M€aikuiset opas

M€ AIKUISETM€ AIKUISETOPAS MAINOSTAJALLE 50+ KOHDERYHMÄÄNOPAS MAINOSTAJALLE 50+ KOHDERYHMÄÄN

2 M€ AIKUISET

3 M€ AIKUISET

4Aikuisten maa

12Mediaan keskittyminen

17Mainonnan kyky

aktivoida ostoksille

24Hyvä mainos aikuisten

50+-kuluttajien mukaan

6Aikuisten mediakäyttö

14Aikuiset somessa

18Mainonta houkuttelee

kivijalkaan

25Miten mainostaa aikuisille

10Motiivit mediakäytölle

16Suhde mainontaan

20Kuka vaikuttaa ostopäätöksiin

mainonnan ohella

36 Millainen semiotiikka toimii

50+-kohderyhmälle

38Yhteenveto:

näin myyt aikuisille

M€ AIKUISET - TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

SYVÄHAASTATTELUT MEDIAKÄYTÖSTÄ

HuhtikuuN=6

Naiset n= 3Miehet n= 3

MEDIOIDEN KÄYTTÖ JA MERKITYS

SYVÄHAASTATTELUT MAINONNASTAHuhti-toukokuu

N = 20

Naiset n= 12Miehet n= 8

MAINONNAN TOIMIVUUS

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

1.5.-15.5. Taloustutkimuksen internetpaneeli

N = 2 164 *

N = 1037 50-79 –vuotiastaNaisia 52 %, miehiä 48 %

MONIKANAVAINEN SISÄLLÖNKULUTUS

4 M€ AIKUISET

AIKUISTEN MAA Suomessa asui viime vuodenvaihteessa kaiken kaikkiaan 2,2 miljoonaa yli 50-vuotiasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joka toinen suomalainen alkaa olla tässä kohderyhmässä.

Heistä 52% on eläkkeellä ja samaan aikaan 43% on mukana työelämässä. Kyseessä ei siis ole mikään aurin-gonlaskun katua asuttava joukko, vaan kohderyhmä, joka on aktiivisesti mukana elämässä. Kauas taakse ovat jääneet ne ajat, jolloin 50-vuotispäivillä lahjoitettiin kei-nutuoleja ja kävelykeppejä. Tämän päivän 50-vuotias on ollut nuoruudessaan ehkä punkkari tai fanittanut Treffi t Elmossa –elokuvan tähtiä. Tämän päivän 60-vuotias taas vietti nuoruuttaan samaan aikaan kun elokuvissa pyörivät Likainen Harry –elokuvien ensi-illat ja radiossa soi Abba. 50+-ikäisistä yli 80% omistaa asunnon ja joka kol-mannella on kesämökki. 30% tästä ryhmästä omistaa pörssiosakkeita.Tämä ikäryhmä käyttää lapsiinsa vuositasolla yhteensä 2,5 miljardia euroa ja lapsenlapsiinsa lisäksi 1,3 miljardia euroa. Kaikista elintarvikeostoksista puolet kuluttaa tämä kohderyhmä, vaikka heidän taloutensa koko on tyypilli-sesti pienempi kuin muilla. Tämä kertoo siitä, että tässä

kohderyhmässä ostetaan kalliimpia elintarvikkeita ja päivittäistavaroita kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Hyvinvoinnin, terveystuotteitten ja lääkkeitten osalta kuusi euroa kymmenestä käyttää tämä ikäryhmä. Sama koskee lääketieteellisiin palveluihin käytettäviä rahoja. Jos ikä on tuonutkin tullessaan joitain vaivoja, niin niitä myös hoidetaan: vuosittain tämä ikäryhmä ostaa lääketieteelli-siä palveluita yhteensä yli 90 miljoonalla eurolla. Lääk-keitä ja terveyteen sekä hyvinvointiin liittyviä tuotteita 50+-kohderyhmä ostaa vuodessa yli miljardilla eurolla. Sekä kotimaahan että ulkomaille suuntautuvan matkailun osalta tämä kohderyhmä käyttää joka toisen maassamme matkailuun käytettävän euron. Vaikka ikää siis onkin enemmän kuin joka toisella suomalaisella, niin sammaloi-tumaan tämä ikäryhmä ei ole ryhtynyt.

