Talvilukukausi: 2005Talvilukukausi: 2005

Seminaari: MediasuomeaSeminaari: Mediasuomea

RyhmRyhmään nimi: Sanojen tielln nimi: Sanojen tiellää

Opettaja: Hanna MOpettaja: Hanna Mäännikknnikköö

RyhmRyhmää: Tanja M: Tanja Määkelkelää

Elena Elena KlementyevaKlementyeva

Elena Elena VeshnyakovaVeshnyakova

David David KotthausKotthaus

MeitMeitää kiinnostaa:kiinnostaa:

1.1. Suomen kirjallisuuden historiaSuomen kirjallisuuden historia2.2. Suosituimmat kirjailijatSuosituimmat kirjailijat3.3. Kansallinen kirjallisuusKansallinen kirjallisuus

Ensimmäinen osa:

Ennen:Agricolasta vuoteen 1950

MitMitää on on kirjallisuuskirjallisuus(Lena (Lena KlementyevaKlementyeva))

�� Kirjallisuus on kirjoitettua kieltKirjallisuus on kirjoitettua kieltää, , sanataidettasanataidetta..

�� ““KirjallisuusKirjallisuus”” merkitsee kirjaliista kaanonia eli tiettymerkitsee kirjaliista kaanonia eli tiettyää kirjoitettujen kirjoitettujen tekstien joukkoa. tekstien joukkoa.

�� YleensYleensää kkääsitteellsitteellää kirjallisuus viitataan kaunokirjallisiin teksteihin kirjallisuus viitataan kaunokirjallisiin teksteihin (runoihin, romaaneihin ja novelleihin)(runoihin, romaaneihin ja novelleihin)

KalevalaKalevala�� KalevalainenKalevalainen runousrunous on on

syntynytsyntynyt viimeistviimeistäääännrautakaudellarautakaudella..

�� VanhempiaVanhempia, , ššamanistisiaamanistisiaaiheitaaiheita jopajopa kivikaudeltakivikaudelta, , seksekääuudempiauudempia, , kristillisenkristillisen ajanajanaiheitaaiheita. .

�� VanhaVanha kalevalainenkalevalainen runousrunouskertookertoo niinniin arjestaarjesta, , ihmissuhteistaihmissuhteista, , myyteistmyyteistää, , kuinkuinhistoriallisistahistoriallisista tapahtumistakintapahtumistakin. .

RUOTSIN VALLAN AIKARUOTSIN VALLAN AIKAKeskiaikainen kirjallisuus (1155Keskiaikainen kirjallisuus (1155--1523)1523)

�� KristinuskonKristinuskon ja ja lläänsimaisennsimaisen sivistyksensivistyksen vaikutusvaikutus

�� BBalladintapaisiaalladintapaisia laulujalauluja ((ElinanElinan surmasurma ((KanteletarKanteletar) ) ) ) kristillisperkristillisperääisiisiää legendojalegendoja ((PiispaPiispa HenrikinHenrikin surmavirsisurmavirsi((KanteletarKanteletar)), , seksekää joitakinjoitakin historiallisiahistoriallisia runoelmiarunoelmia. .

�� PakanallisetPakanalliset ja ja kristillisetkristilliset kkääsityksetsitykset ovatovat runoissarunoissamonellamonella tavallatavalla toisiinsatoisiinsa sekaantuneinasekaantuneina. .

Keskiaikainen kirjallisuusKeskiaikainen kirjallisuusPuhtaastiPuhtaasti kirjallisiakirjallisia muistomerkkejmuistomerkkejää

keskiajaltakeskiajalta on on SuomessaSuomessa vväähhäänn..

�� latinankielisilatinankielisiää virsivirsiää ja ja koululaulujakoululauluja((PiaePiae CantionesCantiones))

�� messukirjamessukirja MissaleMissale AboenseAboense((painettupainettu vuonnavuonna 14881488) ) -->>

�� piispainkronikkapiispainkronikka

Suomen kielellSuomen kielellää kirjoitetut tekstit ovat kirjoitetut tekstit ovat harvoja.harvoja.

UskonpuhdistusUskonpuhdistus (1523(1523--1557)1557)

�� SuomenSuomen kirjakielenkirjakielen ja ja suomalaisensuomalaisenkirjallisuuden kirjallisuuden syntyminensyntyminen..

�� SuomenkielisenSuomenkielisen kirjallisuuden kirjallisuuden perustajaperustaja on on TurunTurun piispapiispa MikaelMikaelAgricolaAgricola. . TeoksetTeokset: : ABCkirja(1543ABCkirja(1543), ), RucouscirjaRucouscirja (1544), (1544), KKääsikirjasikirjaCastestaCastesta (1549)ja (1549)ja muutmuut..

�� Agricolan aikalaiset: Agricolan aikalaiset: lainsuomentajalainsuomentaja HerraHerra MarttiMartti ja ja messunmessun kkääääntntääjjää Mathias Mathias JohannisJohannis..

Turun akatemian alkuaikaTurun akatemian alkuaika�� SuomeenSuomeen perustetiinperustetiin kolmekolme kirjapainoakirjapainoa..

