Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan tiedotuslehti 4/2017 29 ... · tain kaupungin kehittämispääl...

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan tiedotuslehti 4/2017 29.11.2017

Puulla on kysyntää ensi vuonnakin

Sata vuotta Tamminiemen sahalla

Näin onnistut puukaupassa

METSO liitää jälleen

Yhteystiedot

sivu 3

sivut 8–9

sivut 10–11

sivu 13

sivut 24–25

Metsäpirkka

JUUPAJOKIJÄMSÄ

MÄNTTÄ-VILPPULARUOVESIORIVESI

TAMPEREVIRRAT

YLÖJÄRVI

Hyvää Joulua!

MetsäPirkkaMhy Pohjois-Pirkan tiedotuslehti 4/2017Julkaisija Mhy Pohjois-Pirkka23. vuosikerta

Toimituskunta:Harri KatajamäkiHeli Mutkala

OsoitemuutoksetPuh. 03 486 4551 [email protected]

ISSN 1459-2398Taitto: M-Print Oy, VilppulaPaino: SP-Paino Oy, Nurmijärvi

Kannen kuva: Harri KatajamäkiSeuraava Metsäpirkka ilmestyy helmikuussa 2018

Toiveissa investointisuunnitelmien toteutuminen

Sateisen kesän jälkeen tuli todella mär-kä syksy, eikä toiveita kuivemmista ke-leistä tunnu vieläkään olevan. Nämä olosuhteet haittaavat kovasti hakkui-ta ja nyt on kova kysyntä kovien mai-den heti korjattavista leimikoista. Niis-sä etenkin tukista maksettava hinta on noussut.

Ääneskoskella on nyt lähtenyt uusi sellutehdas höyryämään. Sitä kohtaan oli toiveita, että kuitupuun hinta ja me-nekki paranisi, mutta ei sillä taida oikein vielä vaikutusta siihen asiaan olla. Tar-vittaisiin ainakin pari muutakin laitos-ta lisää ja myös muuta käyttöä pieni-läpimittaiselle puulle. Muitakin tällai-sia hankkeita toivoisi valtion tukevan, kuten se on melkoisilla summilla tuke-nut Äänekosken hanketta. Saataisiin tä-män maan talouteen lisää kasvua. To-sin asiantuntijoiden mukaan tämä Met-sä Groupin laitos tuottaa hintansa ta-kaisin jopa viidessä vuodessa.

Nyt on vielä entistäkin tärkeämpää seurata katkontaa, ettei puunrungon arvokkainta tukkiosaa siirry kuitupuun puolelle. Ja huolehtia, että saadaan os-tajalta kaikki mittausdokumentit ja et-tei valtakirjoja ohitella.

Viimeisimmässä Metsälehdessä oli mielenkiintoinen kartta suunnitteilla olevista saha- ym. metsäteollisuuden investointisuunnitelmista. Toivottavasti mahdollisimman moni niistä toteutuu.

Silloin alkaisi puulla olemaan oikeasti ky-syntää ja ehkä sitä hintaakin puulle saa-taisiin edes jonkin verran lisää.

Viisautta päätöksentekijöille

Iso uhka metsiemme tehokkaalle käytölle on EU:n tekemät hölmöt ja meille suoma-laisille epäoikeudenmukaiset päätökset, mm. LuluCF (asetus maankäytön pääs-töistä ja nieluista), jonka huonoa loppu-tulosta jopa osa meidän omista europar-lamentaarikoista on ollut puoltamassa. MTK:n edustajat ja monet meistä metsän-omistajista olemme olleet yhteydessä asi-asta EU:n päättäjiin, mutta tulos ei valitet-tavasti ole vastannut odotuksia. Tuntuu, että kaikki päätöksentekijät eivät ollen-kaan tiedä tai edes haluakkaan ymmärtää päätöstensä vaikutuksia ja oman maansa parasta! Kuitenkin todistettu tosiasia on, että hyvin hoidetut kasvavat metsät ovat parhaita hiilen sitojia ja ilman puhdistajia.

RED II (uusiutuvan energian direktiivi) asiassa MTK:n Brysselin metsäasiantun-tijat pyrkivät tekemään vielä parhaansa hyvän lopputuloksen suhteen. Toivotaan onnistumista!

Toivotan kaikille hyvää loppuvuotta ja joulun odotusta!

Antero Unkilahallituksen puheenjohtaja

2 Metsäpirkka 4/2017

Metsäpirkka 4/2017 3

Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan uudet in-vestoinnit vaikuttavat vahvas-ti metsäsektorin tuotantoon en-si vuonna. Kasvu on erityisen vahvaa sellun viennissä. Myös kartongin vienti kasvaa aiem-pien investointien seurauksena. Metsäteollisuuden tärkeimmän vientituotteen, paperin, kysyn-tä ja vienti vähenevät edelleen.

Sahateollisuuden vienti jat-kaa kasvuaan Kiinan vahvan kysynnän vetämänä. Suomes-sa ja Euroopassa puutuottei-den kysyntää tukee rakentami-sen kasvu. Vahvasta kysynnäs-tä huolimatta sahateollisuuden kannattavuus säilyy matalana. Vaikka teollisuuden puunkäyt-tö ei vielä tavoita huippuvuo-sien lukemia, tuonnin vähene-minen on jo nostanut kotimaan hakkuut ennätyslukemiin. Sekä hakkuut että puukaupat jatka-vat kasvuaan ensi vuonna.

Kuluvan vuoden puukaup-pamäärät ovat olleet hyväl-lä tasolla ja ovat ylittäneet vii-me vuoden vastaavan ajan-kohdan kokonaismyyntimää-rän. Paras kysyntä puumark-kinoilla on tällä hetkellä kuu-situkilla. Kuitupuun kysynnäs-sä ei ole tapahtunut muutosta parempaan ja sitä on runsaasti tarjolla. Kuitupuun ylitarjonta tilanne ei todennäköisesti hel-potta, vaikka Äänekosken sel-lutehdas on käynnistynyt. Sel-luteollisuudella menee edelleen hyvin, mutta se ei ole vaikutta-nut kuitupuun hintatasoon.

Puukaupassa mennään koh-ti talvileimikoiden korjuukaut-ta. Puunostajien välillä on eri-laisia painotuksia talvipuun-hankinnassa ja hinnoissa. Täs-tä syystä kannattaa kaikissa puukauppaan liittyvissä asiois-sa olla ensiksi yhteydessä met-sänhoitoyhdistyksen metsäasi-

antuntijaan, jolta saat ajantasai-simman tiedon puumarkkinati-lanteesta.

Tarjousten kanssa tarkkana

Usein kiinnitetään yhtiöiden tarjouksissa huomiota vain tu-kin hintaan ja kuitupuun hin-taa ei pidetä ratkaisevana puu-kaupassa. Katkonnan merkitys puukaupan lopputulokseen tä-män hetkisellä hintatasolla on entistäkin merkittävämpi. Jo muutaman prosentin pienem-pi tukkisaanto vaikuttaa puu-kaupan kokonaistulokseen. Tu-kin tarkka katkonta on metsän-omistajan etu, ei pelkkä kor-kea yksikköhinta. Hintahaita-ri ostajien välillä on revennyt suureksi, mikä tulee huomioi-da puukauppaa tehdessä. Met-sänomistajan on oltava tark-kana, ettei sitoudu epäedulli-

siin sopimuksiin. Metsänomis-tajan on säilytettävä vapaa va-linta ja mahdollisuus tarjousten vertailuihin. Näissäkin tapauk-sissa on turvallista ottaa yhte-ys metsänhoitoyhdistykseen. Metsänhoitoyhdistyksissä seu-rataan kaikkien ostajien toimia ja pystytään vertaamaan neut-raalisti tarjousten kilpailukyky.

Harri Katajamäkijohtaja

Puulla on kysyntää ensi vuonnakin

Metsäalan tulevaisuuden nä-kymät pohjoisella Pirkanmaal-la ovat mietityttäneet Virroil-la sen verran, että asiasta pää-tettiin järjestää seminaari, jos-sa alan osaajat pääsivät jaka-maan näkemyksiään. Seminaa-rin lähtökohtana voidaan pitää BioVirrat -toimintatapaa, jol-la pyritään vähentämään riip-puvuutta fossiilisista luonnon-varoista, ehkäisemään ekosys-teemin köyhtymistä sekä edis-tämään talouskehitystä ja luo-maan työpaikkoja ja uutta yri-tystoimintaa.

Toimijoiden haastattelut

Alkuvuodesta BioVirrat –tee-maan liittyen käynnistettiin haastattelu, jonka tarkoitukse-na oli selvittää millaista osaa-mista metsä- ja puualalla Vir-roilla ja lähikunnissa jo löytyy sekä millaista osaamista alan yrittäjien ja toimijoiden mie-lestä kaivataan tulevaisuudes-sa. Haastattelu toteutettiin Tra-denomi-opiskelijatyönä ja tu-lokset koottiin yhteen tiiviiksi raportiksi. Haastatteluun osal-listui kaikkiaan 14 alan yrittä-jää tai toimijaa. Haastateltavil-ta kysyttiin osaamisesta, sen tar-peista, rekrytoinnista sekä tule-vaisuuden kehitys- ja investoin-titarpeista. Selkeitä yhteneväi-syyksiä löytyi mm. rekrytoin-nin suhteen; monen yrityksen on vaikea löytää sopivaa työ-voimaa. Harjoittelijoita otetaan mielellään ja sitä on pidetty hy-vänä rekrytointikeinona. Rapor-tissa kävi myös ilmi, että moni yritys tarvitsee hyvin räätälöityä osaamista, jota ei suoraan kou-lusta saa. Työntekijöiden tär-keimpänä ominaisuutena pi-detään hyvää asennetta työhön ja työintoa. Moni yritys vaa-tii myös kielitaitoa ja kansain-välistä osaamista. Monella yri-tyksellä on myös tarve kasvaa, kehittyä ja investoida mm. uu-siin rakennuksiin tai kalustoon.

Tulevaisuusiltapäivä

Tulevaisuus-aiheinen iltapäi-vä toteutettiin osittain opis-kelijayhteistyönä. Iltapäivän suunnittelussa ja toteutukses-sa oli mukana projektiryhmä Tampereen ammattikorkea-koulun metsätalousinsinööri-opiskelijoita. Alan osaajia ti-laisuus kiinnosti, sillä paikal-le saatiin huippupuhujia. Kin-naskosken sahan toimitusjoh-taja Jyri Nenonen kertoi saha-teollisuuden tulevaisuuden nä-kymistä ja Metsäkuljetus ry:n puheenjohtajan Hannu Lam-misen aiheena oli puutavaran kuljetus ja tulevaisuuden osaa-mistarpeet. Lisäksi MTK:n tut-kimuspäällikkö Erno Järvinen avasi kuulijoille metsäalan tu-levaisuutta.

Hyvää yhteistyötä

-Virroilla yhteistyö Tampe-reen ammattikorkeakoulun

Tamkin ja Tampereen ammat-tiopiston Tredun kanssa toi-mii erinomaisen hyvin. Olem-me saaneet tänne Tredun toi-mesta metsäkoneenkuljetta-jakoulutuksia kaksi kurssia ja kolmas kurssi käynnistyy en-si vuoden alusta. Lisäksi Tredu on järjestänyt myös koulutuk-sen metsänomistajille. Tamkin kanssa on suunnitteella Vir-roille 2019 syksyllä alkavak-si metsätalousinsinöörin moni-muotokoulutus. Eli oppilaitok-set kouluttavat alueelle tulevai-suuden osaajia ja metsäalan tu-levaisuuspäivän yhtenä tavoit-teena olikin saattaa yhteen tu-levaisuuden osaajat ja tulevai-suuden työnantajat, toteaa Vir-tain kaupungin kehittämispääl-likkö Heidi Tanhua.

Valmistunut BioVirrat-haas-tatteluraportti haluttiin tuoda myös esille ja sen tuloksista kertoi raportin tekijä Sinikka Piittala. Iltapäivän asialistalta löytyi luonnollisesti myös met-

Katse tulevaisuuteen – Metsäalan tulevaisuusiltapäivä Virroilla 16.11.

säalan koulutus, jossa huomioi-tiin sekä metsätalousinsinööri-koulutus että metsäkoneenkul-jettajakoulutus. Aiheesta oli-vatkin kertomassa TAMK:n koulutuspäällikkö Ari Vana-mo sekä Tredun koulutuspääl-likkö Mari Nieminen ja lehto-ri Erkki Puranen.

Puurakentamista BioVirrat hengessä

Tilaisuuteen haluttiin myös verkostoitumisosuus, joka jär-jestettiin päivän päätteeksi Marttisen upealla Vihta-sau-nalla. Puurakenteinen Vihta-sauna sopii hienosti BioVirrat teemaan puurakentamisen jat-kumona hirrestä rakennettujen päiväkodin ja asumispalvelu-yksikön jälkeen. Toivottavas-ti suunnitteilla oleva yhtenäis-koulukampus jatkaa puuraken-nusten sarjaa.

