Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti 1/2016...Haapa 6 m³ + laho kuusi 15 m³ + muu...

1/2016 Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti

MetsänomistajatLOUNAMETSÄ

Mistä metsäenergiaa saadaan?

sivut 6-7

Perintömetsän omistus-järjestelyt

sivut 14-15

Valtuustovaalien ehdo-kasasettelu lähestyy

sivu 4

Kunnostusojitukset yhteishankkeena

sivut 18-19

Suometsien harvennuk-sille päästiin kunnon talvikelien saattelemina

sivut 24-25

Talvikorjuuta Kustavissa, jossa merikotka on tuttu näky.

sivut 26-27

2

MHY jäsenlehti 1/2016

Sis

äsi

vu

illa

:Aidosti metsänomistajan asialla .................................................................................................................. 3

Valtuustovaalien ehdokasasettelu lähestyy ............................................................................................ 4-5

Mistä metsäenergiaa saadaan? ................................................................................................................. 6-7

Kyllä kelpaa! .................................................................................................................................................... 8

PEFC metsäsertifi ointi – seuraa mukana metsästä kuluttajalle ................................................................ 9

Asiaa taimista .......................................................................................................................................... 10-11

Kuusen taimista kuusiaitaa ..........................................................................................................................12

Veromuutokset vuodelle 2016 .....................................................................................................................13

Perintömetsän omistusjärjestelyt – miksi eroon kuolinpesänä toimimisesta? ................................ 14-15

Juurikäävän torjunnan tuki loppuu ...................................................................................................... 16-17

Kunnostusojitukset yhteishankkeena .................................................................................................. 18-19

Suuret saappaat – kokemuksia ensimmäisestä metsäkaupasta ........................................................ 20-21

Maanomistajan oikeuksiin parannusta lakiuudistuksilla ........................................................................ 23

Suometsien harvennuksille päästiin kunnon talvikelin saattelemina ..............................................24-25

Talvikorjuuta Kustavissa ........................................................................................................................ 26-27

Mhy Lounametsän jäsenedut 2016 ............................................................................................................ 28

Valtakunnallisten yhteistyökumppanien ja MTK:n jäsenetuja ............................................................... 29

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ........................................................................................................ 32-33

Lounametsän uutiset – Lounapuu Oy ja metsäenergia-asiantuntija ..................................................... 34

Jäsenpalvelulomake .................................................................................................................................... 35

Lounametsässä tapahtuu ............................................................................................................................ 36

Luvian Saha Oy | Sahantie 1, 29100 LuviaPuh. 020 779 1100 www.luviansaha.fi | www.luviawood.fi | www.puutavaratalo.fi

Myy leimikkosi yhdelle Suomen suurimmista yksityisistä puunjalostajista. Me ymmärrämme puidesi todellisen arvon. Luvian Sahalla syntyvät tarkkaan valituista raaka-aineista korkealuokkaiset LuviaWood-massiivipuutuotteet. Tutustu tuotteisiin osoitteessa www.luviawood.fi tai tule Puutavarataloon (Tehdastie 3, Luvia).

Ota yhteyttä hankintaesimieheemme ja tee puukaupat nyt!

Mikko SampolahtiGSM 0400 791 [email protected]

Hankinta-alue: Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpäästä Vihteljärvi, Kiikoinen, Kokemäki, Lavia, Sastamala, Ulvila, läntinen Pirkanmaa

Hankinta-alue: Ahlainen, Honkajoki, Isojoki, Kankaanpää(pl. Vihteljärvi), Karijoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kristiinankaupunki, Merikarvia, Noormarkku, Parkano, Pomarkku, Siikainen

Lassi NieminenGSM 0400 591 [email protected]

Hankinta-alue: Akaa, Forssa, Humppila, Jokioinen, Karinainen, Koski, Kylmäkoski, Loimaa, Marttila, Mellilä, Somero, Tammela, Tarvasjoki, Urjala, Valkeakoski, Ypäjä

Matti RiitamaaGSM 0400 484 [email protected]

Hankinta-alue: Alastaro, Aura, Huittinen, Köyliö, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Säkylä, Yläne

Salla-Mari KetoGSM 0400 791 [email protected]

Hankinta-alue: Eura (vt 12:n eteläpuoli), Eurajoesta eteläiset kylät, Laitila, Lappi, Mynämäki, Nousiainen, Pyhäranta, Rauma, Uusikaupunki, Vehmaa

Reijo OjalaGSM 0400 520 [email protected]

Hankinta-alue: Eurajoki (pl. eteläiset kylät), Eura (vt 12:n pohjoispuoli), Luvia, Nakkila, Pori

Johanna LemmettyGSM 0400 425 [email protected]

3


Vastaava toimittaja: Hannu Justen • 044 533 8242 • [email protected] Toimitussihteeri: Irja-Liisa Makkonen • 040 766 9679 • [email protected]

Toimituskunta: Harri Tasanen, Hannu Justen, Irja-Liisa Makkonen

ISSN: 2323-9204 (painettu) ISSN: 2323-9212 (verkkojulkaisu) Sivunvalmistus: Pia Tuononen | Paino: SP-Paino Oy, Nurmijärvi, painosmäärä 8 400 kpl

Seuraava Metsänhoitoyhdistys Lounametsän lehti ilmestyy lokakuussa 2016

Lehti luettavissa myös internetissä osoitteessa www.lounametsa.mhy.fi

Kansikuva: Tapio Kaisla.

Aidosti metsänomistajan asialla

Jäsenlehti

MetsänomistajatLOUNAMETSÄ

Takana on ensimmäinen toimintavuosi uudella jäsen-

maksujärjestelmällä eli ilman lakiin perustuvaa metsän-

hoitomaksua. Yli 80 % metsänomistajista halusi jatkaa

metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä. Otamme kiitolli-

suudella vastaa tämän luottamuksen osoituksen. Näin

suuri joukko metsänomistajia ei voi olla väärässä, olem-

me onnistuneet yhdessä MTK:n kanssa olemaan aidosti

metsänomistajan asialla. Tämä työ jatkuu ja tulemme

edelleen parantamaan palvelujamme ja tiivistämään

edunvalvontaamme. Toivottavasti saamme mukaan

vielä lisää uusia jäseniä sitä tukemaan.

Jäsenillämme on aina ollut etuja, mutta tässä uudessa

tilanteessa jäsenedut on tuotu korostetusti esille. MTK

jäsenyys on tuonut mukanaan myös uusia jäsenetuja.

Runsaisiin jäsenetuihin voit tutustua tarkemmin muual-

la tämän lehden sivuilla.

Lounapuu Oy energiapuukauppaan

Lounametsä perusti viimevuoden lopulla Lounapuu

Oy -nimisen yhtiön, joka tulee ostamaan energiapuuta

metsänomistajilta ja myymään metsäenergiaa alueem-

me lämpölaitoksille. Lounametsä omistaa Lounapuun

kokonaan, joten yhtiön tekemä tulos tulee suoraan

jäsentemme hyväksi. Näin saamme suoran kanavan

lämpölaitosten ja metsänomistajien välille. Toisena

syynä yhtiöittämiselle oli energiapuun maksuliiken-

teen nopeuttaminen. Energiapuun pitää antaa kuivua

yhden kesäkauden yli, vasta sen jälkeen siitä saadaan

kunnollinen energiasisältö poltossa. Lounapuu ostaa

energiapuut metsänomistajilta, kuivattaa ne ja toimit-

taa laitoksille jotka maksavat energiasisällön mukaan

saamastaan polttoaineesta.

Edellä kuvatuilla asioilla pyrimme edelleen paranta-

maan palvelujamme ja olemaan aidosti metsänomista-

jan asialla.

Hyvää alkavaa kevättä ja

onnistuneita puukauppoja

toivottaen,

Harri Tasanen

johtaja

Metsänhoitoyhdistys

Lounametsä

4


Valtuustovaalien ehdokas-asettelu lähestyy

Metsänhoitoyhdistys on meidän metsänomistajien

oma yhdistys, joka tuottaa meidän metsätalouteemme

palveluita sekä on samalla meidän etujärjestömme. Yh-

distyksen toiminnasta päättää valtuusto, jonka jäsenet

me jäsenmetsänomistajat valitsemme vaaleilla.

Metsänhoitoyhdistyslaki muuttui viime vuoden alus-

sa niin, että yhdistyksen jäsenyys tuli vapaaehtoisek-

si. Neljä metsänomistajaa viidestä on halunnut jatkaa

edelleen yhdistyksen jäsenenä. Tämä on hyvä osoitus

siitä, että metsänhoitoyhdistys on onnistunut vastaa-

maan jäsentensä odotuksiin.

Vaikka monet metsäalalla toimivat vakuuttelevat tar-

joavansa metsätalouden parhaita palveluita, niin met-

sänhoitoyhdistyksen toimintaan voi jokainen metsän-

omistaja itse oikeasti vaikuttaa: lähtemällä ehdokkaaksi

valtuustovaaleihin tai ainakin äänestämällä vaaleissa.

Metsänhoitoyhdistyksen valtuuston toimikausi on

neljä vuotta. Nykyisen valtuuston kausi päättyy tämän

vuoden lopussa ja uudet vaalit pidetään marraskuussa.

Valtuuston rooli on tärkeä, jotta jäsenten ääni kuuluu

päätöksenteossa. Metsänhoitoyhdistyksen tulee jatkos-

sakin toimia jäsentensä hyväksi. Valtuustoon tarvitaan

metsänomistajia, jotka edustavat monipuolisesti jäse-

nistöä.

Metsänomistajina on tänä päivänä maaseudun asuk-

kaita ja kaupunkilaisia, yrittäjiä ja palkansaajia, naisia ja

miehiä. Valtuuston olisi hyvä edustaa laajasti jäsenistöä.

Lounametsä toimii yli kahdenkymmenen kunnan alu-

eella, joten myös alueellinen edustavuus on tärkeää.

Keskeinen osa vaalimenettelyä on ehdokasasettelu.

Jotta metsähoitoyhdistys osaa suunnata toimintaa jä-

sentensä odotusten mukaan, olisi tärkeää, että jäsenistö

olisi monipuolisesti edustettuna valtuustossa. Ehdok-

kaaksi voi asettua jokainen metsänhoitoyhdistyksen

jäsen, jos kaksi muuta jäsentä häntä ehdottaa.

Vaikka vaalit ovat vasta syksyllä, niin ehdokasasettelu

käynnistyy jo keväällä.

Timo Junnila

puheenjohtaja

Mhy Lounametsä

5


Valtuustovaalien aikataulu

Nykyisen valtuuston nelivuotinen toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa ja uudet vaalit pide-

tään tämän vuoden marraskuussa. Valtuuston kevään kokouksessa valitaan vaalitoimikunta jär-

jestämään vaaleja. Samaan aikaan alkaa ehdokasasettelu. Toivottavasti nykyisten valtuutettujen

lisäksi saadaan uusia ehdokkaita mukaan. Vaalit pidetään 4.–25.11.2016 ja ehdokaslistat on ol-

tava valmiina 14.10.2016 mennessä. Tässä vaalissa käytetään vaalipiirejä, jotka ovat vanha Länsi-

metsän ja vanha Lounametsän alueet. Kummastakin valitaan 19 valtuutettua ja 7 varavaltuutettua.

NYKYINEN VALTUUSTO

Länsimetsän alue Lounametsän alue

Ala-Rohdainen Jarkko Sallila Jouko Alikirri Heikki Salminen Maarit

Aro Janne Seikkula Jouni Erälinna Leena Salonen Pekka

Eilu Sampo Setälä Anna Haanperä Kari-Pekka Sipilä Matti

Heikkilä Lassi Sihvo Hannu Hujala Kari Soupas Mervi

Hemmilä Tero Stenholm Eino Hyssälä Markku Syrjänen Tuomo

Hinno Markus Toivonen Ritva Hämölä Kari Tasanen Pasi

Hulmi Merja Tuominen Pasi Immonen Matti Tuomola Mika

Impilä Riitta Uusitalo Pekka Kaamanen Simo Vehanen Timo

Jusi Jarkko Yli-Antola Kimmo Kaskinen Jari Viljanen Mika

Koivisto Antti Yli-Karro Timo Kasula Päivö Yli-Rokki Antti

Kokkomäki Heikki Ylitalo Juhani Kiviranta Esko Ylitalo Tapio

Kylänpää Jouni Ketola Juhani Koivisto Ilpo Ääritalo Antti

Laaksonen Matti Lehtinen Matti Kulmala Voitto Kulmala Petteri

Laine Jari Vainio Teuvo Launto Jussi Korsimo Mia

Lasola Timo Heikkilä Timo Lehmuskoski Jaakko Sarjovaara Kimmo

Laurikkala Jukka Kaitila Jouni Lehtonen Aarne Lehtinen Timo

Lukkala Juha Uusitalo Marja Mattila Matti Seppä Antti

Länne Heikki Siivonen Tuula Myllymäki Paavo Söderholm Erik

Mäkitalo Ari Kares Esa Ojala Mikko Heikkilä Tapani

Nuoranne Jaakko Seikola Jarmo Oksanen Tapani Korvensyrjä Kalervo

Pertola Krister Uusikartano Matti Olli Teemu Hokuni Toni

Perttu Jaakko Teperi Erkki Paaskunta Erkki Särvä Pasi

Rantanen Juha Rytsölä Eljas Penkkala Juha Aro Pekka

Raula Jaakko Eskola Ilkka Pyhäranta Hanna Haavisto Erkki

Rauvola Timo Jaakkola Juha Raiko Hannu Nikula Jarmo

Saarela Ari Leppänen Aku Raimoranta Emil Hukki Matti

Saarinen Juha Koski Jaakko

Punaisella merkityt ovat Mhy:n hallituksessa.

