media.rskl.semedia.rskl.se/.../05/Mediakatsaus-2016-02-01-2016-03-02.docx · Web view2016/02/01...

28

Ruotsinsuomalaisten ja Suomen kielen asema Ruotsissa

Mediakatsaus

2016-02-01 – 2016-03-02

2016-03-05

Innehållsförteckning

01.02 minoritet.se Förslag på riktlinjer för stöd till nationella minoritetsspråk3

04.02 SR Sisuradio Pinkki on roosaa voimakkaampi, kertoo kielenhuoltaja3

05.02 sr.se. Mikä on runojen asema ihmisarjessa?4

05.02 sr.se Pentti pakinoi: Äidinkieli vai kotikieli?5

06.02 sr.se. Nyt puhutaan kielistä!7

08.02 sr.se. Kohtauspaikalla käydään kielikahvilassa7

08.02 sr.se. Domino Kai viharikoksista romaneja kohtaan: Ongelmaa lakaistu7

10.02 sr.se Mukulat-tapahtumat suosittuja ympäri Ruotsia8

11.02 sr.se. Esittelyssä Mariestadin hallintoaluekoordinaattori9

11.02 sr.se. Ystävä lähetti Tommi Kinnusen menestysromaanin salaa julkaisija9

15.02 minoritet.se. Dagen som ska synliggöra det sverigefinska12

15.02 minoritet.se. Serien som ska ge en ny bild av Finland12

15.02 sr.se. Kramfors halajaa suomen kielen hallintoalueeseen 13

18.02 sr.se. Pirkasta Äijäkupittaalle kielenhuoltajien seurassa14

19.02 sr.se. Pallomaisia rakennuksia ja äidinkieltä15

19.02 sr.se. Forskarna oroade / Tutkijat ovvat kiusoissa 16

19.02 sr.se. Slarvig meänkieli får språkvårdare att samlas / Resunen meänkieli16

20.02 sr.se Sirkka Turkka får Tranströmerpriset17

21.02 sr.se. Kielipuoli selittää suvakit ja mokuttajat18

23.02 sr.se. Suomi-kuvan edistäminen kuuluu kunniakonsuli työtehtäviin19

23.02 sr.se. Finska samer oroliga för ny lagstiftning19

24.02 sr.se. Ruotsinsuomalaisten päivän aamu on täynnä suomitaustaisten asiaa20

24.02 sr.se. Med den sverigefinska flaggan i topp21

25.02.minoritet.se Västerås tog hem priset i år23

26.02 sr.se. Suomi haltuun sana sanalta Ludvikassa23

27.02 sr.se. Ruotsinsuomalaisuus puhuttaa2528.2 yle.fi. Nämä ennakkoluulot eivät muutu: ruotsalaiset diskuteeraavat2502.03 sr.se. #MinSpråk - reaktioita Sisuradion kartoitukseen27

___________________

http://www.minoritet.se/3997Förslag på riktlinjer för stöd till nationella minoritetsspråk

Skillnaderna är stora när det gäller hur kommunerna och landstingen/regionerna använder statsbidraget som ska täcka merkostnader för de nationella minoritetsspråken finska, meänkieli och samiska. Det framgår av en utvärdering som Länsstyrelsen i Stockholms län gjort tillsammans med Sametinget på uppdrag av kulturdepartementet.

I förvaltningsområdena för samiska, finska och meänkieli har man som enskild rätt att använda och tala respektive minoritetsspråk i kontakten med kommunen. Man har också rätt till förskoleverksamhet och äldreomsorg på språken.

För de merkostnader som uppstår har berörda kommuner och landsting/regioner rätt till statsbidrag. Verksamhetsområden som bekostats av bidraget är språkstödjande åtgärder, litteratur eller studiematerial, olika samverkansarrangemang och identitetsstärkande aktiviteter. Det är också vanligt att samordnares/koordinatorers löner till stor del bekostas av statsbidraget.

Den nu genomförda utvärderingen visar att kommuner och landsting/regioner organiserar arbetet med nationella minoriteter på olika sätt och att det finns en stor spridning i hur kommuner och landsting/regioner använder bidraget. Det finns också en stor efterfrågan på riktlinjer för hur stadsbidragets ska användas.

Därför har Länsstyrelsen i Stockholm och Sametinget nu tagit fram förslag till riktlinjer samt en checklista för identifiering av merkostnader utifrån förordningen om nationella minoriteter och minoritetsspråk. Förslaget överlämnas till kulturdepartementet den 1 februari. Detta enligt ett pressmeddelande.

>> Läs Länsstyrelsens förslag

_________________

#KIELIPUOLI

Julkaistu torsdag 4 februari kl 14.15

http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=4872&grupp=22338&artikel=6360180

Pinkki on roosaa voimakkaampi, kertoo kielenhuoltaja

Värisävyt kohdallaan

(6:20 min)

Heidi Hooli on tekemässä lapselle kirjaa ja miettii voiko suomeksi sanoa lilaja rosa. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä vastaavat tähän ja muihin kielikysymyksiin.

– Suomessa sekä rosaan, että lilaan tulee pitkät vokaalit, kertoo suomen kielen huoltaja Henna Leskelä.

Liila taipuu monikossa vaikkapa liilat kukkaset, liiloja kukkia, liiloihin kukkiin. Roosa saman mallin mukaan.

– Suomessa käytetään myös paljon sanaa pinkki, joka on voimakas, oikein värikäs vaaleanpunainen, Henna Leskelä selittää, roosa on hennompi.

Liila puolestaan on, kielenhuoltajan mukaan, enemmän syreenin värinen, violetti sinipunaisen orvokin sävyinen.

Valkoiset nenänjuuret

Kuuntelija nimeltä Liisa käyttää sanontaa "nenänjuuret valkenivat" ja tahtoo tietää kuinka tavallinen sanonta on.

– Kielitoimiston sanakirjasta löytyy muunmuassa valkoinen nenänpää, kertoo kielenhuoltaja Riina Heikkilä, ja se että valahtaa kasvoiltaan valkoiseksi on aivan yleismaailmallinen ilmiö, hän sanoo.

Valkoiset nenänjuuret eivät kuitenkaan ole tuttu sanonta kielenhuoltajille.

Jos sinä tiedät niistä jotain niistä kerro meille! Onko tämä tavallinen ilmaus jossakin päin Suomea?

