© Tekijät

ISBN 978-952-67277-9-0 (nid.)

ISBN 978-952-67734-0-7 (PDF)

1 . painos

Kansi: Kari Delcos

Teksti: Ritva-Sini Merilampi

Kuvat: Kari Delcos

Taitto: Johanna Viherä

Kyriiri Oy

Helsinki, 2012

MEDIASIVISTYSTÄVAHVISTAMASSA- Tietotaitotalkoot pedagogisena mallina

Ritva-Sini Merilampi

Kyriiri Oy

5

SISÄLTÖ

TAUSTAA 7

TIETOTAITOjaMEDIATAIDOT 9

YHTEISTOIMINNALLINENOPPIMINEN 12Näkemyksiä oppimisestaDewey-ajatteluOppimisen yhteistoiminnallisuusKolme tiedonintressiä

TIETOTAITOTALKOIDENTAVOITTEET 15Tavoitteiden toteuttaminenTavoitteiden toteutuminen

TIETOTAITOTALKOOTOIMINNANARVIOINTI 17TutkimusaineistotAineistojen analysointi

TIETOTAITOTALKOOT PEDAGOGI-SENA MALLINA 19Arvioinnin tulokset ja niiden tul-kintaa

Yhteistoiminnallinen ryh-mätyö –luokitteluRuoan valinta, valmistus jaateriointiLuotsit ja luotsikoulutusYhteistyökumppanit

JOHTOPÄÄTÖKSET 39Kristalloitunut oppimiskäsitysVoimaannuttava tiedonintressiMitä-miten-miksi tietotaitotalkootMediasivistyksen vaaliminen

TIETOTAITOTALKOIDEN PEDAGO-GIIIKAN TUOTTEISTAMINEN 44

JÄLKIVIISAUS &TULEVAISUUSAJATTELU 46

LÄHTEET 48

7

Tietotaitotalkoot-hanke on osa opetus- jakulttuuriministeriön hallinnonalan valta-kunnallista ESR-kehittämisohj elmaa2007 - 2013, joka fokusoituu avoimissaoppimisympäristöissä kehittyvään aktiivi-seen kansalaisuuteen.

Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliitti-sissa perusteluissa todetaan, että ”aktiivi-nen kansalaisuus luo perustaa tule-vaisuuden osaamista ja osallistumista ko-rostavalle yhteiskunnalle”. Avoimille oppi-misympäristöille ominaisia piirteitä ovatmuun muassa vapaa pääsy tiedon tuottami-sen tekniikoihin, julkaisuvälineisiin ja vuo-rovaikutuskanaviin sekä niiden käyttötaito,yksilöiden yhteistoiminnalliset tavoitteetsekä vertaistuotanto ja vertaisoppiminen.

Yleisinä ohjaavina periaatteina maini-taan tasa-arvo ja kumppanuus. Tasa-arvolla

tässä yhteydessä tarkoitetaan oikeutta jakykyä tietoon, kansalaisuuteen, itseilmai-suun ja luovuuteen. Kumppanuus merkit-see luottamusta, avoimuutta ja yhteistyötä.

Ohjelman mukaan tasa-arvoisuus kou-lutukseen pääsyssä edellyttää innovatiivis-ten tieto- j a viestintätekniikkaa hyö-dyntävien ratkaisujen kehittämistä nykyis-tä laajemmin. Toimiminen aktiivisena kan-salaisena tulevaisuuden yhteiskunnassaedellyttää kaikilta kansalaisilta jatkuvastiuusien taitojen oppimista. Aikuisväestöäkannustetaan oman osaamisensa ylläpitoonja kehittämiseen.

Kehittämisohjelman tavoitteena on lisä-tä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiaja tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekämonipuolisempia koulutus- ja kulttuuri-palveluja eri-ikäisten oppijoiden ulottuvil-

TAUSTAA

8

le. Keskeisenä tavoitteena on kansalaistenhyvä sivistystaso ja kansalaistaitojen osaa-misen varmistaminen. Ohjelman avulla tie-toyhteiskunta- ja tiedonhallintataidot saa-daan arkipäiväisiksi kansalaistaidoiksi, jol-loin muun muassa aktiivisten ikääntyvienkansalaisten elämänlaatu paranee.

Edellä mainitut EU:n sosiaalirahastonkehittämisohj elmaan liittyvät linj auk-set ovat selkeästi nähtävissä Tietotaitotal-koot-konseptin suunnittelussa ja kehit-tämisessä.

Tietotaitotalkoiden perusidea palautuuvuonna 1987 perustetun Viestintäkasvatuk-sen seura ry:n kesäisin järjestämiin vies-tintäleireihin, joita yhä edelleen joka kesäjärjestetään. Viestintäleirikonseptin kehit-tämisen taustalla oli viestintää ja kasvatus-ta pohtineiden henkilöiden ajatus vies-tintäprosessiin osallistumisen merkitykses-tä ihmiselle. Viestintäleirit syntyivät etsi-mään niitä tapoja, jotka lisäävät ihmistenmahdollisuuksia osallistua viestintään sekä

vastaanottaj ina että lähettäj inä.Viestintäleirin tarkoituksena on etsiä ta-

poja, joiden avulla voitaisiin oppia tunte-maan ja käyttämään hyväksi vies-tintävälineiden ja –verkostojen suomiamahdollisuuksia jokapäiväisessä toimin-nassa. Tarkoituksena on myös oppia huo-maamaan median ’mahti’ merkitysten jaasenteiden muokkaajana sekä löytää kei-noja medioiden välittämien sanomien hyö-dyntämiseksi. Keskeisenä tavoitteena eiole oppia vastaamaan oikein vaan teke-mään oikeita kysymyksiä.

Tässä arviointityössä tutkijan omaperspektiivi, josta ilmiötä tarkastellaan,tukeutuu osittain viestintäleirikokemuk-siin. Kirjoittajalla on myös pitkä kokemussekä formaalin että informaalin oppimisenseurannasta. Tässä arvioinnissa pyritäänkulkemaan teorian ja käytännön välisessämaastossa vastavuoroisesti molempiinsuuntiin.

9

Tietotaito-yhdyssana on terminä tuttu,mutta käsitteenä sen käyttö on epävarmaaja hajanaista. Perusajatuksena lienee kui-tenkin se, ettei tietoa voida erottaa taidosta.Kaikki taito edellyttää jonkinasteista tietoaja kaikki tieto parhaimmillaan johtaa jon-kinlaiseen taitoon. Taito tosin tarvitseekasvaakseen toistuvaa kokemusta ja käy-täntöä, tekemistä ja toimintaa.

Taitoa voidaan arvioida joko toimintaaseuraamalla tai sen tulosten perusteella, jo-ko prosessina tai produktina. Taidot eivätsynny toisten ihmisten kokemuksista; tai-don voi hankkia vain itse tekemällä. Tai-don hankkiminen edellyttää keskittymistä,harjoittelua sekä halua parantaa suoritustakerta kerralta. Taidon hankkiminen vaatiiaikaa.

Taidon käsitettä on pyritty kuvaamaan

ja jäsentämään monin tavoin, esimerkiksijakamalla ne henkisiin ja fyysisiin taitoi-hin. Fyysisten taitojen avulla saadaan syn-tymään jokin konkreettinen tuotos; hen-kisten taitojen avulla saadaan aikaan oival-luksia, päätöksiä tai suunnitelmia. Yhteis-työ- ja vuorovaikutustaitoja ovat muunmuassa kuuntelutaidot ja taito ottaa toisethuomioon. Tiedonhankinta- ja tiedonkäsit-telytaidot merkitsevät taitoa hankkia ja et-siä, arvioida ja vertailla tietoa sekä taitoaratkaista ongelmia. Taidot eivät reaalimaa-ilmassa esiinny puhtaina vaan toteutuvaterilaisina taitokimppuina.

Tietotaito ei yksin riitä muuttamaan ih-misen käyttäytymistä. Siihen tarvitaanmyös tunteen ja tahdon osuus. Tietotaidontaustalta löytyy ajatus tietävästä, tuntevastaja tahtovasta yksilöstä. Olisi henkisesti on-

TIETOTAITOja

MEDIATAIDOT

10

tuvaa, jos osaisi vain tietää ja tuntea, muttatahto toimia puuttuisi. Yhtä lailla hankalaasaattaisi olla se, että yksilö vain tahtoomuttei tiedä eikä tunne. Näin ollen tietotai-don oppimisen perimmäisenä tavoitteenavoidaan pitää näiden kolmen henkisen ky-

vyn mahdollisimman tasapainoista hallin-taa.

Tietoyhteiskunnassa keskeinen tietotai-don alue on mediataito/mediatietotaito:medialukutaito j a mediakirj oitustaito.Vankan traditionaalisen lukutaidon hankin-

Kuvio 1 . Mediatietotaidon portaikko

11

nan lasketaan vaativan noin neljän vuodensystemaattisen opiskelun, samoin oletetta-vasti myös lukutaidon uudet ulottuvuudets,mediataidot ja mediatietotaidot.

Tosin lukutaito yksin ei riitä. Sitä voi-daan jopa pitää yhteiskunnallisen kontrol-lin välineenä, ellei siihen liity myöskirjoitustaito. Se puolestaan voidaan nähdätoimivan subjektin vapautumisen välinee-nä, taitona itse vaikuttaa mediakulttuurinluomiseen. Anglo-amerikkalainen literacy–käsite pitääkin sisällään sekä luku-, kir-joitus- että laskutaidon.

Kuten perinteisessä luku- ja kirjoitustai-dossa, myös mediatietotaidossa on moniatasoja (Kuvio 1 ). Korkeimman portaansaavuttaminen vaatii paljon tietotaitoa, ko-kemusta ja näkemystä. Mediatietotaito eiole absoluuttinen vaan suhteellinen käsite.Sen sisällä on monia tasoja.

Tietoyhteiskunnan digitaalisessa arjes-sa (Viherä 2009, 11 5 – 124) voidaan me-diataidot luokitella myös osaamisena, jokanostaa esiin samoja tietotaitoja kuin edelläesitetyssä portaikossa:

- osata teknisesti käyttää erilaisia viestintä-välineitä ja valita kuhunkin tilanteeseen oi-kea väline

- osata laatia oma viesti kulloisenkin vies-tintävälineen ja –tilanteen mukaisesti- osata vastaanottaa sanoma ja tulkita lähet-täjän merkityskoodi oikein- osata osallistua viestinnällisiin vuorovai-kutusprosesseihin- osata arvioida viestin luotettavuutta- ymmärtää tietosuojan merkitys- osata käyttää viestintävälineitä jokapäi-väisen toiminnan sujumiseksi- kyetä ymmärtämään viestejä välittävienverkostojen rakenteita ja palveluja; mitenne yhteiskunnan perusrakenteissa vaikutta-vat oman toiminnan järjestämismahdolli-suuksiin.

Tietoyhteiskunnassa raja joukkoviestinnän,pienryhmäviestinnän ja yksilöviestinnänvälillä on hämärtynyt. Nyt pienryhmävies-tinnän kautta on helppo oppia myös mas-samediaa: osataan toimia sekä viestinnänlähettäj inä että vastaanottaj ina - lukijoina,katselijoina, kuuntelijoina - mutta myöskirjoittaj ina eli erilaisten mediatekstientuottaj ina ja välittäj inä. Sosiaalinen medianimensä mukaisesti mahdollistaa molem-mat mediakulttuuria luovat kanavat, toimi-misen vastavuoroisesti objektina jasubjektina.

12

YHTEISTOIMINNALLINENOPPIMINEN

Näkemyksiä oppimisesta

Kaiken systemaattisen opiskelun perustanaon jokin käsitys oppimisesta ja oppimista-pahtuman luonteesta. Oppiminen on mo-nimuotoinen tapahtuma, joka voi koh-distua esimerkiksi tiedon määrälliseen li-säämiseen, mieleen painamiseen, tietotai-tojen hankkimiseen, merkitysten abstra-hointiin ja tulkintataitoihin, joiden avullayritetään ymmärtää todellisuutta parem-min.

Konstruktivistisessa oppimisessa paino-tetaan joustavuutta ja oppijan valmiuksienhuomioon ottamista. Siinä uutta tietoaomaksutaan aiemmin opittua käyttämällä.Näin oppiminen on oppijan oman toimin-nan tulosta. Toimintaa ohjaa sen tavoite,mutta oppimista säätelee se, mitä oppija te-

kee. Konstruktivistisessa oppimisessa ym-märtämisen painottaminen edistää mie-lekästä tiedon rakentumista. Sama asiahanvoidaan tulkita ja käsittää monella eri ta-valla.

Oppiminen on aina kontekstisidonnais-ta, tilannekohtaista; oppiminen ei tapahdutyhjiössä. Oppimisessa sosiaalisella vuoro-vaikutuksella on keskeinen rooli. Voidaan-kin puhua sosio-konstruktiivisesta op-pimiskäsityksestä. Kun ryhmän jäsenetperustelevat käsityksiään ja ratkaisujaan,luo se edellytykset - ei vain muilta oppimi-selle - vaan myös omien ajatusprosessienproblematisoinnille.

Tavoitteellinen oppiminen on taito, jotavoidaan harjoittaa. Ratkaisevaa tavoitteel-lisessa oppimisessa on kuitenkin motivaa-tion osuus. Jos oppimistilanteeseen liittyy

1 3

pakko, pakko oppia, ei se synnytä sisäistämotivaatiota. Sisäisesti motivoituneet op-pijat työskentelevät siksi, että he kokevatsen mielihyvänsävyiseksi. Osallistuminenei riipu ulkoisista palkkioista tai palkitse-misista.

Sisäinen motivaatio syntyy, kun oppijakokee haasteita olemassa oleville taidoil-leen, uteliaisuutta omien käsitystensä poik-keamille, mahdollisuutta kontrolloidaomaa edistymistään ja aitoa mahdollisuuttaluoda uutta.

Dewey-ajattelu

Länsimaisen kasvatusajattelun piiristä löy-tyy ainakin kolme suurilinjaista kasvatuk-sen teoriaa: Platonista ja Aristoteleestajuontuva näkemys sekä sen kaksi antitee-siä, yhtäältä romanttinen Rousseau'n ja toi-saalta Dewey’n pragmatistinen teoria.

John Dewey (1859 – 1952) näkee ihmi-sen aktiivisena ja uteliaana toimijana ja op-pimisen perusluonteeltaan ongelman-ratkaisuna. Uudet tilanteet virittävät aiem-min opittuun perustuvia odotuksia ja olet-tamuksia, joita ”testataan”. Omaa toi-mintaa ja sen tuloksia koskevan itsear-vioinnin pohjalta oppija uudelleenmääritte-lee aikaisempia tietojaan; prosessi onoppimisen ydin.

