Oy Suomi Ab:n

selviytymisstrategia

globalisaatiossa? Mitä aiomme

tehdä…

Grasping the Future –Learning Cafe

2.4.2008Maria Neovius

Johtaja

Lemminkäinen Oyj

Teemat

• Johdanto

• Muuttuva toimintaympäristö

• Työvoiman muutokset

• Mielikuvien aikakausi

Jatkuva rakentaminen on talouskasvun ja kehittymisen näkyvin

merkki kaikkialla maailmassa, niin Suomessakin.

Satavuotisen historiansa aikana Lemminkäinen on ollut mukana

kehittämässä yhteiskuntaa rakentamalla teitä, tunneleita, taloja ja

tehtaita.

Perustamisestaan lähtien se on pyrkinyt parhaaseen laatuun,

vakaaseen kasvuun ja rakentamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Lemminkäinen-konserni:

Liikevaihto n. 2,2 mrd. euroa (2007)

Henkilöstöä keskimäärin n. 9 200 (2007)

Toimintaa 34 maassa

Liikevaihto Tilauskanta

Jako maittain 1-12/07 (1-12/06) 12/07 (12/06)

Suomi 73 % (70) 80 % (75)

Muut Pohjoismaat 14 % (14) 11 % (12)

Baltian maat 3 % (6) 4 % (5)

Itä-Eurooppa 6 % (6) 3 % (5)

Muut maat 4 % (4) 2 % (3)

100 % 100 %

.

2.4.2008/MN

Lähde: EK:n Tulevaisuusluotain/Työministeriö

Rakennus- ja kiinteistöklusteri

• Yli 70% kansallisvarallisuudesta kiinni toimialassa

• Työllistää yli 20 % Suomen työllisestä työvoimasta

• Bruttokansantuoteosuus noin 10 %

• Työvoimatarve rakentamis- ja kiinteistöklusterissa on n. 25 000 hlöä (poistuman lisäksi) vuoteen 2025 mennessä

• Rakennus- ja kiinteistöklusterin ala on yksi kolmesta varmasta kasvualasta Suomessa – hoiva- ja palvelusektorin ohella

Johdanto

2.4.2008/MN

Teema 1.

Tulevaisuuden muutosvoimat

• toimintaympäristön muutos: tuotantotavan,

työelämän ja työn muutokset

2.4.2008/MN

LEMMINKÄINEN LEMMINKÄINEN

Haluatko ajatella asioita toisin?

Ilman kysymyksiä ei ole kehitystä.

Kysymykset aukovat tiedon ovia, ratkovat

ongelmia, muuttavat maailmaa ja

näkemyksiämme…

Tulevaisuuden muutosvoimat

Muuttuvat liiketoimintamallit:

•Asiakaslähtöisyys

•Verkottuminen

•Erikoistuminen

•Tuote- ja palvelukonseptit

Virtuaalisuus

Ympäristön

älykkyys

Väestön

ikääntyminen

Elämyksellisyys

ICT keskeisenä

tuotantorakenteena

Riskien hallinta

Uudet materiaalit

Elinkaaren hallinta

Turvallisuus

Kestävä kehitys

Eettisyys

Globaali työnjaon

muutos

Lähde: EK, Tulevaisuusluotain

loppuraportti

Toimintaympäristön muutos

2.4.2008/MN

Väestön ikääntyminen

• Pienenevät ikäluokat ja pyrkimys korkea-asteen koulutukseen

eivät tue liike-elämän ja yhteiskunnan kehityksen tarpeita

• Tuote- ja palvelukehityksellä paljon annettavaa teknologioiden ja

normistojen muutoksessa, jotta ikääntyvä väestö voisi

mahdollisimman pitkään välttää laitoshoitoon ajautumisen, johon

ei tule olemaan resursseja

• Ikääntyneiden itsenäisen selviytymisen tukemiseksi tarvitaan

sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita yli perinteisten tiede- ym.

rajojen

• Monipuolista osaamista yhteiskunnan kehittämiseksi tarvitaan

(kuvaveistäjästä tienrakentajaan)

• Ikääntyvät ovat ostovoimainen markkinakohderyhmä

Toimintaympäristön muutos

2.4.2008/MN

Globaali työnjaon muutos

• Vähän osaamista vaativien tehtävien siirtyminen halvempien

tuotantokustannusten maihin ja markkinoiden läheisyyteen jatkuu

• Eri toimialojen realistinen tulevaisuus Suomessa?