Kirjoita sähköpostilla osoitteeseen [email protected]

_____________

Kohtauspaikka

Lähetetty fredag 5 februari kl 09.02

http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/678009?programid=2511

Erpo Heinolainen ja Solja Krapu Kallio heittäytyvät runebergiläiseen sielunmaisemaan

Mikä on runojen asema ihmisarjessa? Sitä pohtivat uumajalaisen kauppakeskuksen vilinässä runoilija Solja Krapu Kallio ja toimittaja Erpo Heinolainen. Juontajana Johanna Dickson.

_________________

#KIELIPUOLI

Pentti pakinoi: Äidinkieli vai kotikieli?

Julkaistu fredag 5 februari kl 14.30


..."kotikieleksi kutsutaan toimintaamme vielä vuonna 2016"...

(3:42 min)

Pentti Salmenranta toteaa pakinassaan, että äidinkieli ei ole sanana tarttunut vaan usein puhutaan edelleen kotikielestä.

Kun aikoinani valmistuin nykyiseen ammattiini, olin viraltani kotikielen opettaja. Koulutus puolestaan nimeltään kotikielenopettajalinja, eli hemspråkslärarlinjen.

90-luvun myöhemmällä puoliskolla alettiin kotikielen sijasta puhua äidinkielestä ja kotikieltä alettiin jostain syystä pitää halventavana nimityksenä.

Myös meikäläisen titteli on nykyään äidinkielen opettaja ja oppilaani tulevat äidinkielen tunneille. Vai tulevatko? Niin, no tietenkin tulevat, eihän meikäläinen lintsareita hyysää, mutta juuri äidinkielen?

Kysyin juuri menneellä viikolla oppilaaltani:

– Missäs olet juuri nyt?

– Koulussa.

– Niin, tarkoitin pikemminkin että millä tunnilla?

– Eks itekkään tiedä?

– Otetaan uusiksi; Jos sanot kaverillesi että olet tulossa tänne juuri tänä päivänä ja tähän aikaan, niin mitä sanot heille, mille tunnille olet menossa?

– Suomen tunnille!

Tyydyttävä vastaus mutta ei kuitenkaan. Yritin vielä:

– Mitä te yhdessä sanotte kun tulette kavereittesi kanssa, tässä huoneistossahan opetetaan tänään suomea, bosniaa ja arabiaa ja muina päivinä ainakin kymmentä muuta eri kieltä.

– Då säger vi att vi ska på hemspråk!

Tulihan se sieltä kun pedagogin itsepäisyydellä tarpeeksi jankutin. Joten jatkoin:

– Entä luokanopettajasi, mitä hän sanoo kun muistuttaa teitä?

– Att vi ska komma ihåg att det är hemspråk idag. Och att vi ska ta av oss skorna och inte kasta snöboll på vaktmästaren.

Ei siis ole äidinkieli tai modersmål saanut tuulta purjeisiinsa, kotikieleksi kutsutaan toimintaamme vielä vuonna 2016, ainakin Itä-Göötanmaalla.

Opetan suomea Norrköpingissä, Söderköpingissä ja Finspångissa. Finspångissa luultavasti siitä syystä että köpingejä ei Linköpingiä lukuun ottamatta enää enempää löytynyt lähitienoilta.

Ja jokaisen kunnan jokaisella koululla koen saman ilmiön joka viikko. Niin oppilaat kuin opettajat plus muu henkilökunta rehtoreita myöten puhuvat vieläkin kotikielestä, eivät äidinkielestä. Pitäisiköhän sitä ihan loukkaantua, niin kuin nykymuotiin kuuluu?

Itseäni tuo sana kotikieli ei häiritse millään lailla, eihän koti mikään ruma sana ole. Monille oppilaistani sitä paitsi suomi ei ole ÄIDIN, vaan ISÄN kieli.

Oma koti kullan kallis, kotiseuturakkaus, kotini on linnani… Positiivisia ilmauksia kaikki kotiin liittyvät.

Vanhana rokki-miehenä kun aloin kelata mitä muita ilmauksia sana koti toi mieleen, muistin erään basistikolleegan, joka monta vuotta sitten säesti paikallista Elvistä samalla keikalla jolla itsekin soitin bassoa eräässä toisessa mölysakissa.

Kun näin miehen basson varressa, muistin hänet aiemmista projekteista taitavana pianistina, laulajana ja ties minä multi-instrumentalistina. Kysyin häneltä miten basso nyt oli eksynyt miehen syliin.

– Ihan vahingossa, meillä oli monta kitaristia ja kosketinsoittajaa mutta basisti puuttui, joten yksissä treeneissä sitten aloin soittaa ja heti eka biisin jälkeen tuntui niin hyvältä! Olin viimeinkin löytänyt kotiin!

Eli voiko asiaa kauniimmin enää ilmaista? Koti on aina sydämessämme, ja sinne myös rakas oma kieli vie ihmisen. Kotiin, äiteineen päivineen.

____________________

Sisutarinat

Lähetetty lördag 6 februari kl 14.04


Nyt puhutaan kielistä!

Olet varmaan ainakin 2-kielinen, joten kerro mikä sinusta on kielistä kaikkein kaunein tai rumin. Mistä kielestä on ollut hyötyä tai harmia? Mikä on ollut helpoin tai vaikein oppia? Tule mukaan!

Lauantaina voit olla mukana myös suorassa lähetyksessä, klo 14-16. Osallistu soittamalla numeroon: 099-110 70

Voit kirjoittaa tarinasi myös sähköpostiin:

________________

Kohtauspaikka

Sändes måndag 8 februari kl 09.02


Kohtauspaikalla käydään kielikahvilassa

Monilla paikkakunnilla on nykyisin kielikahviloita ja muita paikkoja joissa vaikkapa turvapaikan hakijat voivat harjoitella ruotsin kieltä ja kulttuuria. Juontajana Jarmo Mänty.

_________________

Keski-Ruotsin Sisuradio

Domino Kai viharikoksista romaneja kohtaan: Ongelmaa lakaistu maton alle

Julkaistu måndag 8 februari kl 15.45


"Romanit on kiitettävä ryhmä, jota syyttää eri asioista"

(17 min)

Romaneihin kohdistuneet viharikokset jäävät hiljattain ilmestyneen raportin mukaan usein selvittämättä ja johtavat harvoin syytteisiin. Domino Kai vaatii yhteiskunnalta ja poliisilta enemmän vastuuta.