Viivan alapuolella olevat ovat varavaltuutettuja.

Ehdokasasettelu

Kaksi varsinaista jäsentä voi asettaa yhden jäsenen ehdolle.

Ehdokasasettelulomakkeita saa Mhy Lounametsän toimistoista tai sellaisen voi tulostaa

Mhy:n nettisivulta. Ehdokasasettelun tarkemmat ohjeet löytyvät Lounametsän kotisivuilta.

6


Mistä metsäenergiaa saadaan?

Metsäteollisuuden ajettua alas osan vanhoista paperi- ja sellutehtaista ja tehostettua tuotantoa

monissa vanhoissa laitoksissa, on tapahtunut muutoksia käytettävissä puutavaralajeissa.

Samalla energiapuun tarpeen kasvaessa on kiistelty mihin mitäkin puuta saa yleensä käyttää.

Metsäteollisuus haluaa pitää ylimää-

räistä kuitupuureserviä turvatakseen

halvan kuitupuun saannin. Samaan ai-

kaan metsänomistajat tuskailevat mi-

hin pieniläpimittaisen puun saa myy-

dyksi. Toivottavasti uudet ja vanhem-

mat trimmatut tehtaat todella tulevat

käyttämään nykyhetkeä enemmän

suomalaista puuta!

Nuoren metsän kunnostus

Paras tae hyvään metsän tuottoon

on yhä oikea-aikaiset metsänhoito-

toimenpiteet. Monesti nuori metsä

ehtii kuitenkin järeytyä ohi taimikon-

hoitovaiheen, jolloin pelkkä puiden

kaataminen ei enää riitä. Kemera-tuen

muutos hehtaaripohjaiseksi palkitsee

parhaiten, kun taimikonhoidot on teh-

ty ajallaan. Myös mitä myöhemmäksi

metsän kunnostus menee, sitä suu-

remmiksi kulut nousevat ja tuki kattaa

niitä yhä vähemmän.

Korjuutapa on parasta arvioida

kohteittain. Tiheän pieniläpimittaisen

nuoren metsän kunnostukseen paras

väline on Fixteri, joka paalaa energia-

puut karsimattomina paaleiksi. Kun

poistuvan puun läpimitta kasvaa ja

tiheys harvenee, hakkuu kannattaa

tehdä motolla. On muistettava että

tällöin korjuuta haittaava pienpuusto

on raivattava. Puun koon ja poistu-

man kasvaessa arvioidaan mitä puu-

tavaralajeja kannattaa tehdä. Huomi-

oon otettavia tekijöitä on paljon mm.

hakkuuajankohta, puukauppatilanne,

varastopaikka jne.

Energiapuuta harvennuksilta:

kokopuuta ja karsittua rankaa.

Esimerkki korjattavista puutavaralajeista:

Poistuvan puuston runkokoko 35 litraa => kaikki energiapuuksi Fixterillä

Poistuvan puuston runkokoko 55 litraa => kaikki energiapuuksi motolla tai

Fixterillä varsinkin jos on monia puulajeja

Poistuvan puuston runkoko 70 litraa =>

-kaikki energiapuuksi (erityisesti jos monia puulajeja tai paljon lehtipuuta)

-energiapuuksi ja kuitupuuksi tai pikkutukiksi (jos mäntyä)

-kuitupuuksi ja pikkutukiksi (jos mäntyä)

-kuitupuuksi

7


Uudistushakkuut

Korjuun ja kuljetuksen tehokkuusvaa-

timusten takia pienten yksittäisten

puutavaralajierien hinnat painuvat

usein niin alhaisiksi, että paras hinta

niistä saadaan energiapuuna, etenkin

jos ne voidaan yhdistää muuhun ener-

giapuuhun. Energiapuuksi korjattavis-

ta puista tehdään päätös leimikkokoh-

taisesti.

Hannu Justen

metsäpäällikkö

Mhy Lounametsä

Esimerkki korjattavista puutavaralajeista:

Haapa 6 m³ + laho kuusi 15 m³ + muu lehtikuitu (= leppä, raita yms.) 5 m³

+ pystykuivat männyt 4 m³ = 30 m³ energiapuuta.

Lisäksi voidaan kuusivaltaiselta kohteelta kerätä hakkuutähteet ja

kannot, mikäli muut korjuukriteerit täyttyvät.

Pääasiallisia energiapuun lähteitä ovat:

l Nuoret metsät - nuoren metsän kunnostukset - ensiharvennukset

Energiapuuta päätehakkuulta: haapaa, oksa- ja

latvusmassaa sekä kantoja.

l Uudistushakkuumetsät - hakkuutähde - kantoja juuripuu - lahot puut ja koivua lukuun ottamatta muut lehtipuut

8


Kyllä kelpaa!

Hyvä perusvire ei kuitenkaan vie-

lä näy metsänomistajan arjessa. Ko-

vin moni metsänomistaja on viime

vuoden aika joutunut pettymään, kun

on yrittänyt saada leimikkoa kaupak-

si. Tarjouksia on tullut valikoiden eikä

aina ollenkaan. Tässä tilanteessa on

vaikea ymmärtää, että teollisuus suo-

rastaan hokee puumarkkinoiden epä-

vakauden olevan investointiaikomus-

ten suurin pelko. Se pelko on vah-

vasti liioiteltu. Puun riittävyydestä on

konsulttiyhtiö Pöyryn selkeä selvitys:

puun käyttöä voidaan kestävästi lisä-

tä jopa 23 miljoonaa mottia vuodessa.

Puumarkkinoiden kehittäminen

on ensisijaisesti markkinaosapuolten

keskinäinen tehtävä. Sähköinen kaup-

papaikka on jo saatu aikaan ja perin-

teisen pystykaupan rinnalle on tulos-

sa vahvemmin toimituspuukauppaa.

Markkinatalouden perusteeseihin

kannattaakin luottaa: kysyntä luo tar-

jontaa ja koko ketjun kaikkien toimi-

joiden tulee saada osansa kasvavas-

ta kakusta. Kun metsätalous koetaan

kannattavaksi, ollaan siihen valmiita

panostamaan. Todella turmiollista oli-

si, jos metsänomistamisen kannatta-

vuutta rapautettaisiin verotusta kiris-

tämällä tai puunmyyntiin yritettäisiin

pakkokeinoja.

Metsätilojen sukupolvenvaihdos-

ten helpottaminen on tärkein poli-

tiikkatoimi, mitä hallitukselta odote-

taan. Valtiovaltaa tarvitaan kannusta-

maan metsätalouden investointeihin,

joiden tuotto on vuosikymmenten

päässä. Liian paljon kemeraan suun-

nattavista varoista menee hallinnol-

lisiin kustannuksiin. Byrokratiaa pitää

pystyä karsimaan ripeästi.

Puukauppoja tehdessä kannat-

taa tulevina vuosina olla tarkkana. Uu-

Metsäalalla vallitsee positiivinen perusvire. Investointeja on tehty, niitä on käynnissä ja suunnitteilla.

Tulevaisuuden usko perustuu isoihin maailmalaajuisiin tulevaisuuden näkyviin. Uusiutumattomien

luonnonvarojen käytölle on tulossa peräseinä vastaan. Pariisin ilmastokokouksen tulokset vahvistivat

tätä kehityssuuntaa. Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat vastauksia sekä Suomen talouden, että maa-

ilman isojen ongelmien ratkaisussa. Metsänomistajalle tämä antaa luottamusta siihen, että metsien

hyvään hoitoon kannattaa panostaa. Pessimismiin ei ole syytä kuin Puolangan pessimistipäivillä.

det investoinnit painottuvat vahvasti

kuitupuuhun. Tukin hinta on kolmin-

kertainen kuitupuun hintaan verrattu-

na. Katkonnan merkitys korostuu. Vai-

kuttaa siltä, että pitkään vakiona py-

syneet mitta- ja laatuvaatimukset os-

tajien välillä ovat murenemassa. Kes-

kustelu tukin latvaläpimitan nostami-

sesta on käynnistynyt. Erilaiset mit-

ta- ja laatuvaatimukset vaikeuttavat

puukauppatarjousten vertailua. Var-

min tae onnistumiseen puukaupassa

on turvautuminen oman metsänhoi-

toyhdistyksen apuun, sillä tuskin löy-

tyy ostajaa, joka pystyy olemaan pa-

ras kaikenlaisissa leimikoissa. Tärke-

ää on myös suorittaa korjuun valvon-

ta. Sekin vaatii ammattitaitoa ja mah-

dollisuutta seurata hakkuuta. Erityisen

tärkeää metsänhoitoyhdistyksen apu

on etämetsänomistajalle.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsen-

maksu tipahtaa postiluukusta helmi-

kuun lopulla. Olemalla jäsenenä saa

rahanarvoisia etuja metsänomistami-

seen. Jäsenedut ovat yhteissummal-

taan monta kertaa arvokkaampia, kuin

jäsenmaksun suuruus on. Jäsenmaksu

on myös metsäverotuksessa vähen-

nyskelpoinen meno. Metsänhoitoyh-

distyksen jäsenyydellä metsänomista-

ja on myös mukana koko metsänomis-

tajien edunvalvontaketjussa kannol-

ta aina Brysseliin saakka. Me teemme

metsänomistajan eteen eniten – met-

sänhoitoyhdistykset ja MTK!

Tammikuussa 2016

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

MTK ry

Twitter: @TiirolaMikko

9


PEFC metsäsertifi ointi – seuraa mukana metsästä kuluttajalleMetsäsertifi ointi on markki-

nalähtöinen menetelmä, jolla

osoitetaan, että tuotteeseen

on käytetty kestävällä tavalla

tuotettua metsäperäistä raaka-

ainetta. Suomalaiset metsä-

sertifi ointikriteerit on laadittu

kotimaisista lähtökohdista

– kriteerit vastaavat kansainvä-

lisiä vaatimuksia. Vaatimusten

toteutumista metsästä tehtaalle

ja sieltä kuluttajalle valvovat

puolueettomat sertifi ointilai-

tokset.

Metsäsertifi ointi - tuo lisäarvoa ja vaalii kestävyyttä

Metsänomistaja, metsäalan toimija

l Puun kysynnän turvaaminen.

l Kestävän metsätalouden harjoittaminen ja

metsätalouden hyväksyttävyyden edistäminen.

Tuotteen valmistaja ja myyjä

l Kilpailuedun luominen.

l Kestävän toiminnan edistäminen ja kuluttajien hyväksynnän

vahvistaminen.

Kauppa, kuluttajat

l Vaikutusmahdollisuuden tarjoaminen ostotilanteeseen.

l Varmuuden antaminen tuotteen alkuperästä.

3

Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan1

Kiinteät muinaisjäännökset säilytetään30Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään29

Jokamiehenoikeudet turvataan27

Metsien puusto säilytetään hiilinieluna2

Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat3

Metsien hoito ja käyttö perustuu ajantasaisen metsävaratiedon hyödyntämiseen4

Metsänhoitotöiden laatu varmistetaan5 Puuston terveydestä

huolehditaan6Energiapuuta korjataan kestävästi 7

Taimikot hoidetaan oikea-aikaisesti kuntoon8Suojelualueiden suojeluarvot turvataan 9Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään10Suoluonnon monimuotoisuutta ylläpidetään11Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan12

Luonnonhoidollisilla poltoilla ja kulotuksilla edistetään metsälajien monimuotoisuutta13Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä14

Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja15

Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä 16

Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta 17

Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojitus- ja ojitusmätästyskohteilla18

Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä19

Kasvinsuojeluaineita käytetään vastuullisesti20

METSÄNOMISTAJA23 kriteeriä

10


Asiaa taimista

Uudistuksiin ovat pakottaneet ainakin

metsänuudistamistulosten paranta-

misvaatimukset ja kova kilpailu taimi-

kaupassa. Mhy Lounametsä käyttää

alkuperältään jalostettuja pottitaimia,

joiden kasvu on luontaisesti syntyvää

taimiainesta selvästi nopeampaa (ny-

kyään pelkästään pottitaimia, joiden

tuotanto, jakelu ja istutustyö ovat hal-

vempia kuin avojuuritaimien).

