MATKAILUTILINPITO - Business Finland · 2019-05-10 · MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA...

MATKAILUTILINPITO Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset 2016–2017

VISIT FINLAND TUTKIMUKSIA

MATKAILUTILINPITO Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset 2016–2017

VISIT FINLAND TUTKIMUKSIA

Business Finland, Visit FinlandHelsinki 2019

MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2016–2017 3

VISIT FINLAND TUTKIMUKSIA 8

TIIVISTELMÄRaportti esittää tulokset matkailutilinpidon vuoden 2016 lopullisista tiedoista sekä vuoden 2017 en-nakkotiedoista, jotka Tilastokeskus on tuottanut Visit Finlandin toimeksiannosta. Matkailutilinpidon menetelmä pohjautuu vuosien 2014 – 2015 aikana toteutettuun ja työ- ja elinkeinoministeriön rahoit-tamaan hankkeeseen. Tarkempi kuvaus matkailutilinpidon menetelmästä ja lähdeaineistoista löytyy hankkeen loppuraportista (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-227-972-9).

Matkailutilinpito, tai matkailun satelliittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Accounts), on tilastojärjes-telmä, jossa matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä mm. YK:n, UNWTO:n (World Tourism Organization), OECD:n ja EU:n toimesta. Nykyisellä menetelmällä tuotettuja matkailutilinpidon tietoja on saatavilla vuodesta 2011 alkaen.

Matkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on matkailutilinpidon lukujen valossa pysytellyt 2,5 prosentin BKT-osuuden tuntumassa vuosina 2011-2016. Euromääräisesti matkailun aikaansaama kokonaiskysyntä oli 14,0 miljardia euroa vuonna 2016 ja matkailun aikaansaama arvonlisäys 4,6 miljardia euroa. Ulkomaisten matkailijoiden kysynnän osuus oli 26 prosenttia vuoden 2016 matkailun kokonaiskysynnästä. Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2016 yhteensä 138 800 henkilöä, joka on 5,5 prosenttia kaikista työllisistä.

Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan ulkomainen matkailukysyntä kasvoi lähes miljardilla eurolla 4,6 miljardiin euroon, mikä samalla nosti matkailun osuuden BKT:sta 2,6 prosenttiin. Työllisten mää-rä matkailutoimialoilla kasvoi 140 200 henkilöön vuonna 2017.



MATKAILUTILINPIDON AVAINLUVUT

* vuoden 2017 osalta ennakkotieto

Tunnusluku 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017*MATKAILUN KOKONAISKYSYNTÄ, milj EUR 13 740 14 457 14 436 14 165 13 754 13 979 14 972Ulkomainen matkailukysyntä, milj EUR 4 013 4 396 4 374 4 035 3 588 3 599 4 564Kotimainen matkailukysyntä, milj EUR 9 727 10 061 10 062 10 130 10 166 10 380 10 408Kotimainen vapaa-ajan matkailukysyntä, milj EUR 6 992 7 432 7 608 7 691 7 842 8 092 8 262

Kotimainen muu matkailukysyntä, milj EUR 2 735 2 629 2 454 2 439 2 324 2 288 2 146Ulkomaisen matkailukysynnän osuus matkailun kokonaiskysynnästä 29 % 30 % 30 % 28 % 26 % 26 % 30 %Kotimaisen vapaa-ajan matkailukysynnän osuus matkailun kokonaiskysynnästä 51 % 51 % 53 % 54 % 57 % 58 % 55 %Kotimaisen muun matkailukysynnän (korvatut työmatkat, omat mökit) osuus matkailun kokonaiskysynnästä 20 % 18 % 17 % 17 % 17 % 16 % 14 %MATKAILUARVONLISÄYKSEN OSUUS PERUSHINTAISESTA BKT:STA (sis työnantajien kulut) 2,45 % 2,53 % 2,48 % 2,46 % 2,48 % 2,48 % 2,58 %Matkailuarvonlisäyksen osuus perushintaisesta BKT:stä (ilman työnantajien kuluja) 1,90 % 1,98 % 2,02 % 2,01 % 2,02 % 2,03 % 2,19 %Matkailukysynnän arvonlisä, milj EUR (sis työnantajien kulut) 4 171 4 365 4 334 4 361 4 477 4 609 4 992Matkailukysynnän arvonlisä, milj EUR (ilman työnantajien kuluja) 3 237 3 551 3 530 3 562 3 656 3 775 4 228BKT:n arvonlisäys (brutto perushintaan ((ei sis. tuoteveroja ja tuotetukipalkkioita)), milj EUR 170 454 172 417 175 002 176 987 180 818 185 987 193 268MATKAILUTOIMIALOJEN TYÖLLISYYS, henkilöitä 130 400 136 500 137 800 137 000 137 400 138 800 140 200Matkailutoimialojen tehdyt työtunnit, miljoonaa tuntia 225 235 234 234 234 235 237Matkailun aikaansaama laskennallinen työllisyys matkailutoimialoilla, työllisten määrä 60 500 62 000 62 200 59 900 59 000 58 500 58 300Matkailun aikaansaama laskennallinen työllisyys matkailutoimialoilla, tehdyt työtunnit, miljoonaa tuntia 105 108 107 103 100 98 99Matkailutoimialojen työvoiman osuus kaikista työllisistä 5,18 % 5,38 % 5,47 % 5,46 % 5,49 % 5,52 % 5,51 %



SAMMANDRAGRapporten presenterar resultaten från turismräkenskapernas slutliga uppgifter för 2016 och prelimi-nära uppgifter för 2017, som Statistikcentralen har sammanställt på uppdrag av Visit Finland. Turism-räkenskapernas metod baserar sig på ett projekt finansierat av arbets- och näringsministeriet som genomfördes 2014–2015. En närmare beskrivning av turismräkenskapernas metod och källmaterial finns i projektets slutrapport (på finska) (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-227-972-9).

Turismräkenskaperna, dvs. satellitkontot för turism (TSA, Tourism Satellite Accounts), är ett statis-tiksystem där turismens effekter på ekonomin och sysselsättningen beskrivs på ett mångsidigt och täckande sätt. Systemet har utvecklats inom ramen för ett omfattande internationellt samarbete mel-lan bl.a. FN, UNWTO (World Tourism Organization), OECD och EU. Turismräkenskapsuppgifter som tagits fram genom den nuvarande metoden finns tillgängliga för år 2011 och framåt.

Turismens betydelse för Finlands samhällsekonomi har enligt turismräkenskaperna hållit sig kring 2,5 procent av BNP under 2011–2016. År 2016 var den totala efterfrågan inom turismen värd 14,0 miljarder euro och förädlingsvärdet av turismen 4,6 miljarder euro. Utländska turister svarade för 26 procent av efterfrågan under 2016. År 2016 sysselsatte de olika sektorerna inom turismen sammanlagt 138 800 personer, dvs. 5,5 procent av samtliga sysselsatta.

Enligt de preliminära uppgifterna för år 2017 ökade efterfrågan bland utländska turister med nästan en miljard euro till 4,6 miljarder euro, vilket samtidigt ökade turismens andel av BNP till 2,6 procent. Antalet sysselsatta inom turismnäringarna steg till 140 200 personer år 2017.



NYCKELTAL

* preliminära uppgifter 2017

Nyckeltal 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017*TOTAL EFTERFRÅGAN INOM TURISMEN, miljonereuro 13 740 14 457 14 436 14 165 13 754 13 979 14 972Efterfrågan bland utländska turister, miljoner euro 4 013 4 396 4 374 4 035 3 588 3 599 4 564Efterfrågan bland inhemska turister, miljoner euro 9 727 10 061 10 062 10 130 10 166 10 380 10 408Finländarnas efterfrågan på fritidsturism, miljoner euro 6 992 7 432 7 608 7 691 7 842 8 092 8 262Övrig efterfrågan inom turismen bland finländarna,miljoner euro 2 735 2 629 2 454 2 439 2 324 2 288 2 146Efterfrågan bland utländska turister totalt, andel av dentotala efterfrågan inom turismen 29 % 30 % 30 % 28 % 26 % 26 % 30 %Finländarnas efterfrågan på fritidsturism totalt, andelav den totala efterfrågan inom turismen 51 % 51 % 53 % 54 % 57 % 58 % 55 %Övrig efterfrågan inom turismen bland finländarna (ersatta tjänsteresor, egna stugor), andel av den totalaefterfrågan 20 % 18 % 17 % 17 % 17 % 16 % 14 %FÖRÄDLINGSVÄRDET AV TURISMEN; ANDELENAV BNP TILL BASPRIS (inkl. arbetsgivarkostnader) 2,45 % 2,53 % 2,48 % 2,46 % 2,48 % 2,48 % 2,58 %Förädlingsvärdets andel av BNP till baspris (exkl. arbetsgivarkostnader) 1,90 % 1,98 % 2,02 % 2,01 % 2,02 % 2,03 % 2,19 %Förädlingsvärdet av efterfrågan inom turismen, miljonereuro, (inkl. arbetsgivarkostnader) 4 171 4 365 4 334 4 361 4 477 4 609 4 992Förädlingsvärdet av efterfrågan inom turismen, miljonereuro, (exkl. arbetsgivarkostnader) 3 237 3 551 3 530 3 562 3 656 3 775 4 228Förädlingsvärdet av BNP (brutto till baspris (exkl. skatteroch produktsubventioner)), miljoner euro 170 454 172 417 175 002 176 987 180 818 185 987 193 268SYSSELSÄTTNINGEN INOM TURISMSEKTORER,antal anställda 130 400 136 500 137 800 137 000 137 400 138 800 140 200Arbetade timmar inom turismsektorerna, miljoner timmar 224,9 234,5 233,7 234,1 234,1 235,2 237,0Turismens kalkylmässiga bidrag till sysselsättningeninom turismsektorerna, antalet sysselsatta 60 500 62 000 62 200 59 900 59 000 58 500 58 300Turismens kalkylmässiga bidrag till sysselsättningeninom turismsektorerna, arbetade timmar, miljoner timmar 104,9 107,7 106,7 102,5 100,0 98,0 99,3Turismbranschernas arbetskraftsandel av alla sysselsatta 5,18 % 5,38 % 5,47 % 5,46 % 5,49 % 5,52 % 5,51 %



ABSTRACTThe report presents the tourism account final data from 2016 and preliminary data from 2017, com-piled by Statistics Finland and commissioned by Visit Finland. The methodology used for tourism account is based on a project funded by the Ministry of Employment and the Economy in 2014 – 2015. A more detailed description of the tourism account methodology and source data can be found in the final report of this project (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-227-972-9).

Tourism account or Tourism Satellite Account (TSA) is a statistical system which depicts the impact of tourism on the economy and employment in a versatile and comprehensive manner. It has been devel-oped through international cooperation with bodies such as the UN, the World Tourism Organization UNWTO, the OECD, and the EU. Tourism account data is available from 2011 based on the current methodology.

In light of the tourism account the importance of tourism for the Finnish economy has remained at 2.5 per cent share of GDP in 2011 – 2016. Calculated in Euros, the total tourism demand was € 14.0 billion in 2016 and the value added generated by tourism demand was € 4.6 billion. The share of inbound tourism demand accounted for 26 per cent in 2016. A total of 138,800 people worked in industries linked to tourism in 2016, which is 5.5 per cent of all employed people.

According to preliminary data for 2017, inbound tourism demand increased by close on EUR one billion to EUR 4.6 billion, which at the same time raised the tourism share of GDP to 2.6 per cent. The number of persons employed in tourism industries increased to 140,200 persons in 2017.



KEY FIGURES IN TOURISM ACCOUNT

** preliminary data for 2017

Statistic 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017*

TOTAL TOURISM DEMAND, EUR million 13,740 14,457 14,436 14,165 13,754 13,979 14,972Inbound tourism demand, EUR million 4,013 4,396 4,374 4,035 3,588 3,599 4,564Domestic tourism demand, EUR million 9,727 10,061 10,062 10,130 10,166 10,380 10,408Domestic leisure tourism demand, EUR million 6,992 7,432 7,608 7,691 7,842 8,092 8,262Other domestic tourism demand, EUR million 2,735 2,629 2,454 2,439 2,324 2,288 2,146Inbound tourism demand total, share of total tourism demand 29% 30% 30% 28% 26% 26% 30%Domestic leisure tourism demand total, share of total tourism demand 51% 51% 53% 54% 57% 58% 55%Other domestic tourism demand (compensated business trips, own free-time residences), share of total tourism demand 20% 18% 17% 17% 17% 16% 14%TOURISM VALUE ADDED AS A SHARE OF GDP AT BASIC PRICES, (incl. employers´ expenses) 2.45% 2.53% 2.48% 2.46% 2.48% 2.48% 2.58%

Tourism value added as a share of GDP at basic prices, (excl. employers' expenses) 1.90% 1.98% 2.02% 2.01% 2.02% 2.03% 2.19% Value added generated by tourism demand, EUR million, ( incl. employers' expenses) 4,171 4,365 4,334 4,361 4,477 4,609 4,992 Value added generated by tourism demand, EUR million, (excl. employers' expenses) 3,237 3,551 3,530 3,562 3,656 3,775 4,228GDP value added (gross basic price (not including taxes on products and product subsidies)), EUR million 170,454 172,417 175,002 176,987 180,818 185,987 193,268EMPLOYMENT IN TOURISM INDUSTRIES, persons 130,400 136,500 137,800 137,000 137,400 138,800 140,200Number of hours worked in tourism industries, millions of hours 224.9 234.5 233.7 234.1 234.1 235.2 237.0Tourism related employment in tourism industries, number of persons employed 60,500 62,000 62,200 59,900 59,000 58,500 58,300Tourism related employment in tourism industries, number of hours worked, million hours 104.9 107.7 106.7 102.5 100.0 98.0 99.3People employed in tourism industries as a share of all employed people 5.18% 5.38% 5.47% 5.46% 5.49% 5.52% 5.51%



SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO ..........................................................................................................................................10

MATKAILUKYSYNNÄN JA -TARJONNAN KESKEISET TUNNUSLUVUT ...........................................11

MATKAILUTILINPIDON TAULUKOT .................................................................................................... 12Taulukko 1: Ulkomaisten matkailijoiden kulutus Suomessa ................................................................... 12Taulukko 2: Kotimaisten matkailijoiden kulutus Suomessa .................................................................... 13Taulukko 4: Matkailijoiden kokonaiskulutus Suomessa .......................................................................... 14Taulukko 6: Kotimainen matkailutarjonta ja -kysyntä tuotteittain ......................................................... 15Taulukko 7: Matkailutoimialojen työvoima .............................................................................................. 17Taulukko 10: Matkailun fyysiset indikaattorit .......................................................................................... 19

LIITTEET .................................................................................................................................................. 20Liite 1. IRTS 2008 mukaiset matkailutoimialat (TOL 2008–luokitus) .................................................. 20Liite 2. Avaintermien selitykset .................................................................................................................21Liite 3. Matkailutilinpidon taulukot 2016 .................................................................................................24



YHTEENVETOMatkailun merkitys Suomen kansantaloudelle on matkailutilinpidon lukujen valossa pysytellyt 2,5 prosentin BKT-osuuden tuntumassa vuoteen 2016 saakka. Matkailun tuottama arvonlisäys, 4,6 mil-jardia euroa vuonna 2016, kasvoi edellisvuodesta 2,9 prosenttia. Matkailun kokonaiskysyntä vuonna 2016 kasvoi myös 1,6 prosenttia 14,0 miljardiin euroon. Yksi matkailukysynnän euro tuotti vuonna 2016 arvonlisää noin 33 senttiä.

