Metso-Leijona 2012

LEIJONAT LIIKKEELLEJA JOUKOLLA JYVÄSKYLÄÄNKESÄKUUSSA s. 7-9

107-G-piirin tiedotuslehti 2012

METSO-LEIJONA

2 METSO-LEIJONA 2012

Tervetuloa kaikki piirimme lionit ja puolisot

G-piirin

Arne Ritari-Lion juhlaan

pe 30.3.2012 klo 18.00

Varuskuntakerho

Tikkakoski

*** Smokki, tumma puku

Illallisbuffet 25€/henkilö

V.p. viimeistään pe 15.3.201 G-piirin AR-säätiötoimikunnan pj. Kyösti Mikkonen

050–59 38 320 [email protected]

Ohjelma

Leijonahenki

Tervehdyssanat DG Pertti Jämsén

Tanssiesitys

Kathrine Barck ja Joni Ihanus

Arne Ritari-säätiön tervehdys ja huomionosoitukset

AR-säätiön hallituksen pj. PDG Erkki Manninen

Illallisbuffet

Juhlaesitelmä AR-säätiön hallituksen pj. PDG Erkki Manninen

Kahvit

Vapaa sana

Tilaisuuden päätössanat

PDG Pirkko Kokkonen

Arne Ritari 7.3.1906–18.10.1996

Hyrinää ja murinaaUUSIN METSO-LEIJONA on käsissäsi. Lehti on kursittu kasaan tällä kertaa G-piirin pohjoisella reunalla Viitasaarella. Samalla paikkakunnalla, jossa piirimme laumanjohtaja Pertti makoilee lyhyet le-poaikansa kuvernöörikiireiden lomassa. Kun kyseinen johtoleijona pyysi otta-maan lehdentekovastuun, en enää voinut kieltäytyä ihan paikallisen leijonakunni-an vuoksi. Kunniattomasti olen niin jo kahtena vuonna tehnyt kiireisiin vedo-ten. MIKÄ ON Metso-Leijonan tehtävä? Se on piirimme tiedotuslehti, mutta pitäisikö lehden aina pelkästään hyristä tyytyväi-senä lionsien voittokulusta… Saako se joskus murista tai jopa karjahtaa? Eikö-hän sekin ole sallittua ja jopa toivottavaa oikeasta aiheesta… Kuten joutavasta

byrokratiasta, kuihtuvista klubeista, jo puulta maistuvista perinteistä, joita kukaan ei tohdi muuttaa... Tervetuloa siis kantaa ottavat kirjoituksetkin!

Joka tapauksessa Metso-Leijonan pitää mielestäni olla luettava, tyyliltään koh-tuullisen nykyaikainen ja monipuolinen. Sellainen, johon on mahdollista myös myydä tuki-ilmoituksia. Toivottavasti osa näistä tavoitteista täyttyi jo tänä vuonna. Toivon kaikenlaista palautetta lehdestä. Edessäni lienee vielä kaksi toimitusvuotta, jos piirihallitus näin hyväksi näkee.

KIITÄN LÄMPIMÄSTI kaikkia, jotka ovat lähettäneet juttuja Metso-Leijonaan. Am-mattitoimittajan tunnottomuudella olen tehnyt joitakin muutoksia ja lisäyksiä. Lehteen jäi varmasti kirjoitusvirheitä ja

muutakin huomautettavaa, mutta kannan vastuun niistä samalla tunnottomuudella. Kiitän lämpimästi myös niitä klubeja, jotka olivat erityisen aktiivisia ilmoi-tusmyynnissä. Itseasiassa yksi on ylitse muiden. 50-vuotias LC Hankasalmi täyt-ti sivun paikallisilla ilmoituksilla, jolloin pienen kunnan palvelut saivat ansaittua näkyvyyttä. Kuka panee paremmaksi ensi vuonna?

TÄMÄ METSO-LEIJONA jaetaan kaikille Jyväskylän liittokokouksen osanottajille, jotka toivottavasti huomaavat lehdestä G-piirin olevan virkeä ja ajassaelävä Lions-toiminnan lohko.

Pirjo NymanMetso-Leijonan päätoimittajaLC Viitasaari [email protected]

3METSO-LEIJONA 2012

Piirikuvernööriparimme Leena ja Pertti JämsenMikä on Leena naisiaan ja Pertti miehiään.......................s.5

Kutsu Laukaan piirikokoukseenKatso kuka pitää juhlapuheen ja muuta tärkeää................s.6

Lions-liiton vuosikokous JyväskylässäJärjestäjien kokoustunnelmia ........................................s.7–9

Nenäpäivä-hulluttelua Jyväskylässä”Soitin saksofonia ensi kertaa julkisesti”...................s.12–13

Sosiaalinen media ja leijonatPiirin webmaster Jouni Huotari kannustaa ..............s. 16–17”Paappa-leijona” rustasi kotisivut LC Mäntälle.............s. 17

LeijonapersooniaTervamestari Pentti Rautasalo, Kannonkoski ..........s. 18–20Heimo Kupsu, Pihtipudas/Espanja ..........................s. 22–23

Skeba-kisasta vauhtia!Jyväskyläläinen Four of Kind voitti viime vuonna Vaasassa Skeba-bändikisan ansaitusti............................................s.23

Tukea Suomipojalle ViroonVaajakoskelaiset klubit Päijänne ja Vaajakoski tukevat Suo-men puolustamiseen osallistunutta veteraania................s.29

Klubien pyöreät vuodetLC Hankasalmi 35 vuotta................................................s.30LC Laukaa 50 vuotta.......................................................s.31LC Viitasaari Porthan 35 vuotta......................................s.32

Suomen lionien unelma elää!Tämän hetken tietoa Harri-Alikuljun kansainvälinen presidentti -kampanjasta.........................s.34

Sisältöä:

METSO-LEIJONAJulkaisija:Suomen Lions-liitto ry MD 107 G-piiri

Toimitus:Päätoimittaja Pirjo NymanPuh. 050 4060479e-mail: [email protected]

Lehden postiosoite:Metso-Leijona, Pirjo NymanSiekkiläntie 193, 44500 Viitasaari

Ilmestymisaikataulu:Kerran vuodessa.

Lehden koko:4-palstainen aikakausilehti, 4/4 väripainopinta-ala: 240x340 mm.

Jakelu:5 000 kpl: G-piirin leijonat, Lions-liiton vuosikokousedustajat Jyväskylässä sekä sidos- ja yhteistyöryhmät, kirjastot, terveyskeskukset ym.

Painopaikka:Kirjapaino Kari Ky, Jyväskyläwww.kariteam.fi

METSO-LEIJONA2012

................s.6

Kansikuva:Piirikuvernööri Pentti Jämsen LC Viitasaaresta ja Hannele Ki-velä LC Viitasaari Karoliinasta istutustalkoissa Viitasaaren Vii-takankaalla vastaamassa kan-sainvälisen presidentin haastee-seen. Kuva: Pirjo Nyman. Lisää aiheesta .................... s.11

Nenäpäivä-keräystä soittamalla vauhdittanut Jouni Huotari

LC Jyväskylä Harjusta ja piirin kerä-ysvastaava Maarit Linjendahl

LC Jämsä Lyyleistä .

Four of Kind Jyväskylästä voitti Lions-liiton Skeba-bändikisan viime vuonna.

Tervamestari Pentti Rautasalo val-mistautuu tervahaudan sytytykseen. Kuva: Risto Pöntinen.

4

” Jos emme luo

sitä elämää, jota ha-luamme elää, eläm-me yksinkertaisesti sitä elämää, joka meille luodaan.

T

METSO-LEIJONA 2012

Teemallani ”Palvellen pa-rempaan huomiseen” tahdon korostaa palveluaktiviteettien tärkeyttä. Usein palvelun

tärkeyttä ei tiedosteta tai ei vaan itse arvosteta sitä tarpeeksi ja kuitenkin palvelu, ihmisen kohtaaminen, on monessa tapauksessa millään muulla tavalla korvaamaton asia.

Näitä palvelumahdollisuuksia on monia. Lionsjärjestössä teemme tätä työtä jatkuvasti ja lämmin kiitos tästä G-piirin lioneille. Itselläni on ollut hieno tilaisuus tutustua pii-rimme toimintaan piirikuvernöörin virkaa hoitaessani.

PIIRIKUVERNÖÖRIN virkaan val-mistautuminen alkaa tiivistyä reilut puoli vuotta ennen vir-kaan astumista. Koulutukset, budjetoinnit, toimintasuunni-telmat, hallituksen muodosta-minen jne. vievät ison määrän työtunteja kevään aikana.

Varsinainen nimitys tulee kansainvälisessä Conven-tionissa, missä koulutusten sekä vuosikokouksen lopuksi vannotaan vala, jolloin n. 750 pk-elektistä ympäri maapallon tulee piirikuvernöörejä.

Lionien kansainvälinen 94. Convention pidet-tiin 4–8.7.2011 Seattlessa USA:ssa ja meitä oli paikalla noin 15 000 lionia eri puolilta maailmaa.Tässä samassa ti-laisuudessa vannoi virkavalan kv-presidentiksi,Wing-Kun-Tam, Hong Kong, China, eli hän on tämän kauden lionien kansainvälinen presidentti. 1. varapresidentiksituli Wayne Madden USA:sta ja 2. vara-presidentiksi Barry Palmer Australiasta.

WING-KUN TAM, tämä läm-minhenkinen luonnonystävä, on tehnyt paljon työtä lionismin eteen. Seattlessa hän haastoi kaikki lionit ympäri maailmaa istuttamaan mil-joona puuta. Lionit ottivat haasteen vastaan ja puolessa vuodessa oli istutettu jo yli 6 miljoonaa puuta. Tämä on hyvä esimerkki järjes-tömme voimasta, kuten myös monet kansainväliset projektimme sen osoittavat.

Vuosi 1981 oli Tam´ille mer-kityksellinen. Hän perusti oman yrityksen, meni naimisiin ja liittyi leijoniin. Hän oli klubinsa nuorin jäsen.

KLUBIPRESIDENTTI oli 94-vuo-tias ja hän antoi Tamille hänen ensimmäisen tehtävänsä, lahjojen hankkimisen vanhuksille, joille klubi järjesti risteilyn. Tam hankki vanhuksille karamelleja ja muita pieniä lahjoja.

”Heidän reaktionsa oli usko-

maton,” Tam muistelee. Hän kertoi kokemuksestaan silloiselle klubipresidentille. ”Hän sanoi, että lahjojen arvo ei ole se mikä ilah-dutti vanhuksia. Se oli välittämisen tunne, jonka toin heille”.

SAMANTAPAISIA tarinoita olen kuullut myös G-piirissä tehdessäni klubivierailuja. Tämä on se paras palaute, mitä voimme saada työs-tämme, onnellisuus lähimmäisen kasvoilla tai jopa onnen kyyeleet hänen silmissään. Nämä ovat hetkiä, kun me koemme ne, niin meistä tulee leijonia sen syvem-mässä merkityksessä. Palvelu on lähimmäisestä välittämistä.

”Jos emme luo sitä elämää, jota haluamme elää, elämme yksin-kertaisesti sitä elämää, joka meille luodaan.”

KOTIPAIKKAKUNTA on lionsklubien tärkein toimintakohde. On ollut hienoa kuulla niistä moninaisista palveluista piirissämme, mitä klubit paikkakunnallaan tekevät.

Yksi osa toimintaamme on tehdä palveluksia suoraan niitä tarvitse-ville. On lumen aurausta, nurmikon leikkuuta, vanhusten ulkoilutta-mista, pientä remonttiapua sekä moninaisia muita apuja sellaisille henkilöille, jotka eivät itse enää pysty niistä suoriutumaan.

Tästä palvelutyöstä on tehty myös kirjallisia sopimuksia paikkakunnan järjestöjen kesken mm. Viitasaarella, jossa oma klubini LC Viitasaari toi-mii.Tämänlaatuinen työ on lionstoi-minnan ydinasiaa ”Me Palvelemme” -hengessä.

TOINEN TAPA auttaa on antaa rahal-lisia avustuksia eri kohteisiin mm. vanhuksille, nuorisolle, sotaveteraa-neillesekä muille avuntarvitsijoille mahdollisuuksien mukaan. Tämän mahdollistaaksemme, lionit suoritta-vat erilaisia varainkeruuaktiviteette-ja, joiden tuottoluovutetaanavustus-kohteisiin.

Klubi ei ota näistä yleisöltä kerätyistä tuotoista mitään oman käyttöönsä. Klubilla on oma hallintotili, mihin varoja kerätään jäsenmaksuina ja omalla työllä, esim. metsänraivaus, aurausviittojen pystytys jne., oman toiminnan me-nojen kattamiseksi. Maksamme siis jäsenmaksua saadaksemme tehdä

tätä vapaaehtoistyötä.

SUOMESSA pidetään aika ajoin myös valtakunnallisia kampanjoita. Punainen Sulka -kampanjat lienevät tulleet monille tutuiksi, joita on toteutettu 5–10 vuoden välein vuo-desta 1972 lähtien.

Varoja on kerätty mm. syöpätyö-

hön, sotaveteraanien ja -invalidien, vammaisjärjestöjen ja vanhusten hyväksi. Viimeisin Punainen Sulka –kampanja toteutettiin v. 2006, jolloin varoja kerättiin Suomen lasten ja nuorten paremman elämän puolesta.

Tässä työssä me G-piirin lionit olemme mukana, kaikkien muiden lionien kanssa myös maailman laa-juisesti.SightFirst–kampanjallalionit ovat pelastaneet näkökyvyn yli 30 milj. ihmiselle ja vaikuttaneet yli 100 milj. ihmisen näkökyvyn para-nemiseen.

SUURENA JÄRJESTÖNÄ olemme hyvin uskottavia ja LCIF (lions-

järjestön säätiö) on rankattu maailman parhaaksi avustus-järjestöksi avun perille menon suhteen. Suurena järjestönä olemme saaneet myös suuren luokan yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi muutamat lääke-tehtaat ovat luvanneet toimittaa joitakin lääkkeitä ilmaiseksi, jopa siihen asti, että sairaus on saatu hävitetyksi kokonaan ja me lionit huolehdimme lääkkeiden jakelusta sekä tarvittaessahoitohenkilöstön koulutuksesta.

Pystymme vaikuttamaan hyvin suuresti tulevaisuuteen tehdäksemme siitä paremman. Jos emme luo sitä elämää, jota haluamme elää, elämme yksinkertainsesti sitä elämää, joka meille luodaan.

PIIRIKUVERNÖÖRINÄ kiertä-essäni, tätä kirjoittaessani yli 40:ssä klubissa, olen saanut nauttia todella ystävällisestä ja avoimesta ilmapiiristä, mikä on tuonut uskoa piirimme kykyyn ja haluun olla mukana tässä palvelutyössä.

Kehotankin niitä lukijoita, jotka eivät ole vielä saaneet kutsua lionjärjestöön, ottamaan yhteyttä paikalliseen klubiin/lioniin, saadak-seen lisätietoa lioneista ja työstäm-me, sekä mahdollisesti ilmaisemaan kiinnostuksensa lionstyötä kohtaan. Meillä on halu ja tarve saada uusia lioneita suorittamaan tätä arvokasta palvelutyötä.

Maailma muuttuu ympärillämme. Avuntarvitsijoita tulee olemaan yhä enemmän, eikä yhteiskunta pysty huolehtimaan kaikista avuntarvitsi-joitaan edes tällä hetkellä. Välittä-käämme noista ihmisistä. Monta kertaa ihmiseltä puuttuu lähimmäi-nen, eikä kenelläkään ole aikaa.

Antakaamme heille osa ajastam-me. Sitä ei voi korvata rahalla.

TerveisinPiirikuvernööripari 2011-2012Pertti ja Leena Jämsén, LC Viitasaari.

Palvellen parempaan huomiseen

Lions-järjestön presidentti DrWing-KunTam sekä Suomen G-piirin piirikuverööripari Pertti ja Leena Jämsén Seattlen Conventionissa.

PIIRIKUVERNÖÖRIN PUHEENVUORO

” Kaikille meille

leijonille yksi taitoon ylitse muiden:ole oma itsesi!

E

5METSO-LEIJONA 2012

lokuinen ilta viitasaarelaisen ravintola Pihkurin tanssilat-tialla vuonna 1973 oli kohta-lokas. Pertti Jämsén sattui

hakemaan Leena Tyyskän tanssiin vähän vahingossa, koska luuli tans-sivansa hyvin samannäköisen sisko-tytön kanssa.

Siitä alkoi heidän yhteinen tiensä: Ensin 10 vuotta seurustelua, sitten avioliittoon siten, että taival on kes-tänyt 38 vuotta. Jämséneillä on yksi aikuinen tytär, joka asuu jo omil-laan.

Molemmat perinjuurinviitasaarelaisia

Molemmat ovat kotoisin Viitasaa-relta ja suurimman osan elämäänsä siellä asuneetkin. Leena on tehnyt myyjän moniosaavaa työtä Keski-maan palveluksessa 38 vuotta.

Pertti teki pitkän, 28 uran Pisla Oy:n palveluksessa viimeksi laatu-päällikkönä. Hän jäi pois työelämäs-tä muutamia vuosia sitten.

Leijonaharrastustajo 23 vuotta

Pertti liittyi LC Viitasaaren jäseneksi vuonna 1989. Leena kertoo osallistu-neensa vain vähän lady-toimintaan lukuun ottamatta Pertin presidentti-vuotta 1997-98.

– En rivijäsenenä koskaan edes aja-tellut tähtääväni piirikuvernööriksi. Toimin lohkopuheenjohtajana pari

vuotta sitten, ja tehtävän haku tuli eteen täysin odottamatta, kun klubini kannusti ja tuki, sanoo Pertti.

– Pikkuisen piti Leenaa pehmittää asialle, mutta loppujen lopuksi pää-tin hakemista varsin äkkiä.

Leenan epäröinti johtui osittain hä-nen vuorotyöstään. Hän on kuitenkin

edustanut puolisonsa rinnalla niin paljon kuin on pystynyt.

–Tästä ajasta on jäänyt mieleen mi-ten, mukavia ihmisiä leijonat ovat, kiteyttää Leena.

Ikimuistoinenelektimatka

Leena ja Pertti osallistuivat viime kesänä piirikuvernöörielekteinä Seattlessa, USAN:n luoteiskolkassa, länsirannikkolla pidettyyn kansain-väliseen kokoukseen.

– Se oli ikimuistoista, sanovat mo-lemmat.

Elektipariskuntia ympäri maailman

osallistui kokoukseen noin 750. Hei-dät erotti muista lioneista elektinau-hoistaan.

–Kummallista, miten he, samassa tilanteessa olevat tuntuivat vanhoilta tutuilta, muistelee Pertti.

Suurkaupunki, johon oli kokoon-tunut noin 15 000 lionia, ohjelmaan sisältyneet kansainväliset showt sekä erityisen tiiviiksi rakentuneet ystä-vyyssuhteet suomalaisten, tulevien piirikuvernööripariskuntien välillä jäivät myös matkalta mieleen.

Miten kausi on kulkenut?

Pertti myöntää piirikuvernöörillä olevan niin paljon tehtäviä, että tällä hetkellä se vastaan hänelle melkein työtä.

–Suuren osan siitä muodostaa kiertäminen klubeissa. Paljon aikaa vietän myös tietokoneen äärellä. Eri-tyisesti olen vaikuttunut siitä, miten lämpimästi kaikissa klubeissa on otettu minut vastaan.

–Tehtävä on myös kouluttanut Jämseniä. Jos uuden tilanteen ja tun-temattomien ihmisten kohtaamista vähän jännitti alussa, niin siihen on tottunut. Tietous lions-toiminnan ko-konaisuudesta on karttunut niin, että sitä haluaa jakaa muillekin.

–Kannustan lioneita lähtemään pii-rin tason tehtäviin, koska usein vasta silloin saa kuvan siitä, miten aikaan-saavassa kansainvälisessä järjestössä on mukana.

Hän korostaa, että klubien suuri ponnistus on vetää passiivijäsenet mukaan toimintaan. Ainut, vaikka-kin monesti toistettu neuvo, on tehdä klubi-illoista niin kiinnostavia, että niistä ei haluta jäädä pois.

–Avustuskohteista kannattaa pyytää vierailijoita kokoukseen, jotta kiitos ja avustuksen käyttötapa menee pe-rille kaikille klubin jäsenille.

Mitä piirikuvernööriltävaaditaan?

Pertti arvioi, että piirikuvernöörin tehtävässä auttaa innokkuus ottaa asi-oista selvää ja kyky kohdata ihmisiä.

–Kokouksen johtamis- ja esiinty-mistaidosta on hyötyä, mutta kaikille meille leijonille yksi taito on ylitse muiden: ole oma itsesi.

Ilman englanninkielen taitoakin pii-rikuvernöörinä voi toimia. Suomen kieli on yksi Lions-järjestön viralli-sista kielistä, sitä kannattaa käyttää hyväksi.