M€ aikuiset on siis täysin perusteltu nimi tälle rapor-tille. Lukeepa sen sitten muodossa me aikuiset tai miljoo-nan euron aikuiset.

50+ KOHDERYHMÄN KOKO2,2 miljoonaa

Naisia 1,2 miljoonaa

Miehiä 1,0 miljoonaa

50-59 v. 746 000

60-69 v. 752 000

70+ 715 000

HARRASTUKSETLehtien lukeminen 65 %

Kirjojen lukeminen 59 %

Luonnossa liikkuminen 57 %

Musiikin kuuntelu 55 %

PERHESUHTEETLapsia 82 %

Lastenlapsia 57 %

Sinkkuja 31 %

TYÖELÄMÄSSÄTöissä 43 %

Yrittäjiä 5 %

Johtavassa asemassa 2 %

Ylempi toimihenkilö/asiantuntija 11 %

5 M€ AIKUISET

KÄYTTÄVÄT 3,8 MILJARDIA VUOSITTAIN LAPSIINSA JA LAPSENLAPSIINSA

LAHJOITUKSET LAPSILLEKeskimäärin 704 €

Yhteensä 1,1 miljardia €

LAHJOITUKSET LASTENLAPSILLEKeskimäärin 543 €

Yhteensä 589 miljoonaa €

OSTOT LASTENLAPSILLEKeskimäärin 702 €

Yhteensä 760 miljoonaa €

OSTOT LAPSILLEKeskimäärin 890 €

Yhteensä 1,4 miljardia €

ENITEN VARALLISUUTTA & OSTOVOIMAA

KULUTTAMINENHyvinvointi, terveys & lääkkeet ind. 130

Ulkomaan matkailu ind. 108

Elintarvikkeet ind. 107

Kotimaan matkailu ind. 105

Lääketieteelliset palvelut ind. 102

TULOT53 % tienaa yli 40 000 € vuodessa

OMISTUKSETAsunto 81 %

Auto 77 %

Kesämökki 35 %

Pörssiosakkeita 30 %

Metsää, maata 25 %

Vene 25 %

Moottoripyörä 6 %

HANKINTA-AIKEETMatka ulkomaille 46 %

Matka kotimaassa 26 %

Matkapuhelin 13 %

Uusi auto 8 %

6 M€ AIKUISET

AIKUISTEN MEDIAKÄYTTÖ 50+ mediakäyttöä kokonaisuutena leimaa massamedian seuraaminen; perinteiset suuret mediat tavoittavat heidät edelleen.

Kolme neljästä tässä kohderyhmässä lukee edelleen sanomalehden päivittäin. Tämän kohderyhmän media-käyttöä kuvaa myös se, että se on tyypillisesti lineaarista; mediaa kulutetaan tässä kohderyhmässä usein silloin kun media sitä esittää – ei omista lähtökohdista valittuina ajankohtina tai tavoilla. Tässä kohderyhmässä ollaan tottuneita seuraa-maan sitä, mitä tietty media heille kulloinkin tarjoaa. Suosikkiohjelman seuraaminen tiettyyn kellonaikaan on 50+-vuotiaalle mukava rutiini, siinä missä diginatiivi olettaa voivansa valita mitä, milloin ja missä annoksissa hän katsoo. Striimauspalveluita 50+-vuotiaat näyttäisivät-kin käyttävän korvaavana kanavana esimerkiksi uusinnan katsomiseen, silloin kun varsinaiseen lähetysaikaan ei voida olla television ääressä.