Sinikka Piittala

Kuvassa vasemmalta seminaarin suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olleita TAMK:n opiskelijoita Aleksi Saukko, Janne Mäkelä, Olli Valli-Jaakola, Tuomas Korhonen, Asse-ri Hanki ja Sinikka Piittala sekä Virtain kaupungin kehittämispäällikkö Heidi Tanhua ja TAMK:n koulutuspäällikkö Ari Vanamo ja yliopettaja Eeva-Liisa Viskari.


Niin ne vuodet vierivät ja on ai-ka päästää yksi metsäammatti-laisemme eläkkeelle. Längel-mäen pitkäaikainen metsäasi-antuntija Hannu Varjoranta jää pitämään ansaittuja lomi-aan vuoden vaihteessa ja eläk-keelle myöhemmin talvella.

Metsäala alkoi kiehtoa jo nuorena

Hannu hakeutui metsäalalle myönteisten kokemusten kaut-ta. – Setä oli metsuri ja isä ajoi talvella hevosella puita. Metsä-pomoja poikkesi meillä ahke-rasti ja heidän siistit autot jäi-vät mieleeni. Jo silloin herä-si ajatus, että ehkä minullekin löytyisi metsästä töitä, muiste-lee Hannu.

Metsäalan opinnot Hannu suoritti Tuomarniemellä opis-kelemalla ensin metsätekni-koksi ja 17-vuoden päästä Ku-

russa metsätalousinsinööriksi. Opintojen välillä Hannu toi-mi mm. Puulaaki Oy:ssä kor-juun suunnittelun ja pystymit-tauksen parissa sekä Serlachi-uksella, myöhemmin Metsälii-tolla metsäosaston erilaisissa puunhankintatehtävissä. Met-sätalousinsinööriopintojen jäl-keen vuonna 1994 avautui Län-gelmäelle vuoden paikka auki. –Pesti hieman venähti. 23 vuot-ta tässä talossa tuli täyteen 15. marraskuuta, kertoo Hannu hy-myillen.

Metsäala muuttunut paljon uran varrella

– Viimeisiä puita ajettiin hevo-silla, kun aloittelin näissä hom-missa. Metsäala on siis koneel-listunut paljon. En osannut al-kuun edes ajatella, että met-säala tulee kehittymään näin paljon. Nykyään jokaisella on

omat puhelimet ja tietokoneet matkassa toisin kuin ennen ko-neet löytyivät vain aluetoimis-toilta.

Työ metsänhoito-yhdistyksessä ollut omin juttu

Työ metsänhoitoyhdistyksessä ja metsänomistajan edun aja-minen on tuntunut Hannus-ta omimmalta. – Metsänomis-tajan etua ajaessa on tullut ko-keiltua myös rajoja aina oi-keudenkäyntiä myöten, mut-ta vaikka rajoja pitkin on men-ty, ollaan pysytty rajan oikeal-la puolella.

Metsänomistajien kanssa on tullut käytyä useasti myös mat-koilla. Hannu ja Pentti ovat jär-jestäneet 14 matkaa aina Viros-ta Saksaan asti. – Mieleen pai-nuvin matka oli retki Viennan Karjalaan, jossa kehitys oli py-sähtynyt 50-vuotta sitten. Näis-tä matkoista metsänomista-jat tykkäsivät tosi paljon. Mat-kan jälkeen nimilistassa oli jo 15 nimeä ennen kuin tiedet-tiin edes, minne ollaan menos-sa seuraavaksi, Hannu muiste-lee hymyillen.

Harrastusten pariin

Metsätyöt eivät suinkaan lo-pu eläkepäivillä vaan vaihtu-vat mukavaksi harrastukseksi. – Omat hommat odottavat. Teh-tävänä olisi taimikoiden hoito-ja ja talviharvennuksia sahatöi-nä. Tosin enää ei tarvitse men-nä sadepäivinä metsään, Han-nu naurahtaa.

Aktiivisena urheilu- ja ka-lastusmiehenä jää Hannulla harrastuksiin jatkossa enem-män aikaa ja hänen lajivalikoi-maan kuuluvat hiihto, pyöräily ja kuntopiiriharjoittelu sekä ai-komuksena kokeilla kuntosali-harjoitteluakin.

Kiitokset kuluneista vuosista

– Parhaat kiitokset metsän-omistajille, työkavereille, ura-koitsijoille ja muille sidosryh-mille yhteisistä työvuosista metsän hyväksi. Jään hyvillä mielin eläkepäiville, sillä met-sänhoitoyhdistyksen toiminta Längelmäellä osana Pohjois-Pirkkaa on vahvalla pohjalla ja työtäni jatkamaan on löydet-ty nuori ja pätevä ammattilai-nen, joka pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, kiit-telee Hannu.

Sami Heikkilä

Työt vaihtuvat harrastukseksi, Hannu Varjoranta jää eläkkeelle vuoden vaihteessa

Tulkaa tervehtimään ja

juomaan Hannun läksiäiskahvit

korjuunäytökseen Längelmäelle

8.12.2017. klo 10–14.


Olen Sami Heikkilä, 24-vuo-tias metsätalousinsinööri Kan-gasalta. Aloitin metsäasiantun-tijan tehtävät joulukuussa Met-sänhoitoyhdistys Pohjois-Pir-kassa.

Hannu Varjoranta jää eläkkeelle

Hannun siirtyessä vuoden vaih-teessa eläkkeelle toimialueek-seni muodostuu Hannun vanha alue Längelmäellä 9-tien poh-joispuolelta Eväjärvi, Korven-kylä, Ristijärvi ja Talviainen. Lisäksi toimialueeni laajenee alueelle Aakkola, Leppäham-mas ja Pitkäjärvi.

Puukauppa käy nyt hyvin

Tuoreimmat metsänhoitomah-dollisuudet opiskelin Mikkelis-sä, mutta vahva pirkanmaalai-

suuteni toi minut takaisin Pir-kanmaalle. Olen toiminut tätä tehtävää ennen metsänhoitoyh-distys Pohjois-Pirkassa harjoit-telijana, kenttäesimiehen sijai-sena sekä metsäasiantuntijana markkinoinnin parissa.

Tiesitkö, että puukauppa käy parhaillaan hyvin? Kilpailut-tamalla leimikkosi metsänhoi-toyhdistyksen kautta varmis-tat parhaan kantorahan puillesi.

Huippu-urheilija palvelee teitä

Vapaa-aikanani rentoudun am-pumaurheilun merkeissä. Olen edustanut Suomea liikkuvan maalin ammunnassa jo vuo-desta 2007 lähtien ja tavoit-teenani on edelleen voittaa la-jissa aikuisten maailmanmes-taruus. Seuraava mahdollisuus on ensi vuonna Etelä-Koreas-sa.

Ota yhteyttä!

Toivon metsänomistajien otta-van reippaasti yhteyttä alueen uuteen metsäasiantuntijaan.

Hannu Varjoranta jää eläkkeelle vuoden vaihteessa. Uu-deksi metsäasiantuntijaksi siirtyy Sami Heikkilä. Samin tavoitat Hannun vanhasta numerosta 0400 361 723

Metsäasiantuntijamuutos Längelmäellä

Tehdään yhdessä tarkkoja pää-töksiä metsiesi käytöstä sinun parhaaksesi.

Sami Heikkilä


Poikkeuksellisen runsaat syys-sateet heijastuvat kuluvan syk-syn puukauppaan. Korjuu on jouduttu keskittämään lähes yksinomaan kesäkorjuukohtei-siin. Metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan kovan maan lei-mikoilla ja erityisesti havutuk-kileimikoilla on nyt hyvin ky-syntää. Myös kuitupuun kysyn-tä on Äänekosken sellutehtaan käynnistymisen myötä jonkin verran parantunut.

Puukauppaa on kokonaisuu-dessaan käyty viime syksyn tahtiin. Tukkia ostettiin tam-mi-syyskuussa kolme prosent-tia enemmän ja kuitupuuta kol-me prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Nimellinen puun hinta nousi vastaavana aikana kolmisen prosenttia viime vuo-desta. Koivukuidun hintakehi-tys on ollut kaikkein heikoin-ta johtuen riittämättömästä ky-synnästä ja isosta tuontimää-rästä.

Metsäteollisuuden markkina-tilanteessa ei ole tapahtunut ra-dikaaleja muutoksia. Suomen talous kasvaa tällä hetkellä rei-pasta vauhtia. Sahatavaran, kartongin ja sellun vienti vetää edelleen oikein hyvin. Massa- ja paperiteollisuus kannattaa osavuositulosten perusteella erinomaisesti. Mäntysahatava-ran heikko hintakehitys rassaa sahateollisuuden kannattavuut-ta. Puutuoteteollisuuden kan-nattavuudessa on hyvin suuria eroja yritysten välillä.

Kuluvana vuonna sekä tu-kin että kuidun käyttö on teol-lisuudessa kasvanut yli 2 mil-joonaa kuutiometriä vuodes-

Kovan maan leimikot kysyttyjä

ta 2016. Tammi-syyskuun ai-kana tukkia jalostettiin sahoil-la ja vaneritehtaissa yli 1,2 mil-joonaa kuutiometriä enemmän kuin viime vuonna. Massa- ja paperiteollisuudessa puuraa-ka-aineen käyttö samalla yh-deksän kuukauden ajanjaksol-la kasvoi puolestaan noin mil-joona kuutiometriä.

Hakkuut ovat kuluvana vuonna olleet suuremmat kuin koskaan. Tammi-syyskuussa korjattiin puuta neljä miljoo-naa kuutiometriä viime vuot-ta enemmän. Tukin hakkuut kasvoivat 1,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Puun tuonnin supistuminen on osal-taan lisännyt kotimaisen puun hakkuita. Toisaalta hakkeen tuonti on kasvanut ja se hei-kentää kotimaisen kuitupuun menekkiä.

Kysyntänäkymät jatkuvat suotuisina

Sahateollisuuden puuvaranto-tilanne näyttää toteutuneiden tuotantomäärien, hakkuiden ja puukauppojen perusteella hy-vin tiukalta. Kuitupuuta käyt-tävillä toimijoilla varannot ovat paremmat, mutta niidenkin os-toaktiivisuus on metsänhoi-toyhdistysten arvioiden perus-teella parantunut. Metsänomis-tajien kannattaa aktiivisesti tar-jota myyntiin kovan maan lei-mikoita ja kilpailuttaa kaikki potentiaaliset ostajat metsän-hoitoyhdistyksen avustuksella.

Puukaupan ennusmerkit en-si vuodelle ovat edelleen hyvät. Sekä PTT että Luke ennustivat

lokakuun alussa, että kotimais-ta puuta käytetään vuonna 2018 yhä enemmän. Sellun, karton-gin sekä sahatavaran ja vane-rin vientimäärien ja tuotannon ennustetaan kasvavan, ja tämä lisää puun kysyntää yksityis-metsistä. Paperiteollisuuden uusi työehtosopimus on myös puun käytön kannalta myöntei-nen ratkaisu.

Puukauppojen kilpailutuk-sessa tulee huomioida kaikki

Surkeista korjuukeleistä huolimatta puukaupan näkymät ovat valoisia. Erityisen suosittuja ovat kovan maan leimikot. Massa- ja paperiteollisuu-della menee hyvin, mutta mäntysahatavaran huo-no hinta rassaa sahoja.

kaupan kokonaisarvoon vaikut-tavat tekijät, myös mahdolliset puukauppojen maksatuksiin liittyvät rahoitusehdot. Puu-kauppojen tekemiseen liittyvät palvelut löytyvät luontevimmin metsänhoitoyhdistyksistä.

Erno Järvinen tutkimuspäällikkö

MTK ry

Metsänomistajat 4/2017 7

Jos olisin matkustanut Tam-miniemen sahalle marraskuus-sa 1917, olisin mennyt Tampe-reella rautatieasemalle ja osta-nut piletin kello 11.03 lähte-vään junaan. Vilppulan asemal-le olisin saapunut kello 14.47 ja koettanut saada sieltä kyydin 15 kilometrin päähän Tammi-lahdentielle.

Matkalla olisin lukenut aika-taulukirja Turistin ilmoituksia. Osa oli sekä suomeksi että ve-näjäksi, ei kuitenkaan kehotus kysyä aina Nobelin bensiniä, automobiili- ja moottoriöljyä. Autoja näki vielä harvaksel-taan, mutta Vilppulassakin niitä liikkui: jo kesällä 1913 oli ma-jatalonpitäjä hankkinut auton kuljettamaan tohtori Lybeckin potilaita Elämänmäen paranto-laan Tamminiemen lähistölle.

Moni asia on sittemmin muuttunut, mutta Tamminie-men saha toimii edelleen ja täyttää tänä vuonna sata vuotta.

Onnittelijaa on vastassa sa-hayrittäjä Marko Tamminie-mi. Hänen suvullaan tila on ol-lut siitä lähtien, kun isoisän iso-isä osti sen vuonna 1858. Sa-hatoiminta alkoi vuonna 1917 sirkkelisahan hankinnasta.

