10

Tutkielman aiheen valinta

2

11

Aiheen valinta on ensimmäinen ja ehkä myös tärkein askel tutkielman tekemisessä. Aiheen pitää olla riittävän kiinnostava, jotta jaksat painia sen kanssa myös niinä hetkinä, joina tutkielmanteko takkuaa – näitä hetkiä tulee kaikille. Aiheessa pitää myös olla jotain tutkittavaa: kuten muussakin inhimillisessä toiminnassa, tieteessä on muotivirtauksia ja siksi jotkin aiheet ovat erityisen suosittuja tiettyinä aikoi-na. Näin ollen aikaa myöten yksittäiset aiheet tai näkökulmat niihin voivat olla jo melko loppuun kaluttuja. Vaikka aihe olisi itselle uusi ja ihmeellinen, vähänkin syvempi perehtyminen saattaa osoittaa, että tuorettakin tutkimusta aiheesta on jo pilvin pimein. Esimerkiksi kielitieteen alalla motivaation merkitys ruotsin opiske-lutuloksiin on kattavasti tutkittu aihe ja uusien näkökulmien löytäminen aiheeseen on haastavaa. Se ei siis ole paras mahdollinen aihe uudelle tutkielmantekijälle.

Kun mahdollista aihetta ryhdytään miettimään, on hyvä muistaa, että itselle ei pidä asettaa liian suuria tavoitteita: tiede ja yleinen tietämys asioista kehitty-vät hyvin pienin askelin. Maailmaan ei mahdu kovin monta suhteellisuusteoriaa, Higgsin hiukkasta, antibioottien kaltaista lääkettä tai kielioppimallia. Jokaiselle tieteenalalle tarvitaan kuitenkin aina myös pienempien tutkimushankkeiden, ku-ten opiskelijoiden tekemien tutkielmien, tuottamaa tietoa, joka vie alan tutkimusta omalla tavallaan eteenpäin. Alan tutkijat voivat myös saada tutkielmastasi kipinän tutkia asiaa tarkemmin ja suuremmin resurssein, ja näin tutkielmastasi saattaa jalostua vaikka mitä. Open access -ajattelun myötä tutkielmasi annilla on mahdol-lisuus levitä hyvinkin suuren lukijakunnan tietoon nettiversiona eikä se enää jää pölyttymään muinaismuistoksi oppilaitoksesi hyllyille. Jokainen tutkielma on siis tekemisen arvoinen. Joskus saattaa käydä jopa niin, että itse innostut tutkimukses-ta niin paljon, että jatkatkin aina tohtorintutkintoon asti ja ammattitutkijan uralle.

Kun aloitat tutkielmanteon, kannattaa sen aihetta lähteä haarukoimaan aika isolla ottimella ja miettiä, mikä itseä kiinnostaa ja mistä itselle ja omalle tulevalle uralle on eniten hyötyä. Tutkimuksen tekemisen käytänteitä ei kannata liikaa pohtia ai-hetta mietittäessä. Tutkielman pitää nimenomaan lähteä kiinnostavasta aiheesta eikä vaikkapa siitä, mikä olisi helpoin ja vaivattomin tapa kerätä aineisto. Sinun pitää ensin löytää aihe, jonka taustaa ja aiempaa tutkimusta lähdet uteliaasti luke-maan, jotta hahmotat, millaisia tutkimuksia aihealueella on aiemmin tehty. Sinul-la saattaa olla mielessäsi jo tarkka tutkimuskysymys, johon haluat löytää vastauk-sen, mutta ensin sinun pitää selvittää, ettei täysin samaa aihetta ole jo tutkittu. Tee muistiinpanoja lukemastasi heti alusta asti. Muistiinpanot toimivat pohjana tutki-mussuunnitelmalle ja myöhemmin itse tutkielmatekstille. Kun aiemmasta tutki-muksesta alkaa löytyä aukkoja eli tutkimattomia ilmiöitä, joihin haluaisit löytää selitystä, alat olla tutkimuskysymystesi äärellä. Tutkimuskysymykset puolestaan määrittävät, millaista aineistoa ja miten sinun kannattaa kerätä. Kirjaa tutkimus-suunnitelmaasi kaikki tämä sekä konkreettinen aikataulusuunnitelma tutkielmasi tekemiseksi. Tutkimussuunnitelma tehdään tutkielmaseminaarin alkuvaiheessa, ellei oppiaineessa ole tapana järjestää erikseen suunnitteluseminaaria. Tämän kirjan liitteenä on kysymyksiä, jotka auttavat sinua tutkimussuunnitelman kirjoit-tamisessa.