Joillakin on harhakuvitelma siitä, että piirikuvernöörille maksettaisiin tehtävästä palkkio. Tämä ei pidä paik-kaansa.

Päämaja kustantaa kansainvälisen kokousmatkan, ja matkoista saa vaati-mattoman 14 sentin korvauksen kilo-metrille. Virkapuku hankitaan omalla kustannuksella ja aivan pakollisia ku-luja kertyy mm. kuvernöörineuvoston kokouksista.

Pirjo Nyman

Samalla kelkalla jo 38 vuotta

MILLAINEN LEENA?

HYVÄT PUOLET: Seurallinen, avulias, jämpti. Tekee myyjän palve-lutyössä myös sosiaalista palvelutyö-tä. Hyvä maku kodinsisustuksessa ja ahkera kodinhoidossa.MISSÄ PARANTAMISTA: Voisi vähän enemmän harkita, mitä ja mi-ten äkkiä heitetään tavaraa pois kier-rätykseen.OUTO PIIRRE: Tavaroita pitää sil-loin tällöin vaihtaa uuteen paikkaan.HARRASTUKSET: ulkoilu, luke-minen.MOTTO: ”Ei ole mitään väliä,millainen ilma on ulkona, kun sydämessä paistaa aurinko.”(Lähteenä puoliso Pertti.)

MILLAINEN PERTTI:

HYVÄT PUOLET: Luotettava suo-malainen mies, pitää huolta perhees-tään, erittäin henkinen ihminen.MISSÄ PARANTAMISTA: Jättää asiat joskus viime tippaan.OUTO PIIRRE: Ovet ja laatikot jäävät usein pikkuisen auki.HARRASTUKSET: avantouinti, karaoke, ihmisten henkisten voimien tutkiminen.MOTTO: ”Katotaan”.(Lähteenä puoliso Leena.)

PIIRIKUVERNÖÖRIPARI 2011-2012 PERTTI JA LEENA JÄMSÉN


PIIRIN VUOSIKOKOUS LAUKAASSA 14.4.2012

107 G-piirin vuosikokous pidetään 14.4.2012 Kylpylähotelli PeurungassaLaukaassa alkaen klo 15.00.

Laukaan alueen klubit kutsuvat kaikki107 G-piirin klubit 47. piirikokoukseen.Virkailijoiden koulutukset ovat perinteiseen tapaan aamupäivällä.Alustavan suunnitelman mukaan koulutusta klubien presidenteille, sihteereille, rahaston-hoitajille, alueen- ja lohkopuheenjohtajille, tail twistereille sekä lisäksi nettikoulutusta. Puoliso-ohjelmassa on aamupäivälläkeskustelutilaisuus puolisotoiminnasta sekä ilta-päivällä Kylpylähotelli Peurunganjärjestämä luentotilaisuus.Iltajuhla pidetään Kylpylähotelli Peurungassa.

Ilmoittautuminen kokoukseen 30.3.2012 mennessä. Ilmoittautumisohjeet ja muukokousinformaatio löytyvät piirikokous-sivustolta osoitteessa: http://www.lions.fi /district107-g/LaukaaSara/piirikokous/index.html

Tervetuloa Laukaaseen!LC Laukaa, LC Laukaa Sara, LC Lievestuore

Kutsu piirikokoukseen

Uusittu Kylpylähotelli Peurunka

Palvellen parempaan huomiseen!

PäiväjuhlaLiput saapuvat

Leijonahenki, säestys kanttori Jouni Vaaja Seppelpartio, Laukaan klubien edustajat Juhlahartaus, Laukaan srk:n edustaja Tervehdys, järj.toimikunnan pj. Erkki Myllylä Tervehdys, piirikuvernööri Pertti Jämsén Tervehdys, Laukaan kunnanjohtaja Esko Koliseva Musiikkiesitys, Mieskuoro LauCanto, joht. Jouni Vaaja Juhlapuhe, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Keski-Suomen kotiseutulaulu, säestys Jouni Vaaja (Ohjelman kesto noin 1 h 15 min).

” Koko viikon-

lopun ohjelma on rakennettu teitä varten ja toiveitanne kuunnellen.

v

7METSO-LEIJONA 2012

uoden 2012 vuosikokouk-sen lähtölaskenta alkoi 107 G -piirissä syksyllä 2007,

jolloin perustettiin työryhmä ta-voitteenaan saada vuoden 2012 vuosikokous Jyväskylään. Tästä alkoi työskentely, joka huipentuu 8.–10.6.2012 Jyväskylä Paviljon-gissa vietettävään leijonaviikon-loppuun. Tiesimme jo hakiessamme tehtä-vän moninaisuuden ja haasteelli-suuden, mutta toisaalta kaikki seu-tukuntamme klubit olivat valmiit ottamaan yksimielisesti tuon tehtä-vän vastatakseen.

Olemme nyt valmistelleet yli neljä vuotta viikonloppuamme ja voin todeta, että valmistelumme ovat edenneet toivotulla tavalla ja into päästä toteuttamaan suunnitel-mamme on erittäin korkealla.

VUOSIKOKOUKSEN teemaksi on va-littu Leijonat liikkeelle. Jos kurkis-tamme hieman ensivaikutelmaasyvemmälle, voimmekin oival-taa monia eri vivahteita, joita se tuo tullessaan. Monelle teema tuo viitteen keskeisestä paikasta ja sen mukana tuomasta innosta lähteä ta-paamaa leijonaystäviä.

Ehkäpä ohjelmamme saa jonkun Teistä oivaltamaan uuden näkö-kulman teemaamme. Oheisohjel-mistamme löytyy myös viitteitä.

Toivonkin, että löydätte oman tul-kintanne teemastamme ja saatte vahvistuksen siihen viikonloppum-me aikana.

OLEMME suunnitelleet viikonlopun tapahtumat uudella tavalla. Osin tämä johtuu kansainvälisen järjes-tömme säännöistä, jotka edellyttä-

vät tiettyä aikataulua. Vuoden 2012 kansainvälinen vuosikokous pi-detään Busanissa, Etelä-Koreassa tavallista aikaisemmin, joten aloi-tamme vuosikokouksen jo perjan-taina saadaksemme tehtyä vaaditun päätöksen sääntöjen mukaisesti. Kokouksesta pääsemmekin suo-raan mukaan perjantain rennon leijonahenkiseen iltatilaisuuteen, jossa tapaamme tuttavia ja vaih-damme kuulumisia. Perinteinen iltajuhla pidetään tutulla paikalla lauantai-iltana vuosikokouksen 2. osan jälkeen.

ERITTÄIN tärkeänä muutoksiin joh-taneena asiana pidän kuitenkin ke-räämiämme toiveita, joita Te olette antaneet meille eri yhteyksissä. Uskonkin, että voitte aistia vuosi-kokouksemme ilmapiirissä muu-toksen tuulia. Vuosikokoussivuiltamme ( www.lions.fi /vk2012 ) sekä muista tie-dotteistamme löytyy tarkempaa tie-toa viikonlopun ohjelmasta. Myös ilmoittautumisessa sekä maksujär-jestelyissä olemme huomioineet toiveitanne.

VIIKONLOPPU koostuu myös monis-ta oheistapahtumista mm. Leojen oma vuosikokous, Skeba-bändiki-san fi naali, Lasten turvapäivä sekä kolmannen sektorin seminaari, joi-

hin meillä kaikilla on mahdollisuus osallistua. Myöskään ei pidä unohtaa sun-nuntai aamupäivän konserttiamme, jossa esiintyjänä on yksi rock- ja kevyenmusiikin merkittävimmistä vaikuttajistamme. Nämä ja koko muu viikonlopun ohjelma on ra-kennettu Teitä varten ja toiveitanne kuunnellen.

TOIVOTAN yhdessä koko järjestely-organisaation kanssa Teidät kaikki mukaan nauttimaan Euroopansuurimmasta leijonatapahtumasta. Tapahtumat ovat keskeisellä, hy-vien kulkuyhteyksien varrella ole-valla paikalla, jossa palvelut ja ma-joitus ovat lähellä.

Nyt siis Leijonat liikkeelle

Heikki PamiloVK 2012 päätoimikunnan pj.

VUOSIKOKOUS JYVÄSKYLÄSSÄ 8.–10.6.2012

LEIJONAT LIIKKEELLE !Uusia näkökulmia leijonavuosikokoukselle

KUVA: JUHANA KONTTINEN

8

L

METSO-LEIJONA 2012


ion Keijo Valve, majoitus- ja ravitsemustoimikunnan pu-heenjohtaja, mitä tulet teke-mään, että täällä Jyväskylän

vuosikokouksessa viihdytään ja tämä muistetaan järjestelyiltään hyvänä leijontatapahtumana?

– Toimikuntamme tehtävänä oli valmistella vuosikokouksen järjeste-lyt ja vieraiden majoitus sekä ravit-seminen ensisijaisesti huomioiden vieraidemme viihtyvyys. Tiedämme, että nämä ovat palveluja, jotka muis-tetaan; ne joko ihastuttavat tai vihas-tuttavat, totesi veli Keijo.

Sujuva kokous kaikin puolin

– Näistä lähtökohdista olemme lähte-neet suunnittelemaan vuosikokousta motolla: ”Reilua leijonanautinnolli-suutta hyvällä hinta-laatusuhteella”. Tavoitteena on järjestää kokous, mikä on toimiva, sujuva ja helppo.

Tällöin on tärkeätä, että hallitsem-me isojen massojen liikuttelun koko-ustiloissa ja ravintoloissa ilman koh-tuutonta jonottamista. Samoin kulku hotelleista kokouspaikalle on oltava vaivatonta. Nämä ovat asioita, joita painotimme työskentelyssämme.

Toisekseen kokouksen on oltava tunnelmallinen ja antaa positiivinen kokemus. Tässä ravintolapalvelut näyttelevät tärkeätä osaa.

Ruokien tulee olla maittavia, ja ravitsevia eikä ruoka saa loppua. Atmosfäärissä on hengittävä tunnel-maa. Leijonien sosiaalinen osallistu-minen on tärkeä ohjenuora.

Hinnoittelussaetsittiin keskitie

– Kolmanneksi palvelujen hinnoittelu on pidettävä hallinnassa. Emme voi alentaa hintaa palveluja minimoimal-la tai ruokaa ” heikentämällä”. Mie-lestämme esimerkiksi keittolounas

lauantaina on turhan heppoinen pit-kän kokouspäivän ravitsemukseen.

Toisaalta ylilaatu on kallista. On löydettävä keskitie. Panostimme myös siihen, että iltapäivisin on saa-tavissa virkistystä. Mm. kahvi- ja pullatarjoilua niin paljon kun kukin jaksaa, sisältyy myytäviin ravinto-lapasseihin, jatkoi toimikunnan pu-heenjohtaja veli Keijo.

– Uskomme, että Jyväskylässä on erinomaiset mahdollisuudet järjestää juuri toimiva, mutta mieliin painuva kokous. Jyväskylässä on noin 1 500

hotellihuonetta valmiina majoitta-maan 2 500 henkilöä vuorokaudessa. Jyväskylän ravintolaelämä on mo-nipuolista luoden osaamisperustan tällaisten tapahtumisen järjestämi-selle kaupungissa. Ravintolaelämän keskus sijaitsee kuuluisalla kävely-kadulla.

Paviljonkikeskuspaikkana

Kokousjärjestelyt on keskitetty yh-teen paikaan, Jyväskylä Paviljon-

kiin. Kokouspaikka on kävelymat-kan päässä hotelleista. Paviljongissa on kokemusta suurten tapahtumien ravintolajärjestelyistä. Uskomme ra-vintolapalvelujen hoitamisen alan ammattilaisille.

Leijona- talkoolaiset toki ovat mu-kana kuvassa aputöissä ravintoloissa. Eiköhän näistä järjestelyistä meidät muisteta, kuhan hoidamme työmme moitteetomasti, tuumi majoitus- ja ravitsemustoimikunnan puheenjohta-ja veli Keijo.Ossi Kurki

Reilua leijonanautinnollisuutta hyvällä hinta-laatusuhteellaNäin lupaa toimikuntapuheenjohtaja Keijo Valve.

Majoitus- ja ravitsemustoimikunta on tehnyt työtä jo lähes neljä vuotta Jyväskylän vuosikokouksen onnistumiseksi. Toimikunnan jäset Risto Roiha (vas.), Outi Kiviranta, Tapio Karsio, Keijo Valve uskovat vieraiden muistavan Jyväskylän hyvästä ruuasta ja onnistuneesta majoitusjärjestelyistä.

Paviljonki-ravintolat toteuttavat vuosittain satoja kattauksia erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin.

Paviljongin tiloissa on mahdollista toteuttaa niin pienet kuin suuretkin tapahtumat. Tässä valmistellaan viime syksyn Nordic Business Forumia.

KUVA: TOMMI PENTTINEN

” Vuosikokous-

asioita on käsitelty jokaisessa kokouksessa. Koko klubi on valjastettu myöstalkootöihin.

L

9METSO-LEIJONA 2012


auantaista tulee varmasti sä-häkkä, mutta onneksi meillä on ripeitä ihmisiä käytössä ja tilaakin on selvästi enemmän

kuin aikaisemmissa kokouksissa, miettii kansliatoimikunnan puheen-johtaja Viljo Hokkanen Lions-Lii-ton tulevaa vuosikokousta Jyväsky-län Paviljongissa.

Kokous tuo Jyväskylään ainakin 2 200 vierasta 8.–10. kesäkuuta, jois-ta keskimmäinen päivä on aamusta iltaan yhtä suurta tapahtumaa Pa-viljongissa. Samalla luonnollisesti täyttyvät kaupungin ja lähialueiden hotellit vieraista.

SUURTA TAPAHTUMAA on valmisteltu useissa kokouksen toimikunnissa, joista kansliatoimikunta valmistau-tuu ottamaan vieraat vastaan, tarkis-tamaan näiden valtakirjat, jakamaan asiakirjat ja erilaiset varaustodistuk-set sekä myymään ohjelmapaketit, hoitamaan lukuisat äänestykset ja laskemaan ripeästi tulokset äänen tarkkuudella kohdalleen.

Erilaisissa tehtävissä on mukana kymmeniä ja taas kymmeniä leijo-nia. Järjestäjät tulevat 17. Jyväsky-län seudun klubista. Joukko hoitaa kokousjärjestelyitä, ruokahuoltoa, ohjelmatapahtumia, liikennettä ja markkinointia erityisesti Paviljongis-sa, mutta yhtä hyvin myös hotelleis-sa. Apuna on vuosien aikana kerätty kokoustottumus, jossa Paviljonki ja messut muutetaan Lions-Liiton ko-kouspaikaksi.

Yksityiskohtaisia valmisteluja on tehty jo 2011 aikana ja esimerkiksi sähköinen ilmoittautuminen kokouk-siin ja hotelleihin alkoi jo joulun alla. Luonnollisesti esimerkiksi markki-nointi, tiedotus, aineiston valmistelu ja suuren kokouksen yksityiskohtai-nen suunnittelu on tehty pitkälle jo ennen vuoden vaihtumista. Ainoa ongelma ovat rakennustyöt, jotka näkyvät Paviljongin vierellä.

VIIMEISET PÄIVÄT ennen kokousta painetaan ja kootaan kokousedus-tajien aineistopaketteja, jotka räätä-löidään henkilökohtaisiksi tehtyjen tilausten mukaan. Kokousvalmius Paviljongissa alkaa jo keskiviikko-na, mutta valmiiksi niin kalusteet kuin kaikki hallien aineisto kootaan vasta perjantaiksi – ja puretaan sa-man tien sunnuntaina tulevien tapah-tumien alta.

– Koko kokousvalmius saadaan aikaan talkootyöllä, jonka tuntimää-rät ovat selvillä vasta joskus kesällä. Parasta tässä urakassa on ollut jär-jestäjien halu suunnitella ja tehdä mahdollisimman hyvää työtä,miettii puheenjohtaja Vilho Hokkanen.

Risto Pynnönenkansliatoimikunnan sihteeri

Jyväskylän suurkokouksen perusta tehtiinjo syksyllä

KUVA: HANNA KORHONEN

LC Jyväskylä/ Viitaniemi on ottanut ensi kesän Jyväskylän vuosikokouk-sen majoitus- ja ravintolatoimikun-nan järjestelytehtävät koko klubinsa huolenpidon aiheeksi ja klubinsa aktiviteetiksi. Majoitus- ja ravitse-misjärjestelytoimikunta on yksi toi-mikunta muiden joukossa.

– Tultuani v. 2008 lopulla pyyde-tyksi vuosikokouksen järjestelyjen päätoimikuntaan, esitin klubilleni, että ottaisimme vastuun järjestelyis-tä koko klubina. Mielestäni sitä pe-rusteli, että klubissamme on useita majoitus- ja ravintola- tai elintarvi-kealaa tavalla tai toisella hallitsevaa leijonaa, muistelee järjestelytoimi-kunnan pj. Keijo Valve toimikunnan alkutaipaletta.

Täten vuosikokous 2012 on ollut ja on Viitaniemen klubin aktiviteettina vuodet 2009–2012. Näin toimien on alun alkaen varmistettu, että toimi-kunnan työ rakentuu kestävälle poh-jalle. Onhan toimikunnan työ viime kädessä klubin presidentin ja halli-tuksen valvonnassa.

Vuosikokousaktiviteettitoimikun-nan ydin rakentuu Viitaniemen klu-bin leijonista. Toimikunnan koko on valmisteluvaiheessa ollut verrattain pieni 3–4 henkilöä. Toimikunnan pj on ollut Keijo Valve ja varapj. Risto Roiha. Ryhmään on kuulunut myös Jouko Välisaari.

Koska toimikunta on tarvinnut myös naisenergiaa, on ryhmässä mu-kana LC Palokka/Vilmaa edustava Outi Kiviranta. Outin ansioita mu-kana oloon perustelee mm. se että hänellä on pitkä kokemus suurten tilaisuuksien varausjärjestelmistä.

Toimikunnan pieni koko on riittä-nyt, koska päätoimikunta valitsi ko-kouksen pitopaikaksi Jyväskylä Pa-viljongin. Toimikunnan tehtävänä on ollut lähinnä neuvotella palvelujen alihankinnasta ja palvelutarjonnan sisällöstä sekä hinnoittelusta. Vaihto-ehtona pidettiin kyllä ideaa järjestää vuosikokoustilaisuudet Hippos-hal-lissa. Tuolloin toimikunnan työ olisi

ollut laajempi järjestelyiltään. Tästä ideasta kuitenkin luovuttiin Pavil-jongin ehdottomien kokonaisetujen kannalta.

–Klubitoiminnassamme tämä klu-biaktiviteetti on tarkoittanut, että vuosikokousasioita on käsitelty jo-

kaisessa kokouksessa normaalien aktiviteettiasioiden lailla. Jokaisessa kokouksessa on kerrottu toimintakat-saus. Samalla on tunnistettu lisätoi-menpiteiden ja organisoinnin tarpeet aina eteenpäin, toteaa toimikunnan varapuheenjohtaja Risto Roiha.

Kun vuosikokousjärjestelyissä ol-laan talvella 2012 ” loppusuoralla”, on ”kirivaiheen” aika. Se tarkoittaa

LC Jyväskylä/ Viitaniemi klubin toi-mikunnan työ on tiivistynyt ja suun-nitelmia viedään operaatioihin.

Toimikuntaa on laajennettu käy-tännön toimijoilla. Koko klubi on valjastettu myös talkootöihin, joita ravintolatoiminnan piirissä on avus-tavien töiden muodossa. Talkootyö-voiman tarve ravintoloissa on noin 20 henkilöä. Talkootyövoimaa tar-vitaan ja on hankittu myös muiden klubien joukosta.

– On hyvä muistaa, että talkootyö on tarpeellista, jopa välttämätön-tä kokouksen läpiviennin kannalta myös taloudellisesti. Se on myös rahanarvoista työtä. Maksaahan ra-vintoloitsija talkootyöstä pienen tuntikorvauksen, mikä tulee klubien hyväksi kertoi pj. Valve.

Järjestelyt toimikuntamme ennak-kovalmistelujen osalta ovat jo nyt täysin valmiit. Hotellit on varattu ja ravintolamenut suunniteltu. Varaus-järjestelmämmekin toimivat ja ovat toimineet kiitettävästi.

Täten olemme valmiina vastaanot-tamaan ja luomaan viihtyisät puitteet Teille Leijonat kokousviikonlopuksi täällä Jyväskylässä. Hyvä kokous syntyy yhdessä Leijonien myötävai-kutuksella meidän luomissa puitteis-sa. Tervetuloa!