�� SuuriSuuri tapahtumatapahtuma kirjallisuudessakirjallisuudessa: : kokokoko RaamatunRaamatunsuomennossuomennos ((16421642))

�� MyMyööhemminhemmin valmistuivatvalmistuivat virsikirjavirsikirja ((vuodeltavuodelta 17011701) ja ) ja koraalikirjakoraalikirja (1702)(1702)

�� RunoilijatRunoilijat: : LauriLauri TammelinusTammelinus ((saarnojensaarnojen kirjailijakirjailija), ), JuhanaJuhana CajanusCajanus ja ja EerikEerik CajanusCajanus ((virsirunoilijatvirsirunoilijat), ), MattiasMattiasSalamniuSalamniuss ((IloIlo--LauluLaulu JesuxestaJesuxesta. ). )

ValistusaikaValistusaika

�� 17001700--luvulla luvulla henkisesshenkisessää eleläämmäässssää tapahtuitapahtuijyrkkjyrkkää muutosmuutos. . TieteetTieteet vapautuivatvapautuivat kirkonkirkonholhouksestaholhouksesta ja ja alkoivatalkoivat kehittymkehittymäääänn omiaomiateitteitäääänn. .

�� JuhanaJuhana WegeliusWegelius ((SaarnakirjaSaarnakirja), ), SimoSimo ja ja HenrikHenrik AchreniusAchrenius ((runoilijatrunoilijat))

�� RuotsinRuotsin valtakunnanvaltakunnan lakilaki ilmestyiilmestyi suomeksisuomeksivuonnavuonna 17591759..

�� H. G. H. G. PorthanPorthan. . SuomenSuomen kirjallinenkirjallinen seuraseura eli eli AuroraAurora--seuraseura. . EnsimmEnsimmääineninen suomalainensuomalainensanomalehtisanomalehti TidningarTidningar UtgifneUtgifne AfAf et et SSäällskapllskap i i ÅÅbobo..

18001800--luvun alku: Romantiikka ja luvun alku: Romantiikka ja KansalliskirjallisuusKansalliskirjallisuus::(David (David KotthausKotthaus))

�� Vuonna 1800 alkoi suomen Vuonna 1800 alkoi suomen kansalliskirjallisuuden aikakansalliskirjallisuuden aika

�� 1809 loppui Ruotsin valta Suomessa ja Suomi 1809 loppui Ruotsin valta Suomessa ja Suomi joutui Venjoutui Venääjjään vallan alle. n vallan alle.

�� Mutta sivistys, hallintoMutta sivistys, hallinto-- ja talousja talous--asiat hoidettiin asiat hoidettiin edelleen vain ruotsiksi edelleen vain ruotsiksi

�� Melkein kaikki kirjat kirjoitettiin ruotsiksi Melkein kaikki kirjat kirjoitettiin ruotsiksi �� => Siksi suomen kielell=> Siksi suomen kielellää ja Kirjailijoilla oli iso ja Kirjailijoilla oli iso tehttehtäävvää..

Helsingin romantikotHelsingin romantikot

�� Helsingin Romantikot aloittivat toimintansa Helsingin Romantikot aloittivat toimintansa 1822, sen j1822, sen jäälkeen kun Carl Axel lkeen kun Carl Axel GottlundGottlund oli oli karkotettu maasta. karkotettu maasta.

�� Turun yliopistossa alkoi opiskella kolme ihmisiTurun yliopistossa alkoi opiskella kolme ihmisiää: : Johan Ludvig Runeberg, Elias LJohan Ludvig Runeberg, Elias Löönnrot ja Johan nnrot ja Johan Vilhelm Snellman Vilhelm Snellman

�� He perustuivat 1831 "lauantaiseuran", He perustuivat 1831 "lauantaiseuran", ensimmensimmääisen suomenkielisen kirjallisuusseuranisen suomenkielisen kirjallisuusseuran

Johan Ludvig Runeberg (1804 Johan Ludvig Runeberg (1804 --1877):1877):

�� HHään varttui Vaasassa ja opiskeli Turussan varttui Vaasassa ja opiskeli Turussa�� HHään tapasi Elias Ln tapasi Elias Löönnrotin ja Johan Vilhelm nnrotin ja Johan Vilhelm Snellmanin Turussa ja he perustivat Snellmanin Turussa ja he perustivat "lauantaiseuran"lauantaiseuran““

�� HHäänen kuuluisin teos on "nen kuuluisin teos on "FFäänriknrik StStåålsls SSäägnergner" " (V(Väänrikin nrikin StStåålinlin tarinat)tarinat)

�� -- DikterDikter I (1830) I (1830) -- DikterDikter II (1833) II (1833) -- DikterDikter III (1843) III (1843) -- FFäänriknrik StStåålsls SSäägnergner (1848 (1848 -- 1860) 1860)

Elias LElias Löönnrot (1802 nnrot (1802 -- 1884)1884)

�� HHään oli ln oli lääääkkääri (Kajaanissa) ja suomen kielen ri (Kajaanissa) ja suomen kielen professori Helsingissprofessori Helsingissää. .

�� Vanha Kalevala: 32 laulua ja 12078 sVanha Kalevala: 32 laulua ja 12078 sääettettää�� Uusi Kalevala: 50 laulua ja 22795 sUusi Kalevala: 50 laulua ja 22795 sääettettää�� -- Vanha Kalevala (1835 Vanha Kalevala (1835 -- 1836) 1836) -- Kanteletar (1840 Kanteletar (1840 -- 1841) 1841)

-- Uusi Kalevala (1849)Uusi Kalevala (1849)

Zach(a)ris Topelius(1818 Zach(a)ris Topelius(1818 -- 1898)1898)

�� Zach(a)ris Topelius oli suomen kirjailija, toimittaja ja myZach(a)ris Topelius oli suomen kirjailija, toimittaja ja myöös dosentti s dosentti ja suomen historian professori Helsingin yliopistossaja suomen historian professori Helsingin yliopistossa

�� HHään kirjoitti historiallisia kirjoja ja erityisesti paljon satujan kirjoitti historiallisia kirjoja ja erityisesti paljon satuja�� Satuja: Satuja:

1. 1. SagorSagor (1847 (1847 -- 1852) 1852) 2. 2. LLääsningsning for for barnbarn (1865 (1865 -- 1896) 1896) 3. jne.... 3. jne....