Mistä löytää aihe tutkielmalle:

1 Pohdi, mikä sinua oikeasti kiinnostaa. Mieti, mitä yhtymäkohtia kiinnostavalla asialla on tieteenalasi aihepiireihin, ja löydä sitä kautta

uusia yllättäviä aiheita tutkielmallesi. Jos olet intohimoinen kalastuksen har-

12

rastaja ja opiskelet saksan kieltä, kalastuksen ja saksan yhdistäminen voi äkki-seltään tuntua erikoiselta, mutta se voi johtaa uusiin, kiinnostaviin avauksiin – kalojen nimet saksassa ja suomessa, saksalaisten kalastuslehtien mainosten kieli tai vaikkapa saksalaisen kalastukseen keskittyvän nettifoorumin aiheiden tutkiminen voisi olla hyvä aihe tutkielmalle. Kun tapaat ohjaajasi, kerro reilusti omista kiinnostuksesi kohteista. Hän osaa auttaa sinua löytämään niistä linkkejä opiskelemaasi alaan.

2 Valjasta sopivissa määrin yksityiselämäsi aktiviteetit, kuten har-rastukset tai yhdistystoiminta, tutkielmanteon avuksi. Kysele har-

rastuspiireistäsi tai yhdistystoiminnassa mukana olevilta, olisiko heillä mielessä jotain, mitä kannattaisi tutkia oman tieteenalasi näkökulmasta. Pyöräilyä aktii-visesti harrastava kehittää tekniikan opintojensa tutkielmana uuden tietokone-ohjelman, jolla fillaristi kykenee seuraamaan harjoitteluaan. Samassa seurassa kilpaileva kielitieteilijä puolestaan kääntää pyöräilysanaston kielestä toiseen ja tekee tästä tutkielmansa. Pienimuotoiset kyselytutkimukset ja teoria taustoitetut materiaalipaketit eri tarpeisiin voisivat hyvinkin olla hyödyllisiä esimerkiksi jon-kin tietyn yhdistyksen tai klubin toiminnan edistämiseksi, ja järjestön historian ja taustojen penkominen ja dokumentointi tutkielmana palvelee sen toimintaa nykypäivänäkin.

3 Myös työkokemuksen voi yhdistää opintoihin. Kaupan varastossa työskennellyt on ehkä pohtinut logistisia ongelmia ja saa sieltä aiheen

diplomityöhönsä. Kaupan kassa puolestaan löytää markkinoinnin lopputyöhön-sä aiheen iltatyöstään: mikä saa asiakkaan tarttumaan kassan mainostamaan kanta-asiakastarjoukseen? Kauppaa siivoava kemian opiskelija tekee vertaile-van tutkimuksen erityyppisten pesuaineiden vaikutuksesta siivouksen lopputu-lokseen. Yhteistä näille kaikille on se, että oma kokemus ja tutkielman aiheen vankka asema omassa elämässä tekevät aiheesta kiinnostavan. Kiinnostavaa aihetta tutkiva haluaa tietää siitä lisää eikä kyllästy siihen.

4 Seuraa mediaa. Media nostaa esille päivänpolttavia puheenaiheita, ja niistä löytyy aivan varmasti myös yhtymäkohtia omaan tieteenalaasi.

Tartu siis haasteeseen ja lähesty kuumaa teemaa oman tieteenalasi näkökul-masta. Ohjaajasi osaa auttaa sinua sopivan näkökulman löytämisessä. Jos hän ei auta tässä oma-aloitteisesti, kysy reippaasti neuvoa ja opastusta. Näin kan-nattaa tehdä aina, kun tutkielmanteossa jokin asia askarruttaa. Ohjaaja ei aina tule ajatelleeksi, että opiskelijat eivät vietä tutkimusaiheiden parissa yhtä pal-jon aikaa kuin ohjaajansa, ja siksi sellaiset asiat, jotka ohjaajalle ovat itsestään-selvyyksiä, eivät ole itsestään selviä opiskelijalle.