Keijo Valvemajoitus- ja ravitsemis-toimikunnan puheenjohtaja

Jyväskylän vuosikokous 2012 LC Jyväskylä/ Viitaniemen klubiaktiviteettina

10

” Kuka tahansa

voi istuttaa puun. Se on erittäin näkyvä ja käytännöllinen tapa,jolla jokaikinen lionvoi vaikuttaa.Kansainvälinen presidentti Wing-Kun Tam

Ä

METSO-LEIJONA 2012

änekoski tunnetaan metsäte-ollisuudesta ja kun kaupunki vietti viime vuonna 100-vuo-tisjuhliaan, niin mikäpä so-

pisi meille paikkakunnan leijonille sen paremmin kuin Kansainvälisen presidentti Wing-Kun Tamin puu-nistutuskampanja kunnioittamaan juhlivaa kaupunkia.

Klubit toteuttivat kampanjaa istut-tamalla paraatipaikalle kauniiseen Rantapuistoon kaupungintalon lä-heisyyteen kukin klubi yhden puun. Puisto rajoittuu lisäksi Keitelejär-veen, mikä valittiin syksyllä Keski-Suomen maakuntajärveksi.

Viisi klubia yhdessälapion varressa

Paikkakunnalta viisi klubia, LC Ää-nekoski, Kotakennäs, Helmi, Sumi-ainen ja Suolahti tempaisivat yhdes-sä lokakuisena perjantai-iltapäivänä ja kokoontuivat joukolla talkoisiin. Koko edellisen yön oli suorastaan myrskytuuli raivonnut ja satanut kaatamalla, joten jännittyneenä odo-timme päiväksi luvattua auringon-paistetta.

Säätiedotus piti paikkansa ja inno-kas istuttajien joukko leijonia tarttui lapioihin kauniissa syysilmassa. Eikä siinä kauan lapiot heiluneet, kun puut olivat tukevasti omilla paikoillaan.

Taalainmaankoivujaja kukkasipuleita

LC Kotakennään Simo Kettunen hankki klubeille yhteisostona puut ja mullat. Puistoon istutettiin taalain-maankoivuja ja ensi keväänä puiden keskelle tuodaan jyhkeä kivilohkare, mihin kiinnitetään kyltti muistutta-maan kaupungin juhlasta ja leijonien kampanjasta.

Puiden lisäksi LC Äänekoski/Hel-mi istutti kaupungin sisääntulotielle sata kukkasipulia kaupungin yhtä monen vuoden kunniaksi.

Nyt vain odotamme kukkien lois-toa sekä koivujen vihreyttä tulevina vuosina.

IPDG Pirkko KokkonenLC Äänekoski/Helmi

Äänekoski täytti 100 vuottaLionsklubit kunnioittivat tapahtumaa istutustalkoilla.

Äänekosken viisi lionsklubia ahkeroivat lokakuussa kaupunkinsa Rantapuiston istutustöissä.

K

11METSO-LEIJONA 2012

ansainvälinen presidentti Wing-Kun Tam on haastanut lionit istuttamaan miljoona puuta maapallolle tällä toimin-

takaudella. Arvon kansainvälisellä johtajalla ei tainnut olla käytännön realiteetit globaalista taimenistutuksesta tai leijonien uutteruudesta aivan tiedos-sa tavoitetta asettaessaan. Pääsemme juhlimaan tavoitteen monin-monin-kertaista toteutumista.

Kuvernööri putken varressa

Piirikuvernööri Pertti Jämsén näytti jo syksyllä hyvää esimerkkiä istu-tuskampanjassa. Hän istutti omin kätösin 702 puuta ja aikoo jatkaa ke-vätkaudella.

Syyskuussa Jämsén ja muutama LC Viitasaari Karoliinan leijona viimeisteli yhden uudistusalan istu-tuksen Viitasaaren Viitakankaalla. Siviiliammattissaan metsänhoitoyh-distyksen metsäneuvojana toimiva lion Hannele Kivelä järjesti istutta-jille pottiputket ja taimilaukut.

Istutus sujui kuten hyvät talkoot ai-

nakin: ei tiennyt tehneensäkään, kun työtä oli vain sopivasti ja seura mitä mainioin.

Taimien istutus ei liene aivan uusi, mutta ehkä osittain unohdettu aktivi-teetti. Mikäli kohde on sopiva ja sää suosii, tälläkin tavalla voi kartuttaa klubin hallinto- tai aktiviteettitiliä ja kohottaa samalla kuntoa.

Uskovan palkinto on osa kansain-välistä istutuskampanjaa. Piirit ja kkubit, jotka uskovat palvelun mah-tiin, voivat saada sen. Jokainen piiri-kuvernööri, jonka piirissä vähintään puolet klubeista osallistuu puunistu-tukseen, saa I´m A Believer –laatan muistoksi.

Kunkin vaalipiirin 100 klubia, joi-den jäsenet ovat istuttaneet eniten puita, saavat erityisen palkintolaatan ja julkisia mainintoja. Kaikki osal-listuneet klubit saavat lippumerkin aktiviteetistä.

Osallistuvien klubien ja piirien pi-tää ilmoittautua kirjallisesti ja mah-dollisesti kuvallisesti Lions Clubs Internationaliin lionien palveluakti-viteettiilmoituksella toukokuun al-kuun mennessä. Pirjo Nyman

Ja maailma pelastuu

Maailmanlaajuisen istutuskampanjan tilannetta voi seurata netissä sivulla: http://www.lionsclubs.org/FI/member-center/membership-and-new-clubs/global-membership-team/presidents-theme/million-tree/index.php

LC Viitasaari Karoliinan viime kauden presidentti Tarja Parviainen järjestää taimia istutuskoriin.

Yksi puun taimista, jotka lionit istuttavat tällä kaudella maapallon keuhkoiksi. Metso-Leijonan painoon mennessä niitä on yhteensä reippaasti yli 6,6 miljoonaa.


ARNE RITARI -SÄÄTIÖN APURAHAT HAUSSA Aarne Ritari -säätiö perustettiin Kuvernöörineuvoston päätöksellä v. 1986. Tavoitteena on tukea omilla päätöksillä suomalaisten klubien pal-veluaktiviteetteja ja tukea muutenkin lionstoimintaa.

Sääntöjen mukaisesti säätiö vaalii maamme lionstoiminnan perustajan Arne Ritarin elämäntyötä. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja Suomen Lions-liitto ry:n jäsenklubien omille tai yhteisille pii-ri- ja liittotason aktiviteeteille sekä tukemalla muutenkin suomalaista Lions-toimintaa

Säätiön tärkein apurahakohde on klubien palveluaktiviteettien rahoi-tus, jolloin klubin osuus rahoitukses-ta on vähintään puolet.

Säätiö myöntää myös apurahoja perheille, joita on kohdannut katast-rofi kuolemantapauksen tai esim. tulipalon muodossa. Tällöin ei vält-tämättä vaadita klubilta palvelutyötä tai täyttä 50 prosenttia omarahoitus-ta. Hakemuksen tulee olla Lions-klu-bin tekemä.Säätiö on myös tukenut piirien ja lii-ton lionismia edistäviä hankkeita.

Apurahan hakeminen tehdään ha-kulomakkeella. Hakijan nimen (klu-bi) jälkeen tulevat tarkat osoite- ja yhteystiedot sekä tieto aikaisemmin myönnetyistä apurahoista. Klubi voi hakea uutta apurahaa aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua edellisen myöntämisestä. Avustuskohde il-maistaan muutamalla sanalla samoin kohteen sijainti.

Apurahoja myönnetään vain to-teutumattomiin kohteisiin. Mitä suu-rempi on palvelutyön määrä, sitä pa-remmin hakemus hyväksytään. Huom! Palvelutyötä ei ole klubinra-hoitusosuuden hankkimiseksi käy-tetty aktiviteettityön määrä.

Tarkemmat tiedot kohteesta, pal-velutyön toteutuksesta ja talousarvi-osta voivat olla myös yhtenä liittee-nä. Hakijan pankkiyhteys (klubin aktiviteettitili) tulee aina merkitä hakemukseen.

Hakemuksia hylätään vuosittain: suurin syy on hakemuksen vää-rä kohde. Haetaan siis rahoitusta varainhankinta-aktiviteetille, jota ei ohjesäännön mukaisesti rahoiteta. Säätiöllä on puute hyvistä kohteista ts. puhtaista palveluaktiviteeteista, jotka ovat ainutkertaisia eikä vuo-sittain toistuvia. Säätiö ei myöskään tue Suomen Lions-liiton ohjelmaan kuuluvia kertaluontoisia tai jatkuvia aktiviteetteja (esim. Lions Quest).

Mitä nyt sitten pitäisi klubeissa tehdä?

Kannustan klubeja miettimään, onko teillä sellaisia kertaluontoisia aktivi-teetteja, jotka soveltuisivat AR-sää-tiön apurahakohteiksi. Klubeilla on itse asiassa tällaisia hankkeita, mutta jostain syystä AR-säätiön apurahaa ei vain ole haettu. Soitelkaa allekirjoittaneelle ja mie-titään vaikka yhdessä, soveltuuko klubinne hanke tuen kohteeksi. AR-säätiön kautta klubilla on mah-dollisuus kaksinkertaistaa oma pa-

noksensa hankkeeseen ja monesti tällaisella lisätuella on merkittävä vaikutus avustuskohteelle. Piirissämme on tällä hetkellä kaksi hakemusta vireillä ja lisää odottelen. Kaikki ennen 15.5.2012 tulleet hake-mukset käsitellään vielä tämän kau-den aikana.

PS. Olen 1.1.2012 siirtynyt eläk-keelle päivätyöstäni, joten aikaa ha-kemusten teossa avustamiseen on ja kuten edeltäjäni Tuomo Kilpinen on aiakisempina vuosina todennut sää-tiöstä: ” RAHAA ON.”

Kyösti Mikkonen Arne Ritari- toimikunnanpuheenjohtaja, G-piiri

Yhteystiedot: Kyösti Mikkonen

Puh: 050 59 38 320, Sähköposti:

[email protected] tai [email protected] Osoite: Kullerontie 4 As 1

40520 JYVÄSKYLÄ

Pirkko Kokkonen, LC Äänekoski Helmi, lion vuodesta 2002

Merja Noronen, LC Pihtipudas Emmit, lion vuodesta 2004

Kalevi Varis, LC Viitasaari Porthan,lion vuodesta 1966

LEIJONA-GALLUPMikä onmieluisinleijona- muistosi?

– Uusien klubien perustaminen, jois-sa olen ollut mukana: oma klubi , jos-sa olin charter-pressa sekä kummi-klubien LC Saarijärvi Saarettaren ja LC Vaajakoski Ewen perustaminen.

– Viime kauden presidenttivuosi ko-konaisuudessaan, mutta viimeisim-pänä: Rotaryt haastoivat Emmit kara-oketaistoon tammikuun alussa.Emmit voitti joukkueosan- ja minä henkilö-kohtaisen kilpailun.

– Olen kuulunut aiemmin Kyyjärven ja Karstulan klubeihin. Meillä oli Kyyjärvellä hyvin originelli jäsen Bo-ris Mikojan, ravintoloitsija ja taiteen kerääjä. Kerran erehdyin sanomaan, että pidin yhdestä hänen taulustaan. Antelias Boris halusi klubi-illan päät-teeksi lahjoittaa minulle tämän suuren taulun ja kaivoi vielä pakastimesta lady Vapulle kotiinviemisiksi ruislei-vän ja täytekakun. Piti tilata paketti-auto lahjojen kuljetukseen.

Jääkiekkofanit hieraisivat silmi-ään astuessaan JYP-Ilves otteluun 1.11.2011 Jyväskylän jäähalliin. Turvatarkastuksen jälkeen vastassa oli punanenäinen ja peruukkipäinen leijona helisyttäen keräyslipastaan.Voiko tähän kutsuun vastata muuten kuin antamalla muutaman kolikon hyväntekeväisyyteen?

Ensin yhteydenottoJypiin Kari Tyniin

Juttuhan lähti siitä, että LC Vaaja-koski Ewen Helvi otti yhteyttä JYP:n markkinointijohtaja Kari Tyniin ky-syen, voiko otteluun tulla tekemään hyväntekeväisyyttä? Vastaus oli myönteinen ja innostu-nut, niinpä lippuluukulla odottikin kuusi kutsuvieraslippua lipaskerääjil-le. Kuusi Eweläistä iloisella mielellä, peruukit ja nenät päässä asettautuivat

sisäänkäyntien läheisyyteen vastaan-ottamaan kiekkokansaa. Vastaanotto oli positiivinen ja ihmi-set iloisesti yllättyneitä, myös raha-kukkaroiden nyörit höltyivät.

Herätti hilpeyttä jalahjoituksia rapisi

Väliajoilla punanenät kiertelivät käy-tävillä herättäen hilpeyttä - jopa kios-kijonossa annettiin lahjoitus silläkin uhalla, että ostokset jäivät saamatta. Peliajalla kerääjät jännittivät muiden fanien mukana katsomossa.Nenien lisäksi myös kämmenet punoittivat kun kannustettiin JYP 4-0 voittoon!

Eeva-Kaisa RouhiainenHelvi Stolt

Nenäilyä Jyväskylän jäähallissa

Helvi ja Eeva-Kaisa jännittävätJYP:n menestystä jäähallissa.

” Tee jotain

”extremeä eli sellaista, jota aiemmin elämässäsi et ole tehnyt! Seppo Pitkänen

N


Markku Paananen, LC Viitasaari Porthan, lion vuodesta 1999

Osmo KontulaLC Pihtipudas, lion vuodesta 1990


– Risusavotta 2000-luvun alussa, jos-sa olin työnjohtajana Lion-veljille, jotka olivat saapuneet juuri saapuneet leijonaretkeltä JYP:n ottelusta. Yö-unia oli ehtinyt kertyä pari tuntia.

– Touhuaminen eri tapahtumissa, mm. messut, Kylien kyvyt -tapah-tumat, tervanpoltto, konsertit, joulu-kadun avajaiset ja joulupukkikulkue. Klubikokoukset ovat persoonallisia, koska joka vuosi on uusi presidentti. Presidentti luo leijonakuvan aika-kaudestaan.

Kirsi Salojärvi, LC Viitasaari Karoliinalion vuodesta 2006

– Päällimmäisenä Charter Nigh -juh-lamme toukokuussa 2006. Me nais-leijonat olimme Lions-taipaleemme alkumetreillä, kaikki oli uutta ja me perustajajäsenetkin osin tuntemattomia toisillemme. Ruuponsaari tarjosi upeat puitteet arvokkaalle juhlalle, joka soljui eteenpäin mukavasti hyvässä seurassa. Vieraiksemme olimme saaneet mm. Viitasaaren miesleijonia puolisoineen.

enäpäivän keräys sopii mo-nella tapaa Lions-toimintaan. Siinä yhdistyvät hyvänteke-väisyys ja sosiaalinen yhdes-

säolo – samalla saamme hieman näkyvyyttä ja kenties ajan mittaan uusia jäseniä.

Keräyspäivä 4.11.2011 onnistui monella tavalla yli odotusten. Ihmi-set lahjoittivat auliisti rahaa, kerää-minen oli hauskaa ja tuotti hyvää mieltä sekä kerääjille että lahjoittajil-le. Tuhannet kiitokset kaikille ja eri-tyiskiitos ”päänenä” Maarit Liljen-dahlille, G-piirin keräysvastaavalle!

Keräyspäivänä mainostimme sa-mana iltana ollutta YLE TV2:n Ne-näpäivä-showta. Kun suora lähetys klo 24 päättyi, oli Nenäpäivä kerän-nyt yhteensä 2 021 158 euroa kehi-tysmaiden lasten auttamiseksi.

Useita kohteitaJyväskylässä

Jyväskylän alueella keräys tapahtui useassa eri kohteessa. LC Jyväsky-lä/Aino-klubi keräsi mm. Keljon ABC:llä ja Harju- ja Chydenius-klubien edustajat Jyväskylän keskus-tassa. Harju-klubin Pauli Viitala ja Jouni Huotari uhmasivat hieman koleaa ilmaa ja soittivat hanurilla ja saksofonilla muutamia tuttuja kap-paleita.

Jounin päätös osallistua vuoden 2011 Nenäpäivän keräykseen ka-tusoittajana syntyi jo alkuvuodesta 2011. Tällöin Jounin kummi Harju-klubista Seppo Pitkänen esitti haas-teen yhteisen työpaikan, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, henkilöstö-lehdessä: tee jotain ”extremeä” eli sellaista, jota aiemmin elämässäsi et ole tehnyt.

– Aloitin vastikään uuden harras-tuksen, saksofonin soiton. Päätin soittaa julkisesti ensimmäistä. kertaa ja samalla kerätä rahaa hyvänteke-väisyyteen, Jouni toteaa.

Mistä idea tulee, mihin raha menee?

Mistä Nenäpäivä on tullut ja mihin rahat menevät?

Isossa-Britanniassa Red Nose Day on näkynyt katukuvassa jo 20 vuot-ta. Briteissä kyseessä on varsinainen kansanliike: siellä on kerätty jo yli 100 miljoonaa puntaa! Nenäpäivää vietetään nykyään myös mm. Sak-sassa, Australiassa, Norjassa ja Is-lannissa.

Vuosina 2011–2013 kerätyt varat käytetään lasten auttamiseen Afri-kassa ja Etelä-Aasiassa.

Keräystuotto käytetään lasten kou-lutukseen, perheiden ja yhteisöjen vahvistamiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Nenäpäivänä hullutteluahyvän asian puolesta

Hanuristi Pauli Viitala ja saksofonisti Jouni Huotari soittivat Jyväskylän keskustassa Nenäpäivä-keräyksen hyväksi.

Maarit Ryhänen ja Leena Säämänen-Huotari LC Jyväskylä Ainosta

iloisissa keräystunnelmissa.


Timo Paananen, LC Viitasaari,lion vuodesta 2004

Pekka TermonenLC Kannonkoski, lion vuodesta 2005


– Presidenttivuosi 2009–2010. Sil-loin oli koko ajan jotain touhua.

– Peltoahon Vanhustenpuiston vihkijäisissä 20.8.2010 lausumani luovutussanat: Minulle on annettu mieluisa teh-tävä luovuttaa tämä 113 346 eu-ron arvoinen Peltoahon Vanhus-tenpuisto Saarijärven kaupungin omaisuudeksi ja Perusturva-lii-kelaitos Saarikan käytettäväksi. Pyydän, että kaupunginjohtaja Janne Kinnunen ja liikelaitos-

johtaja Mikael Palola yhdessä ot-tavat puiston vastaan ja avaavat puiston käyttöön leikkaamal-la auki sillalla olevan nauhan. Saarijärven Lions klubit odottavat, että tulevat, nousevat sukupolvet vaalivat tätä puistoa ja kunnioitta-vat meiltä perimiään arvoja ikään-tyvien kunnioittamisessa. Täten julistan puiston avatuksi ja vihi-tyksi käyttöön.

– Hallituksen vaihtajaiset ovat haus-ka tapa. Teatteriretkille tulee lähdet-tyä harvoin muussa kuin leijona- ja ladyporukassa. Se on vaivatonta: kun muistaa tulla torille sovittuun aikaan bussi vie ja bussi tuo. Tervahaudalla valvominen kesällä 2005 oli unoh-tumaton kokemus. Viime kevään pilkkikilpailussa oli mahtava keli: Kalaa saivat paljon ne, jotka osasivat pyytää.

Ari Järvinen, LC Äänekoski Kotakengäslion vuodesta1989

– Muutamana vuotena olen ollut to-teuttamassa klubimme järjestämää seutukuntamme omaishoitajien vir-kistystapahtumaa. Osallistujat muis-tavat meitä kiitollisuudella vielä pit-kään tapahtuman jälkeenkin kadulla tavatessamme. Mieltä lämmittää tie-toisuus, että aktiviteettimme on ollut hyvä ja tarpeellinen.

SeinäkalenterivarainhankintavälineenäLC Äänekoski Kotakennäs on vuosi-kaudet tehnyt seinäkalenteria yhteis-työssä LC Konginkankaan kanssa. Muutama vuosi sitten käytimme ku-vamateriaalina eri yritysten omia ku-via menneisyydestä ja nykypäivästä.

Tämä toimi siten, että yhtenä kuu-kautena oli kuva yrityksen alkuvai-heista ja toinen kuva samalla sivulla nykypäivästä. Näin yhteen kalente-riin saatiin mahtumaan 12 eri yritys-tä. Seuraavana vuonna oli jälleen 12 muuta yritystä.

Kansikuvaksi pyrittiin löytämään mielenkiintoinen maisemakuva tai kuvaus tunnetusta tapahtumasta paikkakunnalla. Yritykset saivat ka-lentereihin oman logonsa.

Huolehdimme painatukset ja jake-lun yrityksille. Yritykset ostivat ka-lenterit meiltä ja antoivat kalenterei-ta lahjoina omille työntekijöilleen ja yhteistyökumppaneilleen.