Domino Kai on mukana antiziganismin vastaisessa komissiossa, joka hiljattain julkaisi raportin viharikoksista romaneja kohtaan. Raportin mukaan moni viharikos jää poliisilta selvittämättä. Domino Kain mukaan romaneihin kohdistuva rasismi on edelleen yleistä.

Ikävä kyllä täytyy sanoa, että rasismi romaneja kohtaan on jokapäiväistä. Esimerkiksi ruokakaupassa ja ravintoloissa - etenkin Suomen romaneja kohtaan, koska naisilla on perinteisiin kuuluva vaatetus ja joillakin miehilläkin omat vaatekoodit. Monta kertaa tulee sieltä, että "tänne ette pääse", Domino Kai toteaa.

Raportti ottaa hänen mukaansa huomioon eri romaniryhmät EU-emigranteista Suomen romaneihin. Eri ryhmiin kohdistuvissa viharikoksissa on hänen mukaansa eroja - pois sulkevasta käyttäytymisestä suoranaiseen väkivaltaan.

"Ulkonäkö vaikuttaa kohteluun"

– Syrjintä Suomen ja Ruotsin romaneja kohtaan on edelleenkin jokapäiväistä, mutta EU-maista tuleviin käydään jopa käsiksi. Uskon tämän johtuvat siitä, että nämä ihmiset eivät osaa ruotsia, eivät tiedä mistä hakea oikeuksia ja tässä mielessä rasisteille helppoja kohteita, Domino Kai sanoo.

Domino Kain mukaan yhteiskunnan pitäisi ottaa ensimmäiset askeleet, eikä vain kysyä mitä romanit voivat itse tehdä asian hyväksi. Hänen mielestään poliisi ei ole myöskään ottanut romaneihin kohdistuneita viharikoksia tarpeeksi vakavasti.

– Tähän asti se ei ole ottanut. Kenenkään ei ole tarvinnut ottaa vastuuta, vaan koko juttu on lakaistu maton alle. Toivottavasti tästä alkaisi jotain hyvää.

_______________

ILTAPÄIVÄ

Mukulat-tapahtumat suosittuja ympäri Ruotsia

Julkaistu onsdag 10 februari kl 12.10


Kaksikielisyys mataloittaa kynnystä osallistua.

(17 min)

Ruotsinsuomalainen lastentapahtuma Mukula-fest saapuu tänä keväänä ainakin Göteborgiin ja Solnaan. Tapahtumista on tullut suosittuja, ja projektinvetäjä Irina Heinosen mukaan ansio siitä kuuluu osittain suomen kielen hallintoalueille.

Irina Heinonen on jo vuoden verran ollut mukana vetämässä Mukulat-lastentapahtumia ympäri Ruotsia.

Hallstahammarista kotoisin oleva Heinonen on itsekin ruotsinsuomalainen, mutta hän löysi oman ruotsinsuomalaisuutensa uudelleen vasta hiljattain.

– Ruukaan sanoa, että yritin kymmenen vuotta elää hurrina, mutta sitten huomasin, että jokin puuttui. Lähdin opiskelemaan ja elin ihan tavallista elämää, mutta siinä suomalaisuudella ei ollut mikään suuri rooli, hän sanoo.

Isi, haitari ja oma lapsi toivat suomen takaisin

Mutta sitten Heinosen elämässä tapahtui kaikenlaista, joka sai hänet miettimään asioita uudestaan.

– Muutin takaisin Tukholmaan, tuli ero poikaystävästä, elämä muuttui. Hengasin enemmän isin kanssa. Hän soitti haitaria, minä lauloin tangoja ja sen kautta löysin esimerkiksi Daryan ja Kuutamo-orkesterin ja aloin käydä itsekin tansseissa, Heinonen kertoo.

Viimeinen askel oli kuitenkin, kun Heinonen sai lapsen ja huomasi, että suomi oli hänen tunnekielensä.

Nyt Irina Heinonen vetää Mukuloita, ja viimeksi, kun tapahtuma oli Göteborgissa, se veti paikalle jopa satoja kävijöitä. Tänä keväänä tapahtuma rantautuu ainakin Göteborgiin ja Solnaan ja kenties myös Etelä-Ruotsiin.

Heinosen mukaan hallintoaluetyö on tärkeää tapahtumille etenkin talouden kannalta ja siksi, että nyt useilla alueilla on henkilöitä koordinoimassa. Juuri hallintoaluekunnat usein ottavat yhteyttä ja tilaavat Mukulat-festejä.

Tapahtumien suosion takana Heinonen näkee myös pitkälti tapahtumien kaksikielisyyden, joka mataloittaa kynnystä jos suomen kieli ei ole perheessä kovin vahva. Suomi silti dominoi tapahtumissa.

Aarrejahtia, Kalevalaa ja kanteletta

Mitä Mukulat-festeillä sitten oikein tehdään?

Göteborgissa ainakin pääsee kokeilemaan kanteleensoittoa ja näkemään teatteria, Solnassa taas kuuntelemaan Kalevalan tarinoita ja askartelemaan. Luvassa on myös kirjain- tai aarrejahtia.

Solna ja Göteborg ovat kuitenkin isompia ruotsinsuomalaiskuntia - entäs sitten ne pienemmät?

Heinosen mukaan Mukulat-tapahtumia järjestetään eri kokoisina.

– Emme järjestä vain suuria tapahtumia, vaan meille soitetaan, että onko meillä joku, joka voi tulla viihdyttämään tunniksi, Heinonen sanoo.

Hän toivookin, että yhä useampi ruotsinsuomalainen kulttuurityöntekijä ilmoittaisi itsestään ja tulisi tapahtumiin töihin.

_______________

Huomenta Ruotsi

Lähetetty torsdag 11 februari kl 06.00


Esittelyssä Mariestadin hallintoaluekoordinaattori

Aamun vieraana Mariestadin hallintoaluekoordinaattori Carolina Nordling, puhetta myös muun muassa tv:n katselusta, joka ei enää rajoitukaan televisioruudun vahtaamiseen.

