MASTO-HANKKEEN (2008–2011) LOPPURAPORTTIMasennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:15

Helsinki 2011

Masto-hankkeen (2008−2011) loppuraportti. Masennusperäisen työkyvyt-

tömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:15

ISBN 978-952-00-3150-3 (nid.)

ISBN 978-952-00-3151-0 (PDF)

ISSN-L 1236-2115

ISSN 1236-2115 (painettu)

ISSN 1797-9897 (verkkojulkaisu)

URN:ISBN: 978-952-00-3151-0

http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-00-3151-0

Hare STM89:00/2007

www.stm.fi/julkaisut

Kustantaja: Sosiaali- ja terveysministeriö

Kannen kuva: Rodeo

Kuvat: Rodeo, Pixmac

Taitto ja paino: Yliopistopaino, Helsinki 2011

Asiasanat: ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus, masennus, mielenterveys, sairaus-poissaolot, työhyvinvointi, työkyky, työkyvyttömyys, työkyvyttömyyseläkkeet

TIIVISTELMÄMASTO-HANKKEEN (2008–2011) LOPPURAPORTTIMasennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset

Sosiaali-jaterveysministeriöasettivuonna2007Masto-hankkeenedistä-määntyöhyvinvointialisääviäkäytäntöjätyöelämässä,masennuksenehkäisyä,hyväähoitoajakuntoutustasekätyössäjatkamistajatyöhönpaluutamasen-nuksenyhteydessä,javähentämäänmasennusperusteistatyökyvyttömyyttä(STM089:00/2007).

Hankkeenohjausryhmässäovatolleetedustettuinakeskeisethallinnonalat,työmarkkinajärjestötjakolmassektori.Hankkeellekutsuttiinmyöskorkeantasonkoordinaatioryhmä.Masto-hanketoimiomantoimintansaohellasateen-varjonamonillemukanaolevienorganisaatioidenjoaiemminkäynnistämillehankkeille.Hankkeessaedistettiinerityisestitoimenpiteitä,jotkatukevateritoimijoidenyhteistyötäjahyvienkäytäntöjenleviämistävaltakunnallisesti.

Ohjausryhmälaativuosille2008–2011ajoittuvantoimintaohjelman.Sii-henkoottiin20osahankettajatoimenpidettä,joidentoteuttamisestavasta-sivathankkeessamukanaolleetorganisaatiot.Hankkeentoimintaohjelmasisälsineljäosa-aluetta:työhyvinvoinninjamielenterveydenedistäminen,masennustaehkäisevätoiminta,masennuksenvarhainentunnistaminenjahoitosekämasennuksestatoipuvienkuntoutusjatyöhönpaluu.

KäytännössäMasto-hankeonpyrkinytedistämääntyöhyvinvointiatuo-mallamielenterveyteenliittyviäteemojatyöterveys-jatyösuojeluhenkilös-tönkoulutuksiinsekäesimiesvalmennuksiin.Yksimerkittävähankkeeseenliittyväkokonaisuusonolluttyöterveyshuollontoiminnankehittäminenjasiihenliittyentyöpaikan,työterveyshuollonjapsykiatrianyhteistoiminnanedistäminen.Keskeistätoiminnassaolimyösmasennuksenalkuvaiheenhoi-dontukeminenperuspalveluissa.

Masto-hankkeessaonpidettymonintavoinesillätyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluunhyviäkäytäntöjä.Teematolivatesillävaltakunnallisissajaalueellisissakoulutus-jamuissatilaisuuksissasekätyöpaikoillesuunnatussaMastDo-kampanjassa.

Kolmenviimevuodenaikanamasennusperusteinentyökyvyttömyysonkääntynytlaskuun.Vuoden2010lopussamasennuksenvuoksieläkkeelläoliyhteensä38200henkilöäeli14prosenttiakaikistatyökyvyttömyyseläk-keelläolleista.Masennuksenperusteellaeläkkeellesiirtyisamanavuonnatyöeläkejärjestelmästä3761suomalaista.Vuonna2010masennusperusteiseteläkemenotolivat523milj.euroajasairauspäivärahakustannukset116milj.euroa(yhteensä639milj.euroa).

LoppuraportissaonkuvattuMasto-hankkeentoimintaavuosina2008–2011.Ohjausryhmäontehnytmyösehdotuksiajatkotoimenpiteiksi.

Nyckelord: arbetsförmåga, arbetsoförmåga, behandling, depression, förebyggande, invalidpensioner, mental hälsa, rehabilitering, sjukfrånvaro, välbefinnande i arbetet

SAMMANDRAGSLUTRAPPORT FÖR PROJEKTET MASTO (2008–2011)Projektet för att minska arbetsoförmåga som beror på depression – verksamhet och förslag

Social-ochhälsovårdsministeriettillsatteår2007projektetMastoförfräm-jandeavpraxissomökarvälbefinnandetiarbetet,förebyggandeavdepression,godbehandlingochrehabiliteringsamtorkiarbetetochåtergångtillarbetetisambandmeddepression,ochförattminskaarbetsoförmågasomberorpådepres-sion(STM089:00/2007).

Centralaförvaltningsområden,arbetsmarknadsorganisationernaochtredjesektornharvaritföreträddaiprojektetsstyrgrupp.Tillprojektetinbjödsävenenkoordinationsgrupppåhögnivå.ProjektetMastofungeradevidsidanomsinegenverksamhetsomettparaplyförfleraprojekt,somdedeltagandeorganisationernaredantidigarehadestartat.Projektetfrämjadesärskiltåtgärdersomstödersam-arbetetmellanolikaaktörersamtriksomfattandespridningavgodpraxis.

Styrgruppenutarbetadeenverksamhetsplanföråren2008–2011.Programmetomfattade20delprojektochåtgärder,ochdedeltagandeorganisationernahadeansvaretförgenomförandetavdem.Projektetsverksamhetsplanbestodavfyradelområden:främjandeavvälbefinnandeiarbetetochpsykiskhälsa,verksam-hetsomförebyggerdepression,tidigidentifieringochbehandlingavdepressionsamtrehabiliteringavochåtergångiarbetetförpersonersomåterhämtarsigfråndepression.

IpraktikenharprojektetMastosträvatefterattfrämjavälbefinnandetiarbetetgenomattförainnyatemanmedanknytningtillmentalhälsaiutbildningarnaförföretagshälsovårds-ocharbetarskyddspersonalensamtchefsträning.Enbetydandehelhetsomhörihopmedprojektetharvaritutvecklingavföretagshälsovårdensverksamhetochmedanknytningtilldennafrämjandeavsamarbetetmellanar-betsplatsen,företagshälsovårdenochpsykiatrin.Centraltiverksamhetenvarocksåstödjandetavbehandlingenavdepressioniinledningsskedetinomprimärvården.

GodpraxisvidtidigtstödavarbetsförmåganochåtergångtillarbetetharpåflerasättframhållitsiprojektetMasto.TemanlågframmevidriksomfattandeochregionalautbildningsdagarochandraevenemangsamtisambandmedMastDo-kampanjensomriktadesigtillarbetsplatserna.

Underdetresenasteårenharantaletfallavarbetsoförmågasomberorpådepressionväntneråt.Islutetavår2010varsammanlagt38200personerpensio-neradepågrundavdepression,dvs.14procentavallasomhadeinvalidpension.Sammaårgick3761finländareipensionfrånarbetspensionssystemetpågrundavdepression.År2010varpensionsutgifternapågrundavdepression523milj.euroochkostnadernaförsjukpenning116milj.euro(sammanlagt639milj.euro).

SlutrapportenharbeskrivitverksamhetenförprojektetMastoåren2008–2011.Styrgruppenharocksågettförslagtillfortsattaåtgärder.

Key words: depression, disability pensions, mental health, prevention, rehabilitation, sickness absence, treatment, wellbeing at work, work ability, work disability

SUMMARYFINAL REPORT OF THE MASTO PROJECT (2008–2011) Actions and proposals of the project to reduce depression-related work disability

TheMinistryofSocialAffairsandHealthsetuptheMastoprojectin2007topromotepracticesincreasingwellbeingatwork,toenhancedepressionprevention,toimproveeffectivetreatmentandrehabilitation,topromotestayingonatworkandreturntoworkinthecontextofdepression,andtoreducedepression-relatedworkdisability(STM089:00/2007).

Thesteeringgroupfortheprojecthasincludedrepresentativesofthekeyadministrativesectors,socialpartnersandthethirdsector.Ahigh-levelcoordinationgroupwasalsoappointedfortheproject.TheMastoprojectalsoservedasanumbrellaformanyoftheprojectsthattheorganizationsinvolvedhadstartedbefore.Theprojectpromotedinparticularmeasuresunderpinningthecooperationofdifferentactorsanddisseminationofbestpracticesatthenationallevel.

Thesteeringgrouppreparedanactionplanfortheyears2008–2011,comprising20sub-projectsandmeasureswhichtheorganizationsparticipatingintheprojectwereresponsibleforcarryingout.Theactionplanencompassedfoursub-areas:promotionofwellbeingatworkandmentalhealth,preventionofdepression,earlyrecognitionandtreatmentofdepression,andrehabilitationandreturntoworkofthoserecoveringfromdepression.

InpracticetheMastoprojecthasaimedatpromotingwellbeingatworkbytakingupmentalhealththemesinthetrainingorganizedforoccupationalhealthandsafetypersonnelandworkplacesupervisors.Animportantcomponentrelatedtotheprojecthasbeentodevelopgoodpracticesforoccupationalhealthservicesand,associatedwithit,topromotecooperationbetweentheworkplaces,occupationalhealthservicesandpsychiatry.Animportantelementhasbeentosupportthetreatmentofdepressionatitsinitialphaseswithinprimarycareservices.

TheMastoprojecthasinvariouswayshighlightedgoodpracticesrelatedtoearlysupportforworkabilityandreturntowork.Thesethemeshavebeendealtwithatnationalandregionaltrainingandothersuchevents,andintheMastDocampaigntargetedatworkplaces.

Depression-relatedworkdisabilityhasbeendecliningforthepastthreeyears.Attheendof2010altogether38,200people,i.e.14percentofthoseinreceiptofdisabilitypensionshadbeengrantedpensiononthebasisofdepression.Inthesameyear3,761Finnsweregrantedpensionduetodepressionwithintheearnings-relatedpensionscheme.In2010thedepression-basedpensionexpenditurewasEUR523millionandthesicknessbenefitsamountedtoEUR116million(totallingEUR639million).

ThefinalreportdescribestheactivitiesoftheMastoprojectin2008–2011.Thesteeringgrouphasalsoputforwardproposalsforfurthermeasures.

6

7

ESIPUHE

Masto-hankemasennusperäisentyökyvyttömyydenvähentämiseksipäät-tyymaaliskuussa2011.Hankekokosiyhteenlaajanjoukonaktiivisiatoimijoitaniinterveydenhuollosta,työpaikoilta,järjestöistäkuinerihallinnonaloiltakin.Yhteistyötätehtiinylisektori-taiorganisaatiorajojen.

Masto-hankkeenkäynnistyessäloppuvuodesta2007masennuksestaai-heutuvatyökyvyttömyysoliläheskaksinkertaistunutedeltäneen10vuo-denaikana–jakasvunäyttijatkuvan.Uusiamasennusperusteisiäeläkkeitämyönnettiintuolloin4600:llesuomalaisellevuodessa.Kolmenviimevuo-denaikanapitkäänjatkunutkasvunäyttääkääntyneenlaskuun.Yksittäisistäsairauksistayleisintyökyvyttömyyseläkkeenperusteonedelleenkuitenkinmasennus,niinmiehilläkuinnaisillakin.

Työurienpidentäminenedellyttäätyöelämänlaadunjahyvinvoinninparantamistasekätyöntekijöidenterveyden,toimintakyvynjaosaamisenvahvistamista.Koskatyökyvyttömyydentaustallaonsekätyöelämäänettäterveydenhuoltoonliittyviäkysymyksiä,niidenratkaisemisessatarvitaantii-vistäyhteistyötä.Masto-hankkeenerityisenätarkoituksenaonollutedistääeritoimijoidenyhteistyötäjamuuttaavallitseviatoimintatapoja.

Hankkeenohjausryhmässäolivatedustettuinakeskeisethallinnonalat,työmarkkinajärjestötjamielenterveysjärjestöt.Ohjausryhmäntehtävänäolihankkeentoimintaohjelmanlaatiminenjasevastasimyöstoimintaohjel-mantoteuttamisesta.Loppuraportissaohjausryhmätekeeuseitaehdotuksiajatkotoimenpiteiksi.

Työkyvyttömyydenvähentäminenonpitkäjänteistätyötä.Tuloksetnä-kyvätvastavuosienpäästä.Toivomme,ettäyhteistyötäedistävätprosessitjatkuvatjahyvinkäynnistynyttoimintatyökyvynjamielenterveydentuke-miseksietenee.

KiitämmelämpimästikaikkiaohjausryhmänjäseniäjamuitaMasto-hank-keeneritoimielimiinkuuluneitahenkilöitä.Kiitoskuuluumyösosahankkei-dentoimeenpanossamukanaolleillelukuisilleihmisillearvokkaastatyöstämasennusperäisentyökyvyttömyydenvähentämiseksi.

LeoSuomaa TeijaHonkonenylijohtaja pääsihteeri,Masto-hanke

8

9

SISÄLLYS

Tiivistelmä .........................................................................................................3Sammandrag ......................................................................................................4Summary .........................................................................................................5

ESIPUHE .........................................................................................................7

1 HANKKEEN TAUSTA ............................................................................. 11

2 HANKKEEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT ........................................15 2.1 Tavoitteet ja tehtävät ..................................................................................15 2.2 Toimintaohjelman osa-alueet .....................................................................15

3 HANKKEEN ORGANISOINTI JA TOTEUTUS .................................20 3.1 Organisointi ja toimintatavat .................................................................... 20 3.1.1 Ohjausryhmä ja sen toiminta ........................................................................ 20 3.1.2 Korkean tason koordinaatioryhmä ja sen toiminta .......................... 21 3.1.3 Hyvät käytännöt -ryhmä ja sen toiminta ..............................................22 3.1.4 Sosiaali- ja terveysministeriön rooli ...........................................................22 3.2 Viestintä ........................................................................................................ 23 3.3 Resurssointi .................................................................................................. 25

4 OSAHANKKEIDEN JA TOIMENPITEIDEN ETENEMINEN ...........26 4.1 Hyviä käytäntöjä työpaikoille .................................................................... 26 4.1.1 Työhyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia toimintatapoja kentälle ..................................................................................................................... 27 4.1.2 Varhaisen tuen ja työhön paluun pelisäännöt työpaikoille ............ 28 4.1.3 Valmennusta esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölle ........................... 30 4.1.4 Ryhmistä uskoa omaan työkykyyn ............................................................. 32 4.1.5 Tietoa masennusperusteisesta työkyvyttömyydestä eri ammateissa ............................................................................................................. 33 4.1.6 Tukea yksinyrittäjien ja maatalousyrittäjien työkyvylle ................... 39 4.2 Työterveyshuolloille toimintamalleja ja työkaluja ................................. 43 4.2.1 Näyttöön perustuva suositus Terveysporttiin ..................................... 43 4.2.2 Alueelliset koulutustilaisuudet osana suosituksen jalkauttamista ......................................................................................................44 4.2.3 Tietoa koulutustarpeista ja kehittämishaasteista ............................... 46 4.2.4 Kehittämishankkeet osana suosituksen jalkauttamista .................... 47 4.2.5 Hyvät sairauspoissaolokäytännöt levitykseen ...................................... 50

10

4.3 Vaikuttavia ennaltaehkäisy- ja hoitokeinoja peruspalveluihin............. 52 4.3.1 Tietoa ennaltaehkäisevän työn tueksi ...................................................... 52 4.3.2 Kolmiomallilla tehoa depression hoitoon terveyskeskuksissa ...... 53 4.3.3 Alkuvaiheen hoitoon vaikuttavuutta psykoterapian keinoin ...... 54 4.3.4 Verkkopohjaisia menetelmiä mielenterveystyöhön .......................... 58 4.4 Toimivia kuntoutuspolkuja ja tukea työhön paluuseen ....................... 60 4.4.1 Osasairauspäivärahan varhentaminen ..................................................... 61 4.4.2 Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön ....................................... 63 4.4.3 Kuntoutustuella olevien työhön paluun tuki ......................................... 66 4.4.4 MastDo-kampaja työpaikoille ....................................................................... 69 4.4.5 Kuntoutuspsykoterapian lakisääteistäminen ......................................... 71 4.4.6 Nuoret ja mielenterveyssyistä myönnetyt eläkkeet ......................... 73

5 HANKKEEN SEURANTA ......................................................................77 5.1 Toteutussuunnitelman seuranta ............................................................... 77 5.2 Rekisteri- ja kyselytiedot ........................................................................... 78 5.3 Sidosryhmäkysely ........................................................................................ 83

6 EHDOTUKSET .........................................................................................89 6.1 Työpaikkojen hyvät käytännöt .................................................................. 89 6.2 Työterveyshuollon toiminta ...................................................................... 92 6.3 Terveydenhuollon toiminta ....................................................................... 94 6.4 Kuntoutus ja työhön paluun tuki ............................................................. 96 6.5 Nuorten opiskelu- ja työkyvyn tuki ...................................................... 101 6.6 Masto-hankkeen käynnistämien prosessien seuranta ........................ 102

LIITTEET .................................................................................................... 104

KIRJALLISUUTTA ........................................................................................121

11

1 HANKKEEN TAUSTA

Työurienpidentäminenjatyöllisyysasteennostaminenovatmerkittäviäyhteiskunnallisiatavoitteita.Työikäisenväestönpienentyessäyhtenäkeskei-senähuolenaiheenaontyöntekijöidenennenaikaineneläkkeellesiirtyminen.

Työeläkejärjestelmäntyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyynoin23000hen-kilöävuodessa.Heidänlisäkseentyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyyvuosittainnoin3000henkilöä,joideneläkemuodostuupelkästäänkansaneläkkeestä.Pelkänkansaneläkkeensaajistavaltaosaontulluttyökyvyttömäksijonuorenaeivätkäheoleolleetmukanatyöelämässä.

Kaksisairausryhmääkattaavaltaosantyökyvyttömyyseläkkeidenperus-teinaolevistasairauksista(kuvio1).Noinkolmasosallatyökyvyttömyys-eläkkeellesiirtyjistätärkeimpänätyökykyäheikentävänäsairautenaonjokintuki-jaliikuntaelintensairaus,toisellakolmanneksellajokinmielenterveydenhäiriö.Muutsairausryhmätkattavatkukinkorkeintaan7−8prosenttiauusistatyökyvyttömyyseläkkeistä.

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

‰

96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet

Muut sairaudet

Mielenterveyden häiriöt

Verenkiertoelinten sairaudet

Kuvio 1. Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus 25–62-vuotiailla sairausryhmittäin vuosina 1997–2010*, yksityinen sektoriLähde: Eläketurvakeskus*Kuviossa on mukana kaikki yksityisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeet sekä täysitehoiset että vapaakirjat. Tiedot kattavat siten noin 90 % kaikista työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeistä, sillä valtaosa julkisen sektorin eläkettä saavista saa myös eläkettä yksityiseltä sektorilta.

Yksittäisistäsairauksistayleisintyökyvyttömyyseläkkeenperusteonmasennus.Masennuksentakiaalkaneidensairauspäivärahakausienjatyö-kyvyttömyyseläkkeidenmääräon läheskaksinkertaistunut1990-luvun

12

loppupuolelta.Muidenmielenterveydenhäiriöidenosaltavastaavaakasvuaeioletodettavissa(kuvio2).

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

Masennustilat (296, F32, F33)Skitsofrenia ym. psykoottiset häiriöt (295, F20, F23, F25)

Alkoholiin liittyvät mielenterveyden häiriöt (291, 303, F10)Neuroottiset ym. häiriöt (300, F34, F40−42, F44, F45, F48)

Persoonallisuushäiriöt (301, F21, F60–62)

8684 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10

Kuvio 2. Yksityisellä sektorilla vuosina 1983–2010 alkaneet varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet eräissä mielenterveyden häiriöiden ryhmissä*Lähde: Eläketurvakeskus*Vuonna 1996 siirryttiin diagnoosiluokituksessa ICD-9 versiosta ICD-10 versioon. Uusissa eläkkeissä esiintyi parin vuoden ajan kummankin luokituksen diagnoosikoodeja. Kuvassa esitetyt sairaudet on pyritty luokittelemaan siten, että luokitusmuutos mahdollisimman vähän vaikuttaisi niihin.

Miksi masennus on aiheuttanut lisääntyvää työkyvyttömyyttä?

Vakavaamasennustasairastaavuosittainyli200000suomalaista.Masennusaiheuttaapaljoninhimillistäkärsimystäsekämasentuneelleitselleenettähänenläheisilleen.Masennustilojenmääräväestössäeitutkimustenmukaannäyttäisikuitenkaanlisääntyneen.Miksimasennustilatsittenovataiheutta-neetvoimakkaastikasvavaatyökyvyttömyyttä?

TätäkysymystäpohdittiinmuunmuassaEläketurvakeskuksentyöky-vyttömyysasiainneuvottelukunnanraportissa,jokajulkaistiinjuuriennenMasto-hankkeenkäynnistymistävuonna2007.Raportissaesitettiin,ettämasennuksenhoidossa,palveluketjujensujuvuudessajakuntoutuksentoimi-vuudessaonpuutteita,jotkavaikuttavattyökyvyttömyydenpitkittymiseen.Myösarjenhyvinvoinninmurrosjatyönmuuttuminentodettiinosatekijöiksimasennuksenaiheuttamantyökyvyttömyydenilmenemisessä.

Nykypäivänkiivastahtisessajahyviäsosiaalisiataitojaedellyttävässätyö-elämässämasennustilatvaikeuttavattyössäselviytymistäaikaisempaaenem-män.Masennustilaheikentääkeskittymiskykyäjatarkkaavaisuutta,samoinmuistiasekäkykyäomaksuauusiaasioitajatehdäpäätöksiä.Masennustilaanliittyvätoimintakyvynheikentyminenhaittaatästäsyystätyöstäselviyty-mistähuomattavastienemmänkuinaiempinavuosikymmeninä,koskatyö-elämänvaatimukseterityisestipsykososiaalisentoimintakyvynsuhteenovatkasvaneet(kuvio3).

13

työkyky =toimintakykytyön vaatimukset

Toimintakyky - ihmisen selviytymistä jokapäiväisen elämän vaatimuksista

Työkyky - ihmisen selviytymistä työn asettamista vaatimuksista

Kuvio 3. Työkykyyn vaikuttavat tekijät

Masennusperusteisentyökyvyttömyydenkasvuunvaikuttavattutkimus-tenmukaanmyösmasennustilojenaikaisempaaparempitunnistaminen,diagnostistenkäytäntöjenmuutoksetjamielenterveydenhäiriöihinliittyvienyleistenasenteidenmuuttuminenhyväksyttävämmiksi.

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen

Työkyvyttömyydenehkäisyssätärkeääovatennaltaehkäisevätjatyöhyvin-vointiatukevattyöelämänkäytännötsekäoikea-aikainenhoitojakuntoutus.

Työterveydenedistäminenjatyöhyvinvoinnistahuolehtiminenkohentavatsekätyöntekijöidenhyvinvointiaettäyritystentuottavuutta.Työhyvinvoinninedistäminenonkeskeinenkeino,jollalisätääntyöelämänvetovoimaisuuttajavastataanväestörakenteenmuutoksentuomiinhaasteisiin.Mielekästyöjatoimintaovatparhaitakeinojasyrjäytymisenehkäisemisessä.

Varhainentarttuminentyössäselviytymisenongelmiinjataustallaolevienongelmienratkaiseminentyöpaikkatasollavoivatosaltaanehkäistäkuormit-tumisenkehittymisentyökykyähaittaavaksioireiluksitaisairaudeksi.Esi-miestenjakokotyöyhteisönasenteillaonhuomattavamerkitysmasentuneentyöntekijänvarhaisentuensaamisenjatoisaaltatoipilasvaiheessaolevanhen-kilöntyöhönpaluunonnistumisenkannalta.Työpaikoillayhteistoiminnassasovituttyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluunkäytännötluovatedelly-tyksetmasentuneentyössäjatkamiselle.

Masennusonhoidettavissaolevasairaus.Valtaosamasennuksestakärsi-vistähyötyyhoidostamerkittävästi.Masennustilattulisitunnistaajahoitoaloittaariittävänvarhain,huomattavastiennentyökyvyttömyydenuhkaamis-ta.Oikea-aikaisella,aktiivisellajamonipuolisellahoidollajakuntoutuksellavoidaanmyöstukeatyö-jatoimintakykyä.

Masennuksenalkuvaiheenhoidonkulmakivionperusterveydenhuollossa,terveyskeskuksissasekäopiskelu-jatyöterveyshuollossa.Hoidontulokselli-suuttatukevatjoustavaterikoissairaanhoidonkonsultaatiomahdollisuudet.

14

Suomessatyöterveyshuoltoonmerkittävätyössäkäyvänväestönperuster-veydenhuollonpalvelujentuottaja.Työterveyshuoltoonavainasemassatyös-säkäyvienhenkilöidenmasennuksentunnistamisessa,oikea-aikaisenhoidonjakuntoutuksenkäynnistämisessäjatyökyvynarvioinnissa.Työterveyshuol-lontyöterveyspainotteisessasairaanhoidossavoidaanhavaitamyöstyöpaikanmuutostarpeettaivarhaisenkuntoutuksentarve.

Työkykynsämenettäneidenkohdallatyöhönpaluunedellytyksetpitäätur-vataterveydenhuollon,kuntoutuksenjatyöpaikkojentoimivallayhteistyöllä.Myöstyöympäristöissätarvitaanmuutoksia,jottaosatyökykyistenkintyössäjatkaminenjatyöhönpaluumahdollistuu.

Suuriosasuomalaisistatyöpaikoistaonpieniä.Tästäjohtuvaterityisongel-matonhuomioitavajatyöhönpaluutaniidenosaltapitäisihelpottaa.Työhönpalaaminenonerityisenhaasteellistaniillähenkilöillä,joillaeiolevoimassa-olevaatyösuhdettataimahdollisuuttatyöterveyshuollontukeen.

Masennusperusteiseteläkkeetalkavatkeskimäärin49-vuotiaanaelikol-mevuottanuorempanakuinmuistasyistäjohtuvattyökyvyttömyyseläkkeet.Josmasennuksenperusteellamyönnettyjeneläkkeidenalkavuussaataisiinpuolitettua,eläkkeellesiirtymisikänousisiEläketurvakeskuksenlaskelmienmukaan0,3vuotta.

15

2 HANKKEEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

2.1 TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT

Hankekohdistuikokotyöikäiseenväestöön(16–67-v.).Siinäkeskityttiinerityisestieritoimijoidenvälisenyhteistyönedistämiseenjatoimintatapojenmuuttamiseen.

Tehtävänäolilaatiatoimintaohjelma,jokasisälsi� osahankkeet� toimenpiteet� lainsäädäntömuutoksetja� tarvittavanyhteistyön

masennuksenvarhaisentunnistamisen,ehkäisyn,hoidonjakuntoutuksensekätyössäjatkamisenjatyöhönpaluunedistämiseksijamasennuksestaai-heutuvanpysyväntyökyvyttömyydenvähentämiseksi(STM2008).NäihinMasto-hankkeentoiminnallapyrittiinvaikuttamaan.

2.2 TOIMINTAOHJELMAN OSA-ALUEETToimintaohjelmaansisällytettiinasettamispäätöksenmukaisestiseuraavatosa-alueet:

OSA-ALUE1: TyöhyvinvoinninjamielenterveydenedistäminenOSA-ALUE2: MasennustaehkäisevätoimintaOSA-ALUE3: MasennuksenvarhainentunnistaminenjahoitoOSA-ALUE4: Masennuksestatoipuvienkuntoutusjatyöhönpaluu

Masto-hankkeentavoitteenaoliasettamispäätöksen(STM089:00/2007)mukaisestiedistääjatukea

� työhyvinvointialisääviäkäytäntöjätyöelämässä� varhaistapuuttumistatyössäselviytymisenongelmienilmaantuessa� masennuksenhyväähoitoajakuntoutusta,jotkatukevattyössäjat-

kamistajatyöhönpaluuta.

16

Osa-alue 1: Työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen

Toimintaohjelmassatodettiin,ettätyöpaikoilla,työelämänorganisaatioissajamyösmuuallayhteiskunnassatarvitaanasiallistatietoamasennuksestajamuistamielenterveyskysymyksistäsekävarhaisentuenjatyössäjatkamisenmahdollisuuksista.Tätätietoatarvitaanerityisestiesimieskoulutuksiin.

Keskeisiätavoitteitatyöhyvinvoinninjamielenterveydenedistämisessä� väestönyleisentietoisuudenherättäminenjakansalaistenosaamisen

lisääminenitseavussa,vertaisavussasekäsosiaali-jaterveyspalvelui-denkäyttämisessä

� mielenterveyskysymyksiinliittyviinasenteisiinvaikuttaminentyö-elämänorganisaatioissajamuuallayhteiskunnassa

� varhaisenreagoinninjatuenhyvienkäytäntöjenjalkauttaminentyö-paikoillejaniidensaaminenosaksiorganisaatioidentyöterveys-jaturvallisuusjohtamista

� tiedontarjoaminenesimiesvalmennuksiinpsykososiaalisistatyöolo-tekijöistä,mielenterveydestä,hyvästäjohtamisestajatyöhyvinvointiatukevistakäytännöistä

� tiedontarjoaminentyösuojelu-jatyöterveyshenkilöstönkoulutuksiinpsykososiaalisistatyöolotekijöistä,mielenterveydestäjatyöhyvinvoin-tiatukevistahyvistäkäytännöistä

Toimintaohjelmaankirjattiinyhteensäviisinäihintavoitteisiinliittyvääosahanketta(taulukko1).

Osa-alue 2: Masennusta ehkäisevä toiminta

Tutkimustiedonperusteellamasennustaehkäisevätoimintakannattaasuunnatariskiryhmiin.Riskiryhmätvoidaanmääritelläperustuenbiologisiin,psykologisiintaisosiaalisiinriskitekijöihin,joidentiedetäänliittyväntietynmielenterveydenhäiriönpuhkeamiseen.Tutkimustenmukaanmasennusoi-reilustajokärsiviinkohdistettaviavaikuttaviaennaltaehkäiseviätoimenpitei-täovatennenkaikkeadepressionitsehoito-jaennaltaehkäisyryhmät.Myösmuutkognitiiviset,pystyvyydentunteeseenvaikuttavatryhmäinterventiotjaliikuntavoivatosaltaanehkäistämasennusta.

17

Keskeisiätavoitteitamasennustaehkäisevässätoiminnassa� tiedon lisääminen ja levittäminenvaikuttavistapreventiivisistä

toimenpiteistä� riskiryhmiinkohdistuvienjokäytettävissäolevienennaltaehkäisevien

toimenpiteidenkäytöntukeminen� ryhmämuotoistenstressinhallintamenetelmienkäytönlisääminen� preventiivistenvertaisryhmämenetelmienkäytönlisääminen� liikunnanjasovelletunrentoutuksenlisäämiseksiohjatunryhmätoi-

minnanedistäminen� depressionitsehoito-jaennaltaehkäisyryhmienkäytönlisääminen

Toimintaohjelmaankirjattiinyhteensäneljätähänteemaanliittyvääosa-hanketta(taulukko1).

Osa-alue 3: Masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito

Kokotyöikäisenväestönmasennuksenhoidonkulmakivionperusterveyden-huollossa,terveyskeskuksissasekäopiskelu-jatyöterveyshuollossa.Hoidonlaadunparantamiseksinäyttöönperustuvathoitokeinotpitääsaadaosaksiarjentyöskentelytapoja.TämäedellyttääKäypähoito-suosituksenhoitokei-nojenjuurruttamistakäytäntöönentistätehokkaamminosanahoito-organi-saatioidentoiminnankehittämistäsekäperuspalveluissaettäerikoissairaan-hoidossa.Asianmukaistenpalveluidentarjoaminenpsyykkisenterveydenjatyökyvynmenettämisenvarassaolevilleedellyttää,ettäterveydenhuollonhenkilöstönpätevyydestäjaosaamisestahuolehditaanriittävälläperus-jatäydennyskoulutuksella.

Keskeisiätavoitteitamasennuksentunnistamisessajahoidossa� masennuksenvarhaisentunnistamisenjaaktiivisen,intensiivisen

akuuttihoidonedistäminenterveyskeskuksissa� työterveyshuollonvalmiuksienlisääminenmasennuksenakuuttivai-

heenhoidossa� työterveyshuollonkoordinaatioroolinvahvistaminenmasennuspoti-

laanseurannassasekätyössäjatkamisenjatyöhönpaluuntukemisessa� työterveyshuollon,muunperusterveydenhuollonjapsykiatrianyh-

teistyönvahvistaminenkoulutuksenjakonsultaatiotoiminnanavulla� hoidonlaadunparantamiseksivaikuttavaksiosoitetunmääräaikaisen,

fokusoidunlyhytpsykoterapiansaatavuudenlisääminenjulkisessaterveydenhuollossaalueellistatäydennyskoulutustajärjestämällä:alueellinentäydennyskoulutusosaksiprosessiorganisaationstrate-gistajohtamista

� hyviensairauspoissaolokäytäntöjenvahvistaminenjaosasairauspäi-värahaetuudenkäytönlisääminen

18

Toimintaohjelmaankirjattiinyhteensäseitsemänosahanketta,joidentavoitteenaonparantaahoidonlaatua,sekävahvistaamyöshyviäsairaus-poissaolokäytäntöjä.Psykoterapiaanliittyviäosahankkeitakirjattiinsekäosa-alueelle3(hoitoonliittyvälyhytpsykoterapia)että4(kuntoutuspsykoterapia)(taulukko1).

Osa-alue 4: Masennuksesta toipuvien kuntoutus ja työhön paluu

Masennuksestatoipuvantoimintakykypalautuuuseinoireidenhäviämis-tähitaammin.Toipilasaikapitäisikintarvittaessahuomioidatyönkuvassa.Työjärjestelyjen,erilaistenmuidentyöhönpaluuntukitoimienjakuntou-tuksenavullavoidaanedistäämasennustoipilaantyössäjatkamistajatyöhönpalaamista.

Keskeisiätavoitteitakuntoutuksessajatyöhönpaluussa� kuntoutussuunnitelmientekeminenjajuurruttaminenterveyden-

huollontyökäytäntöihin� kuntoutuksenvarhentaminen� tarpeenmukaisen kuntoutuspsykoterapian saatavuuden

varmistaminen� työkokeilujen,osasairauspäivärahanjaosatyökyvyttömyyseläkkeiden

käytönlisääminentyöhönpaluuntukena� työhönpaluuprosessienhyvientoimintakäytäntöjenleviäminen� kuntoutustuellaolevientyöhönpaluunedistäminen

Toimintaohjelmaankirjattiinyhteensäneljänäihinteemoihinliittyvääosahanketta(taulukko1).

19

Taulukko1. Masto-hankkeen toimintaohjelmaan kirjatut osahankkeet ja toimenpiteet 2008−2011 sekä niiden päävastuutahot

Työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminenOsahanke 1.1.1

• Kansalaisten tiedon ja osaamisen lisääminen terveysportaalia ja muita portaaleja hyödyntäen itseapuun, vertaistukeen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön liittyen: KTL+Stakes/THL

Osahanke 1.1.2 • Mielenterveyttä ja työssä jatkamista tukevien käytäntöjen vahvistaminen: Työmarkkinajärjestöt, STM:n Työhyvinvointifoo-

rumi

Osahanke 1.1.3• Työelämän toimijoille suunnattujen alueellisten tilaisuuksien järjestäminen: Masto-hanke

Osahanke 1.2.1• Koulutusmodulien tuottaminen esimiesvalmennuksiin ja työsuojeluhenkilöstön koulutuksiin: TTL

Osahanke 1.2.2• Yrittäjien työkyvyn varhaisen tuen mallin kehittäminen: TTL

Masennusta ehkäisevä toimintaOsahanke 2.1.1

• Käytettävissä olevien masennuksen ehkäisykeinojen evaluointi ja niistä tiedottaminen: KTL+Stakes/THL

Osahanke 2.1.2 • Preventiivisten ryhmämenetelmien käytön kartoittaminen työterveyshuollossa ja suositukset jatkotoimiksi: Masto-

hanke

Osahanke 2.1.3 • Työuran hallinnan ja hyvinvoinnin lisäämiseksi kehitetyn Työuran uurtaja -ryhmämenetelmän julkaiseminen ja levittä-

minen *: TTL

Osahanke 2.1.4 • Selvityksen tekeminen ammatti ryhmittäisestä työkyvyttömyydestä ja suositukset preventiivisiksi jatkotoimiksi: ETK,

Kuntoutussäätiö, Masto-hanke

Masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoidon tehostaminenOsahanke 3.1.1

• Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio -suosituksen julkaiseminen ja implementointi koulutusta ja konsultoin-tia integroivan alueellisen yhteistoiminnan avulla: TTL

Osahanke 3.2.1 • Vantaan Sateenvarjo-projektissa kehitetyn toimintamallin ja muiden vastaavien toimintamallien valtakunnallinen

levittäminen *: Masto-hanke

Osahanke 3.3.1• Selvitys määräaikaisen, fokusoidun lyhytpsykoterapian saatavuudesta julkisessa terveydenhuollossa ja suositukset

jatkotoimiksi: Masto-hanke

Osahanke 3.3.2• Alueellisen lyhytpsykoterapiaan liittyvän täydennyskoulutuksen järjestäminen: Sairaanhoitopiirit

Osahanke 3.3.3• SAVAKE-työryhmän ehdotusten jatkotyöstäminen: Masto-hanke

Osahanke 3.4.1• Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä -toimintatavan levittäminen (STM:n julkaisuja

2007:7): TTL, Masto-hanke, STM

Osahanke 3.4.2 • Työssä jatkamisen tukeminen ja sairauslomakäytännöt -hankkeessa (JATS-hanke*) tehtyjen ohjeiden levittäminen:

Kuntoutussäätiö, STM

Kuntoutuksen kehittäminen ja työhön paluun tukeminenOsahanke 4.1.1

• Harkinnanvaraisuus järjestämisvelvollisuudeksi, omavastuuosuuden tarkistaminen, ohjaamisjärjestelmän selkiytys, lyhytkestoisen psykoterapian käyttö: Masto-hanke, STM

Osahanke 4.2.1 • Työssä jatkamista ja työhön paluuta tukeva kampanjointi: Masto-hanke

Osahanke 4.3.1• Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu koulutus: Masto-hanke

Osahanke 4.4.1 • Selvitys työsuhteen voimassaolosta ja suositukset jatkotoimenpiteiksi: ETK

* Hanke oli käynnistynyt osana oman organisaationsa toimintaa, mutta se tuki Masto-hankkeen tavoitteita

20

3 HANKKEEN ORGANISOINTI JA TOTEUTUS

3.1 ORGANISOINTI JA TOIMINTATAVAT

3.1.1 Ohjausryhmä ja sen toimintaHankkeelleasetettiinohjausryhmä,jossaolivatedustettuinakeskeisethal-linnonalat,työmarkkinajärjestötjakolmassektori(liite1).OhjausryhmänpuheenjohtajanatoimialkuvaiheessaSTM:nkansliapäällikköKariVälimä-ki(2007−2009)jamyöhemminSTM:ntyösuojeluosastonosastopäällikkö,ylijohtajaLeoSuomaa(2009−2011).Ohjausryhmäntehtävänäolihank-keentoimintaohjelmanlaatiminenjasevastasimyöstoimintaohjelmantoteuttamisesta.

Ohjausryhmässäjahankkeenkäytännönorganisoinnissaolivatmukanasosiaali-jaterveysministeriönlisäksiTyöterveyslaitos(TTL),Kansanterve-yslaitos/Terveydenjahyvinvoinninlaitos(THL),Eläketurvakeskus(ETK),Kansaneläkelaitos(Kela),Kuntieneläkevakuutus/Keva,TyöeläkevakuuttajatTELA,SuomenKuntaliitto,Akava,SuomenAmmattiliittojenKeskusjärjestöSAK,ToimihenkilökeskusjärjestöSTTK,ElinkeinoelämänkeskusliittoEK,SuomenYrittäjät,Maa-jametsätaloustuottajainKeskusliittoMTKjaMie-lenterveydenkeskusliitto.Nesitoutuivattahoillaantoteuttamaantoimin-taohjelmaa.Hankkeellenimettiinpäätoiminenpääsihteeri(LT,psykiatriandosenttiTeijaHonkonen),jokatoimiohjausryhmänsihteerinä.

Ohjausryhmäkokoontuiyhteensä19kertaa.Ryhmäkuulimyösasiantunti-joita(liite4).Ohjausryhmävalmistelivuosille2008−2011toimintaohjelman,jokahyväksyttiinsyksyllä2008.Toimintaohjelmaankoottiinyhteensä20osahankettajatoimenpidettä,joidentoteuttamisestavastasivathankkeessamukanaolevatorganisaatiot.

Ohjausryhmätotesityötäkäynnistäessään,ettätutkittuatietoamasen-nusperäisentyökyvyttömyydenvähentämiseksionjoolemassa.Nyttarvitaantoimintaatiedonviemiseksikäytäntöön.Keskeistäonlöytääavainkysymykset,joidenavullaasioitasaadaanliikahtamaan.Erityistähuomiotakiinnitettiinsiihen,ettämuidenhankkeidenkanssapäällekkäistätoimintaavältetään,muttayhteistyötätehdäänaktiivisesti.Huomioidaansiismuutmeneilläänolevathankkeet,seurataanniidentoimintaajaannetaanniidentoimijoilletarvittaessatietoajaehdotuksia.

ToimintaohjelmaankirjattiinMasto-hankkeeseenkuuluneidenosahank-keidenlisäksimyösmuidentahojenvastuullaolevia,teemaanliittyviähank-keitajatoimenpiteitä.Loppuraportissanäitämuitahankkeitaeikuvatatar-kemmin.Hankkeitakäsitelläänainoastaansiinätapauksessa,ettäniissäontehtykonkreettistayhteistyötäMasto-hankkeenkanssa.