Matkailukysynnän kolme osatekijää ovat ulkomainen matkailukysyntä (26%), suomalaisten va-paa-ajan matkailukysyntä (58%) sekä suomalaisten muu matkailukysyntä (16%), joka sisältää työmat-kakorvaukset ja omien mökkien laskennallisen käytön. Ulkomainen matkailukysyntä (3,6 mrd. eur) pysyi edellisvuoden tasolla vuonna 2016. Suomalaisten vapaa-ajan matkailukysyntä (8,1 mrd. eur) kasvoi 3,2% kun taas suomalaisten muu matkailukysyntä (2,3 mrd. eur) heikkeni 1,5 prosenttia.

Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2016 yhteensä 138 800 henkilöä mikä on 5,5 prosenttia kaikista työllisistä. Matkailutoimialojen työllisille työtunteja kertyi 235 miljoonaa. Työllistävin matkai-lutoimiala oli ravitsemistoiminta, jolla työskenteli lähes puolet (49 %) henkilöistä. Henkilöliikenteessä työskenteli 25 %, majoitustoiminnassa 11 % ja kulttuuri-, urheilu- ja virkistystoiminnan alalla 13 % henkilöistä vuonna 2016. Vuokratyövoima ei sisälly matkailulle tyypillisten toimialan lukuihin vaan se luetaan liike-elämän palvelujen työllisyyteen. Myöskään kaupan alan työpaikat eivät ole mukana työl-lisyyslaskelmissa. Hotelli- ja ravintola-alalla tehtiin lisäksi vuokratyötä arviolta 11 miljoonaa työtuntia vuonna 2016 mikä vastaa noin 6 000 täysiaikaiseksi muutettua työpaikkaa.

Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan matkailukysyntä kasvoi miljardilla eurolla 15 miljardiin euroon, mikä johtui ulkomaisen kysynnän vahvasta kasvusta erityisesti talvikuukausina. Ulkomainen kysyntä kasvoi 27 prosentilla ja ulkomaisen kysynnän osuus matkailun kokonaiskysynnästä nousi 30 pro-senttiin. Matkailun tuottama arvonlisäys kasvoi 8 prosenttia viiteen miljardiin euroon. Sen johdosta matkailun BKT-osuus nousi vuonna 2017 ensi kertaa 2,6 prosenttiin 2010-luvulla. Matkailun kasvu ei 2017 heijastunut työllisten määrään. Työllisten määrä matkailutoimialoilla lisääntyi vain prosentilla 140 200 henkilöön vuonna 2017.

Matkailutilinpidon on Visit Finlandin toimeksiannosta laatinut yliaktuaari Ossi Nurmi Tilastokeskuk-sesta.



MATKAILUKYSYNNÄN JA –TARJONNAN KESKEISET TUNNUSLUVUTAvainluvuissa esitetään matkailutilinpidon keskeiset tulokset tunnuslukuina vuosilta 2011-2016. Li-säksi vuodelta 2017 on laskettu ennakkotiedot.

MATKAILUTILINPIDON AVAINLUVUT

* vuoden 2017 osalta ennakkotieto

Tunnusluku 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017*MATKAILUN KOKONAISKYSYNTÄ, milj EUR 13 740 14 457 14 436 14 165 13 754 13 979 14 972Ulkomainen matkailukysyntä, milj EUR 4 013 4 396 4 374 4 035 3 588 3 599 4 564Kotimainen matkailukysyntä, milj EUR 9 727 10 061 10 062 10 130 10 166 10 380 10 408Kotimainen vapaa-ajan matkailukysyntä, milj EUR 6 992 7 432 7 608 7 691 7 842 8 092 8 262

Kotimainen muu matkailukysyntä, milj EUR 2 735 2 629 2 454 2 439 2 324 2 288 2 146Ulkomaisen matkailukysynnän osuus matkailun kokonaiskysynnästä 29 % 30 % 30 % 28 % 26 % 26 % 30 %Kotimaisen vapaa-ajan matkailukysynnän osuus matkailun kokonaiskysynnästä 51 % 51 % 53 % 54 % 57 % 58 % 55 %Kotimaisen muun matkailukysynnän (korvatut työmatkat, omat mökit) osuus matkailun kokonaiskysynnästä 20 % 18 % 17 % 17 % 17 % 16 % 14 %MATKAILUARVONLISÄYKSEN OSUUS PERUSHINTAISESTA BKT:STA (sis työnantajien kulut) 2,45 % 2,53 % 2,48 % 2,46 % 2,48 % 2,48 % 2,58 %Matkailuarvonlisäyksen osuus perushintaisesta BKT:stä (ilman työnantajien kuluja) 1,90 % 1,98 % 2,02 % 2,01 % 2,02 % 2,03 % 2,19 %Matkailukysynnän arvonlisä, milj EUR (sis työnantajien kulut) 4 171 4 365 4 334 4 361 4 477 4 609 4 992Matkailukysynnän arvonlisä, milj EUR (ilman työnantajien kuluja) 3 237 3 551 3 530 3 562 3 656 3 775 4 228BKT:n arvonlisäys (brutto perushintaan ((ei sis. tuoteveroja ja tuotetukipalkkioita)), milj EUR 170 454 172 417 175 002 176 987 180 818 185 987 193 268MATKAILUTOIMIALOJEN TYÖLLISYYS, henkilöitä 130 400 136 500 137 800 137 000 137 400 138 800 140 200Matkailutoimialojen tehdyt työtunnit, miljoonaa tuntia 225 235 234 234 234 235 237Matkailun aikaansaama laskennallinen työllisyys matkailutoimialoilla, työllisten määrä 60 500 62 000 62 200 59 900 59 000 58 500 58 300Matkailun aikaansaama laskennallinen työllisyys matkailutoimialoilla, tehdyt työtunnit, miljoonaa tuntia 105 108 107 103 100 98 99Matkailutoimialojen työvoiman osuus kaikista työllisistä 5,18 % 5,38 % 5,47 % 5,46 % 5,49 % 5,52 % 5,51 %



MATKAILUTILINPIDON TAULUKOTMatkailutilinpito muodostuu kokonaisuudessaan kymmenestä taulukosta, joista nykyisellä menetel-mällä tuotetaan seuraavat kuusi taulukkoa:l Taulukko 1: Ulkomaisten matkailijoiden kulutus Suomessal Taulukko 2: Kotimaisten matkailijoiden kulutus Suomessal Taulukko 4: Matkailijoiden kokonaiskulutus Suomessal Taulukko 6: Kotimainen matkailutarjonta ja -kysyntä tuotteittainl Taulukko 7: Matkailutoimialojen työvoimal Taulukko 10: Matkailun fyysiset indikaattorit

Taulukot on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Lisäksi taulukot löytyvät sähköisessä muodossa Visit Finlandin tilastopalvelu Rudolfista (http://visitfinland.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/VisitFinland).Seuraavissa kappaleissa esitetään keskeiset tiedot kustakin taulukosta.

TAULUKKO 1: ULKOMAISTEN MATKAILIJOIDEN KULUTUS SUOMESSA

Taulukossa 1 esitetään ulkomaisten matkailijoiden kulutus tuotteittain jaettuna. Kulutus on lisäksi jaettu päiväkävijöiden sekä yöpyvien matkailijoiden kulutukseen. Ulkomaisten matkailijoiden kulutus pysyi vuonna 2016 edellisvuoden tasolla 3,6 miljardissa eurossa.

65

101

168

123

439

551

778

1 360

71

94

180

114

436

591

833

1 280

Muu kulutus

Kulttuuripalvelut

Urheilu- ja virkistyspalvelut

Polttoaineet

Majoituspalvelut

Ravitsemispalvelut

Ostokset kaupasta

Henkilöliikennepalvelut

milj.euroa

2016 2015

Kuvio 1. (matkailutilinpidon taulukko 1.) Ulkomaisten matkailijoiden kulutus Suomessa 2016 (3,6 mrd. eur) ja 2015 (3,6 mrd. eur)



TAULUKKO 2: KOTIMAISTEN MATKAILIJOIDEN KULUTUS SUOMESSA

Taulukossa 2 esitetään kotimaisten matkailijoiden kulutus Suomessa, tuotteittain jaettuna. Lisäksi matkailijat on jaettu kotimaanmatkailuun sekä ulkomaille suuntautuvan matkailun kotimaan osuuteen ja nämä edelleen päiväkävijöihin sekä yöpyviin matkailijoihin. Kotimaanmatkailussa kaikki vapaa-ajan matkailuun liittyvä kulutus on otettu mukaan taulukkoon 2. Työmatkoihin liittyvästä kulutuksesta mukaan otetaan vain työntekijän itse maksamat erät, kuten ravintolamenot ja henkilökohtaisten tuot-teiden ostot. Työnantajien maksamat majoitus- ja kuljetuspalvelut (ml. oman auton käyttö) on kansan-talouden tilinpidossa määritelty yritysten tuotantoon liittyväksi välituotekäytöksi, ja siksi ne on jätetty pois taulukosta 2. Työnantajien maksamat matkamenot on esitetty tuoteryhmittäin taulukossa 4.

Vuonna 2016 kulutus yöpymisen sisältäneillä kotimaanmatkoilla oli 4,5 miljardia euroa. Luku sisäl-tää menot vapaa-ajan matkoilla sekä työmatkoista muun kuin työnantajan korvaaman kulutuksen. Kotimaan päivämatkoilla kulutus oli 1,4 miljardia euroa. Yhteensä suomalaisten matkailukulutus kotimaanmatkoilla oli 6,0 miljardia euroa. Ulkomaanmatkojen kotimaahan jäävä osuus kulutuksesta oli 2,1 miljardia euroa. Yhteensä kotimainen matkailukulutus oli 8,1 miljardia euroa vuonna 2016 mikä oli 3,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015.

Kuvio 2. (matkailutilinpidon taulukko 2.) Kotimaisten matkailijoiden kulutus Suomessa 2016 (8,1 mrd. eur) ja 2015 (7,8 mrd. eur)

205

198

347

221

637

1 496

1 345

1 666

1 727

214

185

367

221

742

1 505

1 255

1 795

1 809

Muu kulutus

Kulttuuripalvelut

Matkatoimistopalvelut


Majoituspalvelut

Ravitsemispalvelut

Polttoaineet

Ostokset kaupasta


milj.euroa

2016 2015



TAULUKKO 4: MATKAILIJOIDEN KOKONAISKULUTUS SUOMESSA

Taulukossa 4 yhdistetään sekä ulkomaisten että kotimaisten matkailijoiden kulutus Suomessa. Lisäksi tau-lukossa esitetään työnantajien korvaamat matkakulut, jotka on määritelty yritysten välituotekäytöksi, sekä omien vapaa-ajan asuntojen laskennallinen käyttö.

Matkailijoiden kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2016 oli 14,0 miljardia euroa. Työnantajan korvaamat matkamenot olivat vajaat 1,9 miljardia euroa ja omien mökkien laskennallinen käyttö 0,4 miljardia euroa.

Kuvio 3. (matkailutilinpidon taulukko 4.) Matkailun kokonaiskulutus Suomessa tuotteittain 2016 (14,0 mrd. eur) ja 2015 (13,8 mrd. eur)

270

299

389

482

1 781

2 047

1 830

2 444

4 210

285

279

401

482

1 670

2 096

1 993

2 628

4 146

Muu kulutus

Kulttuuripalvelut


Matkatoimistopalvelut

Polttoaineet

Ravitsemispalvelut

Majoituspalvelut

Ostokset kaupasta


milj.euroa

2016 2015



Kuvio 4. (matkailutilinpidon taulukko 4.) Matkailun kokonaiskulutus Suomessa v. 2016, yhteensä 14,0 miljoonaa euroa

13 %

26 %

43 %

15 %

3 %

Työnantajan maksamatmatkakulut

Ulkomaalaiset

Kotimaanmatkailu

Ulkomaanmatkailuun liittyväkysyntä Suomessa

Omien mökkien käyttö



TAULUKKO 6: KOTIMAINEN MATKAILUTARJONTA JA -KYSYNTÄ TUOTTEITTAIN

Taulukossa 6 lasketaan matkailukulutuksen osuus matkailutuotteiden tarjonnasta, matkailun arvon-lisä ja BKT-osuus. Taulukko rakentuu siten, että kunkin matkailutoimialan tuotekohtainen perush-intainen tuotos ja matkailukulutuksen osuus on esitetty omassa sarakkeessa (1-10). Lisäksi majoi-tustoiminta on jaettu edelleen kahdeksi toimialaksi, jotka ovat 1.a. Hotelli- ja muut majoituspalvelut sekä 1.b. Vapaa-ajan asuntopalvelut. Kunkin toimialan tuotoksen summa on jaettu ostajanhintaiseen välituotekäyttöön ja perushintaiseen arvonlisäykseen, joka on jaettu edelleen palkansaajakorvauksiin, muihin tuotantoveroihin miinus tukipalkkioiin sekä bruttotoimintaylijäämään.

