1

JÄSENLEHTI 3/2011

www.jci.fi

2 2

JCI-Meriitti 3/2011

SisältöSyksy saa - kohti vaaleja ja Brysseliä ..................................Nordic Academy – Kehittymisen ja tavoitteiden asettamisen paikka ...................................................................................Kotkan Meripäivillä vahva nuorkauppakamaritausta ............OK Perintä hoitaa riitaisia saatavia .......................................Lasten Festarit valtasi Töölönlahden ....................................JCI Global Partnership Summit 2011 ....................................Avainklubi jalostaa arjen oivallukset suomalaisiksimenestystuotteiksi ................................................................Suomalaiset ottavat tietoisia riskejä liikenteessä ..................EC 2011 Tarragona - Onko tuote nimeltäNuorkauppakamari kunnossa? .............................................Riku Virtanen ja Miia Kivipelto maailmanmenestykseenTOYP-kilpailussa ..................................................................Johtaminen on hurmaamista ................................................Sähköiset palvelut parantavat bisnestä ................................Vuoden Positiivisin Suomalainen 2011 Antero Mertaranta ...

4

68101214

1516

18

20222628

Julkaisija: Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fiWorld Trade Center, Aleksanterinkatu 17, 7. krs, 00100 Helsinki Postiosoite: PL 1049, 00101 Helsinki

Päätoimittaja: Saara LiukkonenTaitto: Graafinen suunnittelu Susanna MuurmanPaino: Offset Ulonen OyPainosmäärä: 5500Lisätiedot, palaute ja juttuvinkit: tiedotus@jci.fi

ILMESTYMINENNumero Aineistopäivä Ilmestyminen4/2011 21.11.2011 vko 50

ILMOITUSHINNATKoko Hinta1/1 sivu 210x297 (+3 mm bleed) 995 €1/2 sivua, vaaka 190x134 595 €1/2 sivua, pysty 93x272 595 €1/4 sivua 93x134 390 €1/8 sivua 93x65 190 €palveluhakemisto 93x20 100 € Kaikki hinnat alv 0%.

LISÄTIETOJA ja ILMOITUSMYYNTISuomen Nuorkauppakamarit ryToimitusjohtaja Timo Wallenius, timo.wallenius@jci.fiViestintäjohtaja Saara Liukkonen, tiedotus@jci.fi

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

3

P Ä Ä K I R J O I T U S

Saara Liukkonen

Viestintäjohtaja 2011

Suomen Nuorkauppakamarit ry

Ainutlaatuisia mahdollisuuksia - Unique OpportunitiesTänä syksynä ovat lööppejä hallinneet negatiiviset talousuutiset, jotka omalta osaltaan edesautta-vat negatiivisuuden ja tulevaisuuden pelkäämisen lisääntymistä. Entäpä jos otaisimme nämä uutiset siltä kannalta, että meille tätä kautta aukeaa ai-nutlaatuisia mahdollisuuksia ja uudistumisen mah-dollisuuksia. Itse hyppäsin keväällä tuntemattomaan irtisanoessani itseni irti vakituisesta työpaikasta ja lähdin yrittäjäksi viestinnän ja markkinoinnin pariin. Osa tuttavista sekä sukulaisista kauhisteli tekemiäni päätöksiä, ja entistä enemmän nyt syksymmällä, kun meitä jatkuvasti peloittellaan edellistä pahem-masta taantumasta ja silmiemme eteen luodaan uhkakuvia tulevasta. Omasta mielestäni tein oikean ratkaisun ja aion omalla esimerkilläni näyttää epäi-leville tuomaille, että ainutlaatuisiin mahdollisuuksiin kannattaa ja tulee tarttua, niiden tullessa ulottuville.

50.000 ainutlaatuista mahdollisuutta eri puolilla Suomea

Luin eräästä talousjulkaisusta, että seuraavien viiden vuoden aikana yli 50.000 pk/keskisuurta yritystä poistuu Suomesta. Uutinen oli uutisoitu provosoivasti ja hieman hiiltyneenä taloudellisen ahdingon uhkakuvalla uutisointiin, aloitin uutisen lukemisen. Mutta eihän kyseessä ollutkaan talou-delliset syyt, vaan yksinkertaisesti se, ettei näille yrityksille ole jatkajaa! Tämä on tiedostettu myös Suomen Nuorkauppakamarit ry:ssä ja siksi olemme tänä vuonna käynnistäneet yhdessä yhteistyöta-hojen kanssa Jatkaja-hankkeen.

Yritys, joka etsii jatkajaa, voi hyvinkin olla jollekulle se ainutlaatuinen mahdollisuus, ehkä kenties sinulle?

Otetaan kiinni mahdollisuudet ja nautitaan niistä,

4

Teksti ja kuva: mika tuomainen,

puheenjohtaja, suomen nuorkauppakamarit ry

Syksy saa –kohti vaaleja ja BrysseliäKesä on kääntynyt syksyä kohti ja taas alkaa JC-vuoden kiireinen aika sekä pikkuhiljaa valmistautuminen jo seuraavaan vuoteen. Vuosi menee yllättävän nopeasti ja sen aina huo-maa, kun on jossain virassa. Syksyn huipennuksia ovat ja ovat olleet alueelliset ja kama-reiden vaalikokoukset sekä tietysti tuleva kansallinen vaalikokous. Uusia ihmisiä on taas tulossa framille ja valmiina tarttumaan haasteisiin ja ainutlaatuisiin mahdollisuuksiin. Se on upeaa, sillä vaalit ovat toiminnan suola ja tarjoavat loistavia itsensä kehittämisen ja henkilö-kohtaisen kasvun paikkoja.

Vaalit ovat JC-maailman yksivirstanpylväs

Aluevaalit on käyty ja kansallisen tason kisa paikoista kulminoituu Jyväskylässä Sauna Experiencessä. Tätä suomalaisen JCI-vuo-den yhtä kohokohtaa saapuu todistamaan myös JCI:n puheenjohtaja Kentaro Harada Japanista. Vaalit ja pyrkiminen johtamispaik- koihin ovat vastuunkantoa omasta kehit-tymisestä. Vaaleissa vaihtuvat tekijät onkin yksi muutoskohta järjestömme toiminnassa. Vaalien jälkeen uusien tekijöiden ryhmä alkaa rakentaa ja suuntaa katseen kohti seuraavaa vuotta.

Suomen nuorkauppakamarit tarjoaa useita erilaisia paikkoja ja tilaisuuksia oman kehi-tyspolun eteenpäin viemiseen. Ole mukana tekemässä järjestöämme entistäkin parem-maksi ja samalla itse kokemassa asioi-ta, joita et ole ennen päässyt kokemaan. Vuoden aikana kokemuksiin tulee myös oppimistilanteita ja -paikkoja, joita voi hyö-dyntää myöhemmin sekä uralla että hen-kilökohtaisessa elämässä.

Brysselin maailmankokous lähestyy

Maailmankokous tuo Brysseliin tuhansia nuorkauppakamarilaisia ympäri maailmaa. Hotellit ovat keskittyneet varsin pienelle alu-eelle, joten on suuri mahdollisuus törmätä ja tutustua aivan uusiin nuorkauppakama-rilaisiin. Sinulla on mahdollisuus kokea kan-sainvälistä ilmapiiriä ja jotain ainutlaatuista JCI-maailmassa. Itse olen jäsenyysaikanani kokenut kaikki, paitsi yhden maailmanko-

kouksen. Voin siis kokemuksella sanoa, että osallistuminen kannattaa!

Maailmankokouksen koulutukset edus-tavat tyypillisesti JCI-maailman ja parhaim-millaan koko maailman huippua. Koulutuk-sista voi löytyä helmiä omalle kehitykselle ja uralle. Olennaista on myös muiden kult-tuurien ja toimintatapojen oppiminen sekä uusien kansainvälisten ystävien löytäminen ja heidän ajattelumaailmansa ymmärtämi-nen. Maailmankokous tarjoaa erittäin harvinaisen perspektiivin koko maailmaan – pienoiskoossa. Missä muualla voisimme kokea samaa?

Vuosi 2011 kääntyy loppusuoralle ja tämän vuoden tekijöiden loppukiri alkaa. Tässä vaiheessa muistaa aina, että vuosi loppuu yllättävän nopeasti. Uudet tekijät tulevat ja tuovat järjestön toimintaan uutta virtaa sekä ajatuksia. Niin pitääkin.Oletko sinä mukana rakentamassa vuotta 2012 ja 2013? Carpe Diem!

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

“Suomen nuorkauppakamarittarjoaa useita erilaisia paikkoja ja tilaisuuksia oman kehityspolun eteenpäin viemiseen. “

5

Kuvassa Suomen puheenjohtajanMika Tuomaisen seurassa JCI:npuheenjohtaja Kentaro Haradapuolisonsa kanssa sekä Euroopanvarapuheenjohtaja (vas. laita) jaJapanin kansallisen organisaationpuheenjohtaja vihreässä asussa.

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

6

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

Nordic Academy– Kehittymisen ja tavoitteiden asettamisen paikka

Teksti ja kuvat:

Jonna Engblom, keskuspuiston nuorkauppakamari - helsinki ry ja

turo vihermaa, porin nuorkauppakamari ry

Nordic Academy -koulutus on loistava johtajakoulutus tuleviin kansallisiin nuorkaup-pakamaritehtäviin, jossa saa oppia myös kansainvälisestä toiminnasta. Koulutus on korkeatasoinen ja intensiivinen, ja se keskittyy henkilökohtaiseen johtajuuteen niin teoriassa kuin käytännössäkin kokeneiden kansainvälisten kouluttajien toimesta. Koulutuksessa saadut opit ovat sovellettavissa ja hyödynnettävissä työelämässä. Nordic Academyn osallistujat ovat Pohjoismaiden ja Baltian maiden nuorkauppaka-marilaisia.

JCI NORDIC ACADEMY

Jonna Engblom valmiinanousemaan omatekoisillavaljailla kohti korkeuksiatiimiläisten voimin.

7

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

Nordic Academy koulutuksen tehtävänä on valmistaa osallistujia tuleviin Suomen Nuorkauppakamarit ry:n keskusliiton ja hallituksen tehtäviin. NA 2011 keskit-tyi tänä vuonna ryhmätyökalujen ke-hittämiseen ja hyödyntämiseen sekä oman kasvun vauhdittamiseen. Tarjolla oli intensiivinen paketti johtamiskou-lutusta sisältäen teoriaa, toimintaa ja itsetutkiskelua. Erityisen tärkeäksi osoit- tautui omien ja muiden vahvuuksien huomaaminen sekä näiden vahvuuksien hyödyntäminen ryhmätyöskentelyssä.

Kommunikointi osanaryhmätyöskentelyä

Ryhmässä toimiminen vaatii hyviä so-siaalisia taitoja, joista erittäin tärkeäksi osoittautuivat kuunteleminen ja tehtävien ymmärtäminen – ei siis pelkkä lukemi- nen. Jos ihminen olisi homogeeninen, olisi ryhmässä toimiminen helppoa. Käyttäytymismallimme, persoonallisuu-temme, kulttuuristen ja uskonnollisten erojemme takia ajattelumaailmamme harvoin kohtaa sataprosenttisesti samal- la aaltopituudella liikkuvia ryhmän jäse-niä. Tämän vuoksi onkin hyvä tunnistaa erilaiset toimintamallit, ryhmän heikkou-det, vahvuudet ja tarpeet, jotta päästään huikeisiin tuloksiin hyvässä hengessä toinen toistaan tukien.