Yleensä selaan aikakauslehdet tuoreeltaan, kun ne on tullut postissa. Viikonloppuna kun on ylimääräistä aikaa, voi paneutua lukemiseen paremmin. Mies, 62, työssäkäyvä

10%84%

12%75%

5%18%67%

5%14%62%

20%60%

6%17%43%

7%20%42%

13%31%

8%21%25%

19%33%22%

11%15%20%

13%18 %17%

7%9%

11%9%

100 %

Mitä seuraavista medioista käytät/seuraat?

Televisio YLE (kaikki)

Sanomalehti (printti)

Muu internet

Radio YLE (kaikki)

Televisio kaupallinen (kaikki)

Iltapäivälehti (digi)

Sanomalehti (digi)

Sosiaalinen media

Radio kaupallinen (kaikki)

Aikakauslehti (printti)

Aikakauslehti (digi)

Iltapäivälehti (printti)

Maksulliset TV-palvelut

Blogit

2%

3%

3%

3%

3%

MEDIANKÄYTTÖ 50+

Seuraan/käytän päivittäin Viikottain Kuukausittain

3%

7 M€ AIKUISET

Helsingin Sanomat luen ensin kunnolla aamusella. Sit meen yleensä koneelle, kattelen sähköpostit. Mulla on Elisa ollu kotisivuna ja siitä mä lähden liikenteeseen. Sit tietenki Facebookia vähäsen. Ja kyllä aamu-tv:tä tulee katottua myös.

Mies, 63, eläkeläinen

50+-vuotiaiden mediankäyttöä leimaavat kullekin elämän myötä mukaan tarttuneet tavat ja rutiinit. Yhteistä on että medioita seurataan usein kattavasti ja tunnollisesti. Myös uusia palveluja ja alustoja ollaan valmiita omaksumaan silloin, kun ne helpottavat tai nopeuttavat tiedon saantia, tai monipuolistavat tarjon-taa. Television katsominen, etenkin YLE:n kanavien kat-sominen, on tässä ikäryhmässä kaikkein tyypillisintä me-diakäyttöä. Myös YLE:n radiokanavia kuunnellaan paljon. Tottumus ja tapa ajavat tätä kohderyhmää massamedian käyttöön.

Sanomalehti on valtaosalle 50+-vuotiaita olennainen osa sekä arki- että viikonloppuaamuja. Se on mukava aamurutiini, joka myös orientoi tulevaan päivään. Lehti luetaan tunnollisesti läpi ja sieltä saadaan syvennystä maailman uutisiin.

Viidenneksi suurin media 50+-kohderyhmässä ovat aikakauslehdet. Niitä ei välttämättä lueta päivittäin vaan enemmänkin lehtien ilmestymisrytmissä. Joka toinen lukee aikakauslehtiä vähintään viikoittain (viikkolehdet) ja kaksi viidestä lisäksi vähintään joka kuukausi. Erittäin monet suurista suomalaisista aikakauslehdistä ilmestyvät kerran kuukaudessa. Myös tämän kohderyhmän aikakaus-lehdet (esimerkiksi Oma Aika ja ET) ilmestyvät kuukausit-tain.

8 M€ AIKUISET

AJANKÄYTTÖ MEDIAAN Aikuinen kohderyhmä käyttää viikossa aikaa mediaan yhteensä yli 60 tuntia, eli keskimäärin päivätasolla 8 tuntia ja 47 minuuttia. Tämä on vain noin 20 minuuttia vähemmän kuin koko väestön keskiarvo.

INTERNET 19 %Muut 10 %

Some 7 %

Blogit 3 %

RADIO 23 %Yle 15 %

Kaupallinen 8 %

TV 34 %Yle 16 %

Maksulliset TV-palvelut 16 %

Kaupallinen 11 %

PRINTTI 24 %Sanomalehdet 12 %

Aikakauslehdet 7 %

Iltapäivälehdet 6 %

AJANKÄYTTÖ MEDIAAN VIIKOSSA

Miten paljon aikaa käytät tämän median parissa viikottain?