Matkailukysynnän aikaansaama tuotos oli 10,0 miljardia euroa vuonna 2016. Tuotoksesta 46 prosent-tia kohdistuu henkilöliikenteeseen, 20 prosenttia majoitukseen, 12 prosenttia ravintolapalveluihin. Kulttuuri-, urheilu- ja virkistyspalvelujen osuus oli 5 prosenttia ja matkatoimistojen 4 prosenttia. Jäljelle jäävä 13 prosenttia kohdistui muille toimialoille, lähinnä polttoaineen myyntiin ja muuhun vähittäiskauppaan.

Kuvio 5. (matkailutilinpidon taulukko 6.) Matkailun aikaansaama tuotos toimialoittain vuon-na 2016 (10,0 mrd. eur) ja 2015 (9,9 mrd. eur)

81

181

350

298

393

839

522

971

1 303

1 128

1 376

2 414

89

186

348

280

395

884

597

958

1 314

1 186

1 444

2 360

Kulkuneuvojen vuokraus

Kulttuuripalvelut


Rautateiden henkilökuljetus

Matkatoimistot ym.

Vesiliikenteen henkilökuljetus

Vapaa-ajan asuntopalvelut

Tieliikenteen henkilökuljetus

Muut toimialat

Ravitsemistoiminta

Hotelli- ja muu majoitustoiminta

Lentoliikenteen henkilökuljetus

milj.euroa

2016 2015



Matkailun arvonlisäys toimialoittain saadaan vähentämällä matkailun aikaansaamasta tuotoksesta matkailun aiheuttama osuus välituotekäytöstä. Laskelmissa on oletettu, että kunkin toimialan matkai-lun aiheuttama osuus välituotekäytöstä on sama kuin sen osuus tuotoksesta.

Matkailukysynnän aikaansaama arvonlisäys oli 4,6 miljardia euroa vuonna 2016, mikä on 2,5 prosent-tia Suomen bruttokansantuotteesta.

Kuvio 6. (matkailutilinpidon taulukko 6.) Matkailun aikaansaama arvonlisäys toimialoittain vuonna 2016 (4,6 mrd. eur) ja 2015 (4,5 mrd. eur)

35

96

203

186

294

319

560

472

477

610

632

594

38

97

204

180

303

367

564

504

525

617

635

575

Kulkuneuvojen vuokraus

Kulttuuripalvelut


Rautateiden henkilökuljetus

Matkatoimistot ym.

Vapaa-ajan asuntopalvelut

Vesiliikenteen henkilökuljetus

Ravitsemistoiminta

Hotelli- ja muu majoitustoiminta

Muut toimialat

Lentoliikenteen henkilökuljetus

Tieliikenteen henkilökuljetus

milj.euroa

2016 2015



TAULUKKO 7: MATKAILUTOIMIALOJEN TYÖVOIMA

Matkailutoimialojen työllisyysvaikutusten mittarina toimii työllisten lukumäärä sekä kullakin toimialal-la tehdyt työtunnit. Koska kaikki työlliset eivät tee täysiaikaista työtä, tai vastaavasti tekevät useampaa työtä, ilmoitetaan työllisten määrä myös täysiaikaiseksi muutettuina työpaikkoina. Työllisten määrän muuttamisessa täysiaikaiseksi käytetään apuna työvoimatutkimuksesta saatavia tietoja yrittäjien ja palkansaajien säännöllisestä työajasta per viikko.

Alla on esitetty työllisten lukumäärä, tehdyt työtunnit sekä täysiaikaiseksi muutetut työpaikat matkai-lutoimialoilla. Vuokratyövoima ei sisälly matkailulle tyypillisten toimialan lukuihin vaan se luetaan liike-elämän palvelujen työllisyyteen. Myöskään kaupan alan työpaikat eivät ole mukana työllisyyslas-kelmissa.

Hotelli- ja ravintola-alalla tehtiin lisäksi vuokratyötä arviolta 11 miljoonaa työtuntia vuonna 2016 mikä vastaa noin 6 000 täysiaikaiseksi muutettua työpaikkaa eli noin 8 prosenttia hotelli- ja ravintola-alan työpaikoista. Arvio perustuu Tilastokeskuksen Yrityspalvelut-tilaston hotelli- ja ravintola-alan vuokra-uspalvelujen liikevaihtoon sekä Henkilöstöpalveluyritysten liiton (HPL) arvioihin vuokratyön hinnoista.

Matkailutoimiala 2015 2016 2015 2016 2015 2016

1. Majoitustoiminta 15 000 14 900 25 100 000 24 800 000 13 000 12 900

2. Ravitsemistoiminta 66 400 68 600 117 100 000 121 000 000 60 700 63 000

3. Rautateiden henkilöliikenne 4 100 3 300 7 400 000 4 500 000 3 900 2 400

4. Tieliikenteen henkilökuljetus 22 400 22 400 40 600 000 40 600 000 21 000 21 000

5. Vesiliikenteen henkilökuljetus 3 100 3 300 5 300 000 5 500 000 2 800 2 900

6. Lentoliikenteen henkilökuljetus 3 900 3 900 6 100 000 6 300 000 3 200 3 300

7. Liikennevälineiden vuokraus 1 600 1 800 2 600 000 2 800 000 1 400 1 400

8. Matkatoimistot ja vastaavat 2 200 2 100 3 200 000 3 300 000 1 700 1 700

9. Kulttuuripalvelut 7 400 7 400 9 800 000 9 600 000 5 100 5 000

10. Urheilu- ja virkistystoiminta 11 300 11 100 16 900 000 16 800 000 8 800 8 800

Yhteensä 137 400 138 800 234 100 000 235 200 000 121 600 122 400

Työlliset Tehdyt työtunnit Täysiaikaiseksi muutetut työpaikat

Taulukko 5. (matkailutilinpidon taulukko 7.) Matkailutoimialojen työvoiman tunnuslukuja vuonna 2015 ja 2016



Vuonna 2016 matkailutoimialat työllistivät yhteensä 138 800 henkilöä, joista yrittäjiä oli 21 500 ja palkansaajia 117 300. Yhteensä työtunteja kertyi 235,2 miljoonaa, joista yrittäjät tekivät 47,2 miljoo-naa tuntia ja palkansaajat 188,0 miljoonaa tuntia. Täysiaikaiseksi muutettuja työpaikkoja oli 122 400 kappaletta, joista yrittäjien osuus oli 22 600 työpaikkaa ja palkansaajien 99 800 työpaikkaa.

Tähän asti kuvattu matkailutoimialojen työllisyys sisältää kaiken kyseisillä toimialoilla tehdyn työn, josta osa ei ole matkailun aikaansaamaa. Esimerkiksi ravintolatoimiala palvelee matkailukysynnän lisäksi myös paikallista kysyntää.

Matkailun työllistämisvaikutuksen karkeina indikaattoreina käytetään matkailun osuuksia toimialojen tuotoksista. Tällöin oletetaan, että matkailukysynnän aikaansaama työllisyysvaikutus on yhtä suuri kuin ei-matkailukysynnän aikaansaama työllisyysvaikutus.

Alla on esitetty matkailun laskennalliset työllisyysvaikutukset vuosille 2015 sekä 2016.

Taulukko 6. (matkailutilinpidon taulukko 7.) Matkailun aikaansaamat laskennalliset työllisyysvaikutukset vuonna 2015 ja 2016

Matkailutoimiala 2015 2016 2015 2016

1. Majoitustoiminta 12 300 12 300 20 500 000 20 400 000

2. Ravitsemistoiminta 14 000 14 400 24 600 000 25 400 000

3. Rautateiden henkilöliikenne 3 900 3 200 7 000 000 4 300 000

4. Tieliikenteen henkilökuljetus 14 600 14 300 26 400 000 25 900 000

5. Vesiliikenteen henkilökuljetus 3 000 3 300 5 100 000 5 400 000

6. Lentoliikenteen henkilökuljetus 3 900 3 900 6 100 000 6 300 000

7. Liikennevälineiden vuokraus 300 400 300 000 500 000

8. Matkatoimistot ja vastaavat 2 200 2 100 2 600 000 3 300 000

9. Kulttuuripalvelut 2 300 2 200 2 900 000 2 900 000

10. Urheilu- ja virkistystoiminta 2 500 2 400 3 700 000 3 600 000

Yhteensä 59 000 58 500 99 200 000 98 000 000

Matkailun aikaansaama laskennallinen työllisyys

(työllisten määrä)

Matkailun aikaansaamat laskennalliset työtunnit



TAULUKKO 10: MATKAILUN FYYSISET INDIKAATTORIT

Taulukko 10 koostuu erillisistä tauluista, jotka sisältävät muita kuin rahamääräisiä tunnuslukuja.

Taulukko 10c sisältää toimipaikka- ja kapasiteettitietoja majoitusliikkeiden (TOL55) osalta. Nämä tiedot saadaan Tilastokeskuksen majoitustilastosta. Lisäksi taulukossa on esitetty kesämökkien määrä Tilastokeskuksen kesämökkitilastosta.

Taulukko 9. (matkailutilinpidon taulukko 10c.) Matkailun fyysiset indikaattorit: toimipaikkojen määrä ja kapasiteetti majoitusmuodoittain vuonna 2015 ja 2016

2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015 2016 Hotellit, lomakylät ja

muu majoitus 1 156 1 138 62 678 62 980 150 009 151 608 48,8 50,4 35,0 35,8

Leirintäalueet 236 230 2 848 2 774 11 271 10 874 29,3 29,2 20,1 20,3 Omien kiinteistöjen kauppa ja omien tai leasing-kiinteistöjen vuokraus ja hallinta

501 600 502 900

Kiinteistöalan toiminta palkkio- tai

sopimusperusteisesti

Majoitusliikkeet

Yksityinen matkailumajoitus

Toimipaikkojen määrä

Kapasiteetti (huoneita)

Kapasiteetti (vuoteita)

Kapasiteetin käyttö

(huoneita)

Kapasiteetin käyttö

(vuoteita)

Taulukossa 10d on esitetty toimipaikkojen määriä matkailutoimialoilla henkilöstön määrän mukaan luokiteltuna. Taulukossa on ilmoitettu ainoastaan kunkin matkailutoimialan toimipaikkojen määrä, sillä henkilöstön määrän mukaan jaetut toimipaikkatiedot on tilastoitu liian karkealla toimialajaolla.

Taulukko 10. (matkailutilinpidon taulukko 10d.) Matkailun fyysiset indikaattorit: toimipaikkojen määrä mat-kailutoimialoilla vuonna 2015 ja 2016

2015 2016

1. Majoitustoiminta 2 097 2 232

2. Ravitsemistoiminta 11 890 12 058

3. Rautateiden henkilöliikenne 76 65

4. Tieliikenteen henkilökuljetus 8 702 8 496

5. Vesiliikenteen henkilökuljetus 207 199

6. Lentoliikenteen henkilökuljetus 81 80

7. Liikennevälineiden vuokraus 318 346

8. Matkatoimistot ja vastaavat 1 568 1 531

9. Kulttuuripalvelut 3 174 3 306

10. Urheilu- ja virkistystoiminta 3 503 3 626

Yhteensä 31 616 31 939

MatkailulutoimialatToimipaikkojen lukumäärä



LIITTEET LIITE 1. IRTS 2008 MUKAISET MATKAILUTOIMIALAT (TOL 2008–LUOKITUS)

1.a. Hotelli- ja muut majoituspalvelut 551 Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet 552 Lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus 553 Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet 1.b. Vapaa-ajan asuntopalvelut (vapaa-ajan asunnot omaan käyttöön, vapaa-ajan

asun-tojen vuokraus, lomaosakkeet jne.) 681 Omien kiinteistöjen kauppa, osa * 682 Omien tai leasing-kiinteistöjen vuokraus ja hallinta, osa * 683 Kiinteistöalan toiminta palkkio- tai sopimusperusteisesti, osa * * Näistä loma-asuntojen ja lomaosakkeiden osuus2. Ravitsemistoiminta 5610 Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta 5629 Henkilöstö- ja laitosruokailu 5630 Baarit ja kahvilat (eli koko toimiala 56, pl. 5621 Pitopalvelu)3. Rautateiden henkilöliikenne 4910 Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne 4. Linja-autojen henkilöliikenne ja taksiliikenne 4932 Taksiliikenne 4939 Muualla luokittelematon maaliikenteen henkilöliikenne5. Vesiliikenteen henkilökuljetus 5010 Meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus 5030 Sisävesiliikenteen henkilökuljetus6. Lentoliikenteen henkilökuljetus 5110 Matkustajalentoliikenne 7. Kulkuneuvojen vuokraus 7711 Autojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen vuokraus ja leasing8. Matkatoimisto- ja matkanjärjestäjäpalvelut 7911 Matkatoimistojen toiminta 7912 Matkanjärjestäjien toiminta 7990 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym.9. Kulttuuripalvelut 900 Kulttuuri- ja viihdetoiminta 9102 Museoiden toiminta 9103 Historiallisten nähtävyyksien, rakennusten ja vastaavien kohteiden toiminta 9104 Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta (eli toimialat 90 ja 91, pois lukien 9101 Kirjastojen ja arkistojen toiminta)10. Urheilu- ja virkistyspalvelut 7721 Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja leasing 92 Rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut 9311 Urheilulaitosten toiminta 9319 Muu urheilutoiminta 9321 Huvi- ja teemapuistojen toiminta 9329 Muu huvi- ja virkistystoiminta (eli toimialat 93 pois lukien 9312 Urheiluseurojen toiminta, 9313 Kuntokeskukset)



LIITE 2. AVAINTERMIEN SELITYKSET

ArvonlisäysArvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan mark-kinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja pal-velut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

BruttokansantuoteBKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla; kotimais-ten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti); tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuonti-verot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto).

Kaupan lisätTukkukaupan ja vähittäiskaupan palvelujen tuotos mitataan jälleenmyyntiin ostettujen tavaroiden kaupan lisien mukaan. Kaupan lisä on jälleenmyyntiä varten ostetun tavaran todellisen tai lasken-nallisen hinnan ja sen hinnan välinen ero, jonka jakelija joutuisi maksamaan tavaran korvaamiseksi myynti- tai muulla luovutushetkellä.

Koko kansantalousSuomen kansantalouden muodostavat sellaiset yksiköt, joiden taloudellisen mielenkiinnon keskus on Suomen talousalueella. Kansantalouden yksikköinä toimivat jaetaan yrityksiin (S11), rahoitus- ja vakuutuslaitoksiin (S12), julkisyhteisöihin (S13), kotitalouksiin (S14) sekä kotitalouksia palveleviin voittoa tavoittelemattomiin yhteisöihin (S15).

