtä usein kuin koko
aineistossa (16%)
48
1d) Toimihenkilöt
Toimihenkilöiden vastaukset olivat kuormittumisen osalta aineiston
negatiivisimpia
✓ Kolmannes (33%) koki stressiä melko tai erittäin paljon (TWB 21%)
✓ Vaikeudet kasaantuivat useammin niin, ettei niistä pystynyt selviytymään
✓ 64%:lle vaikeuksia kasaantui toisinaan, usein tai lähes aina (TWB 53%)
✓ Lievästi positiivista oli kuitenkin, että 55% vastasi toisinaan, 9% usein
ja vain alle 1% lähes aina (TWB 45%, 6% ja 2%)
✓ Poikkeuksellisen väsymisen kokeminen oli myös kohtalaisen yleistä: 26% koki väsymistä
melko usein, hyvin usein tai aina (TWB 22%)
✓ 67% koki työn henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi (TWB 47%)
✓ Kielteisiä tunteita kuten suuttumusta, vihaa, pelkoa tai häpeää koki melko usein tai
jatkuvasti viidennes (20% vs. 16%)
49
2) Naiset vs. miehet
Naiset olivat selvästi kuormittuneempia kuin miehet
✓ Stressin kokeminen (melko paljon tai erittäin paljon) oli naisilla
yleisempää kuin miehillä (34% vs. 20%)
✓ Maailman terveysjärjestön hyvinvointimittarin (WHO-5) mukaan miesten
keskimääräinen pistemäärä (61 pistettä) oli alhaisempi kuin eurooppalaisessa
työolosuhdekyselyssä (EWCS_2015, 69 pistettä; p<0.001)
✓ Naisilla ero oli vielä suurempi (56 vs. 67 pistettä; p<0.001)
✓ Naisten vastauksissa vaikeudet kasaantuivat useammin niin, ettei niistä pystynyt
selviytymään: Tuskin koskaan -vastausvaihtoehdon valitsi miehistä liki puolet (49%),
mutta naisista vain neljännes (26%)
✓ Poikkeuksellinen väsymys oli naisilla yleisempää kuin miehillä: melko usein, hyvin
usein tai aina valitsi naisista 39%, kun miehistä vain noin viidennes (22%).
✓ 62% naisista arvioi työn henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi, kun vastaava
osuus miehillä oli 47%
✓ Kielteisiä tunteita kuten suuttumusta, vihaa, pelkoa tai häpeää nais- ja
miesvastaajat kokivat työssään yhtä usein (17%; TTS_2012 8%)
50
3a) Palkansaajat
Palkansaajien vastaukset vastasi koko ketjun keskimääräistä tilannetta
✓ Palkansaajat kokivat stressiä (melko tai erittäin paljon) yhtä paljon kuin
koko puuhuoltoketjussa keskimäärin (21%; TTS_2012, 8%)
✓ 53% palkansaajista ei ollut kokenut vaikeuksien kasaantuvan niin, ettei
niistä pysty selviytymään (TWB 48%)
✓ Poikkeuksellista väsymystä (aina, hyvin usein tai melko usein) palkansaajat
kokivat yhtä usein kuin koko puuhuoltoketjussa (22-23%)
✓ Oman työn arvioi henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi liki puolet (48%; TWB 47%;
TTS_2012, 27%)
✓ Kielteisiä tunteita (melko usein tai jatkuvasti) kuten suuttumusta, vihaa, pelkoa tai häpeää
palkansaajat tunsivat yhtä usein kuin koko puuhuoltoketjussa (16-17%; TTS_2012, 8%)
51
3b) Yksinyrittäjät
Yksinyrittäjät olivat huomattavasti keskimääräistä vähemmän kuormittuneita
✓ Yksinyrittäjät kokivat stressiä (melko tai erittäin paljon) harvemmin kuin
puuhuoltoketjussa keskimäärin (16% vs. 21%; TTS_2012, 8%)
✓ 42% ei ollut kokenut vaikeuksien kasaantuvan niin, ettei niistä pysty
selviytymään (TWB 48%)
✓ Harvoin poikkeuksellista väsymystä (erittäin harvoin, melko harvoin tai ei koskaan)
koki useampi kuin puuhuoltoketjussa keskimäärin (42% vs. 37%)
✓ Oman työn arvioi henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi noin kolmannes (35%; TWB 47%;
