Messukeskusalustus17.4.2015

Opetuksen uusi arkkitehtuuriJorma Enkenberg

professori emeritus

[email protected]

@jormaenkenberg15.4.2015 Messukeskus 1

mailto:[email protected]

”Creativity and imagination arethe key elements of 21st centurylearning”. (Thomas&Brown 2011)

”Education is a self-organizingsystem where learning is an emerging phenomena”. (SugataMitra)

”Knowledge is experience that is acquired through interaction with the world, people and things”. (Jean Piaget)

15.4.2015 Messukeskus

I Koulutuksesta ja opetuksesta sanottua

2

”Koulu, joka ei edistä aitoa halua ja tarvetta oppia, ei pysty tuottamaan oppimista, jota nykyajan ja tulevaisuuden yhteiskunnassa vaaditaan”. (Pasi Sahlberg 2010)

”Yhtenä keskeisenä muutoksen [josta tullut pysyvä olotila] ajurina on ollut nopeasti kehittynyt teknologia, joka on mahdollistanut uudenlaisten yhteisöjen ja yhteenliittymien syntymisen ja kehittymisen formaalin koulutuksen ulkopuolella”. (Thomas&Brown 2011, Jenkins ja muut 2008)

”Muuttuva maailma edellyttää, että meidän tulee kyetä jatkuvasti uudistamaan toimintakulttuuriamme organisoivia käytänteitä sekä edistämään lapsissamme taitoja, jotka tämän mahdollistavat”. (allekirj.)

15.4.2015 Messukeskus 3

II Miksi opetuksen arkkitehtuuri (ja sen myötä näkökulmat, tavoitteet,

toiminnat ja sen tilat mm.) kaipaa uudistamista?


Oppimiseen sitoutumiseen liittyvät ongelmat

http://thegallupblog.gallup.com/2013/01/the-school-cliff-student-engagement.html

-Turvallisuudenkokeminen-Paras kaveri koulussa-Tärkeänä kokeminen-Sen tekeminen, missä on hyvä-Palautteensaaminen


http://thegallupblog.gallup.com/2013/01/the-school-cliff-student-engagement.html


Vaikka suomalaislasten oppimistulokset ovat kansainvälisesti vertailtuna huippuluokkaa, viihtyy yllättävän moni oppilas koulussa huonosti. Lähes 40 maan vertailussa Suomi jää heikoimpaan kolmannekseen, kun oppilailta kysytään, pitävätkö he koulusta. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa koulusta pidetään selvästi enemmän kuin meillä.

Maija Luotonen (2013) TESSO (14.3.2013 )

6

Osaamisen välittymiseen liittyvät probleemat

John Seely Brown (2013)


Ajan uusia ilmiöitä

-Kosketusteknologia (uusi kehollinen vuorovaikutus)

-Koodaus (uusi tapa kuvata todellisuutta?)

-Addiktoivat digitaaliset peliympäristöt (Minecraft esim.)

-Tekemisen uusi arvostus (DIY ja maker movement)

-Joukkoistaminen (crowdsourcing ja crowdfunding)


Muuttuva käsitys ihmisen olemuksesta

• Tietävä ihminen (homo sapiens)

• Tekevä ihminen (homo faber)

• Leikkivä ihminen (homo ludens)

John Seely Brown (2013)



III Yleisimpiä oppimisteoreettisia perustoja (vrt. talon perustukset) opetukselle

Miten opitaan? Mitä on tuloksena?

Miten oppimista voidaan edistää?

Mitä ongelmia näkökulmaan liittyy?

Behaviorismi(keho)

Tieto/taito ositetaan ja opiskellaan osiensa kautta

Tiedon/taidonlisäänty-minen

Kaventamalla tavoitteen ja toiminnan tuloksena olevan eroa

Ajattelun taidot?

Kognitivismi(mieli)

Olemassa oleva tieto organisoituu uudelleen

Käsitteel-linenmuutos tietoraken-teessa

Tukemalla mielessä tapahtuvaa informaation käsittelyä ja ajattelun toimintojen säätelyä

Opitunsoveltaminen?

Sosiokulttuurinen tulkinta/situationaali-nenkognitivismi(sosiaalinen vuorovaiku-tus)

Tieto/taito välittyy sosiaalisessa asetelmassa

Muutos ajattelu ja toiminta-mallissa (asiantun-tijuus)

Tukemalla tiedon ja taidon kommunikointia/niiden näkyväksi saattamista sosiaalisessa asetelmassa kogntiivisten välineiden tukemana

Kulttuuristen,asiantuntijoille ominaisten käytänteiden uudistaminen?

10

Meneillään olevasta yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta muutoksesta seuraa

Tarve hyväksyä teknologia yhdeksi keskeiseksi osaksi kasvatus- ja opetuskulttuuriamme

Tarve arvioida opetuksen kontekstia uudelleen (jotta maailmaa voidaan ymmärtää ja muuttaa)

Tarve kasvattaa kansalaisia, jotka kykenevät toimimaan yhdessä sekä paikallisesti että kansainvälisesti (vrt. talous, suuret yhteiset haasteet mm.)

