Mistä kannattavuutta ja hintakilpailukykyä matkailualalle?...Mistä kannattavuutta ja...
Transcript of Mistä kannattavuutta ja hintakilpailukykyä matkailualalle?...Mistä kannattavuutta ja...
Mistä kannattavuutta ja hintakilpailukykyä matkailualalle? 22.9.2017 Rovaniemi Timo Lappi
Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen ● Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
KUVA (korkeus voi
vaihdella)
KUVA (korkeus voi
vaihdella)
KUVA (korkeus voi
vaihdella)
KUVA (korkeus voi
vaihdella)
Näkemyksiä heikon hintakilpailukyvyn ja kannattavuuden syistä
25.9.2017 2
Toimialan kustannuksilla monta kasvattajaa
+ +
+
Verot Maksut
Julkinen valta Vuokranantajat Tavaran-
toimittajat
Matkailun kuluttajahintakehitys, 2011-7/2017:
Matkailupalvelujen hinnat nousseet – kuka on hyötynyt?
Lähde: Tilastokeskus; kuluttajahintaindeksi
Hintaindeksi liukuva 12 kk, 2010=100 Hintaindeksi liukuva 12 kk, 2010=100
4
80
90
100
110
120
130
140
150
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Huvipuistot Museot, taidegalleriat ja messut
Ravintolat, kahvilat Hotellit ja motellit
Lomakeskukset ja leirintäalueet Kuluttajahintaindeksi
60
70
80
90
100
110
120
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Kotimaan lentoliikenne Ulkomaan lentoliikenne
Ulkomaan valmismatkat Ulkomaan risteilyt
Junaliikenne Pitkät linja-automatkat
Kuluttajahintaindeksi
Alkoholin myynti Suomessa laskee veronkorotukset ovat osuneet anniskeluun eniten
Lähde: Valvira, THL
= alkoholijuomaveron korotus
Vähittäis- myynti
yhteensä -0,6 %
Anniskelu -2,3 %
*Matkustaja- tuonti +5,8 %
Vuosi 2016
Alko -0,9 %
Muu vähittäismyynti +0,1 %
Alkoholin (100 % alkoholina) myynti myyntikanavittain Oluen matkustajatuonti (milj. litraa) kasvoi 17,7 % toukokuun 2016 ja huhtikuun 2017 välillä (THL 5/2017).
*Alkoholin (100 % alkoholina) matkustajatuonti toukokuu 2016 – huhtikuu 2017)
50
70
90
110
130
150
170
190
210
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Anniskelu Myymälät yht. Matkustajatuonti Alko Muut myymälät
Alkoholin matkustajatuonti ja Baltian matkat kovassa kasvussa, 2007-2016
Kotimaan matkailu kärsii
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, THL
6
Indeksi, 2007=100
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Anniskelumyynti 100 % alkoholina
Matkustajatuonti 100 % alkoholina
Suomalaisten *Baltian matkat
Kotimaiset yöpymiset
*Baltian matkat: otosjoukko ja painotustapa muuttuivat v. 2012, joten sarja ei ole täysin vertailukelpoinen. Tilastokeskuksen mukaan muutoksen vaikutus on kuitenkin pieni, joten vuotta 2012 edeltänyttä tilastotietoa voidaan yhdistää samaan sarjaan vuoden 2012 jälkeisen tilastotiedon kanssa.
Suomen ja Viron oluen alkoholiveron kehitys
0
5
10
15
20
25
30
35
Suomi Viro
Olutveron määrä Suomessa ja Virossa, senttiä/1 cl puhdasta alkoholia
Suomen olutvero (32,05 senttiä/1 cl puhdasta alkoholia) oli vuonna 2016 selvästi EU-maiden korkein. Viron olutveron tasot: 1.2.2017 = 9,13 senttiä/1 cl 1.7.2017 = 15,02 senttiä/1 cl 1.2.2018 = 18,26 senttiä/1 cl 1.1.2019 = 20,09 senttiä/1 cl 1.1.2020 = 22,09 senttiä / 1 cl 2017 heinäkuun korotuksen jälkeen Suomen olutvero on 106,5 % korkeampi kuin Virossa ja 2020 tammikuun korotuksenkin jälkeen 45,1 % korkeampi kuin Virossa.
Lähde: VM, Riigi Teataja, Veronmaksajien keskusliitto
Alkoholijuomavero, miljoonaa euroa
?