TTS_2012, 27%)
✓ Kielteisiä tunteita (melko usein tai jatkuvasti) kuten suuttumusta, vihaa, pelkoa tai häpeää
yrittäjät tunsivat harvemmin kuin puuhuoltoketjussa keskimäärin (13%; TWB 16%; TTS_2012,
8%)
52
3c) Työnantajayrittäjät
Työnantajayrittäjät olivat keskimääräistä enemmän kuormittuneita
✓ Työnantajayrittäjät kokivat stressiä (melko tai erittäin paljon) useammin
kuin puuhuoltoketjussa keskimäärin (26% vs. 21%; TTS_2012, 8%)
✓ 34% ei ollut kokenut vaikeuksien kasaantuvan niin, ettei niistä pysty
selviytymään (TWB 48%)
✓ Harvoin poikkeuksellista väsymystä (erittäin harvoin, melko harvoin tai ei koskaan)
koki hieman harvempi kuin puuhuoltoketjussa keskimäärin (34% vs. 37%)
✓ Oman työn arvioi henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi noin kolmannes (54%; TWB 47%;
TTS_2012, 27%)
✓ Kielteisiä tunteita (melko usein tai jatkuvasti) kuten suuttumusta, vihaa, pelkoa tai häpeää
työnantajayrittäjät tunsivat hieman useammin (18%; TWB 16%; TTS_2012, 8%)
53
Stressi
Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen
tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi,
hermostuneeksi tai ahdistuneeksi taikka hänen on
vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä
Pitkään käytössä ollut stressin mittari, joka on testien mukaan havaittu
ryhmätasolla päteväksi mittaustavaksi (Elo ym., 1999 ja Elo ym., 2003)
54
Stressin kokemus vastaajaryhmittäin- Tunnetko nykyisin stressiä?
55
Stressiä selittävät tekijät
✓ Stressiä tutkittiin kaksiluokkaisena muuttujana (0=ei lainkaan, vain vähän, jonkin verran vs. 1=melko paljon, erittäin paljon)
✓ Logistisen regressiomallin avulla pystyttiin selittämään
noin 51 % stressin kokemisen todennäköisyydestä
✓ Selkeimmät indikaattorit stressille oli
✓ Liikaa työtä jaksamiseensa nähden(3=usein, 2=silloin tällöin, 1=harvoin) (R²=0.25, p<0.05)
✓ Töistä palautuminen (1=hyvin, 2=kohtalaisesti, 3=huonosti) (R²=0.10)
✓ Erityisesti huonosti palautuvat erottuivat muista ryhmistä (p<0.003)
56
Hyvinvointimittari (WHO-5; asteikko 0-100)
✓ Mittarin osakysymyksissä (5) tiedusteltiin vastaajan
✓ iloisuutta ja hyväntuulisuutta,
✓ levollisuutta ja rentoutuneisuutta,
✓ toimeliaisuutta ja tarmokkuutta,
✓ onko vastaaja tuntenut herätessään
itsensä virkeäksi ja levänneeksi
✓ onko jokapäiväiseen elämään kuulunut
paljon asioita, jotka kiinnostavat vastaajaa
57
Hyvinvointi suhteessa muihin
✓ Puuhuoltoketjussa hyvinvointipisteet olivat 7,0 pistettä
alemmat kuin eurooppalaisessa työolosuhdekyselyssä
✓ Puuhuoltoketjun keskimääräinen pistemäärä oli 61,
kun vastaava luku EWCS_2015-aineistossa oli 68 (p<0.001)
✓ Miehillä hyvinvoinnin keskimääräinen pistemäärä jäi 7,8
pistettä alemmaksi (61 vs. 69, p<0.001) ja
✓ Naisilla 10,7 pistettä alemmaksi (56 vs. 67, p<0.001)
58
Hyvinvointia selittävät tekijät
✓ Lineaarisen regressiomallin avulla pystyttiin selittämään
noin 56 % hyvinvointi-indeksin kokonaisvaihtelusta
✓ Selkeimmät indikaattorit hyvinvoinnille oli
✓ Liiallinen työn määrä jaksamiseen nähden
(3=usein, 2=silloin tällöin, 1=harvoin) (R²=0.17, p=0.006)
✓ riittävä vapaa-aika, työtyytyväisyys, palautuminen,
voitko vaikuttaa itseäsi koskeviin asioihin
Kiitos
mielenkiinnostasi!