Hyvän alkuperän omaavista hyvälaatuisista taimista syntyy hyvä taimikko, kunhan

tehdään uudistamistyöt - maanmuokkaus ja istutustyöt oikein.

Puuntaimien tuotanto on kokenut paljon uudistuksia viimeisten kahden vuosikymmenen aikana.

Metsänomistajille tämä on merkinnyt pääsääntöisesti hyvää taimien laadun ja hinnan osalta.

Pelkät taimet eivät varmista onnis-

tunutta uudistamistulosta, vaan yh-

distettynä oikeaan muokkaustapaan

ja helpompaan istutustyöhön, taimi-

en eloonjäänti ja laatu ovat parantu-

neet huomattavasti. Lisäksi koneis-

tutus mahdollistaa pidemmän istu-

tuskauden. Pottitaimet eivät ole uusi

keksintö ja koneistutustakin on ollut

jo 60-luvulla, kuten toisaalla tämän

lehden jutussa todetaan.

Mhy Lounametsän taimivälitykses-

sä on usean taimituottajan taimia, jol-

loin mm. vähennetään riskejä taimien

saatavuuden laadun suhteen. Jos jon-

kun tuottajan taimierässä on laatuon-

gelmia tai taimia tuhoutuu talvella, ei

kaikkia taimia kuitenkaan jää saamat-

ta. Taimien hintakilpailu on johtanut

tuotannon tehostamiseen ja vaatii

yhdistykseltäkin tarkempaa tietoa tu-

levien istutuskausien taimimääristä.

Taimitarhat välttelevät kasvattamasta

ylimääräisiä taimia, joita ei ole etukä-

teen varattu. Tämän vuoksi seuraavan

vuoden taimitilaukset pitäisi tehdä ja

varmistaa viimeistään puoli vuotta

ennen istutusta eli lokakuun aikoihin,

jotta voi olla varma taimien saamises-

ta omalle istutusalalleen.

Taimi-Tapio

Taimi-Tapio Oy on Etelä- ja Keski-

Suomen alueilla toimiva metsätaimia

tuottava yritys, jolta Lounametsä

hankkii osan vajaasta kahdesta mil-

joonasta taimestaan. Yhtiö tuottaa

kolmella taimitarhallaan vuosittain

25-30 miljoonaa kotimaista tainta suo-

malaismetsiin. Päätuotteita ovat Suo-

messa metsien päävaltalajien kuusen,

männyn ja koivun taimet. Lisäväriä

metsiin antavat myös pieninä määri-

nä kasvatettavat lehtikuuset, tervale-

pät, visakoivut ja tammet. Taimitarhat

sijaitsevat Alastarolla, Heinolassa ja

Imatralla.

Taimi-Tapio on tuotannossaan voi-

makkaasti panostanut taimien laatuun

ja elinvoimaisuuteen. Tuotantotekno-

logiaa on määrätietoisesti kehitetty

vastaamaan metsänomistajien vaati-

via ja muuttuvia tarpeita vastaavaksi.

Koko kasvatusprosessi lähtee liik-

keelle asiakkaiden (suurin osa on

metsänhoitoydistyksiä) tekemistä ti-

lauksista. Kehityspanostuksista hyvä

esimerkki on Taimi-Tapio Oy:n paten-

toima TukkiTapio-suoja antamaan

lisäsuojaa tukkimiehentäitä vastaan.

11


Hyvä taimi

Tarkka laadunvalvonta ja kehittyneet,

nykyaikaiset kasvatustekniikat sekä

parhaat siemenalkuperät varmistavat

hyvin tuottavat puunalut.

Tukkimiehentäi –

havupuiden taimituholainen

Tukkimiehentäi on runsaan senttimet-

rin mittainen tumma pitkäkärsäinen

kuoriainen. Täi on nuorten taimikoi-

den tuholaisista pahimpia, koska se

tuhoaa havupuiden taimia istutusta

seuraavien kolmen vuoden aikana.

Tukkimiehentäi nakertaa nuorten ha-

vupuuntaimien kuoreen epämääräi-

sen muotoisia laikkuja, jolloin rikkou-

tunut kuori heikentää veden ja ravin-

teiden virtausta.

Jos syönti ulottuu taimen ympäri, se

kuolee. Tukkimiehentäit voivat vioit-

taa jopa 80 % männyntaimista, ellei

taimia ole käsitelty torjunta-aineella.

Hakkuun jälkeisenä keväänä tai ke-

sänä havupuuntaimet ovat alttiimpia

tukkimiehentäin syönnille, sillä ha-

vupuukantojen tuore pihkantuoksu

houkuttelee täit paikalle ravinnon

syöntiin ja lisääntymään. Maanmuok-

kaus osaltaan estää tukkimiehentäin

tuhoja.

Uutta tehoa torjuntaan

Torjunta-ainekäsittely tukkimiehen-

täitä vastaan tehdään taimitarhalla.

Torjunta-aine levitetään ruiskulla tai-

men rungolle. Luonnon olosuhteet,

esim. vesisade, lumi ja pakkanen liu-

ottavat torjunta-ainetta ja heikentä-

vät näin sen antamaa suojaa tukki-

miehentäitä vastaan. Taimi-Tapio Oy

on kehittänyt uuden menetelmän,

millä saadaan tehokkaampi ja pitkä-

aikaisempi suoja tukkimiehentäitä

vastaan. Torjunta-aineen levityksen

jälkeen taimen rungolle ruiskutetaan

vielä TukkiTapio -suoja, joka kuivuttu-

aan estää torjunta-aineen liukenemi-

sen luonnonolosuhteiden vaikutuk-

sesta ja varmistaa näin tehoaineiden

pysymisen taimen rungolla. Suojaus ei

vahingoita taimea tai estä sen tervettä

ja tehokasta kasvua. Uusi menetelmä

antaa pitkävaikutteisemman, noin 4-5

vuoden, torjuntasuojan tukkimiehen-

täitä vastaan. Se on myös ympäris-

töystävällinen, sillä tehoaineet eivät

pääse kulkeutumaan rungolta maape-

rään tai vesistöön.

Hannu Justen

metsäpäällikkö

Mhy Lounametsä

12


Kuusen taimista kuusiaitaa

Kuusiaitaa perustettaessa on hyvä tietää muutamia seikkoja:

– paras istutusaika on toukokuun puolivälistä kesäkuun

puoliväliin

– kuohkea, ympäristöstään hiukan kohollaan oleva

istutuspaikka

– 3 tainta aitametriä kohti (2 – 4)

– 20 – 40 cm korkuiset, kotimaiset, paakkujuuriset

taimet

– juuripaakun on säilyttävä kosteana,

ja se on suojattava auringonpaisteelta

– taimet on kasteltava reilusti ennen istutusta

– istutuskuoppa kastellaan, jos maa on kuivaa

– juuripaakku istutetaan riittävän syvälle,

perusmaata paakun päälle laitetaan 3 – 5 cm

– istutuskuoppa tiivistetään tainta varoen,

päälle vielä pari senttiä löyhää maata

Jälkihoitona istutusvuonna taimien kastelua, jos on kuu-

maa ja kuivaa. Kastellaan niin, että paakku ja sen ympäristö

tulevat märiksi. Taimia haittaavaa ruohokasvillisuutta hilli-

Jos pihan reunaan pitää saada näköeste, tuulensuoja tai ikivihreyttä, on helppo ja

edullinen ratkaisu kotimainen luonnontuote: kuusiaita. Se on pitkäikäinen ja voi olla

vapaasti kasvava tai muotoonsa leikattu, korkea tai matala.

tään.

Kuusiaidan leikkaukset aloitetaan muutama vuosi istu-

tuksen jälkeen, kun sivuoksat ovat jo leventyneet, ja niitä

halutaan tasoittaa ja neulastoa tihentää. Kevättalvella leika-

taan oksan versojen päistä viimeistä vuosikasvua tarpeen

mukaan. Latvan leikkaukset aloitetaan, kun haluttu aidan

korkeus on saavutettu. Kartiomainen muoto vähentää lu-

men kasautumista aidan päälle.

Metsänhoitoyhdistyksen toimittamat taimet ovat alueel-

le soveltuvaa alkuperää. Taimet täyttävät niille asetetut laa-

tuvaatimukset, ja tuottaja vastaa niistä. Taimet käsitellään

taimitarhalla tukkimiehentäi-kovakuoriaista vastaan, joten

taimia käsiteltäessä on suositeltavaa käyttää käsineitä.

Muutamia taimia menehtyy aina, joten kannattaa istuttaa

jokunen täydennystaimi ”varastoon.”

Esa Rantanen

metsänomistaja

Mhy Lounametsä

Kuusiaita sopii paikkoihin,

joihin tarvitaan korkeahkoa

aitaa, mikä muodostaa näkö-

esteen. Kuusiaita on pitkäikäi-

nen mutta hoitoa vaativa.

13


Pääomatulojen perusveroprosentti on edelleen 30. Jos

pääomatulot ylittävät 30 000 €, verotus kuitenkin kiristyy

yhdellä prosenttiyksiköllä (34 %). Vuonna 2015 tämä ve-

roprosentti oli 33. Keinoja alentaa korkeamman pääoma-

veron rasitusta ovat mm. puukauppojen ja maksuerien

jakaminen eri vuosille, metsävähennyksen ja poistojen

tekeminen täysimääräisenä, hankintakulujen suunnitte-

lu pääomatulojen verovuosille ja matalamman verotason

omaavien yhteismetsien perustaminen.

Toinen merkittävä veromuutos liittyy luovutustappion

vähennysoikeuden laajenemiseen myös muihin pääoma-

tuloihin. Vielä viime vuonna mahdollisen luovutustappion

pystyi vähentämään vain luovutusvoitoista, mutta vuonna

2016 luovutustappiot voidaan vähentää luovutusvoittojen

lisäksi myös muista pääomatuloista samana verovuonna ja

Veromuutokset vuodelle 2016Hallitusohjelman veromuunnokset vaikuttavat myös metsäverotukseen. Metsänomistajan on hyvä

varautua muutoksiin pääomatuloveron, luovutustappion vähennysoikeuden ja arvonlisävelvollisuu-

den liikevaihdon alarajan osalta.

viitenä seuraavana verovuonna. Luovutustappiot eivät kui-

tenkaan muodosta ansiotulojen verotuksessa vähennettä-

vää alijäämähyvitystä ja vahvistus tulee tehdä vuosittain.

Kolmas muutos metsäverotukseen on arvonlisävero-

velvollisuus, jonka alaraja nousee 8 500 eurosta 10 000

euroon. On hyvä muistaa, Verohallinto ei enää postita pa-

perista kausiveroilmoituslomaketta maatalousyrittäjille ja

metsänomistajille. Kausiveroilmoitus (mm. arvonlisäveroil-

moitus) vuodelta 2015 tehdään siis oma-aloitteisesti ja mie-

luiten sähköisesti.

Maria Pohjala

viestinnän suunnittelija

MTK

*Nyt lämpökahvall inen 550XPG-saha tai 500-sarjan raivaussahakylmän hinnalla 30.4.2016 saakka.

**Tankkaamalla Husqvarna-alkylaattipolttoainetta saat uudelle Husqvarna-tuotteelle yl imääräisen 12 kk:n käyttöturvan.

HUSQVARNA-

ALKYLAATTIPOLTTOAINE

Puhdasta tehokkuutta, 100 %:inen Husqvarna.**

HUSQVARNA-

ALKYLAATTIPOLTTOAINE

Puhdasta tehokkuutta, 100 %:inen Husqvarna.**

* Ostaessasi Technical Extreme -turvahousut tai Technical Extreme -puseron. Yksi laukku/asiakas.

HUSQVARNA 550 XP®GTehokas ja pienipäästöinen X-Torq®-moottori sekä nopean kiihtyvyyden ja suuren ketjunopeuden varmistava RevBoost™.

HUSQVARNA 500-SARJATehokkaissa 500-sarjan raivaussahoissa on erinomainen suorituskyky ja ergonomia ammattimaiseen raivaamiseen.

TECHNICAL EXTREME

-TURVAHOUSUT JA -PUSEROTee työstä mukavampaa Husqvarnan edistyksellisilläturva-asuilla.

850 €NORM. 950 €

545FXT*

915 €NORM. 995 €

HUSQVARNA 500 SARJA

NYT LÄMMIN KYLMÄN

HINNALLA!*

HUSQVARNA 550 XP®G

NYT LÄMMIN KYLMÄN

HINNALLA!*

VARUSTE- LAUKKU KAUPAN

PÄÄLLE!*

TAKUU +

KÄYTTÖTURVA JOPA 3 VUOTTA!**

PUSERO

325 €HOUSUT

369 €LAUKUN ARVO: 59 €

VARMISTA PARAS HUSQVARNA-SUORITUSKYKY!

Luovutamme kaikki Husqvarna-tuotteet

käyttökuntoon laitettuna sekä käyttöopastuksella!

S-M Pyörä ja Pienkone • Kone-Viitasalo

RL-Traktorikone • Sporttikone • Moto-Tapsa

14


Perintömetsän omistusjärjestelyt – miksi eroon kuolinpesänä toimimisesta?