Historiallisia romaaneja: Historiallisia romaaneja:

1. 1. FFäältskltskäärnsrns II--IV (1851 IV (1851 -- 1866) 1866) 2. 2. VinterkvVinterkväällarllar (1880 (1880 -- 1897)1897)

18001800--luvun loppu: realismin aikaluvun loppu: realismin aika

�� Vuonna 1800 alkoi "Realismin aika" (oikea Vuonna 1800 alkoi "Realismin aika" (oikea alku noin 1850)alku noin 1850)

�� Monet kirjailijat kirjoittivat enemmMonet kirjailijat kirjoittivat enemmään n jokapjokapääivivääisistisistää asioista, toisin kuin asioista, toisin kuin esimerkiksi Runeberg tai Lesimerkiksi Runeberg tai Löönnrotnnrot

Aleksis Kivi (1834 Aleksis Kivi (1834 -- 1872)1872)

�� Kiven ensimmKiven ensimmääinen ninen nääytelmytelmää "Kullervo" otettiin vastaan "Kullervo" otettiin vastaan mymyöönteisesti. Hnteisesti. Hään kirjoitti myn kirjoitti myöös ensimms ensimmääisen suomen isen suomen romaanin "Seitsemromaanin "Seitsemään veljestn veljestää", mutta t", mutta täämmää kirja otettiin kirja otettiin tosi huonosti vastaan.tosi huonosti vastaan.

�� Kivi oli kKivi oli kööyhyhää ja sairastui psyykkisesti 1870 ja siksi hja sairastui psyykkisesti 1870 ja siksi hään n kuoli 1872.kuoli 1872.

�� -- Kullervo (1864) Kullervo (1864) -- Nummisuutarit (1864) Nummisuutarit (1864) -- SeitsemSeitsemään veljestn veljestää (1870)(1870)

Minna Canth (1844 Minna Canth (1844 -- 1897)1897)

�� Minna Canth asui JyvMinna Canth asui Jyvääskylskyläässssää, h, hään oli jn oli jäääänyt aikaisin nyt aikaisin leskeksi ja siksi hleskeksi ja siksi hään muutti Kuopioonn muutti Kuopioon

�� SiellSiellää hhään kirjoitti paljon kirjoja tyn kirjoitti paljon kirjoja työöllääisistisistää ja heidja heidään n ongelmista.ongelmista.

�� Minna Canth aloitti nykyaikaisen suomen realisminMinna Canth aloitti nykyaikaisen suomen realismin�� -- TyTyöömiehen vaimo (1885) miehen vaimo (1885)

-- Papin perhe (1891) Papin perhe (1891) -- Liisa (1895)Liisa (1895)

Kirjallisuus 1900Kirjallisuus 1900--19501950(Tanja M(Tanja Määkelkelää))

�� Kirjailijat:Kirjailijat:�� Modernismi vahvistuu 1910Modernismi vahvistuu 1910--luvulla. Ennen kaikkea luvulla. Ennen kaikkea

ruotsinkielisellruotsinkielisellää puolella on loistava lyyrikko EDITH puolella on loistava lyyrikko EDITH SSÖÖDERGRAN. Realismi nousee uudelleen. Sen tDERGRAN. Realismi nousee uudelleen. Sen täärkeimpirkeimpiääniminimiää ovat Rantamalasta Maiju Lassilaksi muuntunut ovat Rantamalasta Maiju Lassilaksi muuntunut Algot Untola, Joel Lehtonen, Ilmari Kianto, Maila Talvio Algot Untola, Joel Lehtonen, Ilmari Kianto, Maila Talvio seksekää taitava novellisti ja ntaitava novellisti ja nääytelmytelmääkirjailija Maria Jotuni. kirjailija Maria Jotuni. TTäämmään ohella itse asiassa valtavirtauksena on n ohella itse asiassa valtavirtauksena on jjäälkijlkijäättttööinen talonpoikaisinen talonpoikais-- ja maaseutukuvaus. ja maaseutukuvaus.

SYMBOLISMIN TULO SYMBOLISMIN TULO

�� TTäättää kkäääännettnnettää on pitkon pitkääään kutsuttu Eino Leinon antaman n kutsuttu Eino Leinon antaman nimen mukaan uusromantiikaksi, mutta itse asiassa se nimen mukaan uusromantiikaksi, mutta itse asiassa se on kansainvon kansainväälisen symbolismin suomalainen muunnos. lisen symbolismin suomalainen muunnos.

�� Karelianismi ja suomalaisen kultakauden taide Karelianismi ja suomalaisen kultakauden taide kokonaisuudessaan oli juuri tkokonaisuudessaan oli juuri täättää. .