PalkansaajakorvauksetPalkansaajakorvaukset (D.1) määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi tilinpitojakson aikana tehdystä työstä.

Palkansaajakorvaukset jaetaan seuraavasti:a) palkat ja palkkiot (D.11): rahamääräiset palkat ja palkkiot; luontoismuotoiset palkat ja palkkiotb) työnantajan sosiaaliturvamaksut (D.12): työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (D.121); työn-

antajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut (D.122).

PerushintaPerushinta on kansantalouden tilinpidon hintakäsite. Se on hinta, jonka tuottajat saavat ostajalta tuotettua tavara- tai palveluyksikköä kohti, miinus kaikki tuosta yksiköstä sen tuotannon tai myyn-nin seurauksena maksettavat verot (so. tuoteverot), plus kaikki tuosta yksiköstä sen tuotannon tai myynnin seurauksena saatavat tukipalkkiot (so. tuotetukipalkkiot). Siihen ei lueta tuottajan erikseen laskuttamia kuljetuskustannuksia. Siihen luetaan tuottajan samalla laskulla laskuttamat kuljetuslisät, myös siinä tapauksessa, että ne ovat erillisenä eränä laskussa.

SekatuloSekatulo on kotitaloussektorin yhtiöimättömien yritysten tulonmuodostustilin tasapainoerä, joka vas-taa korvausta omistajan ja hänen perheenjäsentensä työstä ja sisältää yrittäjän saaman voiton.

Tavaroiden ja palvelujen tuontiTavaroiden ja palvelujen tuonti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista ostoista, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista ulkomaisilta talousyksiköiltä kotimaisille talousyksiköille.

Tavaroiden ja palvelujen vientiTavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista myynneistä, vaihtokaupoista, lahjoista tai avustuksista kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille.



Toimintaylijäämä, nettoToimintaylijäämä (netto) saadaan, kun arvonlisäyksestä vähennetään palkansaajakorvaukset ja tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot sekä kiinteän pääoman kuluminen. Se on tuotantotoi-mintojen yli- tai alijäämä ennen korkoja, maanvuokria tai muita maksuja ja vastaa tuloa, jonka yksiköt saavat tuotantovälineidensä omasta käytöstä.

ToimipaikkaToimipaikka eli paikallinen toimialayksikkö on– yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama– yhdessä paikassa sijaitseva– pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö.

Toimipaikkoja ovat esim. maatila, tehdas, myymälä, torikoju ja kioski. Julkishallinnon toimipaikkoja ovat mm. verotoimisto, kunnan kirjasto ja terveyskeskus.

Toimipaikka on toimialaluokitusta sovellettaessa keskeinen yksikkö, koska

– toimipaikkakohtainen tieto antaa parhaan kuvan talouden rakenteesta– yritystoiminnasta voidaan toimipaikkojen avulla kerätä tietoja ja laatia tilastoja maantieteellisten ja

hallinnollisten alueiden mukaisesti– monitoimialaisista yrityksistä saadaan toimialoittain eriteltyä tietoa– monet tuotantoon liittyvät perustiedot, hyödykkeiden hinnat, kuukausittaiset myyntitiedot ym. on

nopeinta ja taloudellisinta kerätä suoraan toimipaikoilta– kaikki henkilöpohjaiset tilastot kuvaavat väestön toimiala- eli elinkeinojakaumaa toimipaikkojen

kautta.

Usein toimipaikka rajataan sen mukaan, miten yrityksen laskentatoimi pystyy antamaan tietoa ja mitä perustietoja tilastoon tarvitaan.

Eri yritysten yksiköt ovat eri toimipaikkoja, vaikka ne sijaitsisivat samassa paikassa. Niinpä kauppi-astavaratalo, ostoskeskus tai teollisuuskylä ei muodosta yhtä toimipaikkaa, koska niissä toimii useita yrityksiä. Sen sijaan jokaisella niissä toimivalla yrityksellä on ainakin yksi toimipaikka kyseisessä paikassa.

Jokainen yrityksen osa, jolla on oma osoite, on toimipaikka. Tästä periaatteesta joudutaan eräissä tapauksissa tinkimään. Aina ei yrityksiltä saada riittävän yksityiskohtaista tietoa toimipaikoista. Toisi-naan taas toiminta on niin lyhytaikaista tai nopeasti paikasta toiseen siirtyvää, että osoitepaikkaa ei ole järkevää pitää toimipaikkana. Tämän vuoksi varsinkin rakentamisen ja liikenteen toimialoilla toimi-paikka on usein alue-, piiri- tms. pysyvä toimisto, josta alueen toimintaa johdetaan.

Jos yritys harjoittaa samassa paikassa selvästi toisistaan poikkeavia toimintoja, se jaetaan usein eri toimipaikoiksi. Näin eri toiminnot saadaan tilastoissa riittävästi esiin. Toisaalta esimerkiksi tavaratalo on toiminnallisesti yhtenäinen kokonaisuus, jota pidetään yhtenä toimipaikkana. Kun harkitaan, onko monimuotoinen toiminta jaettava pienemmiksi toimipaikoiksi, käytetään perusteena eri toimintojen ehdotonta sekä suhteellista suuruutta.

Koska yritys aina toimii jossakin paikassa, sillä on vähintään yksi toimipaikka. Useimmat yritykset ovat yksitoimipaikkaisia, mutta suurimmilla yrityksillä voi olla satoja toimipaikkoja eri puolilla maata. Lisäksi nämä voivat toimia eri aloilla.

TukipalkkiotTukipalkkiot (D.3) ovat juoksevia vastikkeettomia maksuja, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset suorittavat kotimaisille tuottajille tavoitteenaan vaikuttaa niiden tuotannon tasoon, hintoihin tai tuotannontekijäkorvauksiin. Muut markkinattomat tuottajat voivat saada muita tuotantotukipalk-kioita ainoastaan, mikäli nuo maksut ovat riippuvaisia yleisistä sekä markkinatuottajiin että markki-nattomiin tuottajiin sovellettavista säännöksistä.

Euroopan unionin laitosten myöntämät tukipalkkiot kattavat ainoastaan suoraan kotimaisille tuotan-toyksiköille tehdyt tulonsiirrot.



Tukipalkkiot luokitellaan seuraavasti:a) tuotetukipalkkiot (D.31)(1) tuontitukipalkkiot (D.311)(2) muut tuotetukipalkkiot (D.319)b) muut tuotantotukipalkkiot (D.39).

Tuotos perushintaanTuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista. Tuotos eritellään kolmeen tyyppiin: markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön ja muu markkinaton tuotos. Tuotos on kirjat-tava ja arvotettava silloin kun tuotantoprosessi tuottaa sen.

VälituotekäyttöVälituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta, lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden kulutus kirjataan kiinteän pääoman kulumisena. Tavarat ja palvelut voidaan joko muuntaa tai käyttää hyväksi tuotantoprosessissa.

Välituotteina käytetyt tuotteet pitää kirjata ja arvottaa sillä hetkellä, jolloin ne joutuvat tuotantopro-sessiin. Ne on arvotettava samanlaisten tavaroiden tai palveluiden sen hetkisiin ostajan hintoihin.



LIIT

E 3.

MAT

KA

ILU

TILI

NPI

DO

N T

AU

LUK

OT

2016

Taul

ukko

1U

lkom

aist

en m

atka

ilijo

iden

men

ot S

uom

essa

201

6TA

BLE

1In

boun

d to

uris

m e

xpen

ditu

re b

y pr

oduc

ts a

nd c

lass

es o

f vis

itors

Yöpy

vät m

atka

ilija

tPä

iväk

ävijä

tM

atka

ilija

t yht

eens

ä T

ouris

ts (o

vern

ight

vi

sito

rs

Exc

urtio

nist

s (S

ame-

day

visi

tors

) Vi

sito

rsTu

otte

et(1

,1)

(1,2

)(1

,3) =

(1,1

) + (1

,2)

Prod

ucts

A. K

ulut

ustu

otte

et (*

)3

005

523

3 52

8A.

Con

sum

ptio

n pr

oduc

ts (*

)

A.1

Tyy

pilli

set t

uotte

et2

335

238

2 57

3

A.1

Tou

rism

cha

ract

eris

tic p

rodu

cts

1. M

ajoi

tusp

alve

lut

436

X43

6

1

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

for v

isito

rs

1

.a. H

otel

li- ja

muu

t maj

oitu

spal

velu

t42

2X

422

1.a

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

oth

er th

an 1

.b

1.b

. Vap

aa-a

jan

asun

topa

lvelu

t14

X14

1.b

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

ass

ocia

ted

with

all

type

s of

vac

atio

n ho

me

owne

rshi

p

2. R

avits

emis

palv

elut

525

6659

1

2

. Foo

d an

d be

vera

ge s

ervi

ng s

ervi

ces

3. R

auta

teid

en k

auko

liike

nnep

alve

lut

202

22

3

. Rai

lway

pas

seng

er tr

ansp

ort s

ervi

ces

4. M

aant

ielii

kenn

epal

velu

t 13

214

146

4. R

oad

pass

enge

r tra

nspo

rt se

rvic

es

5

. Ves

iliik

enne

palv

elut

88

694

5. W

ater

pas

seng

er tr

ansp

ort s

ervi

ces

6. I

lmal

iiken

nepa

lvel

ut

862

129

991

6. A

ir pa

ssen

ger t

rans

port

serv

ices

7. H

enki

lölii

kenn

eväl

inei

den

vuok

raus

palv

elut

18

119

7. T

rans

port

equi

pmen

t ren

tal s

ervi

ces

8. M

atka

toim

isto

-, m

atka

njär

jest

äjä-

ja m

atka

opas

palv

elut

00

0

8

. Tra

vel a

genc

ies

and

othe

r res

erva

tion

serv

ices

9. K

ulttu

urip

alve

lut

8311

94

9

. Cul

tura

l ser

vice

s

1

0. U

rhei

lu- j

a vi

rkis

tysp

alve

lut

171

918

0

1

0. S

ports

and

recr

eatio

nal s

ervi

ces

11.

Maa

koht

aise

t mat

kailu

lle ty

ypill

iset

tuot

teet

XX

X

1

1. C

ount

ry-s

peci

fic to

uris

m c

hara

cter

istic

s go

ods

12.

Maa

koht

aise

t mat

kailu

lle ty

ypill

iset

pal

velu

tX

XX

12.

Cou

ntry

-spe

cific

tour

ism

cha

ract

eris

tics

serv

ices

A

.2 L

iitän

näis

et tu

otte

et11

66

122

A

.2 T

ouris

m C

onne

cted

pro

duct

s

v

älity

spal

kkio

t (po

lttoa

inek

aupp

a)21

021

dis

tribu

tion

mar

gins

(sal

e of

aut

omot

ive fu

el)

hyö

dykk

eet (

poltt

oain

eet)

885

93

g

oods

(aut

omot

ive fu

el)

pal

velu

t (he

nkilö

lähi

liike

nne)

71

8

s

ervic

es (s

hort-

dist

ance

pas

seng

er tr

affic

)

A

.3 E

i-om

inai

set t

uotte

et55

527

883

3

A.3

Non

-tour

ism

rela

ted

cons

umpt

ion

prod

ucts

väl

itysp

alkk

iot (

tukk

u- ja

väh

ittäi

skau

ppa)

159

8023

8

d

istri

butio

n m

argi

ns (w

hole

sale

and

reta

il tra

de)

hyö

dykk

eet (

elin

tarv

ikke

et ja

muu

t tav

arat

kau

past

a)39

619

959

5

g

oods

(foo

d an

d ot

her p

urch

ases

)

muu

t tuo

tteet

--

-

o

ther

pro

duct

s

B

.1 A

rvoe

sine

et21

5071

B

.1 V

alua

bles

Yhte

ensä

3 02

757

23

599

TOTA

L

Ulk

omai

sten

mat

kaili

joid

en m

enot

- In

boun

d to

uris

m e

xpen

ditu

re



Taul

ukko

2K

otim

aist

en m

atka

ilijo

iden

men

ot S

uom

essa

201

6TA

BLE

2D

omes

tic to

uris

m e

xpen

ditu

re b

y pr

oduc

ts, c

lass

es o

f vis

itors

and

type

s of

trip

s

Yöpy

vät m

atka

ilija

tPä

iväk

ävijä

tM

atka

ilija

t yht

eens

ä T

ouris

ts (o

vern

ight

vi

sito

rs)

Exc

ursi

onis

ts (s

ame-

day

visi

tors

) V

isito

rs

Tuot

teet

(2,1

)(2

,2)

(2,3

) = (2

,1) +

(2,2

)Pr

oduc

tsA.

Kul

utus

tuot

teet

4 39

11

349

5 73

9A.

Con

sum

ptio

n pr

oduc

ts

A.1

Tyy

pilli

set t

uotte

et2

625

714

3 34

0

A.1

Tou

rism

cha

ract

eris

tic p

rodu

cts

1. M

ajoi

tusp

alve

lut

722

X72

2

1

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

for v

isito

rs

1

.a. H

otel

li- ja

muu

t maj

oitu

spal

velu

t55

9X

559

1.a

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

oth

er th

an 1

.b

1.b

. Vap

aa-a

jan

asun

topa

lvelu

t16

3X

163

1.b

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

ass

ocia

ted

with

all

type

s of

vac

atio

n ho

me

owne

rshi

p

2. R

avits

emis

palv

elut

965

385

1 35

0

2

. Foo

d an

d be

vera

ge s

ervi

ng s

ervi

ces

3. R

auta

teid

en k

auko

liike

nnep

alve

lut

126

3616

2

3

. Rai

lway

pas

seng

er tr

ansp

ort s

ervi

ces

4. M

aant

ielii

kenn

epal

velu

t 25

615

741

3

4

. Roa

d pa

ssen

ger t

rans

port

serv

ices

5. V

esili

iken

nepa

lvel

ut

262

28

5

. Wat

er p

asse

nger

tran

spor

t ser

vice

s

6

. Ilm

aliik

enne

palv

elut

58

967

6. A

ir pa

ssen

ger t

rans

port

serv

ices

7. H

enki

lölii

kenn

eväl

inei

den

vuok

raus

palv

elut

75

176

7. T

rans

port

equi

pmen

t ren

tal s

ervi

ces

8. M

atka

toim

isto

-, m

atka

njär

jest

äjä-

ja m

atka

opas

palv

elut

116

116

8. T

rave

l age

ncie

s an

d ot

her r

eser

vatio

n se

rvic

es

9

. Kul

ttuur

ipal

velu

t 14

045

185

9. C

ultu

ral s

ervi

ces

10.