Aseta päämääriä jasaavuta ne

Nordic Academy 2011 neljä kantavaa päämäärää olivat:

1) Jos päätän jotain, teen sen myös (Always Act)2) Vain päämäärällä on väliä (Create your own World)3) Kokeilen rajojani (Always Stretch)4) Sitoudun 110% (Commitment, what ever it takes)

Tulevaisuuden suunnittelu on vaikeaa. Maailma muuttuu yhä nopeammin ja meidän tulisi pysyä mukana muutok-sessa. Henkilökohtaisen kasvun ja ke-

Vuoden 2011 Nordic Academy (NA) järjestettiin 24.-28.elokuuta Kööpenhaminasta noin tunnin ajomatkan päässä keskellä ei-mitään. Yhteensä 17 henkilöä kahdeksasta maasta halusi kehittää taitojaan, kokeilla rajojaan ja tutustua muihin tulevaisuuden tekijöihin NA koulutuksessa. Suomesta osallistujia oli tänä vuonna kaksi, Jonna Engblom Keskuspuiston Nuorkauppakamarista ja Turo Vihermaa Porin Nuorkauppakamarista.

hityksen kannalta tekemisen suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen on tärkeää. Tavoitteiden saavuttaminen palkitsee ja antaa tilaisuuden luoda uusia tavoit-teita. Koulutuksen aikana asetimme it-sellemme päämääriä, jotka meidän tulisi saavuttaa ensi vuoteen mennessä.

Nordic Academy on loistava paikka tu-tustua muihin Nordic Groupin maiden aktiivisiin nuorkauppakamarilaisiin, ke-hittää ja pohtia omia toimintamalleja niin harrastuksen kannalta kuin työelämänkin sekä saada uusia nuorkauppakamari-ystäviä sekä mahtavia kokemuksia.

Oletko sinä jo suunnitellut ensi vuoden päämääräsi?

NA-koulutus sisältääteoriaa niin sisä- kuinulkotiloissa, vauhdikkaitatiimiaktiviteettejaunohtamatta.

Vuoden 2011 Nordic Academystä kunnialla suoriutuneet

7

8

Teksti ja kuva: kotkan nuorkauppakamari ry

Kotkan Meripäivienhistorialla vahvanuorkauppakamaritaustaKotkan Nuorkauppakamarin sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 28.02.2011 upeissapuitteissa Haminan raatihuoneeseen samalla tutustuen.

Kuvassa Senaattori #3383 Arvo.A.V. Mäki, jolta ilmestyi 9.2.2011”Kotkan Meripäivien alkutaival” –teos, joka sisältää tarkempaa historiikkia Meripäivistä.

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

Arvovaltaiseksi vieraaksi oli kutsuttu ka-marin senaattori #3383 Arvo.A.V. Mäki (Synt. Kauhajoella 14.08.1926), ”Kotkan Meripäiväidean isä”, Suomessa 6. pienim- män senaattorinumeron omaava elossa oleva senaattori.

Arvo kutsuttiin Kotkan Nuorkauppaka-marin riveihin heti Kotkaan asetuttuaan 1959, vain vuosi Kotkan Nuorkauppaka-marin perustamisen jälkeen (4. vanhin kamari). Arvo loi pitkän ja ansioituneen työuran Huber Oy:n Kaakkois-Suomen piirijohtajana. Arvo sai senaattoriarvon 27.03.1963.

Arvo valmistui insinööriksi 1957 legen- daarisesta Tampereen teknillisestä opistosta (nyk. TAMK) Pyynikiltä. Hän toimi aktiivisesti oppilaskunnassa ja puheenjohtajana ollessaan hän oli Suomen ensimmäisen oppilastalohank-keen todellinen voimahahmo, tuolloin perustettiin Rasti (TAMK:n 1. opiskelija-asuntola T:reella). Samalla kaavalla Ar-von avulla toteutettiin 1965 myös Kotkan teknillisen oppilaitoksen opiskelija-asun-tolat (Koto-pas).

Arvo sai paljon uusia kontakteja ja suhteita Nuorkauppakamaritoimin-nassa, joista oli paljon hyötyä myös työelämässä. Tuohon aikaan Suomessa kamareiden toiminta oli alkuvaiheessa ilman kansallista ohjelmaa. Kukin sil-loisesta neljästä kamarista joutui vuosit-tain itse kehittämään omat projektinsa talouselämän aloilta.

16.01.1961 Kotkan Nuorkauppakama-rin hallitus suunnitteli puheenjohtajansa Arvon johdolla vuoden 1962 ohjelmaa. Kaupunginjohtaja toivoi vuosittaisen kesäyön-tempauksen lisäksi merel-lisempää ohjelmaa. Arvo alkoi kehitellä Kotkan Meripäivät–nimistä suurempaa kansanjuhlaa, jonka nimi hyväksyttiin kielitoimistossa. Tapahtuman ajankoh-daksi valittiin heinäkuun loppu, koska meteorologit sanoivat silloin olevan par-haat ilmat. Ohjelma ensimmäisen vuo-den osalta lyhyesti: ”Haluamme näyttää vieraillemme, miten suomalainen sata-makaupunki elää ja miten hoidetaan sitä solmukohtaa, mikä yhdistää kotimaan teollisuuden ja ulkomaan kaupan”. Kot-kan Nuorkauppakamarin osuus oli 1. vuonna ”Mitä Kotka tuo ja vie -näyttely” ja Arvo toimi siinä näyttelypäällikkönä. Näyttelystä muodostui ensimmäisten Meripäivien huomattavin ja tuottoisin ta- pahtuma. Kamari jakoi voiton (n. 2 milj. silloista markkaa) puoliksi Meripäivät Oy:n kanssa. Seuraavan vuoden 1963 maailmankokouksesta Tel Avivista, Israelista, Arvo sai tuoda Kotkan Nuorkauppakamarille taloussektorin arvostetun palkinnon onnistuneesta Meripäivä-näyttelystä.

Mitä Kotka on hyötynyt aloittaessaan yhteistyön aikoinaan Kotkan Nuorkaup-pakamarin kanssa? Koska Nuorkauppa-kamaritoiminta keskittyy jäsenistönsä kouluttamiseen, ei sen ollut mielekästä yksin järjestää koko Meripäivä-tapahtu-

maa vaan seuraavat 10 Meripäivä-tap-ahtumaa järjestettiin talkoina kaupungin ja muiden yhdistysten, järjestöjen ja seurojen kanssa aina vuoteen 1972, jo-hon mennessä Meripäivillä oli käynyt n. miljoona henkeä ja rahaa on jäänyt pai-kkakunnalle runsaasti. Vuodesta 1974 Meripäiviä alettiin järjestämään vaki-naisella henkilökunnalla. Tänä päivänä Suomen yksi suurimmista festivaalitap-ahtumista, yleisömäärä yli 200 000. Kai-kki tietävät jo ”Kotkan Meripäivät”.

Ilman Kotkan Nuorkauppakamaria ja Arvo A.V. Mäen sisukasta puurtamista ja täydellistä itsensä likoon laittamista ei Kotkassa olisi näin vetovoimaista ja tun-nettua kansantapahtumaa. Arvolta ilmes- tyi 9.2.2011 ”Kotkan Meripäivien alku-taival” –teos, jossa tarkempaa historiik-kia Meripäivistä.

Tiivistetysti Arvo A.V. Mäen sanoin:HYVÄÄ TUULTA!

http://www.jcikotka.com/

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=121&t=975&a=4935

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

99

10

OK Perintä hoitaariitaisia saataviaPerintäyhtiöt perivät tavallisimmin riidattomia saatavia. Riitatilanteissa velkojat kääntyvät usein asianajo- tai lakiasiaintoimistojen puoleen. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, jos yhteistyökumppaniksi on valinnut perintäyhtiön, joka ottaa hoitaakseen myös riitaisiasaatavia. OK Perintä ottaa.

Teksti: Milla Anttila Kuva: Martti Anttila

Perintäyhtiön käyttö ei nykypäivänä ole mikään äärimmäinen keino, johon yrityk-set turvautuvat, kun oma osaaminen tai kärsivällisyys loppuvat. Yritykset siirtävät erääntyneitä saataviaan perintäyhtiöiden hoidettavaksi yleensä säästääkseen resurssejaan ja nopeuttaakseen kassa- virtaansa. Pääsääntöisesti perintä-yhtiöiden perintätoimet kohdistuvat saata- viin, jotka ovat riidattomia, jolloin velko-jan ongelma on lähinnä velallisasiakkaan maksukyvyttömyys tai -haluttomuus. Usein pelkkä tieto velalliselle siitä, että perintä on siirretty perintäyhtiön hoidet-tavaksi, riittää vauhdittamaan saatavan kotiutumista. Jos vapaaehtoinen perintä ei onnistu, siirtää perintäyhtiö saatavan oikeudelliseen perintään.

Ongelmalliseksi velkojan näkökulmasta asia muuttuu, jos saatava on riitainen. Joskus velallinen riitauttaa asian ja saat-taa ilmoittaa vasta maksukehotuksen saatuaan tai saatavan jo siirryttyä perin-täyhtiön perittäväksi, ettei aio syystä tai toisesta maksaa laskua. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan kokeneen lakimie-hen apua, jotta perinnän menestymisen mahdollisuudet kartoitetaan riittävän pe-rusteellisesti ja selvitetään velkojan mah-dollinen oikeusturva vakuutusyhtiöstä. “OK Perinnän lakimiehet hoitavat riitai-sia saatavia ja tekevät sen suhteellisen vähin kustannuksin. Usein asiat hoituvat neuvottelemalla osapuolten kanssa. El-lei asiakkaamme tavoittelemaa sovin-toratkaisua saavuteta, keskustelemme asiakkaamme kanssa siitä, mikä vaih-toehto on hänelle tarkoituksenmukaisin. Perintäyhtiön lakimiehen käytössä on vapaaehtoisen perinnän aikana kertynyt tieto yksittäisestä saatavasta, mikä hel-pottaa merkittävästi jatkotoimenpiteiden harkitsemista. Saatava voidaan joko kirjata luottotappioksi tai jatkaa perin-tää oikeusteitse riita-asiana”, kertoo OK Perinnän lakimies, OTK Olli Rinne.

OK Perintä ottaa hoitaakseen myös jo valmiiksi riitaisia saatavia. “Näistäkin saatavista aika monet hoidetaan neuvot-telemalla. Harkitsemme tarkkaan missä tilanteessa suosittelemme asiakkaal-lemme riitaoikeudenkäynnin aloittamista, koska prosessit ovat pitkiä ja kalliita. Li-säksi niihin liittyy jonkinasteinen tappion mahdollisuus”, Olli Rinne sanoo. “An-namme aina vastapuolelle aikaa ja mah-dollisuuden kertoa oma näkemyksensä. OK Perinnän toimintatapaan kuuluu ker-toa asiakkaalleen kaikki jutun voittoa tai häviämistä puoltavat seikat ja antaa oma suositus jatkotoimista. Asiakas eli velko-ja kuitenkin viimekädessä itse päättää, miten asiassa edetään.”

Onnistumisprosentti yli 90

Aina neuvottelu ja sopiminen eivät onnistu ja perintäprosessi etenee käräjäoikeuteen. “Suosituksemme on, että oikeuteen lähdetään vain, jos jutun voittaminen näyttää todennäköiseltä ja oikeudenkäynti on järkevässä suhtees-sa asiakkaan liiketoimintaan nähden. Yleensä asiakkaamme noudattavat suo-situstamme”, Olli Rinne sanoo. Rinteen käräjille viemistä jutuista viimeisen vuo-den aikana velkojan kannalta myöntei-nen päätös on annettu usein. Onnis-tumisprosentti on yli 90.

Toistuva riitely on merkkivirheellisistä toimintatavoista

Jos asiakkaat jatkuvasti riitauttavat laskujaan, yrityksen kannattaa paneu-tua miettimään toimintatapojaan ja asiakkuuksiaan. “Jos yrityksen toiminta, palvelu ja tuotteet ovat moitteettomia ja reklamaatiot käsitellään asianmukaisesti ja avoimesti riitajuttuja ei pitäisi olla kovin paljon. Jos saatavista joudutaan jatku-vasti riitelemään, yrityksen kannattaa tarkistaa toimintatapansa ja sopimuseh-tonsa vaikka kääntymällä käyttämänsä perintäyhtiön lakimiehen puoleen. Ta-vallisesti kysymys on jonkin yksittäisen sopimuskohdan kirjoittamisesta selko-kielelle”, Olli Rinne neuvoo.