Dewey nostaa esiin kokemuksellisenoppimisen merkityksen. Hänen mukaansaopetus on ankkuroitava oppijan arkitodelli-suuteen. Parhaiten opitaan ongelmista, jot-ka heräävät oppijalle itselleen ja jotka hänitse ratkaisee tutkivan oppimisen periaat-tein. Oppijan aktiivisuudella, etenkin aktii-visella tiedon haulla, on keskeinenmerkitys. Olennaista kuitenkin on, mitätehdään ja miten toiminta valj astetaan

osaksi suunnitelmallista kokonaistapahtu-maa.

Oppimisen yhteistoiminnallisuus

Keskeistä yhteistoiminnallisessa oppimi-sessa on, että se kasvattaa ottamaan vas-tuuta muista ja samalla huolehtimaanoman oppimisen edistymisestä. Yhteistoi-minnallisen oppimisen pyrkimyksenä onohjata oppijat ymmärtämään, että ryhmänyhteinen menestyminen edellyttää jokaisenpanosta ja että menestyminen koituu jokai-sen jäsenen eduksi. Yhteistoiminnallisessaoppimisessa korostuvat tiedollisten oppi-mistulosten lisäksi itsetunnon, sosiaalistenryhmätyötaitojen ja oppimisstrategioidenkehittyminen.

Yhteistoiminnallisuus tarkoittaa uusiennormien sisäistämistä, oppimisen näkemis-tä yhteisöllisenä ja aktiivisena prosessina.Yhdessäoppimisen tarkoituksena ei ole op-pia enemmän ja nopeammin vaan parem-min ja mielekkäämmin.

Kolme tiedonintressiä

Tiedonintressit ovat tapa tarkastella oppi-mista ja erityisesti oppimiskokemusten or-ganisoitumista yhteiskunnalliseksi tie-doksi. Tiedonintressi -ajattelu perustuu pit-kälti Jürgen Habermasin filosofiaan.

Tekninen tiedonintressi liittyy taitoihin.Siinä mielenkiinto keskittyy teknisen tie-don hankintaan ja sen ominaispiirre on vä-lineellisyys.

Praktinen tiedonintressi liittyy funktio-naalisuuteen. Se merkitsee aktiivisuuttahistoriallis-yhteiskunnallisia kysymyksiäkohtaan ja sen ominaispiirteenä on kult-tuurisidonnaisuus.

14

Emansipatorinen tiedonintressi liittyyvaltaan: ihmisen vapauttamiseen perinteenkahleesta ja yhteiskunnallisesta pakotuk-sesta. Sen ominaispiirteitä ovat dynaami-suus ja kriittisyys. Siinä mielenkiintokeskittyy sekä yksilön oman elämän ettäyhteiskunnan kehittämiseen.

Kaksi ensimmäistä intressiä ovat välttä-mättömiä yhteiskunnalliselle kehitykselle.Kolmas puolestaan liittyy väistämättäkaikkiin ihmisten välisiin suhteisiin, muttaperustuu kahden ensimmäisen intressinpohjalle.

1 5

Tavoitteiden toteuttaminen

Ihmiset osallistuvat yhteiskunnalliseenpäätöksentekoon ja toimintaan usein kan-salaisjärjestöjen kautta. Voidakseen osallis-tua täyspainoisesti tarvitsevat sekä yhteisötettä niiden yksittäiset jäsenet viestinnällisiätietoja ja taitoja.

Tietotaitotalkoiden tavoitteena on pa-rantaa yhteisöjen viestintävalmiuksia jaluoda yhteisöille viestinnälliset käytännöt,jotka jatkuvat hankkeen jälkeen. Toimin-nan taustalla on ajatus siitä, että kaikilla onoikeus näkyä, tulla kuulluksi, ilmaista itse-ään ja osallistua. Tämä edellyttää pääsyäverkkoihin, tekniikan käytön osaamista se-kä ymmärrystä ja motivaatiota.

Tavoitteena on myös tietotekniikan am-mattilaisten ja kansalaisten lähentäminentoisiinsa, käyttäjälähtöisen ajattelun sisäis-

täminen, toimintamallin muutos sekä luo-vuuden ja innovatiivisuuden kasvat-taminen.

Tavoitteiden toteuttamiseksi tietotekni-set taidot jaotellaan hankkeessa neljäänosaan: perusosaaminen, luonteva osaami-nen, luova osaaminen sekä ymmärrys ver-kon merkityksistä, vaikutuksista jamahdollisuuksista. (Talkootuutti 1 /2009)

Tärkeänä asiana talkoiden onnistumisenkannalta pidetään yhdessä valmistettavaaruokaa ja yhdessä ruokailua. Ruoan yh-dessä tekemisessä ja nauttimisessa pyritäänluomaan vuorovaikutukselle foorumeita,missä luovat ajatukset pulppuavat ja kehit-tyvät yhteisiksi tavoitteiksi. Tarkoituksenaon synnyttää tunnelmaa ja yhdessä tekemi-sen henkeä.

Tietotaitotalkoissa on aina mukanakaksi luotsia, jotka tuovat tapahtumaan

TIETOTAITOTALKOIDENTAVOITTEET

16

mukaan ohjelmistoja ja osaamista aina senmukaan, mitä talkoissa aiotaan tehdä.Luotsit kouluttajakoulutetaan niin, että hepystyvät toimimaan luovalla tavalla yhdes-sä talkoolaisten kanssa. He neuvovat jaopastavat talkoolaisia ja huolehtivat siitä,että tapahtuma pysyy aikataulussa. Luotsittoimivat kuitenkin vain tukena ja apuna;talkoot tilanneen yhteisön jäsenet itse teke-vät tuotteen alusta loppuun.

Tavoitteiden toteutuminen

Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tässätutkimuksessa ”pedagogisen testauksen”näkökulmasta. Arvioinnissa pyritään etsi-mään vastauksia seuraaviin kysymyksiin.

(1 ) Millaiseen oppimiskäsitykseen tie-totaitotalkootoiminta perustuu?

(2) Millainen tiedonintressi toiminnantaustalla on nähtävissä?

(3) Mitä talkoissa tehdään, miten teh-dään ja ennen kaikkea miksi, millaisin tar-koitusperin?

17

TIETOTAITOTALKOOTOIMINNANARVIOINTI

Arvioinnissa käytetään keskeisenä aineistona toiminnan aikana tuotettujahankepäiväkirjoja (ajalta 4.1 2. 2008 – 9.1 2. 2011 ) sekä talkoiden tapahtu-makuvauksia (ajalta 2.2. 2009 – 11 .1 2. 2009). Lisäaineistona on hankkeenohjausryhmän jäsenten hankkeen alussa tehdyt taustahaastattelut/SusannaKivelä.

Harkinnanvaraisena näytteenä käytetään Laurea-ammattikorkeakoulussavuosina 2009 - 2011 opiskelleiden (valinnaisena 5 opintopistettä) luotsienomia arvioita koulutuksestaan (30 opiskelijan loppuraportit).

Tutkimusaineistot

18

Aineistojen analysointi

Hankepäiväkirja- ja tapahtumakuvausai-neistot käsitellään kvalitatiivisesti sisällö-nanalyyttisin menetelmin. Luokittelu-runkona käytetään soveltaen yhteistoimin-nalliseen oppimiseen liitettyä hyvän ryh-mätoiminnan kymmenosaista kuvaus-runkoa (Sahlberg-Leppilampi 1994, 69).

Lisäksi käsitellään sisällönanalyyttisestiluotsikoulutukseen osallistuneiden opiske-lijoiden omia arvioita koulutuksestaankäyttämällä viisiportaista luokittelurunkoa:oppimiskäsitys, motivaatio, ryhmätyötai­dot, soveltaminen ja tulevaisuustarkastelu.Kyseinen luokittelurunko on muodostunutitse vastauksista.

(a) Ryhmän jäsenet ovat riippuvaisia toisistaan: kaikki yhden, yksi kaikkienpuolesta.

(b) Ryhmän jäsenillä yksilöllinen vastuu; ei peukalokyytiläisiä.

(c) Heterogeeniset ryhmät; erilaisuuden hyväksikäyttö.

(d) Yhteinen, asenteellisella tasolla jaettu johtajuus.(e) Ryhmän jäsenillä vastuu muista ja koko ryhmän toiminnasta.

(f) Tehtäväkorostuneisuuden lisäksi sitoutuminen pitkäjänteiseen yhteisvas-tuulliseen työskentelyyn omassa ryhmässä.

(g) Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan toistuvasti.

(h) Oppiminen on prosessi, jossa ohjaaja tarkkailee ryhmien toimintaa sekäpuuttuu siihen tarvittaessa ohjaten ja kannustaen.

(i) Ryhmä arvioi omaan työskentelyään. Jäsenet antavat palautetta toisilleen jakommentoivat saamaansa palautetta.

(j ) Kuuntelu, arvostus, oman panoksen antaminen ryhmän toimintaan.

19

TIETOTAITOTALKOOTPEDAGOGISENAMALLINA

Pedagogisessa testauksessa on lähtökohtai-sesti edetty hermeneuttisen kehän tapaan:aiheeseen liittyviä esioletuksia teoriaosas-sa, esiymmärryksen karttumista työn ku-luessa, sitten spiraalimaista etenemistälopputuloksiin.

Seuraavassa esitetään tutkimustuloksetharkinnanvaraisesti

suorina lainauksina (osoitettu sisennyksellä ja

pienemmällä kirjainkoolla)

talkoopäiväkirjoista, tapahtumakuvauksistasekä luotsikoulutuksen loppuraporteista.Sitaattien perusteella tehdään ilmiöstä tul-kintoja aikaisemmin esitettyjen teoreettis-ten käsitteiden ja esiin nostettujen ar-viointikysymysten pohjalta.

Arvioinnin tulokset janiiden tulkintaa

Yhteistoiminnallinen ryhmätyö-luokittelu

A. RIIPPUVUUSSUHTEETRyhmän jäsenet ovat riippuvaisia

toisistaan: kaikki yhden,

yksi kaikkien puolesta.

Löydettiin eri hankkeiden vahvuuksia ja nyt

sitten vahvistetaan tätä yhteishenkeä.

20

Ihminen on haavoittuvainen informaatioso-

dankäynnissä. Kestävä kehitys ja pitkäaikaiset

vaikutukset syntyvät hitaasti kulttuurissa poh-

jautuen arvoihin. Koulutus ja kasvatus ovat

avainasemassa ja tietysti kaikki kulttuurityö.

Keskustelu ja vuorovaikutus, habermasilainen

tapa kommunikoida ja argumentoida. Vain

näin tekemällä voimme olla itsenäisiä infor-

maation saastetta vastaan. Entistä enemmän

näen talkoiden keinona myös rauhaan kasva-

misen. Ketterät menetelmät tietojenkäsittelys-

sä ovat yksi oiva tapa myös läpinäkyvyyteen

ja avoimuuteen.

Yhdessä oppimisessa on taustalla ajatus, että

opitaan jokainen erikseen yhdessä, on haus-

kempaa oppia yhdessä. Yhdessä tehden tuo tä-

hän konseptiin uuden ulottuvuuden, lisää

yhteisöllisyyttä tekijöiden kesken, kasvattanee

tekijöidensä bourdilaista sosiaalista pääomaa.

Mutta yhteisön oppiminen on varmasti ainakin

osittain eri asia. – Olisiko niin, että jokin elä-

myksellinen kokemus, muisto tms. lisäisi yh-

teisöllistä oppimista?

Kirjastot olisivat hyvä paikka talkoille. Kan-

nattaa miettiä yhteistyötä kirjastojen kanssa.

Talkoiden suurimpia haasteita on saada kuuli-

jat ymmärtämään tekniikan käyttöönoton pa-

radigmamuutos: talkoissa ovat olemassa

olevat yhteisöt ja niiden luoma yhteisöllisyys

ja elämäntapa lähtökohtana, vaalittavana asia-

na. Tekniikka otetaan sitten mukaan palvele-

maan tätä elämäntapaa.

Tavallisestihan yksilöt ovat koulutuksen koh-

de. Tässä kohteena on olemassa oleva yhteisö.

Tässä ei rakenneta koulutusta varten yhteisöä

vaan mennään olemassa olevaan rakenteeseen,

jossa koulutus edelleen vahvistaa yhteistoi-

mintaa. Yhteisöillähän on luonnostaan keski-

näisviestintää.

Aina yhteisen tavoitteen luominen ei ole help-

poa. Ehkä kaikki eivät haluakaan osallistua,

ehkä aika on väärä, ehkä jollakin on jo valmii-

na voimakas mielipide, ehkä muita ei sitten

kuunnellakaan.

Oppivan organisaation ja kollektiivisenoppimisen peruskysymyksiä nousee päivä-kirjamerkinnöissä hienosti esiin. Talkooteivät toimi tyhjiössä, vaan osallistujat ovatriippuvaisia sekä toisistaan että yhteiskun-nallisista yhteyksistään. Kun on yhteinentoiminnan tavoite, toimivat kaikki yhden jayksi kaikkien puolesta.

Tietotaitotalkoot jo nimensä mukaisestitoimivat vanhan suomalaisen talkooperin-teen tapaan: yhdessä ja yhteisin tavoitteinsaadaan aikaan enemmän kuin yksilötyös-kentelyssä. Talkoohenki syntyy kuin itses-tään.

B. YKSILÖLLINEN VASTUURyhmän jäsenillä yksilöllinen vastuu;

ei peukalokyytiläisiä.

Yhä vakuuttuneempi olen talkoiden merkityk-

sestä avoimen luottamusyhteiskunnan ylläpi-

täjänä. Jos kirjoittelisimme vain nimettöminä

globaalisti, niin miten kävisi luottamuksen.

Uskaltaisiko sitä enää sanoa mitään kasvok-

kain, jos ei tiedä kuka vääristää ja muuttaa

ajatuksiasi. Ja mihin katoavat varttuneemman

väestön mielipiteet, jos ei voi yhteisesti ottaa

viestintävälineitä haltuun ja ennakkoon kes-

kustella aiheista ja asioista.

21

Jos opitaan uutta tapaa toimia, on varmasti pa-

rempi olla samassa paikassa oppimassa. Jos on

yhteinen visio ja kukin rientää eri paikkaan

oppimaan asioita toteuttaakseen vision, niin

silloin ehkä erillinen oppiminen tuo runsaam-

man sadon.

Motiivin merkitys korostuu entisestään.

On ihmisiä, jotka ensin haluavat oppia kaiken

teoreettisen perustan ja vasta sitten tehdä.

Mutta on myös ihmisiä, jotka haluavat ruveta

tekemään ja sitten tekemisen yhteydessä ky-

sellä teoriaa tai käyttöohjeita. Talkoot on tar-

koitettu jälkimmäisille. Talkoissa opitaan

tekemällä hiukan samaan tapaan kuin lapsi op-

pii: ruvetaan tekemään! Otetaan kamera kä-

teen ja kuvataan. Ensin tulee herättää motiivi,

vasta sitten neuvotaan.