Äänekosken kokoisella paikkakun-nalla ei tällä systeemillä voinut kovin montaa vuotta toimia. Yritykset eivät kovin innokkaasti halunneet kalente-

ria, jossa oli kilpailijan kuvia.Mielestäni näin oli aluksi siinä mie-

lessä hyvä, että pääsimme tutuiksi monen yrityksen kanssa. Tällä het-kellä markkinoimme kalenteria pää-asiallisesti edelleen yrityksille.

Hyvät kuvat tiukassa

Kuvamateriaali on kuitenkin koko-naan muutaman vuosikymmenen takaisia henkilökuvia tai kuvia van-hoista rakennuksista. Hyvien vanho-jen kuvien löytäminen on työllistä-vää, mutta palkitsevaa. Kuvat eivät saa kuitenkaan olla niin vanhoja, että nykyihmiset eivät enää tunnista ku-van henkilöitä.

Kalenterin katumyynti ei ole ko-vin tuottavaa. Ovelta ovelle myyntiä meillä tekevät oppilaat, jotka saa-vat osan myyntihinnasta leirikou-lun rahoitukseen. Jäsenemme ovat aika ajoin myyneet kalenteria ison kauppaliikkeen edessä. Sitä on ollut myynnissä yhdessä tai kahdessa kau-

passa.Näillä myyntikonsteilla saamme

näkyvyyttä ja PR:ää, mutta ei ko-vinkaan hyvää taloudellista tuottoa. Nykyään monet lehdet ja yritykset antavat asiakkailleen ilmaiseksi hy-välaatuisia kalentereita. Näin ollen kalenterimme on yleisömyynnissä liian kallis. Ihan pienellä hinnalla ei kuitenkaan kannata myydä, koska esimerkiksi painatuskustannukset ovat mittavat.

Avainjuttu on yhteistyö paikallis-ten yritysten kanssa. Alkuvaiheessa asia vaatii klubin jäseniltä aktiivista markkinointia yrityksiin. Kohta-laisen aktiivinen tulee olla kaiken aikaa. Harvemmin joku yritys oma-aloitteisesti tiedustelee kalenteria.

Kalenterityön käynnistämme ke-sällä kuvien valinnalla, yrityksiin otamme yhteyttä syksyn mittaan ja myyntiin kalenterin saamme hyvissä ajoin ennen joulua.

Raimo VeintieLC Äänekoski /Kotakennäs

LC Äänekoski Kotakengäs -kalenteri on myynnissä Torpparissa, joka on paikallisten tuotteiden suoramyyntipiste.

Markku Tukia,LC Saarijärvi,lion vuodesta1971.


LC Jämsä Himoksella on tapana hankkia varoja toimintaansa mitä erilaisimmilla viihdyttävillä tem-pauksilla.

On muun muassa hiihdetty vuo-rokausi, pyöräilty Inarista Jämsään, taaplattu Päijänteen ympäri ja vii-meksi narrattu kalaa Jämsänjoesta kellonympärys. Tempauksista kerty-neet varat on aina lahjoitettu hyvän-tekeväisyyteen.

Joulun tienoilla klubi päätti kerätä varoja myös hallintotilin kartuttami-seksi. Leijonat kuvauttivat mootto-roidusta liitovarjosta koko komean kotiseutunsa. Kakkiaan liitovarjomiehet Aarno Isomäki ja Heikki Ristolainen nap-sivat kevään, kesän ja jo lumienkin maahan tultua Jokilaaksosta ja sen

ympäristöstä 1500 valokuvaa. Par-haat kuvat koottiin CD-levyille,jotka laitettiin myyntiin parahiksi joulu-markkinoille.

Klubi osti haltuunsa myös kuvien oikeudet ja teetti ja teettää yhäkin myös yksittäisiä kuvasuurennoksia

niitä haluaville. Sekä kuvakoostetta, että yksittäisiä kuvia saa hankkia LC Jämsä Himoksen veljiltä.

Vaikka kuva-CD-levyjen hankki-minen vaatikin kohtuullisen alku-pääoman, ollaan nyt jo tuloksellisesti voiton puolella. Samankaltaista va-

rainhankintatempausta voi siis hy-vinkin suositella paikkakunnille, jos-sa sitä ei vielä ole tehty.

Hannu ReijonenLC Jämsä Himos

Varainhankintaa ilmavalokuvilla

Jämsäläistä järvimaisemaa lintuperspektiivistä.

Sen johdosta, että jälkipolvet osaisi-vat arvostavasti kunnioittaa Sotain-validien tärkeää panosta sodanjäl-keistä Suomea rakennettaessa, neljän sotainvalidien rakentaman talon sei-nään Jyväskylässä kiinnitettiin ”So-tainvalidien rakentama”-teksti.

Tekstilaatan paljastusjuhlaa vietet-tiin 4.10.2011 Sotainvalidien Sairas-kodilla keskussairaalantiellä. Tilai-suuden avasi kamarineuvos Erkki Fredrikson ja paljastuspuheen piti kaupunkineuvos Jaakko Lovén.

Sää oli syksyisen sateinen, mut-ta tekstin paljastus suoritettiin sille kuuluvalla arvokkuudella. Sisätilois-sa sairaskodin asukit olivat suurin joukoin paikalla ja niille, jotka eivät jaksaneet tulla paikalle, juhla näytet-tiin suorana lähetyksenä televisiois-sa.

K-S:n Sairaskotisäätiön hallituk-sen puheenjohtaja Raimo Kin-nunen, sekä säätiön kunniapu-heenjohtaja, sosiaalineuvos Taito Lampinen(myös lion), pitivät an-siokkaat puheet valottaen nykyti-lannetta ja menneisyyttä. Juhlassa esiintyi myös henkilökunnan kuoro,

Ilonat ja kuorolaiset toivat olemuk-sellaan pirteän tuulahduksen niin juhlijoille kuin asukkaillekin.

Lionit ovat olleet vahvasti muka-na sekä perustamisvaiheessa, että toiminnan aikana. Suomen Lions-liiton Punainen Sulka –keräyksestä sotiemme veteraanien hyväksi So-

tainvalidien Veljesliitto ohjasi Sisä-Suomen piirille 1 000 000 markkaa Sairaskodin omaksi pääomaksi. Se oli merkittävä panostus Sotainvali-dien Sairaskodin rakentamiseksi Jy-väskylässä.

Lisäksi paikallisen lionit ovat ol-leet aktiivisesti mukana mm. tarvi-

kehankinnoissa ja ohjelmaesitysten muodossa. Nämä ohjelmalliset tuo-kiot ovat olleet todella suosittuja ja piristäviä tapahtumia normaaliin ar-kirutiinin keskellä.

PiirikuvernööriPertti Jämsén

Sotainvalidien rakentama

Pertti Jämsén, Keski-Suomen Sairaskotisäätiön hallituksen pj. Raimo Kinnunen, sosiaalineuvos ja Sairaskotisäätiön kunniapj. sekä johtaja-ylilääkäri Pia Laukkanen tekstilaatan paljastusjuhlassa.

” Vaikka

kuva-CD-levyjenhankkiminen vaatikin kohtuullisen alkupääoman, ollaan nyt jo tuloksellisesti voiton puolella.

16

G

METSO-LEIJONA 2012

Sosiaaliset nettileijonat jakavat ja löytävät tietoa

-piirin webmaster Jouni Huotari odottaa sosiaali-sesta mediasta luotettavaa ja avointa palvelua leijonatoi-

mintaan.Verkkopalvelut ovat Lions-toi-

minnalle Huotarin mukaan mah-dollisuus.

– Luotettava ja avoin palvelu tarvitaan. Toisaalta palvelun pi-tää sallia myös yhteisön sisäinen kommunikointi siten, että siihen on mahdollisuus klubin sisällä ja myös piirin sisällä. Helppokäyttöisyys on avainasemassa ihmisten yksityisyy-den turvaamisen lisäksi.

Harju hyödyntääGooglen palveluita

Huotarin omassa klubissa LC Jy-väskylä Harjussa tieto pysyy netin kautta näppärästi hallussa sekä klu-bin omassa toiminnassa että muille jaettavaksi.

– Käytämme Googlen tarjoamia palveluja, kuten Google docsia. Pöy-täkirjat ja muistiot löytyvät Googlen palveluista, samoin muun muassa

klubikokouksiin osallistuneet. Siten saamme muun muassa osallistuja-prosentit ja muut tiedot saman tien ilmoitettavaksi piirin toimintailmoi-tukseen.

Uusia jäseniä klubi ei ole vielä Fa-cebook- tai kotisivujen kautta saanut,

mutta yksi verkostoitumisen kanava netti on myös uusille jäsenille.

– Olemme saaneet klubin www-si-vujen kautta yhteydenottopyyntöjä. Yhtään klubistamme kiinnostunut-ta ei ole vielä www-sivujen kautta ilmoittautunut, mutta sosiaalisen

median esitys (löytyy Slidesharesta, slideshare.com => hae esimerkik-si avainsanoilla sosiaalinen media lions-toiminnassa) on ainakin muu-tamia innostanut hakemaan lisätie-toa sosiaalisen median hyödyntämi-sestä.

” Jaa tietoja,

ideoita ja videoita. Anna maailmantietää, että olet ylpeä lioniudesta!

Jouni Huotari kehottaa etsimään helppokäyttöisiä ja ihmisten yksityisyyttä turvaavia sosiaalisen median ratkaisuja klubien käyttöön. LEIJONAT UUDISTUVAT


NIIN MEIDÄN kuin monen muunkin klubin kotisivut ovat tekemättä tai päivittämättä. Meillä kaikilla on nykyään kiire – myös minulla ”valtionelätillä”; jos olen perjantai-iltapäiväksi tilannut parturin, en uskalla muuta sille viikolle enää ”buukata”!

Mikään ei ole ilmaista, mutta jotkut asiat ovat maksuttomia, kuten leijonien pari verkkosivustopohjaa: Liiton tai Päämajan ylläpitä-minä. Päädyin jälkimmäiseen, koska HTML-kieli tms. on minulle täysin vieras. Lisäksi Liiton nettityöryhmän puheenjohtaja, Lions-kummipoikani Viljo Hokkanen sekä G-piirin webmaster Jouni Huotari rohkaisivat minua käyttämään e-Klubitaloa.

SIVUJEN LAATIMINEN ja päivittäminen on yllättävän helppoa ja vaiva-tonta, kunhan uskaltaa klikata ja saa tukea/oppia klubin nuoremmilta ATK-taitajaleijonilta, kuten itse sain Jaakko Karppiselta. Hän istui pari tuntia vierelläni ja neuvoi: ”Paina tuosta, klikkaa tuo täppi, kokeile tuota!” Se oli siinä – melkein! Myös LC Kontiolahti/Höy-tiäinen klubin Timo Hakkaraisen muokkaama ja poikansa Samin suomentama, netistä löytyvä ohje oli hyvä apu.

Tein tämän jutun G-piirimme lehteen pyynnöstä, rohkaisemaan muitakin kotisivujen päivittäjiä.Kyseessä ei ole kaiken kattava ohje, kirjasin ainoastaan kokemuksiani!

TÄSSÄ MUITA SYITÄ, miksi valitsin Päämajan ylläpitämänLions e-Clubhousen:- Jos osaat käyttää Wordia, osaat käyttää e-Clubhousea! Olen mainoksen uhri…- Suomenkielinen, mutta kapeahko sivu – hiirellä alakulmasta raaha-ten saa työstövaiheessa laajemmaksi.- Tunnukset ja saatekirje tulivat illassa Johnilta ”Rapakon takaa”…Voi herranen aika sitä ATK:lla käännettyä suomenkieltä – ei haittaa!- Melko selkeä verkkosivujen pohja, jonka vasemmasta laidasta pii-lotin kolme sivustoa, ”Etusivua” ei voi piilottaa. Lisäsin neljä omaa sivustoa,joiden tekstiosiin laitoin pari kuvaa.- Kuvagalleriaan saa laittaa vain kymmenen kuvaa ja niiden pitää olla kooltaan pienempiä kuin 1 Mt (John kirjoitteli saatteessaan 75 KB:stä?) ja leveydeltään alle 470 pikseliä. Kuvia onnistuin muok-kailemaan Offi ce 2010:llä, koska muilla konsteilla en osaa…- Muutokset tein sivulla www.e-clubhouse.org käyttäen pääasiassa komentoja: sivujen hallinta, muokkaa, esikatsele, julkaise, lisää kuva, selaa, tallenna palvelimelle, ok, jne. Sivut toimivat nopeasti ainakin Mäntässä mokkulalla.- Koska omavalintaisia lisäsivustoja saa laittaa vain viisi, ujutin sivuille linkkejä, mm. klubin säännöt, jäsenet 50 vuoden aikana, ym. Linkkien on oltava PDF-tiedostona.- Olen onnistunut siirtämään mm. Word-asiakirjoja sivuillemme. Käytin ”kopioi-liitä”-toimintoa, jossa on kuulemma hyvät ja huonot puolensa tässä yhteydessä – ainakin vielä pelittää!- En laittanut sähköpostiosoitteisiin @-merkkiä roskapostin mini-moimiseksi!- Toistaiseksi emme ota käyttöön Intranet-osiosivua, jolla voi lä-hettää vain jäsenille suunnattua tietoa. Jäsenet tarvitsevat salasanan päästäkseen Intranet-osioon. Sinänsä hyvä osio.- G-piirissä oman klubini lisäksi LC Jyväskylä/Ainolla on sama pohja. Kannattaa harrastaa ”teollisuusvakoilua” ja tehdä opintoret-kiä muiden klubien sivuille. 1970-luvulla Taxi-lehdessä oli mainos: ”Kaikkea hyvää kannattaa matkia, siksi otimme uuteen Volkswage-niin Porschen taka-akseliston!”- Tästä voi aloittaa vakoilun: http://www.e-clubhouse.org/sites/mant-ta/index.php

Mäntässä 8.11.2011Lion Pekka MarttilaLC Mänttä

Kotisivut klubeillejopa ”63 vee” paapan vähäisillä atk-taidoilla

Myös kansainvälisiä verkkoja

Sosiaalisen median vahvuuksia ovat Huotarin mukaan nimen-omaan verkostoituminen muiden klubien kanssa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tiedonjakoon se on kätevää, sillä klubin asiakirjat, valokuvat, videot ynnä muut ovat tallessa ja käytettävissä netin kautta kätevästi.

Hyvien käytäntöjen ja ideoiden jakaminen säästää saman asian ää-rellä työskentelevien voimavaroja. Eikä tähän tarvitse kuluttaa isoja rahoja, sillä yhteydenpitoon on pal-jon ilmaisia verkkopalveluja.

Verkkopalvelun etuja ovat nopea palaute, yksilöllisyys, jatkuvasti 24/7 avoinna oleva järjestelmä ja toisiinsa kytkeytyminen.

Taitoa muillekin lionille

Webmasterille tietotekniikka on työ-tä ja arkea. Hän toimii yliopettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa teknologia ja ICT-puolella.

Kuinka pitkälti sosiaalisen me-dian käyttö klubitoiminnassa sit-ten on tietotekniikasta tietokirjoja tehneen Jouni Huotarin vastuulla?

Minkälainen on LC Jyväskylä/Har-jun tietotekninen valmius ja innos-tus sosiaaliseen mediaan kaiken kaikkiaan?

– Tietotekninen valmius on vie-lä tällä hetkellä monilla jäsenillä sellainen, että koulutusta tarvitaan. Pääasiallinen haaste on luoda web-bipohjaisista palveluista sellaisia, että ne ovat turvallisia ja helppo-ja käyttää. Harju-klubi on saman haasteen edessä kuten muutkin klu-bit: mistä löytää aikaa ottaa haltuun parhaat ja luotettavimmat palvelut, joita ”netistä” on saatavilla.

Oppimisessa verkostoituminen auttaa, sillä kaikkea ei tarvitse aloit-taa tyhjästä ja ajatella itse. Helpoin tapa oppia on matkia.

Huotari neuvoo aloittamaan pie-nestä.– Kurki, mitä muut kirjoittavat. Osallistu keskusteluihin ja jaa ide-oita ja linkkejä. Bloggaa ja tiedota. Tätä kautta voi löytää oman tapansa toimia verkkoyhteisössä.

Jouni Huotarin esitys sosiaalisen median mahdollisuuksista on osoit-teessa http://www.slideshare.net/JouniHuotari/lionit-sosiaalinen-media.

Jaana RäihäläLC Viitasaari Karoliina

Myös kansainvälisiä Minkälainen on LC Jyväskylä/Har-Myös kansainvälisiä Minkälainen on LC Jyväskylä/Har-

” Kurki, mitä

muut kirjoittavat. Osallistukeskusteluihin. Jaa ideoitaja linkkejä.Bloggaa ja tiedota.

Vinkkejä Leijona-verkkoonVOIT LUODA klubisi jäsenistä ryhmän, joka voi jakaa toisilleen tietoja ja lähettää sähköpostia ryhmän tunnuksella.

OHJEET Lions-liiton sivuilta http://www.lions.fi /index.php/fi /postitusryhman-luonti-linkki

LINKKEJÄ sosiaalisen median ohjeisiin http://sometu.ning.com/; http://www.23asiaa.net/

LIONIT verkossa esim.http://www.google.com/profi les/lionsclubsorghttp://fi .wikipedia.org/wiki/Lionsklubihttp://www.facebook.com/lionsclubshttp://www.fl ickr.com/photos/lionsclubsorg/http://www.myspace.com/lionsclubsorghttp://lionsclubsorg.wordpress.com/http://twitter.com/lionsclubsorghttp://www.linkedin.com/groupsDirectory?results=&sik=12689713734671/2011LC.

Jouni Huotari

18 19METSO-LEIJONA 2012 METSO-LEIJONA 2012

annonkosken tervamestari lei-jonaveli Pentti Rautasalo on tervanpolttotaitonsa ansiosta tutustunut niin katolisen kir-

kon piispaan kuin pääministeri Harri Holkeriinkin.

Tutuiksi miehet tulivat kesällä 1990 Kannonkosken Piispalassa partiolais-ten Tervas –leirillä. Myöhemmin Rau-tasalo kävi lähetystön kanssa viemäs-sä Holkerille pienen puutynnyrillisen Kannonkoskella poltettua tervaa.

”Tervasleiri oli valtava tapahtuma. Vierailupäivänä Piispalassa oli 33 000 ihmistä”, Rautasalo muistelee.

Kannonkosken leijonat rakensivat Piispalan rantatörmään betonisen

tervahaudan juuri partioleiriä varten. Tervamestarin mukaan leirihaudassa pilkkeitä oli peräti 42 kuutiota.

Tervahaudalle vaelsi kansaa yötä päivää. Tervamestaria ilahdutti ame-rikkalaisten leiriläisten laulama Yh-dysvaltain kansallislaulu aamuyön tunteina. LC Kannonkosken poltta-maa tervaa lähti eri puolille maail-maa, kun 11 000 leiriläisestä jokainen sai muovipullollisen mukaansa.

Kolmannen polventervanpolttomestari

Pentti Rautasalo (80) on tervanpolt-taja jo kolmannessa polvessa. Hänen

Tervahaudasta tulee paljon savua vain hetki sytytyksen jälkeen. Sen jälkeen avotuli tukahdutetaan turpeilla ja pilkkeet palavat hitaasti hiiltymällä.

Pilkotut tervakset ladotaan hautaan säteittäisesti laidoilta keskelle eli napaan päin.

Vanhan perinteen mukaan tervanpolttajat kiersivät haudan kahdesti myötäpäivään ja mumisivat loitsuja. Samalla hautaa ripsuttiin lepänlehvillä. Tervamestari Pentti Rautasalo vetää letkaa.

Tervamestari Pentti Rautasalo heittää kirveen haudan yli. Se ja muuta vanhat taiat takasivat hyvän ter-vasaannon. Valokuvat tervanpolttopaikalta: lion Risto Pöntinen, Mikkeli.

” Uutta tervaa

LC Kannonkoski lupaa kesäksi 2013.

” Latomiseen

ja polttoon löytyy voimia. Kantojen pikkominen on suurin työ.

” Tervaa tulee vain

pihkoittuneistamännynkannoista. tervamestarikaan ei pysty loihtimaan tervaa kannoista, joissa sitä ei ole.

KTervamestarin tuntevat piispat ja ministeritkin

isoisänsä hankki osan elannostaan tervanpoltosta.

Isä-Jalmari ryhtyi puuhaan vasta vanhoilla päivillään. Pentti oli ter-vahaudalla ensimmäisen kerran noin 15-vuotiaana.

Isä-Rautasalo lähti metsään kirveen ja tikkakuokan kanssa ja veti kan-noista pilkkomansa tervakset kelkalla haudan lähelle. Nyt tervakset noste-taan ja ajetaan tienvarteen metsäko-neella.

Kannonkoskella on kehitetty trak-torikäyttöinen kantojen pilkontalaite, joka tällä kertaa on sovitettu metsä-koneen puomiin. Kirveille on silti töitä. Ja niiden heiluttajille.