5 Tutkaile myös, mitä kytee pinnan alla. Kuumimmat puheenaiheet löytyvät melko helposti, mutta mielenkiintoisia ovat myös ns. nousevat

trendit. Seuraa siis heikkoja signaaleja, kuten tapana on sanoa. Näistä heikois-ta signaaleista, esimerkiksi marginaaliryhmien käytänteistä tai tapahtumista, saattaa pikkuhiljaa nousta valtatrendi. Jos olet osunut kultasuoneen ja päättä-nyt tutkia tällaista ns. heikkoa signaalia, joka vahvistuu, ja jos olet tutkielmas-sasi onnistunut käsittelemään aihetta kattavasti ja tarkasti, olet päässyt alan tutkimuksessa pioneerien joukkoon ja näin asiantuntijuudellasi on todellakin kysyntää.

13

Jos tekisikin gradun tästä! Voisikohan tästä tehdä gradun? Jos kandini käsittelisikin tätä aihetta? Jos Mitä jos graduni keskittyisikin tähän aiheeseen eikä? Voisiko gradun tehdä tällaisen aiheen ympärille ja graduhan voisi olla esimerkiksi jotain tällaistakin! Minun gradustani tulee aivan mahtava! Kanditutkielpohjaltakin voi tehdä gradun, se voi liittyä vaikkapaTämähän voisikin olla hyvä idea! Jos keskityn kägradussani gradussani voidaan käsitellä tällaista

Tarjous5 €!

14

6 Ole aktiivinen osallistuja kursseilla. Opiskelemasi kurssit ovat oivia lähteitä tutkielman aihetta valittaessa. Kun kuuntelet tai luet jotain,

kirjaa askarruttamaan jäävät kysymykset heti ylös vaikkapa blogiin tai muis-tivihkoon. Palaa näihin muistiinpanoihin tutkielmanteon häämöttäessä, niin huomaat, että sinulla on runsauden pula aiheista. Ole myös luennoilla ja de-moissa korva tarkkana: monet opettajat vinkkaavat suoraan opetuksensa ohes-sa, mitkä aiheet ovat juuri nyt tutkimuksessa pinnalla, mistä tutkimustietoa vielä kaivattaisiin ja mitä asioita juuri tällä hetkellä kannattaisi kyseisestä alasta tutkia. He saattavat jopa mainita jo olemassa olevia aineistoja, joita voi-si tutkielmanteossa hyödyntää.

7 Lue vanhoja muistiinpanojasi. Mikä käydyillä kursseilla on ollut eri-tyisen kiinnostavaa, ja mikä on jäänyt askarruttamaan? Mistä haluaisit

tietää lisää? Joskus aihe saattaa löytyä niinkin kaukaa kuin pääsykoekirjasta – juuri siltä alueelta, joka innosti pääsykokeisiin lukiessa, myös löytyy tutkiel-man aihe.

8 Havainnoi uusia ympäristöjä. Kun olet ulkomailla lomailemassa, töis-sä tai opiskelemassa, eteesi avautuu suunnaton määrä uusia ja ihmeelli-

siä, oman äidinkielesi, kulttuuritaustasi ja elinympäristösi käytänteitä haasta-via käsitteitä, asioita ja elämyksiä. Kun huomaat ällistyväsi jostain, kirjaa asia muistiin vaikkapa kännykkääsi. Kyseinen asia tai tapahtuma on varmasti laa-jemman pohdinnan, kenties jopa tutkielman arvoinen.

9 Selaa jo tehtyjä tutkielmia myös oman oppiaineen ja yliopiston ulko puolelta. Ehkäpä naapuriaineessa tai toisessa yliopistossa on tehty

jotain kiinnostavaa, jota voisi soveltaa omaan aineeseen: jos joku on tutkinut meribiologiassa nahkiaisten ravinnonkäyttöä, ehkäpä samaa ideaa voisi sovel-taa eläinbiologiaan ja siilien ravintoon.