Kokemuksellinen oppiminen on enemmän

kuin tiedollinen oppiminen. Ihminen voi tietää

vaan ei ymmärrä. Kokemus muuttaa tiedon

ymmärrykseksi.

Etenemisen dynamiikka ja vaikuttavuus lähtee

sitten kunkin yksilön tai yhteisön omasta voi-

masta siihen suuntaan kuin on lähteäkseen.

Olisiko niin, että sekä tapaamisen/verkostoitu-

misen ja oppimisen voi yhdistää vain silloin,

kun jokainen on halukas oppimaan samaa asi-

aa?

Oppiminen muuttaa (peruuttamattomasti) sekä

oppijaa että maailmaa. On paljon asioita, jotka

herättävät kiinnostusta – jos omaksuu uutta, on

omalta osaltaan muuttamassa sekä itseään että

maailmaa siihen suuntaan mihin omaksuttu

tieto ja taito asioita muuttaa.

Talkoissa on herännyt kysymys yksilökoh-taisista oppimistavoista ja niiden suhteestayhteisölliseen oppimiseen. Kysymykseenkumpi tulee ensin, teoria vai käytäntö, vas-taus lienee se että yhteiskunnallinen kehi-tys tapahtuu jatkumolla teoria ←-→käytäntö. Kehitys kulkee vuorotellen mo-lempiin suuntiin.

Talkoissa perimmäinen vastuu oppimi-sesta on oppijalla itsellään. Keskeiseksi te-kijäksi nouseekin yhteisen tavoitteensaavuttamiseksi yksilöllinen sisäinen moti-vaatio. Silloin kukaan ei ole toiminnan’vapaamatkustaja’ ; talkoissa jokaisellaosallistujalla on vastuu työn loppuunsaat-tamisesta.

C. HETEROGEENISYYSHeterogeeniset ryhmät;

erilaisuuden hyväksikäyttö.

Vaaditaan rohkeutta ja uskoa konseptiin, koska

joka talkoissa on erilaisia ihmisiä: niitä, jotka

ovat valmiimpia tulemaan mukaan ja niitä jot-

ka eivät ole kovin innostuneita.

Ennakkoon on aika vaikea tietää kuinka hete-

rogeeninen joukko kuitenkin on, luotsien on

aistittava tilanne ja hoidettava homma kotiin.

Tietotaitotalkoot ovat suomalaiseen arkeen

pureutuva hanke ja se tehtäköön suomen kie-

lellä, jopa tekniikan kieltä selkokieleistämällä.

Kun koko yhteisö otetaan kohderyhmäksi,

varmistetaan, että yhteisö toimii keskenään.

Asioiden eteenpäin vieminen helpottuu ja yh-

teinen ymmärrys vahvistuu. Tämä liittyy de-

22

mokratiaan ja avoimuuteen ja siihen, että yh-

teisöihin syntyy yhteinen kieli.

Opistosta tulleet maahanmuuttajat ovat häm-

mästyttävän hyvin päässeet sisälle toimintaan,

he näyttävät rennoilta ja keskustelevat vilk-

kaasti keskenään ja meidän muidenkin kanssa,

kommunikaatio pelaa monilla kielillä. – On

rohkaisevaa huomata, että tällä toiminnallisel-

la työmuodolla päästään eteenpäin, vaikka

kielitaito ei olisikaan huippua.

Talkootoiminta osoittaa, että ryhmä onenemmän kuin yksilötoimijoidensa sum-ma. Erilaisuus tuo ryhmädynamiikkaanuutta pontta; erilaisuutta on käytetty hyvinhyväksi. Heterogeenisessa ryhmässä työs-kentely tukee ryhmän jäsenten kognitiivis-ten ja metakognitiivisten taitojen kehitystä,koska ryhmässä osaavammat voivat kan-nustaa ja toimia mallina vähemmän osaa-ville.

D. JAETTU JOHTAJUUSYhteinen, asenteellisella tasolla

jaettu johtajuus.

Luotan luotseihin! On mahtavaa huomata, tun-

tea, että luotsit osaavat ja pärjäävät! Kuten tie-

tysti ja tottakait se, että kylissä on voimaa ja

yhteistyö ja tekeminen tuottavat tuloksia ja

pienet vaikeudet on tehty voitettaviksi!

Luotsin homma on valtavan haasteellinen ja

paljon erilaisia taitoja edellyttävä tehtävä. Joka

saa luotsin koulutuksen ja pärjää hyvin luotsin

tehtävässä, on saanut sellaisen osaamisannok-

sen että sillä selviää melkein missä tahansa

hienosti, sillä siinä on yhdessä paketissa paljon

teknisiä taitoja, ihmisten käsittelytaitoja, orga-

nisointitaitoja, sisällöllisiä taitoja ja vielä li-

säksi itsetuntemuksen osaamista.

Luotsien ei pidä – eivätkä he saakaan – olla

kaikkitietäviä besserwissereitä, vaan on hienoa

kun huomaa, että talkoolaiset osaavat paljon ja

paljon enemmän kuin luotsit. Näin osaaminen

valjastuu myös oman yhteisön hyväksi.

Oppimistapahtuma on aika erilainen asia kuin

koulutustapahtuma. Koulutuksessa on aina

opettaja, joka kouluttaa, oppimisessa tilanne,

missä opitaan – yhdessä tai yksin. Yhteisölli-

sessä oppimisessa jokainen oppii jotain, joko

tilanteesta tai toisiltaan tai kokemuksesta – eli

elämyksellisestä kokemuksesta yhdessä. Siitä

on kyse ja siitä on puute.

Jos tällä luotsikoulutusmallilla menisi johon-

kin yritykseen tai muuhun organisaatioon ja

toimisi viiden päivän ajan, niin kyllä yhteisön

sosiaalinen pääoma suorastaan räjähtäisi uu-

delle tasolle, ongelmiin löydettäisiin uusia nä-

kökulmia, yhteinen päämäärätavoitteisuus

kasvaisi.

Kuinka voi sukeltaa siihen maailmaan missä

kaikki ei ole itsestään selvää. Kuinka kyky

auttaa niitä ja siitä roolista että et ole pomo

siinä!

Ihminen on kulttuurinen, äärisosiaalinen ilmiö.

Hyperkollektiivisuus erottaa ihmisen muista

olioista, ihminen on luotu opettamaan ja oppi-

maan. Talkoot perustuvatkin juuri ajatukselle,

että jokainen on toisensa opettaja ja yhdessä

syntyy jotain enemmän kuin jos jokainen teki-

si yksin.

Yhteinen, asenteellisella tasolla jaettu joh-tajuus näyttää toimivan talkookonseptissa

23

hyvin (ks. tarkemmin Luotsit ja luotsikou-lutus).

E. VASTUU MUISTARyhmän jäsenillä vastuu muista ja koko

ryhmän toiminnasta.

Kaikilla oikeus ja mahdollisuus omien tarpeit-

tensa mukaiseen osaamiseen ja liittymiseen

tietoverkkoihin (lisäysehdotus YK:n ihmisoi-

keuksiin).

Ihmiset, olivatpa sitten yrittäj iä tai muita, nuo-

ria tai vanhoja, eivät osaa sähköisen maailman

menettelytapoja ja käytäntöjä, siksi talkoot

ovat erittäin tarpeellisia.

Uuden kehittämisen lisäksi tärkeää on pitää

huolta siitä, että kukaan ei tahtomattaan jää ul-

kopuolelle, sitähän me juuri talkoissa olemme

varmistamassa.

Pitääkö talkoiden tavoitteiden piilo-opetus-

suunnitelma kertoa etukäteen, kuten esimer-

kiksi toimeen tarttuminen, kaaoksesta

selviäminen, epävarmuuden sieto – kaikki tu-

levaisuudessa tärkeitä taitoja?

Työskentely helpottuu kaikin tavoin kun voi-

daan esimerkiksi kirjoittaa yhteisiä dokument-

teja. Kaikki saadaan mukaan tekemiseen ja

toisaalta epäonnistumisen riski ei jää yhden

ihmisen harteille.

Talkoissa näyttää sisäistyneen hyvin aja-tus, että ryhmän kaikilla jäsenillä on vas-tuu muista ja koko ryhmän toiminnasta.Samoin talkootapahtumassa näyttää hyvintoteutuvan eksistentiaalisten perustarpei-den koko kolmijako: jäsentymisen tarve,

liittymisen tarve ja tekemisen tarve. Ihmi-sen olemassaololle ja tasapainoiselle kehit-tymiselle on tärkeää jäsentyä ajattelunavulla, liittyä tunteen tasolla ja olla ole-massa merkityksellisen tekemisen kautta.

F. PITKÄJÄNTEISYYSTehtäväkorostuneisuuden lisäksi sitoutu-

minen pitkäjänteiseen yhteisvastuulliseen

työskentelyyn omassa ryhmässä.

Elämmekö pistäytymisyhteiskunnassa? Tämä

tapahtuu usein sekä fyysisesti että virtuaali-

sesti. Talkoissahan tärkeä periaate, hyvä käy-

täntö, on valmiiksi saamisen periaate.

Pistäytymällä ei valmista tule, tulee vain mon-

ta ideaa ja monta aloittamatonta työtä. – Yk-

kössijalle on noussut jonkin työn

valmistumisen tuoma onnen tunne. Näitä het-

kiä tulee jokaisessa talkoossa kaikille.

Kun puhutaan tietotekniikan osaamisesta, tek-

niikasta ja sisällöstä, on hyvä havaita, että itse

asiassa nuoret ottavat välineet haltuunsa aika

kivuttomasti. Mutta oma kekseliäisyys ei ehkä

riitä, ellei anneta yrittää yhdessä myös sisäl-

löllisesti. Kun on oma aihe, mitä kuvataan,

niin silloin on motiivi korkeimmillaan ja pie-

net tekniset puutteet eivät haittaa. Jos taas läh-

detään opettajan antamasta aiheesta, on

vaikeampaa saada innostusta aikaan ja silloin

napistaan toimimattomista ohjelmista, yhteen-

sopimattomista laitteista jne. Ja odotetaan, että

saadaan valmiina eteen. Se on omiaan tukah-

duttamaan luovuuden ja kekseliäisyyden.

Talkoissa tärkeää on itse tuottaminen ja yh-dessä tekeminen, se prosessi, jonka tuloksestavoivat kaikki olla iloisia. Valmiiksi saaminen

24

on yksi elämän onnen lähde. Vaalikaamme sitäparhaan mahdollisen lopputuloksen sijaan. Pa-ras on tällöin hyvän vihollinen.

Valmiiksi saaminen on yksi näistä meidän hy-

vistä käytännöistä. Ja kokemus on osoittanut,

että näin menetellen saadaan lisäksi yhteisölli-

syyttä, hauskuutta ja hedelmällistä vuorovai-

kutusta.

Tulevaisuuden taidoista yksi tärkeimmistä lie-

nee epävarmuuden sieto. On hyvä olla pohja-

suunnitelma, visio siitä, mitä tekee. Tai vielä

tärkeämpää on olla tiedossa, tiedostettuna, ne

arvot ja perusperiaatteet, joiden mukaan toimii

ja elää.

Aktiivi- ja muita sivustoja, erilaisia kohtaa-

mistoreja selatessamme olemme keskustelleet

talkoita hyvin syvältä koskettavista teemoista:

luottamuksesta, vaikuttamisesta, yhdessä teke-

misestä ja miten monella kohtaamispaikalla tai

–torilla kukin jaksaa säännöllisesti vaikuttaa.

Tulevaisuusajattelu on aika hukassa nuorilta,

tulevaisuussuuntautunut ajattelu ja toiminta on

myös yhteisöillä hakusessa usein. Miksi emme

siis laajentaisi talkoiden sisältöä tulevaisuus-

työskentelyyn? Valmiiksi saamisesta pidettävä

enemmän kiinni. Olisi pitänyt ottaa vähemmän

tehtäviä, olla realistisempi siitä, mitä tuloksia

on mahdollista saada aikaiseksi talkoiden ai-

kana.

Ainutlaatuista on se loppuun asti tekeminen ja

yhdessä tekeminen. Hyvin paljon ainutlaatui-

sia ominaisuuksia joita voisi siirtää koulutuk-

seen ja elinkeinoelämään. Tässä on best

practice –pohjaa.

Talkootyö nostaa tarpeellisesti esiin nyky-ajalle tyypillisen tänään-tässä-nyt –ajatte-lun, tietynlaisen historiattomuuden:antiteesinä toistuvasti palataan sisäisenmotivaation voimaan ja loppuunsaattami-sen tarpeeseen. Pitkäjänteisyyteen näyttääusein liittyvän ilon ja onnistumisen tunte-muksia, jotka ovat hyvän oppimisen kan-nalta ratkaisevia.

Talkoissa tehtäväkorostuneisuuden li-säksi sitoudutaan pitkäjänteiseen yhteis-vastuulliseen työskentelyyn.

G. VUOROVAIKUTUSTAIDOTVuorovaikutustaitoja harjoitellaan

toistuvasti.

Millaisia verkkopalveluja Suomi tarvitsee: ki-

va sovelluspohja, helppo ja mukava käyttää,

lappuja voi kirjoitella klikkaamaansa kohtaan

– siirrymmekö nopeiden lyhyiden mielipitei-

den yhteiskuntaan?

Talkoissa ei tarvitse yksin äheltää koneen ja

ongelmien kanssa, vaan löydetään ratkaisut

yhdessä. Siinäpä se! Yhdessä tekeminen on

hauskaa ja tuloksellista, ja yhdessä saatu oppi

lisää yhteisön sosiaalista pääomaa.

Tunnelma oli taas mitä innostunein! Talkoissa

tapahtuu niin monia rinnakkaisia asioita, että

niitä on vaikea itsekään tunnistaa: opitaan ym-

märtämään tietotekniikkaa sekä teknisestä että

sisällöllisestä näkökulmasta, vahvistetaan ih-

mis- ja vuorovaikutussuhteita, keskustellaan

aiheeseen liittyvistä ja liittymättömistä tee-

moista, tehdään yhdessä asioita, kannustetaan

toisia, nautitaan hengen ja ruumiin ravinnosta,

25

saadaan valmiiksi, nauretaan. Jokaisella on jo-

kin tärkeä rooli.

Ryhmässä jokainen pääsee taittamaan, kirjoit-

tamaan ja kuvittamaan omat juttunsa. Ryh-

mässä tekemisessä on tärkeää ottaa muut

huomioon. On ryhmä sitten iso tai pieni, osaa-

minen vahvistuu. Jokaisella on oma alueensa,

jossa on hyvä. Yhdessä tehtäessä on aina joku,

jolta kysyä tukea. Ryhmässä ei ilmene yksin-

tekemisessä helposti syntyvää epävarmuuden

tunnetta.