Omat riskinsä yrittämisessä oli jo tuolloin. Vuonna 1927 ti-lan mylläriä tuurannut apulai-nen erehtyi laittamaan myllyn laakereihin voitelurasvan si-jaan eläinrasvaa. Kuumentu-neesta rasvasta syttyneessä tu-lipalossa tuhoutui myös saha. Toinen tulipalo vuonna 1933 tuhosi päärakennuksessa ol-leen kyläkaupan.

Kaikki rakennettiin kuiten-kin uudelleen, ja vuonna 1937 Tamminiemen isovanhem-mat ostivat tilan kokonaan it-selleen. Sotavuodet heikensi-vät isoisän terveyttä niin, että

Tamminiemen isä otti vetovas-tuuta jo 13-vuotiaana ja lunas-ti tilan myöhemmin itselleen. 1970-luvulla isä päätti luopua sekä myllystä että maatalou-desta ja hankkia sahan oheen höyläkoneen.

Nyttemmin yritys tunnetaan-kin nimellä Tamminiemen Sa-ha ja Höylä.

Uusi saha täyttää odotukset

Viimeisin uudistus on vuodel-ta 2010, jolloin nykyinen yrit-täjä uusi koko sahan. Sitä hän esittelee syystäkin ylpeänä: sii-nä, missä monisatakiloiset tu-

kit aiemmin siirrettiin kuljet-timelle käsin, hoituu työ ny-kyään nopeasti ja turvallisesti hydraulisesti säädeltävän pan-kon avulla.

– Aiemmin saattoi men-nä vartti, ennen kuin tukki oli pöydällä, kun oikein isoa jäis-tä puuta siihen ähräsi, Tammi-niemi kertoo.

Sahapöydälle tukit siirtyvät hydraulisella tukinsiirtimellä. Suuntauksessa on apuna laser. Elektronisen mittalaitteen avul-la voi vapaasti määritellä eri-koismitan vaikka hirrelle, jol-la korjataan vanhaa rakennusta.

Tehokkuus, työn mukavuus ja tavaran laatu ovat parantu-

neet siinä määrin, ettei inves-tointi kaduta. Oppivuodet van-halla sahalla osoittautuivat kui-tenkin arvokkaiksi uutta sahaa tehdessä.

– Jos olisin parikymppisenä tehnyt, olisi tulos ollut erinä-köinen. Nyt kun teki, ei oike-astaan tullut mitään pettymyk-siä vastaan.

Tamminiemi on tyytyväinen konekantaansa, mutta haaveita-kin toki on.

– Jos saisi vielä yhden mo-dernin höyläkoneen ja lämpöi-sen merikontin sille. Kolmen-kymmenen asteen pakkasella voisi sitten lämpimässä höylä-tä for fun.

Sata vuotta Tamminiemen sahalla

Talvi saa tulla. Uuden sahan pankolle mahtuu 20 mottia tukkia kerralla, joten tukkikuor-maajaa ei tarvitse kesken pakkaspäivän lähteä käynnistämään. Viimeistään hydrauliset tukinsiirtimet ja lämmitetty työpiste nostavat hymyn sahurin huulille.

8 Metsänomistajat 4/2017

Lähipuuta rakentajille

Pääosan puusta Tamminie-mi hankkii paikallisilta met-sänomistajilta noin 50–60 ki-lometrin säteeltä. Siihen, ettei puun saanti ole ongelma, vai-kuttaa hänen mukaansa kaksi asiaa: hiukan parempi hinta ja se, että ottaa tukkia lyhyempä-nä ja pienemmällä latvaläpimi-talla kuin isot yhtiöt.

Myös mutkaton yhteistyö Kinnaskosken sahan kanssa saa Tamminiemeltä kiitokset.

– Kun joku tilaa tietynko-koista pelkkahirttä, ilmoitan sinne, että tarvitsen halkaisi-jaltaan tällaista ja pituudel-taan tuollaista tukkia niin ja niin monta. Kuorma tulee sit-ten pihaan kuin manulle illalli-nen, Tamminiemi kehuu reilua meininkiä.

Asiakaskunta koostuu yk-sityisrakentajista, pääasiassa mökkiläisistä. Markkinoiden etuna Tamminiemi pitää liike-vaihdon pysymistä vakaana. Asiakkaiden kanssa on myös mukava touhuta.

– Keväällä, kun asiakkaat tu-levat, tuntuu kyllä, ettei sanat tule suusta, kun ei ole koko tal-vena puhunut mitään, Tammi-niemi nauraa.

Vakituisia työntekijöitä on yksi, Tamminiemen pikku-serkku. Kesätöissä ovat olleet niin tytär kuin poika. Ja perhe-yrityksestä kun on kyse, myös rouva lomillaan.

Puun kasvulle hyvät näkymät

Se, että yritys on saavuttanut sadan vuoden kunnioitetta-van iän, perustuu Tamminie-men mukaan siihen, ettei nou-sukausina ole haihateltu ja os-tettu pihantäydeltä koneita. Entä miltä sahurin työ näyttää vuonna 2117, kun yritys viettää 200-vuotisjuhliaan?

– Perusrakentaminenhan tus-kin koskaan ihan järkyttävästi

Sananlaskun mukaan vilp-pulalaiset ja pohjaslahtelai-set syövät puuta. Ainakin metsäpolkuja niellään en-duroharrastuksen parissa kilometreittäin koko per-heen voimin.

muuttuu, jos ei nyt sitten ale-ta 3D-printterillä taloja tulosta-maan, Tamminiemi visioi pilke silmäkulmassa.

Puun arvo joka tapaukses-sa säilynee, jollei peräti nouse, vakavoituu Tamminiemi. Pait-si yksityisessä, myös julkisessa rakentamisessa on havaittavis-sa puun uutta tulemista, mikä näkyy esimerkiksi puurakentei-sissa päiväkodeissa ja Ruove-den uudessa seurakuntatalossa.

– Maailmalla rakennetaan paljonkin hirsikerrostaloja, mutta Suomessa määräykset ovat rajoittaneet rakentamis-ta. Puurakenteet ovat monesti turvallisempia kuin esimerkik-si betoni, mutta asenteet muut-tuvat hitaasti.

Seuraaville 10 vuodelle Tam-miniemi odottaa maltillista po-sitiivista kasvua. Myös maape-rä on kasvun kannalta suotuisaa ja metsät hyvin hoidettuja.

– Pohjois-Pirkanmaalla kas-vaa ehkä Suomen parasta met-sää, kehaisee Tamminiemi.

Leena Törnqvist

Lähteet:Turisti. Rautateiden aikataulut ja höyrylaivojen kulkutiedot ynnä kartta. N:o 5. Lokak.–Jouluk. 1917. Suomen matkailijayhdistys.Mönkkönen, Mauri (1988): Vilppu-lan ja Pohjaslahden historia 1866-1918 ja 1918-1980. Vanhan-Ruo-veden historia III:4, 1-2. Vilppulan kunta ja seurakuntayhtymä.

Höyläämön pihapuu on kaunis katsella. Sahurin näkö-kulmasta se olisi kuitenkin hankala sahattava: hyöty-syinen, iso-oksainen ja luultavasti naulapitoinen tik-katauluja kannateltuaan.

Saha ja höyläämö täydentävät toisiaan. Alkuvuoden kun sahaa ja loppuvuoden höylää, on kuin vaihtaisi ammattia puolen vuoden välein. Kyllästymään ei ehdi kumpaankaan.


Ensikertalaisen pää menee hel-posti pyörälle hakkuusopimus-ta eli puukaupan kauppakirjaa silmäillessä. Puukaupassa voi onnistua vasta, kun tietää, mis-sä ruuduissa rastien pitää olla.

– Puukaupan tekeminen ei ole helppoa, asiat ovat osin vai-keitakin. Osaamista pitää myös päivittää. Termit ja sovittavat asiat eivät välttämättä tarkoi-ta samaa kuin 20 vuotta sitten, huomauttaa Rintala.

Kaupanteossa on syytä ol-la tarkkana. Asioista sovitaan kauppakirjassa ja sitten valvo-taan, että asiat tehdään sen mu-kaan. Puukauppa ratkaisee ko-ko metsätalouden kannattavuu-den.

Mieti mitä ja milloin myyt

Kannattaa harkita tarkkaan, mi-tä milloinkin myy, sillä kysyn-tä vaihtelee eri puutavaralajien välillä vuosittain ja myös vuo-den aikana. Tilanteet vaihte-levat nopeasti niin ostajittain kuin paikkakunnittainkin. Jos on valinnan varaa, kannattaa myydä sitä puutavaralajia, jol-le on parhaiten kysyntää.

Harvennushakkuut kannattaa kuitenkin hoitaa aina ajallaan, jotta puusto säilyy kasvukykyi-senä ja elinvoimaisena.

Teollisuuden yleisen puun-tarpeen, metsäteollisuuden

vientimarkkinauutisten ja alan suhdanne-ennusteiden seuranta kannattaa. Mutta kaikkein par-haiten paikallisen ajankohtais-tilanteen saa omasta metsän-hoitoyhdistyksestä, sen www-sivuilta, uutiskirjeistä tai jäsen-lehdistä.

Kilpailuta puukauppa aina

Metsäammattilaiset neuvovat pyytämään tarjouksia aina mo-nilta metsäyhtiöiltä. Asioimi-nen vain yhden ja saman osta-jan kanssa ei juurikaan tuo pa-rasta taloudellista lopputulosta metsänomistajalle. Kilpailutta-minen on ainoa tapa pitää puun hinta mahdollisimman hyvänä.

– Kilpailuttamisesta puhu-taan aivan liian vähän. Sitä ei voi koskaan korostaa liikaa. Yksittäinen metsänomistaja voi vaikuttaa puun hintaan vain kil-pailuttamalla aina kaikki puu-erät, Rintala tähdentää.

Aina ei kannata yhdistää harvennus- ja uudistushakkui-ta samaan kauppaan. Puukaup-pa voidaan joskus jakaa osiin, jotta saadaan paljon tarjouksia. Sahojen tavoite ei ole ostaa ja korjata kuitupuuta. Sen vuok-si ne eivät välttämättä tee tarjo-usta, jos kuitupuuta ja pieniko-koista harvennuspuuta on lei-mikossa eli myyntierässä pal-jon. Suuren puukaupan jaka-

minen osiin saattaa myös lisä-tä kilpailua ja vaikuttaa yksik-köhintaan.

Kiinnitä huomiota katkontaan

Tarjousten vertailu on suoma-laisen puukaupan kulmakivi.

– Ostajat mieluummin vähät-televät katkonnan merkitystä kuin korostavat sitä. Se on kui-tenkin puukaupan tärkein ele-mentti yksikköhintojen ohella. Puunmyyjän pitäisi pystyä ar-vioimaan hakkuusta tulevien puutavaralajien määrät ja osuu-det etukäteen, mikä on todella haastavaa”, kertoo Rintala.

Katkonnassa on kyse sii-tä, miten ostaja katkoo rungot eri puutavaralajeiksi. Jotta lop-putulos olisi metsänomistajan kannalta paras mahdollinen, pitäisi arvokkaat tukkipuut ja tukkiosa saada tarkasti talteen.

Rintala kehottaa metsän-omistajia huomioimaan osta-jien erilaisen katkonnan ja sen merkityksen nykyistä parem-min.

– Eri ostajilla ja laitoksilla on erilaiset tarpeet niin mitto-jen kuin laatujenkin osalta. Sik-si ne saavat samanlaisesta lei-mikosta talteen eri määrän tuk-kia. Katkonnasta johtuvat erot ovat lähes poikkeuksetta isom-pia kuin erot yksikköhinnoissa, Rintala kertoo.

Katkonnan vaihtelu metsä-yhtiöiden välillä selviää vain toteutuneista puukaupoista. Myyjän kannattaa säilyttää os-tajalta saatu mittaustodistus se-kä muut mittaus- ja katkonta-tiedot, joista käy ilmi, miten runkojen katkonta onnistui. Tarkempia mittaustietoja pi-tää osata pyytää, koska kaikki ostajat eivät anna tietoja kuin erikseen pyydettäessä.

Eri ostajien tarjousten ja kat-konnan vertailuun tarvitaan paljon puukauppoja ja seuran-ta-aineistoa. Käytännössä tie-toa on tarpeeksi vain metsän-hoitoyhdistyksissä. Metsän-omistajat saavatkin erinomais-ta ja arvokasta tietoa ja puu-kaupallista apua omista met-sänhoitoyhdistyksistään, jotka ovat järjestelmällisesti koon-neet tietoja metsäyhtiöiden puunkorjuusta ja runkojen kat-konnoista jo yli kymmenen vuoden ajan.

Kysy ja ole tarkka

Kun tarjoukset on tarkoin ver-tailtu ja paras ostaja on löyty-nyt, kirjoitetaan kauppakirja eli metsänhakkuusopimus. Vii-meistään silloin on syytä selvit-tää kaikki epäselviltä tuntuvat asiat.

– Kehotan kaikkia metsän-omistajia tekemään rohkeas-ti puukauppaa. Mutta on myös uskallettava kysyä sellaisia asi-oita, joista ei ole varma tai joita ei tiedä”, neuvoo Pauli Rintala.

