METSÄTEHOK TIEDOIT KSIA n:o lU T KÄTEVÄ PINOTAVARAN ... · 7- 12 cm vahvui i ta mahdolli imman...
2
METSÄTEHOK TIEDOIT KSIA n:o lU Arno T uouine11: KÄTEVÄ PINOTAVARAN VIERlTYSRUUHI. Lyhyen pinotava ran veteen vierityk essä käy- tetään yl eisimmin k äsivoimin veteen heittoa , kun puut ovat lähell ä ve. ira jaa. mutta kun matka pitenee, k äytetään mm. pitkiä riukuja ( teloja ), joita myöten pölk yt vierivät vetetn rullavaunuj a tai t yöntökii rry jä. Teloja m öte n vie rittiiminen on hida ·ta m at kan kasvaessa 6- 7 m pite mmäk si, k oska pölkyt eivät p ysy teloilla. rullavau- nuj en ja työntökärryjen k äyttämisellä on omat huon ot puolen sa, sillä la itteid en kuljettaminen paika ta toiseen on vaivalloista ja s iirtoradan r akentaminen aikaa viepää. en vuoks i onki n k oetettu ke hitt ää jo eräin paikoin tunnett uja vie- ritys ruuhia e ll ai ik i, että ne olis ivat halpoja. k vyitä ja te ho kkaita. G. A. Serlachius Oy :ssä on jo viime kc - viiänä kokeiltu er il aisilla ruuhimall eilla jois ta mainit takoo n pyörivill ä rullilla var u tetut höy lii- tyi tä l audoista sekä pyörei tä riu ' ui ta tehdyt ruuhet. P yö rivillä rullilla varu tetut ruuh et toi- mivat aluksi s uhteelli en hyvin , mutta ei k estä kauan , ennen kuin rullien pinta kuluu, ak elit vääntyvät ja ruuhi t ulee käyttökelvottomaksi. Li säk i tä ll aiset ruuhet ovat painavia ja varsin kalJjita . Paha ti mutkai et pölkyt haittaav at hu o- mattavasti työ ä i k eyty mällä rullien väliin. Jos rullat tehd ään kokonaan metalli ta (mie luimmin alumiinis ta) , ruuhi tulee ai van liian kalliik i. Laudoi ta te hdyt ruuhet ei vät myö s kään ole osoittautuneet erityisen onni tun eik i, illä ne ovat uhteellisen painavia. Liukumi kitka on niissä ky ll ä kin uhteelli en pieni, jo ruuhen pohja ja iv ut rasvataan tai saippuoidaan. fyö s voidaan samaan tarkoitukseen käyttää lunta ja vettä, tai hkä vielä kin parempi on j äädyttää ruuhen pohj a yön a ik a na. Melko edullis iksi ovat o oittautuneet pyöreis tä pui . ta te hd yt ruuhet (ku va l ). Yk ityi en ruuh en pituu s on n . 6 m. Näi ä yk. itt äi kappaleita voi- daan liittää, toist nsa jatkok i tarpeellinen mää rä. Li enee myö paikallaan valmi taa o a ruuhi ta tavalli ta pitemmik si. 10- 12 m pi ui ik i. Näitä ta valli ta pitempiä ja ama lla pa inavampia ruuhia voidaan k äyttää er i yi e ti ra nnan uuntai ten pinorivi en veteen vi eri tyk e ä. Vieritysalu tana k äytetyt riu'ut va lmi tetaan 7- 12 cm vahvui i ta ma hd o lli imman ta a- vahvui sista ja ok attomi ta mä nnyis tä , jotka ku or itaan huolelli e ti nilapuht ail· i puun pintaa rikkomatta. n jä ll {een puut a hataan ke keit ä ha lki ja kuivataan, jotta pintakerro