Ihmiset eivät ole kovin valmiita keskustele-

maan ja tuottamaan tietoa internetiin.

Inspiroiva visio paikallisyhdistysten ja kyläyh-

distysten yhteinen keskustelu – insinööritiedon

ja ihmisen vuorovaikutus!

Verkostomaisen prosessin ja dynamiikan luo-

minen vaatii herkkyyttä. Ei voi ohjelmoida

etukäteen mutta ei voi jättää tekemättäkään.

Tämä on kuin sipuli: ytimessä ovat yhteisöt ja

yhteisöllinen viestintä vahvasti esillä. Mitä

tarkoittaa yhteisölle parhaimmillaan ja pahim-

millaan, että ollaan verkostomaisessa tietoyh-

teiskunnassa?

Uusliberalistisessa hegemoniassa ollaan aina

alakynnessä. Sen takia tarvitaan vahvaa vas-

tainformaatiota. Täytyy osata hakea tietoa ja

saada mukaan ihmisiä jotka tietävät ennestään.

Pitää olla myös taito kertoa se ulos ja tietää

kenelle kerrotaan, milloin mitäkin tehdään ja

kuinka.

Evoluutio oppimisen suhteen on kääntynyt yh-

teisöjen subjektina olemiseen. Yhteisöjen

kautta syntyy erilaisia asioita kuin syntyisi jos

me palvelisimme yhteisöjen erilaisia tarpeita.

Silloin olet mukana jo lähtökohtaisesti jonkin

osana.

Kansainvälisissä vertailuissa suomalaistakommunikaatiota on pidetty lähtökohtai-sesti hitaana, haluttomana ja estyneenä.Siitä näkyy viitteitä myös päiväkirjamer-kinnöissä. Kommunikaatio kasvokkainsaattaakin olla vaikeampaa, mutta viestin-tävälineet tuovat tuohon suomalaiseenkömpelyyteen helpotusta; välineet sopi-vasti etäännyttävät ja sitä kautta rohkaise-vat itseilmaisuun. Talkoissa vuoro-vaikutustaitoja joudutaan harjoittelemaanoivallisesti sekä välinein että ilman väli-neitä, toistuvasti ja koko ajan.

Kehittäminen voi edetä lineaarisesti taivuorovaikutteisesti. Vuorovaikutteinen ke-hittäminen perustuu yhteisölliseen oppimi-seen. Yhteisöllisessä oppimisessa uusiosaaminen tuotetaan vuorovaikutuksessamuiden kanssa. Siinä on tärkeää, että jo-kainen tuo oman erityisosaamisensa mui-den käyttöön.

H. OPPIMINEN PROSESSINAOppiminen on prosessi, jossa ohjaaja

tarkkailee ryhmien toimintaa sekä puut-

tuu siihen tarvittaessa ohjaten

ja kannustaen.

Uusien toimintamallien omaksuminen teorias-

sa on tosi vaikeaa, itse kokeileminen saattaa

muuttaa vanhaa tapaa: se on sitä poisoppimis-

ta.

Kun on kerran oivaltanut jonkin asian, ei voi

enää palata entiseen ymmärtämättömyyden ti-

26

laan. Kokemus on vapauttava, joskin etukä-

teen ahdistava.

Kaksi tärkeää tulevaisuuden taitoa, jota on

vaikea opettaa: ennakkoluulottomuus ja epä-

varmuuden sietokyky.

On kaksi erilaista pääasiaa, jotka ohjaavat op-

pimisilmiötä: sisäinen motivaatio tehdä tai

osata jotakin ja esimerkin voima. Sisäinen mo-

tivaatio on vaikea juttu: mikä on sisäistä ja

minkä vain luulee olevan sitä?

Viestintävalmiuksien vahvistaminen toteutuu

kun yhdessä käytetään tietotekniikkaa totutus-

ta poikkeavalla tavalla.

Yhteisen tekemisen mallilla toimeen tarttumi-

nen lisääntyy, itseohjautuvuus kasvaa, rohkeus

tuottaa omia sisältöjä lisääntyy.

Tärkeintä tässä hankkeessa on tämä toiminta-

malli ja se että yhdistetään viestintä ja tieto-

tekniikka. Tässä on luotu yhteisöllisen

oppimisen metodi! Oppimisessa korostuu op-

pijan, ihmisen ja yhteisön näkökulma.

Yksi talkoiden ideoista on se, että valitsemme

ohjelmat eikä talkoolaisten tarvitse niistä huo-

lehtia. Toki saavat, jos haluavat. Ja voivat

käyttää omia ohjelmiaan, jos on mukana sel-

lainen osaaja, joka osaa siirtää käytön osaami-

sen talkoiden aikana luontevasti eikä jätä

muuta joukkoa riippumaan siitä, että tarvitsee

aina apua esimerkiksi nettisivujen päivitykses-

sä. Tietysti tämä on ihannetila, mutta sitä koh-

din kuitenkin kuljetaan portaita askel

askeleelta. Aina voi unelmoida myös tekniikan

taipumisesta ihmisen mittaiseksi.

Toisen neuvomisen idea: Kun kysyy toiselta

neuvoa, antaa ikään kuin lahjan, osoittaa luot-

tamusta. Ja vastaaja kokee saavansa lahjan ja

luottamuksen. Yhdessä vähitellen keskinäinen

osaamisen tietoisuus kasvaa, samoin arvostus

toisia kohtaan.

Talkoissa on omaleimaista se, että hankkeessa

ollaan valmiita näkemään aidosti vaivaa. Olisi

hyvä jos konsepti ja työtapa jäisi elämään

myös hankkeen päätyttyä. Työskentelytapa ei

ole tyypillistä hanketyöskentelyä.

Voimaonnuttamisen kulttuuri. Jotta voimme

itseorganisoitua, pitää olla vapaita osaavia ih-

misiä. Ihmiskäsitys on se juttu. Jos ei jaeta sitä

niin tämä koko maailma romahtaa.

Yhteisöllinen oppiminen voidaan nähdätoteutuvan ekspertin ja noviisin vuorovai-kutuksena. Vuorovaikutuksessa eksperttitukee noviisia niin että tämä saavuttaaedistyneemmän osaamisen tason. Vasta-al-kaja etenee ekspertiksi kokemuksen kautta.Oppimisprosessin käynnistyminen johtaasekä uusien mahdollisuuksien tunnistami-seen että vaatimustason nousuun.

Yhteistoiminnallisessa ryhmätyössä op-piminen on prosessi, jossa ohjaaja tarkkai-lee ryhmien toimintaa sekä puuttuu siihentarvittaessa ohjaten ja kannustaen. Juuri tä-mä näyttää olevan luotsien toiminnan pe-rusperiaate.

I. ARVIOINTI JA PALAUTERyhmä arvioi omaan työskentelyään. Jä-

senet antavat palautetta toisilleen ja kom-

mentoivat saamaansa palautetta.

On hyvä monissa talkootapahtumissa selvittää,

onko olemassa olevan yhteisön viestintäval-

27

miuksien parantamisella kysyntää, nähdäänkö

oma yhteisö elinkelpoisena ja toivottavana.

Mitä on työ? Kun talkoiden kohdejoukko on

työssäkäyvät tai siihen pyrkivät, niin ketä he

ovat? Mihin työhön pyrkivät? Onko työ vain

toisen palveluksessa olevaa palkkatyötä vai

onko työtä se, kun tekee yhteisön hyväksi eri-

laista sosiaalista pääomaa ja siten koko alueen

elinvoimaa kasvattavaa työtä? Työn ollessa

yhä enemmän immateriaalista työn tuloksien

mittaaminen on usein haastavaa. – Olemme ai-

kamoisen taloudellis-sosiaalis-kulttuurisen on-

gelmavyyhden kanssa tekemisissä.

Mietimme monia käsitteitä, niiden merkitystä,

mm. voiko olla oppiva organisaatio tai oppiva

alue? Onko osaaminen ja oppi ihmisen omi-

naisuus, vaiko niin että esimerkiksi yhteisö

toimiessaan uudella tavalla, oppii uuden tavan

toimia, on siis oppiva yhteisö? Onko se enem-

män kuin yksilöiden yhteenlaskettu oppimi-

nen?

Sanasta jälkiviisaus ensimmäiseksi tule mie-

leen halveksunta. Mutta eihän se niin ole! El-

lemme jälkikäteen puhuisi ja punnitsisi

tapahtumaa, olisi jälkiviisaita, niin emme var-

maan mitään osaisi seuraavalla kerralla tehdä

paremmin vaan toistaisimme samoja virheitä.

Moite tai valitus on itse asiassa huonosti muo-

toiltu parannusehdotus. – Arjessa harjoitellaan

ongelmien kääntämistä ratkaisuiksi. Tätähän

talkoissa täytyy tehdä luonnostaan koko ajan.

Suhtauduin vähän varauksella miten porukka

tällaiseen koulutukseen suhtautuu. Kaikki kui-

tenkin vaikuttivat tyytyväisiltä, olihan tilaisuus

ihan erilainen mitä aikaisemmin on ollut.

Tavanomaisesti yhteistoiminnallisessa op-pimisessa ryhmä arvioi omaa työskentely-ään. Osallistujat antavat palautetta toi-silleen ja kommentoivat saamaansa palau-tetta. Tässä kohden talkoot ovat luoneetviisaan varovaisen menettelytavan ja jättä-neet lopputulosten ja toimijoiden itsear-vioinnin vähemmälle. Palautteen anta-minen ja saaminen voivat pahimmillaantukahduttaa vuorovaikutteisen oppimisen;tiukka arviointi voisi viedä tilaa oppimisenilolta ja itseilmaisun riemullisuudelta.

Talkooryhmissä on paljon eri tasoistaväkeä, eikä talkoissa missään tapauksessaole tarkoitus saavuttaa media-alan ammat-tilaisten tasoisia tuloksia. Talkoissa kysenimenomaan on yleissivistävistä mediatie-totaidoista.

J. ARVOSTUSKuuntelu, arvostus, oman panoksen

antaminen ryhmän toimintaan.

Talkoohanke on pieni matka myös omaan it-

seeni tässä koko ajan suorittavassa nykymaail-

massa ja ennen kaikkea tässä meidän tosi

suorittavassa ammatissamme - todistuksen

vuoksi ei kannata opiskella.

Sosiaalisen pääoman tärkein komponentti on

luottamus ja ennustettavuus, joka toisaalta pe-

rustuu tuttuuteen. Verkostoituminen tarvitsee

sosiaalista pääomaa ollakseen hedelmällistä

tuttuutta.

Ilahduttavasti sivuilla on tapahtumia eli kylä-

läiset ovat ottaneet ne omikseen ja niitä päivi-

tetään jatkuvasti.

28

Opettajat eivät voi kannustaa luovuuteen ja it-

seilmaisuun, koska oppilaat saattavat luoda jo-

tain sellaista, mitä opettaja ei tarkoita tai

halua. Jos näin on, niin se on väärin, silloin

kahlitaan ihmisen kasvu ja ihmisen itsensä to-

teuttamisen mahdollisuus. Opettajan tulee kui-

tenkin opettaa eettisyyttä ja arvoja. Onko

tekniikan suhteen sama asia? Jos ei ole ihan

tekniikan kehittämisen ytimessä, ei saa omia

luovia sovelluksia koskaan sillä nehän voivat

uhata kehittäj ien imagoa. Nousevatko arjen in-

novaatiot koskaan toteutukseen elleivät ne ole

virallisen innovaatio-ohjelman mukaisia ja jol-

lei rahoittaja heti ymmärrä niitä? Talkoot ovat

entistä tärkeämmät, siellähän yhdessä luodaan

uutta ilman että kukaan sanoo, mitä luodaan.

Jokainen talkoolainen tuo omat osaamisensa ja

unelmansa kehiin. Ja niistä voi syntyä todella

jotain uutta, kunhan toimintatapa on juurtunut

arkiseen aherrukseen.

Lähes aina tekniikan palvelujen ja sovellusten

kehityksessä lähdetään kuitenkin liikkeelle itse

tekniikasta. Vaihtoehtoisesti voisimme lähteä

liikkeelle elämäntavasta ja katsoa miten tek-

niikalla edistetään/estetään ko. elämäntapaa.

Kun yhdessä opitaan kokonaisuus ja nähdään

jokainen työsuorite, opitaan myös arvosta-

maan toisten töitä ja se tuo tekemisen iloa.

Kulttuurinen ylimielisyys näkyy ainakin sil-

loin, kun luulee tietävänsä paremmin, mikä on

hyväksi muille, kun luulee tietävänsä parem-

min kuin toisen alan asiantuntija, paremmin

kuin toisenlaisen kokemuksen omaava jne.

Kulttuurisen ylimielisyyden lääkkeenä on su-

vaitsevaisuus, toisen empaattinen kuuntelemi-

nen, asioista selvän ottaminen, näkökulmien

tunnistaminen, arvojen näkeminen asioiden

taustalla.

Talkootoiminta toteuttaa hienovaraisestiyhteistoiminnallisen oppimisen perusperi-aatteita: yhteistoiminnallisen ryhmätyös-kentelyn mukaisesti ryhmän jäsenet tu-kevat toistensa persoonallista kasvua ja it-searvostusta; keskeistä on kuuntelu, arvos-tus, oman panoksen antaminen ryhmäntoimintaan.

Talkoopäiväkirjoissa usein esille nostet-tu sosiaalisen pääoman käsite liittyy luot-tamukseen, turvallisuuteen ja uskal-lukseen. Talkoissa luottamus ja arvostusnäyttävät syntyvän ikään kuin itsestään;arvostus syntyy rohkaisusta, toisten kuun-telusta ja valmiin työn yhteisestä läpikäy-misestä.

Ruoan valinta, valmistus ja ateriointi

Yhä useammin on alettu nähdä ruoka kult-tuurina ja sen merkitys yhteisöllisten koke-musten mahdollistajana. Ihmisten tar-peisiin perustuvat arvot ovatkin autonomi-sia. Yhden arvoalueen korvaaminen toisel-la on mahdotonta; tarpeiden tyydyt-tämiseen tarvitaan kaikkia kolmea osa-aluetta – aineellisia, sosiaalisia ja henkisiäarvoja.

Ruokakulttuuri on aina ajankohtainen jaotollinen aihealue. Ruoka on osa suoma-laisten arkea ja juhlaa. Sen kautta käsitte-lemme monia yhteiskunnallisia asioitakuten ihmisten, eläinten ja ympäristön hy-vinvointia.

Ruokapisteytys rentouttaa ilmapiiriä, yhdessä

tekeminen on myös rentouttavaa ja vähitellen

innostus omiin sivuihin valtaa jokaisen. Ja jo-

kainen osaa ja sitoutuu.

Luotsipäivä aloitettiin ruoan pisteyttämisellä,

29

kun kerran on mahdollisuus valmistaa ruokaa.