– Valitettavan usein ongel-matilanteissa törmätään siihen, että metsänomistaja ei ole ym-märtänyt, mitä kauppakirjassa on sovittu. Turvallisin ja suosi-teltavin tapa onkin kääntyä jo kaupan suunnitteluvaiheessa oman metsänhoitoyhdistyksen puoleen ja hoitaa asiat yhdessä yhdistyksen neuvojan kanssa.

Puukaupan ehdoista sovitaan aina tapauskohtaisesti. Mitään yleistä hyväksyttyä sopimuslo-

Näin onnistut puukaupassaOnnistunut puukauppa ratkaisee metsätaloutesi kannattavuuden. Tulojen maksimointi on kaiken a ja o. Kustannusten minimointi on toki tärkeää, mutta tulojen merkitys on jopa kymmenen kertaa tärkeämpää, toteaa MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala Keski-Suomesta.


maketta tai kauppakirjapohjaa ei ole olemassa.

Puukaupan maksuista sovi-taan myös kauppakohtaisesti. Ennakkomaksu on yleensä nel-jännes tai viidennes arvioidus-ta kauppasummasta. Kaikki os-tajat eivät anna ennakkorahoi-tusta. Mutta jos leimikko ha-kataan vasta kahden tai kolmen vuoden päästä kaupasta, on en-nakkomaksu varsin perusteltu. Ennakkorahoitus voidaan hoi-taa myös rahalaitoksen kaut-ta. Tällöin on kyse lähinnä lai-nan ottamisesta omaa puukaup-paa vastaan ja metsänomistaja maksaa itse omat ennakkonsa. Asia tulisi ottaa huomioon tar-jousvertailua tehtäessä, koska toiselta ostajalta saa rahaa ku-luitta ja toiselta kulujen kanssa.

Kauppakirjassa sovitaan, kuka hoitaa mahdollisen en-nakkoraivauksen, eli kaataako metsänhoitoyhdistys, ostaja, myyjä vai joku muu korjuuta haittaavan aluskasvuston hak-kuukoneen tieltä.

Tarkkana on oltava myös

juurikäävän torjunnasta sovit-taessa. Kyse on lakisääteisestä velvoitteesta, joka koskee su-lan maan aikaan tehtäviä hak-kuita. Valtio ei enää korvaa kantokäsittelyä. Osa metsäyh-tiöistä perii kulut myyjiltä, osa taas maksaa kulut. Ensiharven-nuskohteessa juurikäävän tor-junnan kustannus voi helposti lohkaista kymmenyksen koko puukauppatilistä.

Valvo oikeuksiasi

Ennen hakkuun alkamista on alueen rajat, eri hakkuutavat sekä erikoiskohteet, kuten pu-rot, pienet suot ja lähteet, mer-kittävä maastoon korjuuta var-ten. Yleensä se on ostajan teh-tävä. Merkintöjen on syytä olla oikein, sillä ne vaikuttavat kor-juuseen ja puukauppatiliin.

Valveutunut metsänomis-taja käy hakkuun aikana seu-raamassa töiden edistymis-tä. Puunkorjuuta ja hakkuuso-pimuksen ehtojen toteutumis-ta on aina syytä valvoa. Hak-

kuutyön jäljen pitää olla hyvää ja metsänhoitosuositusten mu-kaista. Tämä on erityisen tärke-ää harvennuskohteissa.

– On ehdottoman tärkeää, että hakkuukoneen mittalaite toimii oikein. Puutavaranmit-tauslain mukaan mittaukses-ta vastaavan henkilön on teh-tävä omavalvontaa toimivuu-den varmistamiseksi. Tarvitta-essa mittalaitteen toiminta ja tarkkuus varmistetaan kontrol-li- ja tarkistusmittauksella, jo-ta metsänomistajalla on aina oi-keus pyytää ostajalta”, Rintala kertoo.

Hakkuiden päätyttyä osta-ja toimittaa metsänomistajal-le mittausasiakirjan eli mitta-ustodistuksen, mutta se ei vie-lä riitä.

– Pelkän mittaustodistuksen avulla ei voi todeta, että kaik-ki meni, kuten sovittiin. Pitää pyytää tarkempia mittaustietoja ja osata myös lukea niitä. Näis-tä listoista vasta voidaan tode-ta, että hakkuu ja kauppa toteu-tuivat sovitusti.

Onnistuneen puukaupan päätteeksi metsänomistaja hy-väksyy mittaustodistuksen ja kaupan loppumaksu tulee tilil-le yleensä kuukauden tai kah-den sisällä.

Tahallisia sopimusrikkei-tä tulee eteen, mutta harmaal-la alueella Rintalan mukaan lii-kutaan valitettavan usein. Täl-löin ongelmat liittyvät yleensä mittaukseen ja runkojen kat-kontaan eri puutavaralajeiksi.

Puukaupassa liikkuu isot ra-hat ja metsänomistajan on osat-tava pitää puolensa. Ehdotto-masti paras tapa on valtuuttaa metsäasiantuntija valvomaan puukauppaa ja sen toteutumis-ta antamalla toimeksianto met-sänhoitoyhdistykselle. Noin 40 prosenttia puukaupoista teh-däänkin näinä valtakirjakaup-poina. Metsänomistaja ostaa puukaupan hoitamisen Avai-met käteen -palveluna omalta yhdistykseltään.

Näin onnistut puukaupassa

Kuusi kultaista ohjetta puukaupan tekijälle1. Perehdy puukaupan tekemiseen/

Tiedä mitä sovit ja mitä allekirjoitat

2. Mieti etukäteen omista lähtökohdistasi, mitä ja milloin myyt

3. Kilpailuta aina puukauppasi

4. Kiinnitä huomiota katkontaan

5. Uskalla kysyä tyhmiä

6. Valvo omia oikeuksiasi, tarvittaessa tiukastikin

Ak

i Haa

pan

iem

i


Läntisen Suomen PEFC-ser-tifioinnin tarkastuksista saa-tiin ennätyksellisen hyvä tu-los. Esiin ei tullut poikkeamia kriteerien vaatimuksista kuin kolmessa asiassa.

Kulotusten määrä oli edel-leen liian pieni ja siinä poik-

keama oli vakava. Luonnon-hoidollisia kulotuksia ja yli vii-den hehtaarin metsäpaloja oli alueella vuonna 2016 yhteensä kahdeksan kappaletta, kun niitä olisi tarvittu vähintään 11.

Luontolaadun tarkastuksissa oli havaittu kohteita, joissa ei

ollut riittäviä suojakaistoja ja näin ollen vesiensuojelun kri-teeriä ei täytetty. Maastotar-kastuksessa yhdellä metsäko-neenkuljettajalla ei ollut kirjal-lista työsopimusta, joten työn-antajavelvoitteet eivät täytty-neet.

Yksityisten metsänomistajien PEFC-sertifi-kaatteja hallinnoi nykyisin Kestävän metsäta-louden yhdistys. Suomessa on viisi aluetta, joil-la on omat sertifikaattinsa.

Inspecta sertifiointi Oy on myöntänyt län-tisen Suomen alueelle sertifikaatin 19.5.2017 ja se on voimassa kolme vuotta, eli kevääseen 2020. Sertifikaatti osoittaa, että sen piirissä ole-vassa toiminnassa noudatetaan vaatimusasia-kirjoissa, PEFC-metsäsertifioinnin toteutusta-vat ja kriteerit, asetettuja vaatimuksia ja järjes-telmän asettamia muita vaatimuksia. Läntiseen alueeseen kuuluvat Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi.

Sertifikaatti löytyy Kestävän metsätalouden yhdistyksen nettisivuilta osoitteesta www.kes-tavametsa.fi. Samoilta sivuilta, kohdasta kiin-teistön tarkastus, metsänomistajat voivat myös tulostaa kiinteistökohtaiset osallistumistodis-tuksensa ryhmäsertifiointiin.

Heli MutkalaLäntisen

metsäsertifiointitoimikunnan puheenjohtaja

PEFC-sertifikaatti voimassa läntisessä Suomessa

PEFC-sertifiointitarkastuksista hyvä tulos - kulotus murheena

Läntisen Suomen metsäta-louden PEFC:n kriteerienmu-kaisuutta tarkastettiin syys-kuussa. Ulkopuolisena au-ditoijana toimi Inspecta Oy. Tarkastukset kestivät noin kaksi viikkoa. Toimijoista kohteina olivat tänä vuonna Kihniö-Parkanon, Lakeuden, Salometsän, Soinin ja Tarvas-joki-Karinaisten metsänhoi-toyhdistykset, MetsäGroup, UPM Metsä, Luopajärven sa-ha, EPM Metsä ja Kampin sa-ha. Läntiseen alueeseen kuu-luu Etelä- ja Keski-Pohjan-maa, Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi.

Toimijakohtaisissa tarkas-tuksissa peilataan sertifioin-nin vaatimusten toteutumis-ta käytännön toiminnassa. Päivän aikana käydään 4-5 maastokohteella.

Sertifiointitoimikunnan puheenjohtaja Heli Mutkala, metsäasiantuntija Jarkko Piilola Mhy Kihniö-Parkanosta ja auditoija Risto Ranta Inspectasta tutustumassa parkanolai-seen hakkuukohteeseen syyskuussa.

Ak

i Haa

pan

iem

i


METSO-ohjelma on vuoteen 2025 jatkuva vapaaehtoinen metsiensuojeluohjelma. Maan-omistajat voivat tehdä joko py-syviä suojelusopimuksia ELY-keskuksen, tai 10 vuoden ym-päristötukisopimuksia metsä-keskuksen kanssa. Korvauk-set ovat verottomia. Pysyväs-sä suojelussa yksityisestä suo-jelualueesta korvataan puus-ton arvo ja myynnissä valtiolle puusto ja maapohja. Ympäris-tötuesta maksetaan verot, kuten muistakin Kemera-tuista.

METSOon sopivat elinym-päristöt löytyvät netistä: met-sonpolku.fi/fi-FI/Metsaammat-tilaiselle/Elinymparistot.

Myös luonnonhoitohankkeet metsäkeskuksen kanssa ovat mahdollisia. Maanomistaja saa kunnostetun kohteen ilmaisek-si, muttei rahaa. Kunnostus on esimerkiksi ojitetun rehevän korven ennallistamista.

METSOn saavutukset - entä muut

METSOn tavoitteina on turva-ta arvokasta metsäluontoa py-syvällä suojelulla 96 000 heh-taaria. Ympäristötukisopimus-ten ja luonnonhoitohankkeiden tavoite on yhteensä 82 000 ha. Pysyvän suojelun tavoitteesta on saavutettu jo yli kaksi kol-masosaa. Ympäristötukisopi-mukset ym. ovat kärsineet ra-hanpuutteesta jo pitempään, jo-ten siellä tavoitteesta on saavu-tettu noin puolet. Budjettilisä-ykset auttavat onneksi erityisen paljon näihin sopimuksiin.

Miten metsien suojelumäärät muutoin kasvavat? Luontolah-

jani 100-vuotiaalle -hankkees-sa maanomistajat saavat antaa ilmaiseksi metsiään tai muita luontokohteita pysyvään suoje-luun. Hanke pyörii vain tämän vuoden. Tavoitteena on suojel-la kustakin maakunnasta 100 ha, eli yhteensä 1800 ha yksi-tyismaita. Kunnat osallistuvat vastaavalla määrällä kohteita, ja valtio suojelee yksityismaita vastaavan hehtaarimäärän. Ta-voite näyttää toteutuvan, kos-ka yksityismailta on sopimuk-sia ja neuvotteluja jo 1 300 ha:n edestä. Vertailun vuoksi Pentti Linkolan perustamassa Luon-nonperintösäätiössä on vuodes-ta 1995 alkaen suojeltu 1454 ha metsää.

Rahaa riittää

METSOn rahoitusta leikattiin rajusti hallituskauden alussa. Hakkuiden kasvun ja uusien in-vestointien myötä alkoi vilkas keskustelu metsätaloutemme kestävyydestä. Ympäristömi-nisteri Tiilikainen kutsui met-sä- ja ympäristöalan toimijat Pyöreän pöydän keskustelui-hin aiheesta. Yhteisten vetoo-musten myötä viesti kuultiin, ja nyt METSOn rahoitusta on pa-rannettu jo kolmesti. Tällä ra-hoitustasolla tavoitteet voidaan toteuttaa. Hyviä kohteita kan-nattaa siis tarjota. Yksinkertai-sin tapa on ottaa yhteys omaan metsänhoitoyhdistykseen.

Markus NissinenYmpäristöasiantuntija

MTK, metsälinja

METSO liitää jälleen

Metsän ja vesien suojelu voidaan yhdistää järkevästi. Var-sinais-Suomessa vesiensuojeluhanke Freshabitissa met-sänhoitoyhdistyksen neuvoja on etsinyt kunnostettavi-en vesistökohteiden läheltä METSO-kohteita ja neuvonut maanomistajia. Näin on saatu aikaan hienoja luontokoko-naisuuksia vapaaehtoisesti.

