Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

20
Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet Kuva:Erkki Oksanen Prof Hannu Ilvesniemi Luke

Transcript of Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

Page 1: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

Metsänlannoituksen ja maanpinnan

käsittelyn mahdollisuudet

Kuva:Erkki Oksanen

Prof Hannu Ilvesniemi Luke

Page 2: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Page 3: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Page 4: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Page 5: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Page 6: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Page 7: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Page 8: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Page 9: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Page 10: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Page 11: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Page 12: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Page 13: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Kokopuun korjuun ja lannoituksen vaikutus kasvuun

Mänty Kuusi

Page 14: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

KASVUNLISÄYKSEN AJOITTUMINEN Typpiannos 150

kg/ha (suomensalp.), puuston ikä 50 v, pituusboniteetti 24

0

1

2

3

4

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Kasvukausi lannoituksen jälkeen

m³/ha/v

Mänty

(N-lannoitus)

Kuusi

(NP-lannoitus)

Page 15: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

TYPPIANNOKSEN VAIKUTUS KASVUNLISÄYKSEEN

VARTTUNEISSA MÄNNIKÖISSÄ ensimmäisen 5-vuotisjakson aikana

(lannoitteena oulunsalpietari )

0

5

10

15

20

25

0 200 400 600 800 1000

Typpiannos, kg N/ha

m³/ha/5v

Gustavsen & Lipas 1975

Kukkola & Saramäki 1983

Laakkonen, Keipi & Lipas 1983

Malm & Möller 1975

Page 16: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Puuston kehitys lannoituskokeella VT Männikkö perustettu 1959

TILAVUUSKASVU

0

2

4

6

8

10

12

32-36 37-41 42-46 47-51 52-56 57-61 62-66 67-71

Puuston ikäjakso

m³/ha/vN-

N+

Page 17: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Puuston kehitys lannoituskokeella OMT kuusikko perustettu 1961

TILAVUUSKASVU

0

5

10

15

20

25

15-17 18-21 22-26 27-28 29-33 34-38 39-43 44-48 49-53

Puuston ikäjakso

m³/ha/v

N-

N+

Page 18: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Page 19: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Page 20: Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland

Yhden metsän tarina. Nämä kuvat

ovat samalta paikalta otettuja,

ensimmäinen kuva on vuodelta

1918, heti paikalla tehdyn

kulotuksen jälkeen kuvattuna.

Seuraava kuva on vuodelta 1954

ensiharvennuksen jälkeen ja

viimeisin päätehakkuuikäisestä

metsästä vuonna 2010. Häiriöt

ovat osa luonnon kiertokulkua. 20

Hannu

Ilvesni

emi

METLA