_______________

ILTAPÄIVÄ

Ystävä lähetti Tommi Kinnusen menestysromaanin salaa julkaisijalle



"Kustantaja halusi pistää kirjan painoon, vaikka siitä puuttui vielä puolet"

(16 min)

Menestyskirjailija Tommi Kinnunen halusi kirjoittaa novelleja vain omaksi ilokseen. Tekstit päätyivät kuitenkin ystävän toimesta julkaisijalle. Esikoiskirjasta Neljäntienristeys tuli kertaheitolla myyntihitti.

Kirjailija Tommi Kinnusen pari vuotta sitten ilmestynyttä esikoiskirjaa Neljäntienristeys on Suomen mittakaavassa myyty valtavasti.

– Viimeksi, kun asiaa tiedustelin, sitä oli myyty 55 000 kappaletta. Kustantaja povasi tuhannen kappaleen myyntiä, nauraa Kinnunen ja lisää, että hurjasta myynnistä huolimatta Suomessa ei pahemmin kirjailijana rikastu.

Kirjaa ei ollut tarkoitus julkaista

Tommi Kinnusen menestysromaani Neljäntienristeys on nyt käännetty myös ruotsiksi. Käännöksen nimi on Där vägarna möts. Kirja on saanut Suomessa suuren huomion ja siitä on tehty jopa kaksi näytelmäversiota.

– Huomio tuntuu vieläkin oudolta. Kirjaa ei nimittäin ollut edes tarkoitus julkaista, vaan kirjoitin vain omaksi ilokseni työväenopiston kurssilla.

Tommi Kinnunen tarjosi kuitenkin kirjoittamansa novellit kaverilleen luettavaksi, joka päätti lähettää ne kustantajalle.

– Minulta lupaa kysymättä!

Tommi Kinnunen sai kaverinsa teosta tiedon vasta, kun kustantaja soitti hänelle ja ilmoitti haluavansa julkaista Kinnusen tekstin. Kustantamon mielestä kirja oli sellaisenaan valmis.

Kun Kinnunen tapasi kustantajansa ensi kertaa, hän oli sitä mieltä, että kirja oikoluetaan ja pistetään sitä myöden painoon.

Minä aloin toppuutella ja sanoin, että kirjasta puuttuu puolet, ja se puolikas on päässäni. Kustantaja antoi ystävällisesti kaksi kuukautta aikaa kirjoittaa kirja valmiiksi.

Kirjailija Tommi Kinnunen

Kätilö kuoleman edessä

Neljäntienristeys sijoittuu nimeltä mainitsemattomaan maaseutukuntaan ja siinä peilataan elämään sadan vuoden ajalta 1800–luvun lopusta 1990-luvulle. Tarinassa on neljä sukupolvea. Kirjassa naiset ovat pääosassa.

– Onhan joukossa yksi mies, mutta olin kiinnostunut kirjoittamaan itsellisistä naisista. Yleensä naiset kuvataan aina jonkun muun kautta. Mutta minua kiinnosti eniten nainen, joka ei tarvinnut miestä selviytyäkseen elämässä.

Kirja alkaa nuoren kätilön, Marian, ensiaskeleista työelämässä. Maria on kutsuttu lapsenpäästäjäksi ja hän joutuu kaivamaan kuolleen lapsen äitinsä kohdusta. Marialla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin palastella lapsi puukolla kappaleiksi.

Homoseksuaalit sodassa

Tommi Kinnusen kirjassa kuvataan myös homoseksuaalisuutta.

– Pääsyy on oikeastaan erään kansanedustajan, joka on sanonut, että suomalaiset sotaveteraanit eivät olleet sitä varten sodassa, että homoseksuaalit pääsisivät keskenään naimisiin.

– Sitten alkoi ilmestyä sosiaalisiin medioihin meemejä, joissa oli Tom of Finlandin kuva ja alla teksti: "Kiitos 1939-1945".

Kinnunen alkoi miettiä, että kaikkihan olivat rintamalla, eivät ainoastaan heteroseksuaalit.

Homous tulee esiin yhden kirjan päähahmon, Onnin, kautta. Onni kokee epätoivoisen rakkauden. Hän haluaisi rakastaa vaimoaan, mutta ei siinä onnistu. Homous puolestaan on kiellettyä, suorastaan syntistä.

Uunituore kirja takataskussa

Tommi Kinnunen on saanut painotuoreen kappaleen seuraavasta romaanistaan Lopotti. Ennakkopaineita ei ole menestyksekkään esikoisromaanin jälkeen.

– Mä olen liian tyhmä kriisiytyäkseni. Mä en voi mitenkään vaikuttaa siihen, miten yleisö kirjan vastaanottaa, enkä siihen, mitä kriitikot kirjoittavat.

– Lopotin julkistamistilaisuus on tämän viikon perjantaina, ja koska esikoiskirjani ilmeisestikin onnistui kohtuullisen hyvin, niin tulihan siitä itseluottamusta, että kai minä nyt jotain osaan.

_______________

http://www.minoritet.se/dagen-som-ska-synliggora-det-finska

Dagen som ska synliggöra det sverigefinska

Dagen har firats sedan 2011 och 2012 beslutade Svenska Akademien att den 24 februari i Akademialmanackan ska anges som Sverigefinnarnas dag.

Beslutet grundar sig bland annat på att sverigefinnar utgör den största nationella minoriteten i Sverige. Antalet personer med finsk bakgrund i Sverige beräknas för närvarande till cirka 675 000 personer.

Att den 24 februari valts för att synliggöra den sverigefinska minoritetens historia, språk och kultur som en del av det svenska kulturarvet beror på att det är folklivsforskaren Carl Axel Gottlunds födelsedag. Han levde mellan åren 1796 och 1875 och var finländsk folklorist och författare.

_________________

http://www.minoritet.se/serien-som-ska-ge-en-ny-bild-av-finland

Serien som ska ge en ny bild av Finland

Den 13 mars är det premiär för serien Finnomani på SVT. Sverigefinnarna Lina Puranen och Maija Waris, två förortstjejer från Akalla, åker till Finland för att slå hål på myter och fördomar som svenskar har om landet.- Det är mycket humor och absurditeter, utlovar Maija Waris.

Maija Waris är skådespelaren som pluggat teater i New York i sju år men som kommit tillbaka hem till Stockholm. Lina Puranen har jobbat med musik och kultur i många år och särskilt med den sverigefinska kulturen. - Vi kommer båda från Akalla och är lika gamla, 32 år, säger Maija.