Valtiontalouden tasapainotus iski myös METSO-ohjelmaan. Nyt rahoitusta on parannettu selvästi, ja vapaaehtoisen metsiensuojelun tavoitteet voi-daan saavuttaa. Hyviä kohteita kannattaa tarjota, metsänhoitoyhdistys auttaa.


Soranummi asuu parin kilo-metrin päässä Ruoveden kes-kustasta Kautun tien varres-sa 60-luvulla rakentamassaan omakotitalossa. Silloin perhee-seen kuului vaimo ja neljä las-ta. Nyt asukkaita on kaksi Yrjö ja vanhin poikansa.

– Ei siitä kyllä enää lapsilisää saa, kun on jo yli kuudenkym-

menen, sutkauttaa Soranummi totisella naamalla.

Yhdistystoiminta Yrjön aikaan

Pohjaslahti oli edelläkävijä yh-teismyynneissä. Yhdistyksen kautta ja sen hankintapalvelu-na kulki ennätysmäiset mää-

rät puuta. Puutavaralajeina oli tukin kuidun lisäksi paalu ja muut erikoispuut. Toiminta nä-kyi Pohjois-Hämeen korkeim-pina puunhintoina. Ostajat ei-vät Soranummen mukaan sii-hen aikaan kaikki olleet asial-lisia. Korjuujälkiä ei seurattu, ja puuta jäi metsiin ajamatta.

Alkuvuodet leimaukset teh-tiin kirveellä. Kantoleimakin piti puihin lyödä, että tiedettiin olevan kyse luvallisesta hak-kuusta. Leimaamattomien pui-den kaatamisesta tuli omistajal-le sakkoa. Loppuaikoina alet-tiin käyttää maalia, mutta pois-tettavat puut merkittiin kuiten-kin neuvojan toimesta. Pape-rit tehtiin aina talossa. Yhdis-tyksen palveluksessa Soranum-mella oli kaksi apulaista.

– Oli meillä sellainen kokei-lukin, johon tuli prosessori kar-simaan ja katkomaan puut, jot-ka miehet olevat ensin kaata-neet. Mutta vain kerran.

Soranummen kulkupelinä oli ensin v. 1961 käytettynä ostet-tu Skoda 445 ja vuodesta 1962 Octavia, jonka hän kehuu ol-leen hyvä auto, koska se oli niin kylmä, ettei siinä viitsinyt paljoa istuskella, vaan oli pak-ko mennä töihin.

– Lähdin pois vähän ennen-aikaisesti 1.7.1987, kun halli-tuksessa ruvettiin minun mat-kalaskuistani puhumaan ja nii-tä ihmettelemään. Niin kuin nyt Pohjaslahdella olisi edes paljon kilometrejä pystynyt ajamaan.

Neuvonta ennen ja nyt

– Nykyisin metsänhoitoyhdis-tykseltä kaivattaisiin aktiivi-

sempaa toimintaa. Minä aikoi-nani esittelin aina taimikon-hoitoa ynnä muuta. Huomau-tin isännälle huonosta kunnos-ta ja sitten tapahtui, kertoo Yr-jö Soranummi.

Tuossakin minun luontopol-kuni varrella on nytkin koivun-taimikko, joka pitäisi harventaa kiireesti. Olen minä siitä sano-nut.

– Niin toiminnanjohtaja sii-nä! Taimikonhoitoja pitäisi tehdä paljon enemmän! Heris-tää Soranummi sormeaan met-sänhoitoyhdistys Pohjois-Pir-kan johtaja Harri Katajamäelle.

Neuvontakulttuuri Soranum-men aikaan taisi olla aika lailla erilainen. Yrjö ei ole kuulevi-naankaan Harrin selityksiä, et-tä kyllä niille isännille oikein projektina soitellaan, mutta kun metsänomistaja itse päättää.

Vakuustalletuksen hyvyy-destä miehet ovat samaa miel-tä. Sillä tehtiin monet varhais-hoidot ja heinäykset ja saatiin taimikot jäämään henkiin.

Selvät mielipiteetmetsän käsittelystä

– Jatkuva kasvatus on kustan-nuskysymys. Monta kertaa jou-dutaan käymään samassa met-sässä. Ei onnistu, toteaa Sora-nummi.

– Vuonna 1961 anopin met-sään Kuruun tehtiin avohak-kuu aikoinaan harsitulle karul-le pohjalle, ei ollut mäntyjä sie-menpuiksi jätettäväksi. Alalta sai rakennuspuut tähän taloon - kolme pientä kuormaa. Nyt vas-taavalta alalta tulisi kymmenen kuormaa. Heikohkolla maapoh-

”Mitähän se Yrjö mahtaa siihen sanoa?”Aikoinaan 25 vuotta Pohjaslahden metsänhoi-toyhdistyksessä työskennellyt Yrjö Soranummi on tunnettu persoona, jolla muisti pelaa ja vuosi-luvut tulla napsahtavat tarkasti. Mutta ikävuosis-taan huolimatta hän ei ole vanha.


jalla ei jatkuva kasvatus onnis-tu ollenkaan, kasvu on heikkoa.

Avohakkuut Pohjaslahdella olivat pieniä, ei yhtäkään kah-ta hehtaaria suurempaa yksi-tyismetsissä. Maanomistajan tarpeen mukaan hakattiin noin hehtaari kerrallaan ja kaikki metsitettiin. Aarno-myrsky oli sitten vähän suurpiirteisempi. Seurakunnan mailta meni 4800 kuutiota. Niitä hakkuutöitä riit-ti toukokuulle saakka.

Hankintahakkuita ei Pohjas-lahdella juuri tehty. Yhdistyk-sellä oli pääasiassa yksi metsu-ri töissä.

Vireä veteraani

– Kyllä ne päivät tässä menee. Ei ole telkkarikaan usein au-ki, vaikka siitä se vero pitää-kin maksaa. Honkalan palve-lutalossa käyn päivällä omalla

Kaksipa poikaa Ruovedeltä/Pohjaslahdelta, ja kaksi toi-minnanjohtajaa eri aikakausilta.

Olohuoneen seinää koristavat monet kunniakirjat. Yhteen tai edes kahteen kuvaan niitä kaikkia ei saa mahtumaan.

Suuria oli puut ennen, vai tikkelin mittaako tässä havain-nollistetaan.

autolla syömässä ja viikonlop-puna syön kotona. Osaan mi-nä tehdä itsekin ruokaa ja par-haan ruuan saa, kun itse tekee. Minulla on rintamamiestun-nus, joten saan vuodessa käyt-tää palveluihin 2400 euroa. Se kuluu ruokailuihin ja siivoo-jaan ja olen minä jalkahoidos-sakin käynyt.

– Veteraanitoiminnassa olin 25 vuotta mukana taloudenhoi-tajana, mutta lopetin pari vuot-ta sitten.

Mahdollisesta vanhusten harrastustoiminnasta Soranum-mi ei tiedä, sillä eihän hän ole vanha. Luotettavat lähteet kui-tenkin kertovat ikinuorella ole-van vuosia takana jo 91.

Soranummesta sanottua:

Harri Katajamäki: ” Minulla ei ole työelämässä omakohtai-

sia kokemuksia Yrjöstä. Mutta olen kuullut, että hän oli vai-kutusvaltainen persoona Poh-jaslahden isäntien parissa. Pi-ti huolta, että omistajat tiesivät metsien hoitotarpeet, ja hoito-työt myös tehtiin. Täysin asial-leen omistautunut mies.”

Kaarlo Ouni: ”Yksi riemas-tuttavimmista tuttavuuksis-ta, joita urani aikana kohdalle sattui. Yrjö oli aikaansa edel-lä, hän teki pienaukkoja jo sil-loin.”

Jari Hemminki: ” Vuonna 1985 menin nuorena miehenä metsänparannuspiiriin ja Poh-jaslahdelle töihin. Siellä sitten tapaamaan Soranummea Poh-jaslinnassa. Yrjö löi nipun oji-tustilauksia käteen. Kun ky-syin, pitäisikö isäntiin olla yh-teydessä, sain vastauksen: Ei tarvitse, ala suunnitella.

Ojasuunnittelun edetessä vä-

liltä puuttui joitakin tiloja, me-nin käymään taloihin ja esittä-mään osallistumista ojitukseen. Sain hiukan epäröiviä vastauk-sia: Juu kyllähän minä, mutta mitähän se Yrjö siihen sanoo.

Eivät metsänomistajat Sora-nummen ohjeistusta pahana, eikä määräilynä pitäneet, vaan metsän hyväksi suunnattuna toimintana.”

Heli MutkalakenttäpäällikköMTK metsälinja


Hyvä metsänhoito on ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemi-seen ja hiilinielujen kunnossa pitämiseen, toteaa Pirkanmaan metsäneuvosto. Taimikonhoito kuuluu hyvään metsänhoitoon. Siinä nopeutetaan nuorten, ar-vokkaiden havupuiden kas-vua ja kehitystä, sekä estetään niiden jääminen vesakon alle. Hoidettu taimikko on hyvä hii-lensitoja nuoresta kehitysvai-heesta alkaen hiilensidontaky-vyn säilyessä vuosikymmeniä eteenpäin. Taimikonhoito kan-nattaa tehdä ajoissa, sillä var-haisessa vaiheessa tehty tai-mikonhoito on kustannuksil-taan edullisempaa verrattuna esimerkiksi kymmenmetrisen riukuvaiheen metsän hoitoon.

Taimikonhoitoon saa tukea

Kestävän metsätalouden oh-jelmasta. Tämän vuoden varo-ja on Pirkanmaalla vielä käy-tettävissä.

Hyvä talousmetsien hoito si-sältää myös metsäluonnon mo-nimuotoisuudesta huolehtimi-

Pirkanmaalla on Kemera-tukia jäljellä

RED II on EU:n komission uusiutuvan energian direktii-viehdotus (30.11.2016). Se on osa komission puhtaan ener-gian pakettia, jonka tavoit-teena on, että yhteisesti koko EU:ssa uusiutuvan energian osuus kulutuksesta on vähin-tään 27 % vuonna 2030.

RED II -säädös sisältää kestävyyskriteerit liikenteen biopolttoaineille, liikentees-sä käytettäville biokaasuil-le ja -nesteille sekä kiintei-den ja kaasumaisten biomas-

sojen käytölle sähkön- ja läm-möntuotannossa sekä jäähdy-tyksessä. Tämä koskee vain yli 20 MW:n laitoksia. Direktiivin kaavaillaan olevan voimassa v. 2021 - 2030. Se saattaa vaikut-taa metsien bioenergian tuki-kelpoisuuteen ja päästöttömäk-si luokitteluun.

Kriteeristö on artiklassa 26. Sen mukaan lakien tulee taa-ta, että riski käyttää biomas-saa kestämättömästi hoidetuis-ta metsistä on minimoitu.

Mistä RED kakkosesta nyt puhutaan?

Suomen parhaat taimet

www.finforelia.fi

Jämsä 30.8.-1.9. 8

www.finnmetko.fi

Tämä on tarkennettu viidellä kohdalla:

– Hakkuut tehdään laillisen luvan mukaisesti– Metsät uudistetaan hakkuun jälkeen– Korkean suojeluarvon omaavat maat, suot ja turvemaat

mukaan lukien, suojellaan– Hakkuiden vaikutukset maaperän laatuun ja luonnon

monimuotoisuuteen minimoidaan– Hakkuut eivät ylitä metsien pitkän aikavälin tuottokykyä

sen. Vuoteen 2015 ulottuval-la METSO-ohjelmalla rahoite-taan arvokkaiden luontokohtei-den pysyvää ja määräaikaista suojelua. Mahdollisuudet met-sien luonnonhoitoon parane-vat, sillä METSO-ohjelman va-

rat lisääntyvät ensi vuonna 10 miljoonalla eurolla. Tästä lisä-panostuksesta merkittävä osa kohdistuu Pirkanmaalle.


Sateinen kesä ja syksy ovat koe-telleet sorateiden kuntoa. Tiesit-kö, että valtionavustuskelpoisil-le yksityisteille voidaan myön-tää avustuksia. Niitä saa pääasi-assa tien vaurioiden ja rakentei-den korjaamiseen. ELY-keskus arvioi hankkeen kiireellisyyden ja vaikuttavuuden. Avustusta voi hakea tien tiekunta ja sen myön-tämisestä päättää ELY-keskus, jonka alueella tie tai suurin osa siitä sijaitsee.

Pirkanmaalla on vuoden 2017 avustuksia jäljellä vielä noin 800 000 euroa.

Ensisijaisesti avustettavia hankkeita ovat muun muas-sa huonokuntoiset sillat ja tie-rummut, tulva- ja routavauriot, liikenneturvallisuuden kannal-ta tärkeät kohteet, kuten vaaral-lisen kaarteen oikaisu, liittymä-kohdan parantaminen tai tielin-

jan siirtäminen sekä tien kuiva-tuksen ja kantavuuden paranta-minen.

Avustuksen suuruus

Avustus on yleensä 50 % hank-keen hyväksytyistä ja tukikel-poisista arvonlisäverollisista kustannuksista. Joissakin hank-keissa avustus voi olla suurem-pi eli 75 %. Tällaisia ovat muun muassa siltojen ja isojen rum-pujen uusimiset ja peruskor-jaukset sekä poikkeuksellisten olosuhteiden, kuten tulvien, tielle aiheuttamien vaurioiden korjaaminen.