50+naiset käyttävät hieman enemmän aikaa mediaan kuin saman ikäiset miehet, eroa on noin puoli tuntia.

50+-ikäryhmässä myös internet ja sen eri kanavat ovat tärkeässä roolissa mediakäytössä. Kaikesta mediaan käytetystä ajasta tältä kohderyhmältä 20% kuluukin erilaisissa netin kanavissa; blogeissa, somessa ja muualla netissä. Myös printtilehtien digiversiot tavoittavat aikuiset hyvin. Kolmasosa mediaan käytetystä ajasta käytetään ei-kaupallisen median parissa.

Meillä on - valitettavasti - se tapa, että on yleensä aina telkkari auki. Vaikkei sitä katso, se on taustalla. Samaten tietsikka on aika pitkälle auki. Käyn siellä päivittään tietoja Facebookissa: ns. jutteleen kavereille.

Nainen, 50

9 M€ AIKUISET

Aamulla mä tietenkin haen Hesarin ja tutkailen sitä. Mä en voi elää ilman sanomalehtee, oikein paperilehtee: mä en voi. Sanomalehden luen oikein tarkkaan. Kyllä siihen tunti menee… Sitten mä katon aina kello yhdeksän uutiset telkkarista. Sitten mä saatan kattoo onko kukaan laittanu mulle sähköpostia, mutta nettiin mä en sitten jää aamulla.

Nainen, 66

SANOMALEHDETTietoa ajankohtaisista asioista 75 %

Ajankohtaisuus 59 %

Paljon asiaa 44 %

Tapa/tottumus 43 %

Hyödyllisyys 38 %

AIKAKAUSLEHDETAjanviete 45 %

Tietoa kiinnostuksen kohteista 37 %

Tietoa ajankohtaisista asioista 33 %

Viihdyttävyys 29 %

Hyödyllisyys 24 %

TVAjanviete 67 %


Viihdyttävyys 55 %

Ajankohtaisuus 46 %

Rentouttavuus 35 %

RADIOAjanviete 61 %

Viihdyttävyys 49 %


Ajankohtaisuus 41 %

Tapa 31 %

SOSIAALINEN MEDIAAjanviete 43 %


Viihdyttävyys 32 %

Antaa mahdollisuuden kokea muiden

ihmisten elämää 25 %

Päivittyy sisällötään usein 21 %

Ilmaisuus 21 %

10 M€ AIKUISET

MOTIIVIT MEDIAKÄYTÖLLE Medioiden tärkein rooli 50+-vuotiaille on ajanviete, kuten se on nuoremmillekin. Ainoastaan sanomalehti merkitsee tälle kohderyhmälle kaikkea muuta kuin ajanvietettä.

Nuorempiin ikäryhmiin verrattuna 50+-vuotiaiden mediakäytön motiiveissa korostuu kauttaaltaan kiinnos-tus saada tietoa ajankohtaisista asioista. 50+-vuotiaat haluavat saada kokonaisvaltaisen kuvan niin maailman, Suomen, kuin oman paikkakuntansa tapahtumista ja käyttävät tyypillisesti useita medioita saadakseen tietoa erilaisista näkökulmista. Erityisesti radion ja television seuraamisessa tieto ajankohtaisista asioista kiinnostaa enemmän kuin nuorempia: tämä näkyy myös siinä, että Ylen kanavia seurataan selvästi nuorempia tiiviimmin.