I serien tar Maija och Lina självporträtt med fotografen Iiu Susiraja, Finsk raps gudfader Asa lär oss prata finsk slang och i seriens egen bar arbetar ingen mindre än Kati Outinen, känd från otaliga Kaurismäki-filmer.

I Finnomani möter de en rad kulturpersonligheter i Finland både äldre såsom tangokungen Eino Grön men även en ny generation utövare såsom Minna Parikka som designat skor åt Lady Gaga.

2012 föddes första idén till serien som och några år senare hade de ett pilotavsnitt klart med hjälp av ett produktionsbolag och producenten Wanda Bendjelloul. - Nu är det sex avsnitt klara som ska visas på SVT på söndagar, säger Maija Waris och berömmer producenten som gjort varje avsnitt till konst.

Lina och Maija vill med programmet ta hit det som de tycker om med Finland och visa upp en annan sida av landet och slå hål på gamla fördomar.- När jag växte upp var det väldigt låg status på att vara sverigefinne. Nu är det bättre men fördomarna finns kvar, säger Maija.

Programmet är inspelat i Helsingfors med omnejd. I serien möter de en rad kulturpersonligheter i Finland som bjuder på sig själva på ett generöst sätt. Det blir musik, humor och en hel del absurditeter.- Vi har haft så roligt och träffat så fantastiska människor, säger Maija.

Om det är något som Maija skulle vilja ta med sig från Finland till Sverige är det sättet människor är på där.- Det finns ingen prestige. Det är enkelt utan krusiduller.

När det gäller den sverigefinska identiteten så känns den viktigare i dag mer än förr för Maija Waris. - I New York brydde sig ingen om jag var svensk eller finsk. Men här märker man av gränserna och då blir identiteten också viktigare.

Finnomani har premiär den 13 mars på SVT.

________________

Huomenta Ruotsi

Lähetetty måndag 15 februari kl 06.00


Kramfors halajaa suomen kielen hallintoalueeseen

Lähetyksestä mm. Kramforsin kunnan aikomuksesta hakea suomen kielen hallintoalueeseen ja ruotsinsuomalaisten tarinoista Malmössä, aamun vieraana pianisti Silja Turunen.

____________

Kielipuoli

Pirkasta Äijäkupittaalle kielenhuoltajien seurassa



Pirkka on todennäköisesti peräisin sanasta birk

(5:15 min)

Suomen kielen huoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät pirkka-sanan merkityksiä, kreikan kielestä suomeen tulleita sanoja ja sitä miten suomelle on haettu nostetta.

Henkka kysyy Kielipuolelta, että mitä kaikkea sana pirkka voi tarkoittaa.

Pirkka voi merkitä pykäläpuuta, kapulaa, rimaa, vastakappaletta, kuittia, lippua merkkiä tai todistusta.

Riina Heikkilä, kielenhuoltaja

Alkuperästä kahta eri mieltä

Pirkka on voinut olla merkkinä nahkassa, lihapalassa tai jauhosäkissä.

Sanan arvioidaan olevan peräisin skandinaavisten kielten sanasta birk. On esitetty myös selitys, että se tulisi friisin kielen sanasta birek, joka tarkoittaa oikeutta.

Kreikan sanoja suomessa

Pauli on ollut Kreetalla ja tunnistanut kreikan kielestä sanoja, vaikkei kreikkaa taidakaan.

Jos suomalainen tunnistaa kreikan kielestä sanoja, se johtunee siitä, että meille on kulkeutunut monia sanoja kreikasta kuten politiikka, demokratiaja filosofia.

Henna Leskelä, kielenhuoltaja

Vuosisatojen mittaan kansallista identiteettiä ja kielen statusta on haluttu nostattaa teorioilla, joiden mukaan suomen kielestä on johdettu sanoja perinteisiin kulttuurikieliin, kuten kreikkaan tai hepreaan.

Vielä 1900-luvun alussa väitettiin, että Egypti olisi alunperin ollut Äijäkupittaa, Venetsia veneen sija ja seepra seurahepo.

Henna Leskelä, kielenhuoltaja

__________

Huomenta Ruotsi

Lähetetty fredag 19 februari kl 06.00


Pallomaisia rakennuksia ja äidinkieltä

Aamun visassa haetaan maailman suurinta pallomaista rakennusta ja asiaa muun muassa äidinkielestä Unescon kansainvälisen äidinkielenpäivän edellä. Juontajana Timo Laine.

Lähetyksessä kuullaan myös millä keinoin nuorten ja varsinkin vähän koulutettujen nuorten työttömyyttä pyritään vähentämään.

Göteborgissa puolestaan otetaan puolestaan käyttöön uusi työkalu opetuksen tueksi. Puhetukitoiminnon avulla esimerkiksi näkövammaiset, lukihäiriöistä kärsivät ja kieltä vasta opettelevat saavat teknisesti ääneen luetun tekstin avulla tukea opintoihin. Ja toiminto puhuu myös suomea.

Sunnuntaina vietetään Yhdistyneiden kansakuntien alaisen Unescon järjestämää kansainvälistä äidinkielen päivää. Kieleen liityvät asiat ovatkin myös perjantain lähetyksessä esillä.

Aamun vieraan kanssa päästään puoli kahdeksan jälkeen tutustumaan kirurgi Paolo Macchiarinin tapauksen kiemuroihin. Aamun vieras, Helsingin yliopiston biokemian emeritusprofessori Carl G. Gahmbergin kuuluu ryhmään, joka tulee kevään aikana selvittämään, mitä Karoliinisessa instituutissa on tapahtunut.

__________________

Meänraatio

Publicerat fredag 19 februari kl 11.02

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=1017&artikel=6372211

Forskarna oroade / Tutkijat ovvat kiusoissa

Sociala medier orsaken att treåringar inte kan prata än / Sosiaalinen media syynä siihen ette kolmevuotihaat ei ossaa puhua

Puhumattomat kolmevuotihaat

(12 min)

Läkarna, talpedagogerna och andra sakkunniga slår larm om barn som inte lär sig att prata p.g.a att de inte får någon stimulans från sina föräldrar. En orsak till detta är att föräldrarna spenderar sin tid på sociala medier istället för att umgås med sina barn. Treåringar som inte kan prata är dagens fenomen!

Lääkärit, puheterapeutit ja muut asiantuntijat ovvat kauhean huolissaan lapsista jokka ei opi puhuhmaan siksi ette vanhemat käyttävät aikansa sosiaalisessa mediassa sen siihaan ko ette olisit lapsensa kans. Kolmevuotihaat puhumattomat lapset on tämän päivän uusi ilmiö!