�� Eino Leino nousi nopeasti nuorsuomalaisten PEino Leino nousi nopeasti nuorsuomalaisten Pääiviväälehden lehden piirin johtavaksi runoilijaksi. Hpiirin johtavaksi runoilijaksi. Häänen symbolisminsa oli nen symbolisminsa oli kansallista (Helkavirsikansallista (Helkavirsiää 1903, 1916), kun L. Onerva 1903, 1916), kun L. Onerva suuntautui kosmopoliittissuuntautui kosmopoliittis--yksilyksilöölliselle linjalle: lliselle linjalle: naistaiteilijuuttanaistaiteilijuutta kkääsittelevsittelevää MirdjaMirdja (1908) ja lukuisat (1908) ja lukuisat runokokoelmat. Symbolismin mahdikkain saavutus on runokokoelmat. Symbolismin mahdikkain saavutus on IrmariIrmari RantamalanRantamalan Harhama (1909).Harhama (1909).

TULENKANTAJIEN TTULENKANTAJIEN TÄÄHDENLENTO HDENLENTO

�� Suomenkielisen kirjallisuuden nSuomenkielisen kirjallisuuden nääkyvin ja hyvin kyvin ja hyvin markkinoitu ilmimarkkinoitu ilmiöö olivat tulenkantajat, itsenolivat tulenkantajat, itsenääisen Suomen isen Suomen ensimmensimmääinen uusi kirjallinen sukupolvi. He muunsivat inen uusi kirjallinen sukupolvi. He muunsivat lläähinnhinnää saksalaisen ekspressionismin ja ranskalaisen saksalaisen ekspressionismin ja ranskalaisen viihdekirjallisuuden ideoita. viihdekirjallisuuden ideoita. TulenkantajuusTulenkantajuus oli 20oli 20--luvun luvun lyhytaikainen ilmilyhytaikainen ilmiöö, ja sen edustajat kypsyiv, ja sen edustajat kypsyiväät kukin t kukin suuntaansa: P. Mustapsuuntaansa: P. Mustapääää (Martti Haavio), Olavi (Martti Haavio), Olavi Paavolainen, Katri ja Erkki Vala, Mika Waltari ja Lauri Paavolainen, Katri ja Erkki Vala, Mika Waltari ja Lauri Viljanen. Tulenkantajista riippumattomien runoilijoiden Viljanen. Tulenkantajista riippumattomien runoilijoiden ttäärkein oli Aaro Hellaakoski .rkein oli Aaro Hellaakoski .

MODERNISMIN VOITTO MODERNISMIN VOITTO

�� SotaSota--aika 1939aika 1939--1944 ei tuottanut paljonkaan merkitt1944 ei tuottanut paljonkaan merkittäävvääääkirjallisuutta, mutta vuodesta 1945 lkirjallisuutta, mutta vuodesta 1945 läähtien padotut htien padotut voimat purskahtivat esiin. Uusia merkittvoimat purskahtivat esiin. Uusia merkittääviviää kertojia kertojia olivat mm. Olavi Siippainen ja Eila Pennanen.olivat mm. Olavi Siippainen ja Eila Pennanen.

�� Proosakerrontaan modernismi tuli kertojan Proosakerrontaan modernismi tuli kertojan kaikkitietkaikkitietäävyydestvyydestää luopumisen ja todellisuuskuvauksen luopumisen ja todellisuuskuvauksen sattumanvaraisuuden merkeisssattumanvaraisuuden merkeissää. Keskeisi. Keskeisiää 5050--luvulla luvulla alkaneita modernisteja ovat Veijo Meri ja Antti Hyry. alkaneita modernisteja ovat Veijo Meri ja Antti Hyry. Modernistinen kerronta vaikutti myModernistinen kerronta vaikutti myöös realisteina s realisteina alkaneisiin, kuten Juha Mannerkorpeen ja Jorma alkaneisiin, kuten Juha Mannerkorpeen ja Jorma Korpelaan. Korpelaan.

SarjakuvaSarjakuva onon……

((AljonaAljona VeshnyakovaVeshnyakova))�� esitysmuotoesitysmuoto, jossa joukko per, jossa joukko peräättttääisiisiää kuvia muodostaa kuvia muodostaa

yhtenyhtenääisen tarinan. Kuvissa saattaa olla kirjoitettua isen tarinan. Kuvissa saattaa olla kirjoitettua tekstitekstiää puhekielien ja kuvatekstien muodossa. puhekielien ja kuvatekstien muodossa. YleisimmYleisimmäät sarjakuvan t sarjakuvan tyypittyypit ovat ovat sanomalehtistripitsanomalehtistripit, , sarjakuvalehdetsarjakuvalehdet ja ja ––albumitalbumit..

�� SanomalehtistripissSanomalehtistripissää on yleenson yleensää kolme ruutua ja se on kolme ruutua ja se on usein mustavalkoinen. Albumit voivat olla vusein mustavalkoinen. Albumit voivat olla väärillisirillisiää, mutta , mutta usein nekin ovat mustavalkoisia. Sarjakuvia julkaistaan usein nekin ovat mustavalkoisia. Sarjakuvia julkaistaan mymyöös s webisswebissää. .

Sarjakuvan pioneeritSarjakuvan pioneerit�� Sarjakuva syntyi helmikuun 16. pSarjakuva syntyi helmikuun 16. pääiviväännää 1896, kun 1896, kun

Richard Richard FeltonFelton OutcoultinOutcoultin piirtpiirtäämmää YellowYellow KidKid ilmestyi ilmestyi New York World New York World ––lehdesslehdessää. Teksti oli upotettu pojan . Teksti oli upotettu pojan yyööpukua muistuttavan keltaisen kauhtanan pukua muistuttavan keltaisen kauhtanan poimuihin.poimuihin.