OK Perintä räätälöi tarvittaessa asiak-kailleen tai asiakkaidensa toimialaa edustaville edunvalvojille, yhdistyksille ja liitoille perintää koskevaa ja sopimus-oikeudellista koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on minimoida riitaiset saata-vat ja saada asiakkaan liiketoiminta suju-maan hyvin.

OK Perintä Oy:n lakimies,OTK Olli Rinne.

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

J C I - M E R I I T T I 1 / 2 0 1 1

11

www.okperinta.fi www.okdebtcollect.ee

Pienistä virroista Många bäckar små Väikesest suureks

12 12

Lasten Festarit kutsui lapsiperheethuvittelemaan Helsingin Töölönlahdelleoopperatalon viereen sunnuntaina 21.08.2011.

teksti ja kuvat : Sini Saarenheimo,

Projektipäällikkö, Lasten Festarit 2011

Keskuspuiston nuorkauppakamari

– Helsinki ry

Lasten Festarit valtasiTöölönlahden

Jo seitsemältä sunnuntaiaamuna Töölönlahdella alkoi tapahtua, kun telttoja ja erilaisia toimintapisteitä nousi puistoon kuin sieniä sateella. Ahkerat Keskuspuiston kamarilaiset apujoukkoineen rat-kaisivat kaikki pulmat, ja festarialue saatiin kasaan aikataulussa. Päivällä ohjelman ollessa lavalla ja eri puolilla puistoa täysillä käyn-nissä, paikka täyttyi tuhansien iloisten pikkuveijareiden ja heidän perheidensä lisäksi värikkäistä ilmapalloista, palo- , poliisi- ja kir-jastoautoista, eläinhahmoista, värikkäistä kasvomaalauksista, sirkustempuista, pinkinvärisistä soittimista, Töölönlahdella lipuvista optimistijollista ja liikunnan ilosta!

Tapahtuma järjestettiin nyt neljättä kertaa tuttua konseptia laajen-taen ja hioen. Aidosti molempia osapuolia hyödyttävät yhteistyö-kumppanuudet mahdollistivat ilmaistapahtuman järjestämisen. Kävijämääräennätys rikottiin taas kerran: arvioiden mukaan puis-tossa olisi vieraillut 6000-7000 festarikävijää.

Tänä vuonna kehitettiin etenkin tapahtuman viestintää ja markki-nointia sekä liikunnallista sisältöä. Laatua on kasvatettu vuosi vuo-delta ammattimaisempaan suuntaan järjestelyjen suhteen, onhan Lasten Festarit kasvanut yhdeksi suurimmista Helsingissä järjest-ettävistä lasten tapahtumista. Tapahtuma on jo saavuttanut niin vakaan aseman, että yhteistyökumppanuudet arvioidaan kriittisesti tapahtuman imagon kannalta. Kaupallisten yhteistyökumppaneiden lisäksi yksi pitkäaikaisimmista kumppaneista ovat koko alueen kah-vilatoiminnan hoitaneet Vantaan Rajakylän koululaiset. Tapahtuma halutaan pitää hyvänmielentapahtumana, ja tämä huokuu niin kävi-jöiden, yhteistyökumppanien kuin järjestäjienkin palautteista: kai-killa tuntuu jääneen päivästä hurjan hyvä mieli!

Hyvä mieli auttaa myös tapahtuman järjestämistä tulevina vuosina. Lasten Festareiden ympärille on ehtinyt muodostua varsinainen Lasten Festarit -perhe: entiset projektipäälliköt ja muut pääjärjestäjät – ikääntyneetkin – haluavat vuosi vuoden jälkeen olla uudelleen to-teuttamassa tapahtumaa. Tänäkin vuonna heitä oli mukana myös muista kamareista. Tähän perheeseen otetaan avosylin vastaan joka vuosi uusia tekijöitä ja sopivia yhteistyökumppaneita. Lasten Festarit on erinomainen esimerkki I love Central Park –hengestä, jonka voimalla kaikki on mahdollista!

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

Nuorkauppakamari on kansainvälinen jäsentensä kehittymis- ja johtamiskouluttautumisjärjestö sekä kontaktiverkosto, joka vai-kuttaa aktiivisesti yhteiskunnassa. Vaikutamme yhteiskuntaan positiivisesti kehittämällä nuorten aikuisten johtamistaitoa, sosiaa-lista vastuuta, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä. Nuorkauppakamari on tarkoitettu kaikille alle 40-vuotiaille itsensä kehittämisestä ja kouluttamisesta kiinnostuneille ihmisille. Jäsenistömme Suomessa sekä kansainvälinen toiminta luovat hyvät mahdollisuudet oman kontaktiverkoston luomiselle. Suomen Nuorkauppakamarit ry on perustettu vuonna 1957. Suomessa varsinaisia jäseniä on n. 2500 ja yhdessä kunniajäsen-ten, koejäsenten ja senaattoreiden kanssa, muodostamme n. 5000 nuorkauppakamarilaisen aktiivisen verkoston. Katto-organi-saatioon kuuluu 72 paikallista nuorkauppakamaria eri puolilta Suomea.

Haasta itsesi ja tule mukaan nuorkauppakamaritoimintaan: www.jci.fi

www.vuosikokous.fi

Löydä ENERGIASI Lappeenrannasta!

Mainostoimisto

MediaNYTYhteistyössä mukana

Ainutlaatuinen kokouspaikka - uusi Holiday Club SaimaaLappeenrannan Rauhassa

14

JCI Global PartnershipSummit 2011JCI:n Global Partnership Summit, huippukokous, järjestettiin kesäkuussa New Yorkissa.Siihen osallistui yhteensä noin 380 nuorkauppakamarilaista ja kumppania lähes 60maasta.

Teksti: Mari Pitkänen, JCI UN Affairs Commissioner

for Europe 2011, Kirjoittaja tyoöskentelee Suomen

YK-edustustossa New Yorkissa.

YK:n vuosituhattavoiteet vuoteen 2015 mennessä

1. puolittaa äärimmäisessä köyhyy-dessä elävien ja nälkäisten osuusmaailman väestöstä

2. taata kaikille lapsille peruskoulu-tus

3. poistaa sukupuolten välinen epä-tasa-arvo kaikilla koulutusasteilla

4. vähentää alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmannek-sella

5. vähentää äitiyskuolleisuutta kol-mella neljänneksellä

6. kääntää laskuun hi-viruksen ja aidsin, malarian ja muiden merkit-tävien tautien leviäminen

7. varmistaa ympäristön kestävä kehitys ja mm. puolittaa niiden ih-misten osuus maailman väestöstä, joilla ei ole käytössään puhdasta juomavettä

8. luoda globaali kumppanuuskehitykselle

“Looking ahead to 2015 andbeyond, there is no question that we

can achieve the overarching goal: we can put an end to poverty ... But

it requires an unswerving, collective, long-term effort.”

- United NationsSecretary-General

Ban Ki-moon

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

Huippukokouksen tavoitteena oli1) etsiä parhaita käytänteitä yhteistyölle JCI-näkökulmasta,2) korostaa strategisia kumppanuuksia ja sitä kuinka niitä voidaan toimeenpan-na paikallistasolla YK:n vuosituhattavoit-teiden edistämiseksi ja3) esitellä hyviä projekteja osallistujille.

Kokouksessa oli puhujina YK:n virkamie-hiä sekä JCI:n kumppaneita. Yksi koko-uksen sessioista keskittyi YK:n Global Compactiin.

Huippukokouksen lopputuloksena osallistujat julkistivat päätöslausel-man. Päätöslauselman vapaa käännös kuuluu näin:

“ Aktiivisina kansalaisina, jotka halu-amme edistää YK:n vuosituhattavoitteita ja joita inspiroi yhteinen sitoutuminen, me JCI Global Partnership Summitin osallistujat päätämme:

Että jokainen JCI:n kansallinen organi-saatio identifioi Brysselin maailmanko-koukseen mennessä yhden tarpeen YK:n vuosituhattavoitteiden viitekehyk-sessä omassa maassaan.

Että jokainen JCI:n kansallinen orga-nisaatio sitoutuu vähintään yhteen projektiin maailmankokoukseen 2011 mennessä, mutta voi aloittaa useam-pia projekteja, mikäli uusia tarpeita tun-nistetaan ennen vuotta 2015.

Toimia projektin aloittamiseksi yhtä aikaa maailman ympäri, JCI aktiivisen kansa-laisen päivänä 11. joulukuuta 2011.

Sitoutua raportoimaan vuosittain projek-tin edistymisestä JCI Global Partnership Summitissa.

Tämä päätöslauselma ohjaa JCI:n kansallisten organisaatioiden toimintaa vuoteen 2015 saakka. “

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

15

Avainklubijalostaa arjenoivallukset suomalaisiksimenestystuotteiksi

- Suomalaisilla kuluttajilla on sellaista tietoa hallussaan, jota parhaatkaan tuotekehittäjät eivät osaa edes aja-tella. Me yhdistämme tuotekehittäjien ammattitaidon, kuluttajien hiljaisen tiedon ja arkiset oivallukset sekä suomalaisten yritysten osaamisen. Avainklubissa avoin tieto yhdistetään aivan uudenlaisiksi innovaatioiksi ja jopa kansainvälisiksi menestystuot-teiksi, hehkuttaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari.

Huhtikuun lopussa lanseerattu uusi palvelu yhdistää suomalaiset yrityk- set ja kuluttajat. Palvelussa on jo 4.400 klubilaista. Avainklubissa jokainen voi esittää ideoitaan tai ottaa osaa suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Pekka Tsupari haastaa kaikki kekse-liäät nuorkauppakamarilaiset mu-kaan:

- Avainklubi on kekseliäiden suoma-laisten kohtaamispaikka. Palveluun on tulossa ideasta tuotteeksi –polku, jossa yhteisön suosimat ideat me-nevät Keksintösäätiön asiantunti-joiden arvioimaksi. Tavoitteena on löytää yrittäjä parhaille ideoille.

Avainklubissa ovat mukana Suomen ykkösyritykset: Fazer Makeiset Oy, F Secure Oyj, K-Plus Oy, Lumene Oy, M.A.S.I. Company Oy, Olvi Oyj, Orion Oy, Oy Orthex Ab, Sinituote Oy, Stala Oy, Suomen Kerta Oy (Havi), Tapiola-ryhmä, Tikkurila Oyj, Valio Oy ja VVO-yhtymä Oyj. Klubi-laiset voivat ideoida yrityksille tuot-

teita sekä ottaa osaa tuotekehitys-hankkeisiin.

Suomalaisen Työn Liitossa on tut-kittu syitä, jotka saavat suomalaiset liittymään Avainklubi-tyyppiseen yhteisöpalveluun.

- Teettämämme tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat olla mukana kehittämässä suomalaisia tuotteita ja parantamassa tuotteiden kilpailu-kykyä. Uskomme myös pelimäi-syyden voimaan. Ihmiset haluavat kertoa omasta kekseliäisyydestään ja luovuudestaan. Virtuaalipalkinnot, ja etenkin niiden jakaminen muissa sosiaalisissa medioissa, innosta-vat. Pelimäisyydellä voidaan myös ohjata haluttuihin toimintoihin, kertoo Tsupari.