Suurin osa metsänomistuksesta on

peräisin omasta suvusta ja usein met-

sät vaihtavat omistajaa suunnittele-

matta, vasta edellisen metsänomista-

jan kuoleman jälkeen siirtyen perintö-

nä seuraavalle sukupolvelle.

Henkilön kuollessa hänen sijaan-

sa tulee kuolinpesä, eli henkilöt, joilla

on oikeus osallistua kuolleen henkilön

omaisuuden yhteishallintoon. Tyypil-

lisesti kuolinpesän osakkaita ovat les-

ki ja lapset. Kuolinpesän ollessa vuo-

sia, tai jopa vuosikymmeniä jakamat-

tomana, voi pesän osakkaiden määrä

kasvaa kymmeniin ja syntyä sisäkkäi-

siä kuolinpesiä.

Jakamaton kuolinpesä voi toimia

metsätalouden harjoittajana toistai-

seksi; aina siihen saakka kunnes teh-

dään perinnönjako. Kuolinpesässä

päätökset kuitenkin edellyttävät eh-

dotonta yksimielisyyttä.

Puukauppaa tehtäessä toimenpi-

teisiin tarvitaan kaikkien osakkaiden

suostumus. Päätösten teko on usein

hankalaa ja aikaa vievää, kun osakkai-

ta on monta. Metsänhoidollisesta nä-

kökulmasta tilanne on monesti kestä-

mätön.

Jokaisella osakkaalla kuolinpesässä

on oikeus saada yhteinen omaisuus ja-

etuksi. Tämä oikeus on myös rintape-

rillisillä kuolinpesässä silloin, kun les-

kellä on perintökaaren mahdollista-

ma hallintaoikeus. Jos kuitenkin joku

osakkaista hallitsee tilaa hallintaoike-

ustestamentin määräyksen nojalla, ei

tilaa saa jaetuksi ilman hallintaoikeu-

den haltijan suostumusta.

Mitä toimia kuolinpesän

lopettaminen vaatii?

Jakamaton kuolinpesä on erillinen ve-

rovelvollinen. Jakamattomassa kuo- Pirjo ja Timo ovat Mhy Lounametsän asiantuntijoita omistusjärjestelyasioissa.

Suomalainen metsänomistaja omistaa metsää keskimäärin 30 hehtaaria. Yhtymillä ja kuolinpesillä on

metsänomistuksesta noin neljännes Suomen kaikkiaan yli 300 000 metsätilasta. Metsänomistajista yli

puolet on yli 60-vuotiaita keski-iän ollessa 63 vuotta.

linpesässä ei ole pakko tehdä min-

käänlaisia omistusjärjestelyjä, mutta

usein niitä kannattaa tehdä sekä ve-

roetujen että puukaupan ja hoitotöi-

den sujuvuuden takia.

Ensimmäinen toimenpide kuolinpe-

sässä sen lopettamiseksi on mahdol-

linen ositus sekä perinnönjako, jossa

lähtökohtana ovat laaditut perukir-

jat. Perinnönjako tai osittainen perin-

nönjako voi sisältää vain hallinnolli-

sen jaon, jossa kuolinpesä purkautuu

yhtymäksi. Lisäksi voi tulla suoritet-

tavaksi kiinteistöteknisiä jakoja, ku-

ten lohkominen eri kiinteistöiksi. Jos

on tarkoitus tehdä osakkaiden välisiä

kauppoja tai muodostaa yhteismetsä,

perinnönjako tehdään ensin.

15


Vaihtoehtoja

l jatketaan kuolinpesänä toimimista l yleensä vain välivaihe l tappioiden vähentämismahdollisuus vain kuolinpesän voitostal tehdään perinnönjako ja puretaan kuolinpesä l metsätila aidosti kiinnostuneelle osakkaalle l ei automaattista tasajakoa osakkaille -> yhteisomistuksen välttäminen l muodostetaan verotusyhtymä, joka harjoittaa metsä- taloutta -> yhtymäosuuksilla voidaan myös jatkaa omistusjärjestelyjä l tulot ja verot yhtymäosuuksien/omistuksen suhteessa, tappioiden vähentäminen henkilökohtaisessa verotuk- sessal myydään metsätila ulkopuoliselle ostajalle l ellei aitoa kiinnostusta metsän omistamiseen -> metsä vaatii aktiivista hoitoa l raha helposti jaettavissa -> tasapuolisuus l metsätiloilla on kova kysyntäl yhteismetsän perustaminen tai siihen liittyminen

Miksi omistusjärjestelyjä?

l tärkeää varmistaa metsätalou- den toimivuus joka tilanteessal yhteisomistuksen riskitl kuolinpesässä yksimielisyys päätöksenteossa, kaikkien suostumus puukauppoihin ja hoitotöihin vaaditaan aina, hidas ja epävarma päätöksen- tekol päätöksenteko ja tilanteet monimutkaistuvat kun osakkaiden määrä kasvaa ja/tai syntyy sisäkkäisiä kuolinpesiä -> järjestelyt yksinkertaisinta ja helpointa yleensä suorittaa heti perunkirjoituksen jälkeenl käytännössä toimiva jako auttaa säilyttämään perillisten hyvät välitl verotukselliset syyt

Huomionarvoisia asioita

l perillisten toiveet ja kiinnostusl testamentti, hallintaoikeusl ennakkoperinnöt, lahjatl omaisuuden arvostaminenl lesken asemal luovutusvoittoverotusl metsävähennyksen merkitys

Luovutusvoittovero

Yhtymäosuuden myynti lähisukulai-

selle on vapautettu luovutusvoitto-

verosta, jos ehdot muilta osin toteu-

tuvat. Sen vuoksi perinnönjakokirja

on syytä tehdä ensin. Osakkaan on

kuitenkin harjoitettava metsätalout-

ta joko kuolinpesän tai yhtymän osak-

kaana ennen luovutusta. Käytännössä

tämä tarkoittaa yhtä verovuotta eli yh-

den metsäveroilmoituksen jättämistä.

Jos perilliset myyvät metsän tai

oman osuutensa alle yhden vuoden

kuluessa omistajan kuolemasta, voi-

daan luovutusvoittolaskelmassa käyt-

tää hankintamenona metsäalueen

myyntihintaa, jolloin luovutusvoitto-

veroseuraamuksia ei tule.

Jos metsäalueen myynti tapahtuu

yli vuoden päästä metsänomistajan

kuolemasta, voidaan hankintameno-

na vähentää metsäalueen perintö-

veroarvo tai vaihtoehtoisesti hankin-

tameno - olettama (20 prosenttia tai

40 prosenttia metsäalueen myynti-

hinnasta).

Mikäli kuolinpesä myy metsäpals-

tan luonnonsuojelualueeksi (ELY-kes-

kus), on myynti vapautettu kokonaan

luovutusvoittoverosta. Jos metsäpals-

talla on merkittäviä luonnonarvoja,

voi kyseeseen tulla myös metsän suo-

jeleminen vapaaehtoisesti määräajak-

si METSO-ohjelman kautta.

Hallittu sukupolvenvaihdos ajoissa

Useimmat metsänomistajat miettivät

metsiensä tulevaa kohtaloa, kun aika

heistä jättää. Kuitenkaan aika, tarmo

tai tietämys eivät aina riitä sukupol-

venvaihdoksen harkittuun hoitami-

seen. Suunnittelu kannattaa kuitenkin

aina aloittaa omien ja ennen kaikkea

perillisten tahtotilojen läpikäymisellä

ajoissa. Sopivan metsänomistusmuo-

don valitsemalla voi selkeyttää ja hel-

pottaa metsän käyttöä. Lähtökohtai-

sesti tilojen pirstomista ja yhteisomis-

tusta kannattaa välttää, sillä se heiken-

tää metsätalouden kannattavuutta

sekä toimivuutta. Kaikki perilliset eivät

välttämättä ole lainkaan kiinnostunei-

ta metsän omistamisesta; osalle peril-

lisistä on mielekkäämpää siirtää muu-

ta omaisuutta. Sukupolvenvaihdos on

muutakin kuin verosuunnittelua, vaik-

ka ajoissa tehdyillä toimenpiteillä ve-

roseuraamuksia voidaankin keventää.

Mhy Lounametsän metsäammattilai-

set voivat auttaa sukupolvenvaihdok-

sen ja muiden omistusjärjestelyjen

suunnittelussa ja toteutuksessa. Kos-

kaan ei ole liian aikaista aloittaa suun-

nittelua ja ottaa yhteyttä.

Metsäpalstoilla on viime vuosina ol-

lut hyvin kysyntää, ja kauppahinnat

ovat pysyneet hyvällä tasolla. Talou-

dellisen epävarmuuden aikoina met-

sää arvostetaan sijoituskohteena, kos-

ka siinä raha pitää arvonsa. Metsäti-

lan arvo määritetään lähtökohtaisesti

metsäammattilaisen tekemän tila-ar-

vion perusteella. Uudehko metsäsuun-

nitelma on erinomainen pohjatieto tila-

arviolle sekä auttaa myös sukupolven-

vaihdoksen yhteydessä usein tehtävi-

en hakkuiden ja hoitotöiden suunnitte-

lussa. Ota yhteyttä Lounametsään, niin

hoidamme metsätilasi omistusjärjeste-

lyt tai myynnin ammattitaidolla.

Yhteystiedot:

Timo Vesterinen

kiinteistövälittäjä LKV

metsän arvioinnit,

kiinteistöjen välitykset

0500 812 792

[email protected]

Pirjo Laakso

talouspäällikkö OTM

omistusjärjestelyt, lakiasiat

040 766 9683

[email protected]

16


Juurikäävän torjunnan tuki loppuu

Juurikäävän tilanne

Käytännön kokemukseni mukaan met-

siemme pahin tuholainen ei ole kirjan-

painaja, vaan juurikääpä. Tosin kirjan-

painajan aiheuttamat tuhot ovat myrs-

kyjen seurauksena lisääntymässä. Lou-

nametsän alueella synkimmät kuusen

Lähes 30 vuotta sitten olin

Sauvolaisella tilalla Karunan

luodossa leimaamassa kirveellä

kuusikossa poistettavia puita.

Hakkuun jälkeen isäntä kiitte-

li minua hyvästä työstä, sillä

lähes kaikki leimaamani puut

olivat lahoja. Olin hetken ylpeä

ammattitaidostani, mutta kun

alue vuosien kuluttua uudistet-

tiin, totesin koko metsän olleen

läpilaho.

juurikäävän levinneisyysalueet ovat

rannikkovyöhykkeellä. Esim. Sauvos-

sa kuusikoiden päätehakkuissa lahon

osuus on usein 15 %:n luokkaa. Joskus

jopa puolet kuusista on ollut mätiä.

Lahovikaisuuden arvioiminen met-

sissä vaatii ammattitaitoa ja varsinkin

tila-arvioissa tämä asia on ratkaisevan

tärkeä, kun tila hinnoitellaan myyntiä

varten. Myös männyillä esiintyy män-

nynjuurikääpää, joka onneksi on täällä

vielä aika harvinainen tauti.

Taudin leviäminen

Kuusimetsissä juurikääpä leviää juu-

ristojen välityksellä puusta toiseen ja

ilmateitse itiöiden välityksellä. Juuri-

käävän itiöemät ovat useimmiten pii-

lossa kantojen alla. Itiöemät levittävät

kasvukauden aikana ilmaan runsaasti

itiöitä, joita tuuli kuljettaa sattuman-

varaisesti. Osa niistä laskeutuu otolli-

siin paikkoihin esim. kuusen kantoihin.

Kasvukauden pidentyminen ilmaston

lämpenemisen myötä edesauttaa juu-

rikäävän leviämistä.

Tämä kuusen lahottaja hiipii met-

sään salakavalasti usein kesäaikaisten

hakkuiden seurauksena, sillä varsinkin

ajourien reunoilla puiden tyviin tulee

helposti kolhuja ja koneiden paino

katkoo puiden juuristoa maan alla.

Tuoreet kantojen pinnat ovat parasta

kasvualustaa juurikäävän itiöille. Täs-

tä syystä kevät-kesäisiä ja sulanmaan

ajan märkien kelien kuusikoiden hak-

kuita tulisi välttää. Tosin viime vuosi-

na ovat talvet olleet vielä huonompia

korjuun kannalta katsottuna. Saastu-

neilla alueilla juurikääpä säilyy kan-

noissa jopa kymmeniä vuosia. Edes

kantojen nosto ei poista riittävästi

sientä maasta.

Juurikäävän lahottama metsä on altis myrskytuhoille.