�� OutcoultinOutcoultin pojan pojan veljinaveljina olivat olivat KissalanKissalan pojat (The pojat (The KatzenjammerKatzenjammer KidsKids).). Sarjakuva syntyi 1897 ja oli Sarjakuva syntyi 1897 ja oli hengisshengissää vielvielää 19801980--luvulla. luvulla. KatzenjammerKatzenjammer on saksaa on saksaa ja tarkoittaa krapulaa. Piirtja tarkoittaa krapulaa. Piirtääjjään nimi oli n nimi oli RudolphRudolphDirksDirks..

�� FrederickFrederick BurrBurr OpperOpper piirsi kolmea suosittua sarjaa. piirsi kolmea suosittua sarjaa. HappyHappy HooliganHooligan (Onnellinen velikulta)(Onnellinen velikulta) oli ikuinen oli ikuinen hhääviviääjjää, jonka perillisi, jonka perillisiää ovat Aku Ankka, Jaska ovat Aku Ankka, Jaska Jokunen ja Heikki Heikkinen. Jokunen ja Heikki Heikkinen.

�� OutcoultOutcoult, , DirksDirks ja ja OpperOpper olivat piirtolivat piirtääjijiää, jotka loivat , jotka loivat sarjakuvan. Heidsarjakuvan. Heidään sarjansa ilmestyivn sarjansa ilmestyiväät sunnuntain t sunnuntain lehdisslehdissää tai sunnuntailiitteesstai sunnuntailiitteessää. .

� Sarjakuvan syndikaatit� Sarjakuvasta tuli todella iso bisnes vasta kun päivittäiset

stripit alkoivat pyöriä sanomalehdissä.� Sarjakuvan pioneeriaika päättyi syndikaattien

perustamiseen. Aluksi lehdet ja lehtiryhmä pitivät itse huolen sarjakuvien levittämisestä, mutta vuoden 1915 vaiheilla ryhtyivät syndikaatit tuottamaan ja levittämään niitä. Sitä varten muodostettiin omia firmoja, joista tärkein oli King Features Syndicate, Hearstin yhtiö. Esimerkiksi Helsingin Sanomien sarjakuvista melkein kaikki ovat Kingin levittämiä.

Aku AnkkaAku Ankka

� Aku Ankka on nyt yksi suosittuimmistasarjakuvista Suomessa. Sehan on oma historia.

� Aku Ankka on Walt Disneyn vuonna 1934 luoma sarjakuva- ja animaatiohahmo, joka asuuAnkkalinnassa. Suomessa Aku nousi suosioonsarjakuvalehdessä, jonka ensinumero ilmestyi 5.joulukuuta vuonna 1951.

� Silloin Aku Ankan nimenä esiintyi Setä Aaron jaAnkka Lampinen.

Toinen osa: Toinen osa:

NytNyt: 1950 : 1950 --20052005

19001900--LUVUN JLUVUN JÄÄLKIOSAN TUULETLKIOSAN TUULET(Tanja M(Tanja Määkelkelää))

19001900--luvun jluvun jäälkiosan kirjallisuus jatkoi osin 1950lkiosan kirjallisuus jatkoi osin 1950--luvun murroksen merkeissluvun murroksen merkeissää, osin perinn, osin perinnääisellisellää realistisella linjalla.realistisella linjalla.

19601960--luvulla ja 1970luvulla ja 1970--luvun alussa kirjallisuuden tehtluvun alussa kirjallisuuden tehtäävvääksi koettiin osallistua. Erilaiset pamfletit, ksi koettiin osallistua. Erilaiset pamfletit, dokumenttiromaanit ja vasemmistolaiset agitaatiorunot ottivat kadokumenttiromaanit ja vasemmistolaiset agitaatiorunot ottivat kantaa muun muassa naisten, lasten ja tyntaa muun muassa naisten, lasten ja työöllääisten isten asemaan, niin sanotun kolmannen maailman ongelmiin ja sotaan.asemaan, niin sanotun kolmannen maailman ongelmiin ja sotaan.

VVääininöö Linnan romaani Linnan romaani TTäääällllää PohjantPohjantäähden alla 2hden alla 2 (1960) aloitti vuoden 1918 tapahtumien k(1960) aloitti vuoden 1918 tapahtumien kääsittelyn sittelyn kirjallisuudessamme. Pentti Saarikosken runokokoelma kirjallisuudessamme. Pentti Saarikosken runokokoelma MitMitää tapahtuu todella?tapahtuu todella? (1962) k(1962) kääytti epytti epäärunollista runollista kollaasiaineistoa. Varsinkin Pohjoiskollaasiaineistoa. Varsinkin Pohjois--Suomessa kSuomessa kääynnistettiin omakustannustoiminta, jotta syrjynnistettiin omakustannustoiminta, jotta syrjääalueidenkin alueidenkin ääääni ni ppääääsisi esiin.sisi esiin.

19701970--luvulla kuvattiin maaseudun autioitumista ja alettiin nostaa novluvulla kuvattiin maaseudun autioitumista ja alettiin nostaa novellin asemaa. Laajoissa sukusarjoissa ellin asemaa. Laajoissa sukusarjoissa kkääsiteltiin Suomen lsiteltiin Suomen läähihistoriaa; luetuin on ollut Kalle Phihistoriaa; luetuin on ollut Kalle Päääätalon omaeltalon omaeläämmääkertasarja sarja kertasarja sarja Juuret Iijoen tJuuret Iijoen töörmrmäässssää..