Pekka Tsupari kertoo, että yhteisöl-linen palvelu Avainklubi on liiton vastaus vaatimukseen olla mukana sosiaalisessa mediassa:

- Yritykset ovat lähteneet sosiaali-seen mediaan ajatellen, että sieltä ei voi olla poissa. Viestinnän kentän ennustettavuusjänne on lyhentynyt viisivuotissuunnitelmasta kvartaa-liksi. Avainklubi on yrityksille myös yhteisen oppimisen verkosto. Par-haat käytännöt jaetaan, ja arvoste-tuista toimijoista koottu ryhmä saa yksittäistä yritystä helpommin maan eturivin asiantuntijoiden osaamisen. Avainklubi-yhteisöstä syntyy merkit-tävä kansallinen hanke, joka kokoaa kuluttajat, yritykset, asiantuntija ja muut tahot yhteen parantamaan Suomen työllisyyttä.

Tietolaatikko

Avainklubi on internetissä toimiva yhteisö- palvelu, joka tarjoaa kuluttajille mahdolli-suuden osallistua suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja olla mukana luomassa työpaikkoja ja auttamassa Suomea menestykseen.

Avainklubi-yhteisöä hallinnoi ja johtaa Suomalaisen Työn Liitto. Hankkeessa pi-lottiyrityksinä ovat mukana Fazer Makeiset Oy, F Secure Oyj, K-Plus Oy, Lumene Oy, M.A.S.I. Company Oy, Olvi Oyj, Orion Oy, Oy Orthex Ab, Sinituote Oy, Stala Oy, Suomen Kerta Oy (Havi), Tapiola-ryhmä, Tikkurila Oyj, Valio Oy ja VVO-yhtymä Oyj. Palvelun teknisestä toteutuksesta vastaa-vat Sonecta Oy, Mediamaisteri Group Oy ja Intunex Oy. Kampanjan ulkoasun on suunnitellut Mainostoimisto Museokadun Rytmi ja sivuston käytettävyyden Kisko Labs Oy. Tekes ja Sitra ovat myöntäneet hankkeelle rahoitusta. Keksintösäätiö on mukana saattamassa ideoita tuotteiksi tai palveluiksi.

Sivusto www.avainklubi.fi lanseerattiin vapun tienoilla 2011. Tuotekehityspalvelu jakaantuu kahteen osioon: avainklubilais-ten vapaaseen ideointiin ja pilottiyritysten tuotekehitystehtäviin. Vapaissa ideoissa klubilaiset voivat esittää aloitteita ja jat-kokehittää tai kommentoida muiden aloit-teita.

Kuluttajille Avainklubi tarjoaa yhteisöl-lisen palvelun, jossa voi ideoida, luoda uutta ja vaikuttaa. Palvelua kehitetään yh-dessä käyttäjien kanssa, ja kehittäjiä kan-nustetaan kilpailuilla ja palkinnoilla.

Teksti: Merja Mantila, Suomalaisen Työn Liitto

16 16

Auto kaartaa suojatien eteen ja pysähtyy äkillisesti, kun pieni koululainen loikkaa tielle huomaamatta lähestyvää autoa. Tällä kertaa autoilija on onneksi valp-paana ja koululainen pääsee ylittämään tien turvallisesti. Tilanne on usein toinen, sillä suomalaiset eivät pysähdy suojatien eteen aina silloinkaan, kun toinen auto antaa tietä jalankulkijoille.

Joka neljäs autoilija ei pysähdy aina suojatien eteen, vaikka viereisellä sa-mansuuntaisella kaistalla oleva auto olisi pysähtynyt. Alle 23-vuotiaista lähes joka toinen jatkaa pysähtymättä matkaan-sa. Tiedot ilmenevät If Vahinkovakuu-tusyhtiön liikenneturvallisuustutkimuk-sesta, johon vastasi noin tuhat ihmistä toukokuussa 2011.

Erityisesti nuoret ovat huolettomia lii-kenteessä. Joka viides 18–22-vuoti-aista autoilijoista on ajanut ilman hands freetä viimeisen vuoden aikana ja kolme neljästä on ajanut ylinopeutta. Nuoret ovat kaasuttaneet myös muita useammin punaisia päin sekä ajaneet ilman ajokort-tia. Juopuneena myöntää ajaneensa 8 prosenttia 18–22-vuotiaista autoilijoista, kun koko väestössä juopuneena ilmoit-taa ajaneensa 2 prosenttia.

Kaikki nuoret eivät kaahaa

Nuorten liikennekäytöksestä piirtyy tutki-muksessa huolestuttava kuva.

- Juuri autokoulun käyneillä turvallisen liikkumisen pitäisi olla muistissa, joten ainakaan tietämättömyydestä liiken-nesääntöjen rikkomisen ei pitäisi johtua, ajoneuvovakuutusten johtaja Mikko Pöy-hönen Ifistä toteaa.

Suomalaiset ottavat tietoisia riskejä liikenteessä

Teksti : Mari Hätinen

Pöyhösen mukaan kaikki nuoret eivät kuitenkaan ole välinpitämättömiä liiken-teessä.

- Nuoret aikuiset ovat jakautuneet toisis-taan selvästi poikkeaviin kuljettajaryh-miin. Ifin vahinkotilastot osoittavat, että vaikka osalle sattuu paljon vahinkoja, suurin osa nuorista kuljettajista onnistuu ajamaan vahingoitta. Kuljettajan ajotapa ja asenne ovat tärkeitä osatekijöitä lii-kenneturvallisuudessa.

Siinä missä nuorimmat tutkimukseen vastanneet rikkovat liikennesääntöjä muita useammin, kaksi–kolmekym-menvuotiaat keskittyvät useaan asiaan ajaessaan. 23–34-vuotiaat syövät, juo-vat, meikkaavat ja selaavat navigaatto-ria ajaessa muita ikäryhmiä useammin. Selvästi vähiten rikkomuksia ja riskejä harrastaa tutkimuksen vanhin ikäryhmä, 55–74-vuotiaat.

Lasten huomaaminenliikenteessä haasteellista

Suomalaisia huolestuttavat liikenteessä eniten päihteet, vaaralliset ohitukset, ylinopeudet ja turvavälien unohtaminen. Mitä vanhempi autoilija on, sitä enem-män hän on huolissaan alkoholista, huumeista ja lääkkeistä liikenteessä. Vanhemmat ikäluokat ovat nuorimpia selvästi useammin huolestuneita punai-sia päin ajamisesta. Nuorimmat autoilijat ovat muita huolestuneempia iäkkäistä kuljettajista liikenteessä.

Yhteensä 63 prosenttia autoilijoista pitää jalan tai polkupyörällä liikkuvia lapsia vai-keimmin havaittavana kevyen liikenteen ryhmänä. Parhaiten lasten havainnointia

Suomalaisten liikennekäyttäytymisessä on parantamisen varaa. Kaksi kolmesta onkäyttänyt ajaessa kännykkää ilman hands freetä ja lähes yhtä moni on ajanut ylinopeutta viimeisen vuoden aikana. Joka neljäs ei pysähdy aina suojatien eteen, vaikka viereinen auto olisi pysähtynyt. Pysähdytkö sinä?

helpottaisi autoilijoiden mielestä vauh-din hidastaminen kadunylityspaikoissa. Seuraavaksi useimmin lasten näkyvyyttä parantaisi huomioviirin käyttö polku-pyörässä ja kirkkaan väriset asusteet.

If Turvallisuusrahasto parantaa lasten erottautumista liikenteessä jakamalla heijastimia ja heijastinliivejä niitä tarvit-seville. Viime vuonna rahasto lahjoitti 10 000 heijastintuotetta parantamaan kevyen liikenteen turvallisuutta. Tukea heijastinliiveihin ja muihin arjen turvalli-suutta edistäviin hankintoihin sai yli sata suomalaista päiväkotia, koulua, har-rastusseuraa tai yhdistystä. Lue lisää If Turvallisuusrahastosta ja hae tukea In-ternetissä osoitteessa if.fi/turvallisuusra-hasto.

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

ETUJANUORKAUPPA-

KAMARIN JÄSENILLE.

HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI TÄYSIMÄÄRÄISESTI NYT.

Tiesithän, että Nuorkauppakamarin jäsenenä sinulla on vakuutusetuja Ifi s-sä. Kannattaa hyödyntää kaikki edut, säästät selvää rahaa.

Keskittämällä kaikki vakuutuksesi Ifi in saat reilun lisäalennuksen vakuu-tusmaksuistasi. Järjestöasiakkaiden

keskittämisalennukset ovat normaalia suurempia, parhaimmillaan jopa 15 %.

Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

Lisätietoja 010 19 19 19.

Selasin keväällä läpi VIA Groupin viime vuonna tekemän, Nuorkauppakamaria koskevan tutkimuksen. Liitteineen tuhti parinsadan sivun mittainen paketti, johon oli haastateltu yli kahdeksaasataa nuor- kauppakamarilaista. Tutkimusta kannes-ta kanteen lukematta, vain mehukkaim-piin yksityiskohtiin tarttuneena, olo oli kuin iltapäivälehden selaamisen jälkeen: kriisejä, skandaalinpoikasia, mielipa-haa, tyytymättömyyttä ja protestihenkeä. Mikään ei tunnu olevan kunnossa. Täy-tyy myöntää, että se laittoi paljon nuor-kauppakamarielämää nähneen, ja siihen aikoinaan hurahtaneen senaattorin miet-timään. Onko tuotteemme sellainen, että se vastaa nykyisten kamarilaisten tar-peisiin? Tältä ajatukselta en voinut vält-tyä haahuillessani kamarimme ainoana edustajana läpi EC Tarragonan katuja. Tai no, olihan puheenjohtajamme Mikko Pirilä paikalla viran puolesta. Ja hyvä oli, että oli. Mikko pääsi stagelle pok-kaamaan, kun ecoFootr voitti parhaan projektin palkinnon sarjassa Best envi-ronment development program by Lom. Hienoa!

Nuorkauppakamariapäivitettävä

Tutkimuksessa toivottiin kamaritoimin-nalta uudistumista ja vastaamista pa-remmin tulevien sukupolvien tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Vertailuksi mainit-tiin mm. miten nopeasti nykyään verkko-yhteisössä luodaan tuhansien ihmisten verkostoja. Toisaalta yrityksen puuttees-ta ei voi kamaritoimintaakaan syyttää. Vuosittain kamareissa pitkin Suomen-niemeä aloittavat uudet innokkaat halli-tukset ja siihen vielä keskusliitto päälle. Ideat sinkoilevat, touhua piisaa ja joka vuosi saadaan ainakin uudet sloganit, parhaimpina logotkin. Mutta jos kaike-sta panostamisesta huolimatta tuotteen ei mielletä olevan kunnossa, mitä sit-ten pitäisi tehdä. Olen onneksi jo siinä vaiheessa kamariuraani ettei minun tar-vitse keksiä sitä viisastenkiveä, jolla toi-mintaa kehitettäisiin kaikkia tyydyttävään suuntaan. Eikä ratkaisua ole toden-näköisesti edes olemassa, kaikkia ei voi

EC 2011 TarragonaOnko tuote nimeltä Nuorkauppakamari kunnossa?

Teksti ja kuvat: Jarmo Malin, JCI Senator 65493, Turun Nuorkauppamari ry

koskaan miellyttää. Itse koin tutkimusta lukiessani tiettyä riittämättömyyden tun-netta: toisaalta senaattoreilta toivot-tiin tukea ja viisaita neuvoja kamareiden toimintaan, mutta miten voisin keski-ikäisenä mitenkään käsittää, mitä nyt kamareihin astumassa oleva, itseäni 20 vuotta nuorempi sukupolvi, haluaa elämältään ja vapaa-ajaltaan. Varsinkin, kun kommunikoinnin vaihtelevasta men-estyksestä kotona olevan kolmen teini-ikäisen kanssa ei juuri mediapalkintoja kannata odotella.