Viihdyttävyys on myös olennainen syy seurata me-dioita, mutta se ei ole 50+-vuotiaille yhtä usein tärkeää kuin nuoremmille. Erityisesti tämä näkyy iltapäivälehtien seuraamisessa. Esimerkiksi ”turhien julkkisten” elämän seuraaminen usein kummastuttaa niin televisiossa kuin lehdissä. Tämä ei silti tarkoita, että seurattaisiin ainoastaan tiukkaa asiaa: 50+-vuotiaatkin seuraavat mielellään myös suosikkisarjojaan ja -julkkiksiaan. Inspiraatiota 50+-vuotiaat eivät sen sijaan pääsään-töisesti medioista koe hakevansa, enemmin korostuu hyödyllisyys. Myöskään tiheä päivittyvyys ei ole kovin tärkeää, toisin kuin nuoremmille, joille se on jo ennemmin itsestäänselvyys.

11 M€ AIKUISET

Sanomalehti on 50+-vuotiaille usein aamurutiini, jota ilman ei voi elää. Toisin kuin muiden medioiden, sano-malehden ei tarvitse missään määrin viihdyttää tai olla ajanvietettä. Ennemmin sanomalehden lukeminen on tälle kohderyhmälle jopa velvollisuus.

Aikakauslehti merkitsee 50+-vuotiaille tietoa ja hyö-tyä helposti nautittavassa paketissa. Se tarjoaa medioista parhaiten tietoa omista kiinnostuksen kohteista, kuten harrastuksista ja oman ikäryhmän asioista. Aikakaus-lehdessä arvostetaan myös mukaan otettavuutta (tätä arvostavat erityisesti 50+naiset) – mobiilisti kun vastaavia sisältöjä ei tässä kohderyhmässä juuri lueta.

Iltapäivälehtiä luetaan ennen kaikkea ajanvietteenä ja viihteenä. Kaiken kaikkiaan iltapäivälehdet palvelevat hieman harvempia tarpeita kuin muut mediat. Iltapäi-välehtiä ei koeta kovin rentouttavina, vaikka ne ovatkin ajanvietettä: tämä saattaa johtua siitä, että netissä luke-mista ei koeta rentouttavana.

Televisiossa 50+-vuotiaille yhdistyvät vahvasti ajan-viete ja ajankohtaiset asiat. Televisio koetaan medioista kaikkein rentouttavimpana ja viihdyttävimpänä. Sen tarjoamaa sisältöä on helppo ottaa vastaan: ”Ei tarvitse tehdä itse mitään.”

Radiota seurataan melko samankaltaisista syistä kuin te-levisiota, kuitenkin radion seuraamisen osalta vahvemmin nousee esille tapakäyttäytyminen syynä median seu-raamiselle. Radio ei tarkoita yhtä monelle rentoutumista, vaikka se onkin viihdettä: radio on usein taustamediana.

Internet koetaan tässä ikäryhmässä usein hyötyme-diaksi.

Se (TV) on viihdykettä ja ajankulua. Nainen, 66, eläkkeellä

Musta sanomalehti kuuluu paperisena, mä en tiedä miksi se on. Iltasanomien nettisivujen lukeminen taas on melkein viihdettä. Tokihan siellä on sitä asiaakin, mutta enemmän se on viihdettä.

Nainen, 66, eläkkeellä

Kyllähän aikakauslehti on viihdykettä, vaikka asiaa mä sieltä luen.


Aikakauslehdet on hyvää vastapainoa uutisvirran seuraamiselle. Niissä on laaja kirjo juttuja laidasta laitaan: ruokaa, viiniä, kulttuuria, henkilöhaastatteluja…

Mies, 62, työssäkäyvä

Kyllä mä ihan säännöllisesti luen iltaisin ihan koko lehden, oikein lukemalla luen sen lehden. (Iltapäivälehden saitista)


Se on mulle melkein refl eksi: mulla pitää olla aina radio auki


12 M€ AIKUISET

MEDIAAN KESKITTYMINEN Tälle kohderyhmälle on tyypillistä se, että mediaa kulutetaan varsin keskittyneesti.