Opetus monimutkaistuu, vaikeutuu ja vaatii oppilaitoksilta ja opettajilta uudenlaista osaamista. Opetukselle tarvitaan uusi arkkitehtuuri.



Osallistavalla kulttuurille on tunnusominaista matala kynnys. (Kuka tahansa voi osallistua

taiteelliseen esittämiseen, tieteellisen ongelman ratkaisuun esimerkiksi kokoamalla tutkimusaineistoa tai tulla mukaan kansalaistoimintaan.)

Osallistava kulttuuri houkuttaa, tukee, ohjaa sekä valmentaa uuden luomiseen ja sen jakamiseen. (Se mitä kokeneimmat tietävät ja

osaavat siirtyy yhteisöllisen toiminnan välittämänä aloittelevien ja vasta mukaan tulleiden omaksi.)

Osallistavan kulttuurin edustajat uskovat siihen, että osallistuminen ja mukanaolo on merkityksellistä ja että se myös vastaa ihmisten todellisia tarpeita. (Osallistavan

kulttuurin jäsenet tuntevat yhteenkuuluvuutta sekä keskinäisriippuvuutta toisistaan.)

Osallistava kulttuuri (participatory culture) haastaa nykyisen toimintakulttuurimme

12


Oppimistoiminnan lähtökohdat: oppilaiden kiinnostus sekä identiteetti.

Tavoitteena on yhdessä tapahtuvan työskentelyn muodossa harjoitella uutta luovaa, innovatiivista toimintaa tutkimalla ilmiöitä, etsimällä ratkaisuja ongelmiin sekä parantamalla olemassa olevia käytänteitä.

Oppimistoiminnan mahdollistajat: sosiaalinen media, teknologiset (henkilökohtaiset sekä yhteisölliset) työvälineet sekä kulttuuriset käytänteet

Oppimisen sijoittuu koulun, kodin ja niiden ulkopuolisen maailman muodostamaan ekosysteemiin

Korostus tiedolla leikkimisessä ja työskentelyssä sekä yhteiskehittelyssä.

IV Osallistavasta kulttuurista osallistavaanoppimiseen (participatory learning)

13


Miten opitaan? Mitä on tuloksena?

Miten oppimista voidaan edistää?

Mitä ongelmia näkökulmaan liittyy?

Osallistavaoppiminen(mieli, keho ja sosiaalinen)

Osallistumallakulttuurisiin käytänteisiin niitä uudistamalla

Uudistunut tapa tehdä asioita ja toimia, kuvaus ja teoreettinen tulkinta tutkimuksen kohteena olleesta ilmiöstä(21. vuosisadan taitoja)

Leikkimällä, yhdessä tekemällä, tutkimalla simuloimalla, harjoittelemalla, jakamalla, päättelemällä,yhdistelemällä, medioita ja teknologioita hyödyntämällä, verkostoitumalla sekä korostamalla merkitys-neuvotteluja

Oppimisen osoittaminen?

14


Ilmiön/ongelman ontologia

Oppimisaihio

(digitarinana)IlmiöIlmiötä

edustavat

objektit

Konteksti

15.4.2014 Osaava-Muikku 2014-2015 15

V Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) – esimerkki osallistavasta oppimisesta

Kokonaisesta osiin/kontekstista abstrahointiin


Oppimisteoreettinen viitekehys(DOP)


Oppimisprosessi muotoutuu oppilaiden mielenkiinnon, ideoiden, ajattelutapojen, käsitysten, tulkintojen sekä asiantuntijatiedon pohjalta ja kohdistuu aitoihin, tutkittavissa oleviin ilmiöihin.

Design-suuntautuneessa pedagogiikassa oppijat itse aktiivisesti suunnittelevat, miten he liittyvä t erilaisia ympä risto jä , ihmisiä ja informaatioresursseja yhdistä viin verkostoihin oman mielenkiinnon sekä omien tutkimuskysymystensä suunnasta. Se korostaa sen kontekstin suunnittelua, johon oppiminen sijoittuu. Konteksti muodostaa laajentuvan ja muuntuvan oppimisen ekosysteemin.