Ihmiset haluavatkommunikoida

En kuitenkaan malttanut olla pohtimatta asiaa rajallisilla kyvyilläni. Ehkä ei ole-kaan niin väliä, mitä tehdään. Pääasia, että tehdään jotain. Tapahtuu vapaa-ajan kommunikointi sitten kupoliteltassa ku-ten vanhempieni sukupolvella, Kårenilla tai Iskerissä kuten omalla ikäluokallani tai netissä erilaisissa verkkoyhteisöissä

18

19

kuten lapsillani (siitä kolmikymppisten ikäluokasta, minkä toiveisiin minun se-naattorina pitäisi vastata tai antaa vink-kejä, minulla ei ole mitään hajua), kaikki tiivistyy tekemisestä tai käytetyistä kom-munikaatiovälineistä huolimatta ihmis-ten tarpeeseen kommunikoida toisten kaltaistensa kanssa. Ja siinä Nuorkaup-pakamari on hyvä. Kokoamaan saman-henkiset ihmiset tekemään yhdessä jotain (joskus hyvinkin aikaa vievää ja haastavaa) ja tutustumaan sekä kom-munikoimaan toistensa kanssa. Kaikille toiminta ei kolahda, mutta sitten ei ehkä koe muita kamarilaisia kaltaisikseen, ja mielenkiinnon kohteet ja sopiva vapaa-ajan toiminta löytyy jostain muualta. Silti, siihen kysymykseen en vieläkään osaa vastata, onko tuote nimeltä nuorkaup-pakamari ja erityisesti sen Eurooppa-kokous täysin pielessä, vai onko meillä

Kirjoittaja Jarmo Malin, oikealla, onmonivuotinen Turun Nuorkauppakamarinhallituksen jäsen, vuoden 2003 puheenjohtaja ja vuoden 2004 Keskusliiton talousjohtaja, sekä Turun 2008 Eurooppakokouksen senaattori-ohjelman kokouspäällikkö. TarragonanEurooppakokouksessa hänet valittiinEuroopan Senaatin hallituksen ja EC 2012 Braunschweigin kokousorganisaation väliseksiyhdyshenkilöksi.

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

Turun kamarissa vain 79 jäsentä, jotka eivät koe itseään kaltaisekseen.

Toiminta koukuttaa edelleen

Minun kokoukseni kului pääasiassa Eu-roopan Senaatin (ASE) aktiviteetteihin osallistuen. Euroopan senaatin tunnel-mat olivat luonnollisesti hyvin mollivoit-toiset ASE:n Presidentin Francis Defau-win menehdyttyä pitkällisen sairauden uuvuttamana pari viikkoa sitten. Francis ei ollut enää poikanen mutta silti jo hie- man odotettukin uutinen vetää aina su-rulliseksi. Itse näin Francisin viimeksi kaksi vuotta sitten, kun hän piti vaali-puhettaan Budapestin kaupungintalolla pyrkiessään DP:n virkaan. Vuosi sitten, kun käätyjä siirrettiin hänen edeltäjältään hänelle, hän ei jaksanut olla paikalla

hoitojen uuvuttamana. Hän jaksoi toki osallistua presidenttivuotensa aikana muutamiin tapahtumiin lähinnä koti-maassaan, mutta olisi taatusti halunnut antaa suuremman panoksen vuotensa aikana. Joku voi ajatella, että mitä järkeä on lähteä enää tuossa iässä ja kunnossa kilvoittelemaan aikaa vievistä hallituspai-koista. Minä näen asian niin, että jotain ihmeellistä ja koukuttavaa tässä nuor-kauppakamaritoiminnassa täytyy olla, kun se saa ihmiset mukaan toimimaan aktiiveina vielä siinäkin vaiheessa, kun voimat alkavat jo ehtyä.

Niin se Tarragona

Jaa, mitäkö kokouksessa sitten muuten tapahtui, tämänhän piti olla matkaraportti Eurooppakokouksesta. No ihan sitä sa-maa kuin yhdessätoista aiemmassa käymässäni Eurooppakokouksessa. Tekstin voi ottaa miltä vuodelta tahansa, ja liittää vain uudet kuvat juttuun. Joku asiaan vihkiytymätön voisi ehkä ajatella, että miksi edes vaivautua paikanpäälle, jos siellä on noin tylsää, samat vanhat jutut vuodesta toiseen. Mutta siinä se juju onkin. Jokaiselle kokouskävijälle muodostuu vuosien saatossa ne omat juttunsa, kaveripiirinsä ja joillekin villeim-mille ehkä seikkailunsakin, joista tylsyys on kaukana, ja jotka saavat lähtemään aina vain uudelleen. Niin minullekin, ensi kesänä tulee vuoroon kokous numero 13, sopivan enteellisesti Seppo Rädynkin rakastamassa Saksassa.

Euroopan senaatin presidentin käätyjen vaihto.

Eurooppakokouksen gaalatunnelmaa.

20

Riku Virtanen jaMiia KivipeltomaailmanmenestykseenTOYP-kilpailussa

Teksti ja kuva: Nuoret Menestyjät kansallinen

projektipäällikkö Tero Rantaruikka,

Seija Heikkinen ja Tiina Laurila

20

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

Suomalaismenestys kansainvälisenNuorkauppakamarin arvostetussa Ten OutstandingPersons of The Year (TOYP) kilpailussa jatkuu. Kolmen Vuoden Nuori Menestyjä palkitun joukosta Nuorkauppakamarin Brysselin maailmankokouksessa nou-sevat kahdeksan muun palkittavan kanssa lavalle oikeustieteen maisteri, maailman ensimmäinen kuurosokea ihmisoikeusjuristi Riku Virtanen ja lääketieteen tohtori, dosentti, demen-tiatutkija Miia Kivipelto.

Uuden Sukupolvenesikuvia

TOYP on maailmalla arvostettu palkinto, jonka tavoitteena on löytää henkilöitä, jotka nuoresta iästään huolimatta ovat saavuttaneet omassa elämässään jotakin ainutlaatuista, samalla hyödyttää yhteiskuntaa, kan-sakuntaa tai maailmaa. Voittajat ovat uuden sukupolven esikuvia, jotka esi-merkillään ja kasvullaan innostavat ja inspiroivat nuoria aikuisia elämässä ja urallaan.

Vuodesta 1990 alkaen suomalaisia on palkittu maailmalla 13 kertaa

ja nyt Kivipelto ja Virtanen nosta-vat luvun viiteentoista. Suomalaiset TOYP voittajat ovat kehitelleet kään-teentekeviä syöpähoitoja, inspiroi- neet kuulovammaisia tavoittelemaan haaveitaan, edistäneet maailmanrau-haa, ja luoneet sosiaalista tasa-arvoa edistäviä teknisiä innovaatioita. Jotkut menestyjistä ovat voittaneet lähes ylitsepääsemättömiltä tuntuvia esteitä inspiroiden ihmisiä yrittämään, voitta-maan ja ponnistelemaan kohti unelmi-aan. Vuonna 2010 palkittiin Japanin Osakassa myös kaksi suomalaista kun Pihlajalinna Oy:n perustaja Mikko Wirén palkittiin sarjassa liike-elämä ja talous sekä Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen sarjassa humanitaarinen ja vapaaeh-toistoiminta.

Virtanen ja Kivipelto palkitaan Nuor-kauppakamarijärjestön maailmanko-kouksessa Brysselissä 2.11.2011. Molemmista palkittavista löytyy kat-tavammat edellisestä Meriitissä, joka ilmestyi huhtikuussa.

21

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

Riku Virtanen

Vammaisjärjestö Kynnys ry:n puheenjohtaja, oikeustieteen maisteri Riku Virtanen on vam-maisten puolestapuhuja ja ihmis-oikeuslähettiläs. Hämeenkyrössä vuonna 1981 syntyneellä Riku Virtasella todettiin leikkikoulu-iässä silmä- ja näköhermojen rappeuma. Virtanen suoritti oikeustieteen maisterin tutkin-non Turun Yliopistossa, tiettävästi ensimmäisenä kuurosokeana maailmassa. Parhaillaan Virta-nen valmistelee väitöskirjaa YK:n ihmisoikeussopimuksesta. Virtanen levittää tietoa vammais-ten mahdollisuuksista Suomen lisäksi myös maailmalla tavaten vaikuttajia, puhuen kouluissa ja vammaisten keskuudessa sekä medioissa

Kuurosokeaa juristia pidetään monissa maissa absoluuttisena mahdottomuutena. Kun tällainen henkilö tulee paikalle, menevät ennakkoasenteet kerralla uusiksi. Rikun tie maailman ensimmäisek-si kuurosokeaksi oikeustieteen maisteriksi, ihmisoikeusjuristiksi ja yhdeksi maamme vammaisli-ikkeen keulakuvista on vaatinut rautaista tahtoa ja sinnikkyyttä, halua taistella omien oikeuksien-sa puolesta sekä aitoa intohimoa parantaa omaa ja muiden samas-sa tilanteessa olevien asioita.

Miia Kivipelto

Dosentti, akatemiatutkija Miia Kivi-pelto syntyi vuonna 1973 Alajärvellä. Suomi ja Ruotsi ovat dementian tut-kimuksen kärkimaita Euroopassa ja yksi huippututkijoista on Miia Kivi-pelto. Väestön ikääntymisen myötä lisääntyvä dementia ja Alzheimerin tauti ovat tragedioita sairastuneelle ja omaisille sekä vakavimpia haasteita kansantaloudelle ja –terveydelle. Tauti on koskettanut läheltä myös Miia Kivipeltoa hänen oman isoäitin-sä sairastumisen myötä.

Kivipelto johtaa Karoliinisessa Insti-tuutissa Tukholmassa, Kuopion ylio-pistossa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella toimivaa tutkimusryhmää, joka tutkii ympäristön ja geenien yhteisvaikutusta muistihäiriöissä. Tutkimusryhmät ovat tehneet uraa-

uurtavaa ja menestyksekästä työtä näiden sairauksien riskitekijöiden tunnistamiseksi ja löytäneet tapoja, joilla jokainen meistä pystyy vaikutta-maan omilla elämäntavoilla ja valin-noilla sairauden puhkeamiseen.

Kivipellon ainutlaatuinen tutkimustyö ja sen tulokset koskettavat meitä kaik- kia. Kivipelto herättää jälleen kerran jokaista meistä miettimään, miten voimme omilla valinnoilla ja elin-tavoillamme vaikuttaa vanhuutemme laatuun jo nyt. Miia Kivipeltoa ei kiin- nosta pelkästään miten elämään saadaan lisää vuosia, vaan miten vuosiin saadaan mahdollisimman paljon elämää. Hän haluaa työllään ja julkisilla esiintymisillään muut-taa suhtautumista vanhenemiseen ja vanhuuteen positiivisemmaksi ja myönteisemmäksi.

22

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

22

Johtaminen onhurmaamista

- vaikuta ja vaikutu, ole kiinnostunutjohtamastasi ihmisestä

Teksti: Henna Väätäinen kuvat: Mira Piispa ja henna väätäinen

”Johtajan tärkein tehtävä on suunnan määrittäminen ja sen näyttäminen. Tätä tehtävää ei voi delegoida. Suunnan määrittämiseen ja näyttämiseen on varattava riittävästi aikaa.” Näin aloitti kenraali Gustav Hägglund alustuksensa Innoveturin avajaisseminaarissa Ylivieskassa. Johtajuudessa tärkeää on siis kyky nähdä tulevaisuuteen ja ennakoida sitä mitä ei vielä ole.

23

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

Gustav Hägglundin johtajuuden ventti kiinnittää huomiota johtajuuden kannalta olennaisiin asioihin. Hallinto ei saa syödä liikaa resursseja. Johtajan on kyettävä järjestämään hallintonsa siten, että hän-tä tarvitaan vain poikkeamien hallintaan. Asioiden sujuvuuden ja etenemisen vuoksi on tärkeää, että jokaisella asialla on oma hoitajansa.

Itse luin taannoin kirjan Minuuttijohtaja teilaa apinat. Mikään tehtävänjako ei pääty ennen kuin jokaisella asialla on hoitajansa. Asioiden loppuun saattami-nen on tärkeää. Kun tehtävät on jaettu, jokaisen johtajan on huolehdittava, että johtosuhteet ovat selkeät. Jokaisen alai- sesi on tiedettävä, mitä kukanenkin hoitaa. Tähän ei tarvita matriiseja. Pitää innostaa ja motivoida.