Menetelmän käsittelyyn käytettiin reilusti ai-

kaa, koska se on tärkeä juttu talkoissa ja pis-

teyttämällä voidaan löytää ratkaisu moneen

muuhunkin asiaan ja saada koko päätösproses-

si läpinäkyväksi.

Jos on tottunut siihen, että syö mitä eteen saa

tai päättää muidenkin puolesta mitä syödään,

voi pisteytys tuntua todella raskaalta. Pitäisi-

köhän tehdä niin, että siihen osallistuvat vain

ne, jotka haluavat osallistua ja oppia luovaa

ongelmanratkaisumenetelmää? Tällöin kyllä

menetetään se etu, että kaikki edes näkisivät

miten päätöksenteosta voi tehdä avoimen ja

kaikkia huomioivan.

Ruokapisteytys opastaa avoimeen päätöksen-

tekoon, mahdollistaa hiljaistenkin äänen, pois-

taa murinat, tutustuttaa toisten ajatteluun, luo

avointa työskentely-ympäristöä.

Ruoan merkitys on valtava, sen avulla jaksaa

ja päivä ei tunnu raskaalta. Maahanmuuttaj ien

ryhmissä ymmärretään erittäin hyvin ruoan

merkitys, sillä erityisesti heille ruoka on myös

kulttuurinen tekijä.

Hankalasta alusta huolimatta ruoan valmistus

onnistui ja loi yhteishenkeä. Ruoan laitto tekee

kynnyksen matalaksi.

Kevytaktiivisuus ja tarkkaan fokusoidut ryh-

mät tarkkaan fokusoituneine teemoineen – so-

siaalinen pääoma mahdollistaisi kuitenkin

parhaimmillaan myös muun puheen – ruoan-

laitto voi avata asiaa tähän suuntaan – rikkoo

teemassa pysymisen.

Sosiaalinen pääoma on kiinnostava. Siihen

kuuluu juuri tämä että voit tulla kuulluksi puo-

lin ja toisin ja sosiaalisuus. Ruoanlaitto on

huikea osa sitä. Tämä on sitä pääomaa joka

seuraa mukana, se on sitä pysyvää.

Miten keinoihin ja menetelmiin rajattua eman-

sipatorinen prosessi on? Tämä voisi olla aika

moninainen tämä keinojen valikoima ja sen

voi määritellä analyyttisesti mitkä tekevät siitä

tunnistettavamman saman. Media, ilmaisu,

yhdessä oleminen, elämään kuuluu sekin että

syödään. Millä kaikilla tavoin voidaan tehdä

että nämä toteutuvat – pienin välttämätön yh-

distävä tekijä.

Ruoka nousi luotsikoulutuksessa yllätyksenä

esiin. Ruokailun järjestäminen oli hienompi

tapahtuma kuin olin olettanut. Ruoka oli erit-

täin hyvää ja se olikin yksi päivän mieleenpai-

nuvimmista asioista.

Ruoan tekemisen prosessi on samanlainenkuin oppimisprosessit yleensä: ideoidaan,suunnitellaan, hankitaan materiaaleja, val-mistetaan, viimeistellään ja nautitaan tu-loksista yhdessä. Analogia on ilmeinen.Yhteinen arkisempi kaikille tuttu tekemi-nen luo intuitiivista ymmärrystä tekniikanmahdollisuuksista arkipäivässä. Näin tek-niikan ja arjen kieli lähentyvät toisiaan.Esimerkiksi videon tekeminen ruoanlaitos-ta on erityisen mielekästä siksi, että televi-sion kokkiohjelmat ovat erityisen suo-sittuja. Oireellista ruoan merkityksestä lie-nee se, että kotimaisilta televisiokanaviltatulee yli 1 60 kokkausohjelmaa viikossa.

Ruoan valitsemiseen käytetty pisteytyson luovan ongelmanratkaisun menetelmäyhteisen näkemyksen löytämiseksi. Ruoanvalitsemisessa metodi toimii erityisen hy-vin ’ lämmittelynä’ silloin kun ryhmä eitunne toisiaan kovin hyvin.

30

Oppimisteoreettisesti on todettu, ettäemotionaaliset esteet ovat oppimisen suu-rimpia esteitä. Pisteytysmenetelmä toimiihyvin noiden esteiden poistamisessa. Täl-löin lähennytään suggestopediaa, jossa en-nen varsinaisia oppisisältöjä pyritäänluomaan rentouttava ilmapiiri. Lisäksi ruo-an valinta, valmistus ja ateriointi toteutta-vat hyvin oppimisen siirtovaikutusta,transferia: yhden alueen oppiminen helpot-taa oppimista uusilla alueilla – ruoka pis-teytyksineen versus tietotekniikka.

Luotsit ja luotsikoulutus

Metaforinen ajattelu ohjaa arkiajatteluam-me ehkä enemmän kuin arvaammekaan.Tietotaitotalkoiden kielikuvana luotsi /luotsaus on oivallinen. Luotsi astuu avoi-melta mereltä, vapailta vesiltä saapuvaanlaivaan kollegana, joka laivaväen kanssayhdessä ohjaa laivan turvallista reittiä pe-rille satamaan. Luotsi-teema korostaa op-pimisen vapautta. Näin vältytään yl-häältäpäin opettamiselta sekä lähestytäänjaettua johtajuutta, mikä muoto on tyypil-listä yhteistoiminnallisessa oppimisessa.

Seuraavassa tarkastellaan sisällönana-lyyttisesti opiskelijoiden omia arvioitakouluttaj akoulutuksestaan opiskelij oi-den laatimien loppuraporttien valossa.

Erilainen oppimisote

Omasta mielestäni talkoot olivat ihan muka-

vat, ja menetelmä oli normaaliin opetukseen

verrattuna virkistävän mukavaa.

Luotsin rooliin pääseminen oli koko opinto-

jakson kannalta opettavaisin, sillä päivät an-

toivat kunnollisen kuvan luotsina

toimimisesta.

Meille opetettiin erilaisia toimimismetodeja

sekä itse opin myös tasa-arvoisuuden merki-

tyksen tiimityöskentelyssä.

Talkoiden opetustyyli on samalla ohjaaminen

kuin oppiminen. On tarkoituksena havaita

asioita, jotka antavat merkkejä siitä, että yh-

dessä tekemällä voimavarat yhdistämällä saa-

daan luotua jotain paljon parempaa ja

suurempaa kuin verrattuna tilanteeseen, jossa

ihmiset työstävät töitä yksilötasolla.

Tekemisen puutteellisuuden vuoksi tilanne oli

melko tylsää ja puuduttavaa. Se opetti kuiten-

kin pitkäjänteisyyttä ja tilanteenseurantaa epä-

mukavassa asetelmassa.

Jos luotsit olisivat ensin tehneet omat projek-

tinsa, olisi itse uusien opiskelijoiden luotsaa-

minen voinut keskittyä liikaa itse opettamiseen

ja ohjelmiin, kun ns. pystymetsästä luotsiksi

–menetelmällä luotsit keskittyivät enemmän

ihmisiin ja ryhmiin.

Pidin kurssista siinä että oli aivan erilainen

mitä muuta kurssit ovat tähän mennessä olleet.

Toteutus oli muista poikkeava, projekteja teh-

tiin erilaisissa ympäristöissä, vapaata työsken-

telyä itsenäisesti, pitkiä päiviä minkä aikana

tehtiin yksi projekti alusta loppuun valmiiksi.

Tämä kurssi on ollut mielenkiintoinen koke-

mus. Paljon on koettu ja jopa opittu. Itse pidin

talkoiden tavasta opettaa ja oppia. On muka-

31

vaa kun saa oppia ja oivaltaa itse, mutta siten

että apu on kuitenkin lähellä tarvittaessa ja ha-

luttaessa. Tekemällä oppii valtavan hyvin.

Myös luotsien iloisuus ja avuliaisuus sai in-

nostumaan ja motivoitumaan. Oli myös muka-

vaa, kun ei odotettu valmiiksi suurta osaamista

vaan jokaista kohdeltiin yksilönä.

Talkoot ovat olleet avartava ja kokemuksia

tuottanut kurssikokonaisuus, joka on ollut ai-

kalailla juuri sellaista kuin olen opiskelemisel-

ta odottanut, eli käytännössä asioiden

tekemistä ja keskustelun kautta oppimista.

Kurssilla olemme saaneet käyttää luovuutta ja

toteuttaa vapaasti itseämme ilman minkäänlai-

sia raameja tai rajoituksia, mikä on ollut todel-

la mukavaa.

Pohtiessani toimenpiteitä tulevaisuuden taito-

jen turvaamiseksi voisin kuvitella, että tieto-

tekniikan ja yhteisöviestinnän kasvatusta

voitaisiin alkaa kouluttaa aikaisemmin koulus-

sa.

Motivaatio ja oppimisen ilo

Tässä kurssissa päästiin toteuttamaan itseäm-

me erilaisilla tavoilla kuin normaalisti sekä

erilaisissa ympäristöissä, mikä oli piristävää.

Talkoot yhdistävät ihmisiä ainutlaatuisella ta-

valla.

Onneksi oppi muuttamaan omaa asennettaan

parempaan suuntaan ja hommat onnistuivat.

Lopputulos oli erittäin palkitseva.

Talkoot oli pohjimmiltaan mukava kokemus,

mikä jatkossakin voisi tuntua hyvältä.

Kaikki projektit ovat olleet mielettömän mu-

kavia, ja niistä on tehnyt hienointa mahtava

ryhmähenki. Ideoita on lennellyt ja kaikilla on

ollut hauskaa.

Ohjeistus on ollut hyvää ja ei liian määräile-

vää. Omat mielipiteet on saanut sanoa ja niitä

on kuunneltu.

Näiden päivien aikana opin paljon, ohjelmista

ja viestinnästä. Luotsien omat talkoopäivät

täydensivät hyvin opintokokonaisuutta.

Tietotaitotalkoot näyttävät mielestäni kaikille,

että kuka tahansa osaa jos haluaa.

Kokemuksena opintojakso oli ehkä yksi par-

haita kursseja.

Oli hyvä asia, että aina välillä ohjaajat kävivät

kysymässä, missä mennään, ollaanko aikatau-

lussa ja antoivat pieniä vinkkejä ja ideoita

projekteihin. Muuten projekti olisi jäänyt kes-

keneräiseksi.

Luotsikoulutuksen projektitöissä pääsi ajatte-

lemaan erilaisia käyttäjän lähtökohtia, kuten

mahdollista motivoimattomuutta tai vasten-

mielisyyttä, jonka ihminen kokee tietoteknii-

kan käyttöä kohtaan ja hänen rooliaan

tietoyhteiskunnan jäsenenä.

Luotsin yksi tärkeimmistä tehtävistä on saada

ihmisille aikaan onnistumisen tunteita.

Iloinen yllätys oli että saimme tehdä jotain

luovaa ja siihen oli koko päivä aikaa.

Yleisesti vaikutti siltä, että ryhmälle jäi posi-

tiivinen mieli koko hommasta. Oltiin tyyty-

32

väisiä kurssin sisältöön ja toimintaan, eikä mi-

tään mukisemista ollut.

Mikäli asenteeni oli hieman huonompi session

alussa, niin vähintään sen aikana porukan hyvä

fiilis ja tekemisen meininki muuttivat asenteen

positiiviseksi. Erilaisten ihmisten kanssa toi-

meen on aina tultava, taitoja voi kehittää, mui-

den innostaminen ja opastaminen on aina

hyödyllinen taito eikä ryhmähengen luomises-

takaan voi haittaa olla.

Tietotaitotalkoot –hanke on hyvä keksintö,

jonka kautta opitaan viestintätaitoja hauskalla

tavalla ohjelmien käytön ja ryhmässä työsken-

telyn kautta.

Ryhmätyötaidot jatiimityöskentely

Yhdessä ryhmä pystyy kokoamaan voimavarat

ja yhdessä ongelmista selvitään paremmin ja

nopeammin kuin yksin. Näin jälkeenpäin aja-

teltuna talkoiden ilmapiiri oli erittäin kannus-

tava ja jokaiselle ryhmäläiselle tuli sellainen

tekemisen-meininki.

Kokonaisuutena tunnelma ja henki oli erin-

omainen.

Omat tunnelmat jälkikäteen ovat ensisijaisesti

positiiviset ja koulutuksen avulla sai lisää itse-

luottamusta uusissa tilanteissa, uusien ihmis-

ten kanssa.

Luotsit oppivat ryhmätyötaitoja, kompromis-

sien tekemistä, projektin aikatauluttamista, kä-

sikirjoituksen tekemistä, äänittämistä ja

editointia.

Ohjaajat ja opettajat olivat hyviä. Sai aina

apua ja ohjausta kun sitä tarvitsi, siitä iso

plussa koko kurssille. Eivät tuputtaneet omia

mielipiteitä tai näkemyksiä, vaan antoivat

kaikkien toimia omalla tavalla.

Luotsikoulutuksen aikana tiimityöskentelytai-

tojen paranemista voi varmasti hyödyntää tu-

levaisuudessa. Myös ideointi ja työn valmiiksi

saaminen ovat asioita, joista täytyisi jatkossa-

kin pitää huolta.

Koulutus on ollut hyvä kokemus, ja sen hen-

keä on helppo siirtää myös myöhempään työs-

kentelyyn ryhmissä.

Tämän kurssin projektien tekeminen on opet-

tanut ryhmässä työskentelyä. Siitä taidosta on

hyötyä monissa tilanteissa, niin työelämässä

kuin vapaa-ajallakin. Projektien ideoita on ol-

lut mukava keksiä ja miettiä yhdessä. Kurssilla

on oppinut tuntemaan toisia ihmisiä ja itseään

paremmin. Yhteishenkemme kurssilla tuotti

myös iloa.

Soveltaminen työelämään

Luotsikoulutuksessa opittua voi soveltaa myös

talkoiden ulkopuolella, esim. työelämässä saa

itsevarmuutta sekä uusia keinoja toimia pro-

jektin vetäjänä.

Talkoissa opittua voi varmasti soveltaa työelä-

mässä melko laajasti. Projekteja tehdessä osaa

toimia henkilönä, joka vetää projektia ja saa

muut innostumaan siitä. Varmasti myös uskal-

taa tarttua uusiin haasteisiin helpommin, vaik-

ka tilanteessa jossa täytyy opetella uusi

ohjelma. Myös entisestään tuntemattomien

33

kanssa työskentely helpottuu ja tämä tietysti

tehostaa työtahtia, kun jo alkuun uskaltaa tu-

tustua uusiin ihmisiin.

Luotsityön ansiosta syntynyttä osaamista voi-

daan kantaa myös työelämään. Tiimityösken-

telyn taidot, johtajuus, informaation kulku ja

uusien mallien oppiminen on nykyaikaista toi-

mintaa työelämässä.