• Vienti (projektit, osaaminen) edelleen kasvussa, suomalaiset

maailmalla tunnettuja luotettavuudestaan, tätä hyödynnetään yhä

enemmän

• Enemmän positiivinen kuin negatiivinen trendi, mikäli kotimainen

osaaminen on huippuluokkaa, eikä tyhjiötä ulkomaisille toimijoille

synny

Toimintaympäristön muutos

2.4.2008/MN

Eettisyys

• Yritysten etiikka nousee tärkeäksi kilpailukykytekijäksi

• Eettinen sijoittaminen yleistyy

• Kestävä ympäristö, elinkaari- ja ympäristökriteerien merkitys vahvistuu. Tämä heijastuu toimintamalleihin ja asettaa vaatimuksia käytettäville työkaluille, tuote- ja palvelukonseptikehitykselle

• Muutokset toimintaympäristössä (lainsäädäntö ym.) voivat nopeasti luoda tarpeen uudelle normitukselle

• Rakennetun ympäristön laadun merkitys yhteiskuntien kehityksessä - case New Orleans

• Uusien teknologioiden merkitys luonnon suojaajana ensiarvoista

Toimintaympäristön muutos

2.4.2008/MN

Kestävä kehitys

• Yksikään teollisuudenala ei voi irrottautua kierrätys- ja ekotehokkuusvaatimuksista, ovat todellisuutta jo nyt, kaikkien toimijoiden tulee yhdessä pyrkiä, ei erillisin piiloon jäävien hankkeiden kautta

• Korjausrakentamisen ja kunnossapidon merkitys – riittävät kunnossapitoinvestoinnit oikein ajoitettuna säästäisivät merkittävästi turhilta uusinvestoinneilta, ennakointi

• Vaatii tiedostamista yleensä julkishallinnon päätöksentekijöiltä

Toimintaympäristön muutos

2.4.2008/MN

Turvallisuus

• Kasvava tarve ihmisten, omaisuuden ja yhteiskuntien

turvallisuudelle, sekä tietoturvaa parantaville tuotteille ja palveluille

• Tuotekehitysosaamista yli tieteenalojen ja kehittyvien alojen rajojen

• Vientivaltti

• Edellyttää markkinointiosaamista

• Normiston luontiin vaikuttamista myös kansainvälisellä tasolla

Toimintaympäristön muutos

2.4.2008/MN

ICT keskeisenä tuotantorakenteena

• Elinympäristön digitaalinen älykkyys kasvaa, kun tietotekniikka sulautuu yhä useampiin laitteisiin ja esineisiin

• ICT-perusteisen rakennetun ympäristön suunnittelu & toteuttaminen (työympäristöjen & kotien tuottaminen)

• Virikkeelliset ympäristöt (työ, kesämökkikulttuuri)

• Järjestelmäriippumaton tiedonsiirto

Toimintaympäristön muutos

2.4.2008/MN

Elämyksellisyys

• Elämysten tavoittelu lisääntyy kaikissa ikäryhmissä

• Viihteellisyyden kasvu kaikkialla

• Tuotteiden muotoilu ja esteettisyys keskeisiä kilpailukykytekijöitä

• Myydään valmista mielikuvaa asiakkaalle, myyntiosaamista, jotta

tuotteistaminen onnistuu ja asiakas saa mieltämänsä palvelu-

/tuotekokonaisuuden

• ”Älykäs elinympäristö” jokaisen ulottuville, ei enää kustannus, vaan

kysynnänluonti -asia

Toimintaympäristön muutos

2.4.2008/MN

Työmarkkinoille tulevien määrä tulee edelleen pienenemään. Lisäksi

segregaatio nuorten keskuudessa jatkuu, eli ne, jotka hakeutuvat

koulutukseen, kouluttautuvat yhä pidempään ja korkea-asteisemmin.