_____________________

Meänraatio

Publicerat fredag 19 februari kl 15.33


Slarvig meänkieli får språkvårdare att samlas / Resunen meänkieli kokoaa kieli-ihmisiä

Kaikki kieliihmiset haluthaan koole

(6:12 min)

Kroppsdelar fick namn på meänkieli. Foto: Lisa Wanhainen

Nu görs ett nytt försök att få tillstånd en gemensam språkvård på meänkieli. En anledning till det är att kvaliten varierar på meänkielitexter och -översättningar. Ett språkråd skulle kunna hjälpa brukarna. Bengt Pohjanen kan berätta om sorgliga exempel.

Nyt tehjään uusi yritys koota koole voimat niin ette sais pysthöön yhteisen meänkielen kielenhuolon - språkvård på meänkieli. Yks syy on ette kvalitee meänkielisissä tekstissä vaihtelee paljon ja neuvot saattasit auttaa käyttäjiä. Bengt Pohjanen, meänkielen kramatiikin kehittäjä, on löytäny surulisia esimerkkiä:

__________________________

Sisuradio

15:46 | 16-02-20

http://kuriren.nu/kultur/sirkka-turkka-far-transtromerpriset-8742499.aspxSirkka Turkka får Tranströmerpriset

Den finska poeten Sirkka Turkka tilldelas Tranströmerpriset, skriver VLT. I motiveringen heter det att Turkka får priset för "en slitstark poesi som handfast och respektlöst sluter sig kring tillvarons grundvillkor". - Hon är Finlands främsta lyriker och har varit verksam länge.(TT)

Den finska poeten Sirkka Turkka tilldelas Tranströmerpriset, skriver VLT. I motiveringen heter det att Turkka får priset för "en slitstark poesi som handfast och respektlöst sluter sig kring tillvarons grundvillkor".

Hon är Finlands främsta lyriker och har varit verksam länge. Hon finns även översatt till svenska och vi har vägt in att hon därmed är tillgänglig för svenska läsare. Men det är främst för hennes lyrik hon får priset, säger juryns ordförande Per Wästberg till VLT.

Tranströmerpriset instiftades av Västerås kommun och delades ut för första gången 1998. Tomas Tranströmer bodde i staden 1965 till 2000. Ambitionen är att belöna högtstående författarskap i den världsberömde poetens anda. Prissumman är på 200 000 kronor.

__________________

Kielipuoli

Kielipuoli selittää suvakit ja mokuttajat

Julkaistu söndag 21 februari kl 11.00


Kuuntele koko Kielipuoli-ohjelma

(56 min)

Kielenhuoltaja Henna Leskelä kertoo suomen kielen uusista sanoista, jotka liittyvät maahanmuuttoon.

- Maahanmuutto on jättänyt jälkensä myös kielenkäyttöön Suomessa. Muun muassasuvakki ja mokuttaja ovat maahanmuuttoon liittyviä sanoja.

- Turkkilais-suomalainen lapsiperhe joutuu monien kielivalintojen eteen. Tapaamme malmöläisen Hanna Okurin perheen, jossa Hanna puhuu suomea, hänen miehensä turkkia ja nelivuotias tytär osaa molempia kieliä, mutta turkki on suomea vahvempi. Vanhemmat puhuvat ”bad english” keskenään ja lisäksi kaikki tietenkin käyttävät ruotsia.

- Markku Huovila muistelee pakinassaan Palmen murhaa 30 vuotta sitten ja sitä seurannutta poliisityötä.

- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä puivat sanaa pirkka ja kreikan sekä suomen kielen mahdollisia yhtäläisyyksiä.

____________________

Huomenta Ruotsi

Lähetetty tisdag 23 februari kl 06.00


Suomi-kuvan edistäminen kuuluu kunniakonsuli työtehtäviin

Aamun vieraana on asianajaja ja Suomen Borlängen kunniakonsuli Sam Heino.

· Aspergerin oireyhtymä on poistumassa tautiluokituksesta.

· Suomessa ilmapiiri on muuttumassa kireämmäksi alkuperäisväestöjä kohtaan.

· Aamun visa kisataan tuttuun tapaan!

__________________

Finnblicken

Publicerat tisdag 23 februari kl 17.20


Finska samer oroliga för ny lagstiftning

Nyheter från Sisuradio 23.2.2016 12:56

(3:00 min)

För ett år sedan bestämde den finska riksdagen att inte ratificera FN:s konvention om ursprungsbefolkningars rättigheter. Nu är den samiska befolkningen orolig för att dess rättigheter kommer att förbises.

Den samiska befolkningen i Finland är orolig för att ny lagstiftning kommer att försämra deras situation.

Den finska skogsvårdslagen kommer att revideras. Skogsvårdslagen reglerar hur den statligt ägda skogsmarken i Finland får användas.

Enligt Veli-Pekka Lehtola, professor i samisk kultur vid Uleåborgs universitet är de finska samerna oroliga eftersom alla skrivelser som rör samernas rättigheter har tagits bort ur förslaget till den nya skogsvårdslagen.

– Rädslan ligger i att man inte kan veta hur detta kommer att påverka den samiska befolkningen. De som försvarar lagförslaget kommer förstås med den synpunkten att detta inte kommer att påverka dem. Men det kan lika gärna ha en betydelse. Om det i lagförslaget inte ingår något som helst om samernas rättigheter, så kan det i en knivig situation ha långtgående konsekvenser, säger Veli-Pekka Lehtola.

I Sverige inleder Sametinget årets första session i Gällivare den 23:e februari.

_________________

Huomenta Ruotsi

Lähetetty onsdag 24 februari kl 06.00


Ruotsinsuomalaisten päivän aamu on täynnä suomitaustaisten asiaa

Aamun vieraana puoli kahdeksan jälkeen kuullaan suhteellisen tuoreen, Suomesta Ruotsiin muuttaneen Jenni Simolan mietteitä ruotsinsuomalaisuudesta. Ohjelman juontaa Timo Laine.