Käsittääkseni nykyajan työyhteisössä ei oikein

enää voi pärjätä ellei ole yhteistyökykyinen

muiden ihmisten kanssa ja omaa hyvät organi-

saatiovuorovaikutustaidot. Tähän olemme am-

mentaneet valmiutta talkoista, esimerkiksi

toimimalla yhteistyössä myös entuudestaan

tuntemattomien opiskelijoiden kanssa.

Luotsikoulutuksessa syntynyttä osaamista pys-

tytään soveltamaan it-alalla erittäin monipuo-

lisesti eri osa-alueilla. Nykyään melkeinpä

jokaisella toimialalla korostuu tiimityöskente-

ly. Tämä pätee myös it-alalla. On erittäin tär-

keää, että samalla työpaikalla työskentelevät

ihmiset tulevat toistensa kanssa hyvin toi-

meen. Näin saadaan yrityksen viestinnästäkin

nopeaa, toimivaa ja samalla aukotonta.

Viestintäkoulutusta voisi tarjota talkootyyppi-

sillä projekteilla ja kohderyhmänä voisivat olla

esim. yritykset, kerhot ja kaikille vapaat kurs-

sit. Koulujen tulisi myös tarjota viestintäkou-

lutusta aikaisessa vaiheessa jo pelkästään

tietoturvaan liittyvien ongelmien vuoksi.

Varsinkin alun suoraan tekeminen tuo varmasti

etua kun työelämässä kohtaa uusia haasteita

tai tulee yllätyksiä projektien varrella.

Ryhmän mielestä opitut asiat olivat hyödylli-

siä työelämää ajatellen. On hyvä tietää erilai-

sia näkökulmia päätöksentekoon. Todettiin,

että harvemmin metodeita oikeasti työpaikalla

käytetään. Tärkeää oli ymmärtää, kuinka me-

todi toimii. Olimme sisäistäneet asian.

Työelämässä omaa osaamista on kyettävä ja-

kamaan ja omia ajatuksiaan tuomaan esille

projektien läpiviemiseksi tai työtä ja työsken-

telytapojen kehittämiseksi. Avoimuus on tär-

keää ja täytyy osata soveltaa omia

opettamistapoja sellaisiksi että erilaisetkin op-

pijat voivat saada siitä jotain irti.

Uskon että se osaaminen mitä syntyi tai enti-

sestään kehittyi kurssin aikana voi hyödyntää

missä tahansa it-alan töissä. Aina on tarve so-

siaalisille johtaj ille ja osaajille ja erinäiset tie-

totekniset taidot luonnollisesti hyödyttävät

alalla toimivaa.

Tulevaisuustarkastelu

Tulevaisuus. Mikäli koulutusta ei suoda tai

eräänlaista opastustoimintaa, tulee käyttöval-

miudet eri tekniikoihin putoamaan. Se voi

hankaloittaa monin tavoin asioita eri henki-

löille.

Toivoisin että jossain vaiheessa tällaisia elä-

keikäisten tietoteknisiä taitoja ylläpitäviä

kursseja alettaisiin järjestää kunnissa tarpeeksi

halvalla jotta jokaisella olisi niihin varaa osal-

listua.

Jotta tulevaisuudessakin osaisimme käyttää

kehittyvää tekniikkaa, vaatii se opettelua ja

oppimista, tiedon ja taidon välittämistä. Mie-

lestäni kurssi oli kokemisen arvoinen kokemus

34

ja olisin valmis osallistumaan talkootoimin-

taan vielä tämän opintojakson jälkeenkin.

Luotsikoulutus on tosi tärkeä juttu koko hank-

keen onnistumisen kannalta. Ilman luotseja ei

ole talkoita ja ilman talkoita ei tietotekniikka

jalkaudu suunnitellulla tavalla eikä tuloksia

synny eikä jatkuvuutta.

Luotsikoulutus kouluttaj akoulutuksenanäyttää toteutuneen erityisen hyvin, vaikkatehtävä on vaativa. Palaute kokonaisuu-dessaan on ollut myönteistä, vaikka arvioi-j ina ovat olleet tarkkasilmäiset j a–korvaiset nuoret. Luotsikoulutuksessa ki-teytyvät oivallisesti talkoiden perusideat.Koulutuksessa tulee esiin myös vanhasokraattinen opetusmetodi, dialogin käyttöoppimisessa.

Luotsi tarvitsee sellaisia tietotaitojakuin tiedonkäsittelytaidot ja ongelmanrat-kaisutaidot. Samalla luotsi tarvitsee myöspsyko-fyysisiä taitoja kuten kykyä luovuu-teen, intuitiivista toimintaa sekä käytännönkäden taitoja. Kokemuksellinen taitopää-oma kertyy talkoo talkoolta: ilmaisun tai-toa, myötäelämisen taitoa, elämän-hallinnantaitoa.

Yhteisötasolla luotsit tarvitsevat työnsuunnittelu- ja organisointitaitoja: teknisiätaitoja, työturvallisuustaitoja, prosessijoh-tamisen taitoja, runsaasti sosiaalisia taitoja,kommunikaatiotaitoja, vuorovaikutustaito-ja, johtamistaitoja, management-taitoja…Näin ollen tehtävä on tosi vaativa.

Yhteistyökumppanit

Hankkeen alussa kartoitettiin yhteistyö-kumppaneiden käsityksiä talkoo-konsep-tista.

Teknisesti t3 tyyppisen mallin voi kopioida,

mutta jäävuoren alla oleva arvomaailma ja ih-

miskuva on se pihvi, joka ei siirry raporteissa.

Miten piilossa oleva säilyy kun ihmiset hävi-

ää?

Useimmat isot asiat ei lähdekään keskeltä

vaan ne lähtee reunoilta ja marginaalista.

Tilastossa tapahtuu luonnollista poistumaa,

koska iäkkäimmät eivät ehkä opi tätä, mutta

pitäisi nopeuttaa tätä erityisesti niissä ikäluo-

kissa, missä vähiten käytetään, jotta se harp-

paus tulisi nopeammin.

Parmenides oli sitä mieltä että mikään ei muu-

tu ja kaikki palaa paikoilleen ja on syklistä ja

muuttumatonta. Muutos on harha. Herakleitos

puolestaan sanoi, että maailman perusolemus

on se että kaikki muuttuu. Aina on muuttunut

jotakin. Ollaan aina kiinni siinä ajassa ja ym-

päristössä ja se muuttuu vaikka me ei muutut-

taisi ja kun se muuttuu niin mekin muututaan.

Samaan virtaan astumisen juttu. Tässä projek-

tissa molemmat herrat ovat läsnä.

Tietotaitotalkoissa sivutuotteena tulee myös

paljon muita asioita kuin varsinainen talkoo-

tuotos! Yksi keskeinen sivutuote on sosiaali-

nen pääoma.

Verkostomainen yhteiskunta on sekä mahdol-

lisuus että uhka. Verkostojen vakiinnuttami-

35

nen on eri kuin uutuutta luova verkosto.

Aktiivikansalaisuus on kansalaisaktivismia

ruohojuuritasolla. Osallisuus – kun palveluita

sähköistetään – voit hoitaa itseäsi koskevia

asioita sitten. Olet yhteiskunnassa mukana kun

olet hankkinut perustaidot.

Bourdieulainen sosiaalinen pääoma -käsitenousee yhä uudestaan esiin. Onkin arvo-kasta, että ihmiskäsitystä ja sen taustallaolevaa maailmankuvaa on pohdittu ja hah-moteltu jo hankkeen aloitusvaiheessa. Mo-niin yhteistyökumppaneiden esittämiin tee-

moihin ovat tietotaitotalkoot aktiivisestipyrkineet etsimään vastauksia.

Ehkä yhteiskunnassa yksilökeskeisyys,jopa yltiöyksilöllisyys, on yhä nousussa,kun taas yhteisöllisyyteen suuntautuvat,oman itsen ulkopuolelle tähtäävät arvotuhkaavasti heikkenevät. Kun kulttuurinperustekijöitä ovat yhteinen tieto (sharedknowledge) ja yhteiset arvot, miten käykulttuurin, josta ne puuttuvat?

Tietotaitotalkoot toimivat päämäärätie-toisesti sosiaalisen pääoman kartuttami-seksi sekä yksilöitä että yhteisöjä tukien,samalla mediakulttuuria sekä säilyttäen et-tä muuttaen ja uutta luoden.

36

Kristalloitunut oppimiskäsitys

Tietotaitotalkoissa kristalloituvat sekä hy-vän yhteistoiminnallisen oppimisen perus-linjaukset että deweylainen kokemuk-sellisen prosessioppimisen ajattelutavat.Talkoot jopa ylittävät nuo molemmat uu-denlaisella raikkaalla kokonaisvaltaisellaotteellaan. Talkoissa ei pyritä esittämäänongelmia vaan löytämään ratkaisuja.

Talkoo-oppimisen keskiössä on tavoite’tekniikan taipumisesta ihmisen mittaisek-si’ . Talkooajattelun taustalta löytyneekinihmiskäsitys, jossa luotetaan ’vapaisiinosaaviin ihmisiin’ .

Talkoo-oppimisessa rakennetaan jamuokataan moniulotteista, verkostomaistatietoa. Oppimisessa ja ymmärtämisessä onusein vaarana, että ne korvautuvat

näennäissuorituksilla, mutta talkootoimin-nassa on pystytty synnyttämään vahvaa si-säistä motivaatiota. Toiminta ei ole jäänytulkokohtaiseksi vaan oppiminen on sisäis-tetty uudella tavalla. Hanke antaa selkeitäviitteitä siitä, millaista pedagogiikkaa säh-köisissä oppimisympäristöissä tulisi har-joittaa.

Tietotaitotalkoissa eletään ja edetäänniin kuin opetetaan. Toiminnan jaksotus onoivallettu itse kokeilemalla ja pilottitoi-mintaa uudistamalla. Kokemuksellinen op-piminen nähdään enempänä kuintiedollinen: kokemus muuttaa tiedon ym-märrykseksi.

Tosin talkoiden käynnistämisvaiheessaon ollut oppimiskysymysten sijaan esilläpaljon tietoteknisiä ja hallinnollisia kysy-myksiä: yhteensopivuusongelmat nousevat

JOHTOPÄÄTÖKSET

37

Kuvio 2. Epätavanomaisia oppi-

mistavoitteita ja -toteutuksia tie-

totaitotalkoissa

toistuvasti esiin; standardoinnin tarpeet ovat ilmeisiä. Toisaalta hankkeessa on paljon erialojen yhteistyökumppaneita, jolloin on syntynyt laaja-alainen näkemys oppimisesta tie-toyhteiskunnassa.

Opetuksen tavoitteena eivät niinkään ole sisällöt vaan kansalaisviestinnän työkalujenja toimintatapojen oppiminen, prosessit oppimisen kohteena. Sisältöjen kautta on kuiten-kin oivallisesti noussut esiin viestinnän monipuolisuus ja moniulotteisuus.

Talkoissa on saatu kokemusta kaksitasoisista oppijoista: varsinaisesta talkooväestä jatoisaalta opiskelijoista luotsikoulutuksessa, kouluttajakoulutuksesta. Molempien suuntienkokemukset ovat olleet hyvin samanlinjaisia.

Talkoopäiväkirjoissa esiintyypaljon sellaisia käsitteitä, joitaei ole totuttu liittämään oppi-miseen (Kuvio 2). Tosin niitäsaatetaan nostaa esiin kasva-tuksen yleistavoitteina ja osa-na piilo-opetussuunnitelmaa,mutta kyky niiden konkreti-sointiin on hatarampaa. Tal-koissa näistä teoreettisista kä-sitteistä on pystytty ainakinosittain siirtymään aitoon to-teuttamiseen, kirjoitetusta toi-mintasuunnitelmasta elettyynja koettuun.

38

Päiväkirjoissa toistuvasti raportoidaan on-nen ja ilon tunteiden esiin noususta talkoi-den kuluessa. Ei ole merkityksetöntä ettäjokainen, joka on omasta halustaan voinutolla mukana jossakin pienessäkin hank-keessa ja saanut sen onnistumaan, on voi-nut kokea onnen ja ilon tunteita. Ilmiötunnetaan kasvatustieteessä nimellä vir-tauskokemus (flow). Se liittyy tunteeseen,joka syntyy kun oppiminen sujuu kuin it-sestään ja muu ympärillä oleva unohtuu.Tällaisen toiminnan pohjalta voi syntyämyös jotakin luovempaa, jos kyvyt ja tai-dot riittävät.

Yleissivistyksen näkökulmasta pienetonnistumiset kannattelevat usein jotakinisompaa aihetta. Kokemus, joka omanosaamisen ja toiminnan tuloksena syntyy,on itse asiassa keskeinen ihmistä motivoi-va voima. Talkoissa oppimisen välitön jakonkreettinen tavoitteisuus nostaa merkit-tävästi motivaatiota.

Tietotaitotalkoissa oppiminen muodos-tuu kognitiivisten ja emotionaalisten teki-jöiden yhteisvaikutuksen tuloksena.Oppiminen on kehitystä ja kehitys on laa-dullista muutosta suhteessa omaan ajatte-luun ja toimintaan sekä yhteiskuntaan.Virheet ja epäonnistuneetkin kokeilut ovatosa ajattelua. Niitä ei tulisi suodattaa poisopetuksesta ja ohjauksesta.

Kasvatus perustuu aina valtasuhteeseen:vahvempi ohjaa heikompaa. Muun muassaEuroopan historiassa siitä on karmaiseviaesimerkkejä. Ei siis ole ihme, että talkoi-den kehittäjät välttelevät sanaparia kasva-tus/opetus ja pyrkivät korvaamaan senjoillakin muilla käsitteillä. Toisaalta kiiste-ly perinteisen opettamisen haitallisuudestaja uudenlaisen oppimisen ensisijaisuudestaon sikäli turhaa, että kaikki opetuksellisetja ohjaukselliset toimenpiteethän tähtäävätnimenomaan oppimiseen!

Aina on oikea ikä

Yleisen aikuiskasvatuksellisen näkemyk-sen mukaan ihmisen oppimiskyky säilyyyli 80-vuotiaaksi. Ehkä kypsälle aikuis-opiskelijalle voisi kuitenkin suoda eri oi-keuden oppia sitä mikä itseä aidostikiinnostaa. Tähän voisivat tietotaitotalkoottarjota yhden näkökulman. Verkostomai-sesti toimivassa tietoyhteiskunnassa juuriikääntyneillä on sellaista suorituskykyä jaosaamista, joka on organisaation arvon-luonnin kannalta keskeistä.

Ikääntynyt ihminen tarkoittaa tässä oh-jelmassa yli 55-vuotiasta työikäistä. Kan-salaisyhteiskunta lepää kuitenkin paljoltiyli 65-vuotiaiden varassa; juuri he tarvitse-vat ja haluavat tietoteknisiä taitoja. Yhteis-kunnan sosiaalisen pääoman synty onmyös eläkkeelle siirtyneiden varassa; hetekevät paljon vapaaehtoistyötä.

