Miten menee Keski-Uusimaa?

23.1.2020Osaamisen ja työvoiman

ennakointiverkoston seminaari

Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA

Kartta: Helsingin seudun sunnat

Helsingin seutu kasvaa nopeammin kuin muu Suomi

• Helsingin seudulla on suuri rooli Suomen taloudessa• Helsingin seudun osuus koko maasta

– Bruttokansantuotteesta 37 % – Työpaikoista 32 %– Asukkaista 27 %– Maapinta-alasta 1,2 %

• Bkt/asukas yli kolmanneksen korkeampi kuin koko maassa • Helsingin seutu kasvanut 2000-luvulla nopeammin kuin koko maa

0,0

0,4

0,8

1,2

1,6

2,0

Tuotanto Työllisyys Väestö

Muu

tos %

vuo

dess

a

Tuotannon, työllisyyden ja väestön kasvu v. 2000-2019

Helsingin seutu Koko maa

Helsingin seudun väestö kasvaa nopeasti

• Helsingin seudun väestö on kasvanut viime vuosina 1,3 % vuodessa

• Kuuma-seudun kasvu 0,7 %/v. • Kasvun painopiste on siirtynyt

pääkaupunkiseudulle• Helsingin seudulla kaikki väestönmuutoksen

osatekijät vahvasti kasvavia

0

250 000

500 000

750 000

1 000 000

1 250 000

1 500 000

1 750 000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

Henk

eä

Väestö Uudellamaalla alueittain

Itäinen UM

Läntinen UM

Kuuma-seutu

Pääkaup.seutu

100

105

110

115

120

125

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

inde

ksi v

. 200

0=10

0

Väestönkasvu Uudellamaalla

Pääkaup.seutu

Kuuma-seutu

Uusimaa

Itäinen UM

Läntinen UM

0,0

0,4

0,8

1,2

1,6

PK-seutu Kuuma-seutu Hgin seutu

Muu

tos %

v. 2

014

väes

töst

ä

Väestönmuutoksen osatekijät Helsingin seudulla

v. 2015-2018 (keskim./v.)

Luonnol-linenmuutos

Maassa-muuttonetto

Maahan-muuttonetto

Ulkomaalaistaustaisten merkitys väestönkasvun osatekijänä

• Uudenmaan väestönkasvusta yli 70 % on viime vuosina koostunut muuttovoitosta ja alle 30 % luonnollisesta väestönmuutoksesta

– Muuttovoitto jakautuu suunnilleen puoliksi maassamuuton ja maahanmuuton välillä

• Ulkomaalaistaustaisten muuttajien osuus Uudenmaan muuttovoitosta on noin 85 %

– Maassamuuton muuttovoitosta ulkomaalaistaustaisten osuus suunnilleen puolet

– Maahanmuuton netto koostuu kokonaan ulkomaalaistaustaisista, koska suomalaistaustaisten nettomuutto on negatiivista

• Muuttovoitto vaikuttaa välillisesti myös syntyvyyteen

• Ilman ulkomaalaistaustaisten muuttovoittoa Uudenmaan väestönkasvu hidastuisi merkittävästi.

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

Henk

eä

Nettomuutto Uudellemaalle syntyperän mukaanv. 2015-2017 keskimäärin

Suomalais-tausta

Ulkomaalais-tausta

Työpaikat ja toimialarakenne 2000-luvulla • Helsingin seudun

työpaikat ovat kasvaneet 650:sta 730:een tuhanteen 2000-luvulla

• Muutos on ollut toimialoittain epäyhtenäistä

• Toimialarakenne on muuttunut

• Kasvaneet alat:– Liike-elämä- ja

informaatiopalvelut– Rakentaminen– Muut palvelut

• Vähän muuttuneet alat:

– Julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut

– Kuljetus

• Supistuneet alat:– Alkutuotanto– Kauppa– Teollisuus

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

2000 2005 2010 2015

Työp

aikk

aa

Helsingin seudun työpaikat toimialoittain v. 2000-2017

Info- ja liike-el. palv.

Hyvinv.palv. ja julk.hallintoKauppa & MaRa

Teollisuus

Rakentaminen

Kuljetus

Muut palvelut

Alkutuotanto

Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue ulottuu kauas naapurimaakuntiin• Uusimaa koostuu osin päällekkäisistä toiminnallisista asunto- ja työmarkkina-alueista• Kaikilta Uudenmaan alueilta käydään aktiivisesti työssä pääkaupunkiseudulla: Kuuma-

kunnista 25-60 % työllisistä

Väestön koulutustaso riippuu iästä • Uudenmaan 15-74-vuotiaista 38 % on suorittanut korkeakoulututkinnon ja 36 %

toisen asteen tutkinnon• Joka neljännellä ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa• Koulutustaso riippuu iästä – korkein koulutustaso 40-44-vuotiailla• Uudenmaan väestö on koulutetumpaa kuin Suomen väestö keskimäärin• Helsingin seudun väestön koulutustaso on korkeampi kuin Uudellamaalla

keskimäärin ja huomattavasti korkeampi kuin muualla maassa

0

20

40

60

80

100

15-74yht.