Haudan lähellä on jälleen mittava kasa pilkkomattomia kantoja. ”Niistä tulee ainakin 50 kuutiota pilkkeitä”, tervamestari laskee ja huokailee jo nyt edessä olevaa valtavaa pilkontau-rakkaa.

”Latomiseen ja polttoon löytyy voi-mia, pilkkominen on kovin työ”, mies tietää kokemuksesta.

Uutta tervaa LC Kannonkoski lupaa kesäksi 2013.

Tervaa tulee vaintervaskannoista

Tervaa tulee vain vanhoista pihkottu-neista männynkannoista. Tervames-

tarikaan ei pysty loihtimaan tervaa kannoista, joissa sitä ei ole. Tämän Rautasalo joutui ensi töikseen ker-tomaan Tohmajärvellä, minne hänet kutsui Pro Kellotapuli –liike.

Tohmajärveläiset olivat päättäneet uusia kirkonmäen kellotapulin paa-nukaton ja tehdä sekä paanut että ter-van itse.

Pioneerit olivat nostaneet ja pilkko-neet suuren määrän kantoja. Valitetta-vasti ne olivat tuoreita, joista ei tulisi tervaa edes mestarin opein.

Rautasalon toppuutteluista huoli-matta ”tervakset” poltettiin. Saalis oli 200 litraa tervankusta eli pihkavettä.

(Jatkuu seuraavalla sivulla.)

20

” Aitoa hautater-

vaa kysytään joka kevät. Vieläkin on paljon puuveneen omistajia, jotka haluavat tervata veneen ennen vesillelaskua.

METSO-LEIJONA 2012

METSO-LEIJONA2012

LeijonanpesäOld Aleksander

Kauppaneuvoksenkatu 3 A, Mänttä

Hyvää alkanutta Vuotta 2012!Ravintola Hallin Janne

Haukilahdentie 4, 35 600 Halli, puh. 03-532 0120

Tervamestari hämmästelee sitä valtavaa innostusta, mikä Tohmajär-vellä vallitsi koko polttotapahtuman ajan. Joensuun kaupunginteatterin näyttelijät pitivät showta yllä, kir-jailija Heikki Turunen valvoi ter-vahaudalla muiden mukana baskeri kallellaan.

Tohmajärveläiset eivät masentu-neet, vaan hankkivat kunnon ter-vakset ja saivat paanuihinsa tervaa. Rautasalo ei päässyt onnistuneeseen polttotapahtumaan.

Pyhän Laurin jaKärsämäen kirkot

Rautasalon opein poltetulla tervalla on suojattu säätä vastaan muun mu-assa Pyhän Laurin kirkkoa Lohjalla ja Kärsämäen paanukirkkoa.

”Lohjalle meni yli tuhat litraa, Kärsämäelle 400 litraa”, Rautasalo muistelee.

Miehen kasvoilla häivähtää lievä vahingonilo, kun hän kertoo Lohjan seurakunnan taloudenhoitajan teke-mästä vanhasta ja yksinkertaisesta tervatestistä. Tynnyriin työnnetään höylätty puukeppi, joka paljastaa ar-motta tervaan lisätyn tai siinä muu-

toin olevan liian veden.Lohjan ”lotnikka” hylkäsi Pihtipu-

taan leijonien tervaerän, Kannonkos-ken tavara kelpasi.

Aitoa hautatervaa kysytään joka kevät. Vieläkin on paljon puuveneen omistajia, jotka haluavat tervata veneen ennen vesillelaskua. Myös mökkejä ja muita puurakennuksia suojataan tervalla, aineista parhaim-malla.Reijo Vesterinen Pentti Rautasalo on yksi neljästä LC Kannonkosken Melvin Jones -jäsenestä.

Kuva: Reijo Vesterinen

LEIJONAPERSOONA

21

M

METSO-LEIJONA 2012

Törmäsen Juhlapalvelu KyHaapasaarentie 3, Viitasaari

040-5060116

OMENOISTA TUOREMEHUAPuristamme omenoita 28.8.-28.9.2012

Ajanvaraus: p. 045 2073340 (laita talteen).

LC Jyväskylä/Jyvässeudun aktiviteetti

Lisätietoja kotisivultamme syksyllä: http://www.lions.fi /district107-g/JklJyvasseutu/

ajankohtaista.html

Paikallisestiparas jo vuodesta 1933

Kiitos ilmoittajillemme! METSO-LEIJONA

aailman Lions-järjestön toiminta-kauden 2011–2012 rauhanjuliste-kilpailun teemana oli ”Lapset tietä-vät, mitä rauha on”.

Taiteilija Arvi Saaren johtama rauhanju-listetoimikunta valitsi G-piirissä parhaaksi työksi Jyväskylän Keltinmäen koulun 5. luokan oppilaan Tiia Mykkäsen työn, joka erottui muista kilpailutöistä julistemaisuu-dellaan, väritykseltään selkeänä ja monin tavoin kilpailun teeman esittävänä.

Tiia kirjoitti kilpailutyönsä tarraan: ”Jos yhdistämme hyvät aikeemme, saamme maailmasta paremman paikan”.

Tiian työ lähti Helsinkiin edustamaan G-piiriä kilpailussa, jossa valitaan Suomen paras juliste. Se puolestaan kilpailee Yh-dysvalloissa koko kansainvälisen kilpailun parhaan julisteen palkinnosta.

Haasteelliset säännöt

Maailmanlaajuisen rauhanjulistekilpailun säännöt ovat sitovat ja kilpailijoille erittäin haasteelliset. Kilpailun aiheen mukaises-ti työssä tulisi näkyä jollakin tavoin koko globaalia maailmaa koskeva rauha. Kilpai-lutyön pitää olla henkilökohtaisesti ja käsin

tehty. Siihen ei saa liimata mitään (kollaasi-töitä ei hyväksytä). Kirjoitusten ja numeroitten käyttö ei ole sallittua, mutta muuten tekniikka on vapaa. Useimmat kilpailutyöt on tehty väriliituja, vesivärejä tai väri- ja lyijykynää käyttäen.

Keltinmäen koulussa rauhanjulistekilpai-luun osallistui 75 oppilasta kolmen opet-tajan johdolla. Kilpailun sponsoriklubina toimi LC Lohikoski.

Palkintojenjakomarraskuussa

Marraskuun 21. päivänä suoritettiin koulus-sa kilpailun palkintojen jako. Klubin presi-dentti Ossi Kurki ja kilpailun yhteyshenkilö Heikki Suni ojensivat palkinnot koulun kil-pailun kolmelle voittajalle. Tilaisuuden hui-pentumana piirikuvernööri Pertti Jämsèn ojensi piirin palkintona ”kirjekuoren” G-piirin voittajalle Tiia Mykkäselle.

Rauhanjulistetoimikunta kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita oppilaita, koulujen opettajia ja sponsoriklubeja. Kilpailu tukee osaltaan arvokasta rauhankasvatustyötä, toimikunta toivoo ensi vuoden rauhanjulis-tekilpailuun vieläkin runsaampaa osallistu-mista.

Tiian rauhanjuliste oli erilainen ja moniulotteinen

Jyväskylän Keltinmäen koulun oppilaan Tiia Mykkäsen voittoisa rauhan-juliste edustaa G-piiriä Suomen ja kansainvälisessä kisassa.

22

P

METSO-LEIJONA 2012

Pihtiputaan Lionsklubi juhli viime maaliskuussa 55-vuoti-asta toimintaa. Juhlan yhtey-dessä palkittiin ansiomerkeillä

useita 30, 40 ja 50 vuotta toimineita lioneita. Arvokkain huomionosoitus oli PDG Heimo Kupsulle myönnetty ansiomerkki 50 vuoden toiminnasta.

Pihtiputaan klubin historiassa Hei-mo on toinen lion joka on ollut mu-kanan toiminnassa yli 50 vuotta. Ai-kaisemmin ainoastaan perustajäsen Reino Varha oli yli 50 vuotta klubin jäsenenä.

Uusi klubi kehittiinnolla Pihtipudasta

Ensimmäinen Heimon kokemus Lions-toiminnasta tuli Lions-iltamis-ta.

– Pari vuotta ennen kuin 1961 mi-nut kutsuttiin klubin jäseneksi tutus-tuin klubin iltamissa ensimmäistä kertaa lionismiin. Näin siellä mm. miehen joka oli pukeutunut suureen leijonan pukuun.

Uuden klubin toiminta oli 1960-lu-vulla aktiivista ja erityisellä innolla oltiin kehittämisessä Pihtipudasta.

– Lions-henki oli hyvin 60-luvul-la innostunutta ja kokoukset lähes poikkeuksetta täysilukuisia. Innos-tus aktiviteeteissa kohdistui pää-asiassa Pihtiputaan kehittämiseen. Klubiesitelmien seurauksena miltei poikkeuksetta syntyi tulokseksi ak-tiviteetti paikkakunnan olojen pa-rantamiseksi. Kyläkuvan parantami-seksi järjestettiin pihakilpailu, syntyi aloite Pihtipudas-seuran, Kotiseudun Sanomat -paikallislehden perustami-sesta, myös museohanke sai vauhtia klubin aloitteesta.

– Aktiviteetit olivat usein tal-kootöitä. Siten saivat alkunsa mm.ampumaradan perustukset, jää-kiekkokaukalon rakentaminen, yms. muistelee Heimo 1960-luvun klubi-toimintaa.

Näkyvä jamonipuolinen lion-ura

Aktiivinen lion, Heimo, sai pian vastuu klubin, piirin ja liiton tehtä-vissä. Hän oli klubin presidenttinä 1968–69, I-piirin piirikuvernöörinä 1972–73, Lions-liiton varapuheen-johtaja 1973–74, Lions-liiton nuori-sovaihtojohtaja 1974–1979.

Oma klubi ei kuitenkaan täysin huomannut Heimon kykyjä, eikä hän ottanut vastaan Lions-liiton puheen-johtajan tehtävää.

– Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan! Olin innokkaasti toiminut erään klubiveljeni mainosmiehenä hänen pyrkiessään piirikuvernöö-riksi, mutta tulinkin itse merkityk-si. Yllätykseksi LC Kalajoki ja LC Kärsämäki olivat tehneet minusta esityksestä ja tulin valituksi I-piirin

piirikuvernööriksi.– Kuvernöörineuvoston kokouk-

sessa tulin valituksi Lions-liiton puheenjohtajaksi 1973. En voinut millään suostua tehtävään opettaja-tehtäväni ohessa, kun olin juuri os-tanut osake-enemmistön yrityksessä, jonka kehittäminen oli ykkösasia. Onneksi vpj. Hannu Koskivuori oli valmis tehtävään ja vaihdoimme

puheenjohtajuudet keskenämme ku-vernöörineuvoston suostumuksella. Muiden kokousten lisäksi vuosina 1972–1980 olin 28 peräkkäisessä ku-vernöörineuvoston kokouksessa.

Tehtävät veivätympäri maailman

Lions-tehtävät veivät Heimon myös

lukuisille matkoille ympäri maail-maa.

– Lions-liiton tehtävät ovat vieneet minua monille matkoille. Piirikuver-nöörin koulutuksen sain Mexico Ci-tyssä. Nuorisovaihdon tehtävissä oli Honolulun ja Tokion convensonissa. Kuuden vuoden aikana osallistuin mm. Brightonin, Berliinin, Nizzan, Maltan, Torremolinoksen, Frankfur-tin ja Turun Eurooppa Forum -ko-kouksiin. Lisäksi olin nuorisovaih-don ja pohjoismaisissa kokouksissa. Lions-tehtävissä ulkomaanmatkoja kaikkiaan kertyi yli kaksikymmentä.

EläkepäivätEspanjassa

Neljän kauden toiminta Lions-liiton nuorisovaihdon johtajana on jättänyt Heimoon pysyvän jäljen ja vienyt hänet eläkepäivinä Espanjaan. Eikä tuosta kansainvälisyydestä ole oma klubikaan kärsinyt, sillä klubi on lähettänyt ympäri maailmaa yli 60 nuorta.


PDG Heimo Kupsu 50 vuotta leijonana

Jälleen elokuussa 2010 nuorisovaihdon tehtävissä PDG Heimo Kupsu jakoipalkintoja Lucky Lake Lions -nuorisoleirin Pihtipudas päivään päätteeksi.

Kun Heimo on talvet Espaniassa presidentti Harri Back luovutti ansiomerkin 50-vuoden ansiokkaasta lions-toiminnasta Heimon ”kesäloman” aikana elokuun 2011 klubi-illassa.

LEIJONAPERSOONA

” Käyn Torre-

molinoksessaLions-kokouksissa silloin tällöin.Golf-kärpäsen puraisemaHeimo Kupsu, joka viettäätalvet Espanjassa.

I


– Pihtiputaan klubin yksi merkittä-vin aktiviteetti on ollut nuorisovaih-to. Kiihkeimpänä vuonna lähetimme viisi pihtiputaalaista nuorta Amerik-kaan, Texasiin. Lisäksi kolme nuorta matkusti Ruotsiin ja kaksi Tanskaan nuorisoleirille. Pihtiputaalaisia on ollut nuorisovaihdossa Amerikassa, Aasiassa, Afrikassa, Väli-Ameri-kassa ja ainoastaan Etelä-Amerikka ja Australia ovat jääneet vaihdon ulkopuolelle. Nuorisovaihtoa on myös kotimaassa, sillä olimme Ilmo Kurosen kanssa 1960-luvun lo-pulla kansainvälisen nuorisoleirin vetäjinä Hauholla ja Kuortaneella.– Olin 1991 Venäjän ensimmäisen lions-klubin LC Moskovan perus-tamisdelegaatiossa ja klubimme oli mukana LC Viipurin perustamisjuh-lassa.

– Minusta tuntuu että tämä kansain-välinen toiminta jättänyt minuunkin jälkensä, sillä olen nyt eläkepäivinä asunut talvikaudet Espaniassa jo 11 vuoden ajan, golf-kärpänen puraise-mana.

– Käyn Torremolinoksessa Lions-kokouksissa silloin tällöin. Se on es-panjalainen lions-klubi, joka on suo-malaisten klubi, sillä siellä puhutaan suomea.

Klubitoiminnankehittäjä

Heimolla on aina riittänyt virtaa ja ideoita klubin toiminnan kehittämi-seen. Hänen ideoistaan ovat saaneet alkunsa mm. Kinnulan klubi, Pih-tiputeet -messut josta alkoi useiden messujen sarja.

– LC Kinnulan perustamisessa olin kummina ja opasleijonana 1967. Kolmas klubin viiri, klubilippu ja Pihtiputaan-isännänviirin klubi on toteuttanut ehdotukseni pohjalta.

Lions-toiminnansta 50 vuoden ajal-ta on jäänyt paljon hyviä muistoja.

– Mieleenpainuvimmat muistot, lions-taipaleelta, ovat kansainväliset kokoukset ja yhteistyö eri maiden lionien kanssa. Tietysti myös oman klubin erilaiset yhteistilaisuudet sau-nailtoineen ja retkineen ovat mielui-sia muistoja.

– Lionismin ylevät eettiset arvot ja päämäärät eivät jätä varmaan ketään kylmäksi! Kun oli halu olla yhteis-työssä samoin ajattelevien naisten ja miesten kanssa, oli helppo innostua Lions-työstä, ja olla tekemässä tätä maailmaa paremmaksi elää ja asua, kiteyttää Heimo yli 50 vuotta kestä-nyttä innostustaan.

Pekka Arkilahti

stahdamme alas jyväskyläises-sä kahvilassa. Pöydän toisella puolella istuvat tarkoilla sil-millä varustetut tulevaisuuden

rokkitähdet: Paulus Riuttaanmäki (16) ja Nuutti Juvonen (16) Pojat hörppivät kaakaota ahkerasti ja odot-tavat.

Mistäsolikaan kyse...

Suomen Lions-liitto järjestää tänä vuonna jo kolmatta kertaa SKEBA-nuorten bändikilpailun. Kilpailun tarkoituksena on antaa nuorille ja lupaaville yhtyeille mahdollisuuden näyttää osaamisensa koko Suomen tasolla.

Kilpailussa mittaa ottavat niin ras-kaampaa metallia soittavat nuorta uhoa täynnä olevat pojat kuin kau-niita harmonioita tarjoavat poppi-bändit. Ainoa rajoitus kilpailuun on yläikäraja 20 vuotta sekä jäsenten 18 vuoden keski-ikä.

Viime vuonna Skebassa järjestet-

tiin piirien alkukarsintojen jälkeen semifi naali Seinäjoella rytmikorjaa-molla ja fi naali Vaasan Ritzissä. Vaa-sassa kilpailun ehdottomasti parhaan shown tarjonnut ryhmä voitti ansai-tusti myös koko kisan. Jyväskylästä kotoisin oleva Four of a Kind loisti soittotaidoillaan, lavaesiintymisel-lään sekä loistavilla omilla lauluil-laan. Vaasasta takaisin Jyväskylään ja tähän vuoteen.

Musikaalisuusperittyä

Nuutti ja Paulus ovat molemmat perineet musikaalisuuden vanhem-miltaan. Musiikki harrastuksena on ollut molemmilla mukana elämässä jo nuoresta alkaen.

Nuutti tarttui rumpukapuloihin isänkin hakatessa rumpuja. Paulus taas aloitti basistina, kun bändiä pe-rustaessa basso oli vapaa soitin.

Four of a Kindin taru alkoi jo en-simmäisestä bändistä 3. luokalla. Muutaman nimenvaihdoksen jälkeen Four of a Kind, tai FOAK vakiintui yhtyeen nimeksi.

Bändikilpailuissaenemmänkin menestystä

Mitä nämä 16-vuotiaat nuoret rokka-rit sitten ovat saaneet aikaan? Yhtye on voittanut paikallisen Toukofestin bändikilpailun neljä kertaa peräk-käin (vaikkakin neljännellä kerralla oli ensimmäinen sija jaettu). Ääni ja vimma -kilpailun fi naalissa yhtye ylsi fi naaliin nuorimpana yhtyeenä.

Skebaan pojat päättivät lähteä yh-tyeen kolmas jäsen Noel Syvälahti (15) löysi kilpailun netistä. Hommaa oli jo tehty hyvän aikaa ja settikin oli valmis, joten päätös lähteä kisaan oli helppo silloiselle nelikolle, nykyi-selle kolmikolle. Kisan voittaneessa kokoonpanossa vaikutti myös Mati-as Naskali, 16, joka on voiton jäänyt pois kokoonpanosta.

Skebasta jäi yhtyeelle vain hy-viä muistoja. Kisan taso oli korkea ja erilaisia tyylisuuntia riitti vaikka muille jakaa. Omasta mielestään yh-tye erottui monipuolisella ja hyvin treenatulla lavaesiintymisellä.

Pääpalkinto menee kuulemma en-simmäisen virallisen demon tekemi-seen. Pidemmän matkan tavoitteena on levytyssopimus ja tarpeeksi keik-koja. Kuva leijonistakin on kuulem-ma muuttunut ja vielä entistä positii-visempaan suuntaan.

Mitä Nuutti ja Paulus siis odotta-vat? Nopeita autoja ja rokkitähden elämää?– Seuraavaksi mennään treenikäm-pälle treenaamaan, kuuluu Nuutin vastaus.

Vanha sanonta pitää näköjään edelleen paikkansa. Harjoitus tekee mestarin, ja mestari harjoittelee jat-kuvasti.

Jos haluat seurata Four of a Kindin menoa, tykkää heistä Facebookista tai ota yhteyttä osoitteeseen: offi [email protected]

Vili UrpilainenLeo Club Jyväskylä/Lohikoski

Skebasta vauhtia tulevaisuuteen

”Tykkää Four of Kindia Facebookissatai ota yhteyttäosoitteeseenoffi [email protected]

Jyväskyläläinen Four of Kind voitti Lions-liiton Skeba-kisan viime vuonna. Kuva: Four of Kind.


lipa hienoa, että saimme turk-kilaisen vaihto-oppilaan Lions-liiton kautta viime kesänä. Olen nimittäin ollut töissä Turkissa

ja osaan hieman kieltäkin. Käymme edelleenkin kauppaa Turkin kanssa työni puitteissa ja pidän tärkeänä kielitaitoni ylläpitoa. Näin myös lapseni saivat kosketuksen minulle rakkaaseen maahan. Olemme jo suun-nittelemassa vastavierailua hänen kotikaupunkiinsa ensi kesäksi.”

Turkkilaisen vaihto-oppilaanisäntäperheen isä

Alkukommentti on lainattu mukavas-ta puhelinkeskustelusta, jonka kävin isäntäperheen kanssa viime elokuussa. On aina mieltä lämmittävää saada po-sitiivista palautetta tekemästään työs-tä, jota pitää arvokkaana.

Kielitaidon ylläpito on yksi yleisim-mistä syistä ottaa nuori kotiinsa. Eri kieliä on tarjolla useita, sillä Lions-liitto on jo 50 vuoden ajan järjestänyt joka vuosi kansainvälistä nuorisovaih-toa – nykyään yli 40 maan kanssa.