Urh

eilu

- ja

virk

isty

spal

velu

t14

180

221

10.

Spo

rts a

nd re

crea

tiona

l ser

vice

s

1

1. M

aako

htai

set m

atka

ilulle

tyyp

illis

et tu

otte

et0

11.

Cou

ntry

-spe

cific

tour

ism

cha

ract

eris

tics

good

s

1

2. M

aako

htai

set m

atka

ilulle

tyyp

illis

et p

alve

lut

0

1

2. C

ount

ry-s

peci

fic to

uris

m c

hara

cter

istic

s se

rvic

es

A.2

Liit

ännä

iset

tuot

teet

923

222

1 14

5

A.2

Tou

rism

Con

nect

ed p

rodu

cts

väl

itysp

alkk

iot (

poltt

oain

ekau

ppa)

169

4121

0

d

istri

butio

n m

argi

ns (s

ale

of a

utom

otive

fuel

)

hyö

dykk

eet (

poltt

oain

eet)

739

181

920

goo

ds (a

utom

otive

fuel

)

pal

velu

t (he

nkilö

lähi

liike

nne)

1515

ser

vices

(sho

rt-di

stan

ce p

asse

nger

traf

fic)

A

.3 E

i-om

inai

set t

uotte

et84

241

31

255

A

.3 N

on-to

uris

m re

late

d co

nsum

ptio

n pr

oduc

ts

v

älity

spal

kkio

t (tu

kku-

ja v

ähitt

äisk

aupp

a)24

111

835

9

d

istri

butio

n m

argi

ns (w

hole

sale

and

reta

il tra

de)

hyö

dykk

eet (

elin

tarv

ikke

et ja

muu

t tav

arat

kau

past

a)60

129

589

6

g

oods

(foo

d an

d ot

her p

urch

ases

)

muu

t tuo

tteet

0

o

ther

pro

duct

s

B

.1 A

rvoe

sine

et14

965

214

B

.1 V

alua

bles

Yhte

ensä

4 54

01

414

5 95

3TO

TAL

X ei

käy

töss

ä so

vellu

kses

sa -

does

not

app

ly

Suo

mal

aist

en m

atka

ilijo

iden

kot

imaa

nmat

kailu

- D

omes

tic tr

ips

(**)



Taul

ukko

2K

otim

aist

en m

atka

ilijo

iden

men

ot S

uom

essa

201

6TA

BLE

2D

omes

tic to

uris

m e

xpen

ditu

re b

y pr

oduc

ts, c

lass

es o

f vis

itors

and

type

s of

trip

s

Yöpy

vät m

atka

ilija

tPä

iväk

ävijä

tM

atka

ilija

t yht

eens

ä E

xcur

sion

ists

(sam

e-da

y vi

sito

rs)

Tou

rists

(ove

rnig

ht

visi

tors

) V

isito

rs

Tuot

teet

(2,4

)(2

,5)

(2,6

) = (2

,4) +

(2,5

)Pr

oduc

tsA.

Kul

utus

tuot

teet

1 88

125

82

139

A. C

onsu

mpt

ion

prod

ucts

A

.1 T

yypi

llise

t tuo

tteet

1 29

117

31

464

A

.1 T

ouris

m c

hara

cter

istic

pro

duct

s

1

. Maj

oitu

spal

velu

t20

X20

1. A

ccom

mod

atio

n se

rvic

es fo

r vis

itors

1.a

. Hot

elli-

ja m

uut m

ajoi

tusp

alve

lut

20X

20

1

.a. A

ccom

mod

atio

n se

rvic

es o

ther

than

1.b

1.b

. Vap

aa-a

jan

asun

topa

lvelu

tX

X0

1.b

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

ass

ocia

ted

with

all

type

s of

vac

atio

n ho

me

owne

rshi

p

2. R

avits

emis

palv

elut

139

1615

5

2

. Foo

d an

d be

vera

ge s

ervi

ng s

ervi

ces

3. R

auta

teid

en k

auko

liike

nnep

alve

lut

100

10

3

. Rai

lway

pas

seng

er tr

ansp

ort s

ervi

ces

4. M

aant

ielii

kenn

epal

velu

t 11

915

134

4. R

oad

pass

enge

r tra

nspo

rt se

rvic

es

5

. Ves

iliik

enne

palv

elut

27

227

299

5. W

ater

pas

seng

er tr

ansp

ort s

ervi

ces

6. I

lmal

iiken

nepa

lvel

ut

536

6059

6

6

. Air

pass

enge

r tra

nspo

rt se

rvic

es

7

. Hen

kilö

liike

nnev

älin

eide

n vu

okra

uspa

lvel

ut

00

7. T

rans

port

equi

pmen

t ren

tal s

ervi

ces

8. M

atka

toim

isto

-, m

atka

njär

jest

äjä-

ja m

atka

opas

palv

elut

195

5525

0

8

. Tra

vel a

genc

ies

and

othe

r res

erva

tion

serv

ices

9. K

ulttu

urip

alve

lut

00

9. C

ultu

ral s

ervi

ces

10.

Urh

eilu

- ja

virk

isty

spal

velu

t0

0

1

0. S

ports

and

recr

eatio

nal s

ervi

ces

11.

Maa

koht

aise

t mat

kailu

lle ty

ypill

iset

tuot

teet

0

1

1. C

ount

ry-s

peci

fic to

uris

m c

hara

cter

istic

s go

ods

12.

Maa

koht

aise

t mat

kailu

lle ty

ypill

iset

pal

velu

t0

12.

Cou

ntry

-spe

cific

tour

ism

cha

ract

eris

tics

serv

ices

A

.2 L

iitän

näis

et tu

otte

et11

717

134

A

.2 T

ouris

m C

onne

cted

pro

duct

s

v

älity

spal

kkio

t (po

lttoa

inek

aupp

a)17

219

dis

tribu

tion

mar

gins

(sal

e of

aut

omot

ive fu

el)

hyö

dykk

eet (

poltt

oain

eet)

9313

106

goo

ds (a

utom

otive

fuel

)

pal

velu

t (he

nkilö

lähi

liike

nne)

73

9

s

ervic

es (s

hort-

dist

ance

pas

seng

er tr

affic

)

A

.3 E

i-om

inai

set t

uotte

et47

467

541

A

.3 N

on-to

uris

m re

late

d co

nsum

ptio

n pr

oduc

ts

v

älity

spal

kkio

t (tu

kku-

ja v

ähitt

äisk

aupp

a)12

919

148

dis

tribu

tion

mar

gins

(who

lesa

le a

nd re

tail

trade

)

hyö

dykk

eet (

elin

tarv

ikke

et ja

muu

t tav

arat

kau

past

a)34

448

393

goo

ds (f

ood

and

othe

r pur

chas

es)

muu

t tuo

tteet

0

o

ther

pro

duct

s

B

.1 A

rvoe

sine

et0

B

.1 V

alua

bles

Yhte

ensä

1 88

125

82

139

TOTA

L

X ei

käy

töss

ä so

vellu

kses

sa -

does

not

app

ly

Suom

alai

sten

ulk

omai

lle s

uunt

autu

van

mat

kailu

n ko

timaa

n os

uus

- O

utbo

und

trip

s (*

*)



Taul

ukko

2K

otim

aist

en m

atka

ilijo

iden

men

ot S

uom

essa

201

6TA

BLE

2D

omes

tic to

uris

m e

xpen

ditu

re b

y pr

oduc

ts, c

lass

es o

f vis

itors

and

type

s of

trip

s

Yöpy

vät m

atka

ilija

tPä

iväk

ävijä

tM

atka

ilija

t yht

eens

ä T

ouris

ts (o

vern

ight

vi

sito

rs)

Exc

ursi

onis

ts (s

ame-

day

visi

tors

) V

isito

rs

Tuot

teet

(2,7

) = (2

,1) +

(2,4

)(2

,8) =

(2,2

) + (2

,5)

(2,9

) = (2

,3) +

(2,6

)Pr

oduc

tsA.

Kul

utus

tuot

teet

6 27

21

606

7 87

8A.

Con

sum

ptio

n pr

oduc

ts

A.1

Tyy

pilli

set t

uotte

et3

916

887

4 80

3

A.1

Tou

rism

cha

ract

eris

tic p

rodu

cts

1. M

ajoi

tusp

alve

lut

742

X74

2

1

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

for v

isito

rs

1

.a. H

otel

li- ja

muu

t maj

oitu

spal

velu

t57

9X

579

1.a

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

oth

er th

an 1

.b

1.b

. Vap

aa-a

jan

asun

topa

lvelu

t16

3X

163

1.b

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

ass

ocia

ted

with

all

type

s of

vac

atio

n ho

me

owne

rshi

p

2. R

avits

emis

palv

elut

1 10

440

11

505

2. F

ood

and

beve

rage

ser

ving

ser

vice

s

3

. Rau

tate

iden

kau

kolii

kenn

epal

velu

t13

636

172

3. R

ailw

ay p

asse

nger

tran

spor

t ser

vice

s

4

. Maa

ntie

liike

nnep

alve

lut

375

172

547

4. R

oad

pass

enge

r tra

nspo

rt se

rvic

es

5

. Ves

iliik

enne

palv

elut

29

829

327

5. W

ater

pas

seng

er tr

ansp

ort s

ervi

ces

6. I

lmal

iiken

nepa

lvel

ut

594

6966

3

6

. Air

pass

enge

r tra

nspo

rt se

rvic

es

7

. Hen

kilö

liike

nnev

älin

eide

n vu

okra

uspa

lvel

ut

751

76

7

. Tra

nspo

rt eq

uipm

ent r

enta

l ser

vice

s

8

. Mat

kato

imis

to-,

mat

kanj

ärje

stäj

ä- ja

mat

kaop

aspa

lvel

ut31

255

367

8. T

rave

l age

ncie

s an

d ot

her r

eser

vatio

n se

rvic

es

9

. Kul

ttuur

ipal

velu

t 14

045

185

9. C

ultu

ral s

ervi

ces

10.

Urh

eilu

- ja

virk

isty

spal

velu

t14

180

221

10.

Spo

rts a

nd re

crea

tiona

l ser

vice

s

1

1. M

aako

htai

set m

atka

ilulle

tyyp

illis

et tu

otte

et0

00

11.

Cou

ntry

-spe

cific

tour

ism

cha

ract

eris

tics

good

s

1

2. M

aako

htai

set m

atka

ilulle

tyyp

illis

et p

alve

lut

00

0

1

2. C

ount

ry-s

peci

fic to

uris

m c

hara

cter

istic

s se

rvic

es

A.2

Liit

ännä

iset

tuot

teet

1 04

023

91

279

A

.2 T

ouris

m C

onne

cted

pro

duct

s

v

älity

spal

kkio

t (po

lttoa

inek

aupp

a)18

644

229

dis

tribu

tion

mar

gins

(sal

e of

aut

omot

ive fu

el)

hyö

dykk

eet (

poltt

oain

eet)

832

193

1 02

5

g

oods

(aut

omot

ive fu

el)

pal

velu

t (he

nkilö

lähi

liike

nne)

223

25

s

ervic

es (s

hort-

dist

ance

pas

seng

er tr

affic

)

A

.3 E

i-om

inai

set t

uotte

et1

316

480

1 79

5

A.3

Non

-tour

ism

rela

ted

cons

umpt

ion

prod

ucts

väl

itysp

alkk

iot (

tukk

u- ja

väh

ittäi

skau

ppa)

370

137

507

dis

tribu

tion

mar

gins

(who

lesa

le a

nd re

tail

trade

)

hyö

dykk

eet (

elin

tarv

ikke

et ja

muu

t tav

arat

kau

past

a)94

634

31

288

goo

ds (f

ood

and

othe

r pur

chas

es)

muu

t tuo

tteet

00

0

o

ther

pro

duct

s

B

.1 A

rvoe

sine

et14

965

214

B

.1 V

alua

bles

Yhte

ensä

6 42

11

671

8 09

2TO

TAL

X ei

käy

töss

ä so

vellu

kses

sa -

does

not

app

ly

Suom

alai

set m

atka

ilija

t yht

eens

ä -

All t

ypes

of t

rips



Taul

ukko

4M

atka

ilijo

iden

kul

utus

Suo

mes

sa 2

016

TAB

LE 4

Inte

rnal

tour

ism

con

sum

ptio

n by

pro

duct

s an

d ty

pes

of to

uris

mTy

öaja

n ko

rvat

ut

mat

kaku

lut j

aM

atka

iluku

lutu

s Su

omes

sa U

lkom

aist

en m

atka

ilijo

iden

m

enot

S

uom

alai

sten

m

atka

ilijo

iden

men

ot

Mat

kaili

joid

en m

enot

yh

teen

sä

omie

n m

ökki

en k

äytt

öyh

teen

sä

Inbo

und

tour

ism

ex

pend

iture

D

omes

tic to

uris

m

expe

nditu

re

Inte

rnal

tour

ism

ex

pend

iture

Oth

er c

ompo

nent

s of

to

uris

m c

onsu

mpt

ion

(**)

Inte

rnal

tour

ism

co

nsum

ptio

n(1

,3)

(2,9

)(4

,1) =

(1,3

) + (2

,9)

(4,2

) (4

,3) =

(4,1

) + (4

,2)

Prod

ucts

A. K

ulut

ustu

otte

et (*

)3

528

7 87

811

406

2 28

813

694

A. C

onsu

mpt

ion

prod

ucts

(*)

A

.1 T

yypi

llise

t tuo

tteet

2 57

34

803

7 37

61

983

9 35

9

A.1

Tou

rism

cha

ract

eris

tic p

rodu

cts

1. M

ajoi

tusp

alve

lut

436

742

1 17

881

51

993

1. A

ccom

mod

atio

n se

rvic

es fo

r vis

itors

1.a

. Hot

elli-

ja m

uut m

ajoi

tusp

alve

lut

422

579

1 00

139

51

396

1.a

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

oth

er th

an 1

.b

1.b

. Vap

aa-a

jan

asun

topa

lvelu

t14

163

177

420

597

1.b

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

ass

ocia

ted

with

all

type

s of

vac

atio

n ho

me

owne

rshi

p

2. R

avits

emis

palv

elut

591

1 50

52

096

2 09

6

2

. Foo

d an

d be

vera

ge s

ervi

ng s

ervi

ces

3. R

auta

teid

en k

auko

liike

nnep

alve

lut

2217

219

473

267

3. R

ailw

ay p

asse

nger

tran

spor

t ser

vice

s

4. M

aant

ielii

kenn

epal

velu

t 14

654

769

321

891

1

4

. Roa

d pa

ssen

ger t

rans

port

serv

ices

5. V

esili

iken

nepa

lvel

ut

9432

742

13

424

5. W

ater

pas

seng

er tr

ansp

ort s

ervi

ces

6. I

lmal

iiken

nepa

lvel

ut

991

663

1 65

475

72

410

6. A

ir pa

ssen

ger t

rans

port

serv

ices

7. H

enki

lölii

kenn

eväl

inei

den

vuok

raus

palv

elut

19

7695

297

7. T

rans

port

equi

pmen

t ren

tal s

ervi

ces

8. M

atka

toim

isto

-, m

atka

njär

jest

äjä-

ja m

atka

opas

palv

elut

036

736

711

548

2

8

. Tra

vel a

genc

ies

and

othe

r res

erva

tion

serv

ices

9. K

ulttu

urip

alve

lut

9418

527

927

9

9

. Cul

tura

l ser

vice

s

10.