Lukemiseen perustuvan median kanssa päällekkäin käytetään taustaääntä tuottavia televisiota tai radiota. Lukemiseen perustuvia ovat paitsi perinteinen printti eli aikakaus- ja sanomalehdet myös internet, sisältäen sosiaalisen median. Kolme neljästä aikuisesta keskittyy aikakauslehteen sitä lukiessaan. 50+-vuotiaat ovat tunnollisia mediankuluttajia ja haluavat syventyä kunnolla esimerkiksi suosikkilehteensä tai televisio-ohjelmaansa. Seurattu sisältö on myös usein asiapitoista, joten toiseen vastaavanlaiseen sisältöön samaan aikaan keskittyminen voisi olla hankalaa. Aikuisilla ei myöskään ole tarvetta lievittää tylsisty-mistään ärsykevirralla tai saada jatkuvaa päivitystä maail-man tilanteesta.

Telkkarista tietenki tulee jotain dokumentteja ja fi lmejä tulee katottua… Siellä on sentään loppujen lopuks uutiset ja kaikki tulee kerralla. Onhan se tottumuskysymyskin, se on taustalla auki, ei tartte mitään tehä.

Mies, 63

Mul on melkein lehti tai kirja sylissä ja mainoskatkolla mä melkein luen. Jos on joku semmonen mikä ei niin kiinnosta, keskityn lukemiseen.


74%

Aikaka

uslehti

Sanomale

hti

Televisio

Radio

Internet

Sosiaali

nen media

50+ MEDIANKÄYTTÖ ON KESKITTYNYTTÄ

69% 69% 72%

49%63%

59%

20%

16%

16%

24%

15%

16%24%15%

11%5% 5%

2% 4%

8%

3%

18%

18%

10%Käytän yhtä aikaa toisen median kanssa, keskittyen enemmän toiseen mediaan.

Käytän yhtä aikaa toisen median kanssa, keskittyen tasapuolisesti molempiin.

Käytän yhtä aikaa toisen median kanssa, keskittyen enemmän tähän mediaan.

En käytä mitään muuta mediaa yhtäaikaisesti.

Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tapaasi käyttää/seurata tätä mediaa?

13 M€ AIKUISET

Netissä on niin niinku kiinni siihen. Jossain vaiheessa meillä tietsikka hajos eikä saanu yhteyttä. Se oli ihan hirveetä. Kyllä sitä on hyvin orjuuttanu ittensä netin käyttöön.

Nainen, 50

Tietokoneeseen keskityn enemmän [kuin televisioon]. Mut sit mulla on se yks tunti, jolloin laitan tietokoneen kiinni, ettei se häiritse ja keskityn television katseluun.

Nainen, 50, työssäkäyvä

Sosiaalisen median kanssa päällekkäin käytetään jos-sain määrin muuta internetsisältöä, mutta toisin päin yh-tälö ei toimikaan. Sosiaalinen media ei olekaan 50+-koh-deryhmälle paikka, jossa omaa elämää ja päivittäisiä kokemuksia jaetaan, vaan paikka jossa aikuiset yrittävät pysyä muun maailman elämässä mukana ja ajan tasalla. Some siis ohjaa heitä muualle, mutta muualla internetissä vastaan tuleva sisältö ei houkuta heitä jakamaan sitä somessa.

50+-vuotiailla on eri medioille arjessa usein omat vakiintunet paikkansa ja roolinsa, eikä heillä ole tarvetta limittää niitä keskenään. Esimerkiksi sanomalehti on vält-tämätön aamurutiini keittiön pöydän ääressä, aikakaus-lehti voi olla mukana sängyssä tai matkalla ja televisio on illan rentoutumishetki sohvalla. Toisaalta osa aikuisista saattaa pitää televisiota auki taustalla ikään kuin ”varalla” muita medioita käyttäessä, koska haluaa imeä tietoa monesta kanavasta. Televisio merkitsee usein 50+-vuotiaille myös yhteistä jaettua to-dellisuutta, siinä missä sosiaalinen media on sitä nuorem-mille. Kun televisio on päällä, maailma on läsnä. Lisäksi televisio voi aamulla täydentää lehden luke-mista ajankohtaisilla säätiedoilla ja radio paikallisuutisilla. Myös äänen kuuntelu miellyttää.