Kun yhteisöjen viestintätaitojen tulee olla

kaikkien jäsenten taitoja, niin yhteisöllinen

oppiminen on tällöin a ja o. Jos yhteisöstä nyt

otetaan pois yli 65-vuotiaat niin silloinhan

kaikki jäsenet eivät saa uusia taitoja, vaan on

ylläpidettävä monenmoisia viestintätapoja,

mikä ei ole tehokasta eikä mielekästä. Eikä

siihen ole edes resursseja. Seurauksena on yh-

teisöjen toiminnan kuihtuminen ja sosiaalisen

pääoman surkastuminen. (Päiväkirjamerkintä

3.1 2.2009)

Tilastokeskuksen vuoden 2011 tilastoistailmenee, että päivittäin tai lähes päivittäininternetiä käyttää 76% suomalaisista. Mut-ta 55 – 64 –vuotiaista käyttää päivittäin tailähes päivittäin vain 62% ja 65-74-vuo-tiaista vain 35%. Tuosta ikäluokasta 40%ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Syyksion tilastoitu muun muassa laitteiden kal-

39

leus, tekninen taitamattomuus ja motivaa-tion puute.

Aiheeseen on tartuttu myös eurooppa-laisella tasolla. Vuosi 2012 on Euroopassaomistettu aktiiviselle ikääntymiselle ja su-kupolvien väliselle solidaarisuudelle. EU:nteemavuoden mottona on ”Aina on oikeaikä”.

Voimaannuttava tiedonintressi

Tietotaitotalkoiden pedagogisen mallin pe-ruspohdintana on, kuinka siirtyä teoriastakäytäntöön ja toisinpäin. Voidaan ajatella,että käytäntö edustaa arkielämää, teoria so-fistikoitunutta teknologiaa, joka muuttuuvähitellen käytännöksi, joka puolestaansynnyttää uutta teoriaa…

Tietotaitotalkoissa edetään pääasiassakäytännöstä teoriaan. Emansipoiva tiedo-nintressi takaakin teoreettisen ja käytännönelämän välisen yhteyden. Emansipoivalleintressille on ominaista dynaamisuus, kriit-tinen yksilön omaa elämää ja yhteiskuntaakehittävä ote. Tietotaitoa ja taitotietoaomaava henkilö kykenee reflektoimaan,säätelemään ja kehittämään omaa toimin-taansa; ajattelu ja toiminta ovat yhteen kie-toutuneita. Sama koskee oppivaaorganisaatiota, yhteisöllistä oppimista.

Uutta luova oppiminen edellyttää eman-sipatorista tiedonintressiä. Oppimisella,luovuudella ja innovaatioilla on aina jokinsisältö, ne eivät synny tyhjästä. Usein nesyntyvät uudesta tavasta nähdä vanhojaasioita. Emansipatorinen uutta luova tiedo-nintressi kommunikaatiotaitojen kehittymi-sessä on välttämätöntä silloin kunkuljetaan jatkumolla ’ lähtökohdat – ongel-mat – tavoitteet – kehittämistoimenpiteet –arviointi – lähtökohtien uudelleenarvioin-ti’ .

Talkootoiminnassa ja sen kommunikaa-tiossa edetään emansipatorisesta intressistäilmeisen selvästi jopa voimaannuttavan(empowering) tiedonintressin suuntaan. Seon valtaa ottava, tietoa ja viisautta rakenta-va, arvoihin ja tavoitteisiin suhteuttava se-kä omaa potentiaalia ja omia tavoitteitaedistävä intressi. Tämä koskee sekä yksi-löllistä että yhteisöllistä oppimista – toi-mintaa yksilönä yhteisössä.

Talkoiden todellisuus on rakentunut tie-toa ja taitoa yhdistämällä. Talkoissa onkäytetty suunnittelun hyväksi ja oppimisentukena paljon hiljaista tietoa (tacit know-ledge), jota perinteinen talkootyö Suomes-sa on aina edustanut.

Talkoissa on mitä todennäköisimminpystytty tavoitteen mukaisesti lähentämääntoisiinsa tietotekniikan ammattilaisia ja ta-vallisia kansalaisia sekä mahdollisestikyetty sisäistämään käyttäjälähtöistä ajat-telua ja toimintamallien muutoksia. Toi-saalta luovuuden ja innovatiivisuudenrakentumista on vaikeaa eksplikoida.

Viestintäleirejä voidaan pitää tulevai-suuden yhteiskunnan käyttöjärjestelmänä,jota on kehitetty 25 vuoden ajan. Tässäkäyttöjärjestelmässä viestintä ja tietotek-niikka ovat välineitä toteuttaa yhteisölli-syyttä ja yhdessä oppimista arjessa.Talkoot ovat tästä käyttöjärjestelmästä ke-hitetty uusi yhteisön omaan tarpeeseenosuva toimintamalli, jossa tietotekniikanavulla luodaan uusia artefakteja.

Mitä –miten –miksi tietotaitotalkoot

Tietotaitotalkoiden kehittäminen on kulke-nut hermeneuttisen kehän spiraalin mukai-sesti. Toimintamallin kehittäminen onkulkenut esiymmärryksen kautta täsmenty-neempään ajatteluun ja konseptin kehittä-

40

miseen.Talkoiden kehittämisessä on lähdetty vi-

siosta, käsityksestä hyvästä elämästä ja ha-lutusta tulevaisuudesta. Pelkkä visio eikuitenkaan ole riittänyt, vaan on tarvittukeskusteluja ja ymmärrystä vaihtoehdoista.Toiminnan arvioinnissa on nostettu esiinmyös tulevaisuudentutkimuksen metodeja:uusi ymmärrys vaikuttaa päätöksentekoon;kun tavoite on saavutettu, alkaa uusi ajatte-lukierros.

Samalla kun talkoissa vahvistetaan vuo-rovaikutusvalmiuksia, kehitetään kykyähavainnoida kriittisesti sitä, millä tavoin jaehdoin olemme globaaliksi ja verkottu-neeksi luonnehtimassamme maailmassa jamitä tietoyhteiskuntakehityksen ulkopuoli-sia mahdollisuuksia ja tavoitteita tulisi tie-dostaa.

Kriittisyyteen liittyy arkiajattelussausein negatiivinen sävy. Kriittinen ajatteluon kuitenkin myönteistä ja tuottavaa toi-mintaa, joka liittyy sekä älyyn että tuntee-seen. Sen avulla kyseenalaistetaan ta-vanomaisuuksia ja luodaan uutta. Puhutaanmyös kriittisestä pedagogiikasta: se koros-taa vallitsevien peruskokemusten ja olo-suhteiden kriittistä tarkastelua.

Tietotaitotalkoot –mallin yhteisöllisessäoppimisessa hyödynnetään koko yhteisönosaamista. Oppimisessa luodaan ryhmänäuutta osaamista keskinäisen vuorovaiku-tuksen avulla. Yhteisöllinen oppiminenedellyttää sitoutumista koordinoituun, yh-teiseen ja tavoitteelliseen toimintaan.Kommunikatiivinen kehittyminen kaikenkaikkiaan on dialogista ja yhteisöllistä te-kemällä oppimista.

Talkoomallissa on toteutunut yhteisölli-selle tiedon muodostukselle ominainen eri-laisten perspektiivien vertailu ja yhdis-täminen, argumenttien ja johtopäätöstenkriittinen tarkastelu sekä pyrkimys uusien

näkökulmien ja ratkaisuvaihtoehtojen tuot-tamiseen. Jäsenten asiantuntijuus on ollutosittain päällekkäistä, mutta riittävän hete-rogeenista uudenlaisen asiantuntijuudensaavuttamiseksi.

Ryhmä synnyttää yhteistä kieltä ja kult-tuuria. Yhdessä ja yhteisöllisesti oppien jatoimintoja kehittäen vahvistuu yhteisön si-säinen tukiverkko, joka parhaimmillaan onyhteisön käytössä vielä talkoiden jälkeen-kin.

Talkoissa implisiittisesti pyritään ratkai-semaan tietoyhteiskunnan informaationmäärää ja kommunikaation laatua koskevadilemma.

INFORMAATIO KOMMUNIKAATIO

MÄÄRÄ LAATU

Esimerkiksi informaation ääretöntä määrääedustavassa internetissä ilmiöt ja asiat voi-daan kuvata tarkasti, mutta niiden painoar-vot ja merkitykset eivät erotu vaan suuretja pienet asiat saattavat näyttää yhtä tär-keiltä. Tarvitaan kommunikaation laatuaedustavaa suodatusta siitä, mikä on todellamerkityksellistä kansalaisyhteiskunnan ar-jessa.

Aivotutkimus on osoittanut, kuinka eri-laisten mediatyökalujen käyttö vaikuttaamerkittävästi aivotoimintoihin; informaa-tion välittymisen tavoilla on yhteyttä ajat-telun rakenteisiin. Viime aikoinaaivotutkijat ovat ryhtyneet puhumaan info-ähkystä, älyllisestä ylikuormituksesta jaaivoväsymyksestä silloin kun netti kasaaaineistoa lyhytkestoiseen muistiin, josta ai-neisto ei siirry ymmärrettynä pitkäkestoi-seen muistiin. Kun tekee montaa asiaasamaan aikaan (multitasking), aivot väsy-vät nopeasti.

Talkoissa pyritäänkin pitkäjänteisyyteen

41

ja saattamaan työt loppuun, jolloin kom-munikaation laatu ainakin osittain paranee.Voisikohan talkootoiminnalla vaikuttaamyös toisinpäin - informaation laatuun jakommunikaation määrään?

Tietotaitotalkoiden pedagoginen jatkokehittely

Tarkemman pedagogisen kehitystyön tueksi tarvitaan vankka esiselvitys/selvitys, jonkateemavalintojen pohjaksi esitetään seuraavia mahdollisia aiheita.

(a) Vaikka talkoomalli perustuu lähinnä prosessien oppimiseen, voisi harkita myös joidenkin

sisältökysymysten aktiivista esiin tuomista ja painotuksia. Herää kysymys, olisiko mahdollis-

ta liittää sekä varsinaiseen talkootoimintaan että luotsikoulutukseen joitakin perusopintoja vi-

suaalisesta ilmaisusta ja journalistiikasta niin että noiden alueiden ilmiöitä tarkastellaan

eksperimentaalisesti toiminnan kuluessa esiin ponnahtavien ratkaisutarpeiden yhteydessä.

(b) Sisällöt nousevat parhaiten esiin opiskeluohjelmien omista teemoista. Esimerkiksi am-

matillisessa koulutuksessa kannattaisi käyttää audio-visuaalista oppimateriaalia itse tehden

erityisesti silloin kun opiskelijat eivät ole kirjallisia tyyppejä eivätkä kiinnostu traditionaali-

sista teksteistä, oppikirjoista.

(c) Talkoissa kuluu paljon aikaa tekniikan opetteluun ja välineiden käytön oppimiseen. Olisi

ehkä aihetta pyrkiä entistä selkeämmin ratkaisemaan tuo ikuinen sisällön ja muodon välinen

ongelma; pyrkiä kohti kommunikatiivista kompetenssia, sisällön ja muodon välistä balanssia.

Olisi ehkä kyettävä vielä selvemmin siirtymään tekniikkavetoisuudesta sisältöorientoitunee-

seen otteeseen.

(d) Tieto- ja viestintätekniikassa pitäisi päästä samaan kuin autolla-ajossa: on osattava lii-

kennesäännöt ja erilaisten autojen ohjauslaitteiden perustoiminnot, mutta ei tarvitse tuntea

polttomoottorin, sähköisten mekanismien tms. toimintaa.

(e) Kieli muuttuu ja kehittyy alati, tekniikan kieli erityisesti. Talkoissakin joudutaan käyttä-

mään paljon vaikeita ja tavallisille ihmisille vieraita termejä, jotka saattavat pelästyttää. Tar-

vittaisiin jonkinlainen ’talkoosanakirja’ , jota voisi opiskella jo ennen talkoita tai ainakin

käyttää niiden aikana. - Tietotekniikkasanastolla olisi yleisempääkin tarvetta tuiki tavallisille

ei-tekniikkaorientoituneille kansalaisille.

42

Mediasivistyksen vaaliminen

Tietotaitotalkoiden tavoitteena ei ole me-dia-alan ammattilaisten kouluttaminenvaan kansalaisyhteiskunnan mediaa koske-van yleissivistyksen vaaliminen – mediasi-vistys!

Sivistäminen on opettamista vaativam-paa. Se on luovaa ja ennustamatonta. Si-vistyksen välittäj än tulee huomioidaoppijoiden ainutlaatuisuus ja yksilöllisyys.Sivistämisessä toimii hyvin vertaisoppimi-

nen, jossa oppijat käyvät dialogia toistensakanssa. Sivistyminen kuuluu kaikille aktii-visille ja omatoimisille demokraattisen yh-teiskunnan kansalaisille. Pelkästääntieteeseen ja tekniikkaan tukeutuminen ra-kentaa yhteiskunnasta – vaikkakin tehok-kaan ja nopean – suuren tehtaan, muttahenkisesti rikkaan inhimillisen kulttuurinluomiseen tarvitaan sivistystä.

Tavat ja tottumukset ovat paras selittäjäihmisen käyttäytymiselle. Tämä selittää si-täkin, miksi on niin vaikeaa saada muutos-

(f) Nykyisellä talkoomallilla on kolme eripituista jaksoa. Mallia kannattaisi jatkokehittää

niin, että moduulien kestoaika varioisi päivästä viikkoon. Pitkillä jaksoilla voitaisiin paneutua

tarkemmin sekä sisältökysymyksiin että kiireettömään työskentelyyn. Omin käsin tekeminen

on hidasta, mutta parhaimmillaan se johtaa etymologian mukaisesti käsittämiseen, käsi -> kä-

sittää.

(g) Tietotekniikka ihmisen palveluksessa toimii jaloimmin vammaisten kommunikaatiotaito-

jen tukemisessa. Tekniikka aistien jatkeena, ajattelun apuna ja liikuntakyvyn tukena olisi yksi

parhaista tietotaitotalkoiden kehittämissuunnista.

(h) Pienyrittäj ien tietotaitojen subventoitu koulutusohjelma talkoiden tapaan rohkaisisi esi-

merkiksi käsityöläisten ponnistuksia verkkokaupan avaamiseen ja kehittämiseen. Kaupallisia

alustoja on kyllä myynnissä, mutta (liian) korkeaan markkinahintaan.

(i) Tilastojen valossa tietotaitotalkoot olisivat 65-74-vuotiaille ja sitäkin vanhemmille todella

tarpeellisia. ’Seniorimallin’ kehittäminen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä ko. koh-

deryhmälle olisi yksi selkeä tuotteistamisen kohde.