Urh

eilu

- ja

virk

isty

spal

velu

t18

022

140

140

1

1

0. S

ports

and

recr

eatio

nal s

ervi

ces

11.

Maa

koht

aise

t mat

kailu

lle ty

ypill

iset

tuot

teet

X0

00

11.

Cou

ntry

-spe

cific

tour

ism

cha

ract

eris

tics

good

s

12.

Maa

koht

aise

t mat

kailu

lle ty

ypill

iset

pal

velu

tX

00

0

1

2. C

ount

ry-s

peci

fic to

uris

m c

hara

cter

istic

s se

rvic

es

A

.2 L

iitän

näis

et tu

otte

et12

21

279

1 40

130

61

707

A

.2 T

ouris

m C

onne

cted

pro

duct

s

väl

itysp

alkk

iot (

poltt

oain

ekau

ppa)

2122

925

156

306

dis

tribu

tion

mar

gins

(sal

e of

aut

omot

ive fu

el)

hyö

dykk

eet (

poltt

oain

eet)

931

025

1 11

824

51

363

goo

ds (a

utom

otive

fuel

)

pal

velu

t (he

nkilö

lähi

liike

nne)

825

335

38

s

ervic

es (s

hort-

dist

ance

pas

seng

er tr

affic

)

A

.3 E

i-om

inai

set t

uotte

et83

31

795

2 62

80

2 62

8

A.3

Non

-tour

ism

rela

ted

cons

umpt

ion

prod

ucts

väl

itysp

alkk

iot (

tukk

u- ja

väh

ittäi

skau

ppa)

238

507

745

-74

5

d

istri

butio

n m

argi

ns (w

hole

sale

and

reta

il tra

de)

hyö

dykk

eet (

elin

tarv

ikke

et ja

muu

t tav

arat

kau

past

a)59

51

288

1 88

3-

1 88

3

g

oods

(foo

d an

d ot

her p

urch

ases

)

muu

t tuo

tteet

-0

0-

0

o

ther

pro

duct

s

B

.1 A

rvoe

sine

et71

214

285

-28

5

B.1

Val

uabl

es

Yhte

ensä

3 59

98

092

11 6

912

288

13 9

79TO

TAL

X ei

käy

töss

ä so

vellu

kses

sa -

does

not

app

ly

Mat

kaili

joid

en m

enot

- In

tern

al to

uris

m e

xpen

ditu

re

Tuot

teet



Taul

ukko

6K

otim

aine

n m

atka

iluta

rjont

a ja

-kys

yntä

tuot

teitt

ain

2016

TAB

LE 6

Tota

l dom

estic

sup

ply

and

inte

rnal

tour

ism

con

sum

ptio

n (a

t pur

chas

ers’

pri

ces)

(*)

Tuot

teet

Prod

ucts

tuot

os -

outp

ut (5

,1)

mat

kailu

n os

uus

- to

uris

m s

hare

(in

val

ue)

tuot

os -

outp

ut (5

,1a)

mat

kailu

n os

uus

- to

uris

m s

hare

(in

val

ue)

tuot

os -

outp

ut

(5,3

b)

mat

kailu

n os

uus

- to

uris

m s

hare

(in

val

ue)

tuot

os -

outp

ut

(5,2

)

mat

kailu

n os

uus

- to

uris

m

shar

e (in

va

lue)

tuot

os -

outp

ut (5

,3)

mat

kailu

n os

uus

- to

uris

m

shar

e (in

va

lue)

A. K

ulut

ustu

otte

et (*

)2

409

851

812

8059

710

05

775

2138

174

A. C

onsu

mpt

ion

prod

ucts

A

.1 T

yypi

llise

t tuo

tteet

(a)

2 35

187

1 75

482

597

100

5 64

221

286

97

A.1

Tou

rism

cha

ract

eris

tic p

rodu

cts

1. M

ajoi

tusp

alve

lut

1 78

710

01

190

100

597

100

110

0

1

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

for v

isito

rs

1

.a. H

otel

li- ja

muu

t maj

oitu

spal

velu

t1

190

100

1 19

010

01

100

1.a

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

oth

er th

an 1

.b

1

.b. V

apaa

-aja

n as

unto

palve

lut

597

100

597

100

1.b

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

ass

ocia

ted

with

all

type

s of

vac

atio

n ho

me

owne

rshi

p

2

. Rav

itsem

ispa

lvel

ut56

445

564

455

641

21

2

. Foo

d an

d be

vera

ge s

ervi

ng s

ervi

ces

3. R

auta

teid

en k

auko

liike

nnep

alve

lut

286

97

3

. Rai

lway

pas

seng

er tr

ansp

ort s

ervi

ces

4. M

aant

ielii

kenn

epal

velu

t

4

. Roa

d pa

ssen

ger t

rans

port

serv

ices

5. V

esili

iken

nepa

lvel

ut

5. W

ater

pas

seng

er tr

ansp

ort s

ervi

ces

6. I

lmal

iiken

nepa

lvel

ut

6. A

ir pa

ssen

ger t

rans

port

serv

ices

7. H

enki

lölii

kenn

eväl

inei

den

vuok

raus

palv

elut

7

. Tra

nspo

rt eq

uipm

ent r

enta

l ser

vice

s

8

. Mat

kato

imis

to-,

mat

kanj

ärje

stäj

ä- ja

mat

kaop

aspa

lvel

ut

8

. Tra

vel a

genc

ies

and

othe

r res

erva

tion

serv

ices

9. K

ulttu

urip

alve

lut

9. C

ultu

ral s

ervi

ces

10.

Urh

eilu

- ja

virk

isty

spal

velu

t

1

0. S

ports

and

recr

eatio

nal s

ervi

ces

A

.2 L

iitän

näis

et tu

otte

et95

5

A.2

Tou

rism

Con

nect

ed p

rodu

cts

väl

itysp

alkk

iot (

poltt

oain

ekau

ppa)

dis

tribu

tion

mar

gins

(sal

e of

aut

omot

ive fu

el)

pal

velu

t (he

nkilö

lähi

liike

nne)

955

ser

vices

(sho

rt-di

stan

ce p

asse

nger

traf

fic)

A

.3 E

i-om

inai

set t

uotte

et58

-58

-13

3-

A

.3 N

on-to

uris

m re

late

d co

nsum

ptio

n pr

oduc

ts

v

älity

spal

kkio

t (tu

kku-

ja v

ähitt

äisk

aupp

a)

d

istri

butio

n m

argi

ns (w

hole

sale

and

reta

il tra

de)

muu

t tuo

tteet

58-

58-

133

-

o

ther

pro

duct

sB.

Ei-k

ulut

ustu

otte

et (a

)0

B. N

on-c

onsu

mpt

ion

prod

ucts

B

.1 A

rvoe

sine

et0

XX

XX

X

B.1

Val

uabl

es

B.2

Muu

t ei-k

ulut

ustu

otte

et (*

**)

0

B.2

Oth

er n

on-c

onsu

mpt

ion

prod

ucts

Tuot

os y

htee

nsä

(per

ushi

ntaa

n)2

409

851

812

8059

710

05

775

2138

174

TOTA

L ou

tput

(at

bas

ic p

rices

)

Välit

uote

käyt

tö y

htee

nsä

(ost

ajan

hint

aan)

(d)

1 38

383

1 15

380

230

100

3 31

921

137

74To

tal i

nter

med

iate

con

sum

ptio

n (a

t pur

chas

ers

pric

e)To

imia

loje

n ar

vonl

isäy

s, b

rutto

, yht

eens

ä (p

erus

hint

aan)

1 02

687

659

8036

710

02

456

2124

474

Tota

l gro

ss v

alue

add

ed (a

t bas

ic p

rices

)

Pal

kans

aaja

korv

auks

et46

885

448

8020

100

1 83

721

125

74C

ompe

nsat

ion

of e

mpl

oyee

sM

uut t

uota

ntov

erot

miin

us m

uut t

uota

ntot

ukip

alkk

iot

-985

-580

-410

0-1

321

74O

ther

taxe

s le

ss s

ubsi

dies

on

prod

uctio

nS

ekat

ulo,

bru

ttoG

ross

mix

ed in

com

eTo

imin

tayl

ijääm

ä, b

rutto

566

8521

680

350

100

632

2111

974

Gro

ss o

pera

ting

surp

lus

X ei

käy

töss

ä so

vellu

kses

sa -

does

not

app

ly

1. A

ccom

mod

atio

n fo

r vis

itors

1.

a. A

ccom

mod

atio

nse

rvic

es fo

r vis

itors

exce

pt in

1.b

.

1.b

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

asso

ciat

ed w

ith a

ll ty

pes

ofva

catio

n ho

me

owne

rshi

p

2. F

ood

and

beve

rage

se

rvin

g in

dust

ry

3. R

ailw

ay p

asse

nger

tra

nspo

rt

1. M

ajoi

tust

oim

inta

1

.a. H

otel

li- ja

muu

t m

ajoi

tusp

alve

lut

1.b

. Vap

aa-a

jan

asun

topa

lvelu

t (v

apaa

-aja

n as

unno

t om

aan

käyt

töön

, vap

aa-a

jan

asun

toje

n vu

okra

us, l

omao

sakk

eet j

ne.)

2. R

avits

emis

toim

inta

3

. Rau

tate

iden

he

nkilö

liike

nne



Taul

ukko

6K

otim

aine

n m

atka

iluta

rjont

a ja

-kys

yntä

tuot

teitt

ain

2016

TAB

LE 6

Tota

l dom

estic

sup

ply

and

inte

rnal

tour

ism

con

sum

ptio

n (a

t pur

chas

ers’

pri

ces)

(*)

Tuot

teet

Prod

ucts

tuot

os -

outp

ut (5

,4)

mat

kailu

n os

uus

- to

uris

m

shar

e (in

va

lue)

tuot

os -

outp

ut

(5,5

)

mat

kailu

n os

uus

- to

uris

m

shar

e (in

va

lue)

tuot

os -

outp

ut (5

,6)

mat

kailu

n os

uus

- to

uris

m

shar

e (in

va

lue)

tuot

os -

outp

ut (5

,7)

mat

kailu

n os

uus

- to

uris

m

shar

e (in

va

lue)

tuot

os -

outp

ut (5

,8)

mat

kailu

n os

uus

- to

uris

m

shar

e (in

va

lue)

A. K

ulut

ustu

otte

et (*

)2

458

3989

299

2 35

910

046

119

396

100

A. C

onsu

mpt

ion

prod

ucts

A

.1 T

yypi

llise

t tuo

tteet

(a)

1 43

164

737

992

359

100

461

1939

610

0

A.1

Tou

rism

cha

ract

eris

tic p

rodu

cts

1. M

ajoi

tusp

alve

lut

8510

0

1

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

for v

isito

rs

1

.a. H

otel

li- ja

muu

t maj

oitu

spal

velu

t85

100

1.a

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

oth

er th

an 1

.b

1

.b. V

apaa

-aja

n as

unto

palve

lut

1.b

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

ass

ocia

ted

with

all

type

s of

vac

atio

n ho

me

owne

rshi

p

2

. Rav

itsem

ispa

lvel

ut22

010

0

2

. Foo

d an

d be

vera

ge s

ervi

ng s

ervi

ces

3. R

auta

teid

en k

auko

liike

nnep

alve

lut

3. R

ailw

ay p

asse

nger

tran

spor

t ser

vice

s

4

. Maa

ntie

liike

nnep

alve

lut

1 43

164

4. R

oad

pass

enge

r tra

nspo

rt se

rvic

es

5

. Ves

iliik

enne

palv

elut

43

298

5. W

ater

pas

seng

er tr

ansp

ort s

ervi

ces

6. I

lmal

iiken

nepa

lvel

ut

2 35

910

0

6

. Air

pass

enge

r tra

nspo

rt se

rvic

es

7

. Hen

kilö

liike

nnev

älin

eide

n vu

okra

uspa

lvel

ut

461

19

7

. Tra

nspo

rt eq

uipm

ent r

enta

l ser

vice

s

8

. Mat

kato

imis

to-,

mat

kanj

ärje

stäj

ä- ja

mat

kaop

aspa

lvel

ut39

610

0

8

. Tra

vel a

genc

ies

and

othe

r res

erva

tion

serv

ices

9. K

ulttu

urip

alve

lut

9. C

ultu

ral s

ervi

ces

10.

Urh

eilu

- ja

virk

isty

spal

velu

t

1

0. S

ports

and

recr

eatio

nal s

ervi

ces

A

.2 L

iitän

näis

et tu

otte

et1

027

5

A.2

Tou

rism

Con

nect

ed p

rodu

cts

väl

itysp

alkk

iot (

poltt

oain

ekau

ppa)

dis

tribu

tion

mar

gins

(sal

e of

aut

omot

ive fu

el)

pal

velu

t (he

nkilö

lähi

liike

nne)

1 02

75

ser

vices

(sho

rt-di

stan

ce p

asse

nger

traf

fic)

A

.3 E

i-om

inai

set t

uotte

et15

510

0

A.3

Non

-tour

ism

rela

ted

cons

umpt

ion

prod

ucts

väl

itysp

alkk

iot (

tukk

u- ja

väh

ittäi

skau

ppa)

155

100

dis

tribu

tion

mar

gins

(who

lesa

le a

nd re

tail

trade

)

m

uut t

uotte

et

o

ther

pro

duct

sB.