10 Ota selvää, mitä on jo tehty sinua kiinnostavalla aihealueella. Kun tiedät suunnilleen, mitä aihealuetta haluat tutkia – esimerkiksi diabetes-

ta tai astmaa, toista maailmansotaa tai nuijasotaa tai vaikka ortodoksisen kir-kon hallintoa tai luterilaisen kirkon kirkkopyhiä –, käy läpi oman ja muiden yli-opistojen kirjaston tietokantoja otsikkotasolla. Näin saat hyvän kuvan siitä, millaisia erilaisia näkökulmia on tutkittu ja mitä aiheita on kenties lyöty laimin. Tässä ohjaajasikin osaa auttaa sinua, mutta hänkään ei ehkä aina tunne mui-den yliopistojen opinnäytteitä perin pohjin, vaikka onkin alansa asiantuntija.

11 Lue jo tehtyjä tutkimuksia sillä silmällä, voisiko niitä toistaa ja olisiko toistaminen järkevää. Ns. replica-tutkimukset ovat täysin sal-

littuja, kunhan muistaa mainita, että kyseessä on toistotutkimus. Jos joku on tehnyt kiinnostavan tutkimuksen Ruotsissa, voi olla hyödyllistä katsoa, mikä on tilanne Suomen kontekstissa. Ajallisen vertailun vuoksi saattaa olla hedel-mällistä toistaa tutkimus, joka on tehty 20 vuotta sitten. Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen.

12 Varmista, että aiheesta on kirjoitettu jotain tieteellistä. Jos onnistut keksimään todella harvinaisen aiheen, josta kukaan ei koskaan ole sano-

nut sanaakaan, lähdemateriaalin löytäminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. On kuitenkin hyvä muistaa, että lähteiden valinnassa pitää katsoa laajemmal-le kuin vain tiiviisti juuri omaan aiheeseen. Jos haluat tutkia kolmasluokka-

15

laisten englannin substantiivien osaamista, täsmällisesti tästä aiheesta ei löy-dy paljonkaan tietoa, mutta sanastonoppimisesta ja substantiivien osuudesta siinä löytyy pilvin pimein taustakirjallisuutta ja sitä kautta ruokaa omille aja-tuksille.

13 Varmista vielä, ettet ole valitsemassa läpeensä tutkittua aihetta tai aihetta, joka tuottaa itsestään selviä tutkimustuloksia. Lääke-

tieteen opiskelija tuskin löytää mitään uutta ja mullistavaa tietoa tupakoinnin haittavaikutuksista terveydelle, ja luokanopettajaksi opiskelevan kannattaa miettiä muita tutkimuskysymyksiä kuin motivaation merkitystä oppimiselle.

Kun tutkielmasi aihepiiri alkaa hahmottua, keskustele siitä mahdollisimman mo-nen – myös itsesi – kanssa. Ei ole ollenkaan huono tapa puhua ajatuksia auki itsel-lekin ja nauhoittaa puhetta esimerkiksi tietokoneelle tai kännykkään. Kun joudut sanallistamaan ideoitasi, ne useimmiten tulevat sinulle itsellesikin selkeämmiksi ja lisäpohdintaa tarvitsevat kohdat kristallisoituvat. Itsensä kanssa keskustelun jälkeen voisivat vuorossa olla kaverit, perheenjäsenet ja opiskelukaverit. Heidän jälkeensä on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jopa paljon ennen seminaarin alkua, hyvä puhua myös mahdollisen ohjaajan tai muun laitoksella olevan opetta-jan kanssa.

Turhinta maailmassa on turha murehtiminen. Jos asia tuntuu hämmentävältä ja aiheen valinta ei alkuun ole ihan helppoa, ohjaajasi on velvollinen auttamaan si-nua. Hän voi kuitenkin tarjota neuvoja vain, jos haluat ja pyydät hänen apuaan. Kerro ohjaajalle mielessäsi olevia, ehkä tässä vaiheessa vielä hieman hajanaisia ajatuksia, jotta hän pystyy tekemään tarkentavia kysymyksiä ja siten täsmen-tämään ja rajaamaan tutkimuskenttää, johon tutkielmasi voi sujahtaa. Tämän jälkeen päästäänkin miettimään tutkielmallesi oleellisia tutkimuskysymyksiä. Jos et tiedä, kuka ohjaajasi on, voit käydä juttelemassa kenen tahansa oman oppiainee-si opettajan kanssa. Jos hän ei osaa neuvoa sinua tutkielmassa eteenpäin, hän osaa ainakin ohjata sinut oikean henkilön juttusille.