17


Taloudelliset menetykset

Koko maassa juurikäävän aiheuttamat

tappiot ovat arviolta 50 milj. € vuodes-

sa. Meillä hehtaarin päätehakkuukuu-

sikossa menetys on helposti kahden

tuhannen euron luokkaa. Suurimmat

tappiot metsänomistaja kärsii, kun

tukkirungosta pitää katkoa pari - kol-

me lumppia ennen tukin tekoa. Oman

hankaluutensa muodostaa lahovikai-

sen kuusikon uudistamiseen liittyvä

puulajin valinta. Koska kuusikot kasva-

vat rehevillä paikoilla, joudutaan usein

luonnonvastaisesti vaihtamaan puula-

jia karun paikan kasville eli männylle.

Sen seurauksena männyt kasvattavat

vankat oksat ja laatu jää heikoksi. Rau-

duskoivua ei taas kannata kasvattaa

riistan ruuaksi.

Torjuntakeinot

Onneksi juurikäävän torjuntaan on

olemassa omat lääkkeensä. Nämä

lääkkeet ovat urea ja harmaaorvakka-

sienivalmiste, mikä tunnetaan parem-

min kauppanimellä Rotstop. Koska

teollisuuden puuhuolto vaatii tuoret-

ta puuta, emme voi kokonaan estää

kesäaikaisia hakkuita. Tutkimuksissa

on todettu, että käsittelemällä pui-

den kaatopinnat kasvukauden aika-

na tehtävissä hakkuissa esim. urealla,

voidaan itiöiden leviämistä kantoihin

estää merkittävästi.

Valtion tuki loppuu,

juurikääpä metsätuholakiin

Eduskunnan käsiteltävänä olevan kes-

tävän metsätalouden rahoituslain (ke-

mera) muutosesityksen mukaan juu-

rikäävän torjunnan tuesta luovutaan.

Samalla juurikäävän torjunta sääde-

tään metsätuholaissa hakkuuoikeu-

den haltijan velvollisuudeksi juurikää-

vän leviämisen riskialueilla 1.5. – 30.11.

välisenä aikana tehtävissä kasvatus- ja

uudistushakkuissa. Velvoite ei koske

kotitarvehakkuita. Juurikäävän leviä-

misen riskialueista, torjuntakohteista

ja torjuntamenetelmistä säädetään

tarkemmin asetuksella. Lain arvioi-

daan astuvan voimaan 1.4.2016. Myös

metsäsertifi ointi edellyttää juurikää-

vän torjuntaa.

Juurikäävän torjunnan

kustannukset

Juurikäävän torjunnan kustannukset

ovat siis siirtymässä kokonaan met-

sänomistajan maksettavaksi jossain

muodossa. Valtion viimeksi maksama

tuki 70 €/ha, ei ole kattanut kaikkia

torjuntatyöstä ja aineesta aiheutuvia

kuluja. Tosin vaihtelu on suurta varsin-

kin leimikosta poistuvan runkoluvun,

järeyden ja hakkuutavan mukaan. Tä-

män hetken arvio kokonaiskustannuk-

sista on harvennushakkuilla noin euro

poistuvaa puukuutiota kohden eli 40

– 70 €/ha ja päätehakkuilla poistuvaa

kuutiota kohden puoli euroa eli 100

-125 €/ha.

Puunmyynnissä huomioitavaa

Pystykaupoissa hintavertailua tehdes-

sä pitää kiinnittää huomiota siihen,

millä ehdoilla ja millä hinnalla hakkuu-

oikeuden haltija hoitaa juurikäävän

torjunnan. On sopimusasia, hoitaako

kustannukset metsäyhtiö vai metsän-

omistaja. Tärkeää metsänomistajan

kannalta on, että varsinkin kuusikoi-

den harvennukset pyritään tekemään

mahdollisimman vähin juuristo- ja

runkovaurioin ja kasvukautena teh-

dään huolellinen kantokäsittely.

Tapani Holmijoki

metsäasiantuntija

Mhy Lounametsä

Eipä taida sellaista kuusikon päätehakkuutyömaata olla, mistä ei löydy lahopuupinoa. Järeässä kuusikossa juurikäävän aiheut-

tamat taloudelliset menetykset ovat suuret. Kuvat ovat Sauvosta.

18


Kunnostusojitukset yhteishankkeena

Ojien perkaukset tehdään maanomis-

tajien yhteishankkeina niin, että vedet

saadaan johdettua riittävän kauas.

Metsissä tehtiin paljon uudisojituksia

1960–80-luvuilla. Nyt näiden vanhojen

ojien perkaus on yleensä ajankohtai-

nen. Vanhat ojat perkaamalla saadaan

puiden kasvu jatkumaan mahdolli-

simman hyvänä. Suunnittelu sisältää

muun muassa vesiensuojelusuunnitel-

man, kustannusten jyvityksen maan

omistajien kesken, töiden kilpailutuk-

sen, tukihakemuksen, ojitussopimuk-

sen ja mahdolliset ojitusluvat.

Kemera-tuet ojitukseen

Valtion kemera-tukea yhteishankkee-

na toteutettavaan suometsän hoitoon

saavat yksityismaanomistajat, yhteis-

metsät, yhtymät, kuolinpesät ja sääti-

öt, jos toiminnan pääosan muodostaa

maa- tai metsätalous. Edellinen valtion

tukema ojitus pitää olla toteutettu lop-

puun ennen vuotta 1996. Lounamet-

sän alueella tuki on 60-70 % eli maan-

omistajan maksettavaksi osuudeksi jää

n. 0,5 €/m. Hehtaarille ojaa kaivetaan

keskimäärin 280 m eli veroton hehtaari-

kustannus tuen jälkeen on maanomis-

tajalle noin 140 €. Tuki on tarkoitettu

kasvatusikäisiin metsiin. Vanhoihin eli

uudistuskypsiin metsiin ei saa tukea.

Sitä ei myönnetä myöskään silloin, kun

edellinen ojitus ei ole tuottanut puus-

ton kasvun paranemista.

Harvennukset kuntoon ja ojalinjat

auki hyvissä ajoissa

Mhy Lounametsä tekee sovittaessa

tarvittavat harvennushakkuut ja oja-

Suometsien kunnostukseen sisältyy monia työvaiheita, kuten harvennushakkuu, ojalinjojen avaus tai

ojien perkaus ja täydennysojien kaivuu. Vesiensuojelutöitä ovat lietekuoppien ja laskeutusaltaiden

teko. Samassa yhteydessä kannattaa usein tehdä piennartietä tai terveyslannoitusta. Tuloksena on

kasvava metsä.

Huomioita kuvan työmaasta: Ojamaat nostetaan riittävän kauas. Ojia on hyvä kai-

vaa talvellakin ja vesi virtaa 20 asteen pakkasellakin. Tällä kohteella harvennukset

ovat tekemättä eli kemera-tukea ei saa.

Simo Tähtisellä on pitkä kokemus

metsäojituksista.

19


linjahakkuut näissä yleensä melko

haastavissa olosuhteissa. Myös pui-

den myynti onnistuu kauttamme.

Kemera-tuesta vähennetään arvioidut

ojituskohteelta kertyvät kantoraha-

tulot metsänomistajittain, jos puita

on pystyssä vielä siinä vaiheessa, kun

suunnitelma jätetään hyväksyttäväk-

si. Toteutukseen sisältyy ojien kaiva-

misen lisäksi tarvittavat rumputyöt,

lietekuopat ja laskeutusaltaat. Myös

ojitusalueeseen liittyvän piennartien

teko on mahdollista.

Suometsän kunnostussuunnitelmat (ojien perkaukset) ja

metsätiesuunnitelmat (uudet tiet ja vanhojen perusparannukset):

Petri Lähteenmäki p. 0400 328 882 [email protected]

Arto Leino p. 044 533 8248 [email protected]

Mhy Lounametsä uusii huonokuntoisia siltoja isoilla teräsrummuilla. Kuvan rumpu on 2,25 m x 10 m.

Lounais-Suomen Koneurakointi asennustöissä Eurajoen Juvalla.

Ojitusalueen kunnostus:- ojien perkausta- täydennysojitusta- vesiensuojelutöitä- piennartien tekoa

Vaatimuksia kemera-tuen saamiseen:- yhteishanke- kasvatusikäinen metsä- harvennushakkuu- ja hoito- työt tehtynä- edellinen ojitus on parantanut puuston kasvua- vesiensuojelusuunnitelma- ojitussopimus- vähintään 2 ha pinta-ala

20


Suuret saappaat – kokemuksia ensimmäisestä metsäkaupasta

”Isän ja äidin metsäomaisuus toi suu-

ret saappaat täytettäväksi”, toteaa

Simo Heininen. ” Toivottavasti me pys-

tymme täyttämään suuret saappaat ja

aikoinaan luovuttamaan metsämme

vuorostaan hyvässä kunnossa seuraa-

van sukupolven hoidettavaksi.”

Metsäkauppa on projekti

Simo Heinisen pitkäaikainen kokemus

suurien vesiprojektien hallinnasta

auttaa metsäkaupan projektissakin.

Miten hoidat isältäsi ja äidiltäsi perinnöksi saadun metsäomaisuuden? Mitä metsänomistajaksi pe-

rinnön kautta tullut kokematon metsänomistaja eniten kaipaa metsäkauppaa tehdessään? Näitä ja

monia muita metsäomaisuuden hoitoon liittyviä seikkoja ovat pohtineet lemulaiset yrittäjäveljekset

Simo ja Harri Heininen.

Metsäkauppa on usean alan ammat-

tilaisen yhdessä toteuttama projekti.

Toisille metsänomistajille se on ainut-

laatuinen ja toisille jo tutuksi tullut

säännöllinen asia. ”Meille Harrin kans-

sa tämä on elämämme ensimmäinen,

mutta toivottavasti ei viimeinen”.

Keskity siihen mitä parhaiten osaat

Molempien veljesten toimiessa kiirei-

sinä yrittäjinä, Harri Heininen kiinteis-

tökoneurakoinnissa ja Simo Heininen

vedenkäsittelyssä on ulkopuolisen

asiantuntija-avun rooli korvaamaton.

MHY Lounametsän apu on ollut eh-

dottoman tärkeä, metsäkaupan val-

mistelussa, maastotyössä sekä koulut-

tautumisessa. Santtu Raimorannan ja

Harri Tasasen puhelimet ovat soineet

monien asioiden ja kysymysten selvit-

telyssä. ”Luulin, että metsänhoidossa

tärkein metsänomistajan työväline on

saha, mutta se onkin puhelin”, Simo

Heininen hymyilee.

METSASAATIO.FI

Kiitos sinulle lahjoittaja!20 vuotta ja 30 miljoonaa euroa

metsäelinkeinon hyväksi.

METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA

Kavastontie 120, 25460 KiskoPekka Uusitalo, puh. 0500-636983

[email protected]

www.puut.fi

PUUT- taimitarha

21


â ”Metsänhoidon tärkein väline on pu-

helin”, toteaa Simo Heininen.

Kysy Mhy:stä – säästät aikaa

Metsäkaupan valmistelussa yhtey-

denpidot metsänhoitoyhdistykseen,

metsänaapureihin, tiekuntiin ja mui-

hin projektiin osallistuviin vievät osan

metsänomistajan ajasta. Lisäksi oman

metsän kunnon riittävä tuntemus,

metsäteiden määrätietoinen kunnos-

sapito, metsärajojen paikallistaminen

ja tiedottamisen tärkeys ovat nykypäi-

vää metsän päätehakkuuprojektissa.

Kokenut asiantuntija ohjaa metsän-

omistajaa keskittymään metsäkaup-

paprojektin aikana oleelliseen, jolloin

ajankäyttökin tehostuu.

Simo Heininen

toimitusjohtaja,

Mhy Lounametsän jäsen

Suomen Puhdasvesi Yhtiöt

www.puhdasvesi.fi

à Ilpo Koivisto (koneen hytissä) korjaa

puuta poikansa Jannen kanssa kahden

korjuuketjun voimin Kuhankuonon tii-

min alueella.

22


Puukaupparahat kasvavat myös hakkuun jälkeen, kunhan niille löytyy juuri sinulle sopiva sijoitus- tai talletusmuoto. Tule omaan Osuuspankkiisi keskustelemaan tavoitteistasi.Yhdessä hyvä tulee.

Puusta voijalostaa melkein mitä vain.Esimerkiksi arvopapereita.

Eura, Honkilahti, Karjala, Lappi, Lokalahti, Lounaisrannikko, Lounais-Suomi, Länsi-Suomi, Merimasku, Mynämäki, Nousiainen, Paattinen, Rymättylä, Säkylä, Taivassalo ja Turun seutu

Taimitapion taimien hyvää kasvua, ter-veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.• hyvälaatuinen siemenaines• nykyaikainen kasvatustekniikka• huolellinen ja osaava hoitoLaajasta valikoimastamme löydät oikeattaimet eri istutuskohteisiin.

www.taimitapio.fi

Taimitapion toimittamiin männyn ja kuu-sen taimiin on mahdollista saada pitkä-vaikutteinen ja ympäristöystävällinenTukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäintorjuntaan.Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mah-dollisuuksista sen käyttöön jo nyt.Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vainTaimitapiolta.