Tutkimus ensimmäinen laatuaan
Miksi?
Aarre Peltola, Luken Tilastopalvelut
21.9.2020
Mitä tiedetään puusta?
21.9.2020
Mitä tiedetään työllisistä?
21.9.2020
21.9.2020
Puuhuoltoketjussa työskentelee
Työskentelevien määrä 14 200 henkilöä
Määrään päädyttiin Tilastokeskuksen toimialoittaisen
ja ammattiryhmittäisen tarkastelun kautta
Puuhuoltoketjun kannalta ongelmana puutavaran
kaukokuljetuksen kuuluminen liikenteen toimialaan;
ongelma ratkaistiin täydentämällä Tilastokeskuksen
aineistoa Metsätrans -lehden aineiston avulla
Muu aineisto sisältyy lähes kokonaan TOL-luokkaan
Metsätalous ja puunkorjuu
21.9.2020
Miksei tätä ole tehty aiemmin…?
Metsäsektorin tilastointiperinne suuntautunut puun ja
metsäteollisuustuotteiden määriin, taloudellisiin
tunnuslukuihin, metsän kasvatukseen ja ympäristöön
Työvoiman tilastoinnista huolehtii Tilastokeskus,
puuhuoltoketjun osuus työllisistä puolen prosentin
luokkaa
Puutavara-autot hankalia tilastoida, kuuluvat
liikenteeseen, jolloin niitä ei saa irti Tilastokeskuksen
luokituksesta
21.9.2020
…Miksei tätä ole tehty aiemmin?
Tilastokeskuksen työolotutkimuksissa otoskoko ollut
maksimissaan 7000 henkilöä, työllisistä 0,5 prosenttia
työskentelee puuhuoltoketjussa, joten otokseen tulisi
35 vastaajaa puuhuoltoketjusta
Jos kysely kohdistuu kaikkiin toimialoihin, kyselyssä
vaikeaa huomioida sektorikohtaiset erityispiirteet
Puuhuoltoketjun työhyvinvointi ei ole aiemmin oikein
noussut sektorin tilastointitarpeissa esiin
Metsäalan työhyvinvoinnin ammattilaisista niukkuutta
metsätilastoinnissa
21.9.2020
Kiitos!Luken tilastopalvelut
Ainutlaatuinen aineisto
Esa Katajamäki 21.9.2020
21.9.2020
21.9.2020
Puuhuoltoketjun tekijät – kehikko ja otos
Työssäkäyntitilasto
2016:
2 250 493 työllistä
Toimialat: Metsätalous ja
puunkorjuu; Sahatavaran sekä
puu- ja korkkituotteiden valmistus;
Paperin, paperi- ja
kartonkituotteiden valmistus:
48 100 työllistä
Ammatit (noin 490):
11 189 työllistä(työntekijää ja yrittäjää)
Puukuljetuksiin osallistuvat yrittäjät
ja kuljettajat
Ammatti N n %
Metsurit ja metsä-
Taloustyöntekijät 3 227 910 28
Erikoisajoneuvojen
Kuljettajat 4 681 1 320 28
Kaukokuljettajat 3 000* 846 28
Asiantuntijat 1 503 424 28
Metsätalousteknikot 807 228 28
Johtajat 572 161 28
Avustavat työntekijät 399 112 28
Yhteensä 14 189 4 000 28
Vastausprosentti 32 %* Arvio. Yhteistyö metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n ja Metsätrans-
lehden kanssa.