Ei-k

ulut

ustu

otte

et (a

)B.

Non

-con

sum

ptio

n pr

oduc

ts

B.1

Arv

oesi

neet

XX

XX

X

B.1

Val

uabl

es

B.2

Muu

t ei-k

ulut

ustu

otte

et (*

**)

B

.2 O

ther

non

-con

sum

ptio

n pr

oduc

tsTu

otos

yht

eens

ä (p

erus

hint

aan)

2 45

839

892

992

359

100

461

1939

610

0TO

TAL

outp

ut (

at b

asic

pric

es)

Välit

uote

käyt

tö y

htee

nsä

(ost

ajan

hint

aan)

(d)

982

3932

299

1 72

510

026

619

9310

0To

tal i

nter

med

iate

con

sum

ptio

n (a

t pur

chas

ers

pric

e)To

imia

loje

n ar

vonl

isäy

s, b

rutto

, yht

eens

ä (p

erus

hint

aan)

1 47

639

570

9963

510

019

519

303

100

Tota

l gro

ss v

alue

add

ed (a

t bas

ic p

rices

)

Pal

kans

aaja

korv

auks

et88

639

186

9930

910

058

1969

100

Com

pens

atio

n of

em

ploy

ees

Muu

t tuo

tant

over

ot m

iinus

muu

t tuo

tant

otuk

ipal

kkio

t4

39-3

399

410

00

19-3

100

Oth

er ta

xes

less

sub

sidi

es o

n pr

oduc

tion

Sek

atul

o, b

rutto

Gro

ss m

ixed

inco

me

Toim

inta

ylijä

ämä,

bru

tto58

639

416

9932

210

013

719

237

100

Gro

ss o

pera

ting

surp

lus

X ei

käy

töss

ä so

vellu

kses

sa -

does

not

app

ly

6. L

ento

liike

ntee

n he

nkilö

kulje

tus

7. K

ulku

neuv

ojen

vu

okra

us

8. M

atka

toim

isto

- ja

mat

kanj

ärje

stäj

ä-pa

lvelu

t

7. T

rans

port

equi

pmen

t re

ntal

8

. Tra

vel a

genc

ies

and

othe

r res

erva

tion

serv

ices

indu

stry

6. A

ir pa

ssen

ger t

rans

port

4.L

inja

-aut

ojen

he

nkilö

liike

nne

ja

taks

iliik

enne

5.V

esili

iken

teen

he

nkilö

kulje

tus

4.R

oad

pass

enge

r tra

nspo

rt 5

.Wat

er p

asse

nger

tra

nspo

rt



Taul

ukko

6K

otim

aine

n m

atka

iluta

rjont

a ja

-kys

yntä

tuot

teitt

ain

2016

TAB

LE 6

Tota

l dom

estic

sup

ply

and

inte

rnal

tour

ism

con

sum

ptio

n (a

t pur

chas

ers’

pri

ces)

(*)

Kot

imai

sten

tuot

tajie

n tu

otos

yht

eens

ä (p

erus

hint

aan)

Tuot

teet

TO

TAL

outp

ut o

f do

mes

tic p

rodu

cers

(at

basi

c pr

ice)

Prod

ucts

tuot

os -

outp

ut (5

,9)

mat

kailu

n os

uus

- to

uris

m

shar

e (in

va

lue)

tuot

os -

outp

ut (5

,10)

mat

kailu

n os

uus

- to

uris

m

shar

e (in

va

lue)

tuot

os -

outp

ut

(5,1

3)

mat

kailu

n os

uus

- to

uris

m

shar

e (in

va

lue)

tuot

os -

outp

ut (5

,14)

mat

kailu

n os

uus

- to

uris

m s

hare

(in

val

ue)

tuot

os -

outp

ut (5

,15)

=

(5,1

3) +

(5,1

4)

A. K

ulut

ustu

otte

et (*

)61

930

1 63

521

17 3

8550

378

113

0,27

395

498

A. C

onsu

mpt

ion

prod

ucts

A

.1 T

yypi

llise

t tuo

tteet

(a)

619

301

635

2115

916

541

134

1617

051

A

.1 T

ouris

m c

hara

cter

istic

pro

duct

s

1. M

ajoi

tusp

alve

lut

1 87

310

042

100

1 91

5

1

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

for v

isito

rs

1

.a. H

otel

li- ja

muu

t maj

oitu

spal

velu

t1

276

100

4210

01

318

1.a

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

oth

er th

an 1

.b

1

.b. V

apaa

-aja

n as

unto

palve

lut

597

100

597

1.b

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

ass

ocia

ted

with

all

type

s of

vac

atio

n ho

me

owne

rshi

p

2

. Rav

itsem

ispa

lvel

ut18

322

6 60

826

1 02

511

7 63

3

2

. Foo

d an

d be

vera

ge s

ervi

ng s

ervi

ces

3. R

auta

teid

en k

auko

liike

nnep

alve

lut

286

9728

6

3

. Rai

lway

pas

seng

er tr

ansp

ort s

ervi

ces

4. M

aant

ielii

kenn

epal

velu

t 1

431

641

431

4. R

oad

pass

enge

r tra

nspo

rt se

rvic

es

5

. Ves

iliik

enne

palv

elut

43

298

432

5. W

ater

pas

seng

er tr

ansp

ort s

ervi

ces

6. I

lmal

iiken

nepa

lvel

ut

2 35

910

02

359

6. A

ir pa

ssen

ger t

rans

port

serv

ices

7. H

enki

lölii

kenn

eväl

inei

den

vuok

raus

palv

elut

46

119

919

470

7. T

rans

port

equi

pmen

t ren

tal s

ervi

ces

8. M

atka

toim

isto

-, m

atka

njär

jest

äjä-

ja m

atka

opas

palv

elut

396

100

396

8. T

rave

l age

ncie

s an

d ot

her r

eser

vatio

n se

rvic

es

9

. Kul

ttuur

ipal

velu

t 61

930

264

2488

328

5847

941

9. C

ultu

ral s

ervi

ces

10.

Urh

eilu

- ja

virk

isty

spal

velu

t1

187

211

187

211

187

10.

Spo

rts a

nd re

crea

tiona

l ser

vice

s

A.2

Liit

ännä

iset

tuot

teet

1 12

25

1 55

718

2 67

9

A.2

Tou

rism

Con

nect

ed p

rodu

cts

väl

itysp

alkk

iot (

poltt

oain

ekau

ppa)

1 55

718

1 55

7

d

istri

butio

n m

argi

ns (s

ale

of a

utom

otive

fuel

)

p

alve

lut (

henk

ilölä

hilii

kenn

e)1

122

51

122

ser

vices

(sho

rt-di

stan

ce p

asse

nger

traf

fic)

A

.3 E

i-om

inai

set t

uotte

et34

745

375

421

0,1

375

768

A

.3 N

on-to

uris

m re

late

d co

nsum

ptio

n pr

oduc

ts

v

älity

spal

kkio

t (tu

kku-

ja v

ähitt

äisk

aupp

a)15

510

025

718

225

873

dis

tribu

tion

mar

gins

(who

lesa

le a

nd re

tail

trade

)

m

uut t

uotte

et19

1-

349

704

-34

9 89

5

o

ther

pro

duct

sB.

Ei-k

ulut

ustu

otte

et (a

)0

285

100

285

B. N

on-c

onsu

mpt

ion

prod

ucts

B

.1 A

rvoe

sine

etX

X0

X28

510

028

5

B.1

Val

uabl

es

B.2

Muu

t ei-k

ulut

ustu

otte

et (*

**)

00

B

.2 O

ther

non

-con

sum

ptio

n pr

oduc

tsTu

otos

yht

eens

ä (p

erus

hint

aan)

619

301

635

2117

385

5037

8 39

80,

339

5 78

3TO

TAL

outp

ut (

at b

asic

pric

es)

Välit

uote

käyt

tö y

htee

nsä

(ost

ajan

hint

aan)

(d)

296

3067

721

9 19

951

200

597

0,3

209

796

Tota

l int

erm

edia

te c

onsu

mpt

ion

(at p

urch

aser

s pr

ice)

Toim

ialo

jen

arvo

nlis

äys,

bru

tto, y

htee

nsä

(per

ushi

ntaa

n)32

330

958

218

187

4917

7 80

00,

318

5 98

7To

tal g

ross

val

ue a

dded

(at b

asic

pric

es)

Pal

kans

aaja

korv

auks

et23

330

318

214

489

99 6

980,

310

4 18

7C

ompe

nsat

ion

of e

mpl

oyee

sM

uut t

uota

ntov

erot

miin

us m

uut t

uota

ntot

ukip

alkk

iot

-730

-221

-58

-2 2

110,

3-2

269

Oth

er ta

xes

less

sub

sidi

es o

n pr

oduc

tion

Sek

atul

o, b

rutto

Gro

ss m

ixed

inco

me

Toim

inta

ylijä

ämä,

bru

tto98

3064

321

3 75

680

313

0,3

84 0

69G

ross

ope

ratin

g su

rplu

s

X ei

käy

töss

ä so

vellu

kses

sa -

does

not

app

ly

9. K

ulttu

urip

alve

lut

9. C

ultu

ral s

ervic

es

10.

Spo

rting

and

oth

er

recr

eatio

nal s

ervic

es

Mat

kailu

toim

iala

t yht

eens

ä

TO

TAL

tour

ism

indu

strie

s

Muu

t toi

mia

lat

Oth

er in

dust

ries

10.

Urh

eilu

- ja

virki

stys

palve

lut



Taul

ukko

6K

otim

aine

n m

atka

iluta

rjont

a ja

-kys

yntä

tuot

teitt

ain

2016

TAB

LE 6

Tota

l dom

estic

sup

ply

and

inte

rnal

tour

ism

con

sum

ptio

n (a

t pur

chas

ers’

pri

ces)

(*)

Tuo

teve

rot m

iinus

-tu

kipa

lkki

ot

kotim

aise

sta

tuot

okse

sta

ja

tuon

nist

a

Kot

imai

nen

tarjo

nta

(o

staj

anhi

ntaa

n)

Kot

imai

nen

mat

kailu

kulu

tus

M

atka

ilu-

kulu

tuks

en

osuu

s ta

rjonn

asta

Tuot

teet

Tax

es le

ss

subs

idie

s on

pr

oduc

ts

natio

nally

pr

oduc

ed a

nd

Dom

estic

sup

ply

(at

purc

hase

rs' p

rices

) In

tern

al to

uris

m

cons

umpt

ion

T

ouris

m ra

tios

(%)

Prod

ucts

tuot

os -

outp

ut

(6,2

) (6

,4) =

(5.1

5) +

(6,1

) +

(6,2

) + (6

,3)

(4,3

) (6

,5) =

(4,3

) /

(6,4

) x 1

00

A. K

ulut

ustu

otte

et (*

)30

123

30 1

2310

448

0,02

5A.

Con

sum

ptio

n pr

oduc

ts

A.1

Tyy

pilli

set t

uotte

et (a

)2

191

2 19

19

359

0,49

A

.1 T

ouris

m c

hara

cter

istic

pro

duct

s

1. M

ajoi

tusp

alve

lut

7878

1 99

31,

00

1

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

for v

isito

rs

1

.a. H

otel

li- ja

muu

t maj

oitu

spal

velu

t78

781

396

1,00

1.a

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

oth

er th

an 1

.b

1

.b. V

apaa

-aja

n as

unto

palve

lut

00

597

1,00

1.b

. Acc

omm

odat

ion

serv

ices

ass

ocia

ted

with

all

type

s of

vac

atio

n ho

me

owne

rshi

p

2

. Rav

itsem

ispa

lvel

ut1

179

1 17

92

096

0,24

2. F

ood

and

beve

rage

ser

ving

ser

vice

s

3

. Rau

tate

iden

kau

kolii

kenn

epal

velu

t-1

0-1

026

70,

97

3

. Rai

lway

pas

seng

er tr

ansp

ort s

ervi

ces

4. M

aant

ielii

kenn

epal

velu

t 0

091

10,

64

4

. Roa

d pa

ssen

ger t

rans

port

serv

ices

5. V

esili

iken

nepa

lvel

ut

00

424

0,98

5. W

ater

pas

seng

er tr

ansp

ort s

ervi

ces

6. I

lmal

iiken

nepa

lvel

ut

5050

2 41

01,

00

6

. Air

pass

enge

r tra

nspo

rt se

rvic

es

7

. Hen

kilö

liike

nnev

älin

eide

n vu

okra

uspa

lvel

ut

3333

970,

19

7

. Tra

nspo

rt eq

uipm

ent r

enta

l ser

vice

s

8

. Mat

kato

imis

to-,

mat

kanj

ärje

stäj

ä- ja

mat

kaop

aspa

lvel

ut87

8748

21,

00

8

. Tra

vel a

genc

ies

and

othe

r res

erva

tion

serv

ices

9. K

ulttu

urip

alve

lut

88

279

0,29

9. C

ultu

ral s

ervi

ces

10.

Urh

eilu

- ja

virk

isty

spal

velu

t76

476

440

10,

21

1

0. S

ports

and

recr

eatio

nal s

ervi

ces

A

.2 L

iitän

näis

et tu

otte

et-1

412

538

344

0,14

A

.2 T

ouris

m C

onne

cted

pro

duct

s

v

älity

spal

kkio

t (po

lttoa

inek

aupp

a)14

91

706

306

0,18

dis

tribu

tion

mar

gins

(sal

e of

aut

omot

ive fu

el)

pal

velu

t (he

nkilö

lähi

liike

nne)

-290

832

380,

05

s

ervic

es (s

hort-

dist

ance

pas

seng

er tr

affic

)

A.3

Ei-o

min

aise

t tuo

tteet

28 0

7340

3 84

274

50,

00

A.3

Non

-tour

ism

rela

ted

cons

umpt

ion

prod

ucts

väl

itysp

alkk

iot (

tukk

u- ja

väh

ittäi

skau

ppa)

971

26 8

4474

50,

03

d

istri

butio

n m

argi

ns (w

hole

sale

and

reta

il tra

de)

muu

t tuo

tteet

27 1

0237

6 99

7-

-

o

ther

pro

duct

sB.