Onko perheessäsi nuori, joka kirjoit-taa englannin tai jonkin muun kielen syksyllä 2012 ylioppilaskokeessa tai kaipaa muuten vain kielikylpyä? Ensi kesänä Keski-Suomeen tulee jälleen noin 15 nuorta etupäässä Euroopan alueelta.

Saapuvat nuoret ovat iältään 16–21-vuotiaita ja he tulevat 10–12 eri maasta. Eurooppalaisten vaihtoaika on 2–3 viikkoa ja muilta mantereilta 4–5 viikkoa. Pidemmän vaihtoajan voi ja-kaa puoliksi toisen perheen kanssa.

Vaihtoaika on ensi kesänä pääsään-töisesti 2–3 viikkoa heinäkuussa ja

päättyy 28.7. alkavaan kansainväliseen leiriin. Leiri pidetään Pieksämäellä.

”Koskaan ei meillä ole syöty niin hyvää ruokaa kuin sinä kesänä, kun meillä oli italialainen poika nuori-sovaihdossa. Heidän kulttuuriinsa ruoka kuuluu olennaisena osana jo pienestä pitäen ja myös pojat ovat kiinnostuneita keittiöaskareista. Hän teki meille kotipuolensa ruokia pyytä-mättä ja halusi oppia myös suomalai-sia reseptejä. Meillä oli lasten kanssa tosi hauskaa keittiössä!”

Italialaisen vaihto-oppilaanisäntäperheen äiti

Haluaisitko tutustua toiseen kulttuu-riin paikallisen asukkaan opastamana? Joskus pienet ja arkisetkin asiat saat-tavat tuntua ulkomaalaisesta uusilta ja jännittäviltä – ja sama pätee toisin päin.

”Hieman minua jännitti viedä japanilainen miljoonakaupungin asukas mökillemme Kainuuseen, kun ei siellä ole sähköjäkään ja saunave-detkin täytyy kantaa järvestä. Päivän mittaan hän ihmetteli montaa asiaa: oravat syövät pähkinöitä kädestä ja siili taapertaa vapaana pihamaal-la. Iltanuotiolla päivän päätteeksi makkaraa paistaessamme hän vihdoin lausui: Kyllä Suomi on rikas maa. – Kaivatessamme selitystä hän tarkensi: Teillä on näin paljon puuta ja puhdasta vettä! - Asioita, joita me emme osaa aina arvostaa tarpeek-si.”

Japanilaisen vaihto-oppilaan isäntäperheen isä

KOKEMUKSIA NUORISO-VAIHDOSTAISÄNTIENSILMIN

Mizuki Sato oli Anne Niemisen (oik.) perheessä vaihto-oppilaana muutamia vuosia sitten ja tutustui muun muassa suomalaisiin kan-sallispukuihin.

0


Jos perheessäsi on ulkomaille nuori-sovaihtoon tulevaisuudessa haluava nuori, mutta ikää ei ole vielä tarpeek-si (vähintään 17 v.), on tässä sinulle mainio tilaisuus ottaa vastavuoroi-suusperiaatteella ensin ulkomailta vaihto-oppilas perheeseenne. Nuoret pääsisivät tutustumaan toistensa kult-tuuriin sekä solmimaan kansainvälisiä ystävyyssuhteita pitkälle aikuisikään saakka.

Ottamalla nuoren perheeseesi lisäät todennäköisyyttä saada tulevaisuu-dessa oman nuoresi ulkomaille.

Leijonien nuorisovaihtoon ei liity opiskelu eikä työ. Nuori on perhees-säsi kuin oma lapsi.

Hänelle tarjotaan oma nukkuma-paikka ja ateriat, aivan kuten suo-malaisille nuorille ulkomailla. Nuo-ri maksaa itse matkansa Suomeen. Käymällä kirjeenvaihtoa etukäteen ja selvittämällä, mitkä ovat hänen kiin-nostuksensa kohteita, vaihtoajasta saa eniten myönteisiä kokemuksia.

”Kävi ilmi, että vaihto-oppilaamme oli taiteellisesti erittäin lahjakas. Otimme yhdessä selvää taidetarjon-nasta ja yllätyin itsekin, että joka kunnassa on jonkinlainen kesänäyt-tely. Vaihtoaika sujui rattoisasti niitä kierrellen. Matkalle eksyi myös monta kirpputoria ja kansallispu-kunäyttely – oivallinen tapa esitellä

suomalaista designia ja kansanpe-rinnettä.”

Keskisuomalainen vaihtonuoren ”host äiti”

Paikalliset kohteet ovat helposti esi-teltävissä, samoin ruokakulttuurim-me. Suomessa on myös runsaasti kesätapahtumia ja festivaaleja, joille kannattaa osallistua.

”Intialainen poika tuli Suomeen perheemme harmiksi juuri juhannus-aattona. Ei auttanut muu kuin viedä hänet suoraan lentokentältä juhan-nustansseihin – olimmehan ostaneet liput tangon kuninkaan konserttiin jo etukäteen. Illasta tuli kuitenkin ainutlaatuinen. Delhiläinen ihastui tangoon ja esiintyjä halusi samaan kuvaan kaukaisen faninsa kanssa. Hän esitteli kotona olevansa kuvassa suomalaisen kuninkaallisen kanssa.”

Reijo Taipaleen juhannus-keikalta poimittu

Kokonaisuutena ottaen vaihtoaika opettaa molemmille osapuolille pal-jon. Opiskelijavaihto on mitä parhain-ta kansainvälisyyskasvatusta, jota voi suositella kaikille lämpimästi.

Lisää tietoja saat parhaiten avaa-malla nettisivumme www.lions.fi /district107-g ja sieltä Nuorisovaihto. Invitation and Host Family –lomak-keen täyttämällä ja lähettämällä se paikallisen lions-klubin edustajalle osallistut hakuun. Tiedot klubeista löydät myös em. sivulta. Voit myös laittaa tiedusteluja suoraan nuoriso-vaihtojohtajalle osoitteeseen [email protected] .

Hakuaika on nyt ja päättyy maalis-kuun lopussa. – Ota yhteyttä!

Nuorten asiallaAnne Nieminen107-G piirin nuorisovaihtojohtaja

” Leijonien

nuorisovaihtoon ei liity opiskelu tai työ.Nuori on perheessäkuin oma lapsi.

Viitasaarella, kesällä 2010 järjestetyllä Lucky Lake Lions -leirille osallistui 25 Lions-nuorisovaihtonuorta 18 eri maasta.

Lummeniemen leirikeskuksen pihapöydässä käytiin monet keskustelut.

Amazing race Viitasaari -kisassa yhdellä rastilla piti valmistaa karjalanpiirakka.


uti Palomiemi sai kuulla Lions Questistä ensimmäisen kerran omien lastensa koulun kautta.

–Vanhemmille tiedotettiin LQ-tunneista, ja tunnit olivat antoisia ja niistä keskusteltiin meillä kotona. Työkaverini, Johanna Arho-Fors-blom, hehkui Quest-intoa ja halusin itsekin Questin työtavat käyttööni, kertoo Paloniemi.

–Pääsin Hanna Kokkalan Lions Quest –kurssille marraskuussa 2011. LQ-kurssista jäi päällimäisenä mie-leen kurssin hyvä ja lämmin tunnel-ma. Kurssipäivien jälkeen olen ollut sitä mieltä, että kurssi oli antoisa. Kurssilla kerrottiin ja koettiin hyvä ja turvallinen lähestymistapa mm. yhteistoimintaan ja mielipiteen ker-tomiseen. Kouluttajamme Hanna oli ammattitaitoinen ja rauhallinen sekä asiansa osaava, löysi ratkaisuja kysy-myksiimme ja oli johdonmukainen.

–Myös yläkoulussa Questin to-teuttaminen on ehdottoman tärkeää. Quest edesauttaa nuorten itsetunte-musta juuri tuona murrosiän muutok-sen ja epävarmuuden aikana nyky-yhteiskuntamme vaativassa, kilpailun täyttämässä yhteiskunnassa.

Opit hetikäyttöön

Paloniemi itse aloitti heti kurssin jäl-keen Questin muun muassa ryhmä-työtilanteissa.

– Luokkani pikkujoulut pidin Quest-hengessä ja oppilaskunnan hallituksen tomintaan otin käyttöön Venn-diagrammin, jonka avulla tar-kastelimme nuorten osallisuutta ja osallistumista yläkoulumaailmas-sa. Koen, että Quest-ohjelma auttaa opettajaa helpoin ja oikeasti hyväksi havaituin keinoin tukemaan lasta ja nuorta tuntemaan ja kokemaan it-sensä omaksi arvokkaaksi itsekseen sekä edelleen myös ymmärtämään ja asettumaan toisen lapsen ja nuoren asemaan.

Turvallisessa ilmapiirissäelämää varten

Jo 16 vuotta Lions Quest -koulut-tajana toiminut Hanna Kokkala on käyttänyt säännöllisesti Quest-ohjel-maa vuodesta -94 alkaen.

– On ollut suuri ilo vetää viikoit-tain ohjelmaa oman luokan lisäksi muillekin luokka-asteille sekä myös vanhempien kohtaamisessa. Tiedän ja tunnen oppilaiden pitävän toimin-nallisesta opetuksesta, jossa jokainen voi tutussa, turvallisessa ilmapiirissä ajatella ja harjoitella elämässä tarvit-tavia taitoja ja valmiuksia.

Itsetuntemuksesta lähtee kyky koh-data arvostaen myös muut ihmiset.


Lions Quest kahdenopettajan kokemuksena

Vasemmalla ensimmäistä kertaa Quest -kurssilla Outi Paloniemi ja oikealla Johanna Arho-Forsbom, juuri valmistunut Lions Quest -kouluttaja.

Lions Ouest -kouluttaja Hanna Kokkala ja Quintus-nalle.

KOKEMUKSIAAN KERTOVAT:

OUTI PALONIEMIHistorian ja yhteiskuntaopin opettaja Tikkakosken koulussa Jyväskylässä.

Osallistui Lions Quest-koulutukseen marraskuussa 2011.

HANNA KOKKALALuokanopettaja Raunistulan yhtei-näiskoulussa Turussa.

Toiminut Lions Quest -kouluttajana vuodesta 1995.

Kouluttanut satoja henkilöitäLions Quest -kursseilla ja toivoo työn jatkuvan vielä pitkään.

O

” Itsetunte-

muksesta lähteekyky kohdataarvostaen myösmuut ihmiset.Hanna Kokkala


Yhdessä koetun ilon kautta toisiin tu-tustuminen luovat tunnesidettä toisis-ta välittämiseen ja huolenpitoon.

– Meille aikuisille ja kasvattajille työkalut terveen kasvun tukemiseen ovat osa vastuullista aikuisuutta.Oppilaiden, ihan pientenkin, ajatuk-set ja mielipiteet pystyvät yllättä-mään aina vaan. Erityisesti on jäänyt mieleen jo yläkouluun siirtyneiden oppilaiden lausahdus siitä, miten ne suojaavat tekijät, joiden kanssa niin kovasti alakoulussa töitä tehtiin ovat nyt iän karttuessa tulleet heille todek-si ja tueksi, sanoo Kokkala.

Kun pienet oppilaat vievät Quintus-nallen kotiin, kirjoittavat kotiväen kanssa Nalle-päiväkirjaa ja seuraava-na päivänä riemulla ja suurellä mer-kityksellisyydellä esittelevät tuotos-ta muulle luokalle, kyse ei ole vain fyysisestä pehmolelun kuljetuksesta, vaan syvemmästä kokemuksesta vas-tuun kannosta. ”Paras tunti ikinä”-pu-he antaa lämpimän ja varman tunteen Questin tarjoamien elämän mittaisten eväiden tärkeydestä.

– Koko Questin maailma on ollut minulle selkeyttävä, opettava ja va-laiseva ohjenuora niin opettajan työ-hön kuin yksityiselämäänkin. Oma rohkeuteni kohdata lapsi tai nuori ja vaikuttaa koko oppilasryhmään ovat syventäneet opettajuuttani ja kasvat-tajuttani. Questissa teoriat limittyvät toisiinsa saumattomaksi kokonai-suudeksi; taidoissa ja toiminnoissa kiteytyy koko inhimillinen elämä ja vuorovaikutus.

– Ohjelman arvo ei ole sidottu ai-kaan tai paikkaan. Toivomme maail-man muuttuvan parempaan suuntaan ja päivittelemme ajan ilmiöitä. Muu-tos alkaa kuitenkin aina itsestämme ja näkemyksien laajentamisesta, oi-valluksista suhteessa mina ja muut. Näissä pohdinnoissa Quest-ohjelmi-en antama malli on erityisen antoisa, selkeä ja toimiva.

– Erityisesti minuun on tehnyt suuren vaikutuksen kasvatustietei-lijä H.Stephen Glenn teorioillaan itsetunnosta, moraalista ja henkilö-kohtaisen sitkeyden merkityksestä, korostaa Kokkala.

Vanha kiinalainen sananlasku ki-teyttää syvän viisauden, joka kosket-taessaan voi olla tie omaan kasvuun ja muutokseenkin. ”Jos annat minul-le kalan, saan ruokaa yhdeksi päi-väksi. Jos opetat minut kalastamaan, saan ruokaa loppuelämäkseni.” Kyse on siis taidoista välineenä elämässä selviytymiseen ja pärjäämiseen.

Kasvaminen ja kasvattami-nen on pitkäaikainen prosessi, elämänmittainen matka! Toi-von, että uudet näkökulmat vah-vistavat lähestymistapaa siihen. Questista onnellisena

Johanna Arho-Forsbom

” Kasvaminen

ja kasvattaminen ovat elämän-mittainen matka.

Tässä he ovat, koko nuori perhe. Per-heen isä Borleus Louis (22) kertoo:

– Katsoin elokuvaa kadulla, ja läh-din pois. Yhtäkkiä huomasin, kun taloja alkoi sortua ja valaisinpylväi-tä kaatui. Näin ihmisiä sortuneiden talojen alla. Tulin surulliseksi, kun en pystynyt tekemään mitään heidän auttamisekseen. Sillä hetkellä olin aivan toivoton ja tuntui kuin menet-täisin järkeni, mutta Jumala auttoi minua selviytymään.

Myöhemmin iso auto poimi ihmi-siä viedäkseen heidät St.Marcin sai-raalaan.

– Pääsimme St.Marciin, jossa serk-kuni auttoi meitä seuraavat päivät.

Uusi kaunis kotitalo

Perhe on juuri päässyt muuttamaan

uuteen kauniiseen kotiinsa. Äiti Cla-ricia (19) on onnellinen. Talo on toinen niistä kahdesta, suomalaisten leijonien jo tähän mennessä rahoitta-mista taloista Haitissa. Pientä Rian-na Kénolia (1) tulemme tapaamaan vielä uudestaan.

Suomalaiset lionsklubit olivat jou-luun mennessä lahjoittaneet Haiti-

taloille yhteensä 15 129,20 euroa. Haitilaisten taistelu elämän jälleen-rakennushankkeessa jatkuu. Niin jatkuu meidänkin Haititalot-projek-timme.

Suomalaiset leijonat rakentavat pysyviä, myrskynkestäviä taloja ja koteja haitilaisille. Tämä perhe on onnellinen, heillä on nyt koti, joka kestää myrskyt...

Toivottavasti saamme lahjoittaa sellaisen mahdollisimman monel-le. Sinä ja klubisi voitte vaikuttaa siihen. Lahjoituksia Haiti-taloihin kerätään Suomen Lions-liiton kata-strofi tilille humanitäärisenä keräyk-senä 30.6.2012 asti eli tämän kauden loppuun. lion Leena LappalainenHaiti - talot projektikoordnaattori

Borleus, Clarisia ja Rianne Haitista ovat kiitollisia

Partiolaiset lähestyvät leijoniaLionsklubeilla ja Suomen partiolai-silla on ollut jo pitkään hyvää yh-teistyötä monella paikkakunnalla. Lions-liitto on on päättänyt suhtau-tua myönteisesti tuleviin avustus-pyyntöihin koskien lippukuntien ret-keilyvarusteiden hankintaa.

Klubeilta toivotaan samaa suhtau-tumista. Partiolaiset ovat vastavuo-roisesti valmiita tulemaan klubien tapahtumiin ja aktiviteetteihin esitte-lemään toimintaansa.

Ohessa otteita Suomen Partiolaiset ry:n puheenjohtaja Heidi Jokisen yhteistyötä kehystävästä kirjeestä.

”Vuonna 2011 Suomen Partiolais-ten ohjelmapainotus oli retkeilyssä ja partiotaitokisoissa. Painotuksen iskulause kuului: Suuntaa retkelle, suuntaa kisaan! Painotus onnistui hyvin ja haluamme tänä vuonna jat-kaa teemaa hieman muunneltuna.

Luonnossa tapahtuvan partio-toiminnan tavoitteena on opastaa partiolaista omien kokemusten ja elämysten kautta arvostamaan moni-muotoista luontoa. Vastuu luonnosta ja elinympäristöstä kuuluu jokaisel-le. Haluamme, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia luonnon monimuotoisuudesta, van-hoista metsistä, eliölajien kirjosta ja puhtaasta ilmasta. Suomalaisina meillä on erityinen vastuu puhtaasta Itämerestä ja vesistöistämme.

Haluamme levittää henkilökohtais-ta ja kunnioittavaa suhdetta luontoon. Jokaisella tulee olla mahdollisuus päästä metsään ja vesille. Haluamme kunnioittaa jokamiehen oikeuksia ja edistää kestävää luonnossa liik-kumista sekä luonnon käyttöä las-ten ja nuorten toimintaympäristönä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi partiolaiset tarvitsevat luonnossa

liikkuessaan välttämättömiä retkiva-rusteita, joiden puuttuminen voi olla monessa lippukunnassa suoranainen

retkitoiminnan este. Suomen Lions-liitto ja Suomen

Partiolaiset ovat keskustelleet mah-dollisuudesta yhteistyöhön lasten ja nuorten luontokokemusten li-säämiseksi. Paikalliset Lions Club -jäsenyhdistykset avustaisivat par-tiolippukuntia retkivarustehankin-noissa mahdollisuuksiensa mukaan. Suomen Lions-liitto ry ja Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry tiedottavat yhteistyössä omia jäsen-järjestöjään asiasta talven/kevään 2012 aikana.

Yhtenä mahdollisuutena talvi-retkeilyyn liittyvänä hankintana lippukunnille mainostetaan Hawu-kamiinatelttaa, joka on suunniteltu partiolaisten lähtökohdista.”

Pirjo Nyman

Partiolaisten talviretkeilytarpeita voisi tyydyttää esimerkiksi Hawu-kamiinateltta.

” Haluamme

levittää henkilö-kohtaista ja kunnioittavaasuhdetta luontoon. Jokaisella tulee ollamahdollisuus päästämetsään ja vesille.


LC Jyväskylä Cygnaeus liittyi mu-kaan vanhusten vapaaehtoiseen ul-koiluttamiseen vuoden 2010 alussa, kun Keljon pitkäaikaishoidon palve-luyksikön johtaja, Eeva-Liisa Saar-man otti yhteyttä klubimme silloi-seen voimakaksikkoon, presidenttiin ja sihteeriin.

Klubissamme nähtiin mahdollisuus käynnistää hyödyllinen palveluakti-viteetti, joka sopi erinomaisesti pal-veluajatukseemme. Vapaaehtoisiksi ilmoittautui kymmenkunta veljeä, monet vielä ladyjen kanssa.

Toiminta jatkui siten, että osal-listujat jaettiin kahteen ryhmään vanhainkodin osastojaon mukai-sesti. Taloon tutustumiskierroksen ja perehdyttämisen jälkeen olimme valmiit aloittamaan vapaaehtoistyön työuramme tammikuun puolivälissä 2010. Toimintakaudella 2010–2011 palvelutunteja kertyi noin 500.

Yhteistyö toi mukanaan myös uu-den aktiviteetin, kun LC Jyväsky-lä Cygnaeus lahjoitti vuonna 2010 Osasto 4:lle television asukkaiden käyttöön.

Osaston näkökulmasta

Koska vanhusten ulkoiluttamiseen on henkilökunnalla vain rajalliset mahdollisuudet, tuo LC Jyväskylä Cygnaeuksen aktiviteetti toivottua apua henkilökunnalle ja vaihtelua ja virkistystä vanhusten päivärutii-neihin.Varsinkin talvisaikaan asuk-kaiden ulkoiluttaminen on pitkälti vapaaehtoisten varassa. Myös omai-set ulkoiluttavat omiaan varsin aktii-visesti. Henkilökunnan toive on, että va-paaehtoistyöntekijä olisi hyvinkin omatoiminen varsinaisessa ulkoilu-tustyössä. Henkilökunta toki auttaa asukkaan pukemisessa ja riisumi-sessa sekä tarvittaessa rullatuoliin laitossa. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat tyytyväisiä ulkoiluun eikä nega-tiivista palautetta asukkailta tai asuk-kaiden omaisilta ole tullut.