15 - 19 20 - 24 25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 - 64 65 - 69 70 - 74

Osu

us (%

) ikä

ryhm

än v

äest

östä

Uudenmaan 15-74-vuotias väestö koulutusasteen ja iän mukaan v. 2016

Tutkijakoulutusaste

Ylempi korkeakouluaste

Alempi korkeakouluaste

Alin korkea-aste

Toinen aste ja erikoiamm.koul.aste

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa

Koulutustason nousu on pysähtynyt ja sukupuolten välinen ero kasvanut

• Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut vuosikymmenien ajan, mutta 2010-luvulla nousu on pysähtynyt nuoremmissa ikäluokissa

• Korkea-asteen koulutus on naisilla yleisempää kuin miehillä kaikissa ikäluokissa• Suomen naiset EU:n korkeimmin koulutettuja – miehet keskivaiheilla• Sukupuolten välinen ero on kasvanut

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

1998 2008 2018

Osu

us ik

äluo

kast

a, %

Miehet 30-34-v.

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

1998 2008 2018

Naiset 30-34-v.

Alempi/alinkorkea-aste

Ylempikorkea-aste

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus miehillä ja naisilla kahdessa ikäryhmässä v. 1998, 2008 ja 2018

Koulutustaso jakaa asukkaita työmarkkinoille sijoittumisessa

• Työllisyysaste (työllisten osuus ikäryhmän väestöstä) on erittäin voimakkaasti riippuvainen koulutustasosta

• Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien työllisyysaste on todella alhainen

40

50

60

70

80

90

Osu

us, %

Työllisyysaste koulutustason mukaan Uudellamaalla v. 2016 (20-64-vuotiaat)

Puolet työllisistä asiantuntija-ammateissa• Asiantuntija-ammatit keskittyvät pääkaupunkiseudun vahvoille

erikoistumisaloille, mm. informaatio- ja liike-elämän palvelut, koulutus• 2000-luvulla työmarkkinoilla on tapahtunut siirtymää vaativampiin

tehtäviin: erityisasiantuntijoiden määrä on kasvanut nopeasti • Kasvua myös suorittavien ammattiryhmien työllisyydessä• Vähennystä erityisesti toimistotyössä

0 50 000 100 000 150 000 200 000

Muut ja tuntematon

Prosessi- ja kuljetustyöntekijät

Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntek.

Palvelu- ja myyntityöntekijät

Asiakaspalvelu- ja toimistotyöntekijät

Asiantuntijat

Erityisasiantuntijat

Johtajat

Työllisiä, henkeä

Työllisten jakautuminen ammattiryhmiin Uudellamaalla v. 2010 ja 2017

2010

2017

Eniten lisääntyneet ja eniten vähentyneet ammatit Suomessa v. 2010-2017

Tilastokeskuksen ammattiluokituksen nimikkeet, taso 2

-30 000 -25 000 -20 000 -15 000 -10 000 -5 000 0 5 000 10 000 15 000

Toimistotyöntekijät

Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.

Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat

Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntekijät

Prosessityöntekijät

Myyjät, kauppiaat ym.

Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät

Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat

Lainopilliset, sosiaalialan ja kulttuurialan erityisasiantuntijat

Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat

Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät

Tuotantotoiminnan ja yhteiskunnan peruspalvelujen johtajat

Lainopilliset avustajat sekä sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijat

Terveydenhuollon asiantuntijat

Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat

Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat

Työpaikkojen ennakoidaan kasvavan 90 000:lla Uudellamaalla vuoteen

2030 mennessä* - kasvu pääasiassa Helsingin seudulla

• Projektion mukaan kasvavia toimialoja ovat:

– Informaatio-, rahoitus- ja liike-elämän palvelut

– Hyvinvointi-palvelut (erityisesti SOTE)

– Rakentaminen– Kuljetus– Muut palvelut

• Työpaikat pysyvät lähes samalla tasolla

– Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemisala (supistuva kauppa ja kasvava MaRa)

– Teollisuus– Alkutuotanto

* Uudenmaan työpaikkaprojektiot v. 2018

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

Työp

aikk

amää

rä

”Suuret” toimialat

Informaatio, rah.& liike-el. palv.Julk.hall. &hyvinv.palv.Kauppa ja MaRa

Teollisuus

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

Työp

aikk

amää

rä”Pienet” toimialat

Rakentaminen

Kuljetus

Muut palvelut

Alkutuotanto

Asiantuntija-ammattien ennakoidaan kasvavan eniten• Suurin osa kasvusta tulee kahdelta suurimmalta

toimialaryhmältä*, joissa erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden osuus työpaikoista on erittäin suuri

• Myös palvelu-, myynti- ja toimistotyö kasvaa ko. suurimmilla toimialoilla sekä kaupassa

• Rakentamisen, valmistuksen ja kuljetuksen työpaikat lisääntyvät eniten rakentamisessa sekä kuljetuksessa

0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000

Alkutuotanto

Teollisuus

Rakentaminen

Kauppa ja MaRa

Kuljetus

Informaatio-, rahoitus- ja liike-el. palv.

Julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut

Muut palvelut

Henkilöä

Työpaikkojen muutos ammattiryhmittäin toimialan mukaan v. 2017-2030

Erityisasiantuntijat

Asiantuntijat

Palvelu-, myynti- jatoimistotyö

Rakentaminen,valmistus ja kuljetus

Muut työtehtävät

*Informaatio-, rahoitus- ja liike-el. palv. sekä Julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut

Työvoiman tarjonta sopeutuu kysynnän kasvuun, jos muuttovoitto pysyy korkeana

• Uuden työvoiman tarve Uudellamaalla v. 2030 mennessä

– Työllisestä työvoimasta poistuu 165 000

– Työpaikkakasvu 90 000– Yhteensä 255 000

• Työvoiman tarjonnan lisäys

– Alle 15-vuotiaiden nuorten siirtymä työikäisiin, joista osa työllisiin

– Yli 15-vuotiaiden (lähinnä 15-29-v.) asukkaiden nettosiirtymä työvoiman ulkopuolelta ja työttömistä työllisiin

– Työikäisten tai työikäisiksi varttuvien muuttovoitto, josta osa työllisiin.

• Noin 1 %:n väestönkasvu vuosittain mahdollistaa työpaikkojen kasvun perusvaihtoehdon (tai nopean) mukaisesti ja samalla työllisyysasteen nousun

Ennusteiden epävarmuus

• Kaikki ennusteet perustuvat lukuisiin oletuksiin ja ovat epävarmoja – niitä on syytä pitää lähinnä suuntaa antavina.

• Koulutusta, ammatteja ja työtehtäviä koskevat vaatimukset tulevat muuttumaan monella tavalla vuoteen 2030 mennessä.

• Digitalisaatio, automaatio, tekoäly ja robotit vaikuttavat tuottavuuteen ja työelämään.

• Muutosten ennakoidaan painottuvan erityisesti työelämän hierarkian keskivaiheille, hallinto-, toimisto-, palvelu- ja tuotantotehtäviin, mutta myös moniin asiantuntijatehtäviin.

• Toisaalta digitalisaatio synnyttää uusia tehtäviä ja ammatteja erityisesti asiantuntijatehtäviin.

• Digitalisaatio näyttää myös lisäävän vähän koulutusta vaativia suorittavia tehtäviä, kuten verkkokaupan tuotteiden käsittelyä sekä kuljetusta asiakkaille.

• Tutkimuskirjallisuus ei tarjoa yksiselitteisiä välineitä ennustaa odotettavissa olevia digitalisaation aikaansaamia muutoksia työvoiman kysyntään ammattien ja työtehtävien tasolla eikä näin ollen myöskään vastaavia koulutustarpeiden muutoksia.

Johtopäätöksiä• Korkea työllisyysaste on kestävän taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin edellytys.• Noin 1 %:n väestönkasvu vuosittain mahdollistaa työpaikkojen kasvun 0,6-0,75

% vuodessa. • Väestönkasvun merkittävä hidastuminen samaan aikaan, kun yritystoiminta ja

työvoiman kysyntä kasvaa, tukahduttaisi Uudenmaan talouskasvua. • Ulkomaalaistaustaisten työikäisten osaaminen ja potentiaali on jäänyt

vajaakäyttöön. Koulutuksen ja työmarkkinoille sijoittumisen tukea on perusteltua lisätä ja kehittää.

• Joustavat työaikajärjestelyt, kuten osa-aikatyön monipuolinen mahdollistaminen, mahdollistaisi 60-74-vuotiaden työllisyysasteen nousun muiden pohjoismaiden tasolle.

• Vajaatyökykyisissä työikäisissä on runsaasti potentiaalia työmarkkinoille. Palkkatukijärjestelmä sekä mm. mielenterveyspalveluiden kehittäminen tarjoavat edellytyksiä vajaatyökykyisten työllisyyden lisäämiselle sekä työkyvyttömyyden ehkäisemiselle.

• Opiskeluun ja työmarkkinoihin liittyy vilkas alueellinen, ammatillinen ja organisaatioiden välinen liikkuvuus alueiden sisällä ja välillä sekä kansainvälisesti. Valtakunnallinen ja kansainvälinen näkökulma on välttämätön koulutusjärjestelmän kehittämisessä.

• Koulutusjärjestelmän tulisi kaikilla tasoilla olla mahdollisimman joustava siinä suhteessa, että se tarjoaa opiskelijoille mahdollisimman paljon valmiuksia sopeutua työelämän tarpeiden muutoksiin. Näitä muutoksia ei kuitenkaan pystytä ennakoimaan tarkasti vuosien tai vuosikymmenien päähän.

KIITOS!