19801980--luvulla naiskirjailijat nousivat keskeiseen asemaan ja romaani sluvulla naiskirjailijat nousivat keskeiseen asemaan ja romaani sai tartunnan postmodernismista: siitai tartunnan postmodernismista: siitää tuli tuli itsestitsestääään ja kerronnastaan tietoinen. Tiivistn ja kerronnastaan tietoinen. Tiivistää, tyly, tylyää ja itseja itseääään selittelemn selittelemäättööntntää kerrontaa edusti muun muassa kerrontaa edusti muun muassa Rosa Rosa LiksomLiksom. Osaa kirjailijoista kiinnosti pahan ongelma.. Osaa kirjailijoista kiinnosti pahan ongelma.

19901990--luvulla kirjallisuudenlajit jatkoivat sekoittumistaan ja lyhytprluvulla kirjallisuudenlajit jatkoivat sekoittumistaan ja lyhytproosan erilaiset muodot yleistyivoosan erilaiset muodot yleistyiväät. t. Suomenruotsalainen proosa osoitti kuitenkin, ettSuomenruotsalainen proosa osoitti kuitenkin, ettää mymyöös perinns perinnääinen tarina on voimissaan. Lyriikkakin alkoi elpyinen tarina on voimissaan. Lyriikkakin alkoi elpyäämuutaman varsin hiljaisen vuosikymmenen jmuutaman varsin hiljaisen vuosikymmenen jäälkeen.lkeen.

lläähde:hde: www.finnica.fiwww.finnica.fi

VEIJO MERIVEIJO MERIakateemikko, kirjailijaakateemikko, kirjailija

•• 31.12.1928 31.12.1928 ViipuriViipuri•• vanhemmat yliluutnantti Vvanhemmat yliluutnantti Vääininöö Meri ja Anna o.s. Meri ja Anna o.s. Sallinen Sallinen •• opiskellut Helsingin Yliopistossa historiaa 1949opiskellut Helsingin Yliopistossa historiaa 1949--19561956•• vvääestestöönlaskennan selvittelytynlaskennan selvittelytyöössssää 19511951--1951, 1951, Kustannus Oy Otavassa MitKustannus Oy Otavassa Mitää--MissMissää--Milloin Milloin toimituksessa 1957toimituksessa 1957--59. 59. •• Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 1973, Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 1973, SuomiSuomi--palkinto 1997palkinto 1997•• kotipaikka Helsinkikotipaikka Helsinki

MIKA VALTARI 1908MIKA VALTARI 1908--19791979

�� Ylioppilas Helsingin Suomalaisesta Normaalilyseosta 1929. Ylioppilas Helsingin Suomalaisesta Normaalilyseosta 1929.

�� Filosofian kandidaatti Helsingin yliopistosta 1929. Filosofian kandidaatti Helsingin yliopistosta 1929.

�� 19321932--4242 "Maaseudun tulevaisuuden" kirja"Maaseudun tulevaisuuden" kirja--arvostelija,arvostelija,

�� 19371937--3838 Suomen Yleisradion kirjallinen avustaja,Suomen Yleisradion kirjallinen avustaja,

�� 19361936--3838 "Suomen kuvalehden" toimitussihteeri. "Suomen kuvalehden" toimitussihteeri.

�� Vuodesta 1938 vapaa kirjailija.Vuodesta 1938 vapaa kirjailija.

�� Valittiin Suomen Akatemian jValittiin Suomen Akatemian jääseneksi 1957 ja vihittiin Turun yliopiston kunniatohtoriksi 1970seneksi 1957 ja vihittiin Turun yliopiston kunniatohtoriksi 1970. .

�� Tuotanto:Tuotanto:

�� 22,romaania, 15 pienoisromaania, 26 n22,romaania, 15 pienoisromaania, 26 nääytelmytelmääää, 6 runoteosta, 4 novellikokoelmaa, 7 salapoliisiromaania, 2 , 6 runoteosta, 4 novellikokoelmaa, 7 salapoliisiromaania, 2 satukirjaa, noin 1000 kirjasatukirjaa, noin 1000 kirja--arvostelua ja lehtiartikkelia. Lisarvostelua ja lehtiartikkelia. Lisääksi kuunnelmia, tietokirjoja, suomennoksia, ksi kuunnelmia, tietokirjoja, suomennoksia, elokuvakelokuvakääsikirjoituksia. sikirjoituksia.