Myös internetiä käytetään usein erillään muista me-dioista. Keskittyminen asiaan näkyy myös tavassa, jolla moni 50+ -ikäinen käyttää nettiä. Siihen saattaa myös olla täysin käytännön sanelema syy: tietokone on monella vanhemmalla henkilöllä sijoitettu eri huoneeseen kuin esimerkiksi televisio tai ruokapöytä. Monet eivät toisaalta ole tottuneet käyttämään tai heille ei ole tullut mieleensä käyttää tietokonetta samaan aikaan muun mediakäytön kanssa. Tällaiset tekemiset ovat heille erillisiä tapahtumia.

Kun käytät seuraavaa mediaa, mitä muuta käytät samanaikaisesti?

Kun 50+… lukee sanomalehteä, on samaan aikaan käytössä

Televisio 42 %Internet 5 %sosiaalinen media 2 %Radio 61 %Aikakauslehti 1 %

katsoo televisiota, on samaan aikaan käytössäinternet 46 % sosiaalinen media 22 % sanomalehti 35 % aikakauslehti 37 %

on internetissä, on samaan aikaan käytössätelevisio 49%radio 58%

on somessa, on samaan aikaan käytössätelevisio 49%radio 51%muu internet 31%

50+

KUN 50+ LUKEE AIKAKAUSLEHTEÄ

49%

63%

6%3% 4%

Televisio

Radio

Internet

Sosiaali

nen

media

Sanomale

hti

AIKUISET SOMESSA Kolmella viidestä aikuisesta on käytössään älypuhelin (60%). Kahdella viidestä on käytössään tabletti (44%). 50+-kohderyhmä on siis teknisesti hyvin mukana mobiilitrendissä.

14 M€ AIKUISET

Sosiaalista mediaa käytetään tässä ikäryhmässä ennen kaikkea sisältöjen seuraamiseen ja ystävien kanssa kommunikointiin. Sosiaalinen media auttaa tätä kohde-ryhmää pysymään sekä ajan tasalla että mukana muiden elämässä. Aina taskussa kulkevaa tapaa somesta ei pää-sääntöisesti kuitenkaan ole 50+-vuotiaille muodostunut. 50+-vuotiaat kokevat kaiken kaikkiaan, että heillä on vähemmän syitä käyttää sosiaalista mediaa. Pääsään-töisesti somea ei pidetä erityisen viihdyttävänä: poik-keuksena ovat 50-54 vuotiaat naiset, jotka viihtyvätkin somessa viikoittain kaksi kertaa kauemmin kuin ikäisensä miehet tai 55+ vuotiaat koko ryhmänä. Käyntitiheydessä ei kuitenkaan ole kovin suuria eroja. 50-54 miehet pitävät mm. Facebookia tapana verkostoitua ja jakaa mielipiteitä.

Some… Musta se vähän vaikuttaa keskenkasvuiselta, mutta tietenkin sieltä neuvoja saa. Matkaneuvoja on tullu luettua ja lääkärijuttuja. Oon mä sinne joskus heittäny jonku herjan, kapuloita vähän persujen juttuihin.

Mies, 63

1%2%

60%

45%48%

53%

48%

31% 30%32%

12%10% 11% 10%

13%

8% 7%9%

15%

7% 6%9%

13%

5% 5% 5%8%

3%

SOMEA KUUKAUSITTAIN KÄYTTÄVIEN KANAVAT KUUKAUSITTAISESSA KÄYTÖSSÄ

Koko väestö

50+

Naiset 50+

Miehet 50+

Kysymys kysytty niiltä, jotka vastasivat käyttävänsä sosiaalista mediaa kuukausittain.Prosentit koko väestöstä/ kohderyhmästä.