21

Nuorten mielenterveydenedistämisensekäopiskelu-jatyökyvyntukemi-sentarvenostettiinvahvastiesiinMasto-hankkeentoimintaohjelmaalaadit-taessa.Tuolloinkuitenkintodettiin,ettätälläalueellaolijomeneilläänuseitamerkittäviähankkeita(mm.Toimivalapsi&perhe-työmenetelmä,Timeout!Aikalisä!Elämäraiteilleen-hankesyrjäytymisvaarassaolevillenuorille,Kelanmielenterveyskuntoutuksenkehittämishankejaarviointitutkimus)sekämuitatoimenpiteitä(oppilas-jaopiskelijahuollonkehittäminen,koulu-jaopiskeluterveydenhuollonkehittäminen,terveydenhuoltolainvalmistelusekäkansallisenmielenterveys-japäihdesuunnitelmanlaatiminen).

Koskapäällekkäistätoimintaahaluttiinvälttää,toimintaohjelmaaneisiiskirjattuMasto-hankkeenomanatoimintanaesimerkiksioppilas-jaopis-kelijahuoltoontaiopiskeluterveydenkehittämiseenliittyviäosahankkeita.Hankkeessakuitenkinseurattiinnäidenjamuidennuortenmielenterveydenedistämiseentähtäävientoimenpiteidenetenemistäaktiivisestijaannettiinmyösasiantuntijatukeatarpeenmukaan.

JoMasto-hankkeenalkuvaiheessakäytiinkeskusteluamyössiitä,mitentyöttömät pitäisiottaahuomioonhankkeentoiminnassa.Työttömienmielen-terveysongelmatjatyökyvynpuutteetovatmonissatapauksissasyynäsyrjäy-tymiselletyömarkkinoilta.Ohjausryhmässätodettiin,ettäStakes/THL:ssäolimeneilläänPitkäaikaistyöttömienterveydenhuollonkehittämiskumppa-nuushanke(PTT),jonkayhteydessänäitäasioitajovietiineteenpäin.Toisaaltamyöstodettiin,ettämonetMasto-hankkeentoimintaohjelmaankirjatutosa-hankkeet(esim.masennuksenhoidonkehittäminenterveyskeskuksissa)tuke-vatmyöstyöttömienjaopiskelijoidenterveyspalveluidenlaadunparantamista.

Masennuksenliittyyuseinmyöspäihdeongelmia.Masto-hankkeenkou-lutuksissajamuissatilaisuuksissanostettiinesiinetenkinalkoholiongelmantunnistamiseenjahoitoonliittyviäkysymyksiä.Ohjausryhmässämyöstodet-tiin,ettätyöelämässäilmenevienpäihdehaittojenehkäisyynonmeneilläänlaajaTyöelämänalkoholiohjelmaHUUGOjasiihenliittyvätkoulutukset.HUUGOnvastuutahoinaolivatElämäntapaliitto,Työturvallisuuskeskusjatyömarkkinajärjestöt.

3.1.2 Korkean tason koordinaatioryhmä ja sen toiminta Sosiaali-jaterveysministeriLiisaHyssäläkutsuihankkeellelisäksikorkeanta-sonkoordinaatioryhmän(liite2),jonkatehtävänäolisitouttaamukanaolevattahothankkeentavoitteisiinjatoteuttamiseen.Koordinaatioryhmänpuheen-johtajanatoimialuksisosiaali-jaterveysministeriLiisaHyssälä(2007−2010)jamyöhemminsosiaali-jaterveysministeriJuhaRehula(2010−2011).

KoordinaatioryhmässäolivatohjausryhmäänkuuluvientahojenlisäksiedustettuinaSuomenMielenterveysseura,Suomenevankelis-luterilainenkirkko,Kirkontyömarkkinalaitos,Kunnallinentyömarkkinalaitos,Valtiontyömarkkinalaitos,Sitra,ElinkeinoelämänValtuuskunta(EVA),työ-jaelin-keinoministeriö(TEM)jaopetus-jakulttuuriministeriö(OKM).

22

Korkeantasonkoordinaatioryhmäkokoontuiyhteensäneljäkertaa.Ko-kouksissaseurattiinMasto-hankkeentoiminnanetenemistäjakeskusteltiinmasennusperäisentyökyvyttömyydenvähentämiseenliittyvistäteemoistaalustustenpohjalta.Alustuksetkäsittelivätmuunmuassatyöelämänmuut-tuneitavaatimuksia,nuortenmielenterveysongelmia,osatyökykyisyyttäsekätyöurienpidentämistä(liite5).Koordinaatioryhmänjäsenettukivattyöpai-koillesuunnattuaMastDo-kampanjaa(kts.kohta4.4.4.)janostivatmyösjulkisessakeskustelussaesiinmoniaMasto-hankkeenkeskeisiäteemoja.

3.1.3 Hyvät käytännöt -ryhmä ja sen toiminta Hankkeelleperustettiinmyöshyvät käytännöt -ryhmä (liite3),jokavastasisiitä,ettäviestejähankkeentavoitteista,toimintamalleistajaennenkaikkeahyvistäkäytännöistävietiineteenpäinalueellisestijakohderyhmittäin.Ryh-mänpuheenjohtajanatoimivaltiosihteeriTerttuSavolainen(2007−2010)jamyöhemminvaltiosihteeriEevaKuuskoski(2010−2011).

Hyvätkäytännöt-ryhmäkokoontuiyhteensä14kertaa.Kokouksissasuun-niteltiinalueellisiajamuitaMasto-hankkeenjärjestämiätilaisuuksia(liite6)jaseurattiinmuunmuassahankkeentoimintaohjelmaankirjattujentutkimus-ten,selvitystenjaviestintätoimenpiteidenetenemistä.

Hyvienkäytäntöjenlevittämistäjatiedonjakamistaedistäviäkonkreettisiakeinojaolivatmuunmuassaviestintä,alueellisettilaisuudet,asiantuntijoidenkutsuseminaaritjatyökokoukset,koulutussekäkohdennetuttutkimuksetjaselvitykset.Uusiatutkimuksiajaselvityksiäkäynnistettiinhankkeenyhtey-dessäharkiten.

Asiantuntijoidenkutsuseminaarienjatyökokoustenyhteydessäkartoi-tettiinerialojentoimijoidenyhteistoiminnansolmukohtia.Niihinpyrittiinyhdessälöytämäänsoveltuviakonkreettisiaratkaisuvaihtoehtojajaratkaisu-malleja.Lisäksikartoitettiintoimintatapojen,korvauskäytäntöjenjalainsää-dännönmuutostarpeitaja-mahdollisuuksia.Tilaisuuksienteematliittyiväthankkeenkeskeisiintavoitteisiinjaniistätiedotettiinhankkeenverkkosi-vuilla.Seminaareissajakokouksissaesiinnousseetkeskeisetasiatesiteltiinohjausryhmässä.

3.1.4 Sosiaali- ja terveysministeriön rooliHankkeellaonollutsosiaali-jaterveysministeriössäkokopäiväinenpääsihteerijaprojektikoordinaattori(6/2008alkaen)sekäpuolipäiväinenprojektisihteeri(kokopäiväinenajalla1/2010−2/2011).Pääsihteeritoimiohjausryhmän,kor-keantasonkoordinaatioryhmänsekähyvätkäytännöt-ryhmiensihteerinä.

PäävastuutahonauseissaosahankkeissaoliTyöterveyslaitos(TTL),Tervey-denjahyvinvoinninlaitos(THL)sekäEläketurvakeskus(ETK).Masto-hanke/STMvastasipäävastuutahonanoinpuolestatoimintaohjelmanosa-hankkeista.Masto-hanke/STMvastasimyöshankkeenkoordinoinnistajaviestinnästäjatekiasiantuntijayhteistyötämonieneritahojenkanssa.MyösSTM:nsisällätehtiinaktiivistayhteistyötäeriosastojenasiantuntijoidenkanssa.

23

Hankkeenpääsihteerivastasikansalaiskirjeisiin,toimiasiantuntijanakan-sallistamielenterveys-japäihdesuunnitelmaa(Mieli2009)valmistelevassatyöryhmässäjasentoimeenpanonohjausryhmässä.PääsihteeriosallistuimyösasiantuntijanaSata-komitean(sosiaaliturvankokonaisuudistus)kuntoutuksenjatyöterveyshuollonkehittämistäkoskeviinvalmisteluryhmiin.LisäksihäntoimiSTM:nedustajanaValtiokonttorinKaiku-työhyvinvointipalveluidenohjausryhmässäsekäluennoitsijanajaasiantuntijanaMasto-hankkeenjär-jestämientilaisuuksienlisäksiuseissamuidenorganisaatioidenjärjestämissätilaisuuksissa(liite7).

YhteistyötätehtiinmyösTyöhyvinvointifoorumin,hallituksenpolitiik-kaohjelmien(terveydenedistämisenpolitiikkaohjelma;työn,yrittämisenjatyöelämänpolitiikkaohjelma;lastennuortenjaperheidenhyvinvoinninpolitiikkaohjelma),AhtelantyöelämäryhmienkanssasekäKuntoutusasianneuvottelukunnankanssa.MyösKaste-ohjelmaankuuluvienalueellistenmie-lenterveyshankkeidenkanssaverkostoiduttiin:vuosina2008−2010Pohjan-maa-hanke,VantaanSateenvarjo-hankejaLapinmielenterveystyönhanke;vuodesta2010alkaenVälittäjä2009jaTerveinmielinPohjois-Suomessa-hanke.

Masto-hankenostiesiintyössäjatkamistajatyöhönpaluutakäsitteleviäteemojamonissatäydennyskoulutustilaisuuksissasekäerilaisissamuissaval-takunnallisissajaalueellisissatapahtumissa(liitteet6−8).

Hankejärjestikoulutustilaisuuksiajamuitatapahtumiayhteistyössäeritoimijoidenkanssa.Koulutustoiminnankauttavälitettiintyöelämääjamielen-terveyttäkäsitteleväätietoajahyviäkäytäntöjämm.työterveyshenkilöstölle,työterveyttävalvovilleviranomaisille,työntekijöidenjatyönantajienedus-tajillesekämielenterveysalanhenkilöstölle.Yhteistyötätehtiintäydennys-koulutuksensuhteenTyöterveyslaitoksen,Terveydenjahyvinvoinninlaitok-sen,SuomenTyöterveyslääkäriyhdistyksen,SuomenTyöterveyshoitajaliiton,SuomenPsykiatriyhdistyksen,Henryry:nsekäMielenterveydenkeskusliitonkanssa.MyösKuntoutussäätiön,HUSPsykiatriansekäopiskelijajärjestöjenjaerikoulutusorganisaatioidenkanssaverkostoiduttiin.

Viestinnällätuettiinhankkeentoimeenpanoa.Hankkeelletehtiinerillinenviestintäsuunnitelma.Päävastuuviestinnänsuunnittelustajatoteutuksestaoliprojektikoordinaattorilla.

3.2 VIESTINTÄMasto-hankkeenviestinnäntavoitteenaolilevittäätietoa

� työhyvinvointiajamielenterveyttäedistävistähyvistäkäytännöistä� masennustaehkäisevistätoimenpiteistä� masennukseen vaikuttavista hoitomuodoista ja toimivista

sairauspoissaolokäytännöistä� työssäjatkamistajatyöhönpaluutatukevistakeinoistatyöpaikoillaja

kuntoutuksessa.

24

Tiedonlisäämisenjaennakkoluulojenvähentämisenkauttahaluttiinvai-kuttaamyösasenteisiintyöpaikoillajamediassasekäyleiseenmielipiteeseen.

Viestinnänkohderyhmiäolivat� terveydenhuollonjakuntoutuksenammattilaiset� työnantajat,palkansaajatjayrittäjät� henkilöstöhallinto, esimiehet, työntekijät sekä työsuojelu- ja

työterveyshenkilöstö.

ViestinnässähankkeestakäytettiinnimeäMasto-hankemasennusperäisentyökyvyttömyydenvähentämiseksitaiMasto-hanke.

Masto-hankkeellaoliomatunnusjailme.Niidentarkoituksenaolikoros-taaeriosapuoltenyhteistyötähankkeentoteuttamisessa.Mukanaolevator-ganisaatiotveiväthankettaeteenpäintiedottamallahankkeentoimenpiteistäomissaviestimissäänjatilaisuuksissaan.Hankkeenviestintäverkkokoottiinohjausryhmässäjakorkeantasonkoordinaatioryhmässäedustettuinaolevis-taorganisaatioista.SenpuheenjohtajanatoimiSTM:nviestintäjohtajaEevaLarjomaajasihteereinäMasto-hankkeenprojektikoordinaattoriKirsiHaka-lasekäSTM:ntiedottajat(JessicaGustafsson/AnnaPåfs).Viestintäverkkokokoontui6kertaa.Viestintäätoteutettiinmyösmuidensidosryhmienjayhteistyökumppaneidenkanssa.

Verkkoviestintä

Masto-hankkeenverkkosivutolivatkeskeisinyleistiedotuksenväline.Hank-keensivutwww.tartumasennukseen.fiolivatalkuvaiheessaosaSTM:nverk-kopalvelua.Heinäkuussa2009avattiinomatverkkosivut,jotkalöytyivätmyösosoitteestawww.masto-hanke.fi.

Verkkosivutolierityisestisuunnattuyhteistyökumppaneille,muillesidos-ryhmillejamedialle,muttasinnekoottiinmyöslaajempaayleisöäpalvelevialinkkilistoja.Syksyllä2010avattukampanjasivustowww.MastDo.fisuunnat-tiintyöelämäntoimijoillejasuurelleyleisölle(kts.kohta4.4.4).

Verkkosivuillekoottiinperustiedothankkeentaustoista,tavoitteistajatoiminnasta.Toimintaohjelmantoteutumistaseurattiinuutistenjalaajem-pienartikkelien(juttupankki)avulla.SivuilledokumentoitiinmyösMasto-hankkeenjärjestämättapahtumat.Kävijätilastojenperusteellasivustoneriosiotkiinnostivathyvintasapuolisesti.

Mediaviestintä

Mediaviestinnäntavoitteenaolipalvellavaltakunnallisia,alueellisiajaeri-tyismedioita.Tiedotus-jataustatilaisuuksiajärjestettiinharkitusti.Valta-kunnallisiamediallesuunnattujatilaisuuksiajärjestettiinneljä.AlueellisiatiedotustilaisuuksiajärjestettiinMasto-kiertueenaikana(kts.luku4.1.2).TiedotteidenlisäksiMasto-hankkeenetenemisestäkerrottiinverkkouutis-

25

tenavulla.Mediaviestinnässäkeskeistäolivathaastattelut,asiantuntijoidenhankkiminenjataustatiedonmuokkaaminentoimittajienkäyttöön.

Masto-hankettakäsiteltiinmediassamyönteisestitaineutraaliinsävyyn.Mediaoliaktiivisestikiinnostunuthankkeestakokotoiminta-ajan.Laajintanäkyvyyttähankesaikuitenkinomientapahtumienjatutkimustenjulkistus-tenyhteydessä.Yhteenvetomedianäkyvyydestäonliitteenä(liite9).

Muu viestintä

Hankkeenkeskeisestäsisällöstätuotettiinvähintäänkerranvuodessapäi-vitettykalvosarja,hanke-esitejamuutamateriaalia.VarsinaisetjulkaisutilmestyivätSTM:njulkaisusarjoissa.

Masto-viestinnänjasidosryhmätyönsuunnittelunjasuuntaamisentukenakäytettiinolemassaoleviatiedontaso-jaasennetutkimuksia.Lisäksitoteu-tettiinomasidosryhmäkeskustelukeväällä2009.Verkkokeskustelukäsittelitoimintaohjelmanpääkohtiajatoteuttamistasekäeritoimijoidenyhteistyöstä(kts.kohta4.1.2).

Verkkohaastatteluntuloksiakäytettiinmyösvuoden2010työssäjatka-mistajatyöhönpaluutatukevankampanjansuunnittelussa.Kampanjantun-nukseksivalittiinMastDo−Tietoa,työkaluja,työkykyä!Kampanjanavullatyöpaikkojaheräteltiinvahvistamaantyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpa-luunkäytäntöjä.Kampanjaakäsitelläänlaajemminluvussa4.4.4.

3.3 RESURSSOINTIMasto-hankeoliyhteistyöhanke.Toimintaohjelmaankirjattujenosahankkei-dentoteuttamisestajarahoituksestavastasivathankkeessamukanaolevatorganisaatiot.Hankkeeseenliittyvistätulostavoitteistasovittiinsosiaali-jaterveysministeriönhallinnonalanasiantuntijaorganisaatioidenkanssavuosit-taintulosneuvotteluissa.

Masto-hankkeentapahtumiin,viestintäänjakoordinointiinosoitettiinvuosittainmäärärahaSTM:ntoimintamenoista.NäistämenoistarahoitettiinmyösSTM:nvastuullaolleetosahankkeet(esim.työelämäntoimijoillesuun-nattuvaltakunnallinenkiertue,tutkimuksetjaselvityksetsekätyöpaikoillesuunnattuMastDo-kampanja).Toimintamenotvaihtelivattästäjohtuenerivuosina:vuoden2008menotolivatnoin95000euroa,vuoden2009menotnoin150000euroa,vuoden2010menotnoin350000euroajavuoden2011menotnoin80000euroa(yhteensänoin675000euroa).

26

4 OSAHANKKEIDEN JA TOIMENPITEIDEN ETENEMINEN

Masto-hankkeentoimintaohjelmassaolineljäosa-aluetta,joillakaikillatie-detääntutkimustenperusteellaolevanmerkitystämasennuksestaaiheutuvantyökyvyttömyydenvähentämisessä(kuvio4).

Kuntoutus ja työhön paluu Masennustoipilaat Varhainen tunnistaminen ja hoito

Sairastuneet

Ennaltaehkäisevä toiminta

Riskiryhmät

Työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen

Työikäinen väestö

Kuvio 4. Keinoja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseksi kohderyhmittäin

Tässäluvussaeiraportoidatoimintaohjelmaankirjattujayksittäisiäosa-hankkeitajatoimenpiteitäkronologisessajärjestyksessäem.neljänosa-alueenmukaan.Osahankkeetonsensijaankoottuhankkeenkeskeistätoimintaaparhaitenkuvaavienlaajempienteemojenalle.

4.1 HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ TYÖPAIKOILLETyöpaikoillavoidaantukeatyöhyvinvointiajatyökykyämonintavoin.Kuntyötsujuvat,myöstuottavuuslisääntyy.Hyvätyötukeemielenterveyttä.

Työelämänpsykososiaalistentekijöidenmerkitystyöntekijöidenhyvin-voinnillejaterveydelleonkorostunutaiempiinvuosikymmeniinverrattuna.Nykytiedonvalossaonolemassavahvanäyttöpsykososiaalistentekijöiden,kutentyönvaatimustenjahallinnan,johtamisenoikeudenmukaisuudenjaepävarmuustekijöidenvaikutuksistamielenterveyteenjatyössäjaksamiseen.

Työntekijänpsyykkistävointiatukeetyö,jonkavaatimuksetovatosaami-seenjamuihinvoimavaratekijöihinnähdenkohtuullisetjajohontyöntekijäpääseeitsevaikuttamaan.Työnsisällöllistentekijöidenlisäksityöpaikantoi-mivatihmissuhteet,oikeudenmukainenkohtelu,hyväilmapiirisekälähiesi-miehiltäjatyötovereiltasaatutukiedistäväthyvinvointia.

27

4.1.1 Työhyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia toimintatapoja kentälle

Sosiaali-jaterveysministeriönTyöhyvinvointifoorumin(THF)tavoitteenaonollutsovittaayhteentyöhyvinvointiaedistävienorganisaatioidentoimintata-pojajalevittäähyviäkäytäntöjä.Masto-hankkeessaTyöhyvinvointifoorumijatyömarkkinajärjestötvastasivattoimintaohjelmaankirjatustaosahankkeesta,jonkatavoitteenaolimielenterveyttäjatyössäjatkamistatukevienkäytäntöjenvahvistaminen(osahanke 1.1.2).

Työhyvinvointifoorumin toimintaa

Työhyvinvointifoorumin”Kuormittavuudenhallinta”-teemaedistimielen-terveyttätukemallatyöntekijöidenjaesimiestenosaamistakuormittavuudenhallinnassa.Teemassajulkaistiinvuoden2010loppuunmennessäkolmeesi-tettä.Esitteissäkorostetaantyöntekijöidenjaesimiestenkykyäkehittäätyönhallintaaerityisestiosaamista,kuormittavuudenhallintaajatyöhönpereh-dyttämistäjaopastustakorostamalla.Lisäksiteemanasiantuntijatjulkaisi-vatvuonna2010STM:nselvityksiäsarjassajulkaisun”Puheenvuorojatyönkuormittavuudesta”.Julkaisuosoittaamielenterveydentärkeänmerkityksenosanatyönkuormittavuudenhallintaa.

TeemassajärjestettiinmyösuseitaMasto-hankkeentavoitteitatukeneitaseminaareja.Näitäolivat”Kuormittavuudenhaaste–voimavarojajaterveyttäyhteistoiminnalla”,”Kannatkoeettistäkuormaa”-työhyvinvointiseminaarisosiaali-jaterveysalalle,”Tasa-arvojamonimuotoisuustyössä”-workshopja”Työelämäkaikille–osallisuus,esteettömyys,saavutettavuus,näkyvätesteetnäkyviksi”.Masto-hankeolierityisennäkyvästiesilläORTONInvalidisäätiönjaTyöhyvinvointifooruminjärjestämässä”Kuormittavuudenhallintatyössä”-seminaarissa,jossakäsiteltiinsekätuki-jaliikuntaelinsairauksiinettämie-lenterveydenhäiriöihinliittyväätyökyvyttömyydenehkäisyä.Seminaareissaolinoin500osallistujaa.

Työhyvinvointifoorumin”Kuormittavuudenhallinta”-teemanasiantun-tijatvälittivätMasto-hankkeenviestejämyöslukuisissaeriorganisaatioillejärjestetyissätilaisuuksissa,joissateemanasiantuntijatolivatluennoimassataimuutoinosallisina.Näissätilaisuuksissapyrittiintyössäjatkamistatukevienkonkreettistenkäytäntöjenvahvistamiseen.Teemassatuettiinmielentervey-teenliittyvienasioidenkäsittelyämyössosiaalisenmediankokeilujenavulla.

Työhyvinvointifoorumijärjestimyösvuoden2009puolellakäynnistyneen”Työhyvinvoinnillatulevaisuuteen”-seminaarisarjankymmenelläeripaik-kakunnallaympäriSuomea.Tilaisuuksiinosallistuirunsaat2500henkilöä.Seminaarienosanottajatolivattyöpaikkojenylintäjohtoa,henkilöstöhal-linnostavastaaviasekätyösuojelunja/taityöterveyshuollonasiantuntijoita.Näissäseminaareissakeskityttiinkorostamaantyöhyvinvointityönmerkitystäerilaisissamuutostilanteissa.Erityisestihaluttiinnostaaesiintyöhyvinvoin-ninjatuottavuudenyhteys.Seminaareissaesiteltiinpaikallisiaesimerkkejävarhaisenpuuttumisenmalleistaerilaisiinhyviintyöhyvinvointikäytäntöihin.

28

Osanottajienseminaareistaantamapalauteolikiitettävää.Seminaaritsaivatmyösrunsaastinäkyvyyttäpaikallisissatiedotusvälineissä,niinsähköisissäkuinsanomalehdissäkin.SeminaariensisällöntoteuttamisestajakäytännönjärjestelyistävastasiTyöterveyslaitos.

4.1.2 Varhaisen tuen ja työhön paluun pelisäännöt työpaikoille

Työssäselviytymisenongelmiinonmahdollistatarttuaajoissa.Tämäonnistuuparhaiten,kunpelisäännöistäonsovittuyhdessäetukäteen.Työpaikkatasollatyöhyvinvointiajatyössäjatkamistaedistävienhyvienkäytäntöjenleviäminenedellyttääyhteistoiminnassasovittujentoimintamallienkäyttöönottoa.Yhtei-sestisovituttoimintamallitvarhaisestatuestaainatyöhönpaluuseensaakkaluovatedellytyksetmyösmasennuksenehkäisyllejatoisaaltamasennukseensairastuneenkuntoutumiselletakaisintyöelämään.

Masto-hankkeessapidettiinmonintavoinesillätyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluunhyviäkäytäntöjä.Varhaisentuenjatyöhönpaluun-teematolivatesillämuunmuassaMasto-kiertueella”Tartutaanmasennukseen–kei-nojatyökyvyttömyydentorjuntaan”,monissatäydennyskoulutustilaisuuksissa,samoinMastDo-kampanjassa.Samatteematsisältyvätmyösesimiesvalmen-nuksiinsekätyösuojelu-jatyöterveyshenkilöstönkoulutuksiinlaadittuihinkoulutusmateriaaleihin.

Masto-kiertue: ”Tartutaan masennukseen – keinoja työkyvyttömyyden torjuntaan”

Masto-hankkeentoimintaohjelmajulkistettiinlokakuussa2008pidetyssäseminaarissaHelsingissä.Seminaarinjälkeenkäynnistyi13paikkakunnallesuuntautunutMasto-kiertue,jokatoteutettiintalvella2008−2009yhteis-työssäsilloistentyösuojelupiirienkanssa(liite6).Kiertueensisällönsuunnit-telusta,tiedotuksestajakäytännöntoteutuksestavastasiSTM/Masto-hanke(osahanke 1.1.3).

Asiantuntijapuheenvuoroissavalotettiinmasennuksenjasiitäjohtuvantyökyvyttömyydentaustojajakorostettiinoikea-aikaisenhoidonjakuntou-tuksenmerkitystämasentuneentyökyvyntukemisessa.Kiertueellakuultiinmyöstyöterveys-javakuutuslääkäreidennäkemyksiätyössäjatkamistatu-kevistahyvistäkäytännöistä.Asiantuntijapuheenvuorojenlisäksityöpaikanpelisääntöjätyökyvyntukemiseksiavattiinpaikallisillatyöpaikkaesimerkeillä.

Tilaisuuksiinosallistuirunsaat2100henkilöstöhallinnon,työsuojelunjatyöterveyshuollonedustajaa.Runsaanpalautteenperusteellatyöelämäntoi-mijatyhteenkoonneistatilaisuuksistasai”selkeääjahyvinesitettyätietoa,jotavoiviedätyöpaikalle”.Alustajienmonipuolisuuttajaammattitaitoapi-dettiinyhtenätilaisuuksienparhaanapuolena.Käytännönläheisiäesimerkkejäpidettiinhyvinäjaniitätoivottiinlisää.Kaikenkaikkiaankiertueenohjelmajaalustajatonnistuivattäyttämäänheterogeenisenosallistujajoukontarpeita.Palautteissatoivottiinesimiehillelisääkoulutustaaiheesta.

29

Kiertueenyhteydessäjärjestetyttiedotustilaisuudetkiinnostivatmyösalu-eellistamediaa(liite9).”Tartutaanmasennukseen–keinojatyökyvyttömyy-dentorjuntaan”-tilaisuuksienesityksetjulkaistiinaineistopankissaMasto-hankkeenverkkosivuilla(hankkeenpäätyttyäesityksetlöytyvätosoitteestawww.stm.fi/seminaarit/Mastohanke).

Verkkokeskustelu työelämän toimijoille/sidosryhmille keväällä 2009

Keväällä2009järjestettiinverkkokeskustelu”Masennusperäisentyökyvyttö-myydenehkäisyjatyöhyvinvointi”-teemasta.KeskusteluunkutsuttiinMasto-hankkeentoimielimiinnimetythenkilötjamuitasidosryhmienedustajia.VerkkohaastatteluunlähetettiinkutsumyösMasto-kiertueelleosallistuneille.YhteistyökumppaninaverkkohaastatteluntoteutuksessaoliFountainParkOy.

Verkkokeskusteluntavoitteenaoli� esitelläjakeskusteluttaaMasto-hankkeentoimintaohjelmanpääkohdat� edistäätoimintaohjelmantoteuttamista� edistääeritoimijoidenvälistäyhteistyötäjahyvienkäytäntöjenleviä-

mistävaltakunnallisesti.

Verkkopohdintaankutsuttiin2470henkilöä,joista417osallistui.Masto-hankkeentavoitteetkoettiinhyväksi,muttahaastavaksikokonaisuudeksi.Tärkeimmiksiteemoiksiverkkokeskustelunostihyvätkäytännöttyöpaikoilla,varhaisentuentoimintamallit,ennaltaehkäisynmasennuksenriskiryhmillesekätyöhönpaluuntoimintamallit.

Osahankkeistalähimpänävastaajientehtäviäjakiinnostustaoliselvästityöhyvinvoinninjamielenterveydenedistäminen(42%)jaetäisinmasennustaehkäisevätoiminta(16%).

� Työhyvinvoinninjamielenterveydenedistämisessävastaajatkorostivatesimiestenjatyöterveydenrooliasekänäidenyhteistyötä.

� Masennustaehkäisevässätoiminnassavastaajatpuhuivatenitentun-nistamisenongelmasta,ylidiagnosoinninvaarastajatyöhyvinvointiinpanostamisesta.

� Masennuksenvarhaisessatunnistamisessajahoidossatyöterveydenrooliolivastaajienmielestämerkittävin.Tärkeäksikoettiinmyösyhteistyöeritahojenkanssa.

� Masennuksestatoipuvillepitäisivastaajienmielestäräätälöidähenkilö-kohtainenkuntoutus-jatyöhönpaluuohjelmasekäkouluttaatyöyhteisökohtaamaanmasentunuttyöntekijä.

30

YhteenvetoaMasto-hankkeentoimintaohjelmanverkkokeskusteluntu-loksista(FountainParkOy:nraportti2009):

Mahdollisuudet� Masto-hankkeentavoitteetsaavathyväksynnän� aiheonmediassaesillä� työhyvinvointiinpanostaminenonpositiivista

Haasteet� trendikäsite,oikeatietovähäistä� asenteetmuuttuvathitaasti� kuntoutusjatyöhönpaluuvieläuutta� pienetyritykset� pätkätyöläistenjatyöttömientavoittaminen� taloudellinentilanne

4.1.3 Valmennusta esimiehille ja työsuojeluhenkilöstölleTyöhyvinvoinninperustaonkokohenkilöstönhyvävuorovaikutus,jossaesi-miestyölläonkeskeinenasema.Toistuvastiesiinnouseekysymysesimiestenjatyösuojeluntiedontarpeesta.Tiedetäänkötyöpaikoillatarpeeksityöhyvin-voinninjatuottavuudenyhteyksistä,tiedetäänkötyöpaikankeinoistaehkäistämasennustataitukeamasennukseenjosairastuneentyökykyä?

Suhtautumistamasennuksestataimuustamielenterveydenhäiriöstäkärsiväänvoityöyhteisössävärittääepävarmuusjaavuttomuus.Esimiesvoivaikuttaakokotyöyhteisönasenteisiinniin,ettäkynnystarttuavaikeisiinkinasioihinmadaltuu.Tähänesimiehettarvitsevatkoulutustajavalmennusta.

Koulutusmateriaalia esimiesvalmennuksiin ja työsuojeluhenkilöstön koulutuksiin

OsanaMasto-hankettaTyöterveyslaitostuottiSTM:ntuellaesimiesvalmen-nuksiinjatyösuojeluhenkilöstönkoulutuksiinmateriaalia,johonsisällytettiinkäytännöllistätietoamielenterveyttäjatyökykyätukevistatoimintatavoista(osahanke 1.2.1).

MateriaaliinkuuluuTyöterveyslaitoksenverkkosivuiltavapaastisaatavillaolevakalvosarja(www.ttl.fi/tuetyokykya)jaTyöterveyslaitoksenjulkaisutoi-mistonkustantama”Tuetyökykyä–käsikirjaesimiestyöhön”.Käsikirjanma-teriaaliperustuututkittuuntietoonjasenpohjaltakoottuihinsuosituksiin.

Työterveyslaitosjärjestikoulutusmateriaalinsuunnitteluvaiheessakaksityöpajaa,joihinkutsuttiinjoIkä-ohjelmassakoollaolleenkoulutuskonsorti-onedustajia.Tavoitteenaoli,ettäMasto-hankkeessaesiinnousseetteematsaataisiinosaksikoulutusorganisaatioidenpysyviäkoulutusohjelmia.

Mukaantyöpajoihinkutsuttiinseuraavienesimieskoulutustatarjoavienorganisaatioidenedustajia:HAUSKehittämiskeskusOy,Keva,AIKEOy

31

Aikuiskoulutuksenkehittämisyksikkö,Laurea-ammattikorkeakoulu,Metro-polia-ammattikorkeakoulu,Palmenia,Työturvallisuuskeskus,JohtamistaidonopistoJTO,Aktiivi-Instituutti,FCG(FinnishConsultingGroup),Kiljavan-rantaOy,Pohto.

Käsikirjaalaadittaessahyödynnettiinyhteistyötämyösmuidenalanasian-tuntijoiden,kokeneidenkouluttajienjakoulutuksiinosallistuneidenhenki-löidenkanssa.

Esimiesvoisaadatietoatyöhyvinvoinnistauseistaerilähteistä(Ahola2011):� työntekijöiltäsuoraantaityösuorituksenkautta� asiakaspalautteesta(tyytyväisyys,valitukset)� kehityskeskusteluista(työnsujuminen,ehdotuksetjahyvinvointi)� henkilöstöhallinnolta(ilmapiirikartoitukset,erilaisettilastot)� työsuojeluorganisaatiolta(arvioidutriskit,esilletuoduttyösuojeluasiat)� työterveyshuollosta (työpaikkaselvitykset, terveystarkastusten

yhteenvedot).

Käsikirjasisältäämyöstehtäviäjaharjoituksia,joidenavullalukijavoitarkastellaomiaasenteitaanjatoimintatapojaan:Mitenonajatellutjatoimi-nut?Pohdinnatjatarkastelutauttavatsoveltamaankertynyttätietoajasuun-taamaantoimintaauusiinhaasteisiin.Materiaalionsuunnattuensisijaisestilähiesimiehilleheidänomantoimintatapansatarkasteluunjatyöstämiseen.Työkyvynedistämineneikuitenkaankoskaansaajäädävainyksittäisenesi-miehenvalveutuneisuudenvaraan.

Käsikirjapalveleemyösorganisaatioidenylintäjohtoa,jottahevoisivatyhälaaja-alaisemminkehittäätoimintakulttuuriajajohtaatyöhyvinvointiaorgani-saatioissaan.Materiaalionsuunnattumyöstyöterveyshuollolle,työsuojelullejahenkilöstöhallinnollesekänäitäkouluttavilletahoille.

Keväällä2011julkaistuTuetyökykyä-käsikirjasisältääseuraavatmodulit:� Mitämasennusoikeinon?� Työkyvynongelmiinontartuttavaripeästi(varhainentuki)� Mitentyökyvynedellytyksiäedistetäänkäytännössä?� Työhönpaluuonnistuuparhaitentuettuna(paluuntuki)� Työkyvynedellytyksistähuolehtiminenonosahyvääjohtamista.

Käsikirjantavoitteenaonantaaesimiehilletietoamielenterveydestäjakäytännöllisiätoimintaohjeitasiihen,mitävoijapitäätyöpaikallatehdähuolehtiakseenhyvinvoinninedellytyksistätyössä.

32

4.1.4 Ryhmistä uskoa omaan työkykyynTyöpaikantarjoamillaohjatuillaryhmäkeskusteluillavoidaantukeatyö-uranjatkamista.Niistäonhyötyäerityisestisilloin,josihminenonkärsinytmasennusoireista.

Nopeastimuuttuvatyöelämäasettaahaasteitatyöuranhallinnallejamie-lenterveydelle.Työhönliittyväärasittuneisuuttajauupumustaontutkittupaljon.Työpaikkojavoidaankinpitääyhtenäkeskeisenäareenanahenkisiävoimavarojajaproaktiivisuuttaedistävällesekämielenterveydenhäiriöitäehkäisevälletoiminnalle.

Ihmisenkokemaapystyvyyttäasioidentekemiseenvoidaantukeajavah-vistaa.Jottakohentunutpystyvyydentunneeilopahtaisiensimmäisiinvas-toinkäymisiin,niihinvarautumistapitääharjoitella.Tehokkaintapaoppiaonaktiivinenoppiminen,jossaoppejasovelletaanhetiomaantilanteeseen.Ver-taisryhmässäsaadaantoisiltaosallistujiltatällaistahelpostisovellettavaatietoa.

Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä

TyöterveyslaitoksessaonkehitettyTyöuranuurtaja-ryhmämenetelmä(Tuura),jonkatavoitteenaonvahvistaatyöuranhallintaasekämielen-terveyttämuuttuvassatyöelämässä.Työuranuurtaja-ryhmämenetelmänlevittäminenoliosaMasto-hankkeentoimintaohjelmaa(osahanke 2.1.3).RyhmämenetelmääjasenkäyttämistäonesiteltymuunmuassaMasto-kiertueellasekähankkeenverkkosivuillajajulkaisuissa.

Työuranuurtaja-menetelmäon16tunninintensiivinenryhmä,jollavahvistetaantyöuranhallintaa,selviytymisenvoimavarojajamielenterve-yttä.Menetelmäänliittyvätohjaajanopasjaosallistujantyökirjajulkais-tiinvuonna2008(Vuoriym.2008aja2008b).Työterveyslaitosvastaaniinmenetelmäjulkaisujenlevityksestäkuinohjaajienkoulutuksestakin.

Työuranuurtajaonvahvistanutosallistuneidenvalmistautuneisuuttatyöuranhallintaan.Vuonna2009valmistuneentutkimuksenmukaanmyöstyöhönliittyvättavoitteetlisääntyivätryhmäänosallistumisenjälkeen:ihmisetkiinnostuivatomanajanhallinnankehittämisestäjatyötehtävienvaihdosta,jaosanäkiyrittäjyydenmahdollisuutena.Seit-semänkuukaudenseurannantuloksetosoittivat,ettäryhmäläistenma-sennusoireetvähenivätjatyönimukasvoi.Tämäolimerkittävääerityi-sestiniille,joillatutkimuksenalkukyselyssäolitodettumasennusriski.Myönteisetmielenterveysvaikutuksetnäkyiväterityisestialle50-vuoti-ailla;puolentoistavuodenpitkittäisseurannassaneolivatyhämerkitseviäriskiryhmissä.

Tuura-ohjaajiaonvuoden2010loppuunmennessäkoulutettuTyö-terveyslaitoksessakaikkiaan129.Heistä68onkoulutettutyöhallintoon,etupäässäTE-keskuksiinmaanlaajuisesti.YksityiselläpuolellaonpilotoitumenestyksekkäästimyösnuortenTuura-ryhmiä.

33

4.1.5 Tietoa masennusperusteisesta työkyvyttömyydestä eri ammateissa

Työssäjatkamisentukemiseksitarvitaantietoatyökyvyttömyydestäeriam-mateissa.OsanaMasto-hankettatoteutettiinKuntoutussäätiönjaEläketur-vakeskuksen”AmmattiryhmittäinentyökyvyttömyysSuomessa1997−2006”-tutkimus(osahanke 2.1.4).

Tutkimuksentavoitteenaolituottaatietoaammattiryhmittäisestätyö-kyvyttömyyseläkkeellesiirtymisestäjaavatakeskusteluahavaittujenam-mattiryhmittäisten erojen taustalla olevista tekijöistä ja mahdollisistajatkotoimista.Ammattiryhmittäistenerojenymmärtäminenvoiauttaatyö-kyvyttömyydenongelmienpaikantamisessajatyökyvyttömyydenehkäisy-keinojenlöytämisessä.

TutkimuksenaineistonaoliTilastokeskuksentyössäkäyntitilastonpit-kittäisaineistostapoimittu10prosentinväestöotosperusvuodelta2000.Poiminnanperusteellamuodostettiinpaneeliaineistovuosilta1988−2006.AineistoonoliTilastokeskuksessayhdistettyEläketurvakeskukseneläkere-kisteritietojavuosilta1997–2006.Rekisteriaineistoonsisältyi272000iältään30−64-vuotiastahenkilöä.

Aineistossaoli465ammattinimikettä,joistamuodostettiin80ammat-tiryhmää.Lisäksikäytettiinjakoakahteenryhmään,asiantuntija-jatyön-tekijäammatteihin.Asiantuntija-ammatteihinkuuluivatjohtajat,ylemmätvirkamiehet,erityisasiantuntijat jaasiantuntijat.Muutammatit luettiintyöntekijäammatteihin.

Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet -osaraportti

Tutkimuksenosaraportti(Pensola&Gould:Ammatitjamasennusperustei-settyökyvyttömyyseläkkeet.ETK:nkeskustelualoitteita2009:7)julkaistiinETK:nverkkosivuillasyksyllä2009.JulkistamistilaisuudenyhteydessäMasto-hankejärjestitoimittajillesuunnatunasiantuntijaseminaarin.

Osaraportissatarkasteltiinmasennusperusteistentyökyvyttömyyseläk-keidenalkavuuttaeriammattiryhmissävuosina1997−2006.Masennukseenperustuviaeläkkeitäalkoinaisillakeskimäärin22jamiehillä16kymmentä-tuhattahenkilövuottakohden.

Keskeisiä tuloksiaNaistenammattiryhmistämasennusperusteisiaeläkkeitäalkoienitenajo-neuvonkuljettajilla,varastotyöntekijöillä,lehdenjakajillajapuhelinmyyjillä,puutarhatyöntekijöilläjalomittajilla,esimiehilläjajohtajilla,siivoojilla,kas-sanhoitajilla,sairaanhoitajillasekäperus-jalähihoitajilla(kuvio5).

34

0 50 100 150 200 250

ajoneuvonkuljettajatvarastotyöntekijät, rahdinkäsittelijät

lehdenjakajat, lähetit, puhelinmyyjät ym.myymälöiden ym. esimiehet

puutarhatyöntekijät ja lomittajatravintola- ja suurtalousesimiehet

johtajatsiivoojat, sairaala- ja keittiöapulaiset

kassanhoitajat, vakuutusvirkailijatsairaanhoitajat

perus- ja lähihoitajat ym.