”Isolla puolella” omatoimisesti ul-koilemaan pystyviä asukkaita ei ole ja vain muutama pystyy ulkoilemaan

kävellen, tosin talutettuna, enemmis-tön vaatiessa pyörätuolin käyttöä. Valtaosa dementiapuolen asukkaista pystyisi kuntonsa puolesta ulkoile-maan itsenäisestikin, mutta sairau-destaan johtuen tarvitsisivat aidatun ulkoilualueen.

Useita auttajatahoja

Leijonat eivät ole läheskään ainoa vapaaehtoistyötä osastolla 4 tekevä yhdistys. Kaikki seurakunnat toimi-vat hyvin aktiivisesti, Sydänyhdis-tys toimii isolla joukolla ja järjestää osastolla mm. pikkujouluja, Jyväs-kylän Ammattikorkeakoulu on myös aktiivinen toimija.

Versova-hankkeen kautta on liit-tynyt yksityishenkilöitä tekemään Keljossa vapaaehtoistyötä. Kaiken kaikkiaan erilaisten toimijoiden kirjo on suuri. Joulun aikaan esiintyy jopa

ruuhkaa ja joskus eri ryhmien aika-tauluttaminen on työlästä.

Miten käytännössä...

Palveluaktiviteetin käytännön toteut-tamisesta kertoo hankkeessa alusta asti mukana ollut Pekka Einovaara.

– Pyrin käymään kerran viikossa asukkaiden ruokailun jälkeen ja aloi-tan tavanomaisesti hieman ennen klo 13:a. Olen ollut periaatteessa vuoro-viikkoina Onnelassa (dementiaosas-to) ja Isolla puolella. Ilmoitan teks-tiviestillä osastonhoitajalle tulostani ja saan paluuviestinä varmistetun ja osaston aikatauluun sopivan tiedon siitä, kummalle puolelle menen.

Ulkoilulenkki on lyhyehkö, 20–30 minuuttia. Yritän tehdä kaksi ul-koilukierrosta päivässä. Onnelan asukkaita ulkoilutan pääsääntöisesti taluttaen ja joskus otteen on oltava

tiukkakin, ettei kaveri lähde omil-le teilleen. Tässä on huomattavana apuna se, että olen ”senttaaliklubin” jäsen ja otteeni on tarvittaessa hyvin-kin pitävä. Ison puolen asukkaita ul-koilutan pääasiassa pyörätuolissa.

Yritän ylläpitää kevyttä keskuste-lua, jos asukas pystyy vastaamaan. Aiheet kannattaa valita ulkoilutetta-van menneisyydestä, kysellä, mut-ta ei udella. Suosittuja aiheita ovat myös lapset, lastenlapset, asukkaan entinen työ, marjastus, sienestys, au-tot, matkustelu, maanviljelys, sää ja verotus. Kesällä B –talon edustalla oleva kiikku on varsin suosittu.

Tärkeintä ulkoiluttamisessa on sen jatkuvuus siten, että siitä muodostuu kevyt rutiini jaulkoilutettavat tun-nistavat sinut, kiteyttää Einovaara.

Heikki PaanilaLC Jyväskylä Cygnaeus

Pitkäaikaishoidossa olevienvanhusten ulkoiluttaminen

LC Jyväskylä Cygnaeuksen palveluaktiviteetti

Osastoa 4 johtava sairaanhoitaja Eila Räihä on toiminut alalla jo noin 30 vuotta, joista viimeiset neljä vuotta tämän osaston joh-dossa. Hän kertoo osasto 4:n toi-minnasta:

”Osastolla on henkilökuntaa yhteensä 30, joista hoitohenki-lökuntaa 24. Tiimityö on otettu

aktiivisesti käyttöön ja siihen on annettu henkilökunnalle myös koulutusta. Tiimityö on selkeästi tehostanut toimintaa.

Osaston henkilökunnan mää-rä vastaa annettuja suosituksia ja osastolle myönnetyt resurssit var-mistavat hoidon hyvän tason. Ta-son ylläpitäminen vaatii kuitenkin

kovaa työntekoa ja lisää tekeviä käsiä kaivataan.Osastolla on yli asukasta, joista 14 – 16 on dementiapuolella. Tätä puolta osastosta kutsutaan Onne-laksi. Toisen puolen nimitys kes-kuudessamme on ”Iso puoli”.

Asukkaiden keski-ikä on 82 vuotta, nuorin on hiukan yli

50-vuotias ja vanhimmalla on ikää reilut 100 vuotta. Useam-malla asukkaalla on jokin muisti-sairaus ja lähes kaikilla on useam-pia sairauksia.

Valitettavasti edelleenkin on joi-takin asukkaita, joita kukaan ei käy katsomassa tai jonka luona käydään erittäin harvoin.

Osasto 4 pähkinänkuoressa

Television lahjoitustilaisuus, vasemmalta presidentti Martti Kaipainen, Eila Räihä, Pekka Kantala ja Pekka Einovaara

V


LEIJONAT PALVELEVAT

Uusi pääsihteeri aloittaa maaliskuussa

Yksi hakija kuhunkinkuvernöörivirkaan

Lions-liiton uusi pääsihteeri Maarit Kuikka aloittaa tehtävänsä hoidon maaliskuun alusta. Pitkäaikainen pääsihteeri Markus Flaaming on lomalla vuoden alku-puoliskon ja jää eläkkeelle heinä-kuun alusta.

Tammi- ja helmikuussa pääsih-teerin tehtävät on hoidettu tila-päisjärjestelyin. Päivittäistä pää-töksentekoa vaativat asiat hoitavat puheenjohtaja Heimo Potinkara sekä varapj. Seppo Söderholm. Heidän tukenaan on liiton hallituk-sen nimittämä kahden lionin tuki-ryhmä: PID Harri Ala-Kulju ja PCC Jouko Ruissalo.

Pääsihteerille tulevat sähköpos-tiviestit avaa vielä kuluvan kuu-kauden ajan ensisijaisesti Heimo Potinkara.

Pirjo Nyman

G-piirin kuvernöörivirkoihin on il-moittautunut yksi hakija kuhunkin.

DG:ksi hakee VDG Taisto Kotila LC Laukaasta.

1. VDG:ksi hakee 2. VDG Jari Rytkönen Uuraisilta ja 2. VDG:ksi Kyösti Mikkonen LC Muurames-ta.

Piirikuvernööri Pertti Jämsénin mukaan kaikki hakijat täyttävät teh-täviin asetetut vaatimukset. Valinta tehdään piirin huhtikuun vuosiko-kouksessa Laukaassa.

Helmikuun loppuun mennessä lohkopuheenjohtajat keräävät loh-konsa klubeilta tiedot vuosikirjan lukumäärän tarpeesta.

Klubien ydinvirkailijoille on avat-tu liiton jäsenrekisteriin salasanalli-nen testikäyttö. Pääsy sallitaan koko jäsenistölle mahdollisesti heinä-kuussa.Pirjo Nyman

aajakoskelaiset klubit Päijänne ja Vaajakoski ovat ottaneet vas-tuulleen Suomen puolustami-seen osallistuneen sotaveteraa-

nin tukemisen. Suomi sai jatkosodassa avuksi sotaan Neuvostoliittoa vastaan Virosta 2 600 nuorukaista, joita nimi-tettiin suomipojiksi.

Suomipojat karkasivat salaa Suomen-lahden yli pohjoiseen ja liittyivät täällä koulutettuun suomipoikien joukko-osastoon. Heidän mukanaan tuli myös Willem Ahas, silloin vielä alaikäisenä Tallinnasta, ja osallistui koulutuksen jälkeen itärintaman sotaan.

Willem palasi muitten Suomipoi-kien kanssa Viroon 1944 saksalaisten sotaonnen loputtua ja osallistui Viron itärintamalla taisteluun neuvostoliit-tolaisia joukkoja vastaan. Taistelujen loputtua Willem palasi kotiinsa Tal-linnaan, mistä hänet kumppaneittensa kanssa otettiin kiinni maan valloitta-neiden neuvostoliittolaisten voimin. Osa suomipojista karkasi ulkomailla varsinkin Ruotsin suuntaan.

Willem karkotettiinSiperiaan

Willemin kohtaloksi tuli karkotus Si-periaan, missä hän joutui olemaan lähes vuosikymmenen. Karkotus kär-sittiin hyvin karuissa oloissa ja välillä lähes ruuatta.

–Siellä opin kunnioittamaan ruokaa enkä koskaan sen jälkeenkään ole jät-tänyt lautaselleni syömätöntä ruokaa,

muistelee Willem karkotusaikaansa. Onnekseen Willemin tuomio loppui

ja hän pääsi palaamaan Tallinnaan. Siellä nuori mies löysi puolisokseen Lydian, jonka kanssa hän perusti per-heen ja rakensi omakotitalon Tallinnan itälaidalle.

William ja Lydia elävät tänä päi-vänäkin samassa, nyt jo parannetussa talossa. William osallistuu suomipoi-kien hupenevan järjestön toimintaan ja on käynyt useita kertoja Suomessa.

Elämänkertavalmistui

Viime vuonna hän sai valmiiksi elä-mästään kertovan kirjan. LC Vaaja-koski-Päijänne otti Willemin tukensa kohteeksi ja lupasi maksaa perheelle vuoden lämmityskulut. Vaajakoski-Päijänteen kuoltua LC Vaajakoski otti vastuulleen perheen elinikäisen sopi-muksen ja on toimittanut tuen Wille-mille ja Lydialle vuosittain.

Ahaksen perhettä on käyty joka vuosi tuen toimittamisen yhteydessä tapaamassa Tallinnassa ja heidän ko-tonaan. Tänä vuonna LC Vaajakoski lähtee Tallinnaan tutustumaan lady-jen kanssa bussilla ja matkalla on ta-voitteena yhteinen iltapala vuotuista lahjoitusta luovutettaessa. Suomen valtiolta suomipojat ovat vasta viime vuosina saaneet vähäistä tukea ja jouk-ko on nyt jo hyvin vähäinen.

Risto Pynnönen

Suomipojalletukea Vaajakoskelta

Willem ja Lydia Ahas viettävät eläkevuosiaan Tallinnan itälaidalle rakentamassaan talossa.

Piirimme ja koko Lions-liiton jä-senmäärä on hienoisessa laskussa tällä kaudella. Vuoden vaihteessa G-piirissä oli 1 729 jäsentä, miinus-ta kertyi tälle kaudelle 10 jäsentä. Koko maassa oli vuoden vaihteessa 162 leijonaa vähemmän kuin viime kauden lopussa.

Jäsenmäärä on voimaa niin paikal-lisella kuin kansainvälisellä tasolla. Uudet jäsenet ovat klubien elinvoi-man ja tulevaisuuden avaintekijöitä.

Uuden kasvunvoima -palkinto

Lions-liiton jäsentoimikunta on lan-seerannut Uuden kasvun voima –pal-kinnon. Jokaisessa piirissä palkitaan yksi klubi, joka on vuoden aikana kasvattanut jäsenmääräänsä. Kaikki

klubit, joiden jäsenmäärässä on ta-pahtunut nettokasvu kauden aikana , saavat nimensä näkyviin vuosikoko-uksen ansiolistalle.

Kasvun voima -palkinnon saajat valitaan arpomalla tältä listalta. Pal-kinnot jaetaan Jyväskylän vuosiko-kouksessa kesäkuussa.

Myös oma piiri palkitsee

Myös omassa G-piirissämme seura-taan tarkalla silmällä ja kannustaen jäsenmääriä.

Piirin parhaiten kunnostautunut klubi palkitaan 100 euron kannus-tuspalkinnolla, joka jaetaan piirin vuosikokouksessa Laukaassa huhti-kuussa.Pirjo Nyman

Jäsenmääräon voimaa


16.2.2012 tulee kuluneeksi 50 vuotta, kun Suomen kahdessadas LC- klubi perustettiin Hankasalmelle.

19. helmikuuta 1962 päivätyn pe-rustamisasiakirjan mukaan klubia oli perustamassa 18 jäsentä, joiden jou-kosta ensimmäiseksi presidentiksi valittiin pankinjohtaja Jaakko Ahti, sihteeriksi farmaseutti Tor Steffans-son ja rahastonhoitajaksi piiriesimies Esko Malste. Kummiklubina (spon-soring club) toimi LC-Vaajakoski. Perustajajäsenistä yksi veli, eläkkeel-lä oleva opettaja Jorma Rissanen, on vielä mukana klubin toiminnassa.

Klubin jäsenmäärä on alkuajoista vakiintunut kolmenkymmenen pa-remmalle puolelle. Nykyisin klubis-sa on 34 jäsentä, joiden keski-ikä on 62 vuotta.

Alkuaikoina tiukastiprotokollan mukaan

Alkuaikoina kokoustaminen ja edus-taminen suoritettiin tarkasti protokol-lan mukaan. Tuolloin huomattavan monet asiat ratkaistiin demokraatti-sesti äänestämällä.

Tarjoilut piti olla esillä viimeisen päälle, ja se arvatenkin aiheutti pai-neita tarjoilupuolella. Kokousten kulku kirjattiin tarkasti pöytäkirjaan.

Komiteajoka lähtöön

Merkillepantavaa oli erilaisten komi-teoitten olemassaolo. Oli mm. kunto-komitea, jossa punnittiin leijonavelji-en elopaino. Painon lisäyksestä veli

joutui maksamaan klubille 10 mk/kg, ja vastaavasti painon vähenemisestä klubi maksoi veljelle 1 mk/kg.

Muita komiteoita olivat mm. jä-sen-, ohjelma-, aktiviteetti-, läsnä-olo-, romu-, kansainvälisten suhtei-den, sääntöjenuudistus-, kirpputori-, potkupallo-, vaali-, verokalenteri-, viiri-, opintorahasto-, jäänveikkaus- ja naamiaiskomiteat. Olipa mukana ns. mummokomi-teakin, jonka tehtäviin kuului iäk-käämmän väestön avustaminen kirkkomatkoilla. Yleensä komitean perustaminen tapahtui niin, että kun joku veli otti asian esille kokouk-sessa, hänestä tehtiin komitean pu-heenjohtaja, ja hän sitten täydensi ryhmää. Komiteoitten määrä tahtoi vain kasvaa.

Monet toiminnat ovat säilyneet hy-vin samantyylisinä alusta asti. Yksi perinteistä on ns. kellon ryöstö vierai-levan klubin toimesta. 1980-luvulla mukaan tulivat mm. palvelupäivä, työaktiviteetti, palvelu-/yrityskalen-teri, Mikkomarkkinat, ja kaskukirja.

Yksi tunnetuimmista viime vuosien aktiviteeteistä on ollut toukomarkki-nat: Neste Jari-Pekassa vuosittain järjestettävä koko päivän markkina-tapahtuma huipentuu uuden auton arvontaan. Muita aktiviteettejä ovat olleet mm Revontuli-pilkin avustus-tehtävät, Hankasalmen palveluhake-miston laatiminen ja Neste Oil Rallin lipunmyynti.

Palveluaktiviteettejä on järjestetty Leijona-hengessä: Leijona-olympia-laiset ovat yhdessä paikallisen urhei-luseuran kanssa järjestettävät lasten

yleisurheilukilpailut. Häkärinteillä järjestettävässä vammaisten laskette-lupäivässä on avustettu.

Koulunsa aloittaville lapsille on lahjoitettu pyöräilykypärät. Vete-raanikeräysten järjestelyihin on osal-listuttu.

Ruokailut yhdessäleidien kanssa

Aivan alkuaikoina kuukausikokouk-sissa oli vain kahvitus, mutta myö-hemmin kuvioon tuli veljien toivoma ruokailu. Ruoka nautittiin yhdessä puolisoiden kanssa. Lisäksi esitelmä kuunneltiin yhdessä, minkä jälkeen osapuolet hajaantuivat pitämään omaa kokoustaan.

Kautta aikojen leidit ovat osallis-tuneet suurelle yleisölle tarkoitettu-jen aktiviteettien järjestämiseen. Lei-deillä on ollut myös omia stipendi- ja

avustuskohteita, viimeisimpänä ra-jan takana olevan Paanajärven lasten tukeminen.

Sakotustapausleijonanpennusta

Kuukausikokouksen ohjelmaan alus-ta asti kuuluneita ohjelmanumeroita ovat olleet tietoveikkaus, esitelmät ja arpajaiset. Sakotuskäytännössä sattui alkuaikoina tapaus, jossa jäsentä oli sakotettu leijonapennun hankkimi-sesta 30 mk.

Oli tehty päätös, että jäsenel-le syntyvästä lapsesta oli suori-tettava ns. pentuvero klubille, ja uudelta isältä asia oli unohtunut. Myöhemmin käytännöstä kuiten-kin luovuttiin, kun ei haluttu ran-gaista leijonapentujen syntymisestä.

Runsaastiklubivierailuja

Klubivierailuja on ajan saatossa teh-ty lukematon määrä, sekä paikkakun-nan sisällä että alueen ulkopuolelle. Samoin teatteriesitykset ja vierailut eri laitoksiin ovat olleet suosittuja.

Luonnollisesti kaikki varat, jotka kerätään yleisöltä, jaetaan takaisin erilaisille yhteisöille, pääasiassa nuorison ja vanhusväestön piirissä tapahtuvan toiminnan tukemiseen, sosiaalisten tai taloudellisten syiden perusteella.LC-Hankasalmi jatkaa elinvoimaise-na kohti uusia haasteita.

Henry Aarnio

LC Hankasalmi on toiminut 50 vuottaHankasalmen lionit ovat tehneet muun muassa jäälyhtyjä.

” Kunto-

komiteassa punnittiin leijona-veljien elopaino.Lisäyksestä joutuimaksamaan klubille 10 mk/ kilo.


LC Laukaan kauden tunnuslauseena on: ”Auttaminen jalostaa ihmistä”. Tässä näkyy keskeinen arvomme, aut-taminen, mikä toivottavasti on meille myös sisäisen ilon asia.

Auttamistyötämme on ollut mm. huolenpito ikääntyneistä henkilöistä lunta luomalla, nurmikkoa ajamal-la ja polttopuita kantamalla. Samalla on ollut tilaisuus keskustella heidän kanssaan maailman menosta ja saada virkistystä molemmin puolin.

Varoja avustuksia varten olemme hankkineet osallistumalla Suomen MM-rallitalkoisiin ja järjestämällä yhdessä Laukaan seurakunnan kanssa jo perinteisen kirkkokonsertin. Tänä vuonna konsertin pääesiintyjä oli Jaakko Ryhänen, joka veti kirkkoon ennätysyleisön, noin 700 henkilöä.

Marraskuussa juhlimme Peurun-gassa LC Laukaan 50-vuotistaivalta. Juhlapuheen piti liiton varapuheen-johtaja Seppo Söderholm. Tilaisuut-ta kunnioittivat läsnäolollaan myös Aarne-Ritari säätiön hallituksen jäsen Matti Tallgren, piirikuvernööri Pert-ti Jämsén sekä klubimme perustajajä-sen Pertti Laurila. Raha-avustuksia juhlassa myönnettiin laukaalaisille järjestöille, jotka tekevät lapsi- ja nuorisotyötä tai työskentelevät ikään-tyneiden ja muiden apua tarvitsevien parissa.

Juhlassa nautimme myös Ala-Kei-teleen musiikkiopiston lapsikuoro Sirkuttajien ja Laukaan seurakunnan kamarikuoron musiikkiesityksistä.Klubimme 50-vuotishistoriikin oli laatinut ja esitti Hannu Koskinen: LC Laukaan syntysanat on lausuttu Äänekosken ruumishuoneella kummi-klubimme LC Äänekosken edustajan ja silloisen lääninlääkärin kesken tie-tyn virantoimituksen yhteydessä!

Talouselämän pelisääntöjä klubim-me oppi, kun se hankki lainavaroilla golf-osakkeen 1980-luvun lopulla. Siitä piti tulla pieni ”rahasampo”, mutta kohta alkanut lama ja osakkeen arvon alentuminen johtivat vuosia kestäneeseen taisteluun velkataakasta selviytymiseksi. Kovalla työllä siitä kuitenkin selvittiin.Lion-toiminnassa ansioituneita Lio-neita huomioitiin myös: Hannu Kos-kinen lyötiin Lion-ritariksi ja Melvin Jones huomionosoitukset myönnettiin Reima Kurkiselle ja Mauno Raura-molle.

Ari KuntsiLC Laukaa

LC Laukaa: auttamista ja juhlaa

Leijonia lumitöissä Anja Kaurasen pihalla pimeänä alkutalven päivänä.

Matti Tallgren lyö Hannu Koskisen Lions-ritariksi klubin 50-vuotisjuhlissa.