KUUNTELE(170 MIN)

Ohjelmassa myös kuulumisia Ruotsin ruotsensuomalaisimmasta kunnasta Haaparannalta, jossa suomen kieli on ohittanut koulun äidinkielenopiskelijoissa ruotsin kielen. Kuulemme myös muun muassa mikä on musiikkituottaja ja artisti Ana Diazin "finska twist" ja viestikapulakin kiiruhtaa eteen päin Ruotsin maata.

__________________

FINNBLICKEN

Publicerat onsdag 24 februari kl 17.05


Med den sverigefinska flaggan i topp

Hör vad Sundbybergborna säger om den sverigefinska flaggan

(2:23 min)

Den sverigefinska flaggan hissades för första gången i fjol. Idag har många kommuner valt att ansluta sig till firandet genom att flagga. Men hur många känner till vad den gul-blå-vita-flaggan egentligen står för?

Idag, 24:e februari, firas den sverigefinländska dagen. Dagen firas bland annat genom att hissa den sverigefinska flaggan. Flaggan innehåller både den finska och den svenska flaggans färger och hissades första gången i februari ifjol.

Stockholm flaggar inte

Flaggan är planerad och designad av andragenerationens sverigefinländare Andreas Ali Hietala-Jonasson och blev genom en omröstning vald som den sverigefinska gruppens officiella symbol på sverigefinländarnas delegations årsmöte år 2014.

Idag hissas flaggan i många kommuner, bland annat i Haparanda, Köping, Kalix, Sundbyberg och Malmö.

Men ingen flagga är i sikte utanför stadshuset i Stockholm.

”Ingen aning”

I Sundbyberg har man dock valt att flagga utanför stadshuset. Finnblicken besökte Sundbyberg för att fråga förbipasserande om de känner till flaggan.

Ingen aning vad det där är, är det ett skämt eller?

De flesta som vi frågar känner inte till vad det är för flagga som är hissad utanför stadshuset.

Det är väl finsk-svensk nationaldag idag, eller?

Lyssna på de andra kommentarerna i ljudklippet!

________________

NYHETER.

http://www.minoritet.se/4031

Västerås tog hem priset i år

Sverigefinländarnas delegation har utsett Västerås till årets sverigefinska minoritetskommun 2015.

– Priset betyder jättemycket och vi är jättestolta, säger Amanda Agestav, kommunalråd Västerås. Hon hoppas också att alla sverigefinnar i Västmanland delar glädjen då Västerås är den tredje kommunen i länet som får priset.Priset delades ut under firande av sverigefinnarnas dag i Hallstahammar. Det skriver SVT Västmanland på sin hemsida.

Motiveringen lyder:

”Västerås kommun har på ett modigt sätt sökt nya minoritetspolitiska arbetsformer för att öka delaktigheten för alla åldrar. Kommunen arbetar systematiskt med att hitta nya sätt att stärka unga sverigefinnar. Sverigefinländarnas delegation vill uppmärksamma och uppmuntra detta viktiga arbete.”

Sidan uppdaterad 2016-02-25

___________________

Julkaistu kl 11.00 26.2


Suomi haltuun sana sanalta Ludvikassa

Kieltä opetellaan keskustelemalla(5:58 min)

Ludvikassa Taalainmaalla on aloitettu suomen kielen kurssi ihmisille, joiden kielitaito on päässyt rapistumaan tai jäänyt lapsen tasolle. Tavoitteena on oppia puhumaan suomea sujuvasti.

Tusinan verran oppilaita käy tänä keväänä Träna din finska -kurssia Ludvikassa. Pari kurssikertaa on jo takana.

Opintoliitto Vuxenskolanin ja suomen kielen hallintoalueen yhdessä järjestämä, maksuton kurssi lähti tarpeesta, kertoo hallintoalueen projektipäällikkö Suvi Hänninen.

Ruohonjuuritasolta ajatus lähti liikkeelle. Tuli yksinkertaisesti toivomuksia siitä, että täällä voisi opiskella suen kieltä.

Suvi Hänninen, projektipäällikkö

Kurssin vetäjällä omakohtaista kokemusta

Kurssin vetäjä Marika Yllö opiskelee päätoimisesti sairaanhoitajaksi, mutta lähti vetämään kurssia, koska on äskettäin muuttanut Suomesta Ruotsiin ja omaa siten ajanmukaisen kielitaidon. Yllö kiinnostui siksikin, että hän itse on ollut vastaavassa tilanteessa kuin kurssin osanottajat.

Kotikieleni on ollut venäjä. Suomessa asuessanikin oli tosi hyvä pitää yllä venäjän taitoa, koska sitä on perheessä puhuttu. Monella ruotsinsuomalaisella voi juuri tämän vuoksi olla tärkeää osata suomea.

Marika Yllö, Träna din finska-kurssin vetäjä

Suomi on suvun kieli

Kjersti, Kent, Hanna ja Helena opettelevat suomea kymmenen kertaa puolentoista tunnin jaksoissa tänä keväänä. Heillä kaikilla on sukulaisia, jotka puhuvat suomea.

Kentin isän vanhemmat ovat Suomesta, Kjersti on ollut suomalaisen miehen kanssa naimisissa ja hänen poikansa puhuvat suomea. Helenalla on sukua Suomessa ja Hannan molemmat vanhemmat ovat suomenkielisiä.

Nuorin poikani on valtavan kiinnostunut suomen kielestä. Koetan lukea hänelle satuja suomeksi iltaisin.

Hanna, Träna din finska-kurssin oppilas

Hanna haluaa oppia puhumaan suomea myös äitinsä kanssa. Äiti puhuukin aina suomea tyttärelleen, mutta tämä vastaa ruotsiksi.

Jatkokurssi suunnitteilla

Syksyllä kurssilaisille voi olla luvassa jatkoa, sanoo projektipäällikkö Suvi Hänninen.

Tämä on keskustelukurssi ja syksyksi neuvotellaan teoreettisesta kurssista. Kurssin osanottajat ovat halunneet jatkaa.

Suvi Hänninen, projektipäällikkö

_________________

Sisutarinat

Lähetetään lördag 27 februari kl 14.04


Ruotsinsuomalaisuus puhuttaa

Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään monilla paikkakunnilla jopa viikon päivät. Nyt puhutaan ruotsinsuomalaisuudesta, mitä se on ja liittyykö siihen uusia tapoja ja luodaanko uusia perinteitä.

Seuraava ohjelma

sänds lördag 27 februari kl 14.04

Sisutarinat on kuuntelijoiden oma ohjelma. Soita itsesi mukaan suoran lähetyksen aikana, numero on 099- 11070. Tai kirjoita sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Ohjelman juontaa Ulla Rajakisto.