Masennus

1)

1) Masennusperusteisten eläkkeiden keskimääräinen alkavuus

2) Kaikkien työkyvyttömyyseläkkeiden keskimääräinen alkavuus

2)

Muut mielenterveyden häiriöt

Muut sairaudet

Kuvio 5. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus ammattiryhmissä, joissa masennukseen perustuvia eläkkeitä alkoi paljon, naisetLähde: Pensola ja Gould 2009

Vastaavastimiestensuurimmanalkavuudenammattejaolivatmuunmu-assafysioterapeutit,sosiaalityöntekijät,perus-jalähihoitajat,virastojenjalaitostenasiantuntijat,maa-javesirakennusalanavustavattyöntekijät,pape-riteollisuustyöntekijät,meri-jalentoliikenteenpäälliköt,maalarit,varaston-hoitajat,puutarhatyöntekijätjalomittajat,veturinkuljettajat,toimittajatjavarastotyöntekijät(kuvio6).

0 50 100 150 200 250 300

fysioterapeutit, kuntohoitajat

sosiaalityöntekijät

perus- ja lähihoitajat ym.

virastojen ja laitosten asiantuntijat

maa- ja vesirakenn. avustavat työntekijät

paperiteollisuustyöntekijät

meri- ja lentoliikenteen päälliköt ym.

maalarit

varastonhoitajat ja postinkäsittelijät

teolliset ompelijat ym.

puutarhatyöntekijät ja lomittajat

kaivostyöntekijät, kivenhakkaajat

veturinkuljettajat

toimittajat, taiteilijat

varastotyöntekijät, rahdinkäsittelijät

Masennus

Muut mielenterveyden häiriöt

Muut sairaudet

1)

1) Masennusperusteisten eläkkeiden keskimääräinen alkavuus

2) Kaikkien työkyvyttömyyseläkkeiden keskimääräinen alkavuus

2)

Kuvio 6. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus ammattiryhmissä, joissa masennukseen perustuvia eläkkeitä alkoi paljon, miehetLähde: Pensola ja Gould 2009

35

Naistenviidestähenkilömäärältäänsuurimmastaammatistaneljässäalkoikeskimääräistäenemmänmasennusperusteisiaeläkkeitä.Monissanaisval-taisissaihmissuhdeammateissaalkavuusolimolemmillasukupuolillakeski-määräistäsuurempi.

Asiantuntija-ammateissamasennusolisuhteellisestimerkittävämpieläk-keenperustekuinmuutsairaudet.Työntekijäammateissamyösmuutsairau-detolivatuseintyökyvyttömyydensyynäjatyökyvyttömyyseläkkeitäalkoikaikkiaanpaljon.

Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet − masennukseen, muihin mielenterveyden häiriöihin sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat eläkkeet

Tutkimuksenloppuraportissaselviteltiinmasennustilanlisäksimyösmuihinmielenterveydenhäiriöihinsekätuki-jaliikuntaelintensairauksiinperustuviaeläkkeitä.Loppuraportti(Pensola,Gould&Polvinen:Ammatitjatyöky-vyttömyyseläkkeet:Masennukseen,muihinmielenterveydenhäiriöihinsekätuki-jaliikuntaelintensairauksiinperustuvateläkkeet.STM:nselvityksiä2010:16)julkaistiinkesällä2010.Masennustilojenyhteydessätarkasteltiinmyöstyöttömyydenjasiviilisäädynyhteyttätyökyvyttömyyseläkealkavuudenammattiryhmittäisiineroihin.

Masto-hankejärjestitutkimuksenteemaanliittyenkesäkuussa2010asian-tuntijaseminaarin,jossakeskusteltiinalustustenjakommenttipuheenvuorojenpohjaltatutkimuksentuloksistajatyökykyätukevistatoimenpiteistä.Tutki-muksentuloksiapohdittiinmyöstyöeläkejärjestelmänjatyöterveyshuollonasiantuntijoidenkanssajärjestetyissätyökokouksissa.

Keskeisiä tuloksiaTyökyvyttömyyseläkkeidenalkavuusolikokoseurantajaksonajansuurempityöntekijäammateissakuinasiantuntija-ammateissa(kuvio7).Jostyökyvyt-tömyyseläkkeidenalkavuusvähenisiasiantuntija-ammattientasolle,työky-vyttömyyseläkkeidenalkavuuspienenisi38prosenttia.

36

20

0

40

60

80

100

120

140

160

1997

Miehet, työntekijäMiehet, asiantuntija

Naiset, työntekijäNaiset, asiantuntija

eläkkeitä / 10 000 henkilövuotta

2000 2003 2006

Kuvio 7. Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus työntekijä- ja asiantuntija-ammateissa 1997−2006, 30−64-vuotiaat naiset ja miehetLähde: Pensola, Gould ja Polvinen 2010

Suurimmantyökyvyttömyyseläkealkavuudenammatitolivatsekänaisillaettämiehillämaa-javesirakennusalanavustavattyöntekijätsekäpuutarha-työntekijätjalomittajat.Miestenammattiryhmissäerittäinsuurieläkealka-vuusolimyösrakennusviimeistely-jaaputyöntekijöilläjanaisillasiivoojillasekäsairaala-jakeittiöapulaisilla.

Mielenterveydenhäiriöihinperustuviaeläkkeitäalkoieniten58–64-vuo-tiailleasiantuntija-ammateissatoimivillenaisille.Heillämasennukseenpe-rustuvateläkkeetkattoivatyli70prosenttiakokomielenterveydenhäiriöidensairausryhmäneläkkeistä.Nuoremmassaikäryhmässä,30–49-vuotiailla,am-mattiryhmienkeskimääräistäsuurempimielenterveyssyihinperustuvaeläke-alkavuusliittyierityisestiskitsofreniaanjamuihinpsykooseihinjamiehillälisäksipäihteidenaiheuttamiinhäiriöihin.

Työntekijä-jaasiantuntija-ammattieneläkealkavuuserotkorostuivattu-le-sairauksissa.Tähänsairausryhmäänperustuviaeläkkeitäalkoityönteki-jäammateissaläheskolmekertaaenemmänkuinasiantuntija-ammateissa.Mielenterveydenhäiriöihinjaetenkinmasennukseenperustuvissaeläkkeis-sätyöntekijä-jaasiantuntija-ammattienväliseterotolivatpienempiäkuintule-sairauksiinperustuvissaeläkkeissäja55ikävuodenjälkeenerotolivatpäinvastaisia:asiantuntija-ammateissaeläkealkavuusolisuurempikuintyön-tekijäammateissa(kuvio8).

37

0

50

100

150

200

250

30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63

Miehet, työntekijä Naiset, työntekijäMiehet, asiantuntija Naiset, asiantuntija

eläkkeitä/10 000 henkilövuotta

Tule-sairaudet Masennus

Kuvio 8. Tule-sairauksiin tai masennukseen perustuvien eläkkeiden alkavuus työntekijä- ja asiantun-tija-ammateissa iän mukaanLähde: Pensola, Gould ja Polvinen 2010

Masennukseenperustuviaeläkkeitäalkoisamanammattialaryhmänsi-sälläpääsääntöisestienemmännaisillekuinmiehille.Masennusperusteisteneläkkeidenalkavuusolisuurimm.naiskuljettajilla,-johtajillajamyymälöi-dennaisesimiehilläsekävirastojenjalaitostenasiantuntijamiehillä.Monissasuurenmasennusperusteiseneläkealkavuudenammateissatyökyvyttömyys-eläkkeitäalkoikokonaisuudessaanvähän.

Avio-jaavoliitossaolevillealkoimasennukseenperustuviaeläkkeitälä-hesyhtävähäntyöntekijä-jaasiantuntija-ammateissa.Työntekijäammateissatyöttömyysennenmasennusperusteistaeläkettäoliyleistä.Asiantuntija-am-mateissatyöttömyyseiliittynytmasennusperusteisiineläkkeisiin.

Osatyökyvyttömyyseläkkeidenalkavuusolisuurempinaisillakuinmie-hillä.Suurinosatyökyvyttömyyseläkkeenalkavuusolijulkisensektorinam-mattiryhmissä,kutenhoitoalallasekäsiivous-jakiinteistönhoitotyössä(kuvio9).Osatyökyvyttömyyseläkkeissäkorostuivattule-sairaudet,määräaikaisissakuntoutustuissamielenterveydenhäiriöt.

38

0 50 100 150 200

ajoneuvon- ja veturinkuljettajatopettajat

hienomekaanikot, käsityöläiset ym.poliisit, vartijat ym.

teolliset valmistajat, ompelijat ym.johtajat ym.

erityisasiantuntijat

maatalousyrittäjät, kaivostyöntekijät ym.ravintolatyöntekijät ym.

kirvesmiehet, maalarit ym.sairaanhoitajat, fysioterapeutit ym.

siivoojat, kiinteistöhuoltomiehet ym.lastentarhanopettajat

perus-, lähi- ja kodinhoitajat ym.

Osatyökyvyttömyyseläke Täysi eläke

22

281325

1314

14

17119

5

9156

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus (%)

keskim.alkavuus

eläkkeitä/10 000 henkilövuotta

Kuvio 9. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden alkavuus ammattiryhmittäin naisilla (suurimman ja pienim-män alkavuuden ammattiryhmät)Lähde: Pensola, Gould ja Polvinen 2010

YhteenvetoaTutkimuksenyksikeskeisistätuloksistaolityöntekijä-jaasiantuntija-ammatti-envälinenerotyökyvyttömyyseläkkeidenalkavuudessa.Työntekijäammateissa alkavuus oli lähes kaksinkertaista asiantuntija-ammatteihin verrattuna.

Ammattiryhmittäiseneroteläkkeidenalkavuudessavoivatliittyämo-niineritaustatekijöihin.Raportissatodettiin,ettäkyseessäsaattavatollaesimerkiksierotsairauksienyleisyydessäeriammateissa.Kysevoimyösollatyötehtävienerilaisistakuormitus-javoimavaratekijöistäsekäeroistatyö-hyvinvointitoiminnassa,varhaisentuenkäytännöissäsekätyösuojelussajatyöterveyshuollossa.Ammattiryhmittäiseterottyökyvyttömyydenalkavuu-dessasaattavatliittyämyöstyöttömyyteenjatyöttömyysetuuksienkäyttöön.Ammattiryhmienvälilläonerojamyösmuideneläkemuotojenkäytössä.

Masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli yleistä työntekijäammattien lisäksi myös monissa asiantuntija-ammateissa. Monettyönhenkiseenkuormitukseenliittyvättekijätsaattavatkinheijastuamasennus-perusteiseeneläkealkavuuteen.

Masennusperusteisteneläkkeidenalkavuudessaoliselkeämpierosuku-puolenkuintyöntekijä-jaasiantuntija-ammattijaonperusteella.Sekä työnte-kijä- että asiantuntijanaisten masennusperusteinen eläkealkavuus oli suurempaa kuin kummankaan ryhmän miesten.

Työkyvyttömyydenehkäisemiseksityökuormituksenoptimoinninjatyönvoimavaratekijöidenlisäämisenohellatärkeääonvarhainenjatehokashoitosekämonipuolinenlääkinnällinenjaammatillinenkuntoutus.

Ammattiryhmienväliseterotosoittivatmyös,ettätyökyvynrajoittumiseneitarvitsejohtaakokoaikaiselletyökyvyttömyyseläkkeelle.Osatyökyvyttö-myyseläkkeidenkäytönkasvujulkisensektorinnaisillaosoitti,ettämyösosittaintyökykyistentyöpanosonmahdollistaottaakäyttöön.

39

4.1.6 Tukea yksinyrittäjien ja maatalousyrittäjien työkyvylleMonillatyöpaikoillaonolemassatyökyvyntukemiseksihyviätoimintamalle-ja,joitapitäävoimallisestiviedämyösarkisiksikäytännöiksi.Omakysymyk-sensäonyksinyrittäjienjamaatalousyrittäjientyökyvyntukeminen.Heilläeioletyöyhteisöäjaesimiestä,jokahuolehtisityökyvynjohtamisesta.MyöställäsektorillaetsittiinMasto-hankkeessahyviäkäytäntöjä.PäävastuutahonaosahankkeessaoliTyöterveyslaitos(osahanke 1.2.2).

Asiantuntijaseminaareja ja työkokouksia

Masto-hankejärjestivuonna2009tilanteenkartoittamiseksialuksikaksiasiantuntijaseminaaria,joidentavoitteenaolikootatietoamaatalousyrittä-jienjayksinyrittäjientyökyvynvarhaisentuenkäytännöistäjameneilläänolevistakehittämishankkeista.Asiantuntijaseminaareissa(1/2009ja5/2009)esiteltiinmuunmuassaTyöterveyslaitoksenSYTY-hankettajaSTEP-työkalujasekäpienyrittäjienjamaatalousyrittäjientyöterveyshuollonjavarhaisentuenkäytäntöjä.

Toimintaajatkettiinsittemminkahdessaryhmässäpienryhmätyöskentely-nä.YksinyrittäjiäkoskeneenalaryhmäntyökokouksiinosallistuiTyöterveyslai-toksen,SuomenYrittäjien,YrittäjänaistenKeskusliiton,Naisyrittäjyyskeskusry:n,KuntoutussäätiönjaSuomenMielenterveysseuranedustajia.Maatalous-yrittäjiäkoskeneenalaryhmäntoiminnassaolimukanaTyöterveyslaitoksen,MTK:n,MelansekäProAgrianedustajia.MolemmissaryhmissäolimukanalisäksiMasto-hankkeenedustajiasekämuitaSTM:nvirkamiehiä.

Pienyrittäjiäkoskeneessaryhmässätehtävänäolihahmottaaolemassaole-viapalveluja,toimijoitajaverkostojasekäkeinoja(myösuusia)yrittäjientyö-kyvynvarhaiseksitukemiseksijamasennuksenehkäisemiseksi.Työkokouk-sissakartoitettiinkeskeisiätoimijoitajapalvelujayrityksenelämänkaarella:yrittäjyyden/yrityksenalkuvaihe,yrityksentoimintavakiintunut,merkkejähäiriöistä.

Merkittävinätoimijoinanousivatesiinmm.ELYt,uusyrityskeskukset(ta-voittavatnykyisinsuurenosanuusistayrittäjistä)jayrittäjäjärjestöt.Tärkeiksitoimijoiksitodettiinmyöstilitoimistot,kirjanpitäjät,verottajajavakuutus-yhtiöt.Työterveyshuoltoonyrittäjistäkuuluuvain7-33prosenttia,muttakiinnostustatyöterveyshuoltoonliittymiseenkuitenkinolisi.Keskeinenky-symyson,mitentyöterveyshuoltotoimii.Vastaakoseyrittäjientarpeitajaollaankoyksinyrittäjientarpeitavastaaviatyöterveyshuoltopalvelujavalmiitakehittämään?

Maatalousyrittäjiäkoskeneenalaryhmäntyökokouksissaolivatesillämuunmuassakoulutukseen,neuvontaan,työterveyshuoltoonjalomitukseenliit-tyvätkysymykset.Työterveyshuollonosaltaesilläolivatmm.masennuksenseulontakäytännötjaryhmämuotoisetdepressiokoulutennaltaehkäisyntu-kena.Työterveyshuollonprotokollaankuuluvattilakäynnitjaterveystarkas-tukset.Työterveyshuollontarjoamanvarhaisentuenhaasteenaon,mitensaadakontaktimaatalousyrittäjiin;noin40prosenttiaMYEL-vakuutetuista

40

maatalousyrittäjistäkuuluutyöterveyshuoltoon.Varhaistatukeavoityö-terveyshuollonohellatarjotamyösesim.MaaseuduntukihenkilöverkkotaiProAgrian”Voimavarariihi”-tuote(esim.sukupolvenvaihdostilanteissa,kuntehdääninvestointeja).

Tietokortit yrittäjien hyvinvoinnin ja työkyvyn tueksi

TyöterveyslaitoslaatiasiantuntijatapaamistenpohjaltayhdessäSuomenYrit-täjien,KuntoutussäätiönjaSuomenMielenterveysseurankanssatietokortinyrittäjientyökyvyntueksi.VastaavastiMelanjaMTK:nkanssalaadittiintietokorttimaatalousyrittäjientyökyvyntueksi.Niissäkerrotaan,mistäyrit-täjäsaaapuahyvinvoinninjatyökyvynylläpitoon.Tietokorteissayrittäjientyökykyäjasiihenvaikuttaviaosa-alueitahavainnollistetaantalokuvanavulla.Talonkerroksetmuodostuvatterveydestäjatoimintakyvystä,osaamisesta,arvoista,asenteistajamotivaatiostasekätyöstä.TietokortitonjulkaistuTyö-terveyslaitoksenverkkosivuillaosoitteessawww.ttl.fi/fi/tietokortit.

Ohjeita maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon

Maatalousyrittäjientyöterveyshuollossaonkiinnitettyjopitkäänhuomiotaasiakkaidenhenkiseenhyvinvointiin.Maataloudennopearakennemuutosjataloudellisetpaineetovataiheuttaneetsekätutkimustiedonettätyöterveys-huollonammattihenkilöidenviestienmukaanentistänäkyvämpiähenkisenhyvinvoinninongelmia.Yhäenemmänpuhutaantyössäjaksamisesta.Am-mattihenkilötovattoivoneetkeinojaasiakkaidensaauttamiseen.

Asiantuntijaseminaarienjamaatalousyrittäjiäkoskeneenalaryhmänkoko-ustenmateriaaliahyödynnettiinmyöslaadittaessa”Masennuksenhyvähoi-tokäytäntötyöterveyshuollossa”-oppimateriaalia.Työterveyslaitoksellaval-misteltuoppimateriaaliontarkoitettuterveydenhuollonammattihenkilöille.

Työterveyshuollonammattihenkilöidentäydennyskoulutuksissajatyöter-veyshuoltojenneuvonnassasuositellaanmaatalousyrittäjientyöterveyshuol-toontyöuupumuksen,masennuksenjaalkoholinkäytönseulontaatyökykyähaittaavienongelmienvarhaiseksitunnistamiseksi.Työuupumuksentun-nistamiseensuositellaanBergenBurnoutIndicator15-kyselymenetelmää(BBI-15).RiskijuomistajaalkoholikäyttöjenvarhaisiamerkkejäkartoitetaanAUDIT-testillä.Masennustaseulotaankahdenkysymyksenseulallajatar-vittaessaBeckDepressionInventory21-kyselyllä(BDI-21).Tunnistami-senlisäksityöterveyshuolloilleannetaantietoaasiakkaidenjatkohoito-jatukimahdollisuuksista.

Maatalousyrittäjientyöterveyshuollonkeskusyksikössä(Mytky)käynnissäolevassaHAASTE-hankkeessakerätäänasiakkaidensekätyöterveyshuollonhenkilökunnankokemuksiaBBI-15jaAudit-kyselyjenkäytettävyydestämaa-talousyrittäjientyöterveyshuollossa.

41

Koulutusta maatalousyrittäjien hyvinvoinnin ja työkyvyn tueksi

MelaosallistuiMasto-hankkeeseenjärjestämällämyöskaksilaajaakoulutus-kiertuettahankkeenaikana.

Ensimmäinenkoulutuskiertuetoteutuikesäkuun2009jahelmikuun2010välillä.MTK-tuottajaliitotjaMelajärjestivätMasto-hankkeentavoitteitatu-kevanyhteishankkeen,jonkatarkoituksenaolitarttuaerityisestihyvinvoin-ninongelmiin.Sekoskimaatalousyrittäjiensidosryhmiä,jotkaomallatoi-minnallaanvoivatmerkittävästivaikuttaamaatalousyrittäjienhyvinvointiin.Tarkoitusolipohtia,mitentilallaasioivavoisiottaapuheeksihavaitsemiaanongelmiajakukavoiniihinpuuttua.

”Kuntilallaeivoidahyvin–Mitenotanpuheeksivaikeanasian?”-tee-mapäiviäpidettiinyhteensä15ympäriSuomea.Tilaisuuksiinosallistuiyli1000maatalousyrittäjänyhteistyökumppania,muunmuassatyöterveyshoi-tajia,eläinlääkäreitä,ProAgrianneuvojia,Mela-asiamiehiä,tukitarkastajiajalomittajia.Joillakinpaikkakunnillamukaanpääsivätlisäksipankinjohtajat,verovirkailijat,seminologitjalomittajat.Keskustelujakäytiinerityisestityössäjaksamisesta,masennuksesta,parisuhdekysymyksistäsekäsukupolvenvaih-dokseenliittyvistäongelmista.Koulutukseenkuuluimyösryhmätyösken-telyä.Ohjelmassakäytiinläpipuheeksiottamisenmalliajalainsäädännönvelvoitteita.Apukeinoistanousivatesiinmm.Voimavarariihi,Maaseuduntukihenkilöverkkojakriisikeskukset.Palautekoulutuksistaolivarsinmyön-teistä.Saatujenpalautteidenkeskiarvooliseuraava:sisältö4.4,kesto4.3,hyödyllisyys4.5,kouluttaja4.8.

ToisenkoulutuskiertueenMela,MTK-liitotjaTyöterveyslaitos(Mytky)järjestivätyhteistyössä.Tilaisuudetolitarkoitettumaatalousyrittäjientyöter-veyshuollonyhteistyöryhmänjalomituksenyhteistoimintaryhmänjäsenille.Lisäksikoulutuksiinosallistuituottajayhdistystensosiaalivastaavia,Mela-asiamiehiäjamuutamiatukihenkilöitä.Koulutustentavoitteenaoliaktivoidatyöterveyshuollonyhteistyöryhmiätoimimaanjakeskustelemaantoiminnansekäyhteistyönkehittämisestä.Lisäksijaettiinajankohtaistatietoamaata-lousyrittäjiensosiaaliturvastajasiihenliittyvistämuutoksista.MyösMasto-hankkeenteematjaverkkokyselyolivatesillä.Koulutustilaisuudetjärjestettiinmarraskuussa2010suomenkielisillejatammikuussa2011ruotsinkielisille.Suomenkielisiätilaisuuksiaolikaikkiaankuusijaruotsinkielisiäyksi.Osal-listujiaoliyhteensä525.

Verkkokysely maatalous- ja maaseutuyrittäjille työkykyyn vaikuttavista tekijöistä

Tietoamaatalous-jamaaseutuyrittäjientyökykyynvaikuttavistaasioistakerättiinverkkohaastattelullaosanaMastDo-kampanjaatalvella2010−2011(osahanke 4.2.1).Samallaheräteltiinvastaajatpohtimaanomaatyöhyvinvoin-tiaan.Tuloksiaontarkoitushyödyntäämaaseudunyrittäjientyöhyvinvoinninkehittämisessä.

42

KyselynteettiMasto-hankeyhteistyössäMTK:njaMelankanssa.Ruotsin-kielistäversiotamarkkinoitiinyhdessäruotsinkielisenmaataloustuottajienkes-kusliitonSLC:nkanssa.Yhteenvetotuloksistaonajalta20.10.2010−10.1.2011(kuvio10).

Tutkimusajankohtanaverkkohaastattelussaoli924osallistujaa,joistasuo-menkieliseentutkimukseenosallistui865jaruotsinkieliseen59.Osallistujillaolimyösmahdollisuustilatalyhytyhteenvetotuloksista.Yhteistyökumppani-naverkkohaastatteluntoteutuksessaoliFountainParkOy.

Verkkohaastattelurakentuikolmestateemasta:� Arjenvoimavarat:”Mikätuovoimiaarkeesi?”� Arjenuhat:”Mikäviearjenvoimavaroja?”� TyöterveyshuoltojaMaaseuduntukihenkilöverkko

Ensinnävastaajiapyydettiinpohtimaanarjenvoimavarojajatoiseksiarjenuhkia.Kolmanneksiosallistujiltakysyttiintyöterveyshuoltoonjatukiverk-koonliittyviäkysymyksiä.Kahdenensimmäisenteemankäsittelyssäkäytet-tiinluovaainnovointitekniikkaa,jossavastaajatpääsivätmyösarvioimaanmuidenantamienvastaustenmerkitystäitselleen.

Useimmatvastaajatnimesivätuseitavoimiatuoviajavoimiavieviäasioita.Voimiaarkeentuoviksivastaajatnostivatuseimminparisuhteenjaperheen.Toiseksihenostivattarpeenvapaa-aikaaneliharrastuksiinjalomaan.Kolman-neksinousionnistumisenilo.Työhönantoivoimiase,ettävoiitsevaikuttaatyötapaanjatuloksiin.

Arjenvoimavarojaveivättaloudellisethuolet,epävarmuustulevasta,sai-raudetjapaperisota.Myöstyömääräjakiireleimasivatarkeajalisäsivätvoi-mattomuudentunnetta.Erityisestivoimiavievissänäkemyksissäongelmatnäyttivätkasautuvan,jakaikkivaikuttikaikkeen.Taloudellisethuoletjavai-keastiennakoitavatulevaisuusvoivatheijastuaparisuhteeseenjajaksamiseen.Avainkäsitteeksinousijaksaminenjasiitähuolehtiminen.

KaksivastaajaakolmestakuuluuMaatalousyrittäjientyöterveyshuollonpiiriin.Työterveyshuoltoonkuulumattomatilmoittivatsyiksimm.sivutoi-misuudenjaterveyshuollonsaamisenpäätoimenkautta,tietämättömyydentaityöterveyshuollonhyödyttömäksikokemisen.

Lähiomaistenjaystävienapuunluotettiinenitenjosomatyökykyalentuisiniin,etteiasianomainenitsesitähuomaa.

Suomenkielisistävastaajista82%tiesitaiolikuullutMaaseuduntukihen-kilöverkosta,muttaheistävain2%olikäyttänytverkonpalveluita.Ruotsin-kielisistä68%tiesitaiolikuulluttukihenkilöverkostonolemassaolosta,muttayksikäänvastaajistaeiollutpalvelujakäyttänyt.

43

Kuinka kehittää maaseudun yrittäjien työkykyä?

Jaksamisen tukeminen eri keinoin:

Tuo voimia arkeen

- Läheiset ihmissuhteet kunnossa- Työn ja vapaa-ajan erottaminen- Onnistuminen työssä (oman työn jäljen näkeminen)

- Tunne työn hallinnasta ja mielekkyydestä- Luonnonläheisyys- Riittävä uni ja lepo- Riittävä toimeentulo

Vie arjen voimavaroja

- Taloudelliset huolet- Epävarmuus tulevasta- Työn määrä ja sitovuus- Sairaudet ja sairauksien pelko- Epäonnistumisten pelko- Vastuu- Alan ja oman työn arvostuksen puute

1. Ammattimaisen yrittäjyyden tukeminen2. Hallinnan tunteen kasvattaminen3. Varamies- ja lomittamis- järjestelyt4. Räätälöity työkyvyn ylläpito-ohjelma5. Yksilöllisempiä työterveys- huoltopalveluita6. Tukihenkilöstöverkoston apu käyttöön

Kuvio 10. Yhteenveto maaseudun yrittäjien työkykyyn vaikuttavista asioista ja kehitysehdotuksia jaksamisen tukemisestaLähde: Fountain Park Oy:n raportti 2011

4.2 TYÖTERVEYSHUOLLOILLE TOIMINTAMALLEJA JA TYÖKALUJA

Työterveyshuollontehtäviinkuuluukeskeisestityökyvyntukeminen,työhön liittyvien sairauksienvarhainentunnistaminenjatoimenpiteidenkäynnistä-minenterveydenjatyökyvynturvaamiseksi.

Hyväntyöterveyshuoltokäytännönmukainentyöterveyspainotteinensai-raanhoitoonosatyökyvyttömyydenehkäisyä.Työkyvynylläpitoonyhteis-kunnantyöterveyshuolloilletällähetkelläasettamatärkeätehtäväpyrittäessäpidentämääntyöuria.

Masto-hankkeenkäynnistyessätiedettiin,ettämasennuksenhoidossaonpuutteita.Työterveyshuoltoonavainasemassatyössäkäyvienmasennuksenvarhaisessatunnistamisessa,hoidonaloituksessajanäihinliittyenmyöstyössäjatkamisentukemisessa.YksikeskeinenMasto-hankkeeseenliittyväkoko-naisuusolikintyöterveyshuollontoiminnankehittäminen(osahanke 3.1.1).Tämänasiansuhteentoimintaeteniportaittain(kuvio11).

4.2.1 Näyttöön perustuva suositus TerveysporttiinHankkeenyhteydessälaadittiinensintyöterveyshuolloilletutkimusnäyttöönperustuvasuositusdepressionehkäisyä,hoitoajakuntoutustavarten.Suo-situsjulkaistiinvuonna2008sähköisestiTerveysportissa,jossaseonasian-tuntijoidenhelpostisaatavilla.Siinäkäsitelläändepressionennaltaehkäisyä,seulontaa,diagnosointia,hoitokäytäntöjäjauusiutumisenehkäisyätyöter-veyshuollossa.Sisältöönkuuluumyösdepressiopotilaantyö-jatoimintakyvyntukeminensekätyöterveyshuollon,muunperusterveydenhuollonjaerikois-sairaanhoidontyönjakojayhteistyö.Suosituspäivitettiin1/2009(Pirkola,Honkonen,Pasternackym.Työterveyshuollonhyvätkäytännöt:Depressio.Duodecim/Terveysportti,Työterveyslaitos2009).

44

Suosituksenkeskeistäsanomaa:� Masennustilatpitäisiennaltaehkäistätaitunnistaajahoitaamahdollisim-

manvarhain;oikea-aikaisellajamonipuolisellahoidollajakuntoutuksellavoidaantukeatyö-jatoimintakykyä.

� Työterveyshuollossamasennustilanhoitoonkuuluuperusteellinenalku-selvitys,lääkehoidontarpeenarviointi,säännöllinenseurantajatilantee-seensoveltuvapsykososiaalinentuki.

� Työterveyshuollonjatyöpaikanvälistätiivistäyhteistyötätarvitaanma-sennuksenehkäisyssä,masennuspotilaantyökyvynarviossajatyössäjat-kamisentukitoimissa.

� Josmasennuksestatoipuvatyöntekijäeikykeneentisiintehtäviinsä,voi-daanmahdollisistatyöhönpaluutatukevistatilapäisistätaipysyvistätyöjärjestelyistäsopiatyöterveysneuvottelussa.

� Työterveyshuollon,muunperusterveydenhuollon jaerikoissairaan-hoidon työnjako ja yhteistyö parantavat masennuspotilaan hoidontuloksellisuutta.

Työterveyshuollonhyvät käytännöt:

Depressio -Terveysportti

Virtuaaliyliopiston jaMasto-hankkeen verkkosivut

Käytäntöjen implementointi työterveyshuoltoon: Järvenpää- ja ToMaHok-hankkeet

Masennuksen hoitotyöterveyshuollossa.Työkaluja ja toiminta-

malleja -opaskirja

Alueellisetkoulutustilaisuudet

I vuonna 2008II vuonna 2009III vuonna 2010

Kentän toimijoidenkuuleminenkevät 2008

Sähköinen kyselytyöterveyshuollon

toimijoille

Ennakkokyselykoulutukseenosallistujille

Viivästetty kyselykoulutukseenosallistujille

Kuvio 11. Näyttöön perustuvien hyvien käytäntöjen interaktiivinen implementointi työterveyshuoltoon

4.2.2 Alueelliset koulutustilaisuudet osana suosituksen jalkauttamista

”Työterveyshuollonhyvätkäytännöt:Depressio”-suosituksenjalkauttami-seentähtäävävaltakunnallinenkoulutustoteutui2008−2010STM:ntuellakuudellaeripaikkakunnalla.Osallistujiaolikaikkiaanrunsaat1700.

Ensimmäinenosio"Masennuksenhyvähoitokäytäntötyöterveyslääkärinjapsykiatrinyhteistyönä"toteutuisyksyllä2008työterveyslääkäreidenjapsykiatrienyhteisenäkoulutuksena(osallistujianoin450).Tavoitteenaolinäyttöönperustuvanhoidonoppimisenlisäksiedistäävuoropuheluatyöter-veyslääkäreidenjapsykiatrienkesken.Tavoitteenaolimyössopiayhteistyö-käytännöistäerityisestikonsultaatioihin,työkykyarvioon,sairauspoissaolo-käytäntöihin,konsultaatioyhteistyöhönjatyöhönpaluuntukitoimiinliittyen.

45

Toinenosio"Varhainenjatehokashoitojatyössäjatkamisentukityö-terveyshuollontiiminyhteistyönä"toteutuisyksyllä2009.Kohderyhmänäolivattyöterveyshuollonammattilaisetjaasiantuntijat(osallistujianoin650).Tavoitteenaolitarjotavalmiuksiamoniammatilliseenmasennuksenhoidonkehittämiseenvaikuttavuudenlisäämiseksi.Toinentavoiteoliomaksuakog-nitiivinentyöotejakognitiivisiatyökalujapaikkaamaanpsykososiaalisentuentarjonnanjaosaamisenpuutettatyöterveyshuolloissa.

Kolmas,syksyn2010alueellinenkiertue"Henkinenhyvinvointityössä–varhaisentuenjatyöhönpaluunyhteistyökäytännöt"olisuunnattuesimiehille,henkilöstöhallinnon,työsuojelunjatyöterveyshuoltojenedustajille(osallis-tujiarunsaat600).

Jokaisessakoulutustilaisuudessaesiteltiinjakoottiinpaikallisiahyviäkäy-täntöjäjaettavaksimuillejaherättämäänkeskustelua.Lisäksivuosien2009ja2010kiertueillatehtiintyöpajaharjoituksiauusientyökalujenjatoimintamal-lienomaksumiseksi(kognitiivisettyökalut,varhainentukijatyöhönpaluuntuki).

Koulutusmateriaalia työterveyshuolloille

KoulutuskiertueidenmateriaaliakoottiinaineistopankkiinMasto-hankkeenverkkosivuille,jonnemyösTyöterveyslaitoksenvirtuaaliyliopistonverkkosi-vuiltajohdettiinlinkki(hankkeenpäätyttyämateriaalilöytyyosoitteestawww.stm.fi/seminaarit/Mastohanke).

Työterveyslaitosjulkaisilisäksikeväällä2010opaskirjan(TuiskujaRos-si:”Masennuksenhoitotyöterveyshuollossa–työkalujajatoimintamalleja”)suosituksenjalkauttamiseksi,masennuksenhoidonkehittämistarpeisiinjaopastamaanhyviinkäytäntöihin.Kirjatarjoaavalikoimankäytännönvälineitäjatoimintamallejasovellettavaksityöterveyshuoltoihintaiuusientoiminta-mallienraaka-aineiksierilaistentyöterveyshuoltojentarpeisiin.

Masennuksentuloksellisenhoidonvarmistamiseksikirjassanostetaanesillekolmemasennuksenhoitopolunkohtaa:

1.masennusriskinjamasennuksenvarhainentunnistaminenjatukitoimet2.perusteellinenalkukartoitusjaaktiivinenensivaiheenhoito,jokaperus-

tuujärjestelmälliseenhoitovasteenseurantaanjariittäväänpsykososiaa-liseentukeen

3.työkyvynarviointijatukeminenhoitopolunkaikissaerivaiheissa:tuettutyössäkäyminenjatyöhönpaluuovatkeskeinenosamasennuksenhoitoatyökuormituksenolleessaoikeinmitoitettu.

46

Keskeisiäyhteistyömallejamasennuspotilaantyökyvyntukemiseksiovat(TuiskujaRossi2010):

� tiivisyhteistyöjaselkeävastuunjakotyöterveyshuollontoimijoidenkesken

� työterveyshuollonyhteistyöesimiehenjatyöpaikankanssa:ennalta-ehkäisy,varhainentunnistaminenjatuki,työssäjatkamisenjatyö-hönpaluuntukitoimet

� oikeinajoitettupsykiatrinenkonsultaatiojatiivisyhteistyösairaus-poissaolojenkoordinoimisensäilyessätyöterveyshuollossa

Työterveyslaitoksenverkkosivuillajaetaankäyttöönkirjantyökalujawww.ttl.fi/masennuksenhoito.Jatkossakoulutuksetintegroidaanosaksinormaaliatyöterveyshuollontäydennyskoulutusohjelmaa.

4.2.3 Tietoa koulutustarpeista ja kehittämishaasteistaKenttäkysely työterveyshuollolle ja psykiatriselle erikoissairaanhoidolle

Työterveyslaitostekikeväällä2008elektronisenkyselytutkimuksen,jonkaavullakoottiintyöterveyshuolloiltajapsykiatrisestaerikoissairaanhoidostatietoakoulutustarpeistajamasennuksenhoidonkehittämishaasteista(921vastaajaa)osanakoulutuskiertuekokonaisuudensuunnittelua.

Keskeisinäongelminanousivatesillepsykososiaalisenhoidonsaatavuusjaosaaminentyöterveyshuolloissasekäpsykiatrinkonsultaatioyhteistyönsaatavuusjatiedonkulunkatkoksetsiinä(Rossi&Tuisku2009,Tuiskuym.2009).Yhteistyönpuutteennähtiinjohtavantyökyvyttömyydentarpeetto-maanpitkittymiseen.Molemmatosapuolettoivoivatlisääyhteistyötä.Myöstyöterveyspsykologienpalveluitatoivottiinvoitavanhyödyntääenemmän.Työterveyshoitajatkaipasivatselkeitätyökalujamasennuksenseulontaanjavuorovaikutuksellisentuentarjoamiseen(Virtanenym.2009).

Tietoa osaamisalueista koulutuskiertueelle osallistuvilta

Syksyn2008koulutuskiertueelleosallistuville(n=455)lähetettiinlisäksiky-selyennenkoulutustajasenjälkeen.Ennakkokyselyssätiedusteltiinneljänkeskeisenosaamisalueenhallintaa(hoitovasteenseuranta,psykososiaalinenhoito,työhönpaluuntukitoimetjajärjestelmällinenkonsultaatioyhteistyö)sekähyvienkäytäntöjentoteutusta.Siihenvastasi236henkilöä.

� Hoitovasteenjärjestelmällistäseurantaa(BDI)javasteenmukaistalää-kehoitoailmoittituntevansahyvin34prosenttia.Hoitovasteenjärjestel-mällinenseurantaoli37prosentillasäännöllisessäkäytössä.

� Psykososiaalisiahoitokeinojatyöterveyshuollossailmoittituntevansahy-vinvainkahdeksanprosenttiavastaajista.Psykososiaalisethoitokeinotolivat12prosentillasäännöllisessäkäytössä.

47

� Masennuspotilaanammatillisenkuntoutuksenmahdollisuudetjatyöhön-paluukäytännötilmoittituntevansahyvin23prosenttiavastaajista.Työ-hönpaluuntukitoimetolivatvain22prosentillasäännöllisessäkäytössä.

� Järjestelmällinenkonsultaatioyhteistyöjavastuunjakotyöterveyslääkärinjapsykiatrinvälilläolihyvintunnettuvain13prosentillavastaajista;säännöllisessäkäytössäjärjestelmällinenkonsultaatioyhteistyöolivain15prosentilla.

Keväällä2009toteutettuunviivästettyynkyselyynvastasi70koulutuk-seenosallistunutta.Heistä50prosenttiailmoittituntevansauudendepres-siosuosituksensiinämäärin,ettäsevaikuttaaheidäntyöhönsä.Suositukseenpohjautuvaan,käytännöntyökalujatarjoavaanopaskirjaanolitutustunut66prosenttia.Heistäsuurinosahyödynsisitätyössäänjaloputarvelivat,ettäsaattaisivathyödyntääsitä.

Seurantakyselyynvastanneista69prosenttiailmoittituntevansahyvinkaikkineljäkeskeistäosaamisaluetta(vasteenseuranta,psykososiaalinenhoito,työhönpaluuntukitoimetjajärjestelmällinenkonsultaatioyhteistyö)jasäännöllisessäkäytössäneolivat44prosentillavastanneista.Vain10pro-senttiailmoitti,ettäneeivätolleetkäytössä.

Kyselytutkimusten tuloksiahyödynnettiin koulutus- ja kehittämis-hankkeissajaniistätiedotettiinkansainvälisissäseminaareissajamonissalehtijulkaisuissa.

Palautetta koulutustilaisuuksista

Koulutustilaisuuksistasaatupalauteolimyönteistä,yleisarvosanaksiannettiinkeskimäärin4/5.Oppimistavoitteetraportoitiinpääsääntöisestisaavutetuiksi.Uusiaoivalluksiajakäyttökelpoisiaideoitasyntyiyleisönjaasiantuntijapa-neelienvälisissäkeskusteluissasekätyöpajoissa.Koulutusmateriaalista,työ-pajaharjoituksistajakäytännönesimerkeistätulierikseenhyvääpalautetta.Kielteinenpalautekoskilähinnäkeskustelullevaratunajanriittämättömyyttäjakiireentuntuamelkotiiviissäkoulutuspaketissa.

4.2.4 Kehittämishankkeet osana suosituksen jalkauttamistaJärvenpää-hanke

Työterveyslaitostoteuttivuosina2009−2010masennuksenhoidonkehittä-miseenliittyvänpilottihankkeenyhteistyössäJärvenpäänkaupunginja-työ-terveyshuollon,HyvinkäänsairaanhoitoalueenjaKevankanssahyvintuloksin(Rossiym.2010).

Työterveyshuoltokoulutettiinaluksitoimintamallinsisältöihin.Koulu-tusteemoinaolivat

1.seulontajaperusteellinenalkukartoitus2.kognitiivisettyökalut3.yhteistyökäytännöttyöpaikankanssaja4.konsultaatioyhteistyöerikoissairaanhoidonkanssa.

48

KolmanteenkoulutukseenosallistuimyösesimiehiäjaHR-henkilöstöä,neljänteenkonsultoivantahonpsykiatrianpoliklinikantyöryhmä.

Seulonnanjälkeenpilottiinosallistui17potilasta,joidenkeski-ikäoli45vuotta.Hoidonvarhainenvaihekäsittityypillisesti5−6käyntiätyöterveys-huollossajajatkoseuranta2−3käyntiäharvajaksoisemmin.Potilaatsaivattietoajaneuvontaasekäasianmukaistamielialalääkitystä.Myöskognitiivisiatyökalujahyödynnettiin.