(j ) Nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisyssä talkoomallin edelleenkehittäminen olisi eetti-

sesti ja moraalisesti tuottoisa tietoyhteiskunnallinen tukitoimi.

(k) Nuorten opiskelijoiden olisi hyvä sisäistää erilaiset tietotekniikan luovat käyttötavat. He-

rääkin kysymys, eivätkö kaikki amkk-opiskelijat voisi käydä pakollisina opintoina talkoiden

luotsikoulutuksen. Se veisi opiskeluaikaa noin viikon, tukisi muuta opiskelua sekä toisi tul-

lessaan uutta luovaa ajattelua.

43

ta toimintatapoihin. Herää kysymys, läh-teekö luovuus siitä että kyseenalaistaa ta-pansa ja tottumuksensa. Toisaalta arkea eivoi elää ilman rutiineja; ehkä oleminen jatekeminen on tasapainoilua muuttumisenja rutiinien välillä.

Sivistys on perustavanlaatuinen asia;älyllinen uteliaisuus ja tieto tuovat intel-lektuaalista vapautta. Kulttuurin perusta onaina ollut se, että ihmisten enemmistö ontietoinen menneisyydestä. Keskustelu onmahdollista silloin kun ihmisillä on yhtei-sesti jaettua tietoa. Hyvä mediayleissivis-tys kouluttaa ennakkoluulottomuuteen,suvaitsevaisuuteen ja epävarmuuden sieto-

kykyyn.Käsite sivistys on helpompi lähestyttävä

kuin kasvatus. Kuka haluaisi kasvaa ja ke-hittyä sivistymättömäksi? Näin termi me-diasivistys on yleisemmin käytettyä termiämediakasvatus neutraalimpi ilmaisu.

Edellä esitetyn perusteella voidaan to-deta, että tietotaitotalkoot-hanke osuu me-diasivistyksen ytimeen. Se pyrkii ottamaanhuomioon ihmisen kulttuuria luovan kyvynkaikki kolme haaraa: tieteen, taiteen ja fi-losofian. Tätä kautta näyttäytyy hankkeentaustalla oleva ihmiskuva: tietävä, tuntevaja tahtova yksilö.

44

Kun tiedosta on tietoyhteiskunnassa tullutkauppatavaraa, sen luonne on muuttunut.Tietotuotteiden markkinoinnin mahdolli-suuksia saattaa vähentää se, että monetniistä sisältävät paljon kokemuksellista hil-jaista tietoa, jonka eksplikointi saattaa ollahankalaa.

Pilottien kokemukset osoittavat mallin toimi-

vuuden, hiomista tapahtuu joka kerralla. Tämä

kaikki pitää vielä kirjata paremmin ”tuotteek-

si” (ote talkoo- päiväkirjasta 3.11 .2009).

Kokemuksellisessa oppimisessa oppijasiirtyy toimijasta havaintoja tekeväksi jakokijasta analyyttisen ja objektiivisen ot-teen etsijäksi. Oppimista ylläpitää pohdin-nan ja soveltamisen sekä konkreettisen

kokemuksen ja käsitteellistämisen välilläoleva jännite. Pohdinta edellyttää reflek-tointitaitoja, joiden avulla kokemusta voi-daan tarkastella erilaisista näkökulmista.Yksi näkökulma voisi olla tuotteistaminen.

Yleensä uutta toimintatapaa ei voidaennakkoon yksityiskohtaisesti määritellälukuun ottamatta suuntaa-antavia lähtö-kohtaoletuksia. Niin sanotun ekspansiivi-sen oppimiskäsityksen mukaan uudenmallin käyttöönotto voi johtaa sen rönsyi-lyyn moniksi erilaisiksi versioiksi ja osa-sovelluksiksi. Parhaimmillaan uutta mallia,kunhan se on kyllin selkeä, voidaan ko-pioida ja monentaa – tuotteistaa.

Tuotteistaminen vaatii toiminnan ana-lyyttistä ja systemaattista tarkastelua. Kunarviointi on tarkasteltavan kohteen tulkin-

TIETOTAITOTALKOIDENPEDAGOGIIKANTUOTTEISTAMINEN

45

nallista analyysia ja toiminnan tuottamanhyödyn tai arvon määrittämistä, kommuni-kaation kohdalla on kyse lähinnä humaa-nin kanssakäymisen vuorovaikutuk-sellisista taidoista, joiden hyötyä ja arvoavoidaan määrittää sekä yksilöllisesti ettäyhteisöllisesti.

Mielikuva suomalaisten tietoteknolo-gian edelläkävijyydestä on säilynyt maail-malla sitkeästi ja pitkään. Suomen sijoituskansainvälisissä vertailuissa on kuitenkinlaskenut, vaikka samalla kansainvälinenOECD:n koulutusvertailu PISA on tuotta-nut Suomelle valtaisaa mainetta. Tietoyh-teiskuntaosaamisen osalta on kuitenkinsyntynyt eriarvoisuutta. Eri tavoin yhteis-kuntaa lohkovat tietotekniikan osaamiskui-lut eivät ole umpeutuneet.

Valtionhallinnon muutama vuosi sittenkäynnistämä koulutusvientihanke (OKM2010) saattaisi toimia kotipesänä myösTietotaitotalkoiden vienninedistäjänä. Ky-seisen valtioneuvoston periaatepäätöksenmukaan entisestään vahvistetaan yksityi-sen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja liike-toimintaosaamista muun muassa rakenta-malla koulutusviennistä yritysklusteri. Ta-voitteena on, että koulutuksen ja osaami-sen viennin osuus Suomen kokonais-viennistä on merkittävästi kasvanut vuo-teen 2015 mennessä. Toimenpiteinä muunmuassa vahvistetaan ja kehitetään koti-maista koulutussektoriin liittyvien tuot-teiden ostajuutta julkishallinnossa sekäkansainvälisesti hyödynnetään kehitysyh-teistyön tarjoamia mahdollisuuksia.

(a) Kansallisella tasolla tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin vankkaa yhteistyötä. Jos/kun

valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti vahvistetaan koulutustuotteiden ostajuutta jul-

kishallinnossa, olisi Tietotaitotalkoot oivallinen kohde kuntien, koulujen, oppilaitosten etc.

hankinnoissa. Korvamerkityt budjettirahoitukset tulisivat tuolloin sisäasianministeriön, sosi-

aali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön

kululuokista.

(b) Vanhoja käytöstä poistettuja koulurakennuksia ja varuskunta-alueita on eri puolilla

Suomea yhä enemmän. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä niistä voitaisiin rakentaa

Tietotaitokeskuksia, joissa toteutetaan talkoomallista koulutusta.

(c) Tänä mobiiliviestinnän aikakautena voitaisiin kehittää myös mobiileja tietotaitotalkoita:

rakentaa ja varustaa tietotaitobusseja, - rekkoja tai –junia, jotka voisivat kulkea eri puolilla

maata tarpeen mukaan kiinteiden keskusten lisäksi.

(d) Kansainvälisellä tasolla Tietotaitotalkoot on konsepti, joka saattaisi sopia esimerkiksi

niin sanotuille uusille demokratioille ja erityisesti kehitysyhteistyöhön. Sisällöt ovat kulttuu-

risidonnaisia, mutta aktiivista kansalaisuutta tukeva koulutusmuoto melko universaalia. Tal-

koiden kv-tuotteistaminen merkitsee lähinnä mallin tekijänoikeuksia sekä mahdollista

kouluttajakoulutuksen myymistä kohdemaihin.

46

JÄLKIVIISAUS &KAUKOKATSEISUUSRoomalaisessa mytologiassa Minervanpöllö kulkee aina Minervan, viisauden ju-malattaren mukana. Minervan pöllö lähteelentoon vasta hämärän laskeutuessa. Tämäviittaa filosofian luonteeseen asioita jälki-käteen tarkastelevana ja ymmärtävänä tie-teenä – jälkiviisautena!

Jälkiviisaasti arvioiden talkooidea lyösopivasti korville niin kovin muodikastatehokkuus- ja tuottavuusajattelua. Tehok-kuuden laatu ja laadun tehokkuus ovat ainaarvoarvostelmia. Perusarvot kuten platoni-laiset ’hyvyys, totuus, kauneus’ lienevätmelko pysyviä, mutta arvojärjestelmät jaarvoille annetut merkitykset vaihtelevat.

Ulkoapäin ohjautuva teknologiadeter-minismi korvautuu Tietotaitotalkoot -mal-lissa sisältäpäin ohjautuvalla ja alhaaltaylöspäin rakentuvalla käyttäjälähtöisellä

kehittämisnäkökulmalla. Ihmislähtöinennäkemys perustuu humanismin sivistysi-hanteelle ja lähtee ihmisten arkipäivän tar-peista.

Humanismiksi kutsutaan elämänasen-netta, jossa ihminen käyttää erottelukyky-ään, lähestyy ongelmia laaja-alaisesti jahankkii tietoa vapauttaakseen itsensä vää-rien uskomusten, vallankäytön ja pelonkahleista. Humanistis-yhteiskuntatieteelli-nen sivistys tarjoaa yksilöille aineksia sa-mastua erilaisiin yhteisöihin ja sitenrakentaa itselleen identiteettiä.

Itsestään selvää on, että tulevaisuus eitule, se ei ole luonnonvoima kuten tulva taimaanjäristys, vaan me teemme sen omienvalintojemme kautta. Sitä parempia valin-toja teemme, mitä paremmin osaamme tul-kita heikkoja signaaleja. Tietotaitotalkoot

47

Tietoyhteiskunta-termi on pysynyt käytössä pitkään ja sitkeästi, mutta voiko seedelleen hyvin?

C.G. Ogburn esitti 1 920-luvulla teorian kulttuuriviiveestä. Hänen mukaansatekniikka kehittyy nopeasti, mutta inhimillinen tajunta ja yhteiskunnalliset insti-tuutiot hitaasti. Tähän cultural lag –ajatteluun pyrkii talkoohenki tuomaan lohtua.

Olisikin ehkä aika ryhtyä puhumaan tietotaitoyhteiskunnasta Tietotaitotalkoot–hankkeen kannustamana. Silloin teknologia ja sen tarkoituksenmukainen käyttöihmisten arjessa kohtaisivat paremmin kuin pelkässä tietotekniikkayhteiskunnas-sa. On aika aktiivisesti rakentaa siltaa tekniikan ja ihmisyyden välille. Ehkä AaleTynnin runon ’Kaarisilta’ tapaan:

--- Toisille annan toiset askareet,vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.Sillä kaikilla ihmisillä on niin ikävää päällä maan,ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksessaan.Tee silta ylitse syvyyden, tee, kaarisilta tee ---

–hankkeessa on hyvin pystytty tulkitse-maan muun muassa elinikäisen ja elämän-laajuisen oppimisen signaaleja.

Yleensä yhteisön oppimisen alkuvai-heessa kehittämisjännitteet esiintyvät yk-sittäisinä tapahtumina. Vähitellen nämäheikot signaalit alkavat voimistua ja tule-vat tunnistetuiksi muutos- ja mahdollisuus-paineiksi. Uuden toimintatavan hah-mottaminen aina edellyttää koettelematto-mien mahdollisuuksien tunnistamista ja ai-

toa tulevaisuussuuntautuneisuutta.Uusi yhteisöllisyys saattaa muuttaa de-

mokratiaa: edustuksellisen demokratianrinnalle syntyy vaihtoehtoisia osallistumis-muotoja. Kansalaiset oma-aloitteisesti ryh-tyvät ratkaisemaan yhteiseen hyväänliittyviä ongelmia, syntyy aloitteellista janäkemyksellistä yhteistoimintaa. Samallakyseenalaistuu raja yksityisen ja julkisentoiminnan välillä.

Tietoyhteiskunnasta tietotaitoyhteiskunta

48

LÄHTEETHÄRKÖNEN Ritva-Sini (1 994) Viestintäkasvatuksen ulottuvuudet. Hel-

singin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 125.

KIVELÄ Susanna (2011 ) Viestintävalmiuksien laajentama saavutettavuuslähiyhteisöjen toiminnallisen tilan rakentumisessa. Väitöskäsikirjoitus.

KIVINEN Kari (2003) Assessing Motivation and the Use of LearningStrategies by Secondary School Students in Three International Schools. ActaUniversitatis Tamperensis 907. Tampere University Press.

LUOKOLA Tuula (1989) Kertomus viestintäleiristä. Valtion painatuskes-kus. Liikenneministeriö.

NIEMELÄ Seppo (2011 ) Sivistyminen. Sivistystarve, - pedagogiikka ja–politiikka pohjoismaisessa kansansivistystraditiossa. Kansanvalistusseura.

OKM (2010) Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi – Suomen koulutus-viennin strategiset linjaukset. Valtioneuvoston periaatepäätös. Opetus- jakulttuuriministeriön julkaisuja 2010:11 .

SAHLBERG Pasi & LEPPILAMPI Asko (1994) Yksinään vai yhteisvoi-min? –yhdessäoppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsingin yliopisto.

VIHERÄ Marja-Liisa (2009) Digitaalisen arjen viestintä. Helsinki: KyriiriOy.

von WRIGHT Johan (1992) Oppimiskäsitysten historiaa ja pedagogisiaseurauksia. Helsinki: Opetushallitus.

Tietotaitotalkoot-hanke on osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalanvaltakunnallista ESR-kehittämisohjelmaa 2007-2013, joka fokusoituu avoimissaoppimisympäristöissä kehittyvään aktiiviseen kansalaisuuteen.

Tietotaitotalkoiden tavoitteena on parantaa yhteisöjen viestintävalmiuksia jaluoda yhteisöille viestinnälliset käytännöt, jotka jatkuvat hankkeen jälkeen.Toiminnan taustalla on ajatus siitä, että kaikilla on oikeus näkyä, tulla kuulluksi,ilmaista itseään ja osallistua. Tämä edellyttää pääsyä verkkoihin, tekniikankäytön osaamista sekä ymmärrystä ja motivaatiota.

Tietotaitotalkoiden pedagogiikka palautuu yhteistoiminnallisen oppimisenideaan uudella innovatiivisella ja luovalla tavalla. Talkoiden tavoitteena ei olemedia-alan ammattilaisten koulutus vaan kansalaisyhteiskunnan mediaakoskevan yleissivistyksen vaaliminen – mediasivistys.

Kirjoittaja, kasvatustieteiden tohtori Ritva-Sini Merilampi onpitkän linjan mediakasvattaja. Arviointityö perustuu tutkijanomiin viestintäleirikokemuksiin sekä pitkään kokemukseenformaalin ja informaalin oppimisen seurannasta. Arvioinnissakuljetaan teorian ja käytännön välisessä maastossavastavuoroisesti molempiin suuntiin.