61% ystävien kanssa kommunikoiminen

51% muiden elämässä mukana pysyminen

47% sisältöjen seuraaminen

22% tuo esille mielipiteitä

18% jakaa omaa elämää


12% kommunikoiminen erilaisten

ihmisten (ei-tuttujen) kanssa

12% uuden oppiminen


22% inspiraatio

14% sisällön jakaminen


21% omien mielipiteiden

esiintuominen (M50+ 31%)*

19% muiden elämässä mukana

pysyminen

*Twitter: tuo esiin omia mielipiteitä M ikäryhmissä: M50-54: 46% M55-59: 34% M60-64: 22%

15 M€ AIKUISET

Facebookissa on hyvä, että pääsee jakaan jonkun asian isommalle joukolle. Ja sen pystyy myös määritteleen, pääseekö sen vaan kaverit lukeen vai kaikki.

Nainen, 50

En pidä Facebook-profi ilia mitenkään tarpeellisena. Ketä kiinnostaa, että kuka tekee mitäkin yksityiskohtaa. Sitä mä luulen että on aika paljon.


Twitterissä on hyvää interaktiivisuus, voi vaikka seurata tapahtumassa, mitä ajatuksia yleisössä liikkuu.

Mies, 62, työssäkäyvä

Tarvitsisi opetella lukemaan juttuja netistä, mutta olen niin epätekninen ihminen. Pitäis olla personal trainer. Olen aika mestari säheltämään.

Nainen, 63, työssäkäyvä

Haahuilen kuin kielitaidoton ummikko – pitäisi olla somekummi.

Nainen, 63

50+-vuotiaita kiinnostaa nuorempia vähemmän oman elämänsä tapahtumien jakaminen sosiaalisessa mediassa. Myöskään muiden tekemien sisältöjen jakami-nen ei innosta tätä ikäryhmää yhtä paljon kuin nuorem-pia. Sen sijaan 50+-ikäryhmän asiahakuisempi median-kulutus näkyy myös somessa: tekstipohjaiset Suomi24 ja Twitter vetoavat tähän ryhmään enemmän kuin kuva-pohjaiset Instagram ja Pinterest. 50+ miehet, ja erityi-sesti vielä työelämässä olevat 50-64 v. miehet, ovatkin Twitter-käyttäjistä aktiivisimpia omien mielipiteiden esiintuojia. 53% yli 50-vuotiaista suomalaisista ei ainakaan koe käyttävänsä sosiaalista mediaa säännöllisesti. Osalle sosiaalinen media käsitteenä ja eri kanavien tarkoitus on vielä häilyvää. Osa kohderyhmästä haluaisi kovasti elää mukana ajassa somen kautta, mutta teknisen osaamisen ja netiketin tuntemisen puute on esteenä osallistumiselle. Facebookista ulkopuolelle jääminen voidaan kokea jopa ahdistavana, koska oletetaan jäätävän paitsi jostain hyödyllisestä ja kiinnostavasta. Toisaalta on myös niitä 50+-vuotiaita, jotka kokevat somen itselleen tarpeettomana. Usein vierastetaan oman elämän yksityiskohtien jakamista ja itsensä esille tuomista netissä. Tämä kohderyhmä kokeekin, että somessa jae-taan myös turhaa tietoa, se on live-tapahtumissa turha ja vie keskittymistä. Positiivisena asiana somessa taas näh-dään sen interaktiivisuus ja mahdollisuus saada nopeasti tietoa omista kiinnostuksen kohteista ja harrastuksista. Koska kyseessä on kuitenkin sosiaalinen media, 50+-ikäisten omat sosiaaliset viiteryhmät vaikuttavat vahvasti siihen, mihin somen kanaviin he liittyvät ja mitä niissä tehdään – tämä koskee