Avustusta haetaan Yksityisen tien parantamisen valtionavus-tus -lomakkeella. Sen saa täyt-töohjeineen Ely-keskuksen net-tisivuilta. Lisätietoja antaa Jou-ko Sivula, puh. 0295 036 000.

Yksityistien parantamiseen avustuksia

Avant kuormain on monipuolinen yleiskone metsätöihin. Avant metsäperävaunulla kuljetat kuitu- ja energiapuut tien varteen. Myös isotkin tuulenkaadot siirtyvät kätevästi hydraulivinssillä. Polttopuiden tekokaan ei ole ongelma, Avanttiin löytyy

puunhalkaisu- ja klapikone!

Nelivetoinen runko-ohjattu Avant on loistava valinta metsätilan

yleiskoneeksi. Maasto-ominaisuudet ovat hyvät ja monipuolisuus vertaansa vailla!

www.avant.fi


Tapahtumakalenteri metsänomistajille Milloin Tapahtuma Paikka Järjestäjät Lisätietoja 2.12. Osasto Polvelta toiselle -messuilla Tampere-talo Pirkanmaan metsänhoitoyhdistykset 8.12. klo 10 –14 Korjuunäytös Hirmuvuorentie 112, Längelmäki Mhy Pohjois-Pirkka Harri Katajamäki p. 044 7764 55314.12. klo 15–18 Glögi-ilta jäsenille Kaikki Mhy Pirkanmaan toimistot Mhy Pirkanmaa Metsäasiaa ja glögiä kaikilla toimistoilla!2018 31.1. Metsäveroilta Lounaspirtti, Myllytie 3, Toijala Mhy Pirkanmaa 5.2. Metsäveroilta Kurssikeskus Urhattu, Urhatuntie 80, Mhy Pirkanmaa Nokia 6.2. Metsäveroilta OP Ruovesi, Ruovedentie 13, Ruovesi Mhy Pohjois-Pirkka ja OP Ruovesi Harri Katajamäki p. 044 7764 553 7.2. Metsäveroilta OP Pohjois-Häme, Seppälän puistotie 8, Mhy Pohjois-Pirkka ja OP Pohjois-Häme Harri Katajamäki p. 044 7764 553 Mänttä 8.2. Metsäveroilta Kiikostalo, Kiikostentie 316, Sastamala Mhy Pirkanmaa 13.2. Metsäveroilta OP Kuru, Kauppatie 11, Kuru Mhy Pohjois-Pirkka ja OP Kuru Harri Katajamäki p. 044 7764 553 14.2. Metsäveroilta Ammatti-instituutti Iisakki, Taitokuja 3, Mhy Pirkanmaa Hämeenkyrö 15.2. Metsäveroilta OP Virrat, Virtaintie 40, Virrat Mhy Pohjois-Pirkka ja OP Virrat Harri Katajamäki p. 044 7764 553 19.2. Metsäveroilta Maa- ja metsätalon Maitolaituri, Mhy Pirkanmaa Näsilinnankatu 48 E alakerta, Tampere 20.2. Metsäveroilta Cafe Herkkuhetki, Anttilantie 6, Orivesi Mhy Pohjois-Pirkka Harri Katajamäki p. 044 7764 553 Helmikuu Metsäveroilta Kihniö Mhy Kihniö-Parkano Aki Haapaniemi p. 044 739 3100 Helmikuu Metsäveroilta Parkano Mhy Kihniö-Parkano Aki Haapaniemi p.044 739 3100 30.9.–6.10.2018 Metsä- ja luontomatka Espanja Kon-Tiki Tours ja Pirkanmaan mhyt Kon-Tiki Tours p. 09 466 300

Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.

Metsänomistajat KERTTU NISKANEN

MHY:SSÄ ONHOMMA HANSKASSA!Yksilöurheilijakin tarvitsee rinnalleen hyvät taustajoukot.Metsänomistajan puolta tässä maassa pitää vain ja ainoastaan metsänhoitoyhdistys, josta saat kattavat jäsenedut ja palvelut.

Tutustu palveluihin osoitteessa www.mhy.fi

KU

VA: K

IMM

O R

AU

ATM

AA


Tätä kirjoittaessani syksyn hirvijahti on ol-lut käynnissä kolmen viikon ajan. Jahdis-ta kantautuneiden tietojen mukaan metsäs-tys on sujunut hyvin ja hirviä on kaatunut vauhdilla. Jo yhden viikon kuluttua jah-din käynnistymisestä lähes 60 % kaatolu-vista lienee tullut käytetyksi. Kyllähän jah-din vauhdikkaan etenemisen taustalla ovat metsästyksen menetelmien tehostuminen ja tekniikka – hyvät koirat, kattava paikal-lis- ja metsätieverkosto sekä GPS-paikan-nusteknologia. Mutta keskeisin selittävä tekijä jahdin vauhdikkaalle kululle on erit-täin vahva hirvikanta. Metsästäjille vah-va hirvikanta merkitsee jahdin helppoutta ja runsasta saalista, metsänomistajille kas-vavia hirvituhoja taimikoissa ja tieliiken-teelle lisääntyviä liikenneonnettomuuksia.

Jahti jatkukoon loppuun saakka

Siispä viesti metsästysseuroille on, että jahtia tulisi jatkaa. Tänä vuonna Parka-no-Karvian rhy ja yhteislupa-alueella lu-papankkiin jätettiin 30 lupaa. Alueellisen riistakeskuksen suunnalta ja valtakunnal-lisestikin viesti on ollut, että hirvikanta on kasvussa ja kasvun pysäyttämiseksi kaa-tomääriä on lisättävä. Seurojen ”peruslu-pamäärän” tultua käytetyksi into ei saisi laantua vaan jahdin tulisi jatkua lisäluvin. Tavoite tulisi olla, että kaikki luvat, myös pankkiluvat tulevat käytetyksi. Se olisi metsänomistajan edun mukaista.

Vielä toivottavampaa olisi, että pankki-luvat käytettäisiin hirvitihentymäalueil-la. Toistaiseksi tämä ei valitettavasti vielä näytä toteutuvan vaan lupien jako tapahtuu hehtaariperusteisesti tasaverotusta nouda-tellen. Näin siitä huolimatta, että Suomen Riistakeskus, Maa- ja metsätalousministe-riö sekä alan tutkijayhteisö yksimielises-ti näkevät siirtymisen kohdennettuun met-sästykseen tarpeelliseksi.

Digitalisaatio apuna seurannassa

Tulevaisuus näyttää ehkä valoisammalta. Tutkimus ja uusi tekniikka tulevat vauhdil-la myös hirvikannan aiempaa luotettavam-man arvioinnin tueksi. Sitä kautta perus-teet kannan pienentämiselle ja kohdenne-tulle metsästykselle käyvät vahvemmiksi.

Metsästyksen reaaliaikaisen seurannan ja havaintojen seurannan kannan arvioi-miseksi mahdollistaa metsästäjien käytös-sä oleva Oma riista -järjestelmä. Siinä met-sästäjät merkitsevät kännykkäsovelluksel-laan toteutuneet kaadot ja tekemänsä ha-vainnot jahdin aikana.

Tutkijatohtori Markus Melin Itä-Suo-men yliopistosta on tutkinut viime vuosina ansiokkaasti laserkeilauksen käyttöä hirvi-tuhokohteiden ennustamisessa. Melin on tutkimustyönsä tuloksena luonut mallin, jolla laserkeilausaineistosta on onnistut-tu 76 prosentin tarkkuudella erottelemaan hirvituhosolut ei-tuhosoluista. Mallia voi-daan hyödyntää todennäköisten hirvituho-kohteiden seulonnassa metsikkökuvioiden joukosta. Seulotut kohteet sitten tarkaste-taan maastokäynnein. Menetelmän etuna siis on, ettei kaikkia taimikoita tarvitse tar-kistaa maastokäynnein. Todettakoon kui-tenkin, että menetelmää hyödynnetään kun vahinko on jo syntynyt – taimikkotuhojen syntymistä se ei suoraan estä, välillisesti pidemmän ajan myötä kylläkin.

Lokakuun lopulla Aamulehti uutisoi Loimaalla käynnissä olevasta kaksivuoti-sesta kokeesta, jossa selvitetään muun mu-assa dna-näytteiden soveltuvuutta pienten hirvieläinten kannanarvioinnissa. Riista-keskus kertoo parissa vuodessa kerätyn lähes 1300 dna-näytettä, lisäksi on kerät-ty yli 30 000 riistakamerakuvaa. Näitä tie-toja yhdistämällä ja analysoimalla pys-tytään yksilöimään valkohäntäkauriita ja edelleen muodostamaan aiempaa täsmäl-lisempi kanta-arvio.

Ihminen osaa jo halkaista atomin ja kas-vattaa uutta kudosta sairaanhoidollisiin tar-peisiin. Veikkaanpa, että parin vuosikym-menen kuluessa hirven turkista on osattu erottaa markkeri, joka laserkeilausaineis-tossa tai jossain muussa kaukokartoitus-menetelmässä näyttää hirvikannan koon yksilön tarkkuudella. Sitä odotellessa.

Marko RajamäkiMetsänomistaja

Maanomistajaedustaja Parkanon-Karvi-an riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa

Syksyn hirvijahdista ja kannanarvioinnista

Perattu taimikko, joka on jätetty tavoitetta tiheämmäksi hirvivahinkovaaran vuoksi vain taimituppaat harventaen. Harvennus lopulliseen tiheyteen teh-dään varsinaisena taimikonhoitotyönä myöhemmin.


Joulukranssi omasta metsästä

1

2

2

3

Risuja, havuja, sammalia, jäkäliä ja erilais-ten pensaiden oksia voi hyödyntää kodin koristelussa. Kaunis risukranssi ei välttä-mättä tarvitse koristeita ja kestää varmas-ti aina kevääseen saakka.

Kuva 1. Pohjan valmistus: Valitse noin 4–5 pitkää oksaa ja kieputa rautalankaa oksien ympäri. Pohjasta saat pyöreän käyttämällä rautalankaa myös oksien lomassa. Yhdistä lo-puksi ympyräksi.

Kuva 2. Sitominen pieninä nippuina: Leikkaa kaikki materiaalit saman mittaisiksi tai jos haluat kranssista elävämmän, niin tee eri pituisia pätkiä. Ota nippu oksan pätkiä käteesi ja kiedo ne tiukasti rautalangan avulla kiin-ni kranssiin. Työstä kranssia koko ajan pöydän pinnan päällä, jotta kranssis-ta tulee symmetrinen.

Kuva 3. Lopetus: Kranssi lopetetaan niin, että oksien päät mene-vät ensimmäisinä sidottujen oksien alle. Muista tehdä rautalangas-ta pieni lenkki, josta saat kranssin ripustettua roikkumaan.

Jos keräät kranssin tarvikkeet muusta kuin omasta metsästä, niin muistathan kysyä siihen maanomistajan luvan. Lupa tarvitaan silloinkin, kun keräät materiaa-leja esimerkiksi hakkuutyömaalta.

Lotta Vähä-Ypyä


Joulukuusi tai -kuuset löytyvät koordinaattien osoittamista pai-koista 16.12. Paikalle ensimmäisenä ehtinyt saa kuusen joului-loa tuomaan. Kuusen lisäksi samojen koordinaattien osoitta-massa paikassa on kätköpurkki, jossa on lokivihko. Siihen toi-votaan kaikkien paikan löytäneiden kirjaavan käyntinsä, pur-kissa on yllätys vielä muutamalle ilman kuusta jääneelle.

Tällä tempauksella metsänomistajat haluavat toi-vottaa kaikille Hyvää Joulua ja muistuttaa, että jou-lukuusen hakeminen metsästä ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.

Kuusikätköjen koordinaatit julkaistaan metsän-hoitoyhdistysten kotisivuilla www.mhy.fi lauantaina 16.12. noin klo 8.00.

Joulukuusikätköily tulee taas! Pirkanmaan metsänhoitoyhdistykset jatkavat perinnettä ja järjestävät geokätköilyä mukaillen joulun alla tempauksen, jossa epävirallisesta geokätköstä voi löytää punaisella mhy-kuitunauhalla koristellun joulukuusen.

Tervetuloa MHY:n metsä- ja luontomatkalle Etelä-Espanjaan! Oppaanamme ja erityis-asiantuntijanamme toimii metsänhoitaja Jouko Lehtoviita. Metsänhoitoyhdistyksen edustaja pitää matkan aikana ajankohtaiskatsauksia.