Kautena 2011–2012 merkkivuodet täyttyvät seuraavilta klubeilta:

55 v: LC Vaajakoski ja LC Jämsä.50 v: LC Sysmä, LC Mänttä, LC Jyväskylä/Jyvä, LC Hankasalmi ja LC Tikkakoski.45 v: LC Kinnula.40 v: LC Luhanka, LC Pylkönmäki.35 v: LC Viitasaari/Porthan, LC Keuruu/Lapinsalmi, LC Jyväskylä/Cygnaeus, LC Joutsa/Jousa.30 v: LC Saarijärvi/Kalmari.15 v: LC Saarijärvi/Kalmari.10 v: LC Mänttä/Esteri.Lähde: Lions-vuosikirja

G-piiri onnittelee

” LC Laukaan

syntysanat on lausuttu Äänekosken ruumishuoneella silloisenlääninlääkärintietyn viran-toimituksen yhteydessä.

50 v


Toteutamme kansainvälisen Lions- järjestön periaatetta ’ We Serve-Me palvelemme’ harjoittamalla vapaaeh-toistyöhön, palveluihin ja avustami-seen perustuvaa toimintaa.

Avustustoimintamme haluamme kohdistaa erityisesti lasten ja nuor-ten, vammaisten, vanhusten ja sota-veteraanien sekä muuten vaikeaan tilanteeseen joutuneiden perheiden hyväksi.

Viitasaaren keskus lähiympäris-töineen on klubimme toimipaikka. Alueella sijaitsevat koulut lähialuei-neen muodostavat luonnollisen toi-mintaympäristön lasten ja nuorten avustustyölle. Keskustan alueella on myös kaupungin monia palvelu-laitoksia ja muita toimintayksiköitä, joiden kautta tavoitamme avustetta-via kohteita.

Nuortentukeminen

Klubimme haluaa tukea eteenpäin pyrkiviä nuoria jakamalla stipendejä koulunsa päättäneille. Muistamme stipendeillä peruskoulunsa päättäviä, uusia ylioppilaita ja ammattiin val-mistuvia. Oppilasstipendit ovatkin yksi tärkeimmistä avustustoimin-tamme muodoista.

Vaikka klubimme ensi sijassa toi-mii paikallisesti oman alueemme asukkaiden hyväksi, osallistumme omalla panoksellamme myös Lions-järjestön koordinoimiin sekä kansal-lisiin että kansainvälisiin avustusoh-jelmiin ja –kampanjoihin.

Koulutoimen piirissä klubimme osallistuu merkittävällä panoksella Lions Quest- ohjelmaan eli opetta-jien valmennuskoulutukseen. Sen avulla pyritään antamaan opettajille lisävalmiuksia kohdata nykypäivän erityishaasteita koulujen kasvatus-toiminnassa kuten huumevalistus, käyttäytymiskoulutus, toisista vä-littäminen jne. Klubimme onkin kustantanut vuosien aikana useille alueen opettajille tämän Quest- lisä-koulutuksen.

Merkittävä avustustoiminnan muo-to on Lions-klubien järjestämä kan-sainvälinen nuorisovaihto. Klubim-

me kautta lähtee nuorisovaihtoon vuosittain 1–2 nuorta, joita matka-järjestelyjen lisäksi tuemme vielä matka-avustuksella.

Veteraanien tukeminenpysyvästi ohjelmassa

Sotiemme veteraanit ovat olleet pysy-västi Lions-klubin avustuskohteena. Klubimme perinteisiin on kuulunut syksyisten autokuljetusten järjestä-minen varusmiehille jotka ovat suo-rittamassa keräystä eri puolilla pitä-jäämme. Olemme myös avustaneet sotiemme veteraaneja muunmuassa

lahjoittamalla heille virkistäytymis- ja hoitopaketteja kylpylöihin sekä hoitolaitoksiin. Tärkeänä avustus-kohteena on ollut myös kehitysvam-maisten talviliikunta-päivän järjes-täminen. Lisäksi olemme tukeneet vammaisyhdistyksen toimintaa.

Yhteistyö paikkakuntamme yritys-ten, yhdistysten ja vapaaehtoisjär-jestöjen sekä Viitasaaren kaupungin ja seurakunnan kanssa on sujunut hyvin, kiitos teille. Haluamme myös kiittää niitä paikkakuntalaisia jotka ovat tukeneet toimintaamme osallis-tumalla eri tapahtumiin ja keräyksiin vuosien varrella.

Yhdeksäntonnin avustus

Lions Club Viitasaari Porthan on perustettu 8.12.1976 ja 35- vuosijuh-laa vietettiin perjantaina 9. 12. 2011 Törmäsen Juhlapalvelutiloissa.

LC Viitasaari Porthan lahjoittaa 9 000 euroa 35-juhlavuoden kunni-aksi seuraaviin avustuskohteisiin: vanhustenkotiyhdistys, polkupyörän valaisimet ja heijastimet 300 kappa-letta kouluille, vuodeosaston lepo-tuoli, joululahjakortit kymmenelle lapsiperheelle, veteraaniavustukset, vammaisyhdistyksen avustus, kehi-tysvammaisten tukiavustus, nuori-sovaihto, opiskelijoiden stipendit ja Quest-lisäkoulutukseen.

Esa Kainulainen tiedotustoimikuntaLC Viitasaari Porthan

Lions Club Viitasaari Porthanlahjoittaa suuren summan

Porthan-klubi toteutti yhdessä Viitasaaren seurakunnan kanssa Rantapolku-aktiviteetin. Klubi veti toista kilometria kaapelia valoille ja pystyttivät 40 valopylvästä. Aikaa meni 150 talkootuntia ja rahaa 5 100 euroa.

35 v

35-vuotias lionsklubi hankki 300 polkupyörän valoa ja heijastinta ja lahjoitti ne Viitasaaren koululai-sille. Armas Pasaselle valon luovutti lion Hannu Hämäläinen. Kuva: Viitasaaren Seutu

33

Suomalainen lionstoiminta on maa-ilmanluokassa varsin mittavaa. Rei-lun viiden miljoonan suomalaisen joukossa lähes 26 000 haluaa pal-vella lionina. Niinpä meillä on oike-us odottaa, että me voimme asettaa edustajamme johtamaan kansainvä-listä järjestöä presidenttinä.

Meidän ehdokkaamme on Harri Ala-Kulju, entinen kansainvälinen-johtaja. Hänen takanaan olevalle Suomi johtoon –kampanjalle vuodet 2013– 2015 ovat ratkaisevia. Tällä hetkellä käymme kampanjaa Busaniin vuosikokoukseen osallistu-misen ja kampanjan taloudellisen tu-kemisen puolesta. Myös jäsenasioi-hin kiinnitetään klubeissa ja piireissä entistä enemmän huomiota.

Taloudelliset edellytykset ja ko-tikenttä halutaan pitää kunnossa. Olemme hankkineet Suomen ehdok-kaalle laajan tuen Euroopasta. Ilok-semme pohjoismaiset naapurimme Ruotsi, Norja ja Islanti sekä itä- ja etelänaapurimme Venäjä ja Viro ovat meitä tukevien 14 maan joukossa. Suomen tavoitteet tiedetään, ja eh-dokkaamme tuntee maailman lions-vaikuttajat ja korkeimman lionsjoh-don.

Miksi Suomesta halutaan kansainvälinen presidentti?

Kun saamme Harrista kansainväli-sen presidentin, se hyödyttää kaikkia lionsklubejamme. Saamme positii-vista julkisuutta medioissa, ja tun-nettuutemme ja imagomme paranee. Silloin klubien on helpompi saada riveihinsä uusia jäseniä sekä yhteis-työkumppaneita ja palveluja va-rainkeräysaktiviteettien hoitaminen tulee helpommaksi.

– Meillä suomalaisilla on kansain-väliselle lionsjärjestölle paljon an-nettavaa muun muassa osaamises-samme ja tavassamme toimia. Ja kun esimerkiksi Kanada, Ruotsi, Ranska ja 11 muuta maata ovat saaneet oman ehdokkaansa kansainväliseksi presi-dentiksi, on niiden vaikutusvalta jär-jestössä kasvanut pysyvästi, toteaa kampanjapäällikkö Jouko Ruissalo.

– Lionsjärjestön kansainvälisen presidentin tehtävä on mille tahansa maalle kunnia-asia. Asiasta hyötyy välillisesti koko kansakunta, mutta eniten luonnollisesti lionsyhteisö, jo-kainen klubi ja kaikki jäsenet, sanoo Ruissalo.

Tarvitaan vaikuttamista eri puolilla maailmaa

Valintaprosessi vaatii pitkäjänteistä vaikuttamista ja esiintymisiä eri puo-lilla maailmaa

– Valintaprosessia voi verrata minkä tahansa kansainvälisen or-ganisaation johtajan rekrytointiin. Kaikkia ehdokkaita haastatellaan useita kertoja, ja jokaisen toimintaa tarkkaillaan, arvioidaan ja seurataan useita vuosia. Lionsjärjestön johtoon valittavan halutaan onnistuvan tehtä-vässään ja siksi varmistetaan ehdok-

kaiden kyvykkyys ja sopivuus, arvioi Harri Ala-Kulju.

Hän onkin tavannut kansainväliset johtajat jo moneen kertaan ja käynyt virallisissa ja vähemmän virallisissa haastatteluissa lukuisia kertoja.

Euroopan ja Suomen vuoro on tulossa

Euroopan vuoro saada edustajansa kansainväliseen presidenttiputkeen toteutuu todennäköisesti vuosien 2013, 2014 tai 2015 vuosikokouk-sessa. Kilpailu on kovaa ja kaikki maanosat kilpailevat niistä vuosista, jolloin ei ole USA:n vuoro. Busanin vuosikokouksessa 2. varapresiden-tiksi valittaneen Joe Preston Arizo-nasta, USA:sta. Jouko Ruissalon mukaan kilpailu-tilanne Euroopan osalta elää koko ajan. Tällä hetkellä Euroopasta on

ehdolla kaksi muutakin ehdokas-ta. Englantilainen Phil Nathan ja belgialainen Philippe Gerondal, ja hekin pyrkivät vaikuttamaan päätök-sentekijöihin. Harri Ala-Kulju on kuitenkin vah-voilla, sillä hänellä on jo nyt suurin osa Euroopan merkittävimpien lions-maiden antamista kannatustodistuk-sista.

Vuoden 2013 valintavuorosta Suo-mi kilpailee Japanin kanssa. Maan to-dennäköinen ehdokas Jitsuhiro Ya-mada on hyvin vahva, onhan Japani lionjärjestön mahtimaita. Euroopan vuoro olisi sitten vuonna 2014 tai 2015, ja kampanjamme tähtää juuri noiden vuosien valintoihin. Kampanjan rahoitukseen päätettiin vuosikokouksessa 2011 kerätä varo-ja järjestämällä arpajaiset. Kun luvan saanti tähän tarkoitukseen osoittautui mahdottomaksi, päätimme järjestää vapaaehtoisen tukimaksukeräyksen, joka on ollut käynnissä joulukuusta 2011.

Lionien suhtautuminen keräyk-seen on ollut varsin myönteistä. Tavoitteena on kampanjatuen ohel-la saada mahdollisimman monelle suomalaiselle mahdollisuus osallis-tua lionsjärjestön kansainväliseen vuosikokoukseen. Siellä klubeilla on mahdollisuus osallistua äänestyksiin, saada tietoa ja koulutusta, ja ennen kaikkea tavata toisia lioneita eri puo-lilta maailmaa.

Mihin kampanja käyttää rahat?

Suomi johtoon -kampanja edellyt-tää matkustamista ja kansainvälisten johtajien tapaamisia eri puolilla maa-ilmaa järjestävissä forumeissa ja ko-kouksissa. Kampanjan vakuuttavuus perustuu siihen, että esittäytymisiä ja keskusteluja ei käy ehdokas yksin, vaan mukana on aina toinen henkilö Suomesta. Näin myös tapaamisissa saatavat viestit ja vastaukset saavat todistajan.

Kampanjan kuluista enin osa me-nee matka- ja majoituskuluihin. Mat-koilla mahdollisesti mukana olevat muut henkilöt, esimerkiksi puolisot, maksavat matkansa itse.

Kampanja tarvitsee varoja myös erilaisen markkinointi- ja pr-aineis-ton tuottamiseen. Kaikki kampanjan asiantuntijat ja suomalaiset vaikutta-jat toimivat luonnollisesti talkoohen-gessä ilman palkkioita. Tukimaksuja palautetaan klubeille

Kaikki klubeilta kerättävät tukimak-sut eivät mene kampanjan kuluihin, vaan merkittävä osa varoista palau-tetaan lionsjärjestön kansainvälisen vuosikokouksen osallistumismak-suina. Tavoitteena on saada mah-dollisimman monta suomalaista mukaan Etelä-Korean Busaniin 22. – 26.6.2012.

– Suomalaisen lionstoiminnan kan-sainvälinen näkyvyys on äärettömän tärkeätä kampanjamme uskottavuu-den kannalta. Menemme tulevina vuosina kansainvälisiin vuosikoko-ukseen normaalia paljon suurem-malla joukolla. Siten me osoitamme oman vahvuutemme, vakuuttaa Jou-ko Ruissalo.

– Kampanja on kestänyt jo monta vuotta. Olen todella iloinen ja ylpeä suomalaisten lionien minua kohtaan osoittamasta luottamuksesta. Uskon vankasti, että projektimme onnistuu. Kiitos kaikille taustavoimille, iloit-see Harri Ala-Kulju. Lisätietoja kampanjan etenemises-tä antavat piirien kampanjavastaavat sekä Suomi johtoon kampanjan työ-ryhmien puheenjohtajat. Kaikki kon-taktitiedot löytyvät www.lionharri.fi sivuilta sekä piirien kampanjavastaa-vilta.

Tuomo HolopainenSuomi johtoon -kampanjanviestintätyöryhmän pj.

Lue lisätietoja Harrista:www.lionharri.fi PID Harri Ala-KuljuLC Espoo/KeskusPuhelin 050 646 84

Sähköposti: [email protected]

METSO-LEIJONA 2012

SUOMEN lionien unelma elää!

Harri ja Sirkku Ala-Kulju kansainvälisen presidentin Wing-Kun Tamin seurassa,

” Meillä suomalaisilla on kansainväliselle lionsjärjestölle paljon annettavaa.Harri Ala-Kulju

34

K

METSO-LEIJONA 2012

Kangaspuut pystyynmangopuun katveeseen

aksi lionia LC Viitasaari Karo-liinasta, Aino Kemppainen ja Kaija Korhonen, vuodattivat tammikuun alun lomamatkal-

laan Gambiassa muutaman ylimää-räisen hyväntekeväisyyshikipisaran. Paikallisen helluntaikirkon lähetys-aseman pihaan Sukutaan, pääkau-punki Banjulin lähelle pystytettiin mangopuun alle kangaspuut ja niihin vedettiin mattoloimi. Paikallisille painotettiin, että puut on syytä nostaa katon alle, kun sade-kausi alkaa. Kuivan kauden helteessä maton kutomiselle paras paikka on ulkona.

Kontillinen kierrätystavaraaGambiaan

Tarvikkeet olivat lahjoitus Viitasaa-ren Käsityökeskukselta ja pieni osa siitä tarvikekuormasta, joka viime syksynä lähetettiin laivakontissa Vii-tasaarelta Helsingin kautta Gambian Banjuliin Afrikan länsirannikolle.

Konttiin pakattiin käytöstä poistet-tuja Viitasaaren koulujen pulpetteja ja muita huonekaluja, Jyväskylän lo-petetun sokeainkoulun erikoistarvik-keita sekä liinavaatteita, vaatteita ja kenkiä erityisesti lapsille.

Lionsklubit auttoivat osaltaan rahtauskuluissa

Aino ja Kaija puolisoineen sekä LC Viitasaari Porthanin Jouko Räsä-nen puolisoineen järjestivät tava-roiden keräyksen, kuljetuksen sekä varainkeruun lähetyskustannuksiin. He olivat aiemmilla lomamatkoil-laan kuulleet helluntaikirkon aikees-ta rakentaa uusi koulu ja sen kalus-tepulasta.

Rahaa kertyi ja meni lähes 3 500 euroa. LC Viitasaari Porthan ja Ka-roliina lahjoittivat myös keräykseen pienet summat. Muun muassa Vii-tasaaren Rotaryklubi lahjoitti myös huomattavan summan tarkoituk-seen.

Tavarat perilläja koulu rakenteilla

Nyt tammikuussa hyväntekijät totesi-vat omin silmin sen, mikä sähköpos-tilla oli saatu jo aiemmin tietää. Noin 80 pulpettia oli hyvässä säilössä odot-tamassa 160:lle oppilaalle rakennet-tavaa koulua. Rakennuksen pohja oli jo kaivettu ja tiilet valmiina kasassa. Vaatteet oli jaettu seurakuntalaisille.

Sokeainkoulun tarvikkeet he kävi-vät itse viemässä paikalliseen näkö-vammaisten oppilaitokseen. Mukana reissulla oli sokeainkoulun eläkkeellä

oleva opettaja Marjatta Lehtinen Jy-väskylästä.

Mitä projektiopetti?

– Mitä opit tästä projektista, lion Aino?

–Todella paljon tullibyrokratiasta ja ulkomaan tavaraliikenteen käy-tännöistä, joista ei ennen ollut haju-akaan. Sekä sen, että raha ei ole aina paras eikä ainakaan ainoa vaihtoehto auttaa kehitysmaassa. Jos rahaa lä-hettää, sitä pitää lähettää valvotusti

ja tarkkaan kohdistetusti. Pulpeteil-la on hyvä tulevaisuus aloittavassa koulussa, muuten ne olisivat men-neet kaatopaikalle.–Tätä projektia helpotti se, että Gam-bian helluntaikirkko oli luotettava yhteistyökumppani ja sähköposti-viestit kertoivat hankkeen etenemi-sestä, Aino Kemppainen tähdentää.

Hän kertoo, että monenlaisia epäi-lyksiä konttihankkeen onnistumisesta ja ylipäätään järkevyydestä esitettiin ystäpiiristä ja kyllä niitä hiipi välillä organisaattorin omaankin mieleen.Pirjo Nyman

Yksityistä hyväntekeväisyyttä lionien keskuudessa.

Eläkkeellä oleva käsityönopettaja Aino Kemppainen pistää mattolointa puihin Gambian Sukutassa.

Luokanopettajan uran tehneellä Kaija Korhosella ei ole peukalo keskellä kämmentä. Kun kudontatarvikkeet puuttuvat, hän valmistaa sellaisen ruosteisella rautasahalla puun pätkästä.

Kirkon rahastonhoitaja John on siviiliammatiltaan kutoja ja tarttui heti toimeen kokeilemaan skandinaavista tekniikkaa.

” Raha ei ole

aina paras, eikä ainakaanainoa vaihtoehtoauttaa kehitys-maassa.

Laskettelupaketti Revontulen hotellihuoneessa • kokopäivälippu Häkälle • majoitus 2-3 hlön huoneessa • sauna • aamiainen • lauantaitansseihin pääsylippu ma-pe 68 € / hlö / vrk / 2 hh la-su 73 € lapset (alle 12-v) alennus 10 € lisävuode lapselle 43 €

Paras paikka perheille

Täyttä Häkäämökistä rinteeseen!

HäkärinteetPieksämäentie 26241520 HANKASALMIp. 0400-300 [email protected]

Lomakeskus RevontuliRevontulentie 141500 HANKASALMIp. 014-8448 [email protected]

Laadukkaat kokouspalvelut ja oheisohjelmat

• laskettelua, lumikenkäilyä• savusaunomista, ulkoporeallas• värikuula-ammuntaa, seikkailuja• seinäkiipeilyä, rallia, kalastusta

Kysy lisää myyntipalvelustamme!

Hauskempaa lunta!

Tasokasta mökkimajoitusta Häkällä sekäLomakeskus Revontulessa! Katso lisää ja varaa netissä!

Jari-Pekan osaavat ja palvelevat taukopaikat

Jari-Pekka Hankasalmi 24hJari-Pekka Hartola 24hVappuna 2012 avataan uusi taukopaikka 5-tiellä,

Jari-Pekka Joroinen 24hJoroinen

9

5

JoroinenHankasalmi

Hartola

4

www.jari-pekka.fi

Jussi & The BoysJussi Raittinen, (laulu & basso)Eero Lupari (kitara ja laulu)Jari Metsberg (kitara & laulu) Rudy Ryynänen (rummut & laulu)

Lions-liitonvuosikokous-osanottajille lipun hinta 20 e

Lippuja saatavilla myös ulkopuolislleovelta: hinta 25 e

Jyväskylän Paviljonginauditoriossa

su 10.6.2012klo 10

Suomen Lions-liiton vuosikokous Jyväskylässä 8.–10.6.2012

Metso-Leijona 2012

Documents

Transcript of Metso-Leijona 2012