Toteutunut alkoholijuomaverokertymä on lähes poikkeuksetta jäänyt budjetoidusta
Vuosina 2011-2016 verokertymä keskimäärin 35 milj. euroa pienempi kuin alkuperäinen talousarvio
Lähde: Valtiovarainministeriön talousarvioesitykset, Tilastokeskus
8
-28
-18
-93 -48
-28
+4
1200
1250
1300
1350
1400
1450
1500
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Alkuperäinen talousarvio Toteuma
Alkoholijuomaveron nosto toteutettiin vuosina 2012 ja 2014
100
105
110
115
120
125
130
135
2011 2012 2013 2014 2015 2016
Olut tukkuhinta Elintarvikkeet, tukkuhinta
Olut kuluttajahinta Elintarvikkeet, kuluttajahinta
Oluen tukkuhinta ravintoloille kallistunut noin kolmanneksella, kun oluen kuluttajahinta kallistunut vain 10
Oluen ja elintarvikkeiden tukku- ja kuluttajahintojen kehitys
Lähde: Tilastokeskus
100 euron ateriasta¹ jää 2 euroa voittoa hinnasta lähes kolmasosa menee veroihin
27 % Verot ja
työnantaja-maksut
29 % Raaka-aineet
25 % Palkat
(≠työvoima- kustannukset² = 35-40 %)
10 % Vuokrat 5 %
Muut kustannukset
5 % käyttökate
Lähde: Tilastokeskus, MaRa
¹Ravintola-ateria sisältäen aperitiivin, alku- ja pääruoan sekä 2 lasia viiniä, kahvin ja konjakin
Lähde: EK
11
3,8
5,8
3,6
4,3
1,5
2,7
1,9
3,6
1,5
4,1
1,9
3,5
1,2
2,2
1,3
2,1
0,6
2,5
0
1
2
3
4
5
6
7
Kaikki työntekijät Identtiset esimiehet
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Matkailu- ja ravintolapalvelut:
Säännöllisen työajan ansion muutos, %
Ajanjaksona 2008-2016 kaikkien työntekijöiden ansiot kasvoivat 17,3 % ja identtisten esimiesten ansiot vastaavasti 30,8 %.
Anniskeluravintolat:
A- ja B-ravintolat A- ja B-ravintolat, indeksi 2000=100
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
12
Suomessa on 6 600 (1/2017) A- ja B-luvallista anniskeluravintolaa joiden verollinen myynti on noin 3,8 miljardia euroa. A- ja B-ravintoloiden määrä on kasvanut viime vuosina.
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e
Kysyntä Tarjonta Käyttöaste
2016e = arvio
Majoitustoiminnan kannattavuutta heikentäneet tekijät
• Sesonkiluonteisuus
• Majoitustoiminnan sähköiset varauskanavat muuttuneet rengistä isännäksi
– Kohtuuttomat sopimusehdot ja korkea provisio
• Vuokrien korotukset
• Missä vaiheessa ammattimainen kerrostalomajoitus alkaa syödä säännellyn majoitustoiminnan kakkua? – Monessa isossa kaupungissa (esimerkiksi Barcelona ja Pariisi) Airbnb-
majoituksen aiheuttamat ongelmat ovat johtaneet paikallisten asukkaiden vihamieliseen suhtautumiseen turisteihin
Kannattavuus:
Heikko mutta edellytyksiä parempaan on
Lähde: Tilastokeskus; EK, MaRa
Käyttökate, %-yksikköä
14
0
2
4
6
8
10
12
14
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Majoitus
Ravintolat
Kannattavuus:
Liiketulos hieman nousussa
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa
15
Lähde: Tilastokeskus
Liiketulos, %-yksikköä liikevaihdosta
3,0 3,2
1,7 1,4
2,0
3,2
2,0
1,3 1,1
2,2
4,5 4,2 4,2
-1,6
0,3
1,0
0,0
-0,3
-0,9
0,8
-2
-1
0
1
2
3
4
5
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Ravintolat Majoitus
Matkustajamerenkulun tuet vähentävät kotimaan matkailua
• Vuosittain 241-255 miljoonaa euroa
• Suurin epäsuora tuki palvelujen ja myynnin arvonlisä- ja valmisteverottomuus, 184 miljoonaa euroa vuodessa
• Suurin suora tuki miehistökustannustuki, 38,7 miljoonaa euroa vuodessa
• Tuki maksetaan 13 matkustaja-alukselle
• Laivat tarjoavat samanlaisia palveluja kuin maissa toimivat hotellit, kylpylät sekä ruoka- ja yöravintolat
• Viihderisteily ei välttämättä sisällä lainkaan oikeaa matkustamista vaan asiakas pysyy koko ajan laivassa
• Viihderisteily on vaihtoehto kotimaassa vietettävälle lomalle, kokoukselle ja juhlinnalle maissa olevassa yöravintolassa
Viroon ja Ruotsiin Suomesta suuntautuvan meriliikenteen matkustajamäärien kehitys, 2000-2016 ja 2017 tammi-kesä
Lähde: Tilastokeskus, Liikennevirasto
17
2017 tammi-kesäkuussa Viroon suuntautuva meriliikenteen matkustajamäärä ylitti Ruotsiin suuntautuvan matkustajamäärän. Viroon suuntautuvat matkustajamäärät ylittivät nyt ensimmäistä kertaa vuodesta 1980 alkaneen tilastoinnin aikana Ruotsin määrät.