Pilotissapsykiatrianjatyöterveyspsykologinkonsultaatiotsaatiinoikea-ai-kaisestijakonsultaatioyhteistyötoteutuityöterveyshuollonjapsykiatrisenpo-liklinikanvälillä.Työterveyshuoltotekitiivistäyhteistyötäpaitsipsykiatrisentiiminmyöstyönantajatahonkanssa.Keinoinaolivattyöterveysneuvottelut,työtehtävienmuokkaus,työpäivänlyhennysjatyökokeilu.Kahdensuuntainen,joustavajatiiviskonsultaatioyhteistyöpsykiatrisenpoliklinikanjakaupungintyöterveyshuollonkanssakoettiinerittäinmyönteiseksi.

TuloksiaKoskavertailuryhmäpuuttuijaaineistoolipieni,pilottitutkimuksentulok-setkuvaavatlähinnätyöterveyshuoltoonjalkautetun,näyttöönperustuvanmallinsoveltuvuuttasinne,einiinkäänvaikuttavuutta.Kliininentoipuminenkuvattiin15potilaalla.Suurinosatarvitsisairauslomaa,muttasenpituusjäireiluunkuukauteen.Kahtalukuunottamattakaikkipalasivatseuranta-aikanatyöhönonnistuneesti(Rossiym.2010).

MasennuksenhoidonkehittämishankeyhteistyössäTyöterveyslaitoksen,Helsinginkaupungin,TYKE:njaKevankanssakäynnistyivuonna2010jajatkuuedelleen.

ToMaHoK − kohti toimivaa masennuksen hoitokäytäntöä työterveyshuollossa

OsanatyöterveyshuoltoonliittyvääkokonaisuuttaonmyösTelanrahoittamajaTyöterveyslaitoksentoteuttamalaajakehittämishanke,jossaetsitäänuusiatoimintakäytäntöjämasennuksenhoitoonkolmessaerityyppisessätyöterveys-huollossa.Kehittämiskohteinaovatyksityinenlääkäriasema,yrityksenomatyöterveyshuoltojakunnallinenliikelaitos(Kailaym.2011).

TyöeläkevakuuttajatTELAryrahoittaajaTyöterveyslaitostoteuttaakolmentyöterveyshuoltopalvelujatuottavantoimijankanssatutkimus-jakehittämishankkeenToimivamasennuksenhoitomallityöterveyshuollossa(ToMaHoK)vuosina2009–2011.Hankkeentavoitteenaonparantaalääkä-reidenjahoitajienmasennuksenhoitovalmiuksiasekätarjotamahdollisuusjoustaviinpsykiatrinjatyöterveyspsykologinkonsultaatioihinjaakuuttivai-heenlyhytpsykoterapiaan.

Tutkimuksentavoitteenaonselvittää,kuinkavaikuttaviksitodetuthoidotsaadaantoimimaaneritavoillaresursoiduissatyöterveyshuollossa,mitkäte-kijätliittyväthyvääntaihuonoontoipumiseenjasairauspoissaoloihinjamikä

49

ontyöterveyshuollontoimientalousvaikuttavuus.Tutkimukseenosallistuutyöterveyslääkäreitäjatyöterveyshoitajianoin115japotilaitanoin230.

Masennuksenhoidonvaikuttaviksitodetutosateivättoteuduriittävästimasennuksenhavaitsemisen,lääkehoidon,akuuttivaiheenpsykoterapianjapotilaanseurannanosaltaSuomessa.Työterveyshuolloissaonvuosittainnoinmiljoonaterveystarkastustajaviisimiljoonaasairauskäyntiä.Masennuksensystemaattisellaseulonnalla,diagnostiikallajahoitokäytännölläonsiishyvämahdollisuuspuuttuamasennuksestajohtuviintyökykyongelmiin.

Hankkeessatyöterveyshuollontyöntekijöidenvalmiuksialisätäänkoulu-tuksellajakonsultatiivisellaohjauksella.Työterveyshoitajatkäyttävätosanaterveystarkastuksiakahdenkysymyksenseulaa,jollavoidaannopeastiseuloamasennusta.Samaaseulaavoivatkäyttäälääkärittyöterveyshuollonsairaan-hoitokäynneillä.Työterveyshoitajilleja-lääkäreilletarjotaanmahdollisuuttakognitiivistentyökalujenkäyttöön,jolloinhevoivatosallistuamasennuspo-tilaanpsykososiaaliseenhoitoon.

Työterveyslääkäritonkoulutettukäyttämäänmasennuksendiagnosointiinjatoimintakyvynjamasennuksenseurantaansopiviamittareita,joistatutki-muksenperusteellavalitaankäyttöönsopivimmat.Potilaidenjärjestelmälli-seenjahoidontarpeenmukaiseenseurantaankiinnitetäänhuomiotajaopete-taanvajaanhoitovasteenaiheuttamattoimenpiteet,kutenlääkitysmuutokset.

Akuuttivaiheenpsykoterapiapuuttuutyöterveyshuollonkeinovalikoimas-ta,vaikkaseonKäypähoidonmukaistaakuuttivaiheenmasennustilanhoitoa.Kelankuntoutusterapiatuleekäytettäväksinimensämukaisestiliianmyöhäänmasennuksenakuuttihoitoaajatellen.Hankkeessatarjotaantyöterveyslääkä-reillemahdollisuuslähettääpotilasKäypähoidonmukaisiinkognitiiviseen,interpersoonaliseentaipsykodynaamiseenlyhytterapiaannopeastikinma-sennustiladiagnoosinjälkeen.

Hankkeenalkuvaiheessaselviteltiinmasennuspotilaidenhoidonnykytilaatyöterveyshuollossa.Tutkimuksentulostenperusteellatyöterveyslääkäritja-hoitajattarvitsevattukeamasennuksenhoidossa.Työnohjaustasaavainharvajajoustaviatyöterveyshuollontoimintaatuntevienpsykiatrienkonsultaati-oitajapsykoterapiaakaivataanpotilaanhoidonavuksijavähentämäänomaakuormitusta.Valmiudethoitaamasennustavaihtelevatsuuresti,jotenonvält-tämätöntäkehittääsellainenmasennuksenhoitokäytäntö,jossapotilaseijääainoastaantyöterveyslääkärinja-hoitajanvaraan.Suurinosakäytössäolevistamasennuksenkyselylomakkeistaeisovellumasennuksenvaikeusasteenarvi-ointiin.Hankkeessatutkitaankinhelppokäyttöistäjanopeaamittaria,jokasoveltuudiagnostiikkaan,vaikeusasteenarvioonsekäseurantaan.

Työterveyshuollollaonainutlaatuinennäkökulmamasennuspotilaantyöhön,jotentyöterveyshuollonhyvänsairaanhoitokäytännönmukaisestimasennustasairastavienpitäisiollayrityksennimetyntyöterveyslääkärinja-hoitajankoordinoimassahoidossa.Hankkeessatutkitaanmyöstyöterveys-huoltoneuvottelujenjamuuntyöpaikkayhteistyönmerkitystämasennuspoti-laidentoipumisellejatyökyvylle.Tuloksiaraportoidaanvuosina2011−2012.

50

Depression itsehoito- ja ennaltaehkäisyryhmät

Masto-hankkeessaselvitettiinryhmämuotoisendepressiokoulutoimin-nansoveltuvuuttatyöterveyshuollontoiminnaksiyhteistyössäSuomenMielenterveysseuranjaTyöterveyslaitoksenkanssa(osahanke 2.1.2).Tut-kimustenmukaandepressionitsehoito-jaennaltaehkäisyryhmät(ryhmä-muotoisetdepressiokoulut)ovatosoittautuneetvaikuttaviksiennaltaeh-käiseviksitoimiksimasennusoireilustajokärsivillehenkilöille.

Depressionitsehoito-jaennaltaehkäisyryhmätperustuvatkognitiivi-senpsykoterapianteoriaan,muttakyseeiolepsykoterapiasta.Kursseillaopitaanmasennuksenehkäisy-jahoitotapojavertaisryhmässä.Ryhmätsopivatennaltaehkäiseväksitoiminnaksimasennusoireileville.Niitävoi-daankäyttäämyöslievästimasentuneidenjatoistuvastisairastuneidenkohdallatehostamaanmuutahoitoa.Depressionitsehoito-jaennalta-ehkäisyryhmiävoidaantoteuttaaterveysasemienjatyöterveyshuoltojenyhteydessä,muttamyösoppilaitoksissajatyöpaikoilla.

Masto-hankkeen toimintaaDepressiokoulutoiminnannykytilanteenjakehittämistarpeidenselvittä-miseksiMasto-hankejärjestityökokouksia,joihinkutsuttiinTyöterveys-laitoksensekäSuomenMielenterveysseuranasiantuntijoidenlisäksiko-keneitadepressiokouluryhmäohjaajiaja-kouluttajiaeripuoliltaSuomea.

DepressiokoulutoimintaakäsiteltiinMasto-hankkeenaloitteestamyösSTM:ntyöterveyshuollonkehittämis-jaseurantajaostossa.Jaostokatsoi,ettädepressiokouluontyöterveyshuolloillehyödyllinentyökaluvarhaiseenpuuttumiseendepressio-oireisiin.Depressiokoulutoiminnannivoutuminenmuuhuntyöterveyshuollontoimintaanpitääkuitenkinvarmistaa.AsianvalmisteluajatketaanTyöterveyslaitoksenjaSuomenMielenterveysseuranyhteistyönä.JatkossaSuomenMielenterveysseuranontarkoitusjärjestäämyösvuosittaisiaverkostopäiviäryhmänohjaajille.

DepressiokoulutoimintatyöterveyshuollossaoliesillämyösMasto-hankkeenohjausryhmänkokouksissa.Ohjausryhmäsuosittelee,ettäryhmämuotoistadepressiokoulutoimintaatoteutettaisiinjatkossaosanatyöterveyshuollontoimintaa.

4.2.5 Hyvät sairauspoissaolokäytännöt levitykseenToimiviasairauspoissaolokäytäntöjäkehitettiinjalevitettiinaktiivisestiosanaMasto-hankettamuunmuassakoulutuksenjakehittämishankkeidenavulla(osahanke 3.4.1).AsianostettiinesiinmyösMieli2009-työryhmänlaatimassakansallisessamielenterveys-japäihdesuunnitelmassa.

Koulutusta ja kehittämistyötä

Työterveyslaitoksessa sairauspoissaolokäytäntöjen toimintamalleja onkäsitelty työterveyshuollon pätevöitymis- ja täydennyskoulutuksissa

51

vuosina2008−2010,Työelämäjamasennus-koulutuskiertueella2008-2010sekä yrityskohtaisissa tilauskoulutuksissa (mm. ammattikorkeakoulujenpätevöitymis-täydennyskoulutukset).

Lisäksisairauspoissaolojenhallintamallejaonkehitettyuseissaerihankkeissa(mm.Järvenpää-hanke,Pohjanmaa-hanke,paperiteollisuudenHYVIS-hanke).Työkyvynvarhainentukeminenjasairauspoissaolojenhallinta-kehittämishankeonosaTyöterveyslaitoksenlaajempaatyöhyvinvoinninpalvelujenkehittämis-hanketta(KONSEPTI-hanke).

TyöterveyslaitosjaKelaselvittivätosasairauspäivärahaasaaneidenkokemuk-siakyselytutkimuksella,jonkakohderyhmänäolivatkaikkivuoden2007jälkim-mäiselläpuoliskollaosasairauspäivärahaasaaneet(Kaustoym.2010).Lisäksitehtiintutkimusosasairauspäivärahankäyttöönotosta(Vuorinenym.2010).

TyöhönpaluutakäsittelevänTervemielityössä-hankkeenmateriaalejale-vitettiinkaikkiintyöterveyshuoltoihinsekätyösuojelunjahenkilöstöhallinnonalueille(STM:nselvityksiä2008:33,painos10500kplsekäkaksipainostaneljästätyöterveyskirjeestäyhteensä100000kpl).

OsanaMasto-kiertuettalevitettiinmyösTyössäjatkamisentukeminenjasairauspoissaolokäytännöt-hankkeessa(JATS-hanke)tehtyjäohjeita(osahanke 3.4.2).JATS-työkirjatjulkaistiinmyösSTM:nverkkosivuilla(www.stm.fi/jats).

Työssä jatkamisen ja työhön paluun tukikeinot esillä Mieli 2009 -suunnitelmassa

Edellämainituttoimenpiteetovatlinjassakansallisenmielenterveys-japäih-desuunnitelman(Mieli2009)työterveyshuollonkehittämistäkoskevieneh-dotustenkanssa(www.thl.fi/mielijapaihde).Masto-hankeoliedustettunasuunnitelmanlaatineessatyöryhmässä.

Mieli2009-työryhmänehdotuksessatodettiin,ettäyhteistoiminnassasovituttyökyvynvarhaisentuen,sairauspoissaolojenseurannanjatyöhönpaluuntoimintamallittyöpaikoillaluovatedellytyksiämielenterveys-japäih-deongelmistakärsivientyöntekijöidentyössäjatkamisellejaonnistuneelletyöhönpaluulle.Mielenterveys-japäihdeongelmaistentyössäjatkamistajatyöhönpaluutatuetaanmyösvahvistamallatyöterveyshuollonkoordinaatio-rooliatyöpaikan,muunterveydenhuollonjakuntoutuksenvälillä.

Työryhmäehdotti,ettämielenterveys-japäihdehäiriöidenehkäisyäjavarhaistapuuttumistaniihinedistetääntyöterveyshenkilöstöntäydennys-koulutuksellajakehittämälläKelankorvauskäytäntöjä.

Työterveyshuollon korvauskäytännöt tukemaan ennalta ehkäisevää toimintaa

Sata-komiteantyöterveysryhmässä,jossaMasto-hankeoliedustettuna,val-misteltiinmuistio”Työterveyshuollonkehittäminenosanasosiaaliturvankokonaisuudistusta”.Sata-komiteaesitti,ettätyöterveyshuollossaotettaisiinkäyttöönennaltaehkäisevätmallit.

52

Vuoden2011alussatulivoimaanlakimuutos,jonkamukaanehkäiseväntyöterveyshuollonkustannuksistamaksettavan60prosentinkorvaukseneh-tonaon,ettätyöpaikallajatyöterveyshuollossaonsovittuyhteisettavoitteetjakäytännötsiitä,mitentyökyvynhallintaa,seurantaajavarhaistatukeatoteutetaan.

4.3 VAIKUTTAVIA ENNALTAEHKÄISY- JA HOITOKEINOJA PERUSPALVELUIHIN

TyöterveyshuollonlisäksiMasto-hankeonkiinnittänythuomiotatyöikäistenmasennuksenvarhaiseentunnistamiseenjaaktiiviseenhoitoonmyösmuual-laterveydenhuollossa.Terveyskeskusonsepaikka,jostamonityössäkäyvä,työtönjaopiskelijahakeealkuvaiheessaapua.

Masto-hankkeentoimintaohjelmassatodettiin,ettähoidonperustanatuleeolladepressionKäypähoito-suositusjasiihenpohjautuvatalueellisethoitomallit.Psykoterapeuttistaosaamistajulkisessaterveydenhuollossapitäävahvistaaosanalaadukastaakuuttivaiheenhoitoa,jottapotilaspääseeoikea-aikaisestitarvitsemansahoidonpiiriin.

Masennuksenvarhaisvaiheenhoidonkulmakivenäonperusterveydenhuol-to.Hoidononnistuminenedellyttääjoustaviaerikoislääkärinkonsultaatio-mahdollisuuksiajatarvittaessamahdollisuuttamyösoikea-aikaiseenhoidontehostamiseen.

4.3.1 Tietoa ennaltaehkäisevän työn tueksiMasto-hankkeentoimintaohjelmaankirjattiinmyösosahanke,jonkatarkoi-tuksenaolikäytettävissäolevienmasennuksenehkäisykeinojenevaluointijaniistätiedottaminen.VastuutahonatässäosahankkeessaoliTHL(osahanke 2.1.1).

THLjulkaisivuonna2009oppaanennaltaehkäiseväntyönjavarhaisenpuuttumisenavuksi”Mielenterveys-japäihdeongelmienvarhainentunnis-taminen.Opasennaltaehkäiseväntyönammattilaisille”.SiinäesiteltiinmyösMasto-hankettajasenteemoja.OpaslöytyyTHL:nverkkosivuilta(www.thl.fi).

Vuonna2009päivitetyssädepressionKäypähoito-suosituksessatodettiin,ettädepressionilmaantumistaonosinmahdollistaehkäistäpsykologisteninterventioidenkutenryhmämuotoisendepressiokoulu-interventioidenavulla,muttanäidenvaikuttavuusonenintäänkohtalainen.Depressioitavoitaneenehkäistämyösterveidenelintapojenavulla(kohtalainenmääräliikuntaa,työstressinjatyökuormituksenvähentäminen,humalajuomisenjaalkoholinliikakäytönvälttäminen).

Masto-hankkeessapyrittiinedistämäänryhmämuotoista depressiokoulutoi-mintaayhteistyössäSuomenMielenterveysseurankanssa(kts.kohta4.2.4).DepressiokoulutoimintaolimyösesilläMasto-hankkeen,STM:nsosiaali-jaterveyspalveluosastonjaTHL:njärjestämänviidennenvaltakunnallisendep-ressiofooruminohjelmassamarraskuussa2010.Koostedepressiofoorumin

53

puheenvuoroistajaesityksistäjulkaistiinMasto-hankkeensivuilla(hankkeenpäätyttyäaineistolöytyyosoitteestawww.stm.fi/seminaarit/Mastohanke).

4.3.2 Kolmiomallilla tehoa depression hoitoon terveyskeskuksissa

Depressionhoidonkolmiomalli-jasiihenliittyvädepressiohoitajatoiminta-tehostaavarhaistahoitoajaaktiivistaseurantaaperusterveydenhuollossa(kuvio12).KolmiomallionkehitettyVantaanperusterveydenhuollossa.SeonollutkäytössäjaosoittautunuttoimivaksiVantaanlisäksimuunmuassaKeski-Suomensairaanhoitopiirissä.Omalääkärin,sairaanhoitajanjaerikoislääkärinyhteistoiminnantehokkuudestaonmyöstutkimusnäyttöä.Depressionhoidonkolmiomalliavoidaanmuokataerilaisiinalueellisiinolosuhteisiinsopivaksi.Oleellistaonsäilyttääsovelluksissapsykiatrinenasiantuntemusjakohdistaahoitodepressioon.

Depressiohoitaja · oireiden kartoitus · taustakartoitus · potilasopetus · psykososiaalinen tuki · hoidon ja toipumisen seuranta · yhteistyön ja hoidon koordinointi

Potilas

Konsultoiva psykiatri · depressiohoitajan säännöllinen ohjaus · omalääkäreiden koulutus ja konsultointi · potilaiden konsultaatiotapaamiset

Omalääkäri · depression diagnostiikka · hoitopäätökset · hoidon porrastuksen arviointi · muun terveydentilan arviointi · lääkitys · työ- ja toimintakykyarvio

Kuvio 12. Depression hoidon kolmiomalli perusterveydenhuollossaLähde: STM 2010

Depressiohoitajatoiminnan tukeminen

DepressiohoitajatoiminnanlevittäminenkuuluiosanaMasto-hankkeentoi-mintaohjelmaan(osahanke3.2.1).Masto-hanketukidepressiohoitajatoimin-taatuottamallasuomen-jaruotsinkielisenDepressiohoitajaperusterveyden-huollossa-esitteen(STM:nesitteitä2010:1).Esitettälevitettiinlaajasti(noin10000kpl)terveyskeskuksiinjamuillemielenterveystyönkehittämisestäkiinnostuneilletahoille.Materiaaliaonkäytettymyöskoulutuksissa.Esiteonjulkaistumyösverkossaosoitteessawww.stm.fi/julkaisut.

Masto-hankejärjestidepressiohoitajatoimintaakäsitelleettietoiskutvuon-na2010Sairaanhoitajapäivillä,Mielenterveysmessuillajadepressiohoitajien

54

vuotuisillakoulutuspäivillä.Teemaolimyöskeskeisestiesilläviidennenval-takunnallisendepressiofooruminohjelmassamarraskuussa2010.

Keväällä2011Masto-hankelähettiWebropol-kyselynlähessadalledep-ressiohoitajanatyöskentelevällehenkilölle.Kyselyssäkartoitettiinmuunmu-assadepressiohoitajiennykyistätehtävänkuvaa.Tuloksiaraportoidaanvuoden2011aikanajaniitäkäytetäändepressiohoitajatoiminnankehittämisessä.

Kansallinenmielenterveys-japäihdesuunnitelma(Mieli2009)suosit-taakaikkiinterveyskeskuksiindepressiohoitajatyömalliajaperusterveyden-huollontoiminnanvahvistamistapsykiatrisellakonsultaatiotuella.Sentoi-meenpanostavastaaTHL.Masto-hankeonollutedustettunatoimeenpanonohjausryhmässä.

Suositus ammattikorkeakouluilleDepressiohoitajienkoulutusontällähetkellävaihtelevaajasattumanvarais-ta.OsanaMasto-hankettajulkaistiinsyksyllä2010hankkeenverkkosivuillamyössuositusdepressiohoitajakoulutuksenopetussuunnitelmaksi(hankkeenpäätyttyäselöytyyosoitteestawww.stm.fi/depressiohoitajasuositus).Suosi-tusvastaatyöelämästänousseeseentarpeeseen.Sentarkoituksenaontoimiasuosituksenaammattikorkeakoulujendepressiohoitajakoulutukselle.SuositusonlaadittuSTM:njaSuomensairaanhoitajaliitonmielenterveyshoitotyönasiantuntijaryhmänyhteistyönä.

Depressiohoitajakoulutusontarkoitettujotyöelämässäolevillesairaanhoi-tajille,joillaonaiempaakokemustatyöskentelystämielenterveyspotilaidenjaheidänläheistensäkanssapsykiatrianalueellajajoidentyönantajasitoutuukoulutukseenjasensisältämäändepressiohoitajatoiminnankehittämiseentyö-paikalla.Koulutuksentärkeimmättavoitteetliittyvätvuorovaikutustaitojenjatyöntekijäntietoisenjanäyttöönperustuvantyöskentelynkehittämiseen.

4.3.3 Alkuvaiheen hoitoon vaikuttavuutta psykoterapian keinoin

Julkisessaterveydenhuollossapitäisiollamahdollisuustarjotadepressionalku-vaiheenhoitonatarpeenmukaistavuorovaikutuksellistahoitoa.Ensimmäisenportaanvuorovaikutuksellistahoitoavoidaantoteuttaaterveyskeskuksissatehokkaastiesimerkiksijuuridepressiohoitajatoiminnantairyhmämuotoistendepressiokoulujenavulla(kuvio13).

Lyhytpsykoterapia osaksi julkisen sektorin toimintaa

Mikäliensimmäisenportaanvuorovaikutuksellinenhoitoeioleriittävää,toisenportaanvuorovaikutuksellistahoitoaovatspesifitaikarajoitteisetlyhyt-psykoterapiat(kuvio13).Osanalaadukastaakuuttivaiheenhoitoamasennus-potilaallapitääollamahdollisuusKäypähoito-suosituksenmukaisestivai-kuttavaksiosoitettuunmääräaikaiseen,fokusoituunlyhytpsykoterapiajaksoon.

55

3. Monimuotoinen psykiatrinen kuntoutus ja hoito: - kuntoutuspsykoterapia - toiminnallinen kuntoutus - kuntoutuskurssit - erityisterapiasovellukset - verkostoyhteistyö

2. Näyttöön perustuvat lyhytpsykoterapiat: - kognitiivis-bahavioraaliset (KBT) 10−20 käyntiä - interpersoonaliset (IPT) 12−16 käyntiä - psykodynaamiset 15−25 käyntiä

1. Varhainen tuki peruspalveluissa (6−8 vk): - alkukartoitus - säännölliset tapaamiset: psykoedukaatio, kognitiiviset ja voimavarakeskeiset työkalut - seuranta ja tuki jatkuu läpi masennuksen hoidon ja kuntoutuksen, myös portaissa 2 ja 3 - työssäjatkamisen ja työhönpaluun tukitoimet - ammatillinen kuntoutus

Kuvio 13. Psykososiaalisen hoidon portaatLähde: Mukaillen Tuisku ja Rossi 2010

Vaihtoehtoinavoivatollainterpersoonalinenpsykoterapia,IPT(12–16tapaamistaviikottain),kognitiivinenlyhytpsykoterapia(10–20tapaamistavii-koittain)taifokusoitupsykodynaaminenlyhytpsykoterapia(15–25tapaamistaviikoittain).Aikarajoitteinen,fokusoitulyhytpsykoterapiaonmonellelievästätaikeskivaikeastamasennustilaistakärsivällepotilaallesoveltuvahoitomuo-tojokoyksinääntailääkehoitoonyhdistettynä.Käytännössävaikuttavaksiosoitetunpsykoterapianjärjestäminenosanamasennuksenakuutinhoidonkokonaisuuttaonpuutteellista.

SuomalainenLääkäriseuraDuodeciminjaSuomenAkatemianvuon-na2006järjestämässäpsykoterapiankonsensuskokouksessapaneeliesitti,ettäresurssienjärkevänkäytönnäkökulmastapsykoterapeuttinenhoitooli-sisyytäaloittaapääsääntöisestilyhyellähoitomuodollajakohdentaapitkäthoidotniillepotilaille,joidentoipuminenedellyttääpidempääterapeuttistatyöskentelyä.

Psykoterapian kehittämistarpeita

Masto-hankejärjestikeväällä2008asiantuntijaseminaarin,jonkateemanaoli”Psykoterapeuttisetmenetelmätmasennuksenhoidossa”.Tilaisuudessakes-kusteltiinalustustenpohjaltakeinoistaedistääpsykoterapeuttistaosaamistajamääräaikaistenpsykoterapiamenetelmienkäyttöäosanaakuuttivaiheenhoitoa.TilaisuudessakuultiinasiantuntijapuheenvuorojaEspoonkaupungil-ta,HelsinginkaupungiltasekäPohjanmaaltapsykoterapeuttisenosaamisenvahvistamisestaperusterveydenhuollossasekäerikoissairaanhoidossa.

Psykoterapiaanliittyvätaiheetolivatkeskeisestiesillämyösviidennes-sävaltakunnallisessadepressiofoorumissamarraskuussa2010.Foorumin

56

paneelissateemanaoli”Lyhytpsykoterapiatoimivaksiosaksijulkisentervey-denhuollontoimintaa”.Paneelissatodettiin,ettäkyseessäonKäypähoitosuo-situksenmukainenvaikuttavahoitomuoto,jokapitäisisaadakentälle.Esillenostettiinmm.täydennyskoulutustarpeetjajohtamiseenliittyvätkäytännöt.

Kysely kunnille ja sairaanhoitopiireille psykoterapeuttisen hoidon saatavuudesta

Kunnillejasairaanhoitopiireillevuodenvaihteessa2009−2010lähetetylläelektronisellakyselylläkartoitettiinpsykiatrisenerikoissairaanhoidonKäypähoito-suosituksenmukaisialyhytpsykoterapiapalveluitadepressionhoidossajamyöshoidonjakuntoutuspsykoterapiansaumattomuutta(osahanke 3.3.1).KartoituksentekemiseenosallistuivatMasto-hankkeenlisäksimyösSTM:nsosiaali-jaterveyspalveluosastojaTHL:nmielenterveys-japäihdepalvelutosasto.

Webropol-kyselylähetettiinterveyskeskustenylilääkäreillejasairaanhoi-topiirienpsykiatrisestatoiminnastavastaavillehenkilöillelukuunottamattaAhvenanmaata.Kyselypyydettiinvälittämäänpsykiatrisenerikoissairaanhoi-donavopalveluistavastaavallehenkilölle.Kyselyssäselvitettiinorganisaationlyhytpsykoterapiapalveluitaja-resurssejasekälyhytpsykoterapiaanliittyväätäydennyskoulutustoimintaa.Kyselyynvastanneetorganisaatiotkattoivat19sairaanhoitopiirinalueelta198kuntaaja76.5prosenttiakokoväestöstä.

Keskeisiä tuloksiaKyselystäkäviilmi,ettäerityisestikoulutetunhenkilökunnanriittävyydessäonpuutteita,vaikkasuhteellisenlyhyellätäydennyskoulutuksellaolisiriittävätpsykoterapiataidotsaavutettavissa.

Läheskaikkisuuretorganisaatiot(vastuuväestöyli50000)jakaksikol-masosaamuistaorganisaatioista(vastuuväestöalle20000tai20000−50000)kykenivättarjoamaanlyhytpsykoterapiaaosallemasennuspotilaista(taulukko2).Psykoterapiaankoulutettuahenkilökuntaaoliriittävästivainkolmanneksessapienistäorganisaatioista(vastuuväestöalle20000)jayhdes-säneljäsosassamuistaorganisaatioista.Täydennyskoulutustalyhytterapiaanolijärjestettyviimeisenviidenvuodenaikanaeniten,ylipuolessa,suuristaorganisaatioistajajonkinverranmuissa.TuloksiaonraportoitutarkemminSuomenLääkärilehdessä(HonkonenjaVuorilehto2011).

57

Taulukko 2. Lyhytpsykoterapian tarjonta depressiopotilaille ja siihen tar-vittavan koulutetun henkilökunnan riittävyys 65:ssä erikoissairaanhoidon avohoitoa tuottavassa organisaatiossa, %

Pienet1 organisaatiot

N=23

Keskisuuret2

organisaatiot N=17

Suuret3

organisaatiot N=25

Lyhytpsykoterapiaa tuotetaan omana toimintana 70 65 96

Psykoterapiakoulutettua henkilökuntaa on riittävästi 35 24 24

Psykoterapiakoulutusta on suunnitteilla 22 29 60

1Vastuuväestö alle 20 000, 2Vastuuväestö 20 000-50 000, 3Vastuuväestö yli 50 000Lähde: Honkonen ja Vuorilehto 2011

Täydennyskoulutustarpeita

Erikoissairaanhoidonmoniammatillisessatyöotteessalyhytpsykoterapiaanan-tamiseeneitarvitaValviranmyöntämääpsykoterapeutinammattinimikettä,kunhankäytettävissäonriittäväosaaminenjatyönohjaus.Tämäedellyttääkuitenkinriittäväätäydennyskoulutusta.

Masto-hankkeenohjausryhmässäkäsiteltiinlyhytpsykoterapiaanliittyviätäydennyskoulutustarpeita(osahanke 3.3.2).Ohjausryhmässätodettiin,ettätäydennyskoulutuksenosaltaeivoiollastandardikoulutusta/toimenpiteitä,koskatarpeetovaterilaisiaeripuolellaSuomea.Josperusterveydenhuollonjaerikoissairaanhoidonyhteistyöpystytäänkuvaamaanhyvinjaoikein,voidaanmyösresurssitallokoidaoikein.Sairaanhoitopiiritvoivatollahyvinkinoikeapaikkatäydennyskoulutuksensisällönkuvaamiseen.

Psykoterapiaa sairaanhoitovakuutuksesta

Yksitoimintaohjelmaankirjattuosahankeoli”Savake-työryhmänehdotus-tenjatkotyöstäminen”(osahanke 3.3.3).Sairausvakuutuksenkehittämistäpohtinuttyöryhmä(STM2007b)ehdottivuonna2007sairausvakuutuslainmuuttamistasiten,ettäTerveydenhuollonoikeusturvakeskuksenterveyden-huollonammattihenkilöistäannetunasetuksen(564/1994)1§:ssätarkoitet-tujennimikesuojattujenpsykoterapeuttienantamapsykoterapiasaatettaisiinsairausvakuutuskorvauksenpiiriin.Korvaustamaksettaisiinsiismuidenkinkuinlääkäreidenantamanpsykoterapiankustannuksista.Muidenkuinlääkä-reidenantamapsykoterapiaolisikorvattavaayksityisessäterveydenhuollossatoimivanlääkärinmääräämänä,josseolisimäärättysairaudenhoidonvuoksi.Lääkärinsamallakertaamääräämäterapiakorvattaisiinenintään15terapia-käynniltäedellyttäen,ettäterapiaonannettuvuodenkuluessamääräyksenantamisesta.Potilasvoisihakeutuatarpeentullenuudelleenlääkärinhoitoonterapiasarjanpäätyttyäjalääkärivoiuusiapsykoterapiamääräyksen.

Työryhmäkorostijulkisenterveydenhuollonpäävastuutakaikistakansan-terveystyönjaerikoissairaanhoidonosa-alueista,myöspsykoterapiapalveluista.Työryhmämyöstotesi,ettäjulkisenterveydenhuollonjärjestämänpsykotera-pianvolyymeistajakustannuksistatarvitaanlisäätietoa.Vastuunliianlaaja-mittaiseensiirtämiseenjulkiseltaterveydenhuolloltasairaanhoitovakuutuksen

58

rahoittamalletoiminnalleliittyyvaarajulkisenterveydenhuollonpalvelujenvähentämisestä.

Savake-työryhmänehdotusoliesilläMasto-hankkeenohjausryhmänkokouksissa,osanamielenterveyspalveluidenkokonaisuudenkehittämistä.Masto-hankkeenohjausryhmässäpalkansaajajärjestöt(Akava,SAK,STTK)kannattivatehdotukseneteenpäinviemistä,erityisestityöurienpidentämi-sennäkökulmasta.Syksyllä2010ohjausryhmänkokouksessatodettiin,ettäSavake-työryhmänehdotuksenkustannusvaikutuksetolivataikanaan1−2milj.euroa;rahoittajinavaltiojavakuutetutpuoliksi.Rahaalisäkustannuk-siavaativiinuudistuksiineitällähallituskaudellaole.Savake-työryhmänpsykoterapiaakoskevistaehdotuksistamenieteenpäintoinen(HE68/2010:KelanharkinnanvaraisenpsykoterapiansaattaminenKelassajärjestämisvel-vollisuudenpiiriin).

4.3.4 Verkkopohjaisia menetelmiä mielenterveystyöhönMaailmallaontietotekniikanavullalaajennettumielenterveyspalvelujaniilletarvitsijoille,joillaeiolemuutenpääsyäpalvelujenpiiriin.MuidenmaidensovellukseteivätkuitenkaanainasuoraansovelluSuomeen.SuomessaeMen-talHealthvalmiudetovathyvät,muttauseattämänalueenprojektitovatjääneetkoordinoimatta.Valtakunnallisenmielenterveystyöntietoteknologi-astrategianhyödytvoisivatnäkyätuottavuudessa,palveluidensaatavuudessajaalueellisessatasavertaisuudessa.

TerveSuomi -portaali

YksiMasto-hankkeenosahankkeistakoskikansalaistentiedonjaosaamisenlisäämistäterveysportaaliajamuitaportaalejahyödyntäenitseapuun,vertais-tukeensekäsosiaali-jaterveyspalveluidenkäyttöönliittyen.PäävastuutahonatässäosahankkeessaoliTHL.

TerveSuomi-portaali(www.tervesuomi.fi)tarjoaaTHL:llekansalaisvies-tinnänkanavan.PortaalionosaSADe-ohjelmaa(ValtiovarainministeriönSähköisenasioinninjademokratianvauhdittamisohjelma).THLhallinnoikeväällä2009avattuaportaaliajakoordinoimyössensisällöntuotantoa.Portaaliinkerätäänjulkishallinnon,tutkimus-jaasiantuntijalaitostensekäterveysjärjestöjentuottamiasisältöjä.Yhteistyötätehdäänlaajanverkostonkanssa.

Portaalieiollutvieläjulkaisuvaiheessavalmis,jotentyöonkeskittynyttekniseenkehittämiseen.Tekninenkehitysprojektipäättyihelmikuussa2010.Portaalissaonmyöstietojamielenterveydestäjamasennuksesta.THLontuottanutMasto-hankkeenaikanalisäänäihinteemoihinliittyvääsisältöä.

Palveluohjaus

TerveSuomi-portaalinlisäksiMasto-hankenostiesiinlaajemminkinuuttateknologiaahyödyntävienverkkopohjaistenmenetelmienhyödyntämismah-dollisuuksiamielenterveystyössä.

59

YksikonkreettinenesimerkkiverkkopohjaisestamenetelmästäonKelNet-mielenterveyssivusto,jokalöytyyverkko-osoitteestamielenterveystalo.hus.fi.KyseessäonHUS/Psykiatrianrakentamamielenterveysportaali,jokatarjoaa

1)palveluneuvontaa2)luotettavaatietoamielenterveydenhäiriöistäja3)turvallistavertaistukearekisteröityvillepotilaille(salasanatkäytössä).

Sivustoonsuunnattuennenkaikkeaoirehtimisenalkuvaiheessaoleville,muttamyösammattilaisille,jotkavoivatsivustonavullaohjataasiakkaitaanpalveluihin.Moderaattorinatoimiipsykologi.Taustallaonajatus,ettäpsy-kiatrinenerikoissairaanhoitokantaalisääntyvästikokonaisvaltaistavastuutaalueenmielenterveyspalveluista,tukeeperusterveydenhuoltoajakoordinoialueenmuitatoimijoita.Alueenylilääkärivastaaviimekädessäsivustonsisällöstä.

KelNet-mielenterveyssivustonkehittämistyökäynnistyijovuonna2006Hyvinkäänsairaanhoitoalueella(KelNet1).AjatuksenaolikootasivustollekattavatietoHyvinkäänsairaanhoitoalueenpsykiatrisistapalveluista.Sivustoakehitettiinyhdessäalueellistentoimijoidenkanssa.Mukanaolimyöskolmassektori.

Vuonna2009avatunsivustonomistaaHUS.KehittämistäonrahoitettuEtelä-SuomenlääninhallituksenjaHUS:nprojektirahoituksella(2007-2009).PortaaliontoiminutHyvinkäällävuodesta2009lähtienjaPeijaksenalueellavuodesta2010lähtien.Kaste-rahoituksenturvinKelNet1onleviämässäJorvinalueellejaHelsinkiin.Toistaiseksionvainvähäntietoasiitä,mitenpalvelunkäyttäjätkokevatsovelluksen.Sovelluksenajantasallapitämisestävastaatiettytehtäväänsovittupsykologi.Palvelutarjoajillaonmyösomaliit-tymäjahepäivittävätsäännöllisinväleintietojaan.

Verkkoterapia

KelNet-mielenterveyssivustonkehittämisessäensilinjassaonjovalmispsy-kiatrinenpalveluportaaliHUS-Mielenterveystalo(KelNet1).Seuraavaksivalmisteillaonverkkoterapioitakeskeisiinpsykiatrisiinhäiriöihin(KelNet2).

KelNet2:nyhteydessätuotetaanläheskokonaanautomatisoitu,valta-kunnalliseksisoveltuvajatietoturvallisestiInternetinkauttatapahtuvamie-lenterveyspalvelujenpalvelusto.Verkkoterapiahanketoteutuuvaiheittain.Ensimmäisenävalmistuutestattavaksisosiaalisenahdistuneisuudenterapi-aohjelma.Verkkoterapiankehittäminenmasennukseenkäynnistyivuoden2010aikanajavalmistuutestattavaksivuonna2011.

Verkkoterapiatäyttääaukonpsykiatrisissahoitoketjuissa.Lievätjakeski-vaikeatahdistuneisuus-jamasennushäiriöpotilaatsaavatjulkisissapalveluissapääosinlääkehoitoa,vaikkaosallekannattaisitarjotamyöspsykoterapiaa.

Tietokonepohjaisetpsykoterapiaohjelmatsoveltuvatparhaitenlievistäjakeskivaikeistaongelmistakärsiville.Nämäpotilaatkuuluvatperusterveyden-huoltoon,muttajäävätosinnythoitamatta.Kognitiivisbehavioraalinenterapia

60

(CBT)onstrukturoitua,aikarajallistajaedukationaalistajasesopiihyvinautomatisoitavaksi.

Potilaallehyötyjätuottaamm.yhdenmukainenjalaadukastoteutus,voi-maantuminen,käyttömahdollisuusmissäjamilloinvain(24/7),hoitoonha-keutumisenkynnyksenmadaltuminenjaalueellisentasa-arvonlisääntyminen.Käyttäjävoiitsesäädellänopeuttajaistunnotvoitehdäpätkittäin.

Terveydenhuoltojärjestelmällehyötyjävoivatollamm.seuraavatasiat:vä-hentäätyökuormaa,helpottaahoitojenvertailtavuuttajatutkimista,hoitojavoidaantarjotamissäjamilloinvain.Osainternet-pohjaisistapsykoterapia-menetelmistäontodettuyhtätehokkaiksitaijopatehokkaammiksikuinkasvokkaintapahtuvaCBT.

Masto-hankkeen tuki toiminnalleMasto-hanketukiverkkopohjaistenmenetelmienkehittämistäjalevittämis-tä Suomessa(osahanke 1.1.1).Hankejärjestiuseitatähänteemaanliittyviätyökokouksia,joihinosallistuiSTM:n,THL:njaHUSPsykiatrianedustajia.Asiaoliesillämyösohjausryhmänkokouksessakesäkuussa2010.TuolloinkuultiinasiantuntijoinaKelNet-sivustonkehittäjiä(liite4)

Työkokouksientuloksenasovittiin,ettäTHL:nmielenterveys-japäihde-palvelutosastonasiantuntijaosallistuujatkossaKelNet-mielenterveyssivustonsisällöntarkistukseen.Lisäksisovittiin,ettäuuttateknologiaahyödyntävätverkkopohjaisetmenetelmätmielenterveystyössä-teemaliitetäänosaksivuo-sittainpäivitettävänkansallisenmielenterveys-japäihdesuunnitelman(Mieli)toimeenpanosuunnitelmaa.

Teemaolikeskeisestiesillämyösviidennenvaltakunnallisendepressiofoo-ruminohjelmassajasenyhteydessäjärjestetyssätiedotustilaisuudessa.SenmyötäKelNet-sivustonkehittäjienyhteistyökäynnistyimyösSADe-ohjel-mansosiaali-jaterveydenhuollonpalvelukokonaisuudenkehittäjienkanssaTHL:ssä.Tulevaisuudessaverkkopohjaistenmenetelmienhyödyntämisessämielenterveystyössäkeskeistäonkoordinointi,rahoitusjavaltakunnallinenlevittäminen.

4.4 TOIMIVIA KUNTOUTUSPOLKUJA JA TUKEA TYÖHÖN PALUUSEEN

Mitäpitempääntyöntekijäonpoissatyöstäsairaudenvuoksi,sitävaikeampaaontyöhönpalaaminen.Jossairauspoissaolojatkuuylipuolivuotta,työhönpalaavain50prosenttiamasentuneista.Sairauspoissaolonpitkittyessävuo-deksi,ontyöhönpalaajiaenääneljännes.