Johtaminen on hurmaamista. Hur-maamisella Hägglund tarkoittaa ihmis-ten kohtaamista. –Kuuntele, ole tark-kaavainen ja kiinnostunut, mitä alaisillasi on sinulle sanottavaa, täräyttää Gustav Hägglund. Viimekädessä kysymys on aidosta välittämisestä. Hurmaa tiimisi tekemään työtä yhteisen päämäärän eteen.

Ristomatti Ratian sanoin ”On vain yksi todellisuus – Unelma.” Paras tapa välttää epäonnistuminen on lakata yrittämästä. Meidän on asetettava itsellemme sel-laisia haasteita, jotka motivoivat. Mikä on siis paras innoittaja? Jos yritys tai organisaatio menestyy, ihmiset tuntevat tekevänsä oikein. Kun itse menestyy tuntee onnistuvansa. Tästä syntyy onnis-tumisen kehä. Onnistumisen kehä ruok-kii uusia onnistumisia. Jos yrityksessä tai organisaatiossa on sallittua epäonnis-tua, työntekijät yrittävät enemmän. Kun he yrittävät enemmän, voimme asettaa korkeampia tavoitteita. Meillä on siis olta-va unelmia.

Uudessa tehtävässä tai organisaatiossa muutokset on tehtävä mahdollisimman pian. Ensimmäinen kuukausi voi mennä tutusteluun, mutta kaikki aikomasi muu-tokset on syytä tehdä ennen kuin puoli vuotta on kulunut. Muuten ehdit tottua vallitsevaan olotilaan. Tämä pätee kaikis- sa organisaatoissa. Päätöksissä on niin ikään oltava jämäkkä. Päätösten viivyt-täminen johtaa epävarmuuteen ja epä-varmuus syö jaksamista.

Johtajan tehtävä ei ole ratkaista on-gelmia. Asiantuntijat palkataan organi-saatioon ratkaisemaan ongelmia. Tony Manninen puhui omassa puheenvuoros-saan siitä, miten saamme pidettyä orga-nisaatioissamme luovan, ongelmia ja

haasteita ratkaisevan ilmapiirin. Man-ninen, peliyhtiö Ludocraftin toimitus-johtajana toteaa, että ei ole aina helppoa johtaa organisaatiota, jossa ihmiset eivät motivoidu rahasta tai arvovallasta, vaan työn mielekkyydestä.

Kun motivaatio löytyy työn mielek-kyydestä, johtaa se usein täydellisyyden tavoitteluun. Asiakas tulee yleensä aina tietyn rahapussin ja aikataulun kanssa. Silloin ei taiteelliseen täydellisyyden ta-voitteluun ole useinkaan mahdollisuutta. Tähän Tony Mannisella on versio 0.1 –menetelmä. Tässä menetelmässä työntekijää pyydetään tekemään versio 0.1, jota hän voi tarvittaessa parannella palautteen perusteella. Usein 0.1. riittää asiakkaalle varsin mainiosti ja työntekijä pysyy tyytyväisenä.

Jokainen johtaja johtaa persoonallaan. On siis oltava oma itsensä. Tästä puhui-vat sekä Gustav Hägglund että Tony Manninen. Tony Mannisen sanoin - Ku-kaan ei osannut luoda minulle sopivaa työpaikkaa, joten loin sen itse itselleni. Tällä hetkellä hänellä on käsissään viisi vuotta vanha pelialan yritys, jonka liike-vaihto on noin 2 miljoonaa euroa. Hä-nellä on 30 työntekijää, joita ei johdeta perinteisin keinoin. Hän kutsuu johtamis-menetelmäänsä ns. Kissajohtamiseksi. Kissaa ei pakottamalla saa tekemään mitään, mutta kutittamalla leuan alta ja kehumalla kylläkin. Olosuhteet työpai-kalla luodaan työntekijöille. Ludocraftista löytyy Punk-bändi, siellä osallistutaan marraskuiseen novellikilpailuun, pe-lataan, leivotaan ja leikitään. Ja tehdään silti liiketoimintaa. Luovuuden eteen on tehtävä työtä, eikä se työ ole seurausta säännöistä ja pakottamisesta.

Jokaisella organisaatiolla on oltava yhteinen missio. Niin myös Ludocraf-

tilla. Silti johtaminen on sarja erilaisia sirkustemppuja, suuria ja pieniä. Välillä työ tuntuu leikiltä, mutta aina se ei ole hauskaa. Silti asiantuntijaorganisaatios-sa on luotava sarja onnistumisen elämyk-siä työntekijöille. Muutoin he eivät jaksa, eivätkä motivoidu tekemään parastaan. Jokainen meistä kaipaa myös palautetta. Tarvitsemme kiitosta ja palkitsemista, mutta sen on oltava oikeudenmukaista. Yksikin väärin perustein annettu tun-nustus vie pohjan kaikelta johtamiselta. Tämä on johtajalle suuri vastuu.

Edeltä on helppo löytää yhtymä-kohtia myös Nuorkauppakamaritoi- mintaan. Emme voi motivoida palkalla, palkitsemme ja annamme kiitosta ja harjoittelemme asioita käytännössä. Toimitusjohtajamme Timo Walleniuksen sanoin y-sukupolvi sitoutuu heimoon , työyhteisöön ja asiakkaaseen. Vasta sit-ten se saadaan sitoutumaan työnanta-jaan. Tämä asettaa aivan eri vaatimuksia tulevaisuuden johtamisympäristöille. Tony Manninen totesi, että yhtiö, joka edustaa tiettyjä arvoja ja jolla on väriä, kiinnostaa tulevaisuuden tekijöitä. Anne Savukoski, Oy Terapiapisteen toimitusjohtaja, yhtyi tähän käsitykseen -Työyhteisöt pirsta-loituvat, jolloin hyvä porukka vetää teki-jöitä puoleensa.

Ylivieskan seutukunnan seudulliset yri-tyspalvelut – Innoveturi avasi ovensa 27.9.2011 Ylivieskatalo Akustiikassa. Avajaisten aiheena oli Voittajajoukkueen johtaminen. Aiheesta alustivat kenraali Gustav Hägglund sekä toimitusjohtaja Tony Manninen. Tilaisuuteen sisältyi myös paneeli johtajuudesta. Paneeliin osallistuivat kenraali Gustav Hägglund, seutujohtaja Timo Kiema, toimitusjohtaja Anne Savukoski, toimitusjohtaja Tony Manninen ja toimitusjohtaja Timo Wal-lenius. Suomen Nuorkauppakamarit ra-kentaa Innoveturin kanssa yhteistyössä Jatkaja-yrittäjien palvelumalleja, johta-juuden arviointimallia ja järjestää Jat-koon! –seminaareja ympäri Suomea.

“Johtajan tehtävä ei oleratkaista ongelmia.

Asiantuntijat palkataanorganisaatioon

ratkaisemaan ongelmia.”Tony Manninen

Insights FinlandRiistakatu 10 B, 20900 TurkuPuh: +358 400 616 198 E:finland@insights.fi www.insights.com

Henkilökohtainen Profiili

Miten voit auttaa yksilöitä ymmärtämään toisiaan paremmin?

Kuinka voit auttaa työntekijöitäsi kehittämään itsevarmuuttaan?

Kuvittele, jos voisitkin löytää mukaansatempaavan ja käytännöllisen tavan auttaa yksilöitä kehittämään itseään.

Mitä jos voisitkin muuttaa tapaa, jolla bisnestä tehdään?

Insights Discovery -persoonallisuusprofiili on henkilökohtaisen kehittymisen työkalu, joka antaa yksilölle mukaansatempaavan ja vahvistavan muutosnäkökulman itseensä ja muihin.

Saadakseen profiilin yksilö täyttää 25-kohtaisen arviointilomakkeen. Tuloksena on 20+ sivuinen profiili, joka auttaa saajaansa saavuttamaan yksityiskohtaisen käsityksen henkilökohtaisesta tyylistään ja siitä kuinka se vaikuttaa hänen ihmissuhteisiinsa sekä henkilökohtaisessa että työympäristössä.

Korostaen kunkin henkilön yksilöllisyyttä profiili havainnollistaa, kuinka erojen tunnistaminen ja arvostaminen voi kehittää yksilöitä, tiimejä ja koko organisaatiota.

Jokaiseen profiiliin sisältyy perusosio, joka kertoo yksilölle hänen tyylistään ja lähestymistavastaan sekä avainvahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan. Profiilissa käsitellään myös henkilön merkitystä tiimille, kommunikointityyliä, mahdollisia sokeita kohtia, vastakkaista ihmistyyppiä ja se antaa kehittymisehdotuksia.

Perusosion sisältämää informaatiota voidaan laajentaa Discoveryn lisäosioilla. Ne tukevat jatkuvaa oppimista ja kehittymistä valituilla erityisalueilla.

Johtaminen -osio

Tämä osio on merkittävä lisä yrityksen johtajuu-den tai johtamisen kehittämisohjelmaan. Sen avulla johtajat voivat punnita omaa johtamistapaansa sekä heidän johdettavanaan olevien ihmisten tarpeita motivaation, työympäristön ja mieluisaksi koetun johtamistavan valossa.

Henkilökohtainen saavuttaminen -osio

Tämä osio johdattaa yksilöä alkuvaiheen itsensä ymmärtämisestä sen tutkimiseen, miten hän voi kasvaa ja kehittyä henkilökohtaisen saavuttamisen eri osa-alueilla, kuten tavoitteiden asettamisessa. Tämä osio voi muodostaa olennaisen osan henkilökohtaisen tehokkuuden -tai muuta valmennusohjelmaa.

Tehokas myynti -osio

Tämä osio tutkii, miten yksilö lähestyy myynnin ja vaikuttamisen kutakin vaihetta aina valmistautumisesta loppuunsaattamiseen asti. Sitä voidaan räätälöidä yrityksen sisäisiä myyntimalleja vastaavaksi.

Haastattelu -osio

Haastattelu -osio on yksisivuinen lisäosio, joka tarjoaa tarkoituksenmukaisia ja osuvia kysymyksiä käytettäväksi osana valintatapahtumaa. Kysymykset tutkivat hakijan itsetietoisuuden astetta ja tunnistavat henkilön vahvuudet ja kehittymisalueet.

YhteenvetoJokainen on ainutlaatuinen ja niin • on myös heidän Insights Discovery -profiilinsa Yksinkertainen, helposti muistettava • värijärjestelmä, joka tarttuu!Myönteinen, tukea antava kieli auttaa • ajattelemaan: “Minä olen ok, sinä olet ok” Validiteetin jatkuva varmennus • Auttaa ihmisiä saamaan käsityksen • tyylistään ja sen vaikutuksista muihin Auttaa ihmisiä kehittämään • ihmissuhdetaitojaan ja parantaa näin ryhmän suoritusta. Luo myönteisemmän ja tuottavamman toimintaympäristön. Helpon ymmärrettävyyden • ja muistettavuuden ansiosta pitkäaikainen käyttö ja muutos ovat todennäköisempiä

Mitä asiakkaamme sanovat:

“ Henkilöiden on ollut helppo tunnistaa itsensä profiilistaan, mikä on tehostanut oppimista ja auttanut sen käytäntöön soveltamista. Lisäksi Insights Discoveryn kieli on hauska oppia, innoittava kokea ja helppo muistaa.”

Paula OksmanHenkilöstöjohtaja, Ponsse akatemian rehtoriPonsse Oyj

Personal Profile

Lynne-Marie Howden

Insights Learning & Development Ltd

05/06/2006

Chapters:Foundation

Management

Personal Achievement

Effective Selling

Interview

Matti Malli

Insights Discovery -persoonallisuusprofiili on saatavilla yli 30 maassa ja 25 kielellä.