kovett uu mah lolli imman luj ak i ja i kuj a ke täväk. i. Kuhunkin ruuheen tarvitaan riukuja 3 kpl. Riu 'ut kiinnitet ään na uloilla ko k aamalla tai ruuv illa ja mutter illa alla oleviin idepuihin iten että yk i riu ui ta t ul e idepuun lo veuk en ke ki - kohdalle ja to i 'e t kaksi loveu k. en reunoill e. l{i u ' ut ei viit saa kos kettaa toi 'iaan vaan niiden Kuva 1. Vierity3ruuh ia kokei lt avana . Vasemmalla höylä- tyistä la nkui s ta ja oik ealla halaistuista mäntyriu'uista te hty ruuhi. Valok. Kirj. Keuruu. 1949. on oltavan. 5 cm etäi yydellä toi ·i taan . Tällai- e ta kiimutystavasta on e etu , että pölkky kos kettaa ainoa taan kahteen riukuun, joten liukumi kitka saadaan mahdolli imman pieneksi. Riukujen tyvipäät ijoitetaan amaan suuntaan ja mieluimmin rannasta poi päin olevall e puolelle. Ennen käyttöä riu ' ut ivellää n e im. käytetyllä voiteluöljy ll ä, mik ä pienentää ki tk aa. ide7Juita tarvitaan ruuhta kohti 3 tai -! kpl. , ruuhen molempiin päihin y hd et ja 1 tai 2 ke kelle. id ep uut, joiden on olta va koivu ta. on tähän- astisissa kokei a valmi stett u uum1illeen 7 X 12 X 50 cm mittaisik i, mutta mahdollista on , että ne on teh tävä ehkä vielä kin tu kevammik i. ide- puut l ovetaan kuva a 2 e i tety ll ä tavalla. Ruuhien liitt ä min en toi iin a toimit taan ku van 2 mukaisilla rautai illa lukkolaitteilla. Kunkin ruuhen ra nnan puolei een id epuuhun kiimtitetään -muotoinen lukk olai te. R antaan päin jatkona olevan ruuhen päinva tainen idepuu painetaan ja tk amista uo ritettae a lukkolaittee sa olevaan tilaan, jolloin pölkyt pää evät vapaa ti liukuruaan ruuhi en liito kohd an y lit e. Ruuhi en tukemi ek i ja rii ttävän kaltevuuden saami. eksi k äytetää n a ll a yk inkertai . ia , ne li - jalkai 'ia ja mahdolli:imman kevyitä pukkeja,
Transcript of METSÄTEHOK TIEDOIT KSIA n:o lU T KÄTEVÄ PINOTAVARAN ... · 7- 12 cm vahvui i ta mahdolli imman...
METSÄTEHOK TIEDOIT KSIA n:o lU Arno T uouine11:
KÄTEVÄ PINOTAVARAN VIERlTYSRUUHI.
Lyhyen pinotavaran veteen vierityk essä käytetään y leisimmin käsivoimin veteen heittoa, kun puut ovat lähellä ve. ira jaa. mutta kun matka pitenee, käytetään mm. pitkiä riukuja ( teloja ), joita myöten pölkyt vierivät vetetn rullavaunuja tai t yöntökii rry jä. Teloja m öten vierittiiminen on hida ·ta matkan kasvaessa 6- 7 m pitemmäksi, koska pölkyt eivät pysy teloilla. ~1yö rullavaunujen ja työntökärryjen käyttämisellä on omat huonot puolensa, sillä laitteiden kuljettaminen paika ta toiseen on vaivalloista ja siirtoradan rakentaminen aikaa viepää. en vuoksi onkin koetettu kehittää jo erä in paikoin tunnettuja v ieritysruuhia ellai ik i, että ne olisivat halpoja. k vyitä ja tehokkaita.