Uutta tehoa tuhotorjuntaanantaa patentoitu

TUKKI-TAPIO

ElinvoimaTerveys

Hyvä kasvu

Puunhankinnassa korostuvat kokemus,

Haluathan parhaan kokonaisratkaisun

Myy siis puusi meille.

WESTAS GROUPwww.westas.fi

OSTAJISSA ON EROJA

Näkemyksiä puusta.

23


Maanomistajan oikeuksiin parannusta lakiuudistuksilla

Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa

kaavoitusta ja maankäyttöä. Maakun-

takaavojen vahvistamisesta Ympä-

ristöministeriössä luovutaan, koska

vahvistus on viivyttänyt kaavojen voi-

maantuloa keskimäärin vuodella. Jat-

kossa maakuntakaavat hyväksyttäi-

siin suoraan maakuntavaltuustoissa.

Muutoksen myötä paikallinen päättä-

minen tehostuu. Tämä muutos on jo

eduskunnassa.

ELY-keskusten rooli kaavoituksessa

muuttuu neuvoa-antavaksi. Käytän-

nössä esimerkiksi ELY:jen valitusoike-

utta yleiskaavoissa rajataan ja kuntien

oma päätäntävalta kasvaa. ELY-keskus

on voinut ohjata viranomaisneuvotte-

luissa kaavoja haluamaansa suuntaan.

Lakimuutoksen jälkeen kunta tai maa-

kuntaliitto päättäisi laajemmin kaavan

sisällöstä ja ELY:n rooli olisi lähinnä

kommentoiva.

Valitus- ja poikkeuslupa-

käytännöt asiallisemmiksi

Kuntakaavojen valituskäytäntöä uu-

distetaan laajemminkin. Nykyisin käy-

tettävä kunnallisvalitus antaa kenelle

tahansa oikeuden valittaa valmistel-

tavasta kaavasta, mutta vain, mikäli

kaava ei ole lainmukainen (ns. lailli-

suusperiaate). Sen sijaan pohditaan

hallintovalituksen käyttöönottoa, jon-

ka voivat jättää vain tahot, joita kaava

suoraan koskettaa. Valituksen perus-

teluksi riittäisi tarkoituksenmukaisuus:

onko suunniteltava kaava, tai jokin

sen merkinnöistä ja aluerajauksista,

aidosti tarpeellinen.

Poikkeuslupien myöntämistä suju-

voitetaan: niiden käsittely siirretään

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ja lunastuslaki (LunL) uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti.

Mikäli uudistukset toteutuvat suunnitellusti, ne tukevat maanomistajan omaisuuden suojaa ja

auttavat byrokratian purkutalkoissa. Lakimuutoksia odotetaan voimaan jo reilun vuoden kuluttua.

kokonaisuudessaan ELY-keskuksilta

kunnille. Tämä muutos käsitellään

eduskunnassa nähtävästi jo tämän

vuoden puolella.

Pienimuotoinen rakentaminen py-

ritään sallimaan pelkällä ilmoitusme-

nettelyllä, eikä esimerkiksi pihavajaan

tai vastaavaan rakennukseen tarvit-

taisi enää rakennuslupaa kunnalta.

Lakimuutokset saataneen voimaan

vuoden 2017 alusta.

Lunastuskorvaukset

Ruotsin mallin mukaan

Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten

oikeuksien lunastuksesta, eli ns. lunas-

tuslaki, uudistetaan hallitusohjelman

kirjauksen ”omaisuuden suojaa pa-

rannetaan” toteuttamiseksi. Tärkeintä

on korottaa korvausten vanhentuneet

tasot. Tällä hetkellä maanomistaja saa

parhaan korvauksen tekemällä sopi-

muksen ennakkohaltuunotosta lunas-

tajan kanssa. Tällöin maanomistaja voi

neuvotella sopimuksen, jossa sitoutuu

nopeaan toteutukseen ja lunastus-

hintaa korotetaan 10-15 prosentilla.

MTK:n tavoitteena on, että lunastus-

korvaukset olisivat kuten Ruotsissa

aina lunastushinta + 25 %.

Lakiuudistuksen selvitys valmistuu

Oikeusministeriössä keväällä 2016.

Sen jälkeen lakiuudistukselle peruste-

taan työryhmä. Uusi laki voisi tulla voi-

maan ehkä vuoden 2017 aikana.

Markus Nissinen

kenttäpäällikkö/ympäristöasiantuntija

MTK metsälinja

24


Suometsien harvennuksille päästiin kunnon talvikelien saattelemina

Viime vuoden loppua elettiin hieman

apeissa tunnelmissa kun joulukaan ei

tuonut muutosta lämpimiin ja kostei-

siin ilmoihin. Uusi vuosi kaiken muut-

taa voi ja niin kävi kuin tilauksesta,

että sääennustuksillekin pitkää nenää

näyttäen Suomeen työntyi kylmää

ilmamassaa ja metsänpohjat tulivat

hetkessä kantaviksi ja jo monelta vuo-

delta varastoon jääneitä talvileimikoi-

ta päästiin korjaamaan. Sen verran

harvinaisia pidemmät pakkasjaksot

ovat viime vuosina olleet, että kunnon

talvikelejä ei ole yhtään varaa haaska-

Mynämäen Pahojoella päästiin tammikuussa jo pari vuotta odottaneen leimikkokokonaisuuden

kimppuun. Mhy Lounametsän koneurakoitsija Teemu Rantala aloitti puunkorjuun kun pakkasjaksoa

oli kestänyt viikon verran.

ta kesäleimikoiden korjuuseen.

Suometsät ovat yhä odottavalla

kannalla lisääntyvän kuitupuun ky-

synnän suhteen sillä niissä metsissä

piilee suuri kuitupuuvaranto odotta-

massa kysynnän kasvua. Siksi monet

kohteet ovatkin kasvaneet jo yli par-

haan harvennusajankohdan ja metsät

ovat tiheinä puuta pullollaan kuten

Teemun työstämässä kohteessakin

Mynämäellä. Harvennusurakkaa on

samassa paikassa neljän eri metsän-

omistajan metsissä.

Metsänparannustyö kannattaa

Ensimmäisessä kohteessa, Salolaisen

Olli Koiviston metsässä, saattoi todeta

hyvän metsänhoidon tulokset ja että

menneiden vuosikymmenten aktii-

vinen metsänparannustyö tuottaa

runsaasti puuta. Suometsikkö on pe-

rustettu 60-luvun lopulla koneellisesti

männylle istuttaen ja samalla täsmä-

lannoittaen, lannoitus on uusittu noin

kymmenen vuoden kuluttua. Lisäksi

alueen ojitusta on parannettu 70-lu-

vun alussa ja uudelleen 80-luvulla.

Harvennusjälkeä talviselta rämeeltä, jossa poistuma yli 100 m3/ha. Ojan oikealla puolella harventamatonta metsää.

25


Korjuuta suuresti helpottaa muutama

vuosi sitten tehty ojanvarren penger-

tie ja viimeinen silaus oli reilu vuosi

sitten tehty ennakkoraivaus.

Korjuun kestäessä todettiin harven-

nuksen poistuman olevan 130 m³ ja tu-

hat runkoa hehtaarilta. Tulos käy yksiin

alkuperäisen istutusmäärän 2500 kpl/

ha kanssa ja runkoja jää jäljelle riittä-

västi. Harvennuksen viivästymisestä ai-

heutuva hyöty on, että poistuvan run-

gon koko on kasvanut ja puumäärä on

suurempi. Haittapuolena on että osan

jäljellä olevien puiden kasvukunto on

selvästi alentunut latvuksen liiallisen

supistumisen vuoksi. Ja kun isoja ”susi-

puita” ei ole päästy aikaisemmin pois-

tamaan, niiden lähettyviltä ei enää löy-

dy kasvukuntoisia hyvälaatuisia puita.

Metsien hoito on parasta

suunnitella pitkälle eteenpäin

Kyseinen leimikkokokonaisuus on

malliesimerkki siitä, miten metsiä

pitää pitkäjänteisesti hoitaa. Talvilei-

mikot pitää suunnitella odottamaan

korjuuta hyvissä ajoin, jotta sopivien

kelien tullessa päästään heti toimeen.

Usean metsänomistajan leimikon ni-

puttaminen yhteen parantaa leimikoi-

den houkuttelevuutta ja tuo säästöä

korjuukuluissa.

Vaikka tuntuisi että kaikki voitava on

jo kyseisen metsän osalta tehty, on Olli

Koivistolla jo mielessä seuraava askel.

Puun kannosta on hyvin havaittavissa

miten puu on kasvanut erinomaises-

ti kolmisenkymmentä vuotta mutta

sen jälkeen vuosilustot kapenevat.

Selitys sille löytyy aiemmista tehdyis-

tä metsänparannustoimenpiteistä ja

että puuston kasvaessa liika tiheys on

alkanut verottamaan puun paksuus-

kasvua. Nyt kun puille harvennuksen

jälkeen on taas vapautunut kasvutilaa,

on otollinen aika antaa kasvulle lisä-

potkua lannoituksen avulla. Mhy Lou-

nametsän toteuttamana seuraavan

lannoituksen aika on keväällä 2017, sil-

lä hankkeen kokoaminen ja lannoitus-

suunnitelmien teko on tehtävä puoli

vuotta ennen työtä. Näin kustannuk-

set saadaan parhaiten minimoiduksi

ja varmistetuksi paikalle lannoitteet ja

levityskalusto.

Hannu Justen

metsäpäällikkö

Mhy LounametsäMetsänomistaja Olli Koivisto (kuvassa oik.) on tyytyväinen, kun harvennus monen

vuoden odotuksen jälkeen voitiin toteuttaa. Vieressä metsäesimies Pekka Tolkki.

26

MHY jäsenlehti 1/2016MHY jäsenlehti 1/2013

Talvikorjuuta Kustavissa

”Tälläkin kohteella tiestö määrittää

korjuukelpoisuuden ” toteaa metsäasi-

antuntija Eero Anttila. Tuhansien kesä-

mökkien Kustavissa on paljon tiestöä,

mutta kaikkien niiden kantavuudet

eivät riitä kesäaikaiseen puunkorjuu-

seen. Tämän lisäksi tiestö on kesäisin

vilkkaassa käytössä, sanoo Anttila ja

jatkaa: ” Tähänkin tiekuntaan kuuluu

kymmeniä osakkaita”.

Oman lisämausteensa korjuuseen ja

sen suunnitteluun alueella tuo kaavoi-

tus ja sen mukanaan tuomat rajoitteet

ja selvitykset kuten maisematyölupa.

Lisäksi merikotkan pesintä asettaa

rajoituksia korjuuseen ja korjuuajan-

kohtiin.

Saaristolaisesta ulkomuodostaan

huolimatta Kustavin männyistä saa-

daan oikealla katkonnalla yllättävän

korkeita tukkiprosentteja. Katkottava

runko myydään yleisesti muutamalle

eri ostajalle puun jakautuessa tyvi- ja

Metsänhoitoyhdistys Lounametsän urakoitsijan, Seppälän metsätyön, hakkuukoneet kaatavat

metsää Anavaisissa Vartsalan saaressa. Toisen koneen keskittyessä avo- ja siemenpuuhakkuisiin,

toinen harventaa tiheäksi päässeitä männiköitä. On tammikuun alku ja ollaan talvihakkuilla,

vaikka tällainen kallioinen maasto olisi kelirikkoaikanakin korjattavissa.

välitukkeihin. Parhaimmista leimikois-

ta saatetaan saada leimatuksi myös

arvokasta laatutyveä. Männystä ja

kuusesta erotellaan myös pikkutukit

kuitupuumäärän minimoimiseksi.

Valtaosa puista luovutetaan ostajil-

le tienvarresta, mutta osa kuljetetaan

myös metsänhoitoyhdistysten ura-

koitsijoiden rekoilla. ”Tältä leimikolta

puut myytiin kuudelle eri ostajalle,

koivukuidun ja energiapuun jäädessä

paikalliseen käyttöön”, sanoo Anttila.

Pekka Tolkki

metsäesimies

Mhy Lounametsä

Maisematyölupa

”Kustavin kunnassa maisematyölupa tarvitaan aina kun metsää hakataan

kaavoitetuilla alueilla sekä tapauskohtaisesti laajemmissa mökki- ja tonttipui-

den kaadoissa”, toteaa kunnan rakennustarkastaja Laura Lähde.

Maisematyölupahakemukseen tarvitaan itse hakemuksen lisäksi liitteet

alueen omistussuhteista ja leimausselosteesta sekä työmaakartta. Vaaditta-

vista liitteistä johtuen, valtaosa hakemuksista tuleekin metsänhoitoyhdistyk-

sen kautta.

Hakemukseen liittyen kunta kuulee naapurit yleensä kirjeitse mutta myös

lehti-ilmoituksien käyttö on mahdollista. Kuulemisen jälkeen rakennuslau-

takunta tekee asiasta päätöksen. Normaali käsittelyaika on 6 – 8 viikkoa ja

maisematyöluvan hinta vuonna 2016 on 132 euroa. Hakkuita ei saa aloittaa

ennen kuin maisematyölupa on lainvoimainen.