Masennuksestatoipuvantoimintakykypalautuuuseinoireidenhäviämistähitaammin.Toipilasaikapitäisikintarvittaessahuomioidatyönkuvassa.Josmasennuksestatoipuvatyöntekijäeikykeneentisiintehtäviinsä,mahdollisistatyöhönpaluutatukevistatilapäisistätaipysyvistätyöjärjestelyistävoidaansopiatyöterveysneuvottelussa.

61

Asteittaistatyöhönpaluutavoidaanhelpottaatietyinedellytyksinesimer-kiksiosasairauspäivärahantaiammatillisena kuntoutuksena toteutettavantyö-kokeilun avulla.AmmatillisenkuntoutuksenavullaonSuomessasaatuhyviätuloksiamielialahäiriöistäkärsivienhenkilöidentyöhönpaluuntukemisessa.

Osatyökyvyttömyyseläkkeetovatyksikeinotukeaosittain työkykyis-tentyössäkäyntiä.Niitävoidaankäyttääsekätyökyvynheikkenemis-ettäpalautumisprosessissa.

4.4.1 Osasairauspäivärahan varhentaminenMasennuksestajamuistasairauksistatoipumisenjälkeistätyöhönpaluunkyn-nystämadaltamaanonvuoden2007alustalähtienollutkäytettävissäuusisairausvakuutusetuus,osasairauspäiväraha.Etuudentarkoituksenaonedistäätyökyvynpalautumista,työssäjaksamistajatyöurallapysymistä.Osa-aikatyöeisaavaarantaatyöntekijänterveyttäjatoipumista.

Oikeusosasairauspäivärahaankoskeesekäpalkansaajiaettäyrittäjiä.Jär-jestelmäonvapaaehtoinen,japaluunkokoaikaiseltasairauslomaltaosa-aikai-seentyöhönpitääainaperustuatyöntekijänsuostumukseen.Lähtökohtanaovatomattyösopimuksenmukaisettehtävätnormaalialyhyemmänajan.Jostyöntekijäpystyytekemäänvainosannormaaleistatehtävistä,voidaansopiamuidenkuinnormaalientyötehtävienhoitamisesta.

Osasairauspäivärahatukeetyökyvyttömänhenkilönjatkamistatyössäilmankokoaikaistapoissaoloaomavastuuajanjälkeentaipalaamistaomaankokoaikaiseentyöhönsä.Työnantajasopiityöntekijänkanssasiirtymisestäosa-aikaiseentyöhön,jostyöntekijähaluaasiirtyäosasairauspäivärahalle.Lainvalmisteluunosallistuneetasiantuntijatarvioivatnoin9000työikäisenkäyttävänvuosittainuuttaetuutta.Osasairauspäivärahankäyttöjäialuksikuitenkinodotettuavähäisemmäksi.

Lainsäätämisenyhteydessäsovittiinseurannasta,jonkatoteuttavatKelajaTyöterveyslaitos.TyöterveyslaitosjaKelaovatselvittäneetmyösosasaira-uspäivärahaasaaneidenhenkilöidenkokemuksiakyselytutkimuksella.Vas-taajatkokivatosasairauspäivärahanedistäneentoipumistajasuurinosaheistäpalasikokoaikaiseentyöhön.Näintapahtuisitäparemmin,mitälyhyempioliosa-aikaistatyöntekoaedeltänytkokoaikainensairauspoissaolo.Noinkol-manneskyselytutkimukseenosallistuneistaolisaanutosasairauspäivärahaajonkinmielenterveydenhäiriönperusteella.Mielenterveyshäiriöissätyöaikaalyhennettiinerityisestilyhentämällätyöviikkoa,kuntaasmuissasairauksissakäytettiinenemmänlyhennettyätyöpäivää.

Masto-hankkeenyhtenätavoitteenaoliparantaaosasairauspäiväraha-mahdollisuudenkäytönedellytyksiä.Lainsäädännönmuutostarpeenarvi-ointikirjattiinMasto-hankkeentoimintaohjelmaan.EsitystävalmisteltiinSata-komiteassa.

Vuoden2010alustaomavastuuaikaonollutsairastumispäiväjayhdek-sänsenjälkeistäarkipäivää,käytännössäsiiskaksiviikkoa.Omavastuuai-kaaeiole,jososasairauspäivärahajatkuuvälittömästisairauspäiväraha-tai

62

kuntoutusrahakaudenjälkeen.Osasairauspäivärahaamyönnetäänvähintään12päivällejaenintään72päivälle.Uudistuksessaaiempi60päivänkarens-silyheni.Lisäksijostyönantajamaksaatyöntekijälleosasairauspäiväraha-kaudeltatyökyvyttömyyttäedeltävänkokoaikaisentyösuhteenperusteellamääräytyväätäyttäsairasajanpalkkaavastaavaapalkkaa,maksetaanosasai-rauspäivärahatyönantajalle.

Karenssinlyhentämisenjälkeenetuuttaonkäytettyentistälaajemmin.Vuonna2010osasairauspäivärahankäyttökaksinkertaistuiedelliseenvuoteenverrattuna.

Masto-hankkeen kysely 2010

Sosiaali-jaterveysministeriönteettämänkyselyntavoitteenaoliselvittääosasairauspäivärahanjayhteisestisovittujentyöhönpaluutatukevientoi-mintatapojensoveltamistatyöpaikoilla.Masto-hankkeentilaamankyselytut-kimuksensuorittiTNSGallupOypuhelinhaastatteluina22.10.−4.11.2010.Haastattelujatehtiinyhteensä303.Tutkimuksessahaastateltiinsuurtenjakeskisuurten(enemmänkuin100työntekijää)yritystenjaorganisaatioidenhenkilöstöhallinnonedustajiataimuitatyönantajienedustajia.

Vastaajista43prosenttiakertoi,ettäosasairauspäivärahaaonkäytetty.Lisäksi44prosenttiasuhtautuimyönteisestiosasairauspäivärahankäyttöön-ottoonmahdollisentarpeensynnyttyä.

Suurinosasuuristajakeskisuuristatyöpaikoistaolikäyttänytosasairaus-päivärahaataiuskoikäyttävänsätarpeensyntyessä.Kyselyynosallistuneistapienimmillätyöpaikoillaolivähemmänkokemustaosasairauspäivärahasta.Pienimpientyöpaikkojenosuusolimyösverrannollisestisuurinniidentyö-paikkojenjoukossa,jotkaeivätaiokäyttääetuisuutta.

Suurinosaniistävastaajista,joidenyrityksessätaiorganisaatiossaosasai-rauspäivärahaaolikäytetty,katsoi,ettäsenkäyttöhyödyttäätyöntekijääjatyöyhteisöäjatuotyönantajallemyösrahallistahyötyä.Hyvätkokemuksetjatahtosaadakäytännönkokemustaolivatmyöstärkeitäsyitäkäyttääosasaira-uspäivärahaa.Osasairauspäivärahaakäyttävistäyrityksistätaiorganisaatioista68prosenttianäkisenosanahyvääHR-politiikkaajatyönantajakuvaa.

Sairauspoissaolojenseurantaonlaajastikäytössätyöpaikoilla.Suurinosa(87%)vastaajistailmoitti,ettäkäytössäonyhteisestisovittujatoimintatapojasairauspoissaolojenseurantaanjapitkiensairauslomienjälkeiseentyöhönpa-luuseen.Näistävastaajistalähes90prosenttiakertoimääritelleensätoimin-tatavatsairauspoissaolojenseurantaan.Sensijaanvainkaksikolmasosaa(63%)onlaatinuttoimintaohjeetmyöstyöhönpaluuseensairauslomanjälkeen.

Pienimmissäyrityksissäoliyhdessäsovittujatoimintatapojavähemmänkuinsuuremmissa.Neljäsosavastaajistakatsoi,ettätoimiminentapauskoh-taisestiaikaisemmankokemuksenmukaanriittäätoimintatavaksi.

63

4.4.2 Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöönAmmatillisenkuntoutuksentavoiteonainatyöelämässäjatkaminentervey-dellisistärajoitteistahuolimatta.Ammatillisenakuntoutuksenakorvataanmuunmuassatyökokeilujajauudelleenkoulutusta.Vuoden2004kuntoutusuu-distuksentavoitteenaolivarhentaakuntoutuksenaloittamistajaluodanäinedellytyksetkuntoutuksenvaikuttavuudelle.Säädöksetkorostavatkuntou-tuksenensisijaisuuttatyökyvyttömyyseläkkeeseennähden.

Ammatillisenkuntoutuksenkeinoistatyöhönpaluunkynnystävoidaanhelpottaajaaikaistaaerityisestityöeläkelaitoksen,Kelantaityöhallinnontukemallatyökokeilulla,jonkatarkoituksenaontarjotamasennuksestatoipu-vallepehmeäpaluutyöhön(kuvio14).Masentuneidentyöhönpaluuonnistuuparhaitentyöntekijänentiseentyöhön.Työkokeiluuuteentyöhönonyleensähuomattavastivaativampaajavoiedellyttääkuntoutujanlähiohjaamiseenkykenevänhenkilönapua(esim.työvalmentaja).Työkokeilunkestoonyleen-sä3–6kuukautta.Työhönpalaavantoimeentulonmaksaasosiaalivakuutus-järjestelmä,jotenmasennuksestatoipuvaontyökokeilunajanylimääräinenresurssityöpaikalla.

Masto-hankkeentoimintaohjelmassatodettiin,ettätyökokeilujenmäärääpitääkasvattaalisäämälläperusterveydenhuollon,psykiatrisenerikoissairaan-hoidoinjatyöterveyshuollonkykyäsenkäyttöön.

Osatyökyvyttömyyseläkkeet työssä jatkamisen tukena

Masennustasairastavatsiirtyvätpääasiassatäydelletyökyvyttömyyseläkkeel-le.Osatyökyvyttömyyseläkkeidenosuusonhuomattavastipienempikuinsomaattisiinsyihinperustuvissaeläkkeissä.

Osatyökyvyttömyyseläkemahdollistaatyönjatkamisensilloin,kuntyö-kykyeienääriitäkokoaikaiseentyössäkäyntiinjaosatyökyvyttömyyseläk-keenkriteerittäyttyvät.Osatyökyvyttömyyseläkkeenrinnallevoidaantar-vitasamanlaisiatukeviatoimenpiteitäkuintyöhönpalaamiseenliittyvässätyökokeilussa.Yhteistyössäeritoimijatahojenkanssaonvarmistettava,ettäosatyökyvyttömyyseläkkeensaajallaontodellinenosatyönteonmahdollisuus.

64

60 pv 150 pv> 2 vk

Työhön paluun suunnittelu työpaikallatyöterveysneuvottelussa.

Työhön paluun suunnittelu työpaikallatyöterveysneuvottelussa.

Työhön valmennus (työeläkelaitos)Pidempikestoinen perehdytys uuteen työhönsijoittumisen tueksi työkokeilun jälkeen.

Ammatillinen koulutus (työeläkelaitos)Lisä-, täydennys- tai uudelleenkoulutus, jos työhönpalaaminen ei ole mahdollista aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella.

Osakuntoutustuki/osatyökyvyttömyyseläke(työeläkelaitos)Jos työ- ja ansiokyky on alentunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden osatyökyvyttömyyseläkkeenedellyttämällä tavalla.

Työkokeilu työhön paluun tukena (työeläkelaitos, Kela)Yleensä 3−6 kk kuluttua sairauspoissaolon alkamisesta.Maksetaan kuntoutusrahaa. Työaika 4−8 t/pv.Työkokeilun kesto on yleensä 3−6 kk.

OsasairauspäivärahaSairausloma voi jatkua osa-aikaisenavähintään 10 päivää (sairastumispäivä + 9 arkipäivää)kestäneen kokopäiväisen sairauspoissaolon jälkeen.Maksetaan 12−72 arkipäivää kahden vuoden aikana.

Kuvio 14. Ammatillisen kuntoutuksen ajoitus työsuhteessa olevallaLähde: Mukaillen Tuisku ja Rossi 2010

Masto-hankkeen toimintaa

Masto-hankkeentoimintaohjelmaankirjattiinosahanke,jonkatavoitteenaoliviestittääterveydenhuollonammattilaisilleosasairauspäivärahan,työkokei-lujenjaosatyökyvyttömyyseläkkeidenkäytöstätyössäjatkamisenjatyöhönpaluuntukena(osahanke 4.3.1).

Masto-hankejärjestikeväällä2009Psykiatripäivilleseminaarin,jonkateemanaoli”Tukeamasentuneentyökyvylle”.Tilaisuuteenosallistuinoin200psykiatrianerikoislääkäriätaipsykiatriaanerikoistuvaalääkäriä.Palauteolihyvää.Teemoinaolivatpsykiatrinjatyöterveyslääkärinyhteistyö,hyvätsairauspoissaolokäytännötsekäammatillisenkuntoutuksenkeinot.

SamatteematolivatesillämyösTyöterveyslaitoksenalueellisellakoulu-tuskiertueella,jonkaensimmäinenvaihesyksyllä2008kohdennettiinjuu-ripsykiatreillejatyöterveyslääkäreille.NiitäesiteltiinlisäksimuunmuassaKuntoutuspäivillä,Mielenterveysmessuilla,työeläkeyhtiöidenseminaareissa,HUSPsykiatrianklinikankoulutustilaisuuksissa,YTHS:nmielenterveystyönvaltakunnallisillapäivilläjaLapinmielenterveys-japäihdepäivillä.

65

Verkkokeskustelu nosti esiin esimerkkejä osatyökykyisten tilanteesta

ValtionhallinnonOtakantaa.fi-sivustollajärjestettiinmarraskuussa2010keskustelusuomalaisestatyöelämästäjatyökyvyntukemisestasekäosa-työkykyisyydestäjatyöhönpaluusta.Kansalaisillaolimahdollisuuskertoakeskusteluareenallamielipiteensä.Keskusteluahaluttiinherättääerityi-sestiseuraavistaMasto-hankkeentoiminnassaesilläolleistanäkökulmista:

� Onkotyöpaikallasisovittutoimintatavoista,joillaesimiesvoitarttuaajoissatyössäselviytymisenongelmiin?

� Millaisiavarhaisentyökyvyntuenkeinojatyöpaikallasion?� Pitäisiköpitkältäsairauslomaltapystyäpalaamaanasteittaintyöhön

nykyistähelpommin?Onkotyöpaikallasimahdollistapalataasteit-taintyöhön?

� Mitentyöpaikallasisuhtaudutaanosatyökykyisyyteen?

Verkkokeskustelussapainottuivattyöelämänkovatasenteet,joistamonellaoliomakohtaisiakokemuksia.Suhtautuminenosatyökykyisyy-teenonkirjoittajientyöpaikoillanihkeää.Erityisestijohdonjaesimiestenasenteillaonisovaikutussiihen,mitentyöpaikallahoidetaanjaksamisentukeminenjaasteittainentyöhönpaluu.Nämäasenteetvaikuttavatmyössiihen,mitenesimerkiksiosatyökyvyttömyyseläkeläiseensuhtaudutaan.Tämätuliesiinmonessavastauksessaerityisestijulkiseltapuolelta.Muu-tamakirjoittajakuittasityössäjaksamispuheetpelkäksisanahelinäksi.

Vainmuutamavastaajakertoi,ettäheidäntyöpaikallaanosatyöky-kyisyyteensuhtaudutaanmyönteisesti.Näillätyöpaikoillaasteittainentyöhönpaluuolimahdollista.Valtaosallavastanneidentyöpaikoistaeiollutsovittutoimintatapojatyössäjaksamisentukemiseenjavaikkatoi-mintatavoistaolisikinsovittu,keinojaesimerkiksiasteittaiseentyöhönpalaamiseeneiollut.

66

Mitentyöpaikkasitukeetyönsujumistajatyökykyä?-aiheestakeskus-teltiin11.11.2010myösOtakantaa.fi-chatissa,jossakysymyksiinvastasisosiaali-jaterveysministeriJuhaRehula.Kysymyksetkoskettelivatmuunmuassaosatyökyvyttömyyseläkkeentiukkojarajauksia,osatyötätekevienvähättelyäjatyöelämänkoviatulostaiulos-asenteita.

4.4.3 Kuntoutustuella olevien työhön paluun tukiOsanaMasto-hankettaETKtekiselvityksen,jossatarkasteltiinmääräaikai-seltakuntoutustueltatyöhönpalaamista(Gould,Lampi&Nyman:Työhönpaluukuntoutustuenjälkeen.Työeläkejärjestelmänrekisteritietoihinperus-tuvaselvitys.ETK:nkeskustelualoitteita2011:3)(osahanke 4.4.1). SelvitysjulkaistiinETK:nverkkosivuillakeväällä2011.

Vuosittaintyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyvistävajaapuoletsiirtyymää-räaikaiselleeläkkeelleelikuntoutustuelle.Vuonna2010työeläkejärjestelmänkuntoutustuellesiirtyinoin10500henkilöä.Raportissaselvitettiinkolmenrekisteritietoihinperustuvanerillistarkastelunavullakuntoutustukienkäyt-töäjaniidenjälkeistätyöllisyyttä.Tarkoituksenaolierityisestiselvittäätyö-suhteenpysyvyydenmerkitystätyöhönpaluullekuntoutustuenpäätyttyä.Tarkasteluperustuipääosinvuonna2005alkaneidenkuntoutustukienjatoi-saaltavuonna2007päättyneidenkuntoutustukienseurantaan.Tarkastelukoskivaintyöeläkejärjestelmänkuntoutustukia.

Selvityksenmukaanläheskaikkinuortentyökyvyttömyyseläkkeetalkoivatkuntoutustukina.Esimerkiksivuonna2009masennuksenperusteellaalle35-vuotiaillemyönnetyistätyökyvyttömyyseläkkeistä99prosenttiaolikun-toutustukia.Muistasairausryhmistäpoiketenmasennukseenperustuvissaeläkkeissäkuntoutustukienosuusolisuurimyösvanhemmissaikäryhmissä.Lisäksimasennukseenperustuvatkuntoutustuetjatkuivatmuitapitempään.

Taulukko 3. Kuntoutustuelle siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyys-eläkkeelle siirtyneistä vuonna 2009 iän ja sairausryhmän mukaan, %

Ikäryhmä

18–34 35–44 45–54 55–62 Kaikki

Masennus 99 94 76 38 66

Muut mielenterveyden häiriöt 90 72 58 15 58

TULE-sairaudet 98 90 64 21 38

Muut sairaudet 82 70 47 19 36

Kaikki 91 80 59 22 44

Lähde: Gould ym. 2011

Kuntoutustukienosuusuusistatyökyvyttömyyseläkkeistäon2000-luvul-lahiukankasvanut.Tätävoidaanpitääviitteenämyönteisestäkehityksestä,koskasamanaikaisestikuntoutustukienmuuttuminenjatkuvaksityökyvyttö-myyseläkkeeksionvähentynytjakuntoutustuetovatentistäyleisemminpäät-

67

tyneetkokonaan.Vuonna2005alkaneistakuntoutustuistanoinkolmannespäättyimuutamanvuodenkuluessailmanjatkoeläkettä.

Vain pieni osa kuntoutustuelle siir tyneistä palaa työhönVaikkakuntoutustuetjonkinverranaiempaaenemmänpäättyvätkokonaaneivätkämuutujatkuviksieläkkeiksi,työhönpalaavienosuuskaikistakuntou-tustuellesiirtyneistäonedelleenpieni.Kaikistavuonna2005kuntoutustuenaloittaneista11000henkilöstä13prosenttiaolityössämuutamanvuodenkuluttuakuntoutustuenalkamisesta.

Kuntyöhönpaluutatarkastellaanpäättyneistäkuntoutustuistakäsin,työllistenosuusonhuomattavastisuurempi.Niistähenkilöistä,joidenkun-toutustukipäättyiilmanjatkoeläkettävuonna2007,vajaapuoletolityössävuoden2008lopussa.

Julkisella sektorilla työhön paluu kuntoutustuen jälkeen yleisempääKuntoutustukienosuuskaikistauusistatyökyvyttömyyseläkkeistäoliyksi-tyiselläsektorillajonkinverransuurempikuinjulkisella.Työhönpalaaminenkuntoutustuenjälkeennäyttikuitenkinonnistuvanhelpomminjulkisellakuinyksityiselläsektorilla.Julkisellasektorillakuntoutustuenvuonna2007päättä-neistäoliseuraavanvuodenlopussatyössärunsas60prosenttiajayksityiselläsektorillarunsas40prosenttia.

Työsuhteen pysyvyys auttaa työhönpaluussaTyösuhteenpysyvyydenonaiemmissatutkimuksissatodettuedistävänpit-känsairauspoissaolonjälkeistätyöhönpaluuta.Myöstässäselvityksessätyö-suhteenvoimassaolokokokuntoutustukiajanoliselvästiyhteydessäkuntou-tustuenjälkeiseentyöllisyyteen.Jostyösuhdeoliollutkuntoutustukiaikanavoimassa,85prosenttiakuntoutustuenpäättäneistäpalasityöhön.Muussatapauksessatyöhönpalanneitaolivain37prosenttia(taulukko4).

Työsuhteenpysyvyyskuntoutustukiaikanaolijulkisellasektorillaylei-sempääkuinyksityisellä.Tämäselittääosaltaanjulkisensektorinyksityistäparemminonnistunuttakuntoutustuenjälkeistätyöhönpaluuta.Kunkun-toutustukiajantyösuhteenvoimassaolootettiinhuomioon,julkisenjayksi-tyisensektorinvälinenerokuntoutustuenjälkeisessätyöllisyydessäpienenihuomattavasti.

Eniten kuntoutustuen jälkeen työhön palaajia tuki- ja liikuntaelinsairauksien ryhmässäKaikistakuntoutustuellesiirtyneistätyöhönpalanneidenosuusolisuurintuki-jaliikuntaelintensairauksienperusteellakuntoutustuellesiirtyneilläjapieninmuidenmielenterveydenhäiriöidenkuinmasennuksenperusteellasiirtyneillä.Alle45-vuotiaanakuntoutustuellevuonna2005siirtyneistäolivuoden2009lopussatyössätule-sairauksienryhmässärunsaskolmasosa,masennuksensairausryhmässärunsasviidennesjamuidenmielenterveydenhäiriöidenryhmässänoinkymmenesosa.

68

Työsuhteenvoimassaolokuntoutustuenaikanaolituki-jaliikuntaelintensairauksienryhmässäyleisempääkuinmuissasairausryhmissä.Kuntyösuh-teenvoimassaolootettiinhuomioon,masennuksenjatule-sairauksienryhmis-sätyöhönpalanneidenosuuksissaeiolluteroa.Molemmissasairausryhmissätyöhönpalasilähes90prosenttianiistäkuntoutustuenpäättäneistä,joillakuntoutustukieimuuttunutjatkuvaksieläkkeeksijajoillatyösuhdeoliollutkuntoutustukiaikanavoimassa.Jostyösuhdeeiollutjatkunutkokokuntou-tustukiaikaa,työhönpalanneitaoli40prosenttiakuntoutustuenpäättäneistä.

Taulukko 4. Vuonna 2007 päättyneet kuntoutustuet: 31.12.2008 työssä olleiden osuus työnantajasektorin ja kuntoutustuen aikaisen työsuhdeti-lanteen mukaan, %

YksityinenTyösuhde voimassa kuntoutustukiajan

JulkinenTyösuhde voimassa kuntoutustukiajan

KaikkiTyösuhde voimassa kuntoutustukiajan

Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei

Sukupuoli

Miehet 79 36 87 36 81 36

Naiset 82 36 89 43 86 38

Ikäryhmä

18–34 78 42 (67) 38 76 41

35–44 88 39 92 39 90 39

45–54 81 36 89 46 86 38

55–64 72 24 88 36 80 26

Sairausryhmä

Masennus 83 40 92 40 89 40

Muut mielenterveyden häiriöt (85) 33 (73) 33 79 33

TULE-sairaudet 82 38 92 52 86 40

Muut sairaudet 78 32 83 36 80 33

Kaikki 80 36 89 41 85 37

Päättyneiden kuntoutustukien lukumäärä 358 1 953 361 422 719 2 375

( ) Päättyneiden kuntoutustukien lukumäärä < 20Lähde: Gould ym. 2011

Lisää työhön paluun tukemista tarvitaanKuntyökyvyttömyyseläkemyönnetäänkuntoutustukena,ajatuksenaonettäkuntoutustuensaajavoisihoidonjakuntoutuksenavullavielätodennäköisestipalatatyöelämään.Viimevuosinakuitenkinvainnoinjokakahdeksaskun-toutustuellesiirtynytontyössämuutamanvuodenkuluttuakuntoutustuenalkamisesta.Työhönpaluuononnistunutparhaitensilloin,kunkuntoutus-tuellesiirtynytonvoinutsäilyttäätyösuhteensakokokuntoutustukijaksonajan.Kuntoutujallaonolluttyömihinpalata.Haasteellisemmaksityöhönpaluumuodostuu,jostyösuhdettaeienääole.Erityisestisillointarvitaanprosesseja,joissahoito,kuntoutusjatyöhönpaluuntukijatkuvattyöelämänkynnyksenyli.

69

4.4.4 MastDo-kampaja työpaikoilleMasto-hankkeentyöpaikkakampanjantavoitteenaoliparantaatyössäjatka-mistajatyöhönpaluutamasennukseenliittyen

� nostamallaaiheeseenliittyviäteemojajulkiseenkeskusteluunja� lisäämällätietoisuuttaammatillisenkuntoutuksenjamuistatyössäjat-

kamistatukevistakäytännöistä.

”Masennusonsairaussairauksienjoukossa”,”Masennustavoidaanhoitaatehokkaasti”,”Varhainentukiedistäätyössäjatkamista”,”Masennuksenhoitojakuntoutuskannattaasekätaloudellisestiettäinhimillisesti”,”Työjaopiske-lutukeetoipumista”,”Masennustoipilaantoimintakykypalautuuvähitellen:toipilaallapitääollamahdollisuuspalatatyöhönasteittain.”Nämäolivatvies-tejä,joitaMasto-hankehalusilevittäätyöpaikoillejamuualleyhteiskuntaan.

Marraskuussa2010käynnistyiMastDo-kampanja (osahanke 4.2.1),jokaviestikonkreettisistakeinoista,joidenavullatyöpaikoillavoidaantukeatyössäpysymistäjatyöhönpaluutasairauslomanjälkeen.KampanjannimiMastDoonsanaleikki,jokaviittaaMasto-kampanjaansekäviittaa”suoraan”toimin-taan.KampanjansloganoliMastDo−Tietoa,työkaluja,työkykyä!

Kampanjansuunnitteluryhmässäolivatmukanatyömarkkinajärjestöt,Tela,Kansaneläkelaitos,Työterveyslaitossekäkolmassektori.Kampanjankustannuksistavastasisosiaali-jaterveysministeriö.Viestintäkampanjanto-teutuksessaMasto-hankettaavustiviestintätoimistoKreabGavinAndersonOy.VerkkosivustonjahaastekampanjanteknisenätoteuttajanatoimiCH5FinlandOy.

Kampanjajakoitietoasekälevittipositiivisiaajattelumallejakampanja-sivustonkautta(www.MastDo.fi).Kampanjaoliesillämyösmediassajalä-hestyityöpaikkojasuoraanyhteistyöorganisaatioidensekähaastekampanjanavulla.Kampanjaatukisenaikanalisäksiesimerkiksiläsnäolotapahtumissasekäesite-jamuuinformaatiomateriaali.Verkkosivustosekäesitemateriaalittoteutettiinsekäsuomen-ettäruotsinkielisinä.Verkkosivutpidetäänaukivuoden2011loppuun.

Kampanjarohkaisityöyhteisöjäsopimaanyhteisistäpelisäännöistä,joidenavullatyökykyongelmiintartutaanajoissajatyöelämänjoustavuuttalisätäänerityisestiosatyökykyisille.Kampanjaviestimyösosasairauspäivärahasta,työ-kokeiluistajamuistamasennuksestatoipuvientyöhönpaluutahelpottavistakeinoista.Viestejäedellämainituistaaiheistakohdistettiinsuoraantyöpai-koille:henkilöstöhallinnolle,esimiehillejahenkilöstönedustajille,muttakampanjaherättelimyössuurenyleisönhuomiota.

Viestintäkampanjantoteutuksenalkamisaikasidottiinloka-jamarraskuus-sa2010pidettyihintyöelämänjaterveydenhuollontapahtumiin.Messuillajatapahtumissajaettiininformatiivistajakampanjansivustolleohjaavaaesi-temateriaalia.Kampanjanaihettakäsiteltiinkampanja-aikanamyösmuissafoorumeissa,kutenOtakantaa.fi-sivustolla.MaatalousyrittäjienverkkokyselyolimyösosaMastDo-kampanjaa.

70

NäkyvyyttäMastDo-kampanjallehaettiinmyöstyöpaikoilleheitetyllähaasteella.HaastekampanjatoimiMastDo-sivustonmainoksenajasentar-koituksenaoliohjatakävijöitätutustumaanviestintäkampanjanmateriaa-leihin.Haastekampanjantavoitteenaolimyöskäytännössämitata,kuinkahyvinyritystenkäytettävissäolevattyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluunmallittunnetaanjamitenniitäkäytetään.Haasteessamukaanrekisteröity-neidenorganisaatioidenhenkilökuntasaattoikäydäHaasteenverkkosivullaantamassaomanarvionsasiitä,kuinkahyvinorganisaatiossaolivarauduttutyöhyvinvoinnintukemiseen.

Verkkosivustonvaikuttavuuttavoidaanosaltaanarvioidasenkävijämääri-enperusteella.Kävijätilastoistavoidaanpäätellä,ettäenitenkävijöitägeneroisivustonmainostaminenjamuumainintauseassakanavassasamanaikaisesti.SivustonmainoksetjaHaasteeseenliittyvätsuorapostituksetoivattehok-kaimmatkeinotkampanjanmarkkinoinnissa.Erillisenäkävijätilastopiikkinävoidaanhuomata,ettätiedoteosasairauspäivärahatutkimuksestaherättikiin-nostustamyössivustoakohtaan.Termejäselittäväkysymykset&vastaukset-osionostisivustonhakukonelöydettävyyttä.

YhteistyökumppaneilletoteutettiinMastDo-kampanjanpäätyttyähelmi-kuunlopussa2011kyselykampanjasta.Vastauksissakampanjanvisuaalinenilmejakampanjamateriaalitsaivatpositiivistapalautettajakampanjanaihekoettiintärkeäksi.Lisäksikampanjantoteutustatunnuttiinpitävänonnis-tuneenajasentavoitteitaselkeinä.Kritiikkiäsaivatmm.kampanja-aika,jotapidettiinliianlyhyenäjakampanjannäkyvyys,jokaolisietenkintyöpaikoillavoinutollaisompi.

Mielenterveysjärjestöjen Paluu työhön -kampanja

Mielenterveysjärjestöttoteuttivattiedotuskampanjanmasennustoipilaantyö-hönpaluuntukemiseksityöyhteisöissäosanatoimintaohjelmanosahanketta”Työssäjatkamistajatyöhönpaluutatukevakampanjointi”(osahanke 4.2.1).

Kampanjankohderyhmänäolinaisvaltainensosiaali-jaterveysalanammat-tihenkilöstö.Kampanjajakoitietoaerivaihtoehdoistatilanteessa,jossatyöhönpaluuonajankohtainenmasennuksenjälkeensekävaikuttamallatyöyhteisönasenteisiin,jottapaluuolisimahdollisimmanonnistunut.Kampanjansaamapalauteosoitti,ettätiedontarveonsuuri.

Kampanjanperusviestioli:Työyhteisöntoimenpiteinvoidaantukeama-sennustoipilaidentyöhönpaluuta.Kampanjansloganiksivalittiin:Voitammemasennuksen!Paluutyöhönturvallisinmielin.

Slogankiteytettiinkolmeksiviestiksi:� Masennustoipilaanonmahdollistapalataturvallisinmielintyöpaikalle.� Työntekijänmasennussairauskoskettaakokotyöyhteisöä.Sairaudenavoin

jaasiallinenkäsittelylisääyhteisönhyvinvointia.� Hyvätyöyhteisötukeeerikeinoinmasennustoipilaanonnistunuttatyö-

hönpaluutajatyössäpysymistä.

71

Kampanjapostikorttejajaettiinlaajastitilaisuuksissa,tapahtumissajayh-teistyökumppaneidenkautta.Lisäksitehtiintyöyhteisöillesuunnattujuliste,jotavoitulostaakampanjasivuilta(www.paluutyohon.fi).MateriaaliajaettiinmyösMastDo-kampanjanyhteydessä.

Kampanjatoteutettiin1.5.−31.12.2010pääosinTyösuojelurahastontuella.HankettakoordinoineenMielenterveydenkeskusliitonyhteistyökumppanei-naolivatSuomenMielenterveysseurajaOmaisetmielenterveystyöntukenakeskusliitto.

4.4.5 Kuntoutuspsykoterapian lakisääteistäminenMasennuspotilaanlääkinnällinenkuntoutusonollutyleensäKelantukemaaharkinnanvaraistakuntoutuspsykoterapiaajokopitempikestoisena(enintään3vuotta)tailyhytkestoisenayksilöterapiana.

Kelakorvaapsykoterapiaakahdenerilain,sairausvakuutuslainjaKelankuntoutusetuuksistajakuntoutusrahaetuuksistaannetunlainperusteella.Sairausvakuutuksestakorvataanlääkärinantamaapsykoterapiaa.Kuntou-tuksenakorvataanterapiakoulutuksensaaneenlääkärin,psykologintaimuunpsykoterapeuttisenkoulutuksensaaneenhenkilönantamaapsykoterapiaa.

Kelaontukenutpsykoterapiaaharkinnanvaraisenakuntoutuksenahoi-tavantahonsuosituksenperusteella,kunhenkilöntyö-taiopiskelukykyonmielenterveydenhäiriönvuoksiuhattuna.Kelankorvaamakuntoutustäyden-tääkunnillekuuluvaalakisääteistämielenterveyspalveluidenjärjestämistä.Psykoterapiaaonkorvattukuntoutuksenakorkeintaankolmenvuodenajan.

Kuntoutuspsykoterapianjärjestämisessäongelmanaonollutrahoituksenriittävyys,kunmäärärahaonollutkiinteämuttakuntoutustarvevaihtelee.Vuonna2010Kelanharkinnanvaraistapsykoterapiaasaikaikkiaan15757henkilöä.Heistä8656:llapäädiagnoosinaolimasennus(taulukko5).

Taulukko 5. Kelan harkinnanvaraista psykoterapiaa saaneet sairausryh-män mukaan vuonna 2010

Sairausryhmä Lukumäärä

Masennus F32-F33 8 656

Muut mielialahäiriöt 1 403

Neuroosit F40-F48 4 629

Persoonallisuus- ja käytöshäiriöt F60-F69, F90-F98 504

Psykoosit F20-F29 174

Muut pääryhmään V kuuluvat sairaudet 238

Somaattinen sairaus ja mielenterveyden häiriö 153

Yhteensä 15 757

Lähde: Kansaneläkelaitos

SuomalaisenLääkäriseuraDuodeciminjaSuomenAkatemiankevääl-lä2006järjestämässäpsykoterapiaakoskevassakonsensuskokouksessaeh-dotettiinkuntoutuspsykoterapiansiirtämistäKelassaharkinnanvaraisesta

72

kuntoutuksestajärjestämisvelvollisuuteen.SamaaehdottimyösSTM:nSa-vake-työryhmävuonna2007(STM2007b)jaSata-komitea(STM2009b).

Kuntoutuspsykoterapiaakoskevat lainmuutostarpeetkirjattiinmyösMasto-hankkeentoimintaohjelmaan(osahanke 4.1.1).Omavastuuosuudensuuruudentodettiinvoivanmuodostuaosallakuntoutujistapsykoterapianesteeksi.Samointodettiin,ettäkuntoutuspsykoterapiaaesimerkiksinuoruus-iässäjokerransaaneellatulisiollamahdollisuusmyöhemminelämässäänmyöstarpeenmukaiseenuuteenkuntoutuspsykoterapiajaksoon.Toiminta-ohjelmassamyöstodettiin,ettäkuntoutuspsykoterapiankäytönongelmatliittyvätmuunmuassaohjausjärjestelmään.

Hallituksenpolitiikka-jakehysriihessä2009sovittiin,ettäkuntoutuspsy-koterapiasiirretäänKelassajärjestämisvelvollisuudenpiiriin.LainmuutostavalmisteltiinSTM:ssäyhdessäKelanjaKuntaliitonkanssa.Masto-hankeoliaktiivisestimukanalainvalmistelussa.Hallituksenesitys(HE68/2010)an-nettiineduskunnalletoukokuussa2010.Eduskuntahyväksyilakimuutokset,jotkatulivatvoimaan2011alussa.

Sosiaali-jaterveysvaliokunnanmietinnössä(StVM18/2010)painotettiin,ettäalkuvaiheenhoidolleasetetutvaatimuksetedellyttäväterityisestijulkisenterveydenhuollon,muttamyöstyöterveyshuollonmielenterveyspalvelujenke-hittämistä,jottapotilaspääseeoikea-aikaisestitarvitsemansahoidonpiiriin,jaettäkuntoutuspsykoterapiaanvoidaanseuloanepotilaat,jotkasitälääketie-teellisenarvioinmukaantarvitsevatjasiitähyötyvät.Kuntoutuspsykoterapiaaeivoikäyttääkeinonasiirtääpotilaspoisjulkisenterveydenhuollonvastuulta.Vastuupotilaankokonaishoidostajakuntoutussuunnitelmankokonaisuudentoteutumisestasäilyyuudistuksenjälkeenkinjulkisellaterveydenhuollolla.

Valiokuntakiinnittivakavaahuomiotamyösalueellisiineroihin.Työvoi-mansaatavuudenvaihtelujapitkätetäisyydetvastaanotollekarsivatterapi-anpiiristäpotilaita,joidenhoitositävaatisi.Valiokuntatähdensi,ettämie-lenterveyspalvelujenhenkilöresursseista,osaamisestajakouluttamisestaonhuolehdittavaniin,ettäpotilaidenmahdollisuudetsaadahoitoatoteutuvatyhdenvertaisestieripuolillamaata.Koskauudistuslisääpsykoterapeuttientarvetta,koulutuksellaonhuolehdittavamyösterapeuttiensaatavuudesta.

Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia vuonna 2011

HarkinnanvaraisenkuntoutuspsykoterapiansiirryttyäKelassajärjestämis-velvollisuudenpiiriinvuoden2011alussakuntoutuspsykoterapiaanvaratutmäärärahateivätenäärajoitapalveluidenpiiriinotettavienuusienasiakkaidenmäärää.Kuntoutuspsykoterapiaakorvataankaikillesitätarvitseville,kuntou-tuspsykoterapiankohderyhmäänkuuluvillevakuutetuille.Lisäksikorvaus-päätöksistäonmuutoksenhakuoikeus.

Kelankorvaamankuntoutuspsykoterapiansaamisenedellytyksenäon,ettätyö-taiopiskelukykyonmielenterveydenhäiriönvuoksiuhattunajaettäkuntoutujaonollutvähintäänkolmenkuukaudenajanasianmukaisessahoi-dossajokojulkisessataiyksityisessäterveydenhuollonyksikössäjaettähänen

73

arvioidaanhyötyvänterapiastasentavoitteidenmukaisesti.Alkuvaiheenhoi-donpitääollalaajempaakuinvaindiagnoosintekeminentailausuntoavartentehdytlääkärinkäynnit.

Kuntoutuspsykoterapiaakorvataanyhdelläpäätökselläenintään80kertaavuodessayhteensäenintään200kertaa.Kolmenvuodenjaksonjälkeenkun-toutuspsykoterapiaavoidaankorvatauudelleenerityisestäsyystä.

Kuntoutuspsykoterapiankustannuksetkorvataanvalioneuvostonasetuk-sellavahvistettavankorvaustasonmukaan,jonkaylimeneväosuusjääkun-toutujanmaksettavaksi.Asetuksessasäädetäänkorvaustasoterikseen16–25-vuotiaidennuortenja26–67-vuotiaidenaikuistenyksilö-jaryhmämuotoi-sellekuntoutuspsykoterapiallesekäperhe-taiparipsykoterapialle.

Kuntoutuspsykoterapiankorvaustasotpysyivät2011alustalukienennal-laan.Omavastuuosuudensuuruusvoimuodostuaosallekuntoutujistakun-toutuspsykoterapianesteeksi.

Kelassaseurataanjatkossakuntoutuspsykoterapiantoteutumista(asiakas-määrät,sisällöllinenseuranta,varojenkuluminen,kuntoutuspäätökset)jatehdäänsenperusteellatarpeenmukaankehittämisehdotuksia.

Psykoterapeuttikoulutus muutosvaiheessa

Psykoterapiakoulutusonparhaillaanmuutosvaiheessa.Valviraasettipsyko-terapeuttikoulutuksiaarvioivanasiantuntijaryhmäntoukokuussa2010.SentehtävänäonarvioidajaantaaValvirallelausuntojapsykoterapeutinammat-tiinjohtavastakoulutuksesta.

Lisäksivoimaanontulossaasetusmuutos(31.12.2011),jonkamukaanpsy-koterapeutinammattinimikkeenkäyttöoikeuteenjohtavastakoulutuksestavastaayliopistotaiyliopistoyhdessämuunkouluttajaorganisaationkanssa.Myöspsykoterapeuttikoulutuksenmuutosvaiheessapalveluidenriittäväsaa-tavuuspitäävarmistaa.

Psykoterapiansaatavuudenosaltaontapahtumassamyönteistäkehitystä:� kuntoutuspsykoterapiaonsiirtynytvuoden2011alussaKelassaharkin-

nanvaraisestakuntoutuksestalakisääteiseksi� asetusmuutos,jonkamukaanpsykoterapeutinammattinimikkeenkäyttö-

oikeuteenjohtavastakoulutuksestavastaayliopistotaiyliopistoyhdessämuunkouluttajaorganisaationkanssa,tuleevoimaan31.12.2011.