2000000
2500000
3000000
3500000
4000000
4500000
5000000
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
Ruotsi Viro
48 % 46 %
6 %
0
500000
1000000
1500000
2000000
2500000
Viro Ruotsi Muut maat
Viro Ruotsi Muut maat
Meriliikenne (matkustajamäärät) Suomesta ulkomaille, 1-6/2017 Meriliikenne (matkustajamäärät) Suomesta Viroon ja Ruotsiin, 2000-2016
Mistä hintakilpailukykyä ja kannattavuutta?
Ulkomailta saapuneiden matkailijoiden kokonaiskulutus matkailu- ja ravintola-alalla kasvaa 2,5 miljardin kulutuksesta 470 miljoonaa majoituspalveluihin ja 380 miljoonaa ravintoloihin
Vuonna 2016 matkailijoiden kokonaiskulutus Suomessa kasvoi 5,3 prosenttia
19
Lähde: Visit Finland Matkailijatutkimus 2016, TAK
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
Ostokset jaelintarvikkeet
Ennakkokulut Majoittuminen Ravintolat jakahvilat
Liikkuminen Huvipalvelut Kulttuuripalvelut Muu
2016 2015Ennakkokulut = Majoitus, autonvuokra, pääsymaksu yms.
Kulutus kasvoi reippaasti ravintoloissa (+13 %), majoittumisessa (+17 %) ja huvipalvelut (+19 %)
Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset
Pohjoismaiden hotellit:
Käyttöasteet kasvussa Suomen ja Norjan käyttöasteet Pohjoismaiden matalimmat, 2008-7/2017
Kuukausittainen käyttöaste (12 kk keskiarvo), %
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Ruotsi Suomi Norja Tanska
Suomi Ruotsi Norja Tanska
Toukokuu 48,7 63,0 54,7 62,0
Kesäkuu 57,8 62,0 68,0 68,0
Heinäkuu 63,9 67,4 66,8 71,0
Keskim. 56,8 64,1 63,2 67,0
2017 toukokuu-heinäkuu käyttöaste, %
Pohjoismainen hotellivertailu:
Huonetuotto kasvaa Ruotsi on omaa luokkaansa (2008-4/2017)
Indeksi 12/2007=100 , Revpar
Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset
80
90
100
110
120
130
140
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Ruotsi Suomi Norja
Valuuttakurssit ovat tukeneet kasvua Vuoden 2017 toisella neljänneksellä rupla vahvistui 18 prosenttia (Q1=+31 %) edellisvuoteen nähden,
mutta oli silti yli kolmanneksen heikompi kuin vuonna 2011.
Dollarin, punnan, Ruotsin kruunun, ruplan ja juanin kurssi suhteessa euroon, 2011=100
Lähde: Suomen Pankki, MaRa
22
40
50
60
70
80
90
100
110
120
130
140
2012Q1
2012Q2
2012Q3
2012Q4
2013Q1
2013Q2
2013Q3
2013Q4
2014Q1
2014Q2
2014Q3
2014Q4
2015Q1
2015Q2
2015Q3
2015Q4
2016Q1
2016Q2
2016Q3
2016Q4
2017Q1
2017Q2
USD GBP SEK RUB CNY
Anniskelun alv:n alentaminen 24 prosentista 14 prosenttiin
10,6 % Ravintolat
21,1 % Matkustajatuonti
ym.
68,3 % Alko ja kaupat
Lähde: Tilastokeskus, Valvira, Luke 2017, MaRa
23
Ravintola-anniskelun myynnin (1,389 mrd. euroa/alv 14 %) ja anniskelutyöpaikkojen määrän (34 600) lisäys, kun kysynnän kasvu on 8,3 prosenttia.
*Hintajousto -1,02
**Hintojen laskuvara, % -8,1
Kysynnän kasvu, % 8,3
Anniskelumyynnin lisäys, milj. euroa 115
Anniskelutyöpaikkojen lisäys (välitön ja välillinen) 2900
Suomessa anniskeluravintoloiden kokonaismyynnin arvo oli 4,280 miljardia euroa vuonna 2016 ja siitä anniskelulla (alv 24 prosenttia) oli 1,511 miljardin eli noin 35 prosentin osuus. Anniskelumyynnin arvo olisi ollut 14 prosentin arvonlisäverokannalla 1,389 miljardia euroa. Vuonna 2015 ravitsemistoiminnan työllisten kokonaismäärä oli 67 900 (Tilastokeskus). Luonnonvarakeskuksen (Luke 2017) tutkimuksen mukaan ravitsemistoiminta työllistää lisäksi välillisesti 30 900 henkeä eli yhteensä ravitsemistoiminta työllistää 98 800 työllistä, josta anniskelun (35 prosenttia) osuus on 34 600 työllistä.