0

3

6

Tietoinen Minä

SININEN

4.16 69%

VIHREÄ

5.32 89%

KELTAINEN

2.64 44%

PUNAINEN

2.16 36%

0

3

6

Vähemmän tietoinen Minä

SININEN

3.36 56%

VIHREÄ

3.84 64%

KELTAINEN

1.84 31%

PUNAINEN

0.68 11%

100

0

100

50

50

EnergianSuuntautuminen

46.9%

Insights Discovery Energian suuntautuminen

Henkilökohtainen Profiili

Suomen Nuorkauppakamarit ry, www.jci.fiToimitusjohtaja Timo Wallenius, timo.wallenius@jci.fi

25

Oy Alfa-Kem Ab valmistaa ja markkinoi ALFA-teollisuuskemikaaleja, BETA-suurkeittiöaineita ja PUHTO-siivousaineita yrityksille, kunnille ja laitoksille. Markkinoimme myös siivouskoneita ja –välineitä sekä teollisuus- ja hygieniapyyhkeitä. 20 henkilön myyntiorganisaatiomme kattaa koko Suomen. Olemme osa pörssinoteerattua kehitysyhtiö Panostaja Oyj:tä.

Yhteydenotot toimitusjohtaja Veli-Heikki Saareen puh. 0400 406 273 tai veli-heikki.saari@alfa-kem.fi. Senaattori 56959

Oy Alfa-Kem Ab • Rataskatu 5 • 15700 Lahti • info@alfa-kem.fi • www.alfa-kem.fi

Tarjoamme sinulle:• haastavan ja vapaan työn • laadukkaat, kilpailukykyiset tuotteet• myyntipiirin Kuopion, Joensuun,

Rovaniemen tai Turun alueella• jatkuvan tuotekoulutuksen ja myyntituen• palkkaus: provisio

Odotamme sinulta:• aktiivisuutta• ahkeruutta ja rehellisyyttä• myyntihenkisyyttä• palvelualttiutta• oppimishalukkuutta• kykyä itsenäiseen työskentelyyn• kokemusta myyntityöstä

Haemme aktiivista yrittäjäpohjaista

M Y Y N T I E D U S T A J A AKuopion, Joensuun, Rovaniemen sekä Turun alueelle

Kotimaista, luotettavaa teknokemiaa vuodesta 1982.

www.aktialkv.fiAktia KiinteistönvälitysRatkaisuja koti-ikävään.

Välityspalkkiomme 4,3% - 4,92% (sis alv 23%) velattomasta myyntihinnasta. Asiakirjakulut 150eur (sis alv23%)

Aktia Kiinteistönvälitys Oy Hyrylänkatu 804300 TUUSULA

Asumisen ammattilainen Aktia kiinteistönvälitys on asunto-ja kiinteistönvälityksen ammattilainen. Ota yhteyttä minuun pohtiessasi asuntosi myyntiä. Teemme yhdessä markkinoin-tisuunnitelman ja sovimme miten asuntosi myynti järjestetään tehokkaimmin, oikeaan hintaan ja toivomallasi aikataululla. Palvelen sinua asuntoasioihin liittyvissä asioissa!

Kiinteistönvälitys•

Vuokravälitys•

Asiakirjapalvelut•

Arviointi•

Timo OjanenKiinteistönvälittäjä, LKVtimo.ojanen@aktialkv.fi

050 505 5396

Yhtenäinen euromaksualue SEPA koskee aivan kaikkia yri-tyksiä, riippumatta siitä toimitaanko kotimarkkinoilla vai kansainvälisesti. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön.

Älä tyydy kalliiksi tuleviin tilapäisratkaisuihin, vaan käänny asiantuntijan puoleen ja laita yrityksesi SEPA-asiat kuntoon nyt. Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe klo 8–18 tai lue lisää nordea.fi/sepa

SEPA koskee jokaista suomalaista yritystä.

Teemme sen mahdolliseksi

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

nordea.fi

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

26

Yrityksen näkövinkkelistä siirtyminen SEPAan on iso askel sähköisten palvelu-jen käyttöönotossa. Uudet eurooppalai-set standardit merkitsevät tuntuvia hyö-tyjä yritykselle.

- Niiden myötä yritys saa käyttöönsä yhden maksutyypin, joka sopii erilaisille maksuille. Nythän erilaiset maksutyyp-pit edellyttävät niille sopivia tietojen tallennusohjelmia, reskontraa sekä käsittelysääntöjä, kertoo johtaja Erkki Saarelainen Nordeasta.

SEPA yhdistää palkanmaksun, maksut kotimaahan ja maksut euroissa euroalu-eella samaan standardiin.

Entä mitä lysti maksaa?

- Totta kai uuden hankkiminen vaatii inves- tointeja, mutta tässä tapauksessa ne maksavat itsensä takaisin sangen nope-asti, sillä järjestelmän päivittäminen yk-sinkertaistuu. Nykyäänhän päivityksiä on tilattava niin palkanlaskentaan kuin laskujen ja ulkomaan maksujen hoita-miseen. Jatkossa tarvitaan vain päivitys maksamisen ohjelmistoon. SEPAa onkin tarkasteltava pitkän tähtäimen inves-tointina, Saarelainen sanoo.

Hän korostaa myös, että tietojärjestel-mien ja ohjelmistojen käyttäjien toimet helpottuvat, kun ohjelmistojen määrä vähenee.

Sähköiset palvelutparantavat bisnestä

Teksti : nordea oyj

SEPA helpottaa myösyrityksen laajentumis-operaatioita maasta toiseen.

- On samantekevää, minne päin euroalu-etta yritys laajenee, maksaminen hoituu euroalueella yhtenäisillä säännöillä. Eu-rotilejä ei tarvita enää useassa maassa. Yksi tili riittää, koskapa maksaminen eu-roissa on samanlaista niin kotimaahan kuin ulkomaille.

- Myös likvidideetin hallinta yksinkertais-tuu, kun yksi tili kertoo, kuinka paljon euroja on käytettävissä, Saarelainen huomauttaa.

E-lasku yksinkertaistaaasioiden hoitoa Asioiden yksinkertaistamiseen ja tehok-kuuden lisäämiseen liittyy myös e-lasku-tus. Sen avulla varmistetaan, että kaik- ki esteet katoavat rahan kotiuttamiseksi yrityksen tilille.

Saarelaisen mukaan e-lasku on nopea ja helppo tapa hoitaa laskutusta.

-On myös muistettava, että mitä helpom-paa laskun maksaminen on sitä nopeam-min lasku tulee hoidetuksi. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi kännykkään tuleva lasku maksetaan saman tien.

Saarelainen uskoo, että myös verkko-kauppa ja siihen liittyvä maksaminen kasvaa voimakkaasti jatkossa. Yhä

E-lasku, verkkokauppa ja yhtenäinen euromaksualue SEPA näyttäytyvät yhä useamminyritysten arjessa. Niiden käyttöön otto luo monia etuja liiketoiminnalle.

useampi yritys harkitsee verkkokaupan perustamista vakituisen kauppapaikan tilalle tai sen rinnalle.

Verkkokaupan kotimaan osuus on kasva-nut ripeästi viime vuosina. Verkkokaup-patilaston luvut vuodelta 2010 kertovat, että verkkokaupan kokonaismäärä oli viime vuonna noin 9,4 miljardia euroa, mistä kotimaahan jäi reilut 80 prosenttia.Saarelaisen mukaan edelleen tavoitelta-va osuus on kuitenkin 1,6 miljardia euroa, mikä siirtyy verkkokaupassa ulkomaille.- Verkkokauppa helpottaa ostamista rat-kaisevasti. Ostaja voi mennä nettiin kun hänelle sopii, tilata tavarat ja maksaa ne.

Myyjää puolestaan on tyytyväinen, kun maksaminen tapahtuu tavaran tilaami-sen yhteydessä.

- Myyjän likvidideetin hallinta ei juuri voi tehokkaammaksi tulla, Saarelainen sa-noo.

Mistä yritysten kannattaa aloittaa e-palveluidenkäyttöönotto?

-B-to-b-liiketoimintaa harjoittaville luon-nollinen aloituspaikka on e-lasku. Kulut-tajakaupan puolella se voisi olla verk-kokauppa ja e-maksun käyttäminen.

27

Yhtenäinen euromaksualue SEPA koskee aivan kaikkia yri-tyksiä, riippumatta siitä toimitaanko kotimarkkinoilla vai kansainvälisesti. Muutoksia tulee laskujen ja palkkojen maksamiseen, suoraveloitukseen, korttimaksamiseen sekä tilinumeroiden käyttöön.

Älä tyydy kalliiksi tuleviin tilapäisratkaisuihin, vaan käänny asiantuntijan puoleen ja laita yrityksesi SEPA-asiat kuntoon nyt. Soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe klo 8–18 tai lue lisää nordea.fi/sepa

SEPA koskee jokaista suomalaista yritystä.

Teemme sen mahdolliseksi

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

nordea.fi

28 28

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

--Vuoden Positiivisin

Suomalainen 2011

AnteroMertaranta

29

Harva asia sytyttää suomalaiset yhtä tehokkaasti kuin Antero Mertarannan urheiluselostus. Mertaranta pitää kat-sojat otteessaan, ja välittää urheiluta-pahtumien hienoimman puolen: yhteen-kuuluvuuden ja positiivisen energian. Ja mies itse suorastaan pursuaa iloista pe-ruspositiivista henkeä. Ei siis ihme, että selostaja ja toimittaja Antero Mertaranta valittiin Vuoden 2011 Positiivisimaksi suomalaiseksi.

Hän myöntää itsekin, että positiivisuus on yksi hänen keskeisimpiä luonteen-piirteitään. ”Ehkä se johtuu jo siitäkin, että suonissani virtaa karjalaisverta”, Mertaranta sanoo. ”Olen tällainen elämän humoristi.”

Urheiluselostaja Antero Mertaranta (s.1956) on antanut äänen ja kasvot suomalaiselle urheilulle. Hänestä on kas-vanut modernin ajan Pekka Tiilikainen, jonka sinivalkoisessa äänessä kuuluu suomalaisuus sen hohdokkaimmissa ulot-tuvuuksissa ja sävyissä. Jääkiekon MM-kisoissa 2011 hänen mukaansatempaa-vat selostuksensa olivat monelle kisoja seuraavalle yhtä tärkeitä kuin itse ottelut. Mertaranta selosti myös Suomen edel-lisen, voitokkaan kultamitaliottelun Tuk-holmassa vuonna 1995. Hänen äänen- sä on tehnyt omalta osaltaan niistä unoh-tumattomat.

Antero Mertaranta on ollut monessa mukana; urheiluselostusten lisäksi television viihdeohjelmissa, yrittäjänä, jääkiekkojunnujen valmentajana, palo-miehenä ja muusikkona. Hänet palkittiin viime vuonna Radio Gaalassa ”Kaikkien aikojen radiopersoonana”. Mertaranta on osoittanut ennakkoluulottomuutta ja ylittämätöntä huumorintajua kaikissa toi-missaan. Kun muut tyytyvät tekemään, mitä osaavat, Mertaranta on tehnyt ja tekee, mitä hän haluaa. Positiivisena persoonana hän näyttää esimerkkiä in-nostumalla työstään kerta toisensa jäl-keen – ja laittamalla itsensä toistuvasti likoon.

Opettajasta selostajaksi

Mertaranta opiskeli 1980-luvulla Jyväs-kylässä peruskoulun opettajaksi, mutta

TEKSTI: Reino Rasilainen

ala-asteen oppilaat eivät saaneet kauaa nauttia suulaan opettajan tunneista. Vuo-sikymmenen lopulla Mertaranta hakeutui lahtelaisen paikallisradioon Rytmiradio Lahteen selostamaan jääkiekkoa. ”Olen ollut pienestä asti urheilusta kiinnostunut. Minun oli helppo hypätä tuohon hom-maan, koska tunsin paljon urheiluelämää ja hyvin monia lajeja. Siirtyminen oli jopa loogista”, Mertaranta kertoo. ”Olen myös aina ollut puheilmaisusta kiinnostunut, ja miksei myös esiintymisestä – ja nuorem-pana ihan esillä olostakin...”