�� Waltari aloitti uransa kirjallisena ihmelapsena Nuoren Voiman liWaltari aloitti uransa kirjallisena ihmelapsena Nuoren Voiman liiton Tulenkantajain piirissiton Tulenkantajain piirissää. . Varhaistuotannossa kuvastuu romanttinen elVarhaistuotannossa kuvastuu romanttinen eläämmäännnnäälklkää ja maailmantuska. 1930ja maailmantuska. 1930--luvulla Waltari hakeutui luvulla Waltari hakeutui historiaan ja laajaan epiikkaan. Maailmanmenestyksenshistoriaan ja laajaan epiikkaan. Maailmanmenestyksensää hhään saavutti laajoilla historiallisilla romaaneillaan n saavutti laajoilla historiallisilla romaaneillaan "Sinuhe, egyptil"Sinuhe, egyptilääinen" ja "Johannes inen" ja "Johannes AngelosAngelos"; "Sinuhe" on k"; "Sinuhe" on käääännetty 25:lle kielelle ja "Johannes nnetty 25:lle kielelle ja "Johannes AngelosAngelos" " 18 kielelle. El18 kielelle. Eläämmäänfilosofiassaan Waltari korostaa suvaitsevaisuutta ja inhimillisnfilosofiassaan Waltari korostaa suvaitsevaisuutta ja inhimillisyyttyyttää. H. Häänen nen kertojanasenteessaan yhtyvkertojanasenteessaan yhtyväät ironinen realismi, huumori ja romanttinen tunteellisuust ironinen realismi, huumori ja romanttinen tunteellisuus

VVÄÄININÖÖ LINNA 1920LINNA 1920--19921992TeoksetTeokset

1947 P1947 Päääämmäääärrää. Romaani.. Romaani.1948 Musta rakkaus. Romaani.1948 Musta rakkaus. Romaani.1954 Tuntematon sotilas1954 Tuntematon sotilas1959 T1959 Täääällllää PohjantPohjantäähden alla Ihden alla I1960 T1960 Täääällllää PohjantPohjantäähden hden

alla IIalla II1962 T1962 Täääällllää PohjantPohjantäähden alla IIIhden alla III1967 Oheisia. Esseit1967 Oheisia. Esseitää ja puheenvuoroja.ja puheenvuoroja.1990 Murroksia. Esseit1990 Murroksia. Esseitää, puheita ja , puheita ja kirjoituksiakirjoituksia

Modernism. Modernism. RunoilijatRunoilijat……..(Lena (Lena KlementyevaKlementyeva))

�� Timo K. Mukka (1944Timo K. Mukka (1944--1973) 1973) Maa on syntinen laulu, Tabu, Kyyhky ja Maa on syntinen laulu, Tabu, Kyyhky ja unikko, Tunikko, Täääältltää jostakin, Laulu jostakin, Laulu SipirjanSipirjan lapsista lapsista

�� Christer Kihlman (1930Christer Kihlman (1930--) ) Sininen Sininen ääiti, Varo, autuas!, Kallis prinssiiti, Varo, autuas!, Kallis prinssi

�� Antti Hyry (1931Antti Hyry (1931--) ) MaantieltMaantieltää hhään ln läähti, Kevhti, Keväättttää ja syksyja syksyää, Is, Isää ja ja poikapoika

�� Arja Tiainen (1947Arja Tiainen (1947--) ) Saatanan tytSaatanan tytäär, Vallan Casanovat, r, Vallan Casanovat, IsoldeIsolde

�� Risto Risto RasaRasa (1954(1954--) ) Hiljaa, nyt se laulaa, Laulu ennen muuttomatkaaHiljaa, nyt se laulaa, Laulu ennen muuttomatkaa

Tommy Tommy TabermannTabermann

� Nimi: Tommy Tabermann� Syntynyt: 3.12.1947 Tammisaaressa� Lapsuudenperhe: Erkki Taberman s.1919

Dolly Taberman os. Mannström s. 1924Teppo Taberman s. 1944Marita Taberman-Cocarro s. 1946Jukka Tabermann s. 1954

� (osa perheestä palauttanut nimen� alkuperäiseen asuunsa eli kahdella n:llä)� Puoliso: Tuija Wuori-Tabermann� Lapset: Johannes s. 1982

Samuel s. 1986Daniel s. 1990

� Harrastukset: Harrastuksia ei ole, vaan kolme intohimoa:� runous, naiset ja koripallo.� Motto, lippu: Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä!� Kustannus: Gummerus Kustannus Oy

««En minEn minää ole valinnut tulla rakkausrunoilijaksi.ole valinnut tulla rakkausrunoilijaksi.Se Se annettiinannettiin minulleminulle......»»

�� Ruusuja Rosa Luxemburgille Ruusuja Rosa Luxemburgille �� Kukkiva kivi Kukkiva kivi �� Ihme nimeltIhme nimeltää Me Me �� Rakkauden kolme kehRakkauden kolme kehääää

PostmodernismPostmodernism(David (David KotthausKotthaus))

�� Postmodernismin aika alkoi suunnilleen Postmodernismin aika alkoi suunnilleen vuonna 1970vuonna 1970--19751975

�� Todellisuus voi vain fiktioTodellisuus voi vain fiktio

Leena Krohn (1947Leena Krohn (1947-- ))

� Moraalista, mielikuvituksesta ja muurahaisista� Hänen kirjojaan on käännetty viroksi, unkariksi,

ruotsiksi, venäjäksi, japaniksi, latviaksi, ranskaksi, englanniksi ja norjaksi

� Teokset: Saari karkaa (1977)Rapina ja muita papereita (1989) Tribar (WSOY, 1993)

WebWeb--SarjakuvaSarjakuva((AljonaAljona VeshnyakovaVeshnyakova))

�� KansainvKansainväälisesti weblisesti web--sarjakuvat ovat suosittuja, mutta Suomessa sarjakuvat ovat suosittuja, mutta Suomessa kuitenkin harvassa.kuitenkin harvassa.