*Anniskelun hintajousto (-1,02) on Sopin (2006) ja Hortlund & Sandholt (2010) tutkimusten ravintolapalveluiden (sisältää alkoholin) hintajoustojen keskiarvo
**Mikäli ravintola-anniskelun arvonlisäveron alennus 24 prosentista 14 prosenttiin siirtyy täysimääräisesti ravintoloiden kuluttajahintoihin, on laskennallinen hinnanalentamisvara 8,1 %
Anniskelun verollinen myynti 24 % ja 14 % verokannoilla, milj. euroa
Anniskelun verollinen myynti (alv 24%) 1 511
Veron alentamisen hinta ennen kysynnän lisäystä 122
Anniskelun verollinen myynti (alv 14%) 1 389
Kysynnän kasvu, 8,3 % 115
Anniskelumyynnin arvo (alv 14%) + kysynnän kasvu 1 504
Oluttuoppi
Lähde: MaRa
24
ALV 24 % = ALV:n osuus oluttuopin verollisesta hinnasta on 19,4 %. ALV 14 % = ALV:n osuus oluttuopin verollisesta hinnasta on 12,3 %.
Keskioluttuopin hinta nyt 5,0 €/0,5 l => ravintola-anniskelun alv:n lasku 14 prosenttiin laskisi tuopin hinnan 4,6 euroon.
Anniskelun arvonlisäveron alentaminen 24 prosentista 14 prosenttiin tuo 8,1 prosentin laskennallisen hinnanalennusvaran
KAAVOITUS Uusi
Yleiskaavat
Maakuntakaava
KAAVOITUS Nykytila
Maakuntakaava
Yleiskaava
Asemakaava
VAIHE-kaava
OSA-kaa-va
Suunnit-telutarve-ratkaisu
Hanke
Hankekaavat
Poikkeuslupa
Ei kaava-aloiteoikeutta Maanomistajan kaava-aloiteoikeus
Hanke
25.9.2017 25
Maakunnan jäsen
Kunnan jäsen
Asianosainen
Kaavapäätösten valitusoikeus
Maakuntakaava
Yleiskaava
Hankekaava
25.9.2017 26
Kannattavuutta ja hintakilpailukykyä parantavia toimia
• Palkan sivukulujen pienentäminen (vrt. kiky): Ruotsissa vuosina 2006 – 2014 alle 26 –vuotiaista työntekijöistä maksettavien sivukulujen puolittaminen
• Viranomaisvalvonnan suuntaaminen, asenne ja kustannukset
• Verotuksen tiekartta
– VM:n vero-osasto ajaa arvonlisäverojen yhtenäistämistä, kiinteistöverojen ja ns. haittaverojen korottamista edelleen
• Alakohtainen työmarkkinakierros alkaa lokakuussa hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualalla sekä jatkuu vuoden alussa marava –alalla palkkamaltti välttämätön
25.9.2017 27
A European Survey on International Guests’ expectations
Mapping the future of Hotel
and Restaurant experience
Ote TCI Researchin alkuperäisestä tutkimuksesta (kevät 2017)
310
400
400
403
440
444
450
450
455
456
463
473
486
490
490
500
510
550
Parking convenience
Road infrastructure
Taxi service
Public transport
Nightlife
Shopping
Signposting
Cultural shows
Cultural and leisure activities
Historic monuments and sites
Visitor information centers
Food experience
Cleanliness / Environment
Accommodation experience
Convenience of visit, crowd
Beauty of landscapes
Safety feeling of security
Hospitality of local people
Correlation analysis to overall satisfaction – All markets – All European destinations
IMPACT ON DESTINATION
EXPERIENCE
Accommodation and Food strongly impact visitors’ experience
TOP Factors influencing international visitors’ experience
Essential pillars at destination!
Accommodation and local food play a critical
role in shaping international visitors’ quality
of experience at a destination, along with other
key influential tangible and intangible factors
(safety, environment, locals hospitality…).
TOP3
Destinations Index > 200
Norway 281
Sweden 266
Finland 243
Hotel staffs are rated as highly hospitable in
Northern Europe, particularly Scandinavia where
best-in-class hospitable staff can be found.
Cold destinations… warm hospitality!
Best-in-Class Destinations
TOP 3 Ranking in Europe for “Hotel Hospitality of Personnel”
TOP 3
Destinations Index > 200
Finland 223
Cyprus 223
Ireland 205
The profile of destinations offering best-in-class
restaurant staff hospitality reveals that a genuine
and efficient service can come in different forms,
reflecting European diversity of experiences.
Hospitality of different kinds
Best-in-Class Destinations
TOP 3 Ranking in Europe for “Restaurants staff hospitality”