________________

· Yle.fi

Kotimaa 28.2.2016 klo 10:58

http://yle.fi/uutiset/nama_ennakkoluulot_eivat_muutu_ruotsalaiset_diskuteeraavat_suomalaiset_saunovat_ja_juovat/8700436

Nämä ennakkoluulot eivät muutu: ruotsalaiset diskuteeraavat, suomalaiset saunovat ja juovatSuomalaisten ja ruotsalaisten käsityksiä toisistaan leimaavat edelleen vanhat kliseet: ruotsalaiset keskustelevat asioista kaikista mahdollisista kulmista ja suomalaiset haluavat nopeita päätöksiä, ruotsalaiset ovat sivistyneitä ja suomalaiset humalaisia juntteja. Yhteisymmärrystä voi hakea vaikka huumorin kautta.

Suomalaisten ja ruotsalaisten ennakkoluulot toisistaan ovat sitkeitä. Jopa kaksoiskaupunki Tornio-Haaparannassa vanhoihin kärjistyksiin törmätään päivittäin.

– Kun tässä touhuaa ja pyrkii rakentamaan yhteistyötä, niin näihin perinteisiin ennakkoluuloihin törmää päivittäin, kertoo tuottaja Hannu Alatalo.

Alatalo pohtii, että tiukassa istuvien kliseisten näkemysten taustalla on molemminpuolinen ujous ja pelko.

– On helpompi mennä niinkuin ennenkin. Ei haluta laittaa itseä likoon.

Itselle nauraminen auttaa

Haaparannalla järjestettiin ruotsinsuomalaisten päivänä tapahtuma, jossa yhteiseloa helpottavaa ymmärrystä haettiin huumorin avulla. Näyttelijä Jarmo Mäkisen juontamassa tilaisuudessa hymyiltiinkin ääneen tuvan täydeltä.

– Olin haastattelemassa Juha Mietoa Patrick Sjöbergin ohjelmaan. Yllätykseksi Mieto puhui pitkät pätkät. Sitten kaikki katsoivat minua niin, että minun pitäisi kääntää puhe. Totesin vain, että "precis", Mäkinen heitti ja sai naurut.

Ruotsinsuomalaiselle korkeakoululle pääpuhujaksi tilattu Aimo Palovaara heitti huumoria mm. siirtolaisuudesta ja kielitaidon puutteesta.

Hän kertoi esimerkiksi kahdesta kaverista, jotka menivät ummikkoina Ruotsiin töihin. Useamman viikon jälkeen kaverit päättivät opetella edes kiittämään ruotsiksi

– He sitten kuuntelivat, että miten se sanotaan. Niinhän he oppivat sanomaan "tack so mycket". He lähtivät pöydästä ja sanoivat "kaksi mykkää".

Haaparannan tapahtuma näytti, että suomalaisten ja ruotsalaisten ennakkoluulot toisistaan ovat edelleen niitä perinteisiä. Edelleen ruotsalaiset diskuteeraavat, kun suomalaiset haluavat mennä suoraan asiaan.

Suomalainen on saunova juntti ja ruotsalainen supliikki parkettien partaveitsi.

– Sehän se hämmästyttää kerrasta toiseen, että niissä me pysymme, Alatalo sanoo.

Itsetuntoa voisi olla enemmän

Alatalo toteaa, että edelleen suomalaisilla voisi olla parempi itsetunto. Toisaalta ei suomalaisten tarvitse muuttua joksikin muuksi, vaikka Kauppalehden kirjeenvaihtajaa hävettää.

– Kauppalehden Tukholman kirjeenvaihtajaa hävettää suomalaisten pukeutuminen ja hänen mielestään me olemme ihan samanlaisia juntteja kuin ennenkin.

– Mutta entä sitten? Mehän olemme meitä. Toivottavasti seuraavassa tapahtumassa pääsemme siihen, että suomalaisista ja ruotsalaisista suunnilleen sama prosentti on vähän älykkäämpiä, tyhmempiä, ennakkoluuloisempia ja juntimpia, Alatalo sanoo.

Aavan meren tuolla puolen

Vaikka Suomen tangobuumi on jäänyt 60-luvulle, Ruotsissa mielikuva suomalaisista tangokansana elää vahvana. Siihen on toki myös perusteita. Ruotsinsuomalaisten "kansallislaulu" on Unto Monosen Satumaa, joka kuultiin yhteislauluna Haaparannankin tilaisuuden päätteeksi.

Myös Jarmo Mäkisellä on suhde tangoon. Tangolla on rooli, kun hän viettää aikaa näyttelijäkollegansa, ruotsalaisen rockabillybändi Fatboyn kitaristin Hannu Kiviahon kanssa.

– Hannun kanssa kuuntelemme suomalaisia tangoja. Usein ne ovat vielä romanien laulamia. Missään muualla en kuuntele tangoja.

Tunteet kehiin niin johan lähtisi

Alatalo sanoo, että kunnanjohtajien puheet ja kunnallistason yhteistyö ei riitä kaatamaan syvään juurtuneita käsityksiä. Haaparannan tapahtuman tarkoitus onkin päästä tunnetasolle.

– Yritämme saada tunteita matkaan. Silloin ihmisetkin ovat mukana.

Ennakkoluulojen muuri ei sorru ihan yhdessä illassa, mutta edistystä se on pienikin askel.

– Kun ihmiset saadaan nauramaan, niin silloin on päästy aina vähän eteenpäin, Alatalo toteaa.

__________________

Sisuradio

Julkaistu onsdag 2 mars kl 17.00


#MinSpråk

#MinSpråk - reaktioita Sisuradion kartoitukseen

Oppilaat saavat kunnasta riippuen eri määrän opetusta suomen kielessä. Foto: Illustration: Susanne Lindeborg/Sveriges Radio

Ruotsinsuomalaiset eri puolilta maata kommentoivat suomen kielen opetusta paikkakunnallaan.

_________________

media.rskl.semedia.rskl.se/.../05/Mediakatsaus-2016-02-01-2016-03-02.docx · Web view2016/02/01...

Documents

Transcript of media.rskl.semedia.rskl.se/.../05/Mediakatsaus-2016-02-01-2016-03-02.docx · Web view2016/02/01...