Matkan aikana näemme Andalusian luontoa, metsä- ja maataloutta sekä paikalliskulttuuria. Tutustumme alueen monipuoliseen luontoon ja saamme nauttia myös espanjalaisesta ruuasta ja juomasta, pääsemme mm. testaamaan oliiviöljyjä ja paikallisia viinejä. Olemme varanneet myös omaa aikaa omaan aikaan ja nautiskeluun. Mahdollisuus jatkaa omaa lomaa Aurinkorannikolla metsämatkamme jälkeen. Varaa matkapäivät jo nyt kalenteristasi, varaukset voi tehdä 4.12. 2017 alkaen. Lisätietoja puh. 09 466 300, [email protected] tai www.kontiki.fi

Metsä- ja luonto-matka Andalusiaan30.9.-6.10.2018 (su-la)

www.kontiki.fi

Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd / Trio Travels

Taimitapion taimien hyvää kasvua, ter-veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.• hyvälaatuinen siemenaines• nykyaikainen kasvatustekniikka• huolellinen ja osaava hoitoLaajasta valikoimastamme löydät oikeattaimet eri istutuskohteisiin.

www.taimitapio.fi

Taimitapion toimittamiin männyn ja kuu-sen taimiin on mahdollista saada pitkä-vaikutteinen ja ympäristöystävällinenTukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäintorjuntaan.Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mah-dollisuuksista sen käyttöön jo nyt.Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vainTaimitapiolta.

Uutta tehoa tuhotorjuntaanantaa patentoitu

TUKKI-TAPIO

ElinvoimaTerveys

Hyvä kasvu


22

Jukka Pusa 0400 636 113 toimitusjohtaja, LKV, AKA, kaupanvahvistaja

Tutustu kohteisiimme ja palveluihimme www.metsatilat.fi/lansisuomi

■ SASTAMALA, Keikyä, metsän ja pellon reunassa uudella asuntoalueella keskeneräinen ok-talo. Tyylikäs puutalo säältä suojassa eli loppurakentaminen sujuu hyvin talvellakin. Tilava määräalatontti n. 2200 m². Asuinala 168 m², kokoala 188 m². Omalla työllä tosi edullisesti uuteen taloon! Ei energiatodist. Hp. 128 000 €■ PUNKALAIDUN, Vanttila, 1950 valmistunut hirsitalo, laajennus -84, jossa saunatilat, WC ja kodinhoitohuone. Ikkunat uusittu ja hyvä-kuntoiset. Vanha navetta myös pihassa. Pintaremontilla edullista asumista. Ei energiatodist. Hp. 54 000 €■ URJALA, Urjalan asema, maatilan talouskeskus. 1924 rakennettu vankka hirsitalo talousrakennuksineen, vaatimaton, mutta käyttökelpoinen. Tontti 3600-3700 m² ja tarvittaessa laajennusta metsämaasta. Ei energiatodist. Hp. 39 000 €■ URJALA, Tursa, iso hyväkuntoinen hirsitalo sekä runsaasti muuta rakennuskantaa, osasta hyvät vuokratulot. 8h + k + s + eteinen ja kuisti, noin 250 m². Ei energiatodist. Hp. 298 000 €■ SASTAMALA, Suodenniemi, metsätila + vanha torppa talousrakennuksineen 8,5 ha. Torppa hyvin säilynyt, ei huonoja remontteja. Metsä 7,8 ha/1600 m³, josta 960 m³ tukkia. Asfaltin varressa, lähellä palveluja. Hp. 95 000 €

Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV

Kiikanojantie 23, [email protected] www.metsatilat.fi/lansisuomiPalkkio 4,5 %, minimi 2 480 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan.

■ SASTAMALA, Mouhijärvi, aivan Porintien tuntumassa peräti 1,6 ha metsäisellä tontilla oleva kesämökki. Uotsolan taajama näkyy Mätikköjärven vastarannalla. Palvelut lähellä, mutta oma rauha. Mökki -71 rakennettu, 43 m². Sauna saman katon alla, mutta erillään eli ei kuumenna mökkiä kesällä. Kannattaa tutustua! Hp. vain 89 000 €■ SASTAMALA, Mouhijärvi, Kirkkojärven rannalla tilava 3300 m² tontti, -67 rakennettu mökki, jykevähirsinen sauna, vierasmaja, varasto. Mökki 45 m². Sähköt eri rakennuksiin tontin eri osiin. Hp. 107 000€

■ IKAALINEN, Juhtimäki, Majalammen rantatila 2 ha, rantaa 340 m. Rakentaminen poikkeamis-luvalla, jolle on hyvät edellytykset. Muita rakentajia ei järvelle tule! Tie valmiina rajalle ja tieoikeus myös tilan toiseen päähän. Alle tunti Tampereelle. Hp. 79 000€ ■ IKAALINEN, Juhtimäki, suurehkon Hulppojärven rantatila 2,7 ha, omaa rantaa 240 m. Rakentaminen poikkeamisluvalla. Rakentamattomat naapurit molemmilla puolin, omaa rauhaa on. Hyvä tie valmiina tilalle. Hienoa ilta-aurinkoon aukeavaa kalliorantaa. Hulppojärvessä on hyvä ja monipuolinen kalakanta. Hp. 79 000€■ IKAALINEN, Juhtimäki, ilta-aurinkoon avautuva kauniin Kalajärven ranta-asemakaavatontti 3000 m². Tie tontin rajalla, tasainen helposti rakennettava tontti. Vastaranta talousmetsää, säilyy rakentamattomana. Hp. vain 39 000 €■ RUOVESI, metsätila 15 ha/1500 m³. Hurjan rehevällä pohjalla järeytyviä kasvatusmetsiä ja hieman taimikoita. Tila tien varressa. Hp. 70 000€/tarjous 30.11.

Janne Savilahti 044 760 7788LKV, kaupanvahvistaja

■ RUOVESI, Pappila, metsämääräala 27 ha/1600 m³. Puolet alasta reheviä maita. Kesken olevia töitä ja luontokohteista. Tutustu tietoihin! Tarj. 24.11.■ RUOVESI, Murole, ainutlaatuinen yli 5000 m² tontti kanavan eteläpuolella. Kivipohjaista rantaa 55-60 metriä. Kaavatontti, jolla 240 m² rakennusoikeus. Tie rakennetaan tontin rajalle. Hp. 170 000 €■ RUOVESI, Murole, lounaaseen avautuva kaavatontti Näsijärven vesistön Vankaveden rannalla. Ala 3350 m², rantaa n. 50 m. Rakennusoikeus 120 m². Määräala, jolla on sähköliittymä valmiina. Hp. 140 000 €■ VIRRAT, Vaskivesi, kaavatontti Näsijärven vesistöllä. 7900 m² ja 200 m rantaa. Rakennusoikeus 120 m². Hp. 59 000 €■ VIRRAT, Vaskivesi, kaavatontti Näsijärven vesistöllä + pikkusaari, jossa pieni mökki ulkorakennuksineen. Kokonaisala 1,6 ha ja rantaa yht. 500 metriä. Rakennusoikeus tontilla 120 m². Hp. 95 000 €■ VIRRAT, Kurjenkylä, maatilan talouskeskus 1,4 ha. Kaunis asuinrakennus, autotalli, konehalli, vanha navetta ja viljankuivaamo. Talo vanhalta osin hirsirakenteinen, laajennus puuta. Rakennusala n. 120 m². Paljon remontoitu, sähköt ym. Valokaapeli käytössä, vesiosuuskunnan vesiliittymä. Konehalli 288 m², lämpöeristeet korjaamo. Ei energiatodist. Hp. 98 000 €

Miika Bucktman 040 557 3947LKV, KiAT, AKA, kaupanvahvistaja

■ RUOVESI, Hanho, metsämääräala 28 ha/3700 m³ hyvillä kasvavilla maapohjilla. Kahdessa palstassa, toinen Näsijärven rannalla. Tarj. 14.12.■ ORIVESI, Pappila, kolme vapaa-ajan asunnon tonttia suositulla Iso-Teerijärvellä. Valmiiksi lohkottuja yli 3000 m² tontteja, joilla 120 m² rakennusoikeus. Hp. 50 000-56 000 €

■ YLÖJÄRVI, Kuru, maatilan talouskeskus, peltoa ja metsää. Kaksi asuinrakennusta, useita talousrakennuksia sekä peltoa 4,08 ha ja 2,5 ha metsää, yht. 8,76 ha. Ei energiatodist. Hp. 148 000 € Lisäksi mahdollista ostaa kaksi muuta metsätilaa 10 ja 14 ha, jolloin kokonaisuuden Hp. 248 000€■ TAMPERE, Teisko, Ukaanjärven kesämökki 4000 m² tontilla. Pelkkahirrestä tehty 34 m² saunamökki ja runsaasti rakennusoikeutta. Hp. 107 000€

Sauli Kallio 044 739 3110LKV, kaupanvahvistaja

■ PARKANO, metsätila 21 ha/2700 m³. Pääosin kasvatusmetsiä hyvien tieyhteyksien varrella. Tarj. 10.12.■ PARKANO, Vuorijärvi, metsämääräala 9,3 ha/ 450 m³. Nuoria, hyvässä kasvussa olevia puustoja. Hp. 23 000 €■ PARKANO, Kuivasjärvi, metsämääräala 12 ha/ 1200 m³. Hp. 31 000 €■ PARKANO, Kuivasjärvi, metsätila 43 ha/4450 m³. Rajoittuu Venesjärventiehen ja Venesjoki virtaa tilan halki. Tarj. 3.12.■ PARKANO, Kuivasjärven ranta-asemakaava-tontit 2000-2100 m². Hp. 40 000 €/tontti■ KIHNIÖ, Kankarinjärven ranta-asemakaava-tontit 2377-5759 m². Hp. 55 000-75 000 €

Erkko Koivurinne0400 837 218myyntineuvottelija

■ YLÖJÄRVI, Viljakkala, metsätila 4,4 ha/860 m³. Puuhapalsta ja hakkuumahdollisuuksia. Tarj. 23.11.

Kari Jeskanen0500 335 526LKV, KiAT, kaupanvahvistaja

■ IKAALINEN, Tevaniemi, metsämääräala 12 ha/ 2500 m³. Tarj. 11.12.

www.metsatilat.fi

TILAVAHTI VALVOO

Rekisteröidy ja saat kohteet sähköpostiisi.

www.metsatilat.fi



Mhy Uusimaa järjesti Mäntsä-lässä 16.09.2017 metsänomis-tajien metsätaitoilun SM- kil-pailut. Mhy Pohjois-Pirkka lä-hetti sinne kaksi neljän kilpaili-jan joukkuetta. Pitkän kisa päi-vän päätteeksi tuliaisena oli täl-le alueelle kaikkien aikojen pa-ras henkilökohtainen tulos, kun Raimo Rauhalammi kotiutui sieltä hopeamitali kaulassaan. Tämä saavutus antoi myön-teistä virettä kotimatkaa var-ten myös meille tulosluettelos-sa vain puolivälin paikkeille yl-täneille edustajille.

Kilpailureitti oli melko vai-keakulkuinen. Oli liukkai-ta kivikoita ja kuraisia osuuk-sia. Rakennettua tietä tai pol-kua ei juurikaan ollut. Vaikea-ta oli myös hyville pistemääril-le pääseminen, koska voittoon riitti 164 pistettä, mikä on rei-lusti kymmenen vähemmän to-tutusta määrästä.

Haastava rata

Kilpailussa oli kolme helpoh-koa tehtävää. Ensimmäise-nä oli taimistotehtävä ja siinä harventaminen olisi ollut tar-peen tehdä jo useita vuosia sit-ten. Puolessa välin rataa kysyt-tiin nuoren koivikon ikää, mis-sä 30 vuotta oli varmalta tun-tuva vastaus. Tulosten julkis-tamisessa näin olikin, mutta myös 40 oli oikein, koska tar-kan tuloksen oli todettu olevan 35. Kolmas helpoksi luokitel-tava kohde oli metsälain mo-nimuotoisuustehtävän poista-misen jälkeen uutena mukaan otettu tunnistamistehtävä. Sii-nä piti tietää tai veikata neljäs-tä mahdollisuudesta oikea tu-los. Tähän kilpailuun oli valittu kasvit ja kohteeksi tervaleppä.

Haastavaksi osoittautunut tulvavesialueen pinta-alan ar-viointitehtävä oli ennennäke-mätön kohde. Alueelle oli kas-vanut ja harvennuksin hoidet-tu mäntyvaltainen, pikkutukin kokoinen puusto. Ruuhka-Suo-men tarpeisiin tyypillinen järe-

än luokan maanrakentaminen on estänyt alueen alajuoksul-la sulamis- ja sadevesien luon-nollisen poistumisen. Suurim-malle osalle alueen rannoista ei voinut kävellä, joten arvaami-nen tuli arvioinnin osatekijäk-si. Taka rajoille ei nähnyt, että mitkä puut ovat vedessä ja mit-kä kuivan maan puolella.

Puuston kasvun arvioimis-tehtävän tulos, nuoressa männi-kössä 16 kuutiometriä vuodes-sa, oli harvinaisen korkea. Tä-mä alensi tulostasoa ehkä kaik-kein eniten.