Eero Anttila tarkastelee harvennusjälkeä Kustavissa.

27


Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Leena Lehtomaan mukaan yksin Kustavista löytyy lähemmäs 30

merikotkanpesää vaihtopesät mukaan lukien. Reviirejä on kuitenkin vähemmän.

Merikotkan pesäpuut ovat aina suojeltuja. Metsänhakkuun näkökulmasta pesät ovat laajasti suojeltuja 1.2 –

31.7 välisenä aikana. Paikasta riippuen suoja-alue voi ulottua 500 metriin pesäpuusta.

Pesimäajan ulkopuolella 1.8 – 31.1 suoja-alue on pienempi, mutta suojeluntarve tutkitaan aina tapauskohtai-

sesti. Tämä voi tapahtua karttatyönä, mutta myös maastokäynnit ovat mahdollisia lausunnon perustaksi.

Mahdollisista maastossa olevista uusista kotkahavainnoista voi ilmoittaa ELY- tai metsäkeskukseen.

Saaristossakin kasvaa laatupuuta mutta kuivaoksainen välitukki

usein puuttuu.

Holan kuljetuksen tukkirekka tulossa hakemaan tukki-

kuormaa Vartsalasta.

Merikotka on tuttu näky rannikolla. Kuva Tapio Kaisla

Merikotka (Haliaeetus albicilla)

28


METSÄNHOITO-

YHDISTYS

LOUNAMETSÄN

JÄSENYYS

KANNATTAA

Mhy Lounametsän jäsenedut 2016Olemme ainoa toimija, joka on samalla myös metsänomistajien etujärjestö. Tule

mukaan, me teemme metsänomistajan eteen enemmän. Löydät jäsenmaksut myös

netistä www.mhy.fi /lounametsa -> oma yhdistyksesi -> metsänhoitoyhdistys Lou-

nametsän jäsenedut.

Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa.

Jäsenkortti sähköisenä Pivo-sovelluksella

Tämän vuoden alussa on hyvä aika laittaa jäsenkorttiasiat kuntoon ja ladata met-

sänhoitoyhdistyksen jäsenkortti älypuhelimeen Pivo-sovelluksen avulla. Näin ollen

paperista jäsenkorttia ei tarvitse erikseen kantaa mukana.

Pivo on mobiililompakkosovellus, josta löytyy monia etuohjelmia alennuskuponkei-

neen ja nyt myös metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortti. Sovellus on täysin ilmainen ja

sen voi ladata kaikkiin älypuhelimiin.

Jäsenkortin lataus pähkinänkuoressa:

1) Lataa Pivo-sovellus älypuhelimesi kaupasta.

2) Rekisteröidy puhelinnumerollasi.

3) Selaa kohtaan Palvelut ja Edut. Täältä löydät metsänhoitoyhdistyksen

jäsenkortin ja siihen liitetyt edut. Ota sähköinen jäsenkortti käyttöön omalla

puhelinnumerollasi.

4) Selaile etuja näppärästi missä ikinä liikutkin ja näytä jäsenkorttisi näytön

ruudulta etua lunastaessa. Paperista korttia ei siis tarvitse kantaa aina mukana.

Jos et saa jäsenkorttia käyttöösi, ota yhteyttä omaan yhdistykseesi puhelinnumeron

päivittämiseksi. On hyvä muistaa, että myös paperinen jäsenkortti kannattaa ottaa

talteen, sillä metsänhoitoyhdistysten omat edut saattavat vaatia myös paperisen

kortin olemassa oloa.

Lisätietoja: Annamari Rajoo, metsäasiantuntija, MHYP, 040 580 3981

Hyviä syitä olla Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsen:

1. Asiantuntemus. Kaikki metsänomistamiseen ja metsän käyttöön

liittyvät palvelut.

2. Puukauppapalvelut. Toimialueemme yksityisten metsänomistajien

myymistä puista yli 70 % lähtee liikkeelle kauttamme. Puukaupan kilpailut-

taminen ja ostajakohtaiset katkonta- ja runkohinta-aineisto ovat etuja,

joita sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan toimija.

3. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Vaikutamme kaava-, laki-, ja

ympäristöasioihin, joilla on suoraa tai välillistä vaikutusta metsiesi käyt-

töön. Voimme auttaa myös yksittäisissä edunvalvonta-asioissa. Mhy:n ja

MTK:n erityisasiantuntijat ovat käytettävissäsi.

4. Mhy Lounametsän jäsenlehti ja Maaseudun tulevaisuuden

Metsänomistajanumerot. Jäsenedun arvo n. 40 €/v.

5. Ilmainen PEFC-metsäsertifi ointi. Jäsenedun arvo 30 €/v.

6. Kilpailutettujen puukauppojen paikalliset hintatiedot jäsenille

jäsenverkko Repusta www.mtk.fi /reppu

7. Aarre-lehti: 6 kk tilaus 47,50 € + Aarteita Suomen luonnosta –kirja.

8. Metsäselain-mobiilisovellus ilmaiseksi älypuhelimeen:

Asennettavissa myös tietokoneeseen.

Metsäsuunnitelmatiedot metsäselaimeen: Ajan tasalla olevan

metsäsuunnitelman tiedot kuviokarttoineen Metsäselaimeen.

Koko Suomen tarkimmat ja ajantasaisimmat maastokartat ja

ilmakuvat koko Suomesta kiinteistörajoineen. Suomen kartta-

tiedot jäsenedun arvo 40 €/v.

9. PK-Puu: 10% alennus normaalihintaisesta puutavarasta.

29


LähitapiolaEtuja omaisuusvakuutuksista

l Kotivakuutuksista 10 % alennus.

l Metsävakuutuksesta 10 % alennus. Alennus metsäva-

kuutuksesta edellyttää asiakkaalta joko LähiTapiolan

koti- tai maatilavakuutusta.

l Korotettu 15 % alennus metsävakuutuksesta on mahdol-

linen, jos asiakkaalla on vähintään 10 000 euron sijoitus

LähiTapiolan säästö henkivakuutuksessa.

Esimerkkilaskelmia:

1. 60 peltohehtaarin viljatila, metsää 60 ha,

isäntä ja emäntä ovat tuottajayhdistyksen ja

Mhy:n jäseniä:

Vuosimaksu € Jäsenetu % €

Maatilavakuutus 1 500 € 10% 150 €

Metsävakuutus 360 € 10% 36 €

Yhteensä 1 860 € 186 €

2. 200 neliön omakotitalo, metsää 60 hehtaaria, Mhy:n jäsenyys:

Vuosimaksu € Jäsenetu % €

Kotivakuutus 400 € 10% 40 €

Metsävakuutus 360 € 10% 36 €

Yhteensä 760 € 76 €

Valtakunnallisten yhteistyökumppanien ja MTK:n jäsenetuja

Vakuutus ja rahoitus

l Viestintä ja yhteydet

l LähiTapiola

l OP-ryhmä

l Nordea

l United Bankers

Viestintä ja yhteydetl HajaKaista- nettiyhteys toimi-

vuustakuulla

l Jäsenverkko Reppu

l Maahengen kirjat

Virkistys ja vapaa-aika

l Holiday Club Resorts

l Holiday Club -kampanjatarjous

l Sokos- ja Radisson Blu -hotellit

l Kunnonpaikka

l Viking Line

Energia ja polttoaineet

l Enegia

l Neste Oyj

l St1

l Teboil

Neuvonta ja lakiapul MTK:n veropuhelin

Veropuhelin neuvoo maanantaisin klo 9-12

Jäsenetuhintaista veroneuvontaa numerosta 0600 17999.

Puhelun hinta 1,18 € min + paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksu.

l Työnantajapalvelut

Neuvontaa työehtosopimusten tulkinta- ja soveltamiskysymyksistä

numerosta 0600 17444. Puhelun hinta on 1,19 euroa minuutilta +

paikallisverkkomaksu tai matkapuhelinmaksu.

l MTK:n asianajajarengas

l Maanomistajien Arviointikeskus

Muut edut ja bonukset

l Sumeko - m-pyörät, mopot

l AGAn kaasut

l Volkswagen

l Kärcher-pesurit

l K1 Katsastajat

l Ramirent

l Valtra-traktori

l Can-Am-mönkijät ja

Lynx-moottorikelkat

l Hankkija

l Kultajousi

Vaatteet, suojaimet,

turvakengätl Grollsilta työvaatteet, suojaimet

Yleishyödylliset palvelutl Ekokem

Sisustaminenl Isku

Tarkempia esimerkkejä valtakunnallisista jäseneduista:

Sokos Hotellit ja

Radisson Blu -hotellitMetsänhoitoyhdistysten jäsenille vapaa-ajan

majoituksiin kausittain vaihtuvia tarjouksia. Va-

raukset tehdään nettilinkin kautta. Jäsenkortti

esitettävä sisään kirjoittautuessa. Mhy:n jäsenil-

le 15 % alennus.

K1-katsastajatHenkilö- ja pakettiauton katsastus kaikkine päästömittauk-

sineen 55 euroa. Muista katsastuspalveluista (mm. kuorma-

autot) jäsen saa 20 %:n alennuksen.

Holiday Club resortsMetsähoitoyhdistysten jäsenet sekä MTK:n hen-

kilökunta saavat vähintään 15 % alennuksen

seuraavista Holiday Club -kohteista:

l Turun Caribia-hotelli

l Saimaa-hotelli, Villas ja loma-asunnot

l Tampereen Kylpylä-hotelli ja loma-asunnot

l Katinkulta-hotelli, Villas ja loma-asunnot

l Kuusamon Tropiikki-hotelli, Villas ja loma-

asunnot

l Salla-hotelli ja loma-asunnot

l Saariselkä-hotelli ja loma-asunnot

l Loma-asuntokohteet: Airisto, Calahonda,

Rönnes, Ähtäri, Hannunkivi,

l Punkaharju, Pyhä, Ruka, Pyhäniemi, Tahko,

Himos, Ellivuori ja Naantali

Lomasesongin ulkopuoliset viikko-osakkeet

kampanjahintaan Mhy:n jäsenille.

Kaikista eduista saat tarkempaa tietoa netistä osoitteista

www.mtk.fi /jasenyys/jasenedut/ www.mhy.fi /lounametsä

30


Metsäsi kasvaa ja voi parhaiten, kun siitä huolehditaan hyvin. Varallisuutesi toimii samalla tavalla ja me olemme valmiita huolehtimaan siitä puolestasi yhä parempiin tuloksiin. Näyttöäkin meillä on. Ota yhteyttä ja kysy lisää sijoittamisen ratkaisuistamme.

Rauma Kalliokatu 2 02 838 5599

Turku Eerikinkatu 6 B 02 524 1000

Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). Pankkipalvelut: S-Pankki Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Me hoidamme sijoitustasi.Metsänhoitoyhdistys auttaa saamaan metsästä hyvää tuottoa sukupolvesta toiseen. Oma metsänhoitoyhdistyksesi kertoo, miten saat metsäsi tuottamaan ja teet kannattavaa puukauppaa. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi.

Metsänomistajat

Suomen parhaat taimet

www.finforelia.fi

Suomen parhaat taimet

31


Tuotekatu 12, Raisio. Puh. (02) 255 0355. Avoinna ma 9-18, ti-pe 9-17

HUSQVARNA 543 XP® GErinomaista suorituskykyä ja

ergonomiaa ammattilaatua arvostavalle.