4.4.6 Nuoret ja mielenterveyssyistä myönnetyt eläkkeetSuurinosasuomalaisnuoristavoihyvin.Kuitenkinjokaviidesnuorikärsiijostainajankohtaisestamielenterveydenhäiriöstä.Monetmielenterveyshäi-riötalkavatensikertaajuurinuoruusiässä.Yleisimpiäniistäovatmieliala-,ahdistuneisuus-,päihde-jakäytöshäiriöt.

74

Uutta tietoa nuorten mielenterveysperusteisesta työkyvyttömyydestä

Masto-hankejärjestilokakuussa2010nuortenmielenterveyssyistäaiheutu-vaantyökyvyttömyyteenliittyneenpyöreänpöydänkeskustelun,jossaalus-tajinaolijoukkoasiantuntijoitaerihallinnonaloilta.Tavoitteenaolisaadafaktatietoa,jonkapohjaltatoimenpiteitäosattaisiinkohdentaaoikein.Tilai-suudessakuultiinuuttatietoamuunmuassaEläketurvakeskuksentilastoista.NäitätutkimustuloksiaonsittemminraportoituTyöeläke-lehdessä(GouldjaNyman2010)jamyösMasto-hankkeenverkkosivuilla,jonnekoottiinmyösyhteenvetopyöreänpöydänkeskustelusta(hankkeenpäätyttyäselöytyyosoitteestawww.stm.fi/seminaarit/Mastohanke).

EläketurvakeskuksenjaKelantilastoistakäyilmi,ettätyökyvyttömyys-eläkkeellejäävillänuorillaontaustallaanhyvinerilaisiasairauksia.Mielen-terveydenjakäyttäytymisenhäiriötovatlähes80-prosenttisestialle25-vuo-tiaidentyökyvyttömyydenperuste.25vuottatäyttäneilläosuusonenää30prosenttia.Tilastojentulkinnassapitäähuomatase,ettänäidenhäiriöidenryhmäänkirjataantautiluokituksessamyösälyllinenkehitysvammaisuus.

Älyllinenkehitysvammaisuusonkinyleisinyksittäinenalle25-vuotiaidentyökyvyttömyydenaiheuttaja(taulukko6).Muitakeskeisiätyökyvyttömyys-eläkkeidensyitäovatmielialahäiriötjaniistäerityisestimasennustilatsekäskitsofreniajamuutpsykoottisethäiriöt.Lievästäkasvustahuolimattaesi-merkiksivuonna2009masennusdiagnoosien,277kappaletta,osuusolivainnoin16prosenttianuortentyökyvyttömyyseläkkeidensyitä.

Taulukko 6. Työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2009 siirtyneet alle 25-vuo-tiaat nuoret työkyvyttömyyden syynä olevan sairausryhmän mukaan

Sairausryhmä Lukumäärä %

Mielenterveyden häiriöt 1370 77

Kehitysvammaisuus 401 23

Mielialahäiriöt 376 21

Skitsofrenia ym. psykoottiset häiriöt 300 17

Muut mielenterveyssyyt 293 16

Synnynnäiset epämuodostumat 147 8

Hermoston sairaudet 95 5

Vammat ja myrkytykset 63 4

Muut sairaudet 103 6

Kaikki 1778 100

Lähde: Eläketurvakeskus

Nuorimmilla työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvu liittyy osittain järjestelmän muutoksiinJulkisuudessaonkeskusteltupaljonalle30-vuotiaidennuortenmielenter-veyssyistäjohtuvantyökyvyttömyydenlisääntymisestä2000-luvulla.

ETK:ntuoreenselvityksenmukaan(GouldjaNyman2010)nuortentyö-kyvyttömyyseläkkeellesiirtyminenonlisääntynyt2000-luvunalkuvuosien

75

jälkeenlähinnäalle25-vuotiaidenikäryhmässäjaheistänimenomaankaik-keinnuorimmassa,16-vuotiaidenikäluokassa.

TämäjohtuuKelankuntoutusrahalainsäädännönjasensoveltamiskäytän-nönmuutoksesta.Nuorenkuntoutusrahaon2000-luvuntaitteessakäyttöönotettuKelanetuus.Sitäonmaksettuvuoden1999elokuustalähtienalle18-vuotiaalletyökyvyttömyydenuhkaamallenuorelleammatillisenkuntou-tuksenvarmistamiseksi.Vuonna2002ikärajanostettiin20vuoteen.

Työkyvyttömyyseläkkeensijastanuorisaapääsääntöisestikuntoutusrahaa.Kelanmyöntämätyökyvyttömyyseläkeonyleensävaihtoehtonanuorellevasta20-ikävuodenjälkeenjanäkyytilastoissapiikkinä20-vuotiaideneläkkeellesiirtymisessä.

Kunnuorenkuntoutusrahaotettiinkäyttöön,erityisesti16-vuotiaidentyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyminenvähenivoimakkaasti.Alkuvuosienjälkeennuorenkuntoutusrahankäytössäalettiinpainottaatyöelämäänsi-joittumisentodennäköisyyttäjavaikeavammaisimmillenuorillealettiintaasmyöntäätyökyvyttömyyseläkkeitäjo16vuodeniässä.Tämänäkyynousunaeläketilastoissa2000-luvunpuolivälissä.

Nuorimmista harva saa työeläkettäTyöelämänpaineeteivätselitäalle25-vuotiaidentyökyvyttömyyseläkkeidenlievääkasvua.Syytovatkauempana,sillätyöelämänkauttatyökyvyttömyys-eläkkeellepäätyyvainharvanuori.Alle25-vuotiaistatyökyvyttömyyseläk-keellesiirtyneistävaltaosasaavainkansaneläkettä.Heilläeioleollutmin-käänlaistatyöeläkettäkartuttavaatyösuhdettaenneneläkkeellesiirtymistä.Työeläkkeidenlukumääränkasvupainottuutässäryhmässähyvinpieniäeläkkeitäsaaviin.

STM:n toimenpiteitä nuorten mielenterveyden ja opiskelukyvyn edistämiseksi

Nuortenmielenterveyspalveluidenkehittämisessäkeskeistäonturvatatoimi-vatjamonipuolisetperuspalvelut,jotkaovatmahdollisimmanlähellänuortenarkiympäristöä.

Koulu-jaopiskeluterveydenhuoltoaonohjattuSuomessakansallisillaoppaillajasuosituksilla.Asetuksellahalutaantaatariittävätjayhtenäisetpalvelutlapsillejanuorilleasuinkunnastariippumatta.Asetustulivoimaan1.7.2009,muttakunnatsaivatsiirtymäaikaajärjestäämääräaikaisetterveys-tarkastuksetasetuksenmukaisiksi1.1.2011mennessä.

Asetuksessasäädetäänmääräaikaisistaterveystarkastuksistaneuvolatoi-minnassa,koulu-jaopiskeluterveydenhuollossasekälastenjanuortenehkäi-sevässäsuunterveydenhuollossa.Riittävilläjasäännöllisilläterveystarkas-tuksillajaterveysneuvonnallahalutaantehostaavarhaistatukeajaehkäistäsyrjäytymistä.

Asetusedellyttää,ettäperuskoulunkahdeksasluokkalaistenlaajassater-veystarkastuksessaarvioidaanoppilaanerityisettarpeetammatinvalinnanja

76

jatko-opiskelunkannaltajasuunnitellaantarvittavattukitoimetyhteistyössämuunoppilashuollonkanssa.Asetusvelvoittaatunnistamaanmyösmuuterityisentuentarpeetmahdollisimmanvarhaisessavaiheessajajärjestämääntarvittavantuenviiveettä.Näinpäästäänehkäisemäännuortensyrjäytymistäkoulutuksestajamyöhemmintyöelämästä.Haasteenaon,ettäkoulutervey-denhuollonresurssejavähennettiinkunnissa1990-luvunlamanaikanajaedelleenneovatalhaisellatasolla.Opiskeluterveydenhuollonresurssitovatolleetpitkäänsuosituksiinnähdenliianniukat.

Uusiterveydenhuoltolakituleevoimaan1.5.2011.Lakiinsisältyysään-nös,jonkamukaankunnanonjärjestettäväterveysneuvontajaterveystar-kastuksetmyösopiskelu-taityöterveyshuollonulkopuolellejäävillenuorillejatyöikäisille.

Lakioppilas-jaopiskelijahuollostaonvalmisteillaopetus-jakulttuurimi-nisteriössäyhteistyössäsosiaali-jaterveysministeriönkanssa.Sentavoitteenaonvähentääkuntienvälisiäerojaoppilas-jaopiskelijahuollonpalveluissa,tu-keaterveydenjahyvinvoinninedistämisenkulttuuriasekäpalvellaparemminlastenjanuortentarpeita.Uudessalaissasäädettäisiinmm.koulukuraattori-jakoulupsykologipalveluistaosanaoppilas-jaopiskelijahuoltoa.

Kansallisessamielenterveys-japäihdesuunnitelmassa(Mieli2009),jon-katoimeenpanoasosiaali-jaterveysministeriöohjaa,onlinjattumielenter-veys-japäihdetyöntulevaisuuttaSuomessavuoteen2015.Suunnitelmassakorostetaanennaltaehkäisyäjamatalakynnyksistenmielenterveys-japäihde-vastaanottojenkehittämistäperuspalvelujenyhteyteen.Matalankynnyksenpalveluja,varhaistapuuttumistajatukeatehostetaanmyösministeriönmyön-tämillävaltionavustuksilla(Valtakunnallinensosiaali-jaterveydenhuollonkehittämisohjelma,Kaste).Kaste-ohjelmaanliittyyuseitaalueellisiamielen-terveys-japäihdepalveluidensekälasten,nuortenjaperheidenpalveluidenkehittämishankkeita.

Nuortenpitäisipäästäpsykiatrisenhoidonpiiriinmahdollisimmanno-peasti,mikäliperuspalveluissaeivoidatarjotaheilleriittävääapua.Lainsää-dännössäonturvattupsykiatriseenhoitoonpääsykolmessakuukaudessaalle18-vuotiailla.Uudessaterveydenhuoltolaissatämäikärajanostetaan23:een.Näinmyös18–23-vuotiaillenuorilleturvataannopeahoitoonpääsy.

Opintotuenjasairauspäivärahankeskinäistäensisijaisuuttamuutettiinelokuunalusta2010.Uudistustukeeosaltaanopiskelijoidenkuntoutusmah-dollisuuksienvarhaistaselvittämistä.

Masto-hankejärjestisyksyllä2009yhdessäMielenterveydenkeskusliitonkanssaMielenterveysmessuilleseminaarin,jonkateemanaoli”Masennuksentorjunta2010-luvulla-ajoissaauttamistajaosallisuudenvahvistamista”.Se-minaarissakäsiteltiinmuunmuassaopiskeluterveydenhuollonkehittämis-haasteitajakuultiinmuunmuassaYTHS:njaSuomenAmmattiinOpiske-levienliitonSAKKIry:npuheenvuorot.

77

5 HANKKEEN SEURANTA

5.1 TOTEUTUSSUUNNITELMAN SEURANTAMasto-hankkeenohjausryhmä seurasikokouksissaan toimintaohjelmanosahankkeidenjatoimenpiteidentoteutumista.Osahankkeettoteutettiinsuunnitelmienmukaisesti.Myöstoimintaohjelmaankirjatutkuntoutuspsy-koterapiaanjaosasairauspäivärahaakoskeneetlainsäädännönmuutostarpeettoteutuivat.

Hankejakoitietoatyöhyvinvoinninkäytännöistä,masennuksenhyvästähoidostajajoustavantyöhönpaluunkeinoista.Tietoalevitettiintäydennys-koulutuksissa,alueellisissatilaisuuksissa,koulutusmateriaaliatuottamallasekäviestinnänkeinoin.

Toimintaohjelmajulkistettiinlokakuussa2008,jotenkäytännössätoi-menpiteidentoteuttamiseenjäiaikaavainkaksijapuolivuotta.Hankkeenkeskeisiintavoitteisiinkuitenkinonnistuttiinvastaamaan(kts.luku2.2).

Hankeviestittityöpaikoilleerityisestityökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluunkonkreettisistakeinoista(muunmuassaosasairauspäiväraha,amma-tillinenkuntoutus).

Merkittäväkokonaisuusolityöterveyshuollontoiminnantukeminenjasii-henliittyenyhteistyökäytäntöjenkehittäminentyöpaikan,työterveyshuollonjaerikoissairaanhoidonvälillä.Toimiviavarhaisentuenkeinojaetsittiinmyösyksinyrittäjillejamaatalousyrittäjille.

Huomiotakiinnitettiinmyösmasennuksenvarhaiseentunnistamiseenjaaktiiviseenhoitoonperuspalveluissa.Laadukkaanalkuvaiheenhoidonedel-lytyksiäpyrittiinparantamaanerityisestiterveyskeskustendepressiohoitaja-toimintaavahvistamalla,kansallisenmielenterveys-japäihdesuunnitelmanlinjaustenmukaisesti.Asianmukaisenlääkehoidonlisäksipyrittiinvahvista-maanKäypähoito-suosituksenmukaisenpsykososiaalisentuenjapsykote-rapeuttisenhoidonsaatavuuttajulkisellasektorilla.

Ammatillisenakuntoutuksenatoteutettavientyökokeilujenjamuidentyö-hönpaluuntukikeinojenkäytönedistäminenolitoiminnassavahvastiesillä.

Hankkeentoiminta-aikaolilyhytajatellenasenteisiinvaikuttamistajatyöpaikkojentoimintatapojenmuuttamista.Terveydenhuollossauusientoi-mintatapojenjatyökalujenjuurruttamineneimyöskääntapahdunopeastivaanedellyttääpitkäjänteistätoimintaa.Hankkeenpäätösseminaarissako-rostettiinkin,ettämonienasioidensuhteensaatiinvastaprosessejakäyntiin.Olennaistaon,mitennythyvinkäynnistynyttoimintasaadaanjatkumaan.

Masto-hankkeessapyrittiinkinalustasaakkavarmistamaan,ettähank-keessakäynnistetyttoimenpiteetintegroidaanosaksimukanaolevienorga-

78

nisaatioidennormaaliatoimintaa.Monetkoulutus-jakehittämishankkeetjatkuvathankkeenjälkeenmuunmuassaTTL:njaTHL:ntoimintana.

5.2 REKISTERI- JA KYSELYTIEDOTTavoitteidentoteutumisenseurantaankäytettiinseuraaviarekisteri-jakyse-lytietoja:TyöterveyslaitoksenTyöjaterveysSuomessa-haastattelututkimussekäKansaneläkelaitoksenjaEläketurvakeskuksenrekisterit.

Keskeisetindikaattoritliittyivättyöhyvinvointiin,sairauspäivärahakausiinjatyökyvyttömyyseläkkeisiin.Näidenindikaattorienlisäksiseurattiinmyöskuntoutuspsykoterapianjaammatillisenkuntoutuksenkehitystrendejä.

Työhyvinvointi

Työjaterveys-haastattelututkimusonTyöterveyslaitoksenkolmenvuodenväleintekemäpuhelinhaastattelu.Ensimmäisenkerrantutkimustehtiinvuonna1997.

TutkimuksellakerätäänkattavaaseurantatietoaSuomentyössäkäyvänvä-estöntyöstä,työoloistajatyöterveydestä.Vastausaktiivisuusvuonna2009oli59%,yhteensä2355vastannuttasuomenkielistätyössäolevaa(Työjaterveys-haastattelututkimus2009).

Erittäintaimelkopaljonstressiäkoki8%työssäolevistavuonna2009.Vuonna2006stressiäkokeneidenosuusoli10%.Erittäintaimelkopaljonstressiäkokeneidenmääräontasaisestivähentynytvuo-desta1997alkaen(16%).

Työssäänjoutuikiirehtimäänusein48%työssäolevistavuonna2009.Vuonna2006kiirettäkokevienosuusoli4prosenttiyksikköäsuu-rempi(52%).

Työnsähenkisestimelkotaihyvinrasittavaksikoki31%työssäolevis-tavuonna2009.Vuonna2006vastaavalukuoli34%.Työnsähenki-sestiraskaaksikokeneidenosuusonpienentynyterityisestivuoteen1997verrattuna,jolloinsitäkoki40%.

Sairauspäivä- ja osasairauspäivärahakaudet

Vuosina2007−2010masennusperusteistensairauspäivärahakausienmäärävähenijaosasairauspäivärahakausienmäärälisääntyi(kuvio15).Seurannanalkaessavuonna2007sairauspäivärahakausiaalkoiyhteensä31676(taulukko7).Vuonna2010niidenmääräolilaskenut28484:een.Osasairauspäivära-hakausiaalkoivuonna2010yhteensä1315.Osasairauspäivärahankäyttömasennustoipilaidentyöhönpaluuntukemisessaläheskaksinkertaistuiedel-liseenvuoteenverrattuna(taulukko7).

79

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Sairauspäivärahakaudet

Osasairauspäivärahakaudet

Kuvio 15. Masennuksesta johtuvat sairauspäivärahakaudet vuosina 1998-2010Lähde: Kansaneläkelaitos

Taulukko 7. Masennuksen (F32–F33) perusteella alkaneet sairauspäivä- ja osasairauspäivärahakaudet vuosina 2007−2010

Sairauspäivä- ja osasairaus-päivärahakaudet yhteensä

Sairauspäivä-rahakaudet

Osasairauspäivä-rahakaudet

2007 32 151 31 676 475

2008 32 238 31 705 533

2009 29 640 29 048 592

2010 29 799 28 484 1315

Lähde: Kansaneläkelaitos

Sairauspäivärahapäiviäkorvattiinmasennuksenperusteellavuonna2010yhteensä2.3miljoonaapäivää,kunvieläkolmevuottaaikaisemminvuonna2007korvattiin2.5miljoonaapäivää.

Osasairauspäivärahapäiviäkorvattiinvuonna2010yhteensämasennuksenvuoksi62778.Vuonna2007vastaavalukuoli24086.

Työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet

Masennusperusteineneläkealkavuuskääntyilaskuunseuranta-aikanaselvem-minnaisilla,muttamyösmiehilläalkavuusnäyttihiukanvähentyneen(liite10,liitekuvio1).Masennuksenperusteellatyökyvyttömyyseläkkeellesiir-tyneidenhenkilöidenlukumäärävähenivuoden2007jälkeen.Vuonna2007masennuksenvuoksityökyvyttömyyseläkkeellesiirtyneidenkokonaismäärä−jossaovatsiismukanakaikkityöeläkettäja/taikansaneläkettäsaavat−oli4597henkilöä(kuvio16a).Vuonna2009vastaavalukuoli4248.Tietoavuoden2010kokonaismäärästäeialkuvuodesta2011olevieläkäytettävissä.

Työeläkejärjestelmää koskevien tilastojen perusteella masennuksenvuoksieläkkeellesiirtyneidenlukumääränväheneminennäyttäisikuitenkin

80

jatkuneenmyösvuonna2010(kuvio16b).Masennuksenperusteellaeläkkeel-lesiirtyityöeläkejärjestelmästävuonna2010yhteensä3761henkilöä.Vuonna2007vastaavatyöeläkkeellesiirtyneitäkoskevalukuoli4256henkilöä.

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

(a) (b)

Kuvio 16. Kaikki masennuksen perusteella vuosina 2000–2009 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (a); työeläkejärjestelmästä masennuksen perusteella vuosina 2000–2010 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (b)Lähde: Eläketurvakeskus

Masto-hankkeenseuranta-aikana(2007−2010)masennuksenperusteellatyöeläkejärjestelmästäeläkkeellesiirtyneidenlukumääränäyttäävähentyneennimenomaanvanhemmissaikäryhmissä(liite10,liitekuvio2).Alle40-vuo-tiaidennaistenikäryhmässämasennuksenperusteellaeläkkeellesiirtyneidenlukumääränäyttäisimyöstasaantuneen,muttaalle40-vuotiaidenmiestenryhmässälukumääränäyttääedelleenkasvavan(liite10,liitekuvio2).

Masennuksenperusteellatyöeläkejärjestelmästätyökyvyttömyyseläkkeitäsaaviaolivuonna2010noin35000.Määränäyttääviimevuosinatasaantu-neen(liite10,liitekuvio3).Kaikkiaanmasennukseenperustuvallaeläkkeelläolivuoden2010lopussarunsaat38000henkilöä.

Mahdollistendiagnoosiliukumienselvittämiseksitarkasteltiintyökyvyttö-myyseläkkeellesiirtyneidenmäärääkokomielialahäiriöidenryhmässä.Viimevuosinaerityisestimasennustilan(F32)perusteellaeläkkeellesiirtyneidenmääräonvähentynyt.Myöstoistuvanmasennuksen(F33)jakaksisuuntai-senmielialahäiriön(F31)perusteellatyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyneidenmääränkasvunäyttäisitasaantuneen(kuvio17).

81

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Toistuva masennus (F33)

Masennustila (F32)

Kaksisuuntainen mielialahäiriö (F31)

Kuvio 17. Mielialahäiriöiden (F31-F33) perusteella vuosina 2000-2010 työeläkejärjestelmästä työky-vyttömyyseläkkeelle siirtyneetLähde: Eläketurvakeskus

Osatyökyvyttömyyseläkkeellemasennuksenperusteellasiirtyminenonseuranta-aikanalisääntynyt,muttaseonedelleenmelkovähäistä(taulukko8).Kaikistamasennuksenperusteellaeläkkeelläolevistavainkuusiprosenttiaolivuonna2009osatyökyvyttömyyseläkkeellä(taulukko9).Eläketurvakeskuk-sentutkimuksenperusteellaosatyökyvyttömyyseläkkeetolisivatkuitenkintyössäkäynnillämitattunatoimivaratkaisutyöurienpidentämiseksi.Masen-nuksensairausryhmässäkaksikolmasosaaosatyökyvyttömyyseläkettäsaavistakäytyössäjaheidänlisäkseenrunsaat10%olisihalukkaitatyöhön(GouldjaKaliva2010).

Taulukko 8. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus masennuksen perus-teella työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä vuo-sina 2007–2010

Kaikki masennuksen perusteella työkyvyttömyys-

eläkkeelle siirtyneet, lkm

Näistä osatyökyvyttömyys-eläkkeelle siirtyneet, lkm

Osuus, %

2007 4 256 404 9

2008 4 084 484 12

2009 3 880 534 14

2010 3 761 537 14

Lähde: Eläketurvakeskus

82

Taulukko 9. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus masennuksen perus-teella työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeellä olleista vuosina 2007–2009

Kaikki masennuksen perusteella työkyvyttömyys-

eläkettä saaneet, lkm

Näistä osatyökyvyttömyys-eläkkeellä, lkm

Osuus, %

2007 34 455 1 871 5

2008 35 321 2 020 6

2009 35 424 2 183 6

Lähde: Eläketurvakeskus

Kuntoutuspsykoterapia

MasennuksenperusteellaKelanharkinnanvaraistapsykoterapiaasaaneidenmääräonseuranta-aikanatasaisestikasvanutsekäaikuistenettänuortenosalta(taulukko10).

Taulukko 10. Masennuksen perusteella Kelan harkinnanvaraista psykote-rapiaa saaneet vuosina 2007–2010

Kaikki masennuksen perusteella psykoterapiaa

saaneet, lkm

Aikuisten psykoterapiaa saaneet, lkm

Nuorten psykoterapiaa saaneet, lkm

2007 6883 5104 1779

2008 7564 5669 1895

2009 8150 6158 1992

2010 8656 6560 2096

Lähde: Kansaneläkelaitos

Ammatillinen kuntoutus

KelavoijärjestääammatillistakuntoutustaKelankuntoutuslainperusteella,joskuntoutujantyökykyonolennaisestiheikentynyttaionolemassatyökyvyt-tömyydenuhka.MasennuksenperusteellaKelanvajaakuntoistenammatillistakuntoutustasaaneidenmääräonseuranta-aikanajonkinverranlaskenut.SenosuusKelanvajaakuntoistenammatillistakuntoutustasaaneistaonsensijaanhiukankasvanutollen13%vuonna2010.

Vuonna2010Kelanvajaakuntoistenammatillistakuntoutustasaimasen-nuksenperusteellayhteensä1648henkilöä(taulukko11).

Kuntoutustoimenpiteetjakautuivatvuonna2010seuraavasti:� koulutus497henkilöä� Tyk-toiminta(työkykyäylläpitäväjaparantavavalmennus)215henkilöä� kuntoutustarveselvitys/kuntoutustutkimus269henkilöä� työ-jakoulutuskokeilu117henkilöä� työhönvalmennus395� ammatillisetkuntoutuskurssit285henkilöä.

83

Taulukko 11. Masennuksen perusteella Kelasta vajaakuntoisten ammatil-lista kuntoutusta saaneet vuosina 2007–2010

Vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta saaneet

Kaikki saaneet, lkm Masennuksen vuoksi saaneet, lkm

( %)

2007 15 497 1 743 (11)

2008 14 260 1 771 (12)

2009 12 905 1 637 (13)

2010 12 950 1 648 (13)

Lähde: Kansaneläkelaitos

Työeläkejärjestelmästäkuntoutusmyönnönmasennuksenperusteellasaa-neidenmääräonseuranta-aikanajonkinverranlisääntynyt.Heidänosuutensakaikistakuntoutusmyönnönsaaneistaonpysynyttasaisena(taulukko12).

Taulukko 12. Masennuksen perusteella työeläkejärjestelmästä kuntoutus-myönnön saaneiden osuus kaikista kuntoutusmyönnöistä vuosina 2007–2010

Työeläkejärjestelmästä kuntoutusmyönnön saaneet

Kaikki saaneet, lkm Masennuksen vuoksi saaneet, lkm

(%)

2007 4 933 788 (16)

2008 5 790 921 (16)

2009 5 875 962 (16)

2010 6 254 988 (16)

Lähde: Eläketurvakeskus

5.3 SIDOSRYHMÄKYSELYHankkeenarvioinninosanatoteutettiinsyksyllä2010sidosryhmäkysely,jokakohdistettiinhankkeenyhteistyöverkostolle(muunmuassaohjausryhmällejaosahankkeidentoteuttajille).Yhteistyökumppaninakyselyssäjaohjausryh-mällejärjestetyssätyöpajassaoliNetEffectOy.

VastaajaprofiiliKohderyhmäoli157henkilöä,joistakyselyynvastasi68henkilöäelivasta-usprosenttiolivarsinkohtuullinen(43%).Vastaajatedustivatmonipuolisestierisidosryhmätahoja(kuvio18).

84

18 %

1 %

15 %

18 %

12 %

6 %

3 %

28 %

STM

Muu ministeriö

STM:n hallinnonalan virasto tai laitos

Työeläkeorganisaatio

Työmarkkinajärjestö

Muu etujärjestö

Kolmas sektori

Muu taho (esim. työterveyshuolto)

Kuvio 18. Vastaajien edustamat sidosryhmätahotLähde: Net Effect Oy:n raportti 2010

Yli70%vastaajistakokituntevansaMasto-hankkeenjasentavoitteeterit-täintaimelkohyvin.Ylipuolettunsisentehtyäänyhteistyötähankkeenjasentoimijoidenkanssa.Toimintaohjelmanjonkinosahankkeentoteuttamisessaoliollutmukana29%.

Näkemykset hyödyistäVastaajistapääosa(78%)pitihankettahyödyllisenä.Kaikillaneljällähyöty-ulottuvuudella(työhyvinvoinninjamielenterveydenedistämisessä,masen-nustaehkäisevässätoiminnassajamasennuksentunnistamisessajahoidossajamasennustoipilaankuntoutuksessajatyöhönpaluussa)ylipuoletvastaajistanäkihankkeenhyvintaierittäinhyödyllisenä.Käytännönhyötyjänähtiinliittyvänerityisestiennaltaehkäisevääntoimintaan,senkonkreettisiinkäytän-teisiinjanäihinliittyväänyhteistyöhönsekäosasairauspäiväraha-käytäntöjenkehittämiseen.

Kriittisiänäkemyksiänousimyösesille.Monetvastaajatkokivat,ettäonliianvarhaistaottaakantaahankkeenlopullisiinhyötyihinjavaikutuksiin.AsenteitajaajattelutapojaonMasto-hankkeentyöllämuokattu.Tämänäh-tiinmonissavastauksissaerityisenmerkittävänävaikutuksena,vaikkaseeiyksinomaanhankkeenansiotaolisikaan.Kysehänonuseimmitenyhteisvaiku-tuksesta.Mikälimonettoimenpiteettoimivatyhteisenstrategianmukaisestiennaltaehkäiseviätoimintatapojavahvistaenjakehittäen,tämäepäilemättäauttaamyösMasto-hankettasaavuttamaantavoitteensatehokkaammin.

Sidosryhmätkokivat,ettätoimintatyöpaikoillaonaktivoitunutjatyöter-veyshuollossatietojatietoisuusovatlisääntyneet.Tähänovatvaikuttaneetmonetsamanaikaisettoimetjaviestit,yhtenäniistäMasto-hanke.Samallavastaajatmuistuttivat,ettäpaljononvielätehtävääjaenemmänjatoimivam-piatyökalujatarvitaantyöhyvinvointipalvelujentuottajillejaerityisestipieniinjakeksisuuriinyrityksiin,jottavoitaisiintukeatyönantajaatässävaativassatehtävässä.Samoinmonetvastaajatkorostivatyhteistyöntiivistämiseenolevanedelleentarvettajayhteistyötätyöpaikkojen,sosiaalityönjaterveydenhuollonsekätyöterveyshuollonvälillätarvitaanenemmän.Asennetasollavaikutta-minenonpitkäprosessi.Jotkutvastaajatpelkäsivät,ettätyökyvynvarhaisen

85

tuenkäytännötovatedelleenjääneetpapereihinjaluentoihinenemmänkuintulleeteletyksiarjeksityöpaikoille.

Samallavastaajatkorostivatsuhteellisuudentajuajasitä,ettäMasto-hankkeenvoimavaratovatvainpieniosasuurtakokonaisuutta.Joidenkinmielestäkohderyhmäjaresurssitolivatalimitoitetutsuhteessatavoitteisiin,joskintoisethahmottivatMasto-hankkeenjuuriverkostotoimintana,jossakukintoimijatuoomatjaorganisaationsavoimavaratjaosaamisentoiminnantueksi.Silloinmuodostuuhuomattavastisuurempikokonaisuuskuinvainosahankkeidensumma.

Masto-hankeoliluonteeltaanverkostohankesiinämielessä,ettäsiihensitoutuneetyhteistyötahotovatmukanaerimuotoisinyhteistyötoiminjatoivatmukanaanmm.ohjausryhmätyöskentelyynomanorganisaationsaosaamisen,näkemyksetjavoimavarat.Yksikyselyntärkeitätehtäviäolikartoittaatämänverkostotyönmuotojajaonnistumista.Useimmatvastaajistakokivat,ettäohjausryhmässäoliedustettunaoikeattahot:76%vastaajistanäki,ettäväite”ohjausryhmässäoliedustettuinaoikeattahot”vastasihyvintaierittäinhyvintodellisuutta.

Ohjausryhmätyöskentelynonnistumisensuhteenkuvaeiollutaivanyhtämyönteinen.Kolmekymmentäyhdeksänprosenttiavastaajistanäkiohjaus-ryhmänonnistuneentyössäänerittäinhyvintaihyvin.Varsinsuurijoukko(35%)eiosannutottaakantaaohjausryhmätyönonnistumiseen.Tämätosinkertoneeenemmänsiitä,ettämoninaisiatahojaedustavatvastaajateivätoleriittävänlähelläohjausryhmätyöskentelyä,jottaosaisivatsiihenkantaaottaa.

Kysyttäessäkeitämuitatahojaohjausryhmätyöskentelyynolisipitänytsaadamukaan,ehdotuksinaesitettiinmm.työterveyshuolto,lääkärijärjestöt(SuomenLääkäriliitto,LääkäriseuraDuodecim,PsykiatriyhdistystaiSuomenTyöterveyslääkäriyhdistys).

Nuortenhuomioimistaohjelmatyössäolisisaattanutvastaajienmukaanedistääse,ettäohjausryhmätyöskentelyssäolisiollutmukanaoppilaitostenjakoulutusorganisaatioidenlaajempiosallisuus.Osavastaajistanäkiohjaus-ryhmänliiankinlaajanapäätavoitettaajatellen,joskinasenteenmuokkauksenmerkitystässäsuhteessamyösnostettiinesillejatällöinlaajakokoonpanopuolustipaikkaansa.

4

7

13 %

11 %

9 %

11 %

13 %

16 %

40 %

44 %

36 %

31 %

47 %

36 %

36 %

40 %

2 %

2 %

2 %

Työikäinen väestö

Masennuksen riskiryhmät

Masennukseen sairastuneet

Masennustoipilaat

Heikosti Melko heikosti Siltä väliltä Hyvin Erittäin hyvin En osaa sanoa

Kuvio 19. Kohderyhmien valinnan onnistuminenLähde: Net Effect Oy:n raportti 2010

86

Masennusperäisentyökyvyttömyydenehkäisemisessäonluontevaajavält-tämätöntäkinlähteäliikkeelletyöikäistentarpeista.Hankkeenneljäneriosa-alueenkohderyhmienvalintaapidettiinyleisestiottaenonnistuneena(kuvio19).Osavastaajistatoimyösesiinnäkemyksiä,joidenmukaanmasennuksenennaltaehkäisyyntähtäävättoimetpitäisikohdentaalapsiinjanuoriin.

Hankkeenkokonaisarvioolivarsinmyönteinen(kuvio20).Toimintamal-lienkehittämisessä,lisäarvonsynnyttämisessä(muutoksenaikaansaamises-sa,jotaeiolisitapahtunutilmanMasto-hanketta)jamielipidevaikuttajanaMasto-hankeonnistuivastaajienmielestäerityisenhyvin.Osallevastaajistaolivaikeavastataerityisestikysymykseensiitä,synnyttiköhankelisäarvoajamuutosta,jotailmansitäeiolisitoteutunut.

3

3

13 %

9 %

10 %

3

3

10 %

31 %

29 %

30 %

18 %

21 %

21 %

40 %

46 %

39 %

46 %

37 %

43 %

6

3

6

26 %

24 %

18 %

9 %

12 %

12 %

7

15 %

6

Hanke on tavoittanut keskeiset kohderyhmänsä

Hanke vastasi sille asetettuja odotuksia

Hankkeen toiminnalla on saatu aikaan tavoiteltujatuloksia

Hankkeessa on kehitetty hyviä toimintamalleja

Hanke synnytti sellaista hyötyä / sai aikaan muutosta,jota ei olisi syntynyt ilman sen toteutusta

Hanke on onnistunut hyvin yhteiskunnallisenamielipidevaikuttajana

Täysin eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Siltä väliltä

Lähes samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa

Kuvio 20. Kokonaisarvio hankkeen onnistumisestaLähde: Net Effect Oy:n raportti 2010

YhteiskunnallisessakeskustelussajamuutoksessaMasto-hankkeenteematnähtiinasioinaselvästitärkeinä.Tässäsuhteessaerityisentärkeänänähtiintoimijoidensitouttaminenhankkeentavoitteisiin.Vastaajatmyöskokivat,ettäasiasoveltuuhyvinSTM:nedistämäksi.Ministeriönkohdistamatvoimavaratolivattärkeitätavoitteidensaavuttamisessa,olisittenpuhetaloudellisistavoimavaroista,henkilöstöstätaiosaamisresursseista(kuvio21).

3 %

26 %

7 %

32 %

10 %

1 %

6 %

13 %

Ohjausryhmän toiminta

STM:n hankkeen toimintaan kohdistamatvoimavarat (henkilöstö, osaaminen, rahoitus)

Hankkeessa mukana olevien organisaatioidenkäytettävissä olevat voimavarat

Hankkeessa mukana olleiden toimijoidensitoutuminen tavoitteisiin

Työnjako ja eri toimijoiden tekemän työnyhteensovittaminen

Muu tekijä – mikä?

Hanke ei ole mielestäni ollut erityisen onnistunut

EOS

Kuvio 21. Onnistumisen tärkeimmät tekijätLähde: Net Effect Oy:n raportti 2010

87

AsennemuutoksessamyösMastDo-kampanjallaolimerkitystä(kuvio22).Erityisentärkeänäkampanjanähtiininformaationlevittämisessätyönantajille,mikäaiemmissakinkysymyksissänousiesillemerkittävänälisäarvonajamihinliittyenlisäponnistuksetnäyttävätolevanedelleentarpeen.

2

3

3 3

18 %

21 %3

17 %2

9 %

38 %

39 %

33 %

32 %

30 %

55 %

39 %

41 %

48 %

55 %

2 %

2 %

2 %

2 %

3 %

Informaation leviäminen työnantajille

Informaation leviäminen yleiseen tietoisuuteen työpaikoilla

Informaation leviäminen median kautta laajempaantietoisuuteen

Informaation ymmärrettävyys ja käyttäjäystävällisyys

Keskeisten yhteiskunnallisten toimijoiden sitoutuminentavoitteisiin

Merkityksetön Melko merkityksetön Siltä väliltä

Hyvin merkittävä Erittäin merkittävä En osaa sanoa

Kuvio 22. MastDo-kampanjan viestinnällisten keinojen arviointiLähde: Net Effect Oy:n raportti 2010

Miten Masto-hankkeen työtä pitäisi jatkaa?Hyväksikoettuatyötäpitääluonnollisestivastaajiennäkökulmastajatkaa.Vastaajatolivatyksimielisestisitämieltä,ettäMasto-hankeonsaanutliik-keelleasioita,jotkaansaitsevathuomiotajatkossakin.Erillisellähanketoimin-nallanähtiinomathyvätpuolensa.Erillisenätoimintanaasiasaaparemminnäkyvyyttäjahenkilöresurssittakaavatsitoutumisenjatahtotilanviedäasiaaeteenpäin.Kukatahansarahoittajasitenonkin,senonoltavamukananäky-västitukemassaasianedistämistä,kutenSTMonollut.Monetperäänkuu-luttivatverkostomuotoisentyönjatkamistasamallakunnähtiin,ettäSTM:ntulosohjauksenalaistenorganisaatioidentyöontässäsuhteessatärkeääja”oikeakotipesä”masennusperäisentyökyvyttömyydenehkäisemiseksiteh-tävässätyössä.

KysymysMasto-toiminnantulevasta”kotipesästä”tulkittiinvastaajienjou-kossaeritavoin.Avovastauksienvalossaoikeana”kotipesänä”Masto-hankkeentyyppiselletoiminnalle(mikälisitätoteutetaanmuutenkuinkaikkieneriorganisaatioidenjatyöpaikkojenomanatoimintana)pidettiinjokoSTM:äätaiTyöterveyslaitosta.

JatkuvuudenmerkitystäkorostettiinerityisestiMasto-hankkeenpuitteissatoteutetuntyönvaikuttavuudenparantamiseksi.Vastaajatkorostavattätäsekämenetelmienjatoimintamallienjalkauttamisessaettäseuranta-janäyttötie-donkeräämisessäjahyödyntämisessä.

VerkostotoimintaonluontevamuotoMasto-tyyppisellelaajaavaikut-tavuuttajayhteiskunnallistasitoutumistaedellyttävällekehitys-jaasen-nemuokkaustoiminnalle. Vastaajat kokivatkin, että masennusperäisen

88

työkyvyttömyydenvähentämiseksitarvitaankaikkiamahdollisiatahojajatoimia,jotkatehdäänarjentoiminnassamasennuksentunnistamiseksi,hoi-tamiseksijaihmistentukemiseksi.Toisaaltakoordinaationkinnähtiinolevantarpeen,koskatoimijoitaonpaljon.Näinverkostoituneenyhteistyönpanossaataisiinparhaitenhyödynnettyä.STM:nnähtiinkoordinoineenhankettahyvin.Toisaaltavastaajatkorostivatyhteisvastuuta.MikälivastuuonjatkossaSTM:ssä,ratkaisueisaavähentäävastuutaSTM:nohjauksenulkopuolisiltatoimijoilta.

Jatkuvuudennäkökulmastatärkeäksikoettiinmyösseurantahankkeenpäättymisenjälkeen,ts.tutkimustietoahankkeenkehittämienmenetelmienkäytöstä.Tämähelpottaisimyöstoisentavoitteensaavuttamistaelinäyttö-peräistäpäätöksentekoa.Eräsvastaajamuunmuassatotesi,ettäohjaamisessapitääkeskittyätuloksiaparantaviinpäätöksiin.Jotkutkaipasivatlähempäävuoropuheluamyösmasentuneidenkanssa.Myöshankkeenloppuvaiheessaohjausryhmänjäsenilletoteutetussatyöpajassakoettiinmyönteisenäkäytän-nönkokemustenkuuleminenihmisiltä,jollaonmasennuksestakokemusta.Kasvojenantaminentälletärkeälleteemallenähtiinkeinonavaikuttavuudenedelleenparantamiseksi.

89

6 EHDOTUKSET

Masto-hanketukityössäjatkamistajatyöhönpaluutaedistämällä� työhyvinvointialisääviäkäytäntöjä� varhaistatukeatyössäselviytymisenongelmiin� masennuksenhyväähoitoajakuntoutusta.

Kaikki toimintaohjelmaankirjatutosahankkeet ja toimenpiteet saa-tiintoteutetuksi.Masto-hankkeenohjausryhmätekiseuraaviaehdotuksiajatkotoimiksi:

6.1 TYÖPAIKKOJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Varhaisen tuen pelisäännöt työpaikoille

Työkyvynvarhaisentuentoimintamallinavullatuetaantyöntekijöidentyö-kykyä.Mallisisältääpelisäännöttyöntekijän,esimiehenjatyöterveyshuollonyhteistyölle.Työpaikallayhteistoiminnassasovituttoimintatavatkannustavatesimiestäjatyöntekijöitätarttumaantyökyvynongelmiinajoissa.

Masto-hankkeentoiminnassavahvastiesilläolleidentyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluuntoimintamallienjalkauttamistapitääjatkaajaniidentoimivuuttaseurata.Samankaltaisettoimintamallit/pelisäännötsopivattyö-hönpaluuntukemiseksisairaudenluonteestariippumatta.