G. A. Serlachius Oy:ssä on jo viime kcviiänä kokeiltu erila isilla ruuhimalleilla joista mainittakoon pyörivillä rullilla varu tetut höy liityi tä laudoista sekä pyörei tä riu 'ui ta tehdyt ruuhet. Pyörivillä rullilla varu tetut ruuhet toi mivat a luksi suhteelli en hyvin , mutta ei kestä kauan , ennen kuin rullien pinta kuluu , ak elit vääntyvät ja ruuhi t ulee käyttökelvottomaksi . Lisäk i tällaiset ruuhet ovat painavia ja varsin kalJjita . Paha ti mutkai et pölkyt haittaavat huomattavasti työ ä i keytymällä rullien väliin. J os rullat tehdään kokonaan metalli ta (mieluimmin a lumiinista) , ruuhi tulee a ivan liian ka lliik i. Laudoi ta tehdyt ruuhet eivät myöskään ole osoittautuneet erityisen onni tuneik i, illä ne ovat uhteellisen painavia. Liukumi kitka on niissä kylläkin uhteelli en pieni , jo ruuhen pohja ja ivut rasvataan tai saippuoidaan. fyös voidaan samaan tarkoitukseen käyttää lunta ja vettä, tai hkä vieläkin parempi on jäädyttää ruuhen
pohja yön aikana. Melko edullisiksi ovat o oittautuneet pyöreistä
pui. ta tehdyt ruuhet (ku va l ). Yk ityi en ruuhen pituus on n . 6 m. Näi ä yk. ittäi kappaleita voidaan liittää, toist nsa jatkok i tarpeellinen määrä. Lienee myö paikallaan valmi taa o a ruuhi ta tavalli ta pitemmiksi. 10- 12 m pi ui ik i . Näitä ta valli ta pitempi ä ja amalla painavampia ruuhia voidaan käyttää eri yi e ti rannan uuntai ten pinorivien veteen vierityk e ä.
Vieritysalu tana käytetyt riu'ut valmi tetaan 7- 12 cm vahvui i t a mahdolli imman ta avahvuisista ja ok attomi ta männyistä, jotka kuoritaan huolelli e ti nilapuhtail· i puun pintaa rikkomatta. n jä ll{een puut ahataan ke keitä ha lki ja kuivataan , jot ta pintakerro kovettuu mah lolli imman lujak i ja i kuja ke täväk. i . Kuhunkin ruuheen tarvitaan riukuja 3 kpl. Riu 'ut kiinnitetään nauloilla ko kaama lla tai ruuv illa ja mutter illa a lla oleviin idepuihin iten että yk i riu ui ta t ul e idepuun loveuk en ke ki kohdalle ja toi 'et kaksi loveu k. en reunoille. l{i u 'ut ei viit saa koskettaa toi ' iaan vaan niiden
Kuva 1. Vierity3ruuhia kokei ltavana . Vasemmalla höylä
tyistä lankuista ja oikealla halaistuista mäntyriu'uista tehty ruuhi. Valok. Kirj. K euruu. 1949.
on oltavan. 5 cm etä i yydellä toi ·i taan. Tällai-e ta kiimutystavasta on e etu , että pölkky
koskettaa ainoa taan kahteen riukuun, joten liukumi kitka saadaan mahdolli imman pieneksi. Riukujen tyvipäät ijoitetaan amaan suuntaan ja mieluimmin rannasta poi päin olevalle puolelle. Ennen käyttöä riu 'ut ivellään e im. käytetyllä voiteluöljy llä, mikä pienentää kit kaa.
ide7Juita tarvitaan ruuhta kohti 3 tai -! kpl. , ruuhen molempiin päihin yhdet ja 1 tai 2 ke kelle.
idepuut , joiden on oltava koivu ta. on tähänastisissa kokei a valmistettu uum1illeen 7 X 12 X 50 cm mitta isik i , mutta mahdollista on, että
ne on tehtävä ehkä vieläkin tukevammik i. idepuut lovetaan kuva a 2 e itetyllä tavalla.