�� WebWeb--sarjakuvan graafiset tyylit vaihtelevat perinteisestsarjakuvan graafiset tyylit vaihtelevat perinteisestäämustavalkoisesta aina kolmiulotteisesti mustavalkoisesta aina kolmiulotteisesti renderrenderööityihinityihin ja ja FlashFlash--animaatioitaanimaatioita kkääyttyttääviin sarjakuviin. Omana osajoukkoinaan viin sarjakuviin. Omana osajoukkoinaan erottuvat ns. erottuvat ns. spritesprite--sarjakuvatsarjakuvat (n(nääississää hahmot on kopioitu usein hahmot on kopioitu usein kaksiulotteisista tietokonepeleistkaksiulotteisista tietokonepeleistää), ), clipartclipart--sarjakuvatsarjakuvat ja ja tavalliset tavalliset monivmoniväärisarjakuvatrisarjakuvat..

�� Tunnetuimpia ja pitkTunnetuimpia ja pitkääaikaisimpia aikaisimpia webisswebissää julkaistavia sarjakuviajulkaistavia sarjakuviaovatovat PikselinviilaajatPikselinviilaajat ja ja Sosiaalisesti rajoittuneet.Sosiaalisesti rajoittuneet.

Kirjallisuudenlaji...vaiKirjallisuudenlaji...vai ei?..ei?..

�� ””KyllKyllää sarjakuva on kirjallisuudenlaji, koska se sarjakuva on kirjallisuudenlaji, koska se kertoo tarinoita. Se on lajityypiltkertoo tarinoita. Se on lajityypiltääään n lajisekoitelma, koska siinlajisekoitelma, koska siinää on mukana myon mukana myöös s kuvakerrontaakuvakerrontaa”” professori Leena Kirstinprofessori Leena Kirstinää

�� ””Sarjakuvaa on monenlaista ja Sarjakuvaa on monenlaista ja --tasoista. Paras tasoista. Paras sarjakuva on epsarjakuva on epääilemilemäättttää taidetta, mutta en ole taidetta, mutta en ole varma, onko sen _kirjallisuuden_ lajivarma, onko sen _kirjallisuuden_ laji”” professori professori Mikko KeskinenMikko Keskinen

HaastatteluHaastattelu

�� MitMitää tarkoittaa sinun mielesttarkoittaa sinun mielestääsi klassinen kirjallisuus?si klassinen kirjallisuus?�� Tarvitaanko klassista kirjallisuutta vielTarvitaanko klassista kirjallisuutta vielää nykynykyääään, vaikka n, vaikka

on Internet, televisio, lehtion Internet, televisio, lehtiää yms.?yms.?�� Miksi olet tMiksi olet täättää mieltmieltää??

Kysymyksiin vastasi Kysymyksiin vastasi 15 opiskelijaa15 opiskelijaa ja ja 2 opettajaa2 opettajaa. . (Outi Oja ja (Outi Oja ja Mikko Keskinen. Humanistinen tiedekunta)Mikko Keskinen. Humanistinen tiedekunta)

Opiskelijoiden pOpiskelijoiden pääääaineet ovat venaineet ovat venääjjään kieli ja kulttuuri, n kieli ja kulttuuri, taidehistoria, kasvatustiede, musiikki, matematiikka, taidehistoria, kasvatustiede, musiikki, matematiikka, matkailu, kulttuurienvmatkailu, kulttuurienväälinen viestintlinen viestintää, saksa, englanti ja , saksa, englanti ja ruotsi, kulttuuriantropologia, suomen kieli, biologia.ruotsi, kulttuuriantropologia, suomen kieli, biologia.

Haastattelun tuloksetHaastattelun tulokset

YleisimmYleisimmäät vastaukset:t vastaukset:

1. J1. Jäärjestyksellinen kirjallisuus: Aleksis Kivi, rjestyksellinen kirjallisuus: Aleksis Kivi, Kalevala, Minna Canth yms.Kalevala, Minna Canth yms.

2. Kakki vastasivat ett2. Kakki vastasivat ettää tarvitaantarvitaan

3.Kirjallisuus on kirjallisuutta my3.Kirjallisuus on kirjallisuutta myöös ss säähkhköö--muodossa. Mutta kirjan lukemisella on muodossa. Mutta kirjan lukemisella on oma tunnelma. Klassinen kirjallisuus on oma tunnelma. Klassinen kirjallisuus on osa yleisosa yleis--sivistyksestsivistyksestää..

LLäähteet:hteet:

�� http://http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjallisuusfi.wikipedia.org/wiki/Kirjallisuus�� http://http://www.netti.fi/~ratsula/kuvat/akademi.jpgwww.netti.fi/~ratsula/kuvat/akademi.jpg�� http://http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAIDvirtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=27113=27113�� http://http://librarian.fio.ru/news.php?nlibrarian.fio.ru/news.php?n=31862&c=1737=31862&c=1737�� http://http://www.tommytabermann.netwww.tommytabermann.net//�� http://http://www.edu.fiwww.edu.fi//�� http://http://www.redcross.fiwww.redcross.fi/verkkokauppa/kortit//verkkokauppa/kortit/muut_kortitmuut_kortit//fi_FIfi_FI//tabermanntabermann//�� http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2000/14/muut/tabermann.hthttp://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2000/14/muut/tabermann.htmlml�� www.finnica.fiwww.finnica.fi�� http://fi.wikipedia.org/wiki/Sarjakuvahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Sarjakuva�� http://http://www.sosiaalisestirajoittuneet.fiwww.sosiaalisestirajoittuneet.fi//�� http://http://www.pikselinviilaajat.netwww.pikselinviilaajat.net