650€NYT

Norm. 720€

29€Norm. 49€

Sahan tairaivaussahan

ostajalle kaikki metsurinvarusteet

-15%

HUSQVARNAKOMBIKANNU

MAALISLAUANTAINTARJOUKSET

PK-PUU VINKKILÄVINKKILÄNTIE 13, VEHMAA010 321 9610



PK-PUU PUUMYYMÄLÄKALANNINTIE 620, VEHMAA010 321 3240

MHY:N JÄSENENÄ TILAAT KESÄN KESTOPUUT MAALISLAUANTAIN HINNOIN

AVOINNA ARK. 8 - 17 (LA 9-14 12.3.2016) AVOINNA ARK. 7 - 17 LA 9 - 14

TARJOUKSET VOIMASSA 12.3.2016 VINKKILÄN MYYMÄLÄSSÄ

ECHO CS310-ESMOOTTORISAHA

19900

ECHO CS420-ESMOOTTORISAHA

34900

ECHO SRM-420-ESRAIVAUSSAHA

57900

METSURINMITTAOREGON4690

PIENKONEBENSA2T 5LEKOSATA

1690

TERÄKETJUÖLJY10 LMETSURI

1690

TERÄKETJU.325 1,3 MM 56 VLCARLTON

2490 / 3 PKT15 M

WWW.PK-PUU.FI

32


Hallinto

Mynäsalo-tiimiMynäsalo-tiimiVirastotie 1, 23100 Mynämäki

Pekka Tolkkimetsäesimies050 567 3093

www.mhy.fi /lounametsa

sähköposti: [email protected]

Teemu Katunpäätiiminvetäjä, metsäasiantuntijaMynämäki (Mietoinen)0500 780 569

Maija Viirrosmetsäesimies045 894 6555

Vakka-tiimiAnttilantie 4, 23800 Laitila

Kari Laihotiiminvetäjä,metsäasiantuntija, Laitila eteläinen0440 722 070

Harri SuominenmetsäasiantuntijaKodisjoki, Laitila pohjoinen + Polttila ja itäpuolinen alue Pyhärannasta0440 722 071

Markku Haapaniemi metsäasiantuntijaPyhäranta, Pyhämaa, Lokalahti0400 884 774

Timo Junnila metsäesimies044 533 8245

Arto Mäkitalotiiminvetäjä, metsäasiantuntija, Eurajoki poislukien eteläiset kylät + erityisasiantuntija, energiapuu044 533 8243

Ilkka Vuoristo metsäasiantuntija, Rauma poislukien Kodisjoki, Eurajoen eteläiset kylät044 533 8246

Rannikko-tiimiKirkkotie 6, 27100 Eurajoki

Harri Tasanenjohtaja0500 560 544Turku

Hannu Justenmetsäpäällikkö044 533 8242Laitila

Jukka Elovaaratoimistopäällikkö, puumaksut, laskutus040 766 9687Turku

Irja-Liisa Makkonentoimistoassistentti, palkanlaskenta, jäsenasiat040 766 9679Turku

Marjo Marila toimistoassistentti, puumaksut, laskutus050 430 5621Eura

Metsänhoitoyhdi

Rannikko

Vakka

MynäsaloMynäsalo

Ku

32


Eero AnttilametsäasiantuntijaKustavi, Taivassalo, Vehmaa0500 785 169

Jussi PosiometsäasiantuntijaMynämäki (Karjala) 0500 780 568

Pirjo Laaksotalouspäällikkö,taloushallinto, kirjanpito040 766 9683Turku

33


Kuhankuono-tiimiKuralankatu 2, 20540 Turku

Mikko Kaamanentiiminvetäjä, metsäasiantuntijaRaisio, Lieto, Rusko, Turku0400 922 467

Santtu RaimorantametsäasiantuntijaNousiainen, Masku0500 540 605

Seppo Lähteenahometsäesimies0400 325 126

Peimari-tiimiVistantie 19, 21530 Paimio

Tapani Holmijokitiiminvetäjä, metsäasiantuntijaSauvo, Kaarina0400 824 201

Juuso Rihkometsäesimies0400 142 863

Pyhäjärvi-tiimiSatakunnankatu 18, 27510 Eura

Mikko Knuutilatiiminvetäjä,metsäasiantuntijaKiukainen ja Eura pohjoinen +erityisasiantuntija, lannoitus044 533 8241

Tero LähteensuometsäasiantuntijaSäkylä + Eurasta valtatie 12 eteläosa + Tuiskulan + Kauksuon alueet044 533 8250

Anssi RinnemetsäasiantuntijaHonkilahti ja HinnerjokiKoskenkylänraitti 21 A, 27650 Honkilahti044 533 8240

Metsänomistajien palvelupiste Helsingissä

Mhyp OyTuomo Pesälä, metsälakimiesPL 6, 93101 PudasjärviPuhelinpäivystys metsään liittyvissä lakiasioissa maanantaisin klo 9-16. Puh. 0600-39 39 59 (4,01 €/min. + pvm/mpm)[email protected]

stys Lounametsä

Jukka HaatajametsäasiantuntijaSimonkatu 6 (PL 510), 00101 HelsinkiPuh. 020 413 2495, GSM 040 720 [email protected] , [email protected]

Mynäsalo

Pyhäjärvi

hankuono

Peimari

33


Elmeri Juurametsäesimies (vanhempainvapaan sijainen)044 533 8247

Olli RantanenmetsäasiantuntijaPaimio, Piikkiö0500 218 561

Jussi PosiometsäasiantuntijaKuhankuono, Naantali 0500 780 568

Timo Vesterinenerityisasiantuntijakiinteistönvälittäjä LKV0500 812 792Kotitoimisto: Hakkeenpääntie 73,23310 TAIVASSALO

Erityispalvelut

Arto Leinoerityisasiantuntija, tiet ja ojatLaitila044 533 8248

Petri Lähteenmäkierityisasiantuntija, tiet ja ojat Mynämäki0400 328 882

Valtteri Katunpäämetsäenergia-asiantuntija Laitila050 443 3360

34


Metsäenergiapuun kauppa poikkeaa metsäteollisuu-

den ja sahojen ainespuukaupasta mm. siinä käytet-

tävän puumäärän mittayksikön ja puun hitaamman

kiertokulun osalta. Energiapuuta käyttävät laitokset

maksavat puusta saatavan energiamäärän mukaan.

Jotta energiaa saadaan tarpeeksi toiminnan kannat-

tavana pysymiseksi, puut pitää kuivattaa aina yhden

kesän yli ennen polttamista. Käytännössä puun kor-

juusta kuluu minimissään vähintään vuosi ennen kuin

energiamäärä on tiedossa. Voimassa oleva mittauslaki

kieltää maksamasta metsänomistajille puusta ener-

giamäärään mukaan, joten maksuyksikkönä säilyy

kiintokuutiometri. Koska Metsänhoitoyhdistys saa

vain välittää puita, Lounametsän hallitus on perusta-

nut laajamittaisemman energiapuukaupan mahdol-

listamiseksi Lounapuu Oy:n. Mhyn yksin omistama

Lounapuu ostaa metsänomistajilta omiin nimiinsä

energiapuuta, jota sitten myy eteenpäin solmimiensa

energiapuun toimitussopimusten mukaisesti. Louna-

puulla ei ole omia toimihenkilöitä palveluksessaan,

vaan se ostaa kaikki palvelut Mhy Lounametsältä.

Valtteri Katunpää

Olen vasta valmistunut 24-vuotias maatalous- ja

metsätieteen maisteri, metsänhoitaja. Kotoisin

olen Mynämäeltä, jossa metsät ovat tulleet tutuksi

niin ajokoneen hytistä kuin raivaus- ja moottori-

sahan kahvojen takaa. Metsäteknologian ja logis-

tiikan opinnot Helsingissä ovat sopineet maatilan

kasvatille oikein hyvin ja tuoneet uusia näkemyksiä

käytännön kokemusten tueksi. Opiskelujen ohes-

sa olen toiminut metsäpalveluyrittäjänä tehden

metsätaloussuunnitelmia, korjuujäljen tarkastuk-

sia ja metsänhoitotöitä. Viimeisimpänä urakkana

tein opinnäytetyön TTS Työtehoseuralle nuorten

metsien puunkorjuusta. Harrastan metsästystä,

metsänhoitotöitä ja talon nikkarointia. On hienoa

päästä mukaan kehittämään kasvavaa metsäener-

giasektoria kotiseudulleni, kun tavoitteena on jal-

kauttaa energiapuun kysynnän mukanaan tuomat

hyödyt metsänomistajille.

Lounametsän uutiset – Lounapuu Oy ja metsäenergia-asiantuntija

Metsäenergiapuun määrän käännyttyä vihdoin kasvu-uralle Lounametsä panostaa tähän palkkaamal-

la metsäenergianasiantuntijan hoitamaan logistiikkaan ja energiapuun hankintaan liittyviä asioita.

Toimeen on valittu Mynämäkeläinen Valtteri Katunpää, joka on tehnyt töitä Lounametsälle jo aiem-

minkin harjoittelijana ja yrittäjänä.

35


LO

UN

AM

ET

SÄ

Tun

nu

s 5

0132

89

00

00

3 V

AS

TAU

SLÄ

HE

TY

SVas

taa

no

ttaj

a

ma

ksa

a

po

stim

ak

sun

M

ott

ag

are

n

be

tala

r p

ort

ot Ta

ita

täs

tä 2

.

Taita tästä 1.

✃

Lu

kij

an

pa

lve

luk

ort

ti

Mu

uto

kse

t v

oi

teh

dä

my

ös

oso

itte

ess

a:

htt

p:/

/ww

w.l

ou

na

me

tsa

.mh

y.fi

*)Tä

llä a

siak

irjal

la v

oit a

ntaa

suo

stum

ukse

n m

etsä

eto

jesi

(esi

m. m

etsä

suun

nite

lma

ja la

serk

eila

usai

neis

to) k

äsit-

tely

yn k

aiki

lla o

mis

tetu

illa

loill

a. S

uost

umuk

sen

peru

stee

lla S

uom

en M

etsä

kesk

ukse

n e

tojä

rjest

elm

ään

sisä

ltyvä

t m

etsä

eto

si v

oida

an lu

ovu

aa

Met

sänh

oito

yhdi

stys

Lou

nam

etsä

ry:ll

e. L

uovu

tuks

ensa

aja

voi k

äsite

llä m

etsä

eto

ja

ja li

i ää

ne

omiin

et

ojär

jest

elm

iin ja

tarjo

ta m

etsä

talo

utee

n lii

yvi

ä pa

lvel

uita

kut

en h

oita

essa

an s

opim

iann

e to

i-m

eksi

anto

jann

e ja

ant

aess

aan

asia

kass

uhte

esee

n lii

yvä

ä ne

uvon

taa.

Tie

toje

n lu

ovut

us v

oi ta

paht

ua M

etsä

kesk

uk-

sen

tarjo

aman

säh

köis

en p

alve

lun

kau

a ta

i muu

lla v

älin

eellä

. Tie

toja

ei l

uovu

teta

ulk

opuo

lisill

e. T

ieto

ja s

äily

tetä

än

tois

tais

eksi

ja a

nnet

un s

uost

umuk

sen

voi p

eruu

aa

vapa

amuo

tois

ella

kirj

allis

ella

ilm

oitu

ksel

la. E

htoj

a no

udat

etaa

n m

etsä

nhoi

toyh

dist

ykse

n he

nkilö

eto

lain

reki

ster

isel

oste

en m

ukaa

n.

Leik

kaa

täyt

etty

lom

ake

ja ta

ita s

e ka

h a

täm

ä pu

oli s

isäl

lepä

in. T

eipp

aa ta

i nid

o ki

inni

ja p

udot

a lä

him

pään

pos

laa

kko

on. O

lem

me

mak

sane

et p

os m

aksu

n pu

oles

tasi

.

�Jäsenpalvelulomake

Suostumus metsä edon käsi elyyn. *) ks. lisä edot

Osoi eeni on muu unut/ omistaja edot ovat muu uneet (täytä myös jäsenyyskohta)

Tilaan metsäsuunnitelman mhy:n toimialueella oleville loille jäsenhintaan 75 € + 15 €/ha (+alv.). Alueen metsäasiantun ja o aa yhtey ä lauksen saatuaan!

��

Omistajan nimi

Henkilötunnus/Y-tunnus

Osoite *)

Pos nro ja –toimipaikka *)

Uusi omistaja

Uusi osoite

Uusi pos nro ja –toim ipaikka

Puhelinnumero *)

Sähköpos osoite

Metsä lan sijain paikkakunta *) Metsäpinta-ala, ha *) Metsä lan kiinteistötunnus *)

Omistusmuoto Yksinomistus Yhdessä puolison kanssa Yhtymä Kuolinpesä Liityn kannatusjäseneksi� � � � �

Päiväys / 2016

Allekirjoitus

BAS2 - Posti Oy

MetsänomistajatMe teemme metsänomistajan eteen enemmän.

Metsänhoitoyhdistys Lounametsä www.mhy.fi /lounametsa

Maalislauantain pihatapahtumaLauantaina 12. maaliskuuta klo 10:00-13:00

Mhy:n pihatapahtuma Vehmaalla

Vinkkilän torilla yhteistyössä PK-puun kanssa.

Ajankohtaista asiaa metsänhoidosta ja puukaupasta.

Mukana myös Länsi-Suomen metsätilat sekä tie- ja oja-asiantuntija.

Esittelyjä ja arvontaa.

Makkaratarjoilu.

Mhy Lounametsän

ja maakunnan

metsätaitomesta-

ruuskilpailu

Maanantaina 6.6.2016

klo. 17:00 Laitilan Padon

yhteistalolla Padontie 482.

Lähdöt klo 17:00-18:30.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Mhy:n jäsenille maksuton,

muut 20 €/hlö.

sänomistajat

TERVETULOA!

Myyntikohteet Varsinais-Suomi

nVehmaa, Hinnuri, 11,3 ha, Hp. 22 000 €nMynämäki, Kaivattula, 23,9 ha, Hp. 40 000 €nMynämäki, Myllykylä, 9 ha, Hp. 17 000 €

Myyntikohteet Satakunta

nEurajoki, Mullila, 6 ha, Hp. 24 000 €

Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti 1/2016...Haapa 6 m³ + laho kuusi 15 m³ + muu...

Documents

Transcript of Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti 1/2016...Haapa 6 m³ + laho kuusi 15 m³ + muu...