Ruuhien liittäminen toi iin a toimit taan kuvan 2 mukaisilla rautai illa lukkolaitteilla. Kunkin ruuhen r annan puolei een idepuuhun kiimtitetään
-muotoinen lukkola ite. R antaan päin jatkona olevan ruuhen päinva tainen idepuu painetaan ja tkamista uoritettae a lukkolaittee sa olevaan tilaan , jolloin pölkyt pää evät vapaa ti liukuruaan ruuhien liito kohdan ylit e .
Ruuhien tukemi ek i ja rii ttävän kaltevuuden saami. eksi käytetään a lla yk inkertai. ia, neli jalkai ' ia ja mahdolli:imman kevyitä pukkeja,
•)
Km·a 2. Alaosassa sidE'puu cdE'stäpäin YläosatiSH sidepuuhun kiinnitetty lukkolaite sivu lta .
Piirt . L. Buss.
joita siirretään - ru u hien rnu kana pai ka:;ta toiseen. Sumimman pukin korkcu:; saa olla n . 1.3 m ja muut asteittain matala mpia. Pukkicn lukum ~iiir ii = jatkosten lukumiiiirä + l , ellei ibe paikalta ~-;aarla :;opi v ia tukia. Pukit asetetaan ruuhi cn liitos kohdista hieman maalle päin. ~äin valmistettuina vieritysruuhet ovat niin
kevyitä, että yksi mies jaksaa ilman erityistä vaiva nnäköä siirtää niitä paikasta toiseen. Ne ovat myös erittäin halpoja, jos suuri määrä ruuhiä valmistetaan yhdellä kertaa. Erityisen suuri huomio on kiinniletlät·ä sicle ]miden tekoon, sillä niiden lujuudesta riip[YUU S'uurella osalla ruuhien käyttökelpoisuus. Suoritetuissa alustavissa ko-
kei::;sa voitiin todeta, että mie kykeni heittämään 1- ja 2-metrisiä , ylivuotisia kuorittuja paperipuita veteen 30 m päästä , kun ruuhen ylä- ja alapää n välinen korkeu ero oli a inoastaan 1.5 m. T<im ii merkitsee sitä , että ko. suuruinen korkeusero voidaan saada, yaikka maasto olisi aivan tasaist a . Jos maasto jo on veteen päin viettävää, saa yutetaan vieläkin pitempi liukumismatka . Vaikkakaan luisto ei yhtämittaisessa käytössä pysy samanlaisena (voiteluaine lähtee rois ja riukujen pinta rikkoontuu), voidaan sarn ·utettuja tuloksia silti pitää ·uhteellisen hyvi nä.
Vieritysruuhien käyt tö tulee kysymykseen ennen kaikkea rantaa va taan kohtisuorassa olevia pinoja kä iteltäessä, jolloin ruuhi voidaan asettaa pinojen väliin. vaikkapa väli oli i ainoastaan vajaan metrin levyinen. RuJlavaunuja ja työntökärryjii käytettäe ä ei hetikään aina voida menetellä yhtä ecl ullise ti. R annan suuntaisia pinoja veteen vieritettäe sä ruuhi. joka tällöin saa olla mieluimmin ta ,-allista pitempi ja ilman jatkok ia, ellei vicritysmatkan pituu:; toi:;in vaadi , a. etetaan pinori,·ien päälle ilman mitä~in pukkeja. Rantapinoa on kuitenkin ensin madallct tava . Ruuhia käyttämä llä voidaan vierittää veteen puita niin huonoista kuin hyvistäkin Yarastopaikoista . Epätasainen, ki>ikkoinen ja mättäinen tai pehmeä maa to i haittaa anotta ,-asti >ieritystyötä. )luihin vierity menetelmiin näillä t eki jöillä on en ijaan voimaka yaikutw . Ruuhia käyttämällä pölkyt . aadaan myö - tarp en tullen niin kauak ::;i ra1uu1 ta , että pölkkyjen \'ede ·sii käsittely oleelli e ti helpottuu.
l lcl-inki 1949, Frl' nckellin 1--.irjapaino O,al..qhti ö