Ainutlaatuinen aineisto
• Työssäkäyntitilasto (TK): tiedot perustuvat noin 30
hallinnolliseen aineistoon ja tilastoon
• Metsätrans yhteistyö
• Teknisiä ja juridisia reunaehtoja selvitettiin loppukeväästä ja
alkukesästä 2019
• Osoite- ym. tiedot, lupaa kysyttiin myös
Väestörekisterikeskuksesta ja se saatiin kesällä 2019
• Toimeksiannon sopimus solmittiin LUKEn ja Tilastokeskuksen
tutkijapalveluiden välillä elokuussa 2019
• Tällainen yhteistyö on mahdollista tilastoviranomaisten
välillä→ kokeellinen tilasto
21.9.2020Esa Katajamäki
Kokeellinen tilasto
• Kokeelliset tilastot kuvaavat uusia ilmiöalueita, hyödyntävät
uudenlaista dataa tai perustuvat uusiin laskentamenetelmiin
• Nämä tilastot ovat vielä kehittämisvaiheessa
• Kokeellisina tilastoina voidaan julkaista muun muassa
kokonaan uusia tilastoja
• Kyseessä on Luken ensimmäinen kokeellinen tilasto
• Tilaston pääkohdat julkaistaan hankeraportin lisäksi stat.luke.fi
verkkopalvelussa https://stat.luke.fi/ty%C3%B6hyvinvointi-
puuhuoltoketjussa_fi-0
• Lähde: http://www.stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/index.html
21.9.2020Esa Katajamäki
21.9.2020Esa Katajamäki
Kiitoksia!
21.9.2020Esa Katajamäki
Esa Katajamäki
Päällikkö, biotalouden tilastot
Luonnonvarakeskus (Luke)
Tilastopalvelut
PL 2 (Latokartanonkaari 9)
00791 HKI
Puh. 029 532 6791
www.luke.fi
Vastaajat tavoitettiin puun ääreltä
Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa –
tiedonkeruun toteuttaminen
Arja Anttila, Luken Tilastopalvelut
21.9.2020
Tiedonkeruun toteutus
• Postikirjeenä lähetetty lomakekysely + palautuskuori
– erityisesti kyselyissä, jossa kysytään ihmisten
hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä
– kaikilla vastaajilla ei ole saatavilla nettiyhteyttä tai sen
käyttäminen voi olla hankalaa
• Verkkokysely
Vastaajille lähetettiin postikirjeessä verkko-osoite ja
henkilökohtainen vastaustunnus kyselylomakkeen täyttämistä
varten. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös
matkapuhelimella.
• Tiedonkeruun toteuttamisesta vastasi TNS Kantar Oy
21.9.2020
76
Kutsukirje 1
Lomake ja palautuskuori,
tunnukset verkkokyselyyn
21.9.2020
Muistutuskirjetunnukset verkkokyselyyn
Kutsukirje 2
Lomake ja palautuskuori,
tunnukset verkkokyselyyn
4.11.2019 5.12.20194.10.2019
Tiedonkeruun aikataulu
21.9.2020
21.9.2020
Muistutuskirje
Houkuttimet vastaamiseen
Vastaajien kesken arvottiin 10 x 150 euron GoGift-
superlahjakortteja, joiden avulla on mahdollista hankkia
lukuisten eri yritysten ja kauppaliikkeiden tuotteita tai palveluita
oman valinnan mukaan
21.9.2020
Kiitos!Luken tilastopalvelut