Oppimisprosessi on itse-organisoituva

Oppiminen on seurausta osallistumisesta

17


Ilmiötä tarkastellaan systeemisesti

Oppimisen eteneminen perustuu yhteiskehittelyyn

18


Oppimisen ekosysteemi

19

Esimerkki-ilmiö: metsä


Oppimista ohjaavia kysymyksiä (oppilaiden ehdottamia avoimia oppimistehtäviä; liittyvät erilaisiin tiedonaluenäkökulmiin):

Miten metsien sertifiointi suojaa metsiä?Mitä etua/haittaa puusta on rakennusmateriaalina?Miten metsän terveyttä voidaan edistää?Onko puu hyvä polttoaine?Mikä on metsä?Miten ihmisen tulisi käyttäytyä liikkuessaan metsässä?Minkälaisia ovat metsän kasvun optimaaliset olosuhteet?Mitä tuotteita metsästä voidaan valmistaa?Mitä tuotteita puusta voidaan valmistaa?Miten saasteet vaikuttavat metsiin?Miksi puu kasvaa nopeammin etelässä kuin pohjoisessa?Miltä metsä tuoksuu?Miten metsä vaikuttaa ihmisiin (esim. terveyteen)?…


Opetusmalli

21


Design-suuntautuneen pedagogiikkaan perustuvan opetuksen suunnittelua ohjaavat periaatteet:

Oppimisprosessi ankkuroidaan oppijoiden ideoihin, ajattelutapoihin, käsityksiin ja tulkintoihin kysymyksessä olevasta ilmiöstä (epistemologinen prinsiippi).

Oppimiseen sitouttaminen tapahtuu kokonaisten tehtävien ja ns. ohjaavien kysymysten (driven questions) avulla (oppimisen prinsiippi).

Toiminta kohdistuu kysymyksessä olevaa ilmiötä edustaviin käsitteellisiin objekteihin tai artefakteihin ja toiminnassa hyödynnetään fysikaalisia ja kognitiivisia työvälineitä (ontologinen prinsiippi).

Tietämään tulemista ja oppimista edistetään ja tuetaan yhteisöllisellä työskentelyllä ja suunnittelulla (opetuksellinen prinsiippi).

Informaation kokoamisessa tutkittavana olevasta ilmiöstä sekä sen jakamisessa hyödynnetään oppijoiden omia välineitä ja teknologioita (teknologinen prinsiippi)

Opettajan ja muiden aikuisten/asiantuntijoiden tehtävänä on tarjota resursseja työskentelyyn sekä ohjata ja tukea sitä (toimijuuden prinsiippi)

22


Mitä DOP opettaa?Opettaa tekemään kysymyksiä

Mahdollistaa ns. 21. vuosisadan taitojen harjoittelun.

Saattaa hiljaisen tiedon läpinäkyväksi ja omaksuttavaksi.

Edistää oppimisen taitojen oppimista rinnan tiedonaluetaitojen kanssa (edistäen näin opitun myöhempää soveltamista).

Opettaa näkemään oppimisen kehollisena, mielellisenä sekä sosiaalisena prosessina

Opettaa ylittämään rajoja, rakentamaan siltoja yli kontekstien ja luomaan uutta toimintakulttuuria

23


Koulu epäonnistuu usein koska se ei luota lasten mahdollisuuksiin tai heidän kykyihinsä selviytyä monimutkaisista tilanteista.

24


Taustakirjallisuutta

Mitra, Sugata (2013) SOLE: How to Bring Self-Organized Learning Environmentsto Your Community. Saatavilla (online): http://www.ted.com/pages/sole_toolkit

Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/

Enkenberg, J. (2012) Design-suuntautunut pedagogiikka. Saatavilla (online): https://www.dropbox.com/s/6bkehlnprqxkvey/Design-suuntautunut%20pedagogiikka%206.9.2012S.pdf

Design-suuntautuneen pedagogiikan käsikirja. http://www.slideshare.net/Henriikka/dop21

Brown John Seely (2013) Learning in and for the 21st Century. Saatavilla (online): http://www.johnseelybrown.com/CJKoh.pdf

25

http://www.ted.com/pages/sole_toolkit

http://www.newpedagogies.info/

https://www.dropbox.com/s/6bkehlnprqxkvey/Design-suuntautunut pedagogiikka 6.9.2012S.pdf

http://www.slideshare.net/Henriikka/dop21

http://www.johnseelybrown.com/CJKoh.pdf


Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries Cultural Studies of Science Education, 8(1), 51-86.Vartiainen, H., Liljeström, A. & Enkenberg, J. (2012). Design-Oriented Pedagogy for Technology-Enhanced Learning to Cross Over the Borders between Formal and Informal Environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097-2119.Liljeström, A. & Enkenberg, J. (2013). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and Information Technology.Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Emerging Learning Systems in Design- Oriented Instruction with Museum Learning Objects. Educational Technology Research & Development.Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Participant-led photography as a mediating tool in object-oriented learning in museum. Visitor Studies.Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning: An international comparison. Journal of Teacher Education for Sustainability (JTEFS).Vartiainen, H. (2014) Principles for design-oriented pedagogy for learning from and with museum objects. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60 ISSN: 1798-5633ISBN: 978-952-61-1484-2

Julkaisuja

26

Messukeskusalustus17.4.2015

Education

Transcript of Messukeskusalustus17.4.2015