Radan vaikeutta korosti vii-meistä edellisenä ollut puuston pohjapinta-alan arviointitehtä-vä. Se oli järeän kuusikon koe-ala, johon oli tänä kesänä tuuli kaatanut muutamia suuria pui-ta. Alueen rajojen kohdilta oli tukkipuita pilkottu pölkyiksi sen verran, että kilpailija pääsi kulkemaan. Muuten kaikki oli myrskyn jäljiltä. Siinä itse kun-kin kantti joutui koetukselle, kun kilpailuajan vähetessä täs-tä ryteiköstä pitäisi saada kun-non tulos ja ehtiä vielä yhden puun arvioinnin jälkeen ilman aikasakkoa maaliin. Tuo yksi puu osoittautui olevan rinnan korkeuden läpimitaltaan noin puoli metriä paksu ja pitkäksi kasvanut kuusi, mistä piti arvi-oida sen kuutiosisältö. Vastasin lyhyen ajan puitteissa 2,1 kuu-tion ruutuun. Oikea vastaus oli viereiseen, 1,85 kuutiota. Mo-net hyviin tuloksiin tottuneet kilpailijat olettivat puun ole-van paljon suuremman.

Tulospalvelu tökki

Tulospalvelu alkoi toimia sitä mukaan, kun kilpailijoita saa-pui metsästä. Alkupään lähti-jöiden tuloksia heijasteltiin val-kokankaalle, kunnes sekin toi-minta jämähti paikalleen. Tu-lokset näyttivät alhaisilta ja sit-ten selvisi, etteivät ne ole kai-kilta osin oikeitakaan.

Oikeat kilpailuvastaukset olivat nähtävissä, kun viimei-

nenkin kilpailija oli tullut maa-liin. Jokainen pystyi niistä sel-vittämään oman pistemäärän-sä, mutta ei sijoittumista. Rai-molla oli korkeat pisteet, joilla palkintosija oli todennäköinen ja voittokin mahdollinen. Lo-pulta tulokset selvisivät tai ei ihan. Sekoilu sai vielä pisteen iin päälle, kun palkintojen jaos-sa Raimo meinattiin jättää seit-semänneksi. Hänen pyynnös-tään virhe korjattiin ja puolen tunnin päästä palkinnot jaettiin oikein.

Miesten sarjan voittaja oli Aapo Hietalahti Mhy Keski-Pohja 164 pisteellä. Toiseksi tuli Raimo Rauhalammi 163 pisteellä. Sadan parhaan jouk-koon selviytynyt Juhani Rau-halammi sai 139 pistettä ja suurin osa meidän muusta po-rukasta pisteen, parin välein

Raimo Rauhalammi leimaustehtävällä Ikaalisissa elokuus-sa 2016.

Metsätaitoilun SM-kilpailut

siitä alaspäin. Naisten sarjan voitti Sirkka Savukari Mhy Kaakko 153 pisteellä. Naisten sarjan Sirkku Tuomolan sija-luvuksi tuli 15 ja Katja Kan-gasmäen 17. Joukkuekilpailun voitti naapuriyhdistys Pohjan-maalta eli Mhy Suomenselkä 452 pisteellä. Pohjois-Pirkan kakkosjoukkue oli 12 (436 p.) ja ykkösjoukkue 37 (410 p.). Kaikkiaan joukkueita oli mu-kana 58 ja kilpailijoiden luku-määrä jäi hieman alle 300.

Ensi vuonna SM-kisat pide-tään Kauhajoella syyskuun en-simmäisenä päivänä. Nyt poh-jalaiset ovat varmaankin jo päättäneet, että kahden peräk-käisen syksyn tulossekoilu ei tule jatkumaan.

Ahti Pöllänen


2

1

3

© Maanmittauslaitos, lupa nro 542/MML/11

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka ry

OTA KAIKISSA METSÄASIOISSA YHTEYTTÄMETSÄASIANTUNTIJAAN• Puukauppa- ja metsäpalvelut

• Neuvontapalvelut• Asiantuntijapalvelut

Metsäasiantuntija Pentti Alanko 0400 238 590

MetsäasiantuntijaHannu Kivi-Mannila0400 159 151

4

12Metsäasiantuntija Sami Heikkilä0400 361 723

Metsäasiantuntija Jere Aalto 044 776 4557

5

11

MetsäasiantuntijaAntti Sarvana044 776 4555

8

MetsäasiantuntijaJere Leppämäki0400 159 153

31

MetsäasiantuntijaPauliina Salin044 776 4554

7MetsäasiantuntijaJaakko Toijala044 776 4556

6 MetsäasiantuntijaJani Mäkinen0400 745 715

10

MetsäasiantuntijaLeo Kinnunen044 776 4552

14

Metsäasiantuntija Tomi-Pekka Heikkilä 044 776 4550

9

Metsäasiantuntija Juha Ruuska 0400 131 337

13

Kenttäesimies Antti Kujala 044 580 1046 Alueet 10–13

Hankkeiden toteutus

Kenttäesimies Kerkko Koro 044 580 1043Alueet 1–5 ja 9

Kenttäesimies Elina Kotilainen 044 580 1049Alueet 6–8 ja 14

KorjuuesimiesSari Kaleva044 557 8589

Pienpuu liikkeelle –hanke

ProjektipäällikköAtte Vartiamäki044 580 1042

Metsäasiantuntija Auvo Martttila044 776 4560

2MetsäasiantuntijaReijo Rantala044 776 4559


4

5

11

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka ry

6

1213

14

7 8

9

10

www.mhy.fi/pohjois-pirkka [email protected]

KiinteistöasiantuntijaMiika Bucktman, LKV040 557 3947

Metsäomaisuuden hallinta- ja suunnittelupalvelut

Päätoimisto Ruovesi, Kuruntie 12, 34600 Ruovesi, avoinna 7.30 - 15.00

Metsäasiantuntija Tero Puolitaival 044 776 4558

Metsätie- ja ojapalvelut

MetsänparannusesimiesJari Hemminki044 776 4549

JohtajaHarri Katajamäki044 776 4553

TaloussihteeriKatri Moskari03 486 4552

ToimistosihteeriMinna Korhonen03 486 4551

Palvelut pääkaupunkiseudulla

MetsälakimiesTuomo Pesälä[email protected]

Lakimies vastaa metsään liittyviin lakikysymyksiin maanantaisin klo 13–17.puh. 0600 39 39 59 (4,01 €/min + pvm/mpm).

Metsäasiantuntija Rami Raittinen 0400 131 340

Metsäasiantuntija Markku Lehtimäki 040 835 0239

KiinteistöasiantuntijaJanne Savilahti, LKV 044 760 7788

Metsäasiantuntija Annamari Rajoo040 580 [email protected]

Metsäasiantuntija Tiina Salminen 040 720 3160 [email protected]


Myynti: Taimet välittää Metsänhoitoyhdistys.

Jalostetut taimet on varmin ja kustannustehokkain ratkaisu puuston laadun parantamiseen ja metsän arvokasvun nopeuttamiseen.

Pakkasvarastoituja, jalostettuja taimiamme on saa-tavana nyt koko Suomesta. Kysy lisää paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltäsi!

Tutkitusti enemmänkasvuvoimaa ja jopa

tuplastituottoa

www.skogsplantor.fi

Onko suunnitelmissa istuttaa taimia ensi vuonna? Nyt kan-nattaa jo varautua metsänvilje-lykauteen ja varata taimet met-sänhoitoyhdistykseltä. Näin varmistat taimien saatavuuden ja saat sopivat taimet kohteel-lesi haluamanasi ajankohtana.

Taimien kysyntä tulee ole-maan suurta ensi vuonna, kos-ka puukauppaa on käyty vilk-kaasti. Taimitilaukset kannat-taa tehdä ajoissa ja viimeis-tään helmikuun loppuun men-nessä. Jos et itse pysty istutta-maan kohdettasi, niin voit sa-malla tilata metsänhoitoyhdis-tyksen kokeneet ammattilaiset tekemään istutustyön.

Kysy lisää omalta metsäasi-antuntijaltasi!

Varmista taimet ensi vuoden istutuksiin

Tutustu heti www.savotanpuoti.fi

Kaikki tarvikkeet omatoimiseen metsänhoitoon.

Savotan puotiMETSÄNOMISTAJAN VERKKOKAUPPA

Metsänomistajat Metsänomistajat


010 256 2901

emmulevlapästeM ellunis

.atla notak namas tulevlapsutuukav aj -ikknap ikkiak najatsimonästem emmaojraT aavipos ellaharästem oktidhoP ?ätis ässämyym iat äästem assamikknah oktelO

nettis telO ?atsimaavrut isetuusiamoästem öktiteim iat attedhoksutiojis .tulevlap tavaatsav isatieprat taas ätliem ,iraknok iat isuu anajatsimonästem

.0050 0010 atios iat astem/fi.po atseettioso ääsil euL

atsisiamitok aj ätsimyttiilaknal nokrev näetniik :toremunsytiry-020 aj -010 nämhyR PO .yO sutuukaV PO aaojrat neskutuukaV 3030 3030 toremun äkes )mpm/mpp( 15150 0010 aj 0050 0010 toremuN .nim/e 761,0 + ulehup/e 5380,0 ätsimyttiilnilehupaktam

.%42 .vla tävätläsis tannih ikkiaK .nim/e 21,0 + ulehup/e 5380,0 6050 4030 aj

Sedu Aikuiskoulutus | Tuomarniementie 55 | Ähtäri Sedu Aikuiskoulutus | Kurssitie 2 | Jalasjärvi

METSÄKONEENKULJETTAJAN AMMATTITUTKINTOTule syventämään metsäkonealan osaamistasi tai opiskele uusi osaamisala; ajokone tai moto, lähipäiviä n. 1-3 pv/kk. Osallistumismaksu 250€. Aloitus 9.1.2018.

METSÄTALOUSYRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTOMetsänomistajille tai metsäpalveluyrittämisestä kiinnostuneille. Koulutuksen aikana voit laatia metsäsuunnitelman omalle tilalle tai perustaa metsäpalveluyrityksen. Monimuoto-opiskelua n. 1,5 v. Lähipäiviä 3pv/kk. Osallistumismaksu 200€. Aloitus sovittavissa.

METSÄALAN PERUSTUTKINTOKoulutus valmentaa metsäkoneenkuljetuksen tai metsurin tehtäviin. Koulutus on maksuton lukuunottamatta materiaaleja. Aloitus sovittavissa.

BIOENERGIA-ALAN AMMATTITUTKINTO, 19.1.2018Koulutus sopii yrittäjille ja täydennyskoulutukseksi bioenergia-alalle. Monimuotokoulutus, kesto n. 1,5 v. Lähipäiviä 1-2 pv/kk. Osallistumismaksu 250€.

PUUTAVARAN AUTOKULJETUKSEN AMMATTI-TUTKINTOAloitus sovittavissa.

METSÄALAN KOULUTUKSIA- Sedu Ähtäri ja Jalasjärvi

Hakeutuminen: seduaikuiskoulutus.� Lisätiedot: Jyrki Ilves p. 040 680 7149 ja Asko Ämmälä p. 040 830 2177, etunimi.sukunimi@sedu.�

www.seduaikuiskoulutus.�

MetsäveroillatTule kuulemaan viimeisimmät metsäverovinkit ja saamaan opastusta

metsäveroilmoituksen täyttämisessä. Tilaisuudet alkavat klo 17.30 kahvitarjoilulla.

Luennoitsijana Antti Kujala mhy Pohjois-Pirkasta.

Ennakkoilmoittautumiset vaaditaan tarjoilun vuoksi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Tilaisuudet ovat maksuttomia. Tervetuloa!

RUOVESI tiistaina 6.2.2018 OP Ruovesi kokoustilat, Ruovedentie 13

Ilmoittautuminen viimeistään 2.2. puh. 010 256 2901 tai [email protected]

MÄNTTÄ keskiviikkona 7.2.2018OP Pohjois-Häme kokoustilat, Seppälän puistotie 8


KURU tiistaina 13.2.2018OP Kuru kokoustilat, Kauppatie 11


VIRRAT tiistaina 15.2.2018 OP Virrat kokoustilat, Virtaintie 40Ilmoittautuminen viimeistään 9.2. puh. 010 257 3701 tai [email protected]

ORIVESI tiistaina 20.2.2018Cafe Herkkuhetki, Anttilantie 6


facebook.com/opruovesi

Tule tutustumaan uuteen Längelmäen metsäasiantuntijaan Sami Heikkilään ja samalla juomaan Hannu Varjorannan eläköitymiskahvit.

Perjantaina 8.12. kello 10–14 LängelmäelläKohde sijaitsee Yrjölän tilalla Hirmuvuorentien päässä.Opastus Ysitieltä Länkipohjan tien risteyksestä (Länkipohjan Läntinen liittymä)(Länkipohjantietä 120m > vas. Äijänmäentietä 470 m > Hirmuvuorentien päähän 1200 m )Navigaattoriosoite: Hirmuvuorentie 112, 35400 Längelmäki

KORJUUTYÖNÄYTÖS

Tarjolla nokipannukahvia

ja makkaraa.

TERVETULOA!

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan tiedotuslehti 4/2017 29 ... · tain kaupungin kehittämispääl...

Documents

Transcript of Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan tiedotuslehti 4/2017 29 ... · tain kaupungin kehittämispääl...