Vuoden2011alussavoimaantullutlakimuutos,jonkamukaanehkäiseväntyöterveyshuollonkustannuksistamaksettavan60prosentinkorvaukseneh-tonaon,ettätyöpaikallajatyöterveyshuollossaonsovittuyhteisettavoitteetjakäytännötsiitä,mitentyökyvynhallintaa,seurantaajavarhaistatukeatoteutetaan,onlinjassaMasto-hankkeentyö-jatoimintakykyätukevienta-voitteidenkanssa.

Työelämäryhmän(ns.Ahtelanryhmän)1.2.2010jätetynraportintoimen-pide-ehdotuksiavalmistelemaanperustettiinkeväällä2010kolmetyöryh-mää,jotkakaikkipäättivättyönsä31.1.2011.YksinäistäoliSTM:n6.4.2010asettamatyöryhmä,jonkatehtävänäolityöterveyshuollonkehittämistä,työterveyshuollonvaltakunnallistakattavuuttajatyökyvyttömyysprosessiakoskevienesitystentekeminen.Työryhmäesittiraportissaan,ettäKelajaTyöterveyslaitosselvittävät1.1.2011voimaantulleensairausvakuutuslainehkäiseväntyöterveyshuollonkorvausprosentinmuutoksenvaikutuksiatyö-kyvynedistämisessäjatyökyvyttömyydenehkäisyssäviimeistäänvuoden2016loppuunmennessä(STM2011b).

90

Ehdotukset

� Esitetään,ettäTyöterveyslaitos,työeläkeyhtiötjatyöterveyshuollotjatkavattyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluuntoimintamallienlevittämistäsekäedistävätmallienkäyttöönottoajajuurruttamistatyöpaikoille.

� Esitetään,ettätyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluuntoiminta-mallienkäyttöäjatoimivuuttaseurataanTyöterveyslaitoksentyö-elämänvaltakunnallistenseurantatutkimusten,esimerkiksiTyky-barometrin,avullasekäKevanjatyöeläkeyhtiöidenseurannanavulla.

� Esitetään,ettäSTMjatyömarkkinajärjestötselvittävät,voidaankotyönantajanvelvollisuuksiatyöhönpaluunvarmistamisessatarkentaavertaismaidenmallienmukaisesti.

Esimies ja työyhteisö masentuneen työntekijän työkyvyn tukena

Mielenterveyskysymyksiinliittyyuseinennakkoluulojajajopavääriäkäsityk-siä,jotkavoivathankaloittaatyössäjatkamiseenjatyöhönpaluuseenliittyvistäkäytännönasioistasopimista.

Esimiehenasenteellaonhuomattavamerkitysmielenterveysongelmistakärsiväntyöntekijänvarhaisentuensaamisenjatoisaaltatoipilasvaiheessaolevanhenkilöntyöhönpaluunonnistumisenkannalta.Esimiesvoivaikuttaakokotyöyhteisönasenteisiinniin,ettäkynnystarttuavaikeisiinkinasioihinmadaltuu.Lähiesimiehillepitäätarjotakoulutustahyvästäjohtamisestasekätyökyvynvarhaisentuenjatyöhönpaluuntukemiseenliittyvistäteemoista.

Esimiesvalmennuksiintarvitaantietoamielenterveyskysymyksistätyöelä-määnliittyen.Käytännöllisiätoimintaohjeitatarvitaansiihen,mitäesimiesvoijamitähänenpitäätyöpaikallatehdähuolehtiakseenhyvinvoinninedel-lytyksistätyössä.

TyöterveyslaitostuottiosanaMasto-hankettaesimiesvalmennuksiinjatyö-suojeluhenkilöstönkoulutuksiinmateriaalia,johonsisällytettiinkäytännöllis-tätietoamielenterveyttäjatyökykyätukevistatoimintatavoistatyöpaikalla.Koulutusmateriaaliasuunniteltiinyhdessämuidenesimies-jatyösuojelukou-lutustatuottavienkoulutusorganisaatioidenasiantuntijoidenkanssa.

Työkykyjohtamisenmallejaonuseita.Työkykyjohtaminenedellyttäätyönantajan,työntekijöidenjatyöterveyshuollontiivistäjajärjestelmällistäyhteistyötä.ElinkeinoelämänkeskusliittoEKonjulkaissutmaaliskuussa2011omantyökykyjohtamisenmallinsa.

91

Ehdotukset

� Esitetään,ettäMasto-hankkeenyhteydessäesimiesvalmennuksiintuotettukoulutusmateriaaliotetaankäyttöönesimieskoulutuksissatyöntekijöidentyökyvyntukemiseksi.Työterveyslaitosjakoulutus-materiaalinsuunnitteluunosallistuneetmuutkoulutusorganisaa-tiothuolehtivat,ettämateriaaliahyödynnetäänosananiidenomiakoulutusohjelmia.

� Esitetään,ettätyömarkkinajärjestötjaTyöturvallisuuskeskussel-vittävät,voidaankokoulutusmateriaaliahyödyntääTyöhyvinvoin-ninpalvelukeskuksessatyöhyvinvointikorttikoulutuksensisältöäsuunniteltaessa.

� Esitetään,ettätyönantajatottavatkäyttöönomantyökykyjohtamisenmallin.

Työsuojelu mielenterveyttä edistävien työolojen kehittämisen tukena työpaikalla

OsanaMasto-hankettatehdynAmmatitjatyökyvyttömyyseläkkeet-tut-kimuksenperusteellatyökyvyttömyyseläkkeidenalkavuustyöntekijäam-mateissaon läheskaksinkertaistaasiantuntija-ammatteihinverrattuna.Masennuksenvuoksityökyvyttömyyseläkkeellesiirtyminenonyleistätyön-tekijäammattienlisäksimyösmonissaasiantuntija-ammateissa.Monettyönhenkiseenkuormitukseenliittyvättekijätvoivatheijastuamasennusperus-teiseeneläkealkavuuteen.

Masennusperusteisteneläkkeidenalkavuudessaoliselkeämpierosuku-puolenkuintyöntekijä-jaasiantuntija-ammattijaonperusteella.Sekätyön-tekijä-ettäasiantuntijanaistenmasennusperusteineneläkealkavuusolisuu-rempaakuinkummankaanryhmänmiesten.

Riittävästäfyysisestäjapsyykkisestäpalautumisestaonhuolehdittavatyönsujumisenjatyöntekijöidentyökyvyntukemiseksi.Asiantuntija-ammateissatyökyvyttömyydenehkäisemiseksionhuolehdittavaerityisestihenkisistävoi-mavaroistatyössä.Työntekijäammateissahuomiotapitääkiinnittääsekätyönfyysisiinettähenkisiinvoimavaratekijöihin.

Työsuojelutyöpaikoillatuottaaparhaantuloksen,kuntyöantajatjatyön-tekijättoteuttavatsitäyhteistyössä.Työpaikanriskinarvioinnissajatyöpaik-kaselvityksessäpitäätunnistaaneasiat,jotkavaikuttavattyöntekijöidenhen-kiseenhyvinvointiinjamielenterveyteen.Työpaikkaselvityksenperusteellatyöterveyshuoltotekeekehittämisehdotuksiatyöpaikalla.Neuvonnallajaohjauksellatuetaanniidentoteutumista.Psyykkisenjasosiaalisentyökuor-mituksenarviointiinonolemassatarkistuslistoihinperustuvaTIKKA-mene-telmä.Suunnattuatyöpaikkaselvitystävartenonkehitettymielenterveysvai-kutustenarviointikehys,MIVA-kehys(STM:nselvityksiä2008:33).

92

Ehdotukset

� Esitetään,ettäpsykososiaalisettyöolotekijätselvitetäänkaikillatoimialoillatyöpaikanriskinarvioinnissajatyöterveyshuollontyö-paikkaselvitystoiminnassa.Tässävoidaanhyödyntäämyöstyöolojenmielenterveysvaikutustenarviointiinkehitettyjämenetelmiäjatyö-ilmapiirikartoituksia.Koskamasennusperusteinentyökyvyttömyysonnaisillayleisempääkuinmiehillä,arvioinneissajaselvityksissäonkiinnitettävähuomiotamyöstyöpaikansukupuolijakaumaanjamahdollisiinerilaisiinvoimavara-jakuormitustekijöihin.

� Esitetäänlisäksi,ettäTyöterveyslaitos,Työturvallisuuskeskusjatyömarkkinajärjestöthuolehtivat,ettäTyöterveyslaitoksenMasto-hankkeenyhteydessätuottamaakoulutusmateriaaliahyödynnetäänmyöstyösuojeluhenkilöstönkoulutuksissa.

6.2 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTA

Työterveyshuollon uudelleen suuntaaminen ja yhteistyökäytännöt

STM:n6.4.2010asettamatyöryhmäesitti,ettätyöterveyshuollonpainopis-teeksiotetaantyökyvynseurantajaedistäminentyöuranerivaiheissa(STM2011b).

� Työryhmänkeskeisiäehdotuksiaolivattyöterveysyhteistyönvahvista-minensekähyväntyöterveyshuoltokäytännönjavaltioneuvostonase-tuksen(1484/2001)tarkistaminenjapäivittäminentukemaanuuttapainopistettä.

� Työkyvyntukemiseentarvitaanterveydenhuollonsaumatontayhteis-työtäperusterveydenhuollon,erikoissairaanhoidon,työterveyshuollonjakuntoutuksenvälillä.

� Terveydenhuollonyhteistyössäsairaanhoitopiirikoordinoihoitokäytän-töjäalueellaanjatyöterveyshuoltotyössäkäyvienhoitoa,kuntoutustajatyöhönpaluuta.

� Alueellisensaatavuudenvarmistamiseksityöterveyshuollonpalvelutpi-tääottaahuomioonterveydenhuollonpalvelujärjestelmääkehitettäessä.

� Työryhmämyösehdottityöterveyshuollonkoulutuksenkehittämiseksitoimenpiteitä,joillaturvataantyöterveyshuollonhenkilöstönriittävyysjaosaaminen.Toiminta-jatyökyvynarvioinninosaamistapitäävahvistaaterveydenhuollonperuskoulutuksessa.

YksikeskeinenMasto-hankkeeseenliittyväkokonaisuusonolluttyöter-veyshuollontoiminnantukeminenjasiihenliittyenyhteistyökäytäntöjenkehittäminentyöpaikan,työterveyshuollonjaerikoissairaanhoidonvälillä.Hankkeessalaadittiintyöterveyshuollolletutkimusnäyttöönperustuvasuo-situsmasennuksenehkäisyä,hoitoajakuntoutustavarten,javietiinsitäkäy-täntöönkoulutuksenjakehittämishankkeidenavulla.

93

Masto-hankkeessaselvitettiinyhteistyössäSuomenMielenterveysseuranjaTyöterveyslaitoksenkanssamyösKäypähoito-suosituksenmukaisendep-ressiokoulutoiminnansoveltuvuuttatyöterveyshuollontoiminnaksi.Tutki-mustenmukaandepressionitsehoito-jaennaltaehkäisyryhmät(ryhmämuo-toisetdepressiokoulut)ovatosoittautuneetvaikuttaviksiennaltaehkäiseviksitoimiksimasennusoireilustakärsivillehenkilöille.

Ehdotukset

� Masto-hankkeenohjausryhmäkannattaaSTM:nasettamantyöryh-mänesitystä(STM2011b),ettätyöterveyshuollonpainopisteeksiasetetaantyökyvynseurantajaedistäminentyöuranerivaiheissajaettäosanahyväntyöterveyshuoltokäytännönpäivitystälaaditaanoh-jeistustavallisimpientyökyvyttömyyttäaiheuttaviensairausryhmienhoitokäytännöistätyöpaikoillajaterveydenhuollossa.

� Ohjausryhmäkannattaamyöstyöryhmänesitystä(STM2011b),ettätyöterveyshuoltokoordinoityöntekijäntyökyvyntukemiseksitarpeellistentoimenpiteidentoteutumistatyöpaikalla,perustervey-denhuollossajaerikoissairaanhoidossa.Sairaanhoitopiirikoordinoialueellaansairausryhmiinlaadittaviahoito-jakuntoutuskäytäntöjä(Terveydenhuoltolaki34§),jotkaperustuvatvaltakunnallisiinohjei-siinjaKäypähoito-suosituksiin.

� Ohjausryhmätukeetyöryhmänesitystä(STM2011b),ettätyöky-vyntukemiseentarvitaanterveydenhuollonsaumatontayhteistyötäperusterveydenhuollon,erikoissairaanhoidon,työterveyshuollonjakuntoutuksenvälillä.

� Esitetään,ettäTyöterveyslaitosintegroiMasto-hankkeenyhteydessäsuunnitellunMasennusjatyöelämä-koulutuskokonaisuudenosaksityöterveyshuollontäydennyskoulutusohjelmia.Lisäksiesitetään,ettäTyöterveyslaitosjatkaaalueellistakoulutusyhteistyötätyöterveys-huollonjapsykiatrianvälillä.

� Esitetään,ettäryhmämuotoistadepressiokoulutoimintaatoteute-taanjatkossaosanatyöterveyshuollontoimintaa.TyöterveyslaitosvarmistaayhteistyössäSuomenMielenterveysseurankanssa,ettädepressiokoulutoimintatukeetyöterveyshuollonuudenpainopisteenmukaistatoimintaa.

Sairauspoissaolo − tavoitteellinen osa hoitoa ja työhön paluun prosessia

Masennuksenaktiivinen,jäsenneltyhoitoontuloksellista.Hoidononnis-tuminenjatyökyvyntukeminenedellyttävättoimivaaverkostoyhteistyötä.Valtaosamasennukseensairastuneistajatkaatyöelämässäilmanpitkiäsaira-uspoissaoloja.Jossairauspoissaolojatkuuylipuolivuotta,työhönpalaavain

94

50%masentuneista.Sairauspoissaolonpitkittyessävuodeksityöhönpalaajiaonenääneljännes.

Masto-hankkeenyhteydessätehdyissäselvityksissätuliesiinpuutteitatyöterveyshuollonjaerikoissairaanhoidonyhteistyössä.Sairauspoissaolojennähtiinerikoissairaanhoidossavenyvänuseintarpeettomanpitkiksi.Työ-terveyshuollonjatyöpaikanoikea-aikaiset,työhönpalauttavatammatillisenkuntoutuksenkeinotjäivätuseinhyödyntämättä.

Työkykyarvioinnissakeskeistäonyhteistyöjavuoropuhelutyöterveys-lääkärinjapsykiatrinvälillä.Sairauspoissaolon-jossitätarvitaan-onoltavatavoitteellinenosahoitoa.

Sairauspoissaolonpituudenmääritysjatyöhönpaluunsuunnittelunpi-täisipääsääntöisestitapahtuatyöterveyshuollossa,työterveyslääkäreidenjaerikoissairaanhoidonmolemminpuolistakonsultaatioyhteistyötähyödyntäen.

STM:n7.4.2010asettamatyöhyvinvointityöryhmä-jonkatoimeksiantoperustuimyösTyöelämäryhmän(ns.Ahtelanryhmän)loppuraportineh-dotuksiin-ehdotti,ettätyöterveyshuollonlausuntoolisisairauspäivärahanmaksamisenedellytys90sairauspäivärahapäivänjälkeen.Työryhmänteh-tävänäolikehittäävarhaistapuuttumistapitkittyviintyökyvyttömyyksiin.Sairausvakuutuslakiintuliesittäämuutokset,jotkatukisivatvarhaistapuut-tumistajaeritoimijoidenyhteistyötä(STM2011a).

Ehdotukset

� Ohjausryhmäesittää,ettäTyöterveyslaitosjaTelalevittävätMasto-hankkeenyhteydessäkehitettyjätoimiviatyökyvynarviointiinsekätyössäjatkamisenjatyöhönpaluuntukemiseenliittyviätyöpaikan,työterveyshuollonjapsykiatrianyhteistyökäytäntöjä.

� Ohjausryhmätukeetyöhyvinvointiryhmänehdotusta(STM2011a),ettätyöterveyshuollonlausuntoolisisairauspäivärahanmaksamisenedellytys90sairauspäivärahapäivänjälkeen.

6.3 TERVEYDENHUOLLON TOIMINTA

Depressiohoitajia perusterveydenhuoltoon

Masto-hankkeessaonpainotettuaktiivisenvarhaisvaiheenhoidonmerkitystämasennuksenyhteydessä.HoidonperustanapitääollaDepressionKäypähoito-suositusjasiihenpohjautuvatalueellisethoitomallit.

Masennuksenvarhaisvaiheenhoidonkulmakivenäonperusterveydenhuol-to.Perusterveydenhuollondepressiohoitajatoimintaonyksihyväksitodettukeinovahvistaatehostaalkuvaiheenhoitoa.Vuoteen2015ulottuvakansal-linenmielenterveys-japäihdesuunnitelma(Mieli2009)suosittaakaikkiinterveyskeskuksiindepressiohoitajatyömalliajaperusterveydenhuollontoimin-nanvahvistamistapsykiatrisellakonsultaatiotuella(STM2009a).

95

Alkuvaiheen hoitoon vuorovaikutuksellisiakin menetelmiä

Julkisessaterveydenhuollossapitääollamahdollisuustarjotadepressionalku-vaiheenhoitonaKäypähoito-suosituksenmukaisiavaikuttavaksiosoitettujavuorovaikutuksellisiahoitomuotoja.Masto-hankkeessaonpyrittyvahvista-maanasianmukaisenlääkehoidonlisäksivuorovaikutuksellistenhoitojensaatavuutta.

Ryhmämuotoinendepressiokoulutoimintasoveltuumasennukseneh-käisyynjalievienmasennustenhoitoon.Masennuksenlaadukkaaseenal-kuvaiheen hoitoon kuuluvat myös Käypä hoito -suosituksen mukaisetlyhytpsykoterapiajaksot.

Masto-hankkeessapsykiatriseenerikoissairaanhoitoontehdynkyselynva-lossalyhytpsykoterapiaeivielämuodostaoleellistaosaamasennuksenhoi-dostajulkisessaterveydenhuollossa.Psykiatriseenavohoitoontarvitaanlisäälyhytterapiaankoulutettuahenkilökuntaamasennuspotilaidenoikea-aikaisenjatehokkaanhoidonturvaamiseksijamasennuksestaaiheutuvantyökyvyttö-myydenehkäisemiseksi.Hoidonjakuntoutuspsykoterapiansaumattomuuteenpitääkiinnittääerityistähuomiota.

Tietotekniikanavullamielenterveyspalvelujavoidaantarjotamyösniille,joillaeiolemuutenpääsyäpalveluidenpiiriinesimerkiksialueellistensyidenvuoksi(työvoimansaatavuudenvaihtelu,pitkätetäisyydetvastaanotolle).Tietokonepohjaisetpsykoterapiaohjelmatsoveltuvatlievistäjakeskivaikeistaahdistuneisuus-jamasennushäiriöistäkärsiville.Osanäistäterapioistaontodettuyhtätehokkaiksitaijopatehokkaammiksikuinkasvokkaintapahtuvapsykoterapia.

96

Ehdotukset

� Ohjausryhmäesittää,ettäTHLtukeeosanakansallisenmielenter-veys-japäihdesuunnitelman(Mieli)toimeenpanoa(STM2009a)depressiohoitajatoiminnankehittämistäjalevittämistäterveyskes-kuksiin.Lisäksiesitetään,ettäTHLedistäämyösryhmämuotoisendepressiokoulutoiminnanjuurruttamistaterveyskeskuksiin.

� Esitetään,ettäInnokylä-hanketukeedepressiohoitajatoiminnanjamyösvaikuttavaksiosoitetunryhmämuotoisendepressiokoulutoi-minnanlevittämistäperuspalveluihin.

� Esitetään,ettäsairaanhoitopiiritjärjestävätalueellaantäydennyskou-lutustalyhytpsykoterapiaanliittyen.

� Esitetään,ettäsairaanhoitopiirithuolehtivatalueellaanhoitoonkuu-luvanpsykoterapianriittävästäsaatavuudesta.

� Esitetään,ettäTHLintegroimielenterveystyöhönliittyvienverkko-pohjaistenmenetelmienkehittämisenjalevittämisenosaksivuosit-tainpäivitettävääMieli-suunnitelmantoteuttamisohjelmaa(STM2009a).

� Esitetään,ettäTHLintegroimielenterveystyöhönliittyvienverkko-pohjaistenmenetelmienkehittämisenmyösosaksiSADe-ohjelmansosiaali-jaterveydenhuollonpalvelukokonaisuudenkehittämistä.

� Esitetään,ettädepressionKäypähoito-suositustapäivitettäessähuo-mioidaantyöterveyshuollonroolityökyvynedistämisessäjaosatyö-kyvyntukemisessa.

� Esitetään,ettäSTMarvioimahdollisuudenlaajentaalyhytpsykote-rapiankorvattavuuttaSavake-työryhmänehdotuksenpohjalta(STM2007b).

6.4 KUNTOUTUS JA TYÖHÖN PALUUN TUKI

Kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuuden tarkistaminen

KuntoutuspsykoterapiasiirtyiKelassajärjestämisvelvollisuudenpiiriinvuo-den2011alustalukien.Kuntoutuspsykoterapiaakorvataankaikillesitätar-vitseville,kuntoutuspsykoterapiankohderyhmäänkuuluvillevakuutetuille.

Kuntoutuspsykoterapiaanonoikeus16−67-vuotiaallahenkilöllä,jonkatyö-taiopiskelukykyonheikentynytmielenterveydenhäiriönvuoksi.Tavoit-teenaontyö-taiopiskelukyvyntukeminentaiparantaminen.Kuntoutus-psykoterapianmyöntäminenedellyttää,ettäkuntoutujallaonpsykiatrisendiagnoosintekemisenjälkeenollutvähintään3kkjatkunutasianmukainenhoitosuhdeennenKelalletehtyäkuntoutushakemusta.

Kelakorvaakuntoutuspsykoterapiaa,jokaonlääketieteellisestiperustel-tua.Sevoiollayksilö-,perhe-,ryhmä-,taiparipsykoterapiaajanuorillemyösmusiikkiterapiaa.

Psykoterapiakorvauksenenimmäismääristäsäädetäänjatkossavaltio-neuvostonasetuksella.Asetuksessasäädetäänkorvaustasoterikseen16−25

97

-vuotiaidennuortenja26−67-vuotiaidenaikuistenyksilö-jaryhmämuotoi-sellekuntoutuspsykoterapiallesekäperhe-taiparipsykoterapialle.

Kuntoutuspsykoterapiankorvaustasotpysyivät2011alustalukienen-nallaan.Omavastuuosuudensuuruusvoimuodostuaosallekuntoutujistakuntoutuspsykoterapianesteeksi.PotilaallaonoikeuskieltäytyäKansanelä-kelaitoksenkorvaamastakuntoutuspsykoterapiasta,jolloinvastuupotilaankuntoutuksestasiirtyyjulkisellesektorille.

Ehdotus

� Esitetään,ettäSTMselvittäämahdollisuudetkuntoutuspsykotera-pianomavastuuosuudenpienentämiselle.

Osasairauspäiväraha, työkokeilu ja muita työhön paluun tukikeinoja

Toipilasvaiheessatyöhönpaluutavoidaantukeaesimerkiksiosasairauspäivä-rahaataityökokeilujahyödyntäen.Samojakeinojavoidaanhyödyntäätyöhönpaluuntukenamasennuksenlisäksimyösmuissasairausryhmissä.

Toipilaantyöntekijänvoimavaroihinsopeutettutyönkuvapaluuvaiheessavoiosaltaanehkäistäsairaudenuusiutumista.Toistuvatmasennustilatovatyksityökyvyttömyydenkeskeisimpiäriskitekijöitä,jotenmasennuksenuu-siutumisenehkäisyonkannattavaamyöstästänäkökulmasta.

Masennuksestatoipuvantoimintakykypalautuuuseinoireidenhäviämistähitaammin.Toipilasaikapitäisikintarvittaessaottaahuomioontyönkuvassa.Vuoropuhelutyöpaikanjatyöterveyshuollonvälillätoteutuuerilaisintyöter-veysneuvottelukäytännöin.Josmasennuksestatoipuvatyöntekijäeikykeneentisiintehtäviinsä,mahdollisistatyöhönpaluutatukevistatilapäisistätaipysyvistätyöjärjestelyistävoidaansopiatyöterveysneuvottelussa.

Monihäiriöisyysontyöikäisilläihmisilläyleistä.Samallaihmisellävoiollaesimerkiksimasennustilanlisäksipäihdehäiriötaituki-jaliikuntaelinsairaus.Erityyppisistäsairauksistaaiheutuvahaittatyössäsuoriutumiselleriippuupitkältityönvaatimuksista(esim.työntekijä-/asiantuntijatehtävät;vuorotyö;asiakaspalvelutehtävät).

Asteittaistatyöhönpaluutavoidaanhelpottaatietyinedellytyksinesimer-kiksiosasairauspäivärahantaiKelanjatyöeläkeyhtiöidenammatillisenakun-toutuksenakorvaamantyökokeilunavulla.Lisäksityöterveyshuoltolainperus-teellaKelanmaksamankuntoutusrahanavullavoidaantoteuttaatyökokeilu.

Osasairauspäivärahankarenssiaikalyhenivuoden2010alusta.Senkäyttöonmuutoksenjälkeenlisääntynytselvästi.Osasairauspäivärahankäyttöäpi-tääedelleenlisätä.Sentukemiseksitarvittavaakoulutustajakehittämistyötäpitääjatkaa.Myöstyökokeilujenkäyttöämasennustoipilaidentyöhönpaluuntukenaontarpeenedelleenlisätä.

98

Ehdotukset

� Esitetään,ettäSTM,työmarkkinajärjestötjaKelaarvioivatosasaira-uspäivärahankehittämistarpeitaja-mahdollisuuksia.

� Esitetään,ettäTyöterveyslaitos,KelajaTelalevittävättiedotuk-senjakoulutustilaisuuksienavullatietoaosasairauspäivärahastajatyökokeiluista.

� Esitetään,ettätyöterveyshuollontoimintasuunnitelmissaotetaanhuomioonpsyykkisiltä/fyysisiltävoimavaroiltaanosatyökykyistentyöntekijöidentyökyvyntukemiseksitarpeellisettoimenpiteet.Työ-terveyshuollonasiantuntija-apuakannattaahyödyntääosatyökykyi-sentyötehtävienmuokkaamisessavoimavaroihinsopiviksi.

Osatyökyvyttömyyseläkkeet käyttöön mielenterveystoipilaiden työkyvyn tukena

Osatyökyvyttömyyseläkkeetovatyksikeinotukeaosittaintyökykyistentyös-säkäyntiä.Vaikkaniidenkäyttöonviimevuosinalisääntynyt,seonedelleenvähäistä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeitävoidaankäyttääsekätyökyvynheikkene-mis-ettäpalautumisprosessissa.Niitä käytetääntyöuranpidentäjinäetenkinsilloin,kuntyökykyheikkeneevähitellen.

Työssäkäynnillämitattunanevaikuttavathyvintoimivaltaratkaisultatyö-uranpidentämiseksi.MasennuksensairausryhmässäjopakaksikolmasosaaosatyökyvyttömyyseläkettäsaavistakäyEläketurvakeskuksentutkimuksenmukaantyössä.Heidänlisäkseenrunsaat10%olisihalukkaitatyöhön.

Jonkinverranosatyökyvyttömyyseläkkeitäkäytetäänmyös työkyvyn pa-lautumisprosessissa elisiirryttäessätäydeltäeläkkeeltätyökyvynkohentuessaosatyökyvyttömyyseläkkeelletaiosakuntoutustuelle.

Ehdotukset

� Esitetään,ettäETKjatyöeläkeyhtiötlevittävättietoaosatyökyvyttö-myyseläkkeidenkäytöstäjasoveltuvuudestamasennukseenjamuihinmielenterveydenhäiriöihinsairastuneidenkohdalla.

� Esitetään,ettätyömarkkinajärjestötyhdessämielenterveysjärjestö-jenkanssajatkavatasialliseentietoonperustuvaaasennemuokkaustamielenterveydenhäiriöihinliittyvänstigmanvähentämiseksijaosa-työkykyistentyössäjatkamisentukemiseksi.

Kuntoutustuella olevien työhön paluu

OsanaMasto-hankettaETKtekiselvityksen,jossatarkasteltiinmääräaikai-seltakuntoutustueltatyöhönpalaamista.

99

� Työsuhteenvoimassaolokokokuntoutustukiajanoliselvästiyhteydessäkuntoutustuenjälkeiseentyöllisyyteen.

� Jostyösuhdeoliollutkuntoutustukiaikanavoimassa,85prosenttiakun-toutustuenpäättäneistäpalasityöhön.Muussatapauksessatyöhönpa-lanneitaolivain37prosenttia.

� Tuki-jaliikuntaelintensairauksienryhmässätyösuhteenvoimassaolokuntoutustuenaikanaoliyleisempääkuinmuissasairausryhmissä.Kuntyösuhteenvoimassaolootettiinhuomioon,masennuksenjatule-saira-uksienryhmissätyöhönpalanneidenosuuksissaeiolluteroa.

Ehdotus

� Esitetään,ettätyöeläkeyhtiötjaKelakehittävättyöhönpaluunpro-sessejamyösniillemasennuksenperusteellakuntoutustuellaolevillejakuntoutusvastuulleenkuuluvilleasiakkailleen,joillaeiolevoimas-saolevaatyösuhdetta.

Osatyökyisten työllistymisen edellytyksistä huolehdittava

STMasettimarraskuussa2010osatyökykyisten työllistymisen esteitä selvittä-määnselvityshenkilön,jonkatehtävänäoliselvittääosatyökykyistenasematyömarkkinoillajamitäpitäisitehdäasemanparantamiseksi(STM:nselvi-tyksiä2011:5).

� Selvityshenkilönensisijainenehdotusoli,ettäkeskeisettoimijatarvi-oivat,millaisenpainonneantavatosatyökykyistentyöllistymiselle.Jososatyökykyistentyöllistäminenarvioidaantärkeäksi,onkäynnistettäväuseanvuodenkestäväkattavatoimintaohjelma,jokavakiinnuttaaosa-työkykyisilleluontevanasemantyömarkkinoilla.

� Toissijainenehdotussisälsiesityksen,ettämikäliosatyökyistentyöllistä-miseksieipidetätarkoituksenmukaisenakäynnistäämainittuaohjelmaa,ainakinosaraportissaesitetyistäepäkohdistakorjataan.

Masto-hankkeenyhteydessätehtytyökyvyttömyyseläkkeidenammatti-ryhmittäistenerojentarkasteluosoitti,ettätyökyvynedistäminenontärkeää,muttatärkeääonmyöshyväksyäosatyökykyisyys jaylipäänsäerilaisuusosaksityöelämää.

Mieli-2009työryhmänmielenterveys-japäihdeongelmistakärsivientyöl-listymisedellytyksiäkoskevassaehdotuksessatodetaan,ettätyökokeiluja,työ-valmentajantuellatoteutettavaatuettuatyöllistymistä,työhönvalmennustasekäammatillisenkuntoutuksenjavalmentavankoulutuksenpalvelujatar-koituksenmukaisellatavallahyödyntämällävoidaantukea mielenterveyskun-toutujien mahdollisuuttapäästätyöelämään(STM2009a).

Mielenterveys-japäihdehäiriötovatyleisiätyökykyäuhkaaviasairauksiapitkäaikaistyöttömillä.Mieli2009-työryhmänehdotuksissatodetaan,että

100

mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien työttömientyökykyäuhkaaviintekijöihinvoidaanpuututtuaajoissamuunmuassatyöttömienterveystarkas-tustoimintaajakuntouttavaatyötoimintaakehittämällä.

TEMasettitoukokuussa2010työryhmän,jonkatehtävänäolitehdäeh-dotuksettyöttömien työkyvyn arvioinnin ja terveyspalvelujen järjestämiseksi (TEM2011).Työryhmäntuliottaatyössäänhuomioonpitkäaikaistyöttömienterveydenhuoltohankkeessa(PTT-hanke)tehtytyöjasenpohjaltatehdytkehittämissuositukset.

� Työryhmäntehtäväperustuitavoitteeseen,jossanykyistäparemmintunnistetaantyökykyynliittyvättyöllistymisenesteet.

� TyöryhmänmukaanTE-toimistontehtävänäontunnistaanetyöttömät,joidentyökykypitääarvioidajaohjataheidätterveystarkastukseen.Ter-veystarkastuksenjälkeenTE-toimistossaarvioidaanuudelleen,mitentuloksetvaikuttavatasiakkaanpalvelutarpeeseen.TarvittaessaasiakasohjataanKelan,työeläkelaitoksentaikunnansosiaali-jaterveydenhuol-lonpalveluihin.

� Kunnansosiaali-jaterveydenhuollontehtävänäonpuolestaantoteuttaatyöttömientyökyvynarvioimiseksitarvittavatterveystarkastukset,hoitaasairaudetsekätarjotalääkinnällistäjasosiaalistakuntoutusta.Lisäksikunnansosiaali-jaterveydenhuoltoantaaneuvontaajaohjaustatyöky-vyttömyyseläkeasioissasekäseuraatyöttömienterveyttäjahyvinvointia.

Työttömientyöllistymisedellytystenparantamistakoskeviaehdotuksia

valmistellaanlisäksiSTM:n, TEM:n ja Kuntaliiton asiantuntijaryhmässä. Painopisteonniidenasiakkaidenpalveluissa,jotkatarvitsevatjulkistentyö-voimapalvelujenlisäksikuntienjärjestämisvastuullaoleviapalveluja(mm.kuntouttavatyötoiminta).

101

Ehdotukset

� Masto-hankkeenohjausryhmätukeeSTM:nselvityshenkilönesitystäsellaisenkattavantoimintaohjelmankäynnistämisestä,jokavakiin-nuttaaosatyökykyisilleluontevanasemantyömarkkinoilla(STM:nselvityksiä2011:5).Tässäyhteydessäselvitettäisiintarkemminmyösmahdollisetosatyökykyistentyöllistymisenlainsäädännöllisettaiso-pimuksellisetesteet.

� Esitetään,ettämielenterveysongelmistakärsivientyöttömientyö-kykyäuhkaaviintekijöihinpuututaanajoissatyöttömienterveys-tarkastustoimintaajakuntouttavaatyötoimintaakehittämällä.Kun-touttavantyötoiminnankehittämisessäpitääottaahuomioonnäidenerityisryhmienyksilöllisettarpeet.

� OhjausryhmätukeeTEM:nasettamantyöryhmänesitystä,ettätyö-voimapalvelut,kunnallisetsosiaali-jaterveyspalvelutjaammatillisenkuntoutuksenpalvelutnivoutuvatnykyistäparemminyhteenjatu-kevattyöttömientyöhönkuntoutumistajatyömarkkinoille(TEM2011).

6.5 NUORTEN OPISKELU- JA TYÖKYVYN TUKI

Monipuoliset keinot käyttöön

Työkyvyttömyyseläkkeellejäävillänuorillaontaustallaanhyvinerilaisiasai-rauksia.Masennustilojenosuusonvain16%nuortentyökyvyttömyyseläk-keidensyistä.Nuortentyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyminenonlisääntynyt2000-luvunalkuvuosienjälkeenlähinnäalle25-vuotiaidenikäryhmässä.KasvujohtuuosittainKelankuntoutusrahalainsäädännönjasensoveltamis-käytännönmuutoksesta.Työelämänkauttatyökyvyttömyyseläkkeellepäätyyvainharvanuori.Alle25-vuotiaistatyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyneistävaltaosasaavainkansaneläkettä.

Nuortenopiskelu-jatyökyvyntukemiseksitarvitaanlaadukastaoppilas-jaopiskelijahuoltoa,toimivaakoulu-jaopiskeluterveydenhuoltoasekämonipuo-lisia,lähellänuorenarkielämääoleviamatalankynnyksenmielenterveys-japäihdepalvelujaperuspalveluidenyhteyteen.

Kansallisessamielenterveys-japäihdesuunnitelmassa(Mieli2009),jonkatoimeenpanoaSTMohjaa,onlinjattumielenterveys-japäihdetyöntulevai-suuttaSuomessavuoteen2015.Suunnitelmassakorostetaanennaltaehkäisyäjamatalakynnyksistenmielenterveys-japäihdevastaanottojenkehittämistäperuspalvelujenyhteyteen.Erikois-japeruspalvelujenyhteistoimintaapitääkehittäänuortenkehitysympäristöissäylisektorirajojen.Kehittämistyöulot-tuujulkisenpalvelujärjestelmänlisäksivahvastimyöskolmannellesektorille.

Opintojenviivästymisentaustallaonuseinmielenterveyteenliittyviäongelmia.Nekoskettavatyliopisto-opiskelijoidenlisäksilukioissa,ammatti-oppilaitoksissajaammattikorkeakouluissaopiskelevia.Opiskelukykyynvai-kuttavatopiskelijanvoimavarojenlisäksiopiskelutaidot,opetustoimintaja

102

opiskeluympäristö.Opiskeluterveydenhuollollaonvastuuennaltaehkäisystä,seurannastajasairauksienperusterveydenhuollontasoisestadiagnostiikasta,hoidostajaalkuvaiheenkuntoutuksesta.Opiskeluterveydenhuollontehtävänäonlisäksiedistääopiskeluympäristönterveellisyyttäjaturvallisuuttasekäopiskelijoidenterveyttäjaopiskelukykyä.Oppilaitostenjaopiskelutervey-denhuollonyhteistyötäpitäätiivistääopiskelukyvyntukemiseksi.

Osasairauspäivärahajärjestelmäeikoskeopintotuellaopiskeleviaopiske-lijoitaeikävähäinenkäänopiskeluoleollutmahdollistasairauspäivärahakau-denaikana.Sairauspäivärahaasaavallevoisiollahyvämahdollistaavähäinenopiskelutilanteessa,kunsenvoidaanarvioidaedistävänkuntoutumistajaopiskelukyvynpalaamista.

Ehdotukset

� Masto-hankkeenohjausryhmäpitäätärkeänä,ettäOKMjatkaayh-teistyössäSTM:nkanssaoppilas-jaopiskelijahuoltoakoskevanlainvalmisteluanuortenterveydenjahyvinvoinninedistämiseksi.

� Ohjausryhmäpitäämyöstärkeänä,ettäTHLtukeenuortenmatalankynnyksenmielenterveyspalveluidenkehittämistäjulkisessapalvelu-järjestelmässäosanakansallisenmielenterveys-japäihdesuunnitel-man(Mieli)toimeenpanoa(STM2009a).Kunnatvastaavatsuun-nitelmantoteuttamisesta.

� Esitetään,ettäSTMarvioi,voitaisiinkosairauspäivärahaasaavallemahdollistaavähäinenopiskelutilanteessa,jossasenvoidaanarvioidaedistävänhenkilönkuntoutumistatainopeuttavantoimintakyvynpalaamista.TämänasianjatkovalmisteluntarvenostettiinesilleSata-komiteanraportissa(STM2009b).

� Esitetään,ettäSTMjaKelaselvittävät,voidaankonuortenkuntou-tusrahanikärajaatarkistaa20-ikävuodestaeteenpäin.

� Esitetään,ettäTyöterveyslaitos,KelajaETKselvittävät,minkälaistahoitoajakuntoutustatyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyneetnuoretovatsaaneetenneneläkkeellesiirtymistä.

6.6 MASTO-HANKKEEN KÄYNNISTÄMIEN PROSESSIEN SEURANTA

Työpaikkojen ja terveydenhuollon yhteistyön tiivistämistä pitää jatkaa masen-nusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi.

Työkyvyttömyydenehkäisyssätärkeääovatennaltaehkäisevätjatyöhyvin-vointiatukevattyöelämänkäytännötsekäoikea-aikainenhoitojakuntoutus.Masto-hankkeessatoteutettiinmoniakoulutus-jakehittämistoimianäidenasioidentukemiseksi.

Työpaikkojen,terveydenhuollonjakuntoutuksenyhteistyötätyöikäistentyökyvyntukemiseksionedelleenkehitettävä.Samantyyppisilläyhteistyö-käytännöilläjamuillatoimintamalleilla,joidenavullapyrittiinvähentämään

103

masennuksestajohtuvaatyökyvyttömyyttä,voidaanvaikuttaamyösmuistasairauksistajohtuvaantyökyvyttömyyteen.

Ehdotukset

� Esitetään,ettätyömarkkinajärjestöt,TTL,THL,Kela,Telajamie-lenterveysjärjestötlevittävätMasto-hankkeenyhteydessäkehitettyjätyökalujajatoimintakäytäntöjätyöpaikoille,työterveyshuoltoonjamuualleterveydenhuoltoon.

� Esitetään,ettämielenterveysjärjestötottavataktiivisenroolintyö-elämänmielenterveyskysymyksiinliittyvienaloitteidentekemisessä.

� Esitetään,ettäSTMhuolehtiiMasto-hankkeenesittämienehdotus-tentoimeenpanemisestajaarvioiesimerkiksikolmenvuodenkulut-tuajatkokehittämistarpeet.