Lopullinen uravalinta, jota Mertaranta itse luonnehtii ”hirveäksi vahingoksi” tapahtui 1990-luvun alussa, kun hän haki toimit-tajaksi Yleisradioon. ”Pääsin testeihin, ja sitä kautta sisään”, Mertaranta sanoo.

Tietoa ja tunnetta

Kun kuuntelee Mertarannan innoittunut-ta otteluselostusta, ei tule ajatelleeksi, kuinka paljon taustatyötä yksi selostus vaatii. ”Minulta on usein kysytty – onnek-si nykyään jo harvemmin, että mitä sinä silloin teet kun et selosta”, Mertaranta sanoo. ”Kun olen ollut mukana koulut-tamassa toimittajia ja opiskelijoita, olen aina sanonut, että työssä tärkeintä se, että perusta on rakennettu kuntoon. On seurattava asioita, perehdyttävä asioihin, otettava selvää asioista.”

Mutta totta kai selostaminen on työn varsinainen suola. ”Urheiluselostajan tehtävänä on välittää asioita katsojille, ja silloin on tärkeää heittäytyä itse mukaan. Yritän välittää sen mitä koen ja tunnen”, Mertaranta sanoo ”Itse selostustapah-tuma on kunkin ihmisen persoonallinen tuotos. Urheilun selostamisen rikkaus on juuri siinä, että ihmiset tekevät sitä eri tavalla.”

Antero Mertaranta on tehnyt työnsä todel-lakin omalla tavallaan. Hänen lukuisista huudahduksistaan ja ilmaisuistaan, kuten ”Ihanaa, Leijonat, ihanaa!”, ”Se on siinä!” tai ”Taivas varjele!” on tullut ikivihreitä. Vii- me kevään MM-jääkiekkokisojen aikaan Mertarannan reaktio Mikael Granlundin kuuluisaan ilmaveivi-maaliin oli pitkään YLE Areenan katsotuin video – katso-tumpi kuin itse ilmaveivi. ”Tärkeissä ot-

Mitä yhteistä on piispa Eero Huovisella, Aleksander Stubbilla, Pirjo Kauppisella, KiiraKorvella ja Arto Mertarannalla? He ovat ”Vuoden posiivisimpia suomalaisia”.

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

teluissa ei tarvitse hakea fiilistä”, Mer-taranta toteaa. ”Huippu-urheilu, samoin kuin vaikka huipputaide tai -musiikki, vie mennessään. Samanlaisia vahvoja tunne-elämyksiä koen monella muullakin estradilla kuin urheilussa, mutta katso-jana.”

Allstars-pelaaja

Suuri yleisö tuntee Mertarannan ennen kaikkea jääkiekkoselostajana, mutta hän itse tunnustaa katsovansa mieluummin jalkapalloa. ”Erityisesti Englannin liiga on ollut jo nuoruudesta lähtien lähellä sy-däntäni.” Mutta Mertarannan varsinainen ”leipälaji” on ollut pesäpallo. ”Pelasin aikanaan pesäpalloa viistoista vuotta Ykköspesiksessä ja Suomensarjassa”, Mertaranta sanoo. ”Olen ollut aina pe-rusnopea, joten pelasin lähes koko urani numerolla yksi, eli kärkietenijänä. Ulko-kentällä toimin ykkösvahtina.”

Urheilun lisäksi Mertarannalta on riittänyt koko elämänsä ajan aikaa ja energiaa myös musiikkiin. Nuoruuden harras-tus jatkuu yhä, vieläpä ”oman” yhtyeen merkeissä . Anza Mertaranta All Stars on perustettu syksyllä 2004, Mertaranta on yhtyeen rumpali. ”Teemme vuosit-tain tasan 30 keikkaa, mikä alkaa olla maksimi, sen me pystymme hoitamaan”, Mertaranta kertoo. ”Kesän keikat ovat takana, ja jatkamme syyskuun loppu-puolella kohti pikkujoulukautta, ja sitten taas tauko.”

Kesällä 2010 Anza Mertaranta All Stars julkaisi kappaleen ”Sinistä ja vihreää”, josta tuli radiosoitossa kesähitti. Innok-kaat fanit ovat jo pitkään odotelleet yhty-eeltä albumia. ”Levyä on pitkään mietitty ja suunniteltu, mutta sen tekeminen on kuin Iisakin kirkon rakentamista. Minua ja basistia lukuun ottamatta kaikki ovat am-mattimuusikoita, joten kaiken kaikkiaan hommassa on paljon säätämistä.”

Vapaa toimija

Vaikka Mertaranta onkin selostanut säännöllisesti Yleisradiossa, hän on jo toistakymmentä vuotta ollut free lancer. Urheiluselostusten lisäksi hänet tun-netaan ”Se on siinä” ja ”Urheiluhullut”

J C I - M E R I I T T I 3 / 2 0 1 1

30

Valintakriteerit

Vuoden Positiivisin suomalainen on henkilö, joka voi olla nuori tai vanha, mies tai nainen, urheilija tai johtaja, opettaja tai hoitaja. Hänen ammatillaan ei ole väliä, mutta on tärkeää, että hän on henkilö, joka voi toimia esikuvana meille muille, koska

• hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta,• hänen saavutuksensa ovat merkittäviä,• hän auttaa myös muita onnistumaan, on innostunut ja palveluhenkinen,• hän on pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa,• hän on oman tiensä kulkija, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin.

Palkinnon voi vaihtoehtoisesti saada myös organisaatio; yritys tai yhteisö, joka on toiminnallaan vaikuttanut ympäristössään positiivisesti edellä mainit-tujen kriteerien mukaisesti.

-ohjelmien juontajana. Lisäksi hän on esiintynyt usein erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomea. ”Tällaisella työkuvalla haluan jatkaa, oman työn sääteleminen sopii minulle hyvin”, Mertaranta toteaa. Sen sijaan konkreettisista tulevaisuuden-suunnitelmista hän on vaitonainen. ”Jo keväästä lähtien minulta on asiaa tiedus-teltu, ja vastaan yhä yhtä omaperäisesti: no comments”, Mertaranta toteaa. ”Olen ollut elämän realisti, en maalaile mitään haavekuvia, ja otan vastaan sen mikä tu-lee. Se on elämässä hyvä konsti.”

Jalat maassa -asenne on auttanut häntä myös kestämään välillä hyvinkin hurjan

Projektista tulihyvä mieli

Vuoden Positiivisin Suomalainen projekti on kansallinen projekti joka toteutetaan yhteistyössä Positiivareiden kanssa. Kamarit valitsevat ja palkitsevat paik-kakuntansa oman Vuoden Positii-visimman henkilön joka etenee loppukilpailuun kilpailemaan Vuo-den Positiivisimman Suomalaisen tittelistä. Valintaraati koostuu VPS projektin yhteistyökumppaneista sekä SNKK:n ja Positiivareiden edustajista.

On ollut ilo huomata, miten ka-marit ovat löytäneet ja ottaneet tämän projektin omakseen. Pro-jekti on loistava mahdollisuus vai-kuttaa positiivisesti ympäröivään yhteiskuntaan – ja samalla saada positiivista julkisuutta kamarille ja luoda yhteistyökumppanisuhteita alueen yrittäjiin. Positiivisuus myy hyvin! Moni kamari on järjestänyt projektin ympärille suuren tapah- tuman tai yhdistänyt sen jo ole-massa olevaan kyläjuhlaan. Tämä projekti kiinnostaa ihmisiä joka puolella, se on näkyvä ja kuuluva projekti ja sitä myötä myös poten-tiaalinen rahaprojekti kamarille.

Tänä vuonna olemme nähneet upeita kamaritoteutuksia, hienoja arjen sankareita, positiivisia ka-marilaisia ja peukutuksen arvoi-sia Jiiceitä. Tästä projektista tuli kaikille hyvä mieli! Ja loppuhui-pennuksena sain halata Antero Mertarantaa, Vuoden Positiivisin-ta Suomalaista 2011.

Katja Häkkinen,Espoon Nuorkauppakamari, Vuoden Positiivisin Suomalainen 2011 Projektipäällikkö

julkisuusmylläkän. ”Ei tämä työntekoa kummempaa hommaa ole, vaikka välillä muilla tuntuu menevän kovempaa kuin itsellä. Julkisuus ei ole minua muuttanut miksikään, olen aivan samanlainen ih-minen kuin olen aina ollut”, Mertaranta sanoo. ”Ehkä olen entistä enemmän op-pinut arvostamaan yksityisyyttä, omaa yksityistä aikaa, hengähdysaikaa.”

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

Kuka on vuoden 2011 nuori johtaja?Vuoden Nuori Johtaja on vuosittain järjestettävä kilpailu, jonka tavoitteena on nostaa esiin taitavia nuoria johtajia ja kannustaa nuoria hakeutumaan johtotehtäviin sekä kehittymään johtajina.

Turun Kauppakorkeakoulun johtaja, professori Satu Lähteenmäen mukaan alle nelikymppinen on liian nuori johtajaksi. Vuoden Nuori Johtaja –kilpailun tavoitteena on osoittaa väite vääräksi. Suomalaisis-ta yrityksistä ja julkishallinnon organisaatioista eläköityy lähivuosina suuri määrä johtoporrasta. Samalla johtaminen itsessään on murrok-sessa, sillä työntekijä- ja johtajapolven nuorentuessa johtajuuden edellytykset ja haasteet muuttuvat. Julkisuudessa ovat kuitenkin eni-ten esillä väistyvien sukupolvien edustajat, mikä näkyi muun muassa Suomen Nuorkauppakamarit ry:n tekemässä johtajuustutkimuksessa - suomalaisten ihailemia johtajia ovat Kirsti Paakkanen, Jorma Ollila ja vänrikki Koskela. Suomessa on siis tilausta sekä nuorille johtajille että uuden sukupolven esikuville.

Vuonna 2007 ensi kertaa järjestetty Vuoden Nuori Johtaja -kilpailu pyrkii kannustamaan nuoria johtotehtäviin identifioimalla ja nostamal-la esiin uuden sukupolven huippujohtajia. Etsimme alle 40-vuotiasta, vastuullisissa johtotehtävissä työskentelevää henkilöä, jonka toiminta johtajana on esimerkillistä. Vuoden nuoren johtajan työpaikkana voi olla niin liikeyritys, julkishallinnon organisaatio kuin järjestökin - olen-naista on, että hänellä on johtajan vastuu niin asioista kuin ihmisistä

ja hän työllään toimii kannustavana esimerkkinä ja uuden sukupolven johtajien esikuvana. Vuoden Nuoren Johtajan ohella etsimme myös Suomen edustajaa kansainväliseen Creative Young Entrepeneur – kilpailuun.

Vuonna 2010 Vuoden Nuori Johtaja palkinnon sai pelastusjohtaja Piia Vähäsalo. Vuonna 2009 palkittu Mikko Wirén on palkittu lisäksi työstään Nuorkauppakamarin maailmanlaajuisella tunnustuksella The Young Outstanding Person of the World. Aiemmin Vuoden Nuori Johtaja -kilpailun ovat voittaneet Valtter Kari, Pöyry CM Oy:stä sekä Pekka Kopra, Versowood Oy:stä.

Kilpailu käynnistyy 5.9.2011 ja hakuaikapäätty 31.10.2011. Lue lisää osoitteestawww.nuoretmenestyjat.fi

Lisätietoja:Suomen Nuorkauppakamarit ry.Tero RantaruikkaNuoret Menestyjät -projektipäällikkötero.rantaruikka@jci.fi, 050-910 5810