Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet
-
Upload
natural-resources-institute-finland-luke -
Category
Science
-
view
65 -
download
0
Transcript of Metsä 150_Ilvesniemi_Metsänlannoituksen ja maanpinnan käsittelyn mahdollisuudet
Metsänlannoituksen ja maanpinnan
käsittelyn mahdollisuudet
Kuva:Erkki Oksanen
Prof Hannu Ilvesniemi Luke
© Natural Resources Institute Finland
© Natural Resources Institute Finland
© Natural Resources Institute Finland
© Natural Resources Institute Finland
© Natural Resources Institute Finland
© Natural Resources Institute Finland
© Natural Resources Institute Finland
© Natural Resources Institute Finland
© Natural Resources Institute Finland
© Natural Resources Institute Finland
© Natural Resources Institute Finland
© Natural Resources Institute Finland
Kokopuun korjuun ja lannoituksen vaikutus kasvuun
Mänty Kuusi
© Natural Resources Institute Finland
KASVUNLISÄYKSEN AJOITTUMINEN Typpiannos 150
kg/ha (suomensalp.), puuston ikä 50 v, pituusboniteetti 24
0
1
2
3
4
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Kasvukausi lannoituksen jälkeen
m³/ha/v
Mänty
(N-lannoitus)
Kuusi
(NP-lannoitus)
© Natural Resources Institute Finland
TYPPIANNOKSEN VAIKUTUS KASVUNLISÄYKSEEN
VARTTUNEISSA MÄNNIKÖISSÄ ensimmäisen 5-vuotisjakson aikana
(lannoitteena oulunsalpietari )
0
5
10
15
20
25
0 200 400 600 800 1000
Typpiannos, kg N/ha
m³/ha/5v
Gustavsen & Lipas 1975
Kukkola & Saramäki 1983
Laakkonen, Keipi & Lipas 1983
Malm & Möller 1975
© Natural Resources Institute Finland
Puuston kehitys lannoituskokeella VT Männikkö perustettu 1959
TILAVUUSKASVU
0
2
4
6
8
10
12
32-36 37-41 42-46 47-51 52-56 57-61 62-66 67-71
Puuston ikäjakso
m³/ha/vN-
N+
© Natural Resources Institute Finland
Puuston kehitys lannoituskokeella OMT kuusikko perustettu 1961
TILAVUUSKASVU
0
5
10
15
20
25
15-17 18-21 22-26 27-28 29-33 34-38 39-43 44-48 49-53
Puuston ikäjakso
m³/ha/v
N-
N+
© Natural Resources Institute Finland
© Natural Resources Institute Finland
© Natural Resources Institute Finland
Yhden metsän tarina. Nämä kuvat
ovat samalta paikalta otettuja,
ensimmäinen kuva on vuodelta
1918, heti paikalla tehdyn
kulotuksen jälkeen kuvattuna.
Seuraava kuva on vuodelta 1954
ensiharvennuksen jälkeen ja
viimeisin päätehakkuuikäisestä
metsästä vuonna 2010. Häiriöt
ovat osa luonnon kiertokulkua. 20
Hannu
Ilvesni
emi
METLA