104

LIITE 1. OHJAUSRYHMÄN KOKOONPANO (SULUISSA VARAJÄSENET)

PuheenjohtajakansliapäällikköKari Välimäki,sosiaali-jaterveysministeriö(1.11.2007−24.11.2009)

/osastopäällikkö,ylijohtajaLeo Suomaa,sosiaali-jaterveysministeriö(alkaen25.11.2009)

Varapuheenjohtaja apulaisosastopäällikköMarja-Liisa Partanen,sosiaali-jaterveysministeriö

(1.11.2007−24.11.2009)

/osastopäällikköAino-Inkeri Hansson,sosiaali-jaterveysministeriö(alkaen25.11.2009)

(lääkintöneuvosMatti Lamberg,sosiaali-jaterveysministeriö)(1.11.2007−31.12.2008)

/(lääkintöneuvosKristiina Mukala, sosiaali-jaterveysministeriö)(alkaen5.5.2009)

JäsenetjohtajaTimo Aro,TyöeläkevakuuttajatTELAry(ylilääkäriMaarit Gockel,

TyöeläkevakuuttajatTELAry)

kehittämispäällikköMarja Erkkilä,SuomenAmmattiliittojenKeskusjärjestöSAKry

(asiantuntijalääkäriKari Haring,SuomenAmmattiliittojenKeskusjärjestöSAKry)

sosiaali-jaterveyspoliittinenasiantuntijaMervi Flinkman,ToimihenkilökeskusjärjestöSTTKry(1.11.2007−12.10.2008)

/sosiaali-jaterveyspoliittinenasiantuntijaRiitta Työläjärvi,ToimihenkilökeskusjärjestöSTTKry(alkaen13.10.2008)

(työympäristöasiantuntijaErkki Auvinen,ToimihenkilökeskusjärjestöSTTKry)

erikoistutkijaRaija Gould,Eläketurvakeskus

(osastopäällikköMikko Pellinen,Eläketurvakeskus)

johtajaKaj Husman,Työterveyslaitos

(johtajaHilkka Riihimäki,Työterveyslaitos)(1.11.2007−18.8.2008)

/(tiimipäällikköMarianna Virtanen,Työterveyslaitos)(alkaen19.8.2008)

lakimiesPaula Ilveskivi,Akava

(lakimiesJarmo Pätäri,Akava)

kuntoutusjohtajaTiina Johansson,Mielenterveydenkeskusliittory

(koulutusjohtajaMika Vuorela,Mielenterveydenkeskusliittory)(1.11.2007−1.11.2010)

ylilääkäriJorma Järvisalo,Kansaneläkelaitos

(kuntoutuspäällikköTiina Huusko,Kansaneläkelaitos)

ylilääkäriKari Kaukinen,ElinkeinoelämänkeskusliittoEK(1.11.2007−31.8.2010)

/ylilääkäriJan Schugk,ElinkeinoelämänkeskusliittoEK(alkaen1.9.2010)

(asiantuntijaAnu Sajavaara,ElinkeinoelämänkeskusliittoEK)

johtajaKaarina Knuuti,Maa-jametsätaloustuottajainKeskusliittoMTKry(13.12.2007−13.1.2010)

/asiantuntijaMarja Tallavaara,Maa-jametsätaloustuottajainKeskusliittoMTKry(alkaen1.3.2010)

(asiamiesIlpo Mattila,Maa-jametsätaloustuottajainKeskusliittoMTKry)(alkaen13.12.2007)

105

professoriJouko Lönnqvist,Kansanterveyslaitos/THL

(projektipäällikköMaria Vuorilehto,Kansanterveyslaitos)(1.11.2007−15.11.2009)

/(yksikönpäällikköTimo Partonen,Kansanterveyslaitos/THL)(alkaen16.11.2009)

professoriEsko Matikainen,Kuntieneläkevakuutus(1.11.2007-13.10.2010)

/johtajaylilääkäriTapio Ropponen,Kuntieneläkevakuutus/Keva(alkaen14.10.2010)

(kuntoutuspäällikköSirpa Salminen,Kuntieneläkevakuutus)(1.11.2007−9.6.2010)

/(kuntoutuspäällikköUlla Palmroos,Kuntieneläkevakuutus/Keva)(alkaen10.6.2010)

sosiaali-jaterveysasioidenjohtajaJussi Merikallio,SuomenKuntaliitto

(tutkijaBjarne Andersson,SuomenKuntaliitto)

työmarkkina-asioidenpäällikköOuti Tähtinen,SuomenYrittäjät(13.12.2007−24.10.2011)

/lainopillinenasiamiesHarri Hellstén, SuomenYrittäjät(alkaen25.10.2010)

(lainopillinenasiamiesRisto Tuominen,SuomenYrittäjät)(alkaen13.12.2007)

osastopäällikköAino-Inkeri Hansson,sosiaali-jaterveysministeriö(1.11.2007−24.11.2009)

/lääkintöneuvosMaria Vuorilehto,sosiaali-jaterveysministeriö(25.11.2009−20.2.2011)

(apulaisosastopäällikköReijo Väärälä,sosiaali-jaterveysministeriö)

apulaisosastopäällikköMatti Toiviainen,sosiaali-jaterveysministeriö(1.11.2007−5.5.2009)

(johtajaAnja Kairisalo,sosiaali-jaterveysministeriö)

johtajaErkki Yrjänheikki,sosiaali-jaterveysministeriö

(lääkintöneuvosHeikki Savolainen,sosiaali-jaterveysministeriö)

pääsihteeriTeija Honkonen,sosiaali-jaterveysministeriö,sihteeri

106

LIITE 2. KORKEAN TASON KOORDINAATIO-RYHMÄN KOKOONPANO

Puheenjohtajasosiaali-jaterveysministeriLiisa Hyssälä,sosiaali-jaterveysministeriö

(1.11.2007−23.5.2010)

/sosiaali-jaterveysministeriöJuha Rehula,sosiaali-jaterveysministeriö(alkaen24.5.2010)

JäsenettyöministeriTarja Cronberg,työ-jaelinkeinoministeriö(1.11.2007−25.6.2009)

/työministeriAnni Sinnemäki,työ-jaelinkeinoministeriö(alkaen26.6.2009)

peruspalveluministeriPaula Risikko,sosiaali-jaterveysministeriö

kulttuuri-jaurheiluministeriStefan Wallin,opetusministeriö

yliasiamiesEsko Aho,Sitra(1.11.2007−31.10.2008)

/yliasiamiesMikko Kosonen,Sitra(alkaen10.6.2009)

toimitusjohtajaLeif Fagernäs,ElinkeinoelämänkeskusliittoEK(1.11.2007−14.10.2010)

/toimitusjohtajaMikko Pukkinen,ElinkeinoelämänkeskusliittoEK(alkaen15.10.2010)

puheenjohtajaMichael Hornborg,Maa-jametsätaloustuottajainKeskusliittoMTKry(1.11.2007−22.4.2009)

/puheenjohtajaJuha Marttila,Maa-jametsätaloustuottajainKeskusliittoMTKry(alkaen10.6.2009)

pääjohtajaJorma Huuhtanen,Kansaneläkelaitos(1.11.2007−30.9.2010)

/pääjohtajaLiisa Hyssälä,Kansaneläkelaitos(alkaen15.10.2010)

puheenjohtajaLauri Ihalainen,SuomenAmmattiliittojenKeskusjärjestöSAKry(1.11.2007−14.5.2009)

/puheenjohtajaLauri Lyly,SuomenAmmattiliittojenKeskusjärjestöSAKry(alkaen10.6.2009)

työmarkkinajohtajaMarkku Jalonen,Kunnallinentyömarkkinalaitos

toimitusjohtajaJussi Järventaus,SuomenYrittäjätry

työmarkkinajohtajaTeuvo Metsäpelto,Valtiontyömarkkinalaitos

puheenjohtajaMikko Mäenpää,ToimihenkilökeskusjärjestöSTTKry

hallituksenpuheenjohtajaJorma Ollila,ElinkeinoelämänvaltuuskuntaEVA

arkkipiispaJukka Paarma,Suomenevankelis-luterilainenkirkko(1.11.2007−31.5.2010)

/arkkipiispaKari Mäkinen,Suomenevankelis-luterilainenkirkko(alkaen15.10.2010)

toimitusjohtajaRisto Parjanne,SuomenKuntaliitto(1.11.2007−14.10.2010)

/toimitusjohtajaKari-Pekka Mäki-Lohiluoma,SuomenKuntaliitto(alkaen15.10.2010)

pääjohtajaPekka Puska,Terveydenjahyvinvoinninlaitos

toimitusjohtajaJukka Rantala,Eläketurvakeskus

toiminnanjohtajaMarita Ruohonen,SuomenMielenterveysseura

puheenjohtajaPekka Sauri,Mielenterveydenkeskusliittory

toimitusjohtajaEsa Swanljung,TyöeläkevakuuttajatTELAry

pääjohtajaHarri Vainio,Työterveyslaitos

puheenjohtajaMatti Viljanen,Akava

107

sopimusjohtajaRisto Voipio,Kirkontyömarkkinalaitos

pääjohtajaVappu Taipale,Stakes(1.11.2007−24.4.2008)

valtiosihteeriTerttu Savolainen,sosiaali-jaterveysministeriö(1.11.2007−18.1.2010)

/valtiosihteeriEeva Kuuskoski,sosiaali-jaterveysministeriö(alkaen19.1.2010)

kansliapäällikköKari Välimäki,sosiaali-jaterveysministeriö

ylijohtajaLeo Suomaa,sosiaali-jaterveysministeriö(alkaen1.1.2010)

ylijohtajaTarmo Pukkila,sosiaali-jaterveysministeriö(1.11.2007−31.12.2009)

ylijohtajaOuti Antila,sosiaali-jaterveysministeriö(alkaen1.2.2010)

108

LIITE 3. HYVÄT KÄYTÄNNÖT -RYHMÄN KOKOONPANO

Puheenjohtaja valtiosihteeriTerttu Savolainen,sosiaali-jaterveysministeriö

/valtiosihteeriEeva Kuuskoski,sosiaali-jaterveysministeriö

JäsenetjohtajaKaj Husman,Työterveyslaitos

professoriErkki Isometsä,HelsinginyliopistojaKTL/THL

ylilääkäriJorma Järvisalo,Kansaneläkelaitos

viestintäjohtajaEeva Larjomaa,sosiaali-jaterveysministeriö

apulaisosastopäällikköMarja-Liisa Partanen,sosiaali-jaterveysministeriö

/lääkintöneuvosMaria Vuorilehto,sosiaali-jaterveysministeriö

ylitarkastajaOlavi Parvikko,sosiaali-jaterveysministeriö

johtajaPekka Piispanen,TyöeläkevakuuttajatTELAry

/johtajaEero Lankia,TyöeläkevakuuttajatTELAry

pääsihteeriTeija Honkonen,sosiaali-jaterveysministeriö,sihteeri

109

LIITE 4. OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSISSA VUOSINA 2008−2010 KUULLUT ULKOPUOLISET ASIANTUNTIJAT

AsiantuntijatprofessoriErkki Isometsä,HelsinginyliopistojaKTL/THL9.4.2008

päätoimittajaEeva Ketola,SuomalainenLääkäriseuraDuodecim9.4.2008

ylitarkastajaMarja-Leena Hiltunen,STM17.12.2008

SATA-komiteanpääsihteeriLauri Pelkonen,STM11.2.2009

erikoistutkijaKirsi Ahola,Työterveyslaitos5.10.2009

akatemiatutkijaTimo Partonen,THL5.10.2009

depressiokouluttajaja-ohjaajaTeija Kajander2.12.2009

tutkijaBirgitta Kinnunen,Työterveyslaitos4.3.2010

kehittämispäällikköHelena Palmgren,Työterveyslaitos4.3.2010

tulosyksikönjohtajaGrigori Joffe,HYKSPsykiatriantoimiala2.6.2010

ylilääkäriMatti Holi,HYKSPeijaksensairaala2.6.2010

erikoispsykologiJan-Henry Stenberg,HYKSPsykiatriakeskus2.6.2010

vanhempitutkijaKirsi Ahola,Työterveyslaitos16.9.2010

110

LIITE 5. KORKEAN TASON KOORDINAATIO-RYHMÄN KOKOUKSISSA KUULLUT ALUSTUKSET

Ensimmäinen kokous 4.3.2008Työelämänmuuttuneetvaatimuksetyritysjohtajannäkökulmasta

hallituksenpuheenjohtajaJorma Ollila,ElinkeinoelämänvaltuuskuntaEVA

MasennusjatyöeläkkeettoimitusjohtajaEsa Swanljung,TyöeläkevakuuttajatTELAry

HenkinenhyvinvointityöelämässätoiminnanjohtajaMarita Ruohonen,SuomenMielenterveysseura

Masto-hankkeentavoitteetjatoimintaohjelmanlaatiminenohjausryhmänpuheenjohtaja,kansliapäällikköKari Välimäki,STMpääsihteeriTeija Honkonen,Masto-hanke

Toinen kokous 10.6.2009Masto-hankkeentoimintaohjelmaneteneminen

ohjausryhmänpuheenjohtaja,kansliapäällikköKari Välimäki, STM

Mitennuortenmielenterveysongelmiinvoidaantarttuaajoissa?peruspalveluministeriPaula Risikko,STM

OsatyökykyisyysjataloustaantumatyöministeriTarja Cronberg,TEM

Masennusdiagnoosi–kertoavaisalata?filosofianlisensiaattiPirkko Lahti

Kolmas kokous 15.12.2009MitenMasto-hanketukeetyöurienpidentämistä?

sosiaali-jaterveysministeriLiisa Hyssälä,STM

EläkeneuvotteluryhmännäkökulmatoimitusjohtajaJukka Rantala,Eläketurvakeskus

TyöelämäryhmännäkökulmajohtajaJukka Ahtela,ElinkeinoelämänkeskusliittoEK

Neljäs kokous 15.10.2010Osatyökykyistentyöllisyydentukeminen−kokemuksiamuistamaista

osastopäällikköMikko Kautto,Eläketurvakeskus

Masto-hankkeentyössäjatkamistajatyöhönpaluutatukevakampanjavaltiosihteeriEeva Kuuskoski,STM

111

LIITE 6. MASTO-HANKKEEN JÄRJESTÄMIÄ TILAISUUKSIA JA SEMINAAREJA

Masto-hankkeen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestämiä tilai-suuksia ja seminaareja

Masto-seminaari–Tartutaanmasennukseen.Helsinki7.10.2008.

Tartutaanmasennukseen:keinojatyökyvyttömyydenehkäisyyn-seminaarit(Masto-kiertue).

Tampere4.11.2008,Jyväskylä11.11.2008,Turku17.11.2008,Lappeenranta20.1.2009,Pori

25.11.2008,Lahti27.1.2009,Vaasa4.2.2009,Kuopio9.2.2009,Rovaniemi23.2.2009,Joensuu

11.3.2009,Kokkola17.3.2009,Oulu23.3.2009,Helsinki31.3.2009(järjestäjinäMasto-hanke

jatyösuojelupiirit).

Masennuksentorjunta2010-luvulla:ajoissaauttamistajaosallisuudenvahvistamista-seminaari.

Mielenterveysmessut,Helsinki17.11.2009(ohjelmansuunnittelijoinaMasto-hankejaMTKL)

Vvaltakunnallinendepressiofoorumi.Helsinki16.-17.11.2010(järjestäjinäMasto-hanke,STM

jaTHL)

Masto-hankkeenpäätösseminaari.Helsinki15.2.2011

Asiantuntijaseminaareja

Psykoterapeuttisetmenetelmätmasennuksenhoidossa-seminaari.Helsinki8.4.2008

Yrittäjientyökyvynvarhainentuki-seminaariI.Helsinki14.1.2009

Yrittäjientyökyvynvarhainentuki-seminaariII.Helsinki6.5.2009

Ammatitjamasennusperusteinentyökyvyttömyys-seminaari.Helsinki10.6.2010

Pyöreänpöydänkeskustelu:Nuoretjamielenterveyssyistämyönnetyteläkkeet.

Helsinki13.10.2010

112

LIITE 7. MASTO-HANKE ESILLÄ (ESITELMIÄ JA ASIANTUNTIJA-PUHEEN VUOROJA) SEURAAVISSA TILAISUUKSISSA

TilaisuuksiaTyöministeriö/Asiantuntijaseminaari,Helsinki15.11.2007

ETK/Työkyvyttömyysasiainneuvottelukunnankokous,Helsinki20.11.2007

Mielenterveysmessut,Helsinki23.11.2007

Työhyvinvointifoorumityönjatyöelämänkehittämisenvälineenä-seminaari,Helsinki17.12.2007

KelanKuntoutuksentutkimus-jakehittämistoiminnanlaajayhteistyöryhmä,Helsinki11.2.2008

STM:nehkäisevänsosiaali-jaterveyspolitiikanseminaari,Helsinki27.2.2008

36.Valtakunnallisetkuntoutuspäivät,Helsinki10.3.2008

Eduskunta/kansalaisinfo,Helsinki13.3.2008

TyöeläkeyhtiöVarmanHyvätyöonparastalääkettä-seminaari,Tampere24.4.2008

HUSPsykiatrianklinikka,Helsinki27.5.2008

Henryry:ntyöhyvinvointijaos,Helsinki29.5.2008

STM/Sata-komiteanansioturvajaosto/osasairauspäiväraha,Helsinki22.8.2008

TyöeläkeyhtiöIlmarisenTyökyvyllätulosta-seminaari,Helsinki2.9.2008

SuomenMielenterveysseuranliittohallituksenjajohtoryhmänsuunnittelupäivä,Helsinki24.9.2008.

Lapinmielenterveys-japäihdepäivät,Rovaniemi15.10.2008

Valtakunnallisensosiaali-jaterveysalaneettisenneuvottelukunnan(ETENE)kokous,Hel-sinki28.10.2008

Masennuksenhyvähoitokäytäntötyöterveyslääkärinjapsykiatrinyhteistyönä-koulutuskier-tue,Tampere5.11.2008

TyöeläkevakuuttajatTELAnMasennusjatyöelämä-seminaari,Helsinki20.11.2008

Masennuksenhyvähoitokäytäntötyöterveyslääkärinjapsykiatrinyhteistyönä-koulutuskier-tue,Helsinki26.11.2008

SuomenPsykiatriyhdistys/VIMielenterveystyönjohtamisenkurssipsykiatreille,Tuusula28.1.2009

SuomenPsykiatriyhdistys/Psykiatripäivät,Helsinki12.3.2009

YTHS:nMielenterveystyönvaltakunnallisetkoulutuspäivät,Tampere27.3.2009

HelsinginkaupunginTyöterveyskeskuksentyöterveyshoitajienkoulutusiltapäivä,Helsinki7.5.2009

Museovirastontyöhyvinvointiseminaari,Helsinki7.9.2009

JohtamistaidonopistoJTO/Työhyvinvointipäälliköntutkinto,Kirkkonummi29.9.2009

Palkansaajajärjestöjentutkimusseminaari,Helsinki29.10.2009

Työterveyshoitaja2009-luentopäivät,Hämeenlinna6.11.2009

TTL/Ratkaisujasairauspoissaolojenhallintaan-seminaari,Helsinki10.11.2009

IVvaltakunnallinendepressiofoorumi,Jyväskylä12.11.2009

MTKL/Mielenterveysmessut,Helsinki17.11.2009

113

Helsinginyliopisto/Työterveyshuollonkuntoutusviikko,Helsinki26.11.2009

SuPerinammatillisetopintopäivät,Helsinki16.2.1010

MTKL/Tiedotustilaisuus:Työurienpidentäminenonmahdollista-mekerrommemiten!Helsinki10.3.2010

TTL/Tiedotustilaisuus:Masennuksenehkäisyjahoito-kirjanjulkistamistilaisuus,Helsinki19.5.2010

Eduskunta/Sosiaali-jaterveysvaliokunta1.6.2010

STM/Työhyvinvointityöryhmä,Helsinki23.6.2010

Eduskunta/Valtiovarainvaliokunnankunta-jaterveysjaosto26.10.2010

Melanratkaisutoimenvalvojienkokous,Espoo12.11.2010

Mielenterveys-japäihdesuunnitelmantoimeenpanonohjausryhmä,Tuusula12.11.2010

HUSPsykiatria/Työkyvyntukemisenjaarvioinninuudethaasteet,Helsinki9.12.2010

STTK,Helsinki18.1.2011

114

LIITE 8. MASTO-HANKE ESILLÄ (TIETOISKUJA, ESITTEITÄ) SEURAAVISSA TAPAHTUMISSA

Tapahtumia Educa,Helsinki23.−24.1.2009

Tykyhelmi,Kuopio10.−11.2.2009

SuPerinammatillisetopintopäivät,Tampere10.−11.2.2009

Sairaanhoitajapäivät,Helsinki5.−6.3.2009

TerveSos,Helsinki13.−14.5.2009

Työterveyshoitajapäivät,Helsinki5.−6.11.2009

SuomenMielenterveysseurantilaisuus,Helsinki17.−18.11.2009

Educa,Helsinki29.−30.1.2010

Tykyhelmi,Kuopio9.−10.2.2010

SuPerinammatillisetopintopäivät,Helsinki16.−17.2.2010

Sairaanhoitajapäivät,Helsinki11.−12.3.2010

TerveSos,Lahti19.−20.5.2010

Henkinenhyvinvointityössä-koulutuskiertue,Kuopio1.9.2010

Turvallisuusjatyöhyvinvointi,Tampere8.−10.9.2010

Henkinenhyvinvointityössä-koulutuskiertue,Helsinki13.9.2010

Kuntamarkkinat,Helsinki15.−16.9.2010

Henkinenhyvinvointityössä-koulutuskiertue,Tampere20.9.2010

Työhyvinvoinnillatulevaisuuteen,Rovaniemi20.9.2010

Uudistuvatyöterveyshuolto-kiertue,Helsinki21.9.2010

Alihankinta2010-messut,Tampere21.−23.9.2010

Itä-SuomenLääketiedepäivät,Kuopio21.−23.9.2010

Henkinenhyvinvointityössä-koulutuskiertue,Lappeenranta22.9.2010

Työhyvinvoinnillatulevaisuuteen,Turku27.9.2010

Uudistuvatyöterveyshuolto-kiertue,Turku27.9.2010

Henkinenhyvinvointityössä-koulutuskiertue,Turku4.10.2010

Henkinenhyvinvointityössä,Helsinki13.10.2010

Työhyvinvoinnillatulevaisuuteen,Lahti18.10.2010

Uudistuvatyöterveyshuolto-kiertue,Tampere19.10.2010

KoneAgria,Jyväskylä20.−23.10.2010

Työterveyspäivät,Helsinki26.−27.10.2010

Psykiatripäivät27.−28.10.2010

Ruotsinkielisetsairaanhoitajapäivät,Helsinki28.−29.10.2010

Henkinenhyvinvointityössä-koulutuskiertue,Oulu1.11.2010

Uudistuvatyöterveyshuolto,Vaasa1.11.2010

Uudistuvatyöterveyshuolto,Oulu2.11.2010

HenryFoorumi,Helsinki9.11.2010

TurunLääkäripäivät,Turku9.−11.11.2010

Työterveyshoitajapäivät,Helsinki11.−12.11.2010

115

Uudistuvatyöterveyshuolto,Lappeenranta18.11.2010

Työhyvinvoinnillatulevaisuuteen,Vaasa22.11.2010

Uudistuvatyöterveyshuolto,Kuopio22.11.2010

Mielenterveysmessut,Helsinki23.−24.11.2010

Uudistuvatyöterveyshuolto,Helsinki25.11.2010

Uudistuvatyöterveyshuolto,Ahvenanmaa2.12.2010

Työhyvinvoinnillatulevaisuuteen,Helsinki8.12.2010

Uudistuvatyöterveyshuolto,Rovaniemi8.12.2010

Sairaanhoitajapäivät,Helsinki17.−18.3.2011

VATES-päivät,Helsinki23.−24.3.2011

116

LIITE 9. MASTO-HANKE MEDIASSA

Masto-hankkeen käynnistyminen sekä alkuvaihe 2007−2008Masto-hankkeenkäynnistymistäesiteltiinmediassamyönteiseentaineutraaliinsä-

vyyn.Masennuksenaiheuttamatyökyvyttömyysmyöshuolestuttimediassa.

Kärkenäuutisjutuissaoliuseinhuomio,jonkamukaanmasennuksenvuoksijou-

dutaansairaslomalletaiennenaikaiselleeläkkeelleaikaisempaaenemmän.Kärjeksi

nostettiinmyösMasto-hankkeentavoitevähentäämasennuksenvuoksityökyvyt-

tömyyseläkkeellejäämistä.Uutisjuttujenjaartikkeleidensisällähuomioitiinusein

Masto-hankkeenpureutuminenerityisestihoidonparantamiseen,kuntoutukseen,

riskiryhmienerityiseenhuomioimiseenjatyöhyvinvoinninedistämiseen.Huomi-

oitiinmyöshankkeenpitkäntähtäimentavoitepuolittaatyökyvyttömyyseläkkeelle

jäävienmäärä.

MyöspääkirjoituksissaMasto-hankesaikohtuullisenhyvänvastaanoton.Muuta-

missapääkirjoituksissaoliopastavasävy,muttatoisaaltaosassakirjoituksiatodettiin,

ettävihdoinontartuttutoimeen.Osassapääkirjoituksiakorostettiin,ettätyöelämään

tarvitaanjoustoja.Mainittiinmyöstyöyhteisöntukisekätyöterveyshuollontärkeä

roolityöhönpaluussa.

Hankkeenalkuvaiheessamediassanostettiinesillemyöstaloudellinen/kansanta-

loudellinennäkökulmamasennukseen.Otsikoinneissahuomioitiinsekäsäästötettä

kustannukset:”Yhteiskuntasäästäähoitamallamasentuneethyvin”(TurunSanomat

8.3.2008);”Masennusmaksaaylipuolimiljardiavuodessa”(HS21.3.2008).

Syksyllä2008uutisoitiinmasennuksentakiaeläkkeellejääneidenmääränkak-

sinkertaistumisesta.Lisäksiuutisoitiinjonkinverranosapäivärahanmahdollisesta

käyttämisestämasennustoipilaantyöhönpaluuntukemiseen.

Joissakinlehtijutuissahankkeenkäynnistämisenuutisoinninrinnallaesiteltiin

yksittäisenihmisenhenkilökohtainennäkökulma/tarinamasennuksesta.Osassa

uutisointiakäsiteltiinsiismasennukseninhimillistäpuolta:esimerkiksipitkittyvä

työkyvyttömyysjatyöelämästäsyrjäytyminennähtiinihmisenitsensäjahänenlä-

heistensäkannaltaikävänäjaepäoikeudenmukaisena.

Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet -tutkimuksetAmmatitjamasennusperustaisettyökyvyttömyyseläkkeet-tutkimuksestauutisoitiin

syksyllä2009mediassauseinhuomioiden,ettämasennusajaaihmissuhdetyönte-

kijöitäjanaisiaeläkkeelle.Lisäksimediassahuomioitiinmasennuksenperusteella

myönnettyjeneläkkeidenmääräjasenvaikutustyöuriin;todettiinusein,ettäma-

sennuslyhentääsuomalaistentyöuria.Huomioitiinmyös,ettätyöntekijäammateista

jäädääntyökyvyttömyyseläkkeellekaksikertaauseamminkuinasiantuntijatehtävistä.

Osassauutisotsikoinneissaesiinolinostettumyösikäeläkkeellesiirryttäessä:eläke

alkaamasennuksentakiakeskimäärin49-vuotiaana.STT:nlaatimaauutisjuttuatut-

kimuksestaolikäytettyuseanlehtijutunpohjana.

117

Sävyuutisoinnissaolipääosinmyönteistätaineutraaliasekäinformatiivista.Muu-

tamissapääkirjoituksissatodettiin,ettätyökyvyttömyyseläkkeellesiirtyvienkorkeaa

määrääeivoidahyväksyäjatoisaalta,ettätyökyvyttömienmääräävoidaanjatäytyy

alentaa.Todettiin,ettätyöelämäntahtionmuuttunuthektiseksieikäihmisilläole

aikaapalautuatyöstä.Pääkirjoituksissaotettiinmyöskantaaavoimenvuorovaiku-

tuksen,hyväntyöilmapiirinjaerisektoreidenvälisenyhteistyönpuolesta,mutta

pohdittiinmyös”hyvääelämää”työajanulkopuolellasekäennaltaehkäiseviätoimia

mielenterveydenhyväksi.

SekäHelsinginSanomatettäVäli-Suomensanomalehdetjulkaisivatlaajantutki-

mukseenpohjautuvanjutun.STT:njuttu”Ihmissuhdetyöntekijätmasennuksentakia

eläkkeelle”julkaistiinsellaisenaantaimuokattunauseassalehdessä.Aihehuomioitiin

myösmonissaammatti-jaerikoislehdissä.

Laajaahuomiotasekälehdissäettäsähköisessämediassasaimyöskesäkuussa2010

julkistettuAmmatitjatyökyvyttömyyseläkkeet-tutkimus.STT:njuttututkimuk-

sestajulkaistiinsellaisenaantaimuokattunauseassalehdessä.Haastattelujaaiheesta

olimyöslukuisissauutis-jaajankohtaisohjelmissa.

Masto-kiertue 2008−2009Masto-kiertueellajärjestettiin12paikkakunnallatiedotustilaisuus,joissamukanaoli

poikkeuksettaalueensanomalehdetjasähköisetviestimethyvinkattavasti.Masto-

kiertueenuutisointivaihtelipaikkakunnittainjaosassajutuistaesiinnostettiinmyös

paikallinennäkökulmakiertueenaiheesta.Juttujensävyolikauttaaltaanpääosin

positiivinentaineutraali.

Kärjeksiuutisoinnissanostettiinmuunmuassaseuraavathuomiot:kasvavatyö-

kyvyttömyyseläkkeellesiirtyminenmasennuksenvuoksi,masennuksestaaiheutuvat

kustannuksetyhteiskunnalle,Kelanmaksamanpsykoterapianmuuttuminenlaki-

sääteiseksi,työurienpidentäminen,osasairauspäivärahallepääsynhelpottaminenja

työelämänvaatimustasonnousu.Lisäksiuutisoinnissakäsiteltiintyönantajanroolia

työhönpaluussasekätyöterveyshuollonkoordinaatiomahdollisuuksia.Myösmasen-

nusriskissäoleviennuortentukeminennousimediassaesille.Useassajutussaoliinfo-

laatikkoMasto-hankkeestataimasennuksesta.

Muu uutisointiMasto-hankkeenpääsihteeriäjamuitaedustajiahaastateltiinhankkeenaikanakym-

meniinlehtiinsekäradio-jatv-ohjelmiin.YLETV2Silminnäkijän(17.2.2008)aihee-

naolimasennuksenhoito,YLETV1A-studiossa(3.2.2010)esilläolimuunmuassa

nuortenmasennusjaYLETV2Ajankohtaisessakakkosessa(9.2.2010)käsiteltiin

masennuksestajohtuvaatyökyvyttömyyttä.

Syksyllä2010mediassaoliesillämuunmuassaMasto-hankkeenteettämänkyse-

lytutkimuksentuloksetosasairauspäivärahankäytöstä.

MediassauutisoitiinmyösMastDo-kampanjasta.Erityisesti(sähköisissä)ammat-

ti-jaerikoislehdissäkerrottiinkampanjanhaastavansuomalaisetarvioimaan,kuinka

hyvinheidäntyöpaikkansatoimii.

Maaseudunyrittäjillekohdistetustaverkkokyselystäuutisoitiinjonkinverran.

Jutuissatodettiin,ettäparisuhde,perhe,riittäväleposekäonnistuminentyössätuovat

118

voimiamaatalous-jamaaseutuyrittäjienarkeen.Voimiasyövättaloudellisethuolet,

epävarmuustulevaisuudesta,sairaudetjapaperisota.

Huomiotaherättimyösmasennuksenjatyöuriensuhde.Todettiin,ettäaktiivisella

masennuksenehkäisylläjahoidollavoidaansaadalisääpituuttatyöuriin.Todettiin

myös,ettätyöpaikoillaonmoniakeinojatukeatyöhyvinvointiajatyökykyä.Mahdol-

lisuustyöhöntukeetoimeentuloa,vahvistaamuunelämänhallintaajamahdollistaa

osallistumisenyhteiskuntaan.

Masto-hankkeenpäätösseminaarinuutisoinnissakärkeennousimasennuksenarki-

päiväistyminen:”yksimasennusperäisentyökyvyttömyydenvähentämiseentähtäävän

Masto-hankkeentärkeimmistäsaavutuksistaonmasennuksenarkipäiväistyminen”.

Masennuksentakiaalkaneidensairauspäivärahakausienjatyökyvyttömyyseläkkeiden

määränkääntyminenlaskuunnoteerattiinsamassa.Tuloksetesitettiinmediassamyön-

teiseensävyyn:”Masennuksenvuoksialkaneidensairauslomienlähesvuosikymmenen

jatkunutkasvuonsaatutaittumaan”(Länsi-Savo15.2.2011)

119

LIITE 10. LIITEKUVIOT

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

‰

Miehet

Naiset

Liitekuvio 1. Masennukseen perustuvien eläkkeiden ikävakioitu alkavuus 25−62 -vuotiailla vuosina 1998−2010, yksityinen sektoriLähde: Eläketurvakeskus

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

Alle 40 40–49 50–64 Alle 40 40–49 50–64 Ikä

Naiset Miehet

Liitekuvio 2. Työeläkejärjestelmästä masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle vuosina 2003−2010 siirtyneet ikäryhmittäinLähde: Eläketurvakeskus

120

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Henkilöä

Liitekuvio 3. Työeläkejärjestelmästä masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuosina 1996−2010Lähde: Eläketurvakeskus

121

KIRJALLISUUTTA

AholaK(toim.).Tuetyökykyä–käsikirjaesimiestyöhön.Helsinki:Työterveyslaitos2011.

GouldR,KalivaK.Työkyvyttömyyseläkejaansiotyö.Eläketurvakeskuksenraportteja2010:5.Helsinki2010.

GouldR,NymanH.Nuorenatyökyvyttömyyseläkkeelle.Työeläke2010:5.

GouldR,GrönlundH,KorpiluomaR,NymanH,TuominenK(Työkyvyttömyysasiainneu-vottelukunta).Miksimasennusvieeläkkeelle?Eläketurvakeskuksenraportteja2007:1.Helsinki2007.

Gould R, Lampi J, Nyman H. Työhön paluu kuntoutustuen jälkeen. Työeläkejärjestelmänrekisteritietoihin perustuva selvitys. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2011: 3.Helsinki2011.

ElinkeinoelämänkeskusliittoEK.Johdatyökykyä.Pidennätyöuria.EK:ntyökykyjohtamisenmalli.Helsinki2011.

HonkonenT.Työjamielenterveys.Kirjassa:Työstäterveyttä,1painosss.70−86.Toim.KPMartimo,MAntti-Poika,JUitti.Helsinki:Duodecim2010.

HonkonenT,VuorilehtoM.Masennuksenlyhytpsykoterapia−vähänkäytettymahdollisuusjulkisessaterveydenhuollossa.SuomenLääkärilehti2011;12:1013–1017

KailaET,VäisänenA,VarjonenJ,LaamanenA,LeinoT.Onkomasennushoidettavissatyö-terveyshuollossa?SuomenLääkärilehti2011;10:835−840.

KantolahtiT,TikanderT(toim.).Puheenvuoroja työnkuormittavuudesta.Työhyvinvointi-foorumi.Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2010:17.Helsinki:STM2010.

KaustoJ,VirtaL.MartimoKP,Viikari-JunturaE.Myönteisetkokemuksetrohkaisevatosasai-rauspäivärahankäyttöön.SuomenLääkärilehti2010;19:1719−1728.

KivistöS,KallioE,TurunenG.Työ,henkinenhyvinvointijamielenterveys.Sosiaali-jater-veysministeriönselvityksiä2008:33.Helsinki:STM2008.

KoffertT,KuusiK.Depressiokoulu.Opimasennuksenehkäisy- jahoitotaitoja.13.painos.Helsinki:SuomenMielenterveysseuraTuotantoOy2008.

LehtoM.Kaikkimukaan!Osatyökykyisettyömarkkinoilla.Selvityshenkilönraportti.Sosiaa-li-jaterveysministeriönselvityksiä2011:5.Helsinki:STM2011.

PahkinK,LeppänenA,KajosaariK,Ala-LaurinahoA,WellingI,VäänänenA,JoensuuM,KoskinenA.Työhyvinvoinninkehittäminen ja sairauspoissaolojenhallintapaperiteolli-suudessa.Työympäristötutkimuksenraporttisarja46.Helsinki:Työterveyslaitos2010.

PensolaT,GouldR.Ammatitjamasennusperusteisettyökyvyttömyyseläkkeet.Eläketurva-keskuksenkeskustelualoitteita2009:7.Helsinki2009.

PensolaT,GouldR,PolvinenA.Ammatitjatyökyvyttömyyseläkkeet.Masennukseen,mui-hinmielenterveydenhäiriöihinsekätuki-jaliikuntaelintensairauksiinperustuvateläk-keet.Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2010:16.Helsinki:STM2010.

Pirkola S, Honkonen T, Pasternack I, ym. Työterveyshuollon hyvät käytännöt: Depressio.Näyttöönperustuvasuositus.Duodecim/Terveysportti,työterveydenkäsikirja.Artikkelittk00100(000.002).Työterveyslaitos,Helsinki:Työterveyslaitos2009.

122

RossiH,TuiskuK.Yhteistyöjatyökalut−masennuksenhoidonkulmakivet.Työterveyslää-käri2009;2:113–117.

RossiH,TuiskuK,JoensuuM,ym.RohkaiseviakokemuksiamasennuksenhoitosuosituksenjalkauttamisestaJärvenpäässä.Työterveyslääkäri2010;4:95−98.

SaikkuP,SinervoL.Työttömienterveyspalvelunjuurrutus.ValtakunnallisenPTT-hankkeenkokemuksia,arviointitutkimuksentuloksiajakansallisiasuosituksia.Terveydenjahyvin-voinninlaitoksenraportteja2010:42.Helsinki:Terveydenjahyvinvoinninlaitos2010.

SuomalainenLääkäriseuraDuodecim,SuomenAkatemia.Psykoterapiankonsensuslausuma18.10.2006.Duodecim2007;123:112–120.

SuomalaisenLääkäriseuranDuodeciminjaSuomenPsykiatriyhdistysry:nasettamatyöryhmä.Käypähoito-suositus:Depressio.Duodecim2004;120:744−764.Päivitetty4.7.2009.

STM.Sairauspoissaolokäytäntötyöpaikan jatyöterveyshuollonyhteistyönä.Sosiaali- ja ter-veysministeriönjulkaisuja2007:7.Helsinki:STM2007a.

STM. Sairaanhoitovakuutuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä2007:34.Helsinki:STM2007b.

STM.Masto-hankkeentoimintaohjelma2008−2011.Sosiaali-jaterveysministeriönselvityk-siä2008:41.Helsinki:STM2008.

STM.Mielenterveys-japäihdesuunnitelma.Mieli2009-työryhmänehdotuksetmielenterve-ys-japäihdetyönkehittämiseksivuoteen2015.Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2009:3.Helsinki:STM2009a.

STM.Sosiaaliturvanuudistamiskomitean(SATA)ehdotuksetsosiaaliturvanuudistamiseksi.Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2009:62.Helsinki:STM2009b.

STM. Depressiohoitaja perusterveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä2010:1.Helsinki:STM2010.

STM.Työhyvinvointityöryhmänraportti.Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2011:4.Helsinki:STM2011a.

STM.Työterveyshuoltojatyökyvyntukeminentyöterveysyhteistyönä.Työryhmänloppura-portti.Sosiaali-jaterveysministeriönselvityksiä2011:6.Helsinki:STM2011b.

TEM.Vammoistaviis-tärkeintäonosaaminen.Opastyönantajallevammaisentaiosatyöky-kyisenpalkkaamiseksi.Helsinki:TEM2010.

TEM.Työttömientyökyvynarviointi-jaterveyspalvelut.Työ-jaelinkeinoministeriönraport-teja2011:10.Helsinki:TEM2011.

Terveydenjahyvinvoinninlaitos.Mielenterveys-japäihdeongelmienvarhainentunnistami-nen.Opasennaltaehkäiseväntyönammattilaisille.Opas5.Helsinki:Terveydenjahyvin-voinninlaitos2009.

TuiskuK,RossiH.Masennuksenehkäisyjahoito–työkalujajatoimintamallejatyöterveys-huoltoon.Helsinki:Työterveyslaitos2010.

TuiskuK,RossiH,AholaK,VirtanenM.Työterveyshuoltokaipaayhteistyötämasennuspoti-laidenhoitoon.SuomenLääkärilehti2009;13:1218−1219.

Työjaterveys-haastattelututkimus2009.Perkiö-MäkeläM,HirvonenM,EloA-Lym.Työjaterveyshaastattelututkimus2009.Helsinki:Työterveyslaitos2010.

Työuratpidemmiksi–työeläkejärjestelmänkehittämisvaihtoehtojentarkastelua.Työurienpi-dentämistäselvittäväntyöryhmänraportti.Valtioneuvostonkanslianjulkaisusarja2011:4.

VirtanenM,RossiH,TuiskuK.Työterveyshoitajienkokemuksetjakoulutustarpeet.Työter-veyshoitaja2009;3:28.

123

VuoriJ,RistolainenH,LarviT,SalokangasT,AholaK,KoivistoP,JalonenP,HonkonenT,Toppinen-TannerS,Salmela-AroK.Työuranuurtaja-ryhmämenetelmä.Ohjaajankäsi-kirja.Helsinki:Työterveyslaitos2008a.

VuoriJ,RistolainenH,LarviT,SalokangasT,AholaK,KoivistoP,JalonenP,HonkonenT,Toppinen-TannerS,Salmela-AroK.Työuranuurtaja-ryhmämenetelmä.Osallistujantyö-kirja.Helsinki:Työterveyslaitos2008b.

VuorinenH,HaapanenA,JahkolaA,JoensuuM,KivistöS.Tukeatyöhönpaluuseenjatyössäjatkamiseen.Osasairauspäivärahan tavoitteet, etuudenkäyttöönotto ja jatkonhaasteet.Työympäristötutkimuksenraporttisarja2010:49.Helsinki:Työterveyslaitos2010.

Lisätietoa verkossa

Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksiwww.masto-hanke.fi(vuoden2011loppuunsaakka)

MastDo-kampanjasivustowww.MastDo.fi(vuoden2011loppuunsaakka)

Masto-hankkeen esitewww.stm.fi/julkaisut

Depressiohoitaja perusterveydenhuollossa -esite www.stm.fi/julkaisut

Depressiohoitajakoulutuksen opetussuunnitelma – suositus ammattikorkeakouluillewww.stm.fi/depressiohoitajasuositus

Esityksiä ja puheita Masto-hankkeen tapahtumistawww.stm.fi/seminaarit/Mastohanke

Työterveyslaitoksen tietokortitwww.ttl.fi/fi/tietokortit

Käytännöllisiä toimintaohjeita työkyvyn tukemiseksi työpaikoillawww.ttl.fi/tuetyokykya

Masennuksen ehkäisy ja hoito – työkaluja ja toimintamalleja työterveyshuoltoonwww.ttl.fi/masennuksenhoito

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmawww.stm.fi/julkaisut

Mieli – kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuoteen 2015www.thl.fi/mielijapaihde

124

Terve Suomi -sivustowww.tervesuomi.fi

KelNet -mielenterveyssivustomielenterveystalo.hus.fi

Innokylä – sosiaali- ja terveysalan kaikille avoin innovaatioyhteisö www.innokyla.fi