Ei-k

ulut

ustu

otte

et (a

)28

528

51,

00B.

Non

-con

sum

ptio

n pr

oduc

ts

B.1

Arv

oesi

neet

285

285

1,00

B

.1 V

alua

bles

B

.2 M

uut e

i-kul

utus

tuot

teet

(***

)0

B

.2 O

ther

non

-con

sum

ptio

n pr

oduc

tsTu

otos

yht

eens

ä (p

erus

hint

aan)

30 1

2342

5 90

610

733

0,02

5TO

TAL

outp

ut (

at b

asic

pric

es)

Välit

uote

käyt

tö y

htee

nsä

(ost

ajan

hint

aan)

(d)

Tota

l int

erm

edia

te c

onsu

mpt

ion

(at p

urch

aser

s pr

ice)

Toim

ialo

jen

arvo

nlis

äys,

bru

tto, y

htee

nsä

(per

ushi

ntaa

n)To

tal g

ross

val

ue a

dded

(at b

asic

pric

es)

Pal

kans

aaja

korv

auks

etC

ompe

nsat

ion

of e

mpl

oyee

sM

uut t

uota

ntov

erot

miin

us m

uut t

uota

ntot

ukip

alkk

iot

Oth

er ta

xes

less

sub

sidi

es o

n pr

oduc

tion

Sek

atul

o, b

rutto

Gro

ss m

ixed

inco

me

Toim

inta

ylijä

ämä,

bru

ttoG

ross

ope

ratin

g su

rplu

s

X ei

käy

töss

ä so

vellu

kses

sa -

does

not

app

ly



Taul

ukko

7M

atka

iluto

imia

loje

n ty

övoi

ma

2016

TAB

LE 7

Empl

oym

ent i

n th

e to

uris

m in

dust

ries

Mat

kailu

toim

iala

yht

eens

ä -

tota

l p

alka

nsaa

jia -

empl

oyee

s y

rittä

jiä -

self-

empl

oyed

y

htee

nsä

- to

tal

pal

kans

aajia

- em

ploy

ees

yrit

täjiä

- se

lf-em

ploy

ed

Tour

ism

indu

strie

s

1. M

ajoi

tust

oim

inta

14 9

0013

200

1 70

024

800

000

20 4

00 0

004

400

000

1. A

ccom

mod

atio

n fo

r vis

itors

2. R

avits

emis

toim

inta

68 6

0057

600

11 0

0012

1 00

0 00

093

900

000

27 1

00 0

00

2

. Foo

d- a

nd b

ever

age-

serv

ing

serv

ing

indu

stry

3. R

auta

teid

en h

enki

lölii

kenn

e3

300

3 30

00

4 50

0 00

04

500

000

0

3

. Rai

lway

pas

seng

er tr

ansp

ort

4. T

ielii

kent

een

henk

ilöku

ljetu

s22

400

16 9

005

500

40 6

00 0

0030

200

000

10 4

00 0

00

4

. Roa

d pa

ssen

ger t

rans

port

5. V

esili

iken

teen

hen

kilö

kulje

tus

3 30

03

300

05

500

000

5 40

0 00

010

0 00

0

5

. Wat

er p

asse

nger

tran

spor

t

6

. Len

tolii

kent

een

henk

ilöku

ljetu

s3

900

3 90

00

6 30

0 00

06

300

000

0

6

. Air

pass

enge

r tra

nspo

rt

7

. Liik

enne

välin

eide

n vu

okra

us1

800

1 30

050

02

800

000

1 90

0 00

090

0 00

0

7

. Tra

nspo

rt eq

uipm

ent r

enta

l

8

. Mat

kato

imis

tot j

a va

staa

vat

2 10

01

600

500

3 30

0 00

02

600

000

700

000

8. T

rave

l age

ncie

s an

d ot

her r

eser

vatio

n se

rvic

es in

dust

ry

9

. Kul

ttuur

ipal

velu

t7

400

6 40

01

000

9 60

0 00

08

300

000

1 30

0 00

0

9

. Cul

tura

l ind

ustry

10.

Urh

eilu

- ja

virki

stys

toim

inta

11 1

009

800

1 30

016

800

000

14 5

00 0

002

300

000

10.

Spo

rts a

nd re

crea

tiona

l ind

ustry

Yhte

ensä

138

800

117

300

21 5

0023

5 20

0 00

018

8 00

0 00

047

200

000

TOTA

L

Työ

llise

t am

mat

tiase

man

muk

aan

- Nu

mbe

r of j

obs

by s

tatu

s in

em

ploy

men

t T

ehdy

t työ

tunn

it am

mat

tiase

man

muk

aan

- Nu

mbe

r of h

ours

wor

ked

by s

tatu

s in

em

ploy

men

t



Taul

ukko

7M

atka

iluto

imia

loje

n ty

övoi

ma

2016

TAB

LE 7

Empl

oym

ent i

n th

e to

uris

m in

dust

ries

Mat

kailu

toim

iala

yht

eens

ä -

tota

l p

alka

nsaa

jia -

empl

oyee

s y

rittä

jiä -

self-

empl

oyed

y

htee

nsä

- to

tal

pal

kans

aajia

- em

ploy

ees

yrit

täjiä

- se

lf-em

ploy

ed

Tour

ism

indu

strie

s

1. M

ajoi

tust

oim

inta

12 9

0010

800

2 10

012

300

10 9

001

400

1. A

ccom

mod

atio

n fo

r vis

itors

2. R

avits

emis

toim

inta

63 0

0049

900

13 1

0014

400

12 1

002

300

2. F

ood-

and

bev

erag

e-se

rvin

g se

rvin

g in

dust

ry

3

. Rau

tate

iden

hen

kilö

liike

nne

2 40

02

400

-3

200

3 20

0-

3. R

ailw

ay p

asse

nger

tran

spor

t

4

. Tie

liike

ntee

n he

nkilö

kulje

tus

21 0

0016

000

5 00

014

300

10 8

003

500

4. R

oad

pass

enge

r tra

nspo

rt

5

. Ves

iliik

ente

en h

enki

löku

ljetu

s2

900

2 90

00

3 30

03

300

0

5

. Wat

er p

asse

nger

tran

spor

t

6

. Len

tolii

kent

een

henk

ilöku

ljetu

s3

300

3 30

0-

3 90

03

900

-

6

. Air

pass

enge

r tra

nspo

rt

7

. Liik

enne

välin

eide

n vu

okra

us1

400

1 00

040

040

030

010

0

7

. Tra

nspo

rt eq

uipm

ent r

enta

l

8

. Mat

kato

imis

tot j

a va

staa

vat

1 70

01

400

300

2 10

01

600

500

8. T

rave

l age

ncie

s an

d ot

her r

eser

vatio

n se

rvic

es in

dust

ry

9

. Kul

ttuur

ipal

velu

t5

000

4 40

060

02

200

1 90

030

0

9

. Cul

tura

l ind

ustry

10.

Urh

eilu

- ja

virki

stys

toim

inta

8 80

07

700

1 10

02

400

2 10

030

0

1

0. S

ports

and

recr

eatio

nal i

ndus

try

Yhte

ensä

122

400

99 8

0022

600

58 5

0050

100

8 40

0TO

TAL

Täy

siai

kais

eksi

muu

tetu

t työ

paik

at -

Num

ber o

f ful

l-tim

e eq

uiva

lent

jobs

by

stat

us in

em

ploy

men

t (*)

Mat

kailu

n ai

kaan

saam

a la

sken

nalli

nen

työl

lisyy

s - T

ouris

m re

late

d em

ploy

men

t



Taul

ukko

10

Mat

kailu

n fy

ysis

et in

dika

atto

rit 2

016

a. M

atko

jen

ja y

öpym

iste

n m

äärä

mat

kailu

tyyp

eittä

in ja

mat

kaili

jalu

okitt

ain

TAB

LE 1

0N

on-m

onet

ary

indi

cato

rsa.

Num

ber o

f trip

s an

d ov

erni

ghts

by

form

s of

tour

ism

and

cla

sses

of v

isito

rs

Yöp

yvät

m

atka

ilija

t -

Tour

ists

(o

vern

ight

vi

sito

rs)

Päi

väkä

vijä

t -

Excu

rsio

nist

s (s

ame-

day

visi

tors

)

Mat

kaili

jat

yhte

ensä

- Vi

sito

rs

Yöp

yvät

m

atka

ilija

t -

Tour

ists

(o

vern

ight

vi

sito

rs)

Päi

väkä

vijä

t -

Excu

rsio

nist

s (s

ame-

day

visi

tors

)

Mat

kaili

jat

yhte

ensä

- Vi

sito

rs

Yöp

yvät

m

atka

ilija

t -

Tour

ists

(o

vern

ight

vi

sito

rs)

Päi

väkä

vijä

t -

Excu

rsio

nist

s (s

ame-

day

visi

tors

)

Mat

kaili

jat

yhte

ensä

- Vi

sito

rs

Mat

koje

n m

äärä

xx

x29

790

000

....

9 12

0 00

01

160

000

10 2

80 0

00N

umbe

r of t

rips

Yöp

ymis

ten

mää

räx

xx

81 8

30 0

00X

..50

250

000

X50

250

000

Num

ber o

f ove

rnig

hts

Ulk

omaa

lais

ten

mat

kailu

Suo

mes

sa -

Inbo

und

tour

ism

S

uom

alai

sten

mat

kailu

kot

imaa

ssa

- Do

mes

tic to

uris

m

Suo

mal

aist

en m

atka

ilu u

lkom

ailla

- O

utbo

und

tour

ism



Taul

ukko

10

Mat

kailu

n fy

ysis

et in

dika

atto

rit 2

016

c. T

oim

ipai

kkoj

en m

äärä

ja k

apas

iteet

ti m

ajoi

tusm

uodo

ittai

nTA

BLE

10

Non

-mon

etar

y in

dica

tors

c. N

umbe

r of e

stab

lishm

ents

and

cap

acity

by

type

s of

acc

omm

odat

ion

Hot

ellit

ja

lom

akyl

ät -

Shor

t-te

rm

acco

mm

odat

ion

activ

ities

Lei

rintä

alue

et -

Cam

ping

gr

ound

s,

recr

eatio

nal

vehi

cle

park

s an

d tra

iler p

arks

Muu

maj

oitu

s -

Oth

er

acco

mm

odat

ion

Om

ien

kiin

teis

töje

n ka

uppa

ja o

mie

n ta

i lea

sing

-ki

inte

istö

jen

vuok

raus

ja

halli

nta

- Re

al e

stat

e ac

tiviti

es w

ith o

wn

or le

ased

pro

perty

Kiin

teis

töal

an

toim

inta

pal

kkio

- ta

i so

pim

uspe

rust

eise

sti

- Re

al e

stat

e ac

tiviti

es o

n a

fee

or c

ontra

ct b

asis

Toim

ipai

kkoj

en m

äärä

1 13

823

050

2 90

0N

umbe

r of e

stab

lishm

ents

Kap

asite

etti

(huo

neita

)62

980

2 77

4C

apac

ity (r

oom

s)

Kap

asite

etti

(vuo

teita

)15

1 60

810

874

Cap

acity

(bed

s)

Kap

asite

etin

käy

ttö (h

uone

ita)

50,4

29,2

Cap

acity

util

izat

ion

(room

s)

Kap

asite

etin

käy

ttö (v

uote

ita)

35,8

20,3

Cap

acity

util

izat

ion

(bed

s)

Maj

oitu

sliik

keet

- Ac

com

mod

atio

n fo

r vis

itors

in IS

IC 5

5 Y

ksity

inen

mat

kailu

maj

oitu

s -

Real

est

ate

activ

ities

on

ISIC

68



Taul

ukko

10

Mat

kailu

n fy

ysis

et in

dika

atto

rit 2

016

d. T

oim

ipai

kkoj

en m

äärä

mat

kailu

toim

ialo

illa

ja m

atka

ilun

liitä

nnäi

stoi

mia

loill

alu

okite

ltuna

hen

kilö

stön

mää

rän

muk

aan

TAB

LE 1

0N

on-m

onet

ary

indi

cato

rsd.

Num

ber o

f est

ablis

hmen

ts in

tour

ism

indu

strie

s cl

assi

fied

acco

rdin

g to

ave

rage

num

ber o

f job

s

Mat

kailu

luto

imia

lat

Tour

ism

indu

strie

s

1. M

ajoi

tust

oim

inta

2 23

21.

Acc

omm

odat

ion

for v

isito

rs

2. R

avits

emis

toim

inta

12 0

582.

Foo

d- a

nd b

ever

age-

serv

ing

indu

stry

3. R

auta

teid

en h

enki

lölii

kenn

e65

3. R

ailw

ay p

asse

nger

tran

spor

t

4. T

ielii

kent

een

henk

ilöku

ljetu

s8

496

4. R

oad

pass

enge

r tra

nspo

rt

5. V

esili

iken

teen

hen

kilö

kulje

tus

199

5. W

ater

pas

seng

er tr

ansp

ort

6. L

ento

liike

ntee

n he

nkilö

kulje

tus

806.

Air

pass

enge

r tra

nspo

rt

7. L

iiken

nevä

linei

den

vuok

raus

346

7. T

rans

port

equi

pmen

t ren

tal

8. M

atka

toim

isto

t ja

vast

aava

t1

531

8. T

rave

l age

ncie

s an

d ot

her r

eser

vatio

n se

rvic

es in

dust

ry

9. K

ulttu

urip

alve

lut

3 30

69.

Cul

tura

l ind

ustry

10.

Urh

eilu

- ja

virki

stys

toim

inta

3 62

610

. Spo

rts a

nd re

crea

tiona

l ind

ustry

Yhte

ensä

31 9

39TO

TAL

Yhte

ensä

- TO

TAL

VISIT FINLAND TUTKIMUKSIA 8MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET 2016–2017

ISBN 978-951-822-059-9 (verkkojulkaisu)ISSN 2342-8791

MATKAILUTILINPITO - Business Finland · 2019-05-10 · MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA...

Documents

Transcript of MATKAILUTILINPITO - Business Finland · 2019-05-10 · MATKAILUTILINPITO: MATKAILUN TALOUS- JA...