Toisaalta työmarkkinoilta syrjäytyvien nuorten määrä kasvaa

edelleen. Peruskoulun jälkeiseen koulutukseen osallistumattomia nyt

jopa n. 13% ikäryhmistä.

Työmarkkinat

Uuden työvoiman määrä on ollut vuodesta 2003 pienempi kuin

työelämästä poistuvien määrä. 2010 jälkeen työvoimasta poistuu

vuositasolla keskimäärin 10000-11000 henkeä enemmän kuin

nuorisoikäluokista saadaan uutta työvoimaa.

Kysymys ei ole vain ns. suurten ikäluokkien aiheuttamasta

muutaman vuoden ajanjaksosta, vaan vaje tulee kestämään kaksi

vuosikymmentä.

Toimintaympäristön muutos

2.4.2008/MN

Teema 2.

Työvoiman saatavuuden muutokset

• demografiset tekijät

• taloudellisen tilanteen vaikutus työvoiman tarjontaan

Työvoiman tarjontapotentiaalin muutos 1990 - 2010

30 000

35 000

40 000

45 000

50 000

55 000

60 000

65 000

70 000

75 000

80 000

'90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

Työmarkkinoille tulevat ( 20 ja ½ v.)

Työmarkkinoilta poistuvat (58 ja ½ v.)

Poistumisikä kohoaa 61 ja

½ vuoteen vuonna 2010

Lähde: Työministeriö

Työvoiman saatavuusTyövoiman saatavuus

2.4.2008/MN

Työvoiman saatavuus

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

%

1990 2000 2010 2020 2030

vuosi

Väestöennuste Suomessa 1990-2030

65– v.

15–64 v.

0–14 v.

lähde:w w w .tilastokeskus.f i

Työvoiman saatavuus

Huoltosuhteen voimakas muutos

2.4.2008/MN

Positiivisen väestönkehityksen maakunnat ennusteen mukaan 2004 - 2040

Positiivisen väestökehityksen maakunnat

Lähde: Tilastokeskus

Työvoiman saatavuusTyövoiman saatavuus

2.4.2008/MN

Työvoiman saatavuus

2.4.2008/MN

Koulutuspolitiikan uudelleensuuntaus

Koulutuksen tarjonnan tulee tarkemmin vastata tarpeita,

seurata nopeammin yhteiskunnan kehitystä ja muutoksia.

Sekä elinkeinoelämän tarpeet että demografiset tosiasiat

tulee ottaa herkemmin huomioon.(esim. jos korkeakoulujen aloituspaikkamäärä suhteessa ikäluokan

kokoon halutaan säilyttää nykyisellään, tarjonta pitäisi laskea

nykyiseen verrattuna yli 6000 aloituspaikalla v. 2010 mennessä.

Lähde: Opm)

Myös opetusmenetelmien kehittämisessä ja opetuksen

kiinnostavuuden ja ajantasaisuuden parantamisessa on

tavoitteita, joihin tulisi tarttua voimakkaasti oppilaitosten ja

elinkeinoelämän yhteistyöllä.

Opettajien ammattitaidon ylläpitämisen vaikeus on eräs

suurimmista tämän hetken ongelmista

koulutusjärjestelmässä.

Työvoiman saatavuusTyövoiman saatavuus

2.4.2008/MN

Ulkomainen työvoima – ratkaisu työvoimapulaan?

– Työperäinen maahanmuutto on ollut varsin vähäistä.

Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut, että Suomen

ulkomaalaisperäisestä väestöstä (osuus n. 2 % väestöstä

= 100 000 hlöä, v. 2004), vain 5-10 % on tullut maahan

työperäisistä syistä.

– Suomi ei ole houkutteleva maa työperäiselle muuttoliikkeelle.

– Epärealismia

Työvoiman saatavuusTyövoiman saatavuus

2.4.2008/MN

Suurimmat virrat väestön liikkuvuudessa

alueittain - ennuste

Työvoiman saatavuus

2.4.2008/MN

LEMMINKÄINEN

Teema 3.

Mielikuvien aikakausi

• Muuttuvat arvot, asenteet ja haasteet

Nuoret ja muuttuvat arvostukset

Yhä suurempi osa nuorista tekee päätöksensä hakeutua opiskelemaan

jotain tiettyä alaa mielikuvien perusteella, joihin suurimpana

vaikuttavana tekijänä on näkyvien ja menestyneiden yritysten imago.

Yritysten itsestään luoma ja välittämä mielikuva on keskeinen tekijä

parhaan työntekijäpotentiaalin hankinnassa.

Yritysten tulisi entistäkin enemmän tehdä näkyvää yhteistyötä eri

oppilaitostasojen kanssa.

Näkyvyyttä hyvänä työnantajana tulee edelleen vahvistaa, koska

kilpailu alalle aikovista/ olevista tulee olemaan erittäin kovaa kaikkien

toimialojen kesken.

Monet yritykset tunnetaan nimeltä hyvin. Mielikuvat yritysten

liiketoiminnasta ja sen laajuudesta eivät kuitenkaan usein vastaa

todellisuutta.

Mielikuvien aikakausi

2.4.2008/MN

YHTEENVETO

• Rakentaminen on yksi kasvualoista.

• Vuoteen 2020 mennessä ala tarvitsee 25 000 uutta työntekijää alalta poistuvien

lisäksi.

• Houkuttelevuuden lisäämiseksi rakennusalan työnantajien on huomioitava

toiminnassaan mm. kestävän kehityksen, eettisyyden ja uuden teknologian tuomat

muutokset ja rakentamisen vaatimukset.

• Henkilöstön saatavuuteen vaikuttaa työmarkkinoille tulevien nuorten määrän lasku,

mutta myös koulutuksen kohdistaminen oikein on keskeistä.

• Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan sen jäsenyritysten tarvitsemalla

henkilöstöllä on lähes 70 prosenttisesti ammatti- tai ammattikorkeakoulututkinto

yliopistokoulutuksen sijaan.

Lemminkäinen on kehittyvän yhteiskunnan

uusiutuva rakentaja

Yhteiskuntasuhteet ja vaikuttamisfoorumit

• VTM, MBA, väitöstutkija TKK:n Tutalla

• Yksi Lemminkäinen-konsernin kahdeksasta johtajasta

• Tekmanni Oy:n hallituksen jäsen

• TAT:in hallituksen jäsen

• Pohjoismaisten tieliikelaitosten Suomen jaoston jäsen

• Rakennusalan Vetovoima ry:n hallituksen jäsen

• Rakennusteollisuus RT: Agenda 1. työryhmän puheenjohtaja

• Johtamiskouluttaja

• Toiminta alan työnantajajärjestöjen elimissä ja näiden keskeisissä ennakointi- ja

kehittämishankkeissa

• mm. EK:n Delfoi –ja Tulevaisuusluotainasiantuntija, Infra-alan osaamisklubin jäsen.

Toiminta alan koulutusjärjestelmän kehittämiseksi

• Keskeisten työryhmien jäsen, alan edustaja mm. amk-koulutuksen uudistamisessa, kuten

rakennusmestari (AMK) tutkinnon uudelleen käynnistämisessä.

• Tutkimushankkeet henkilöstöriskien ennakoinnin parantamiseksi

• Uudet välineet, menetelmien kehitys, tietojärjestelmien kehitys, tutkimustyö, kuten Evalua

–tutkimushanke ennakoivan työterveyshuollon parempaan kohdentamiseen,

pitkittäistutkimus henkilöstön sairastuvuusalttiuden ja työkyvyttömyysriskin korrelaatiosta,

varhaisen havaitsemisen ja reagoinnin vaikutus.

Henkilöstöjohtaja Maria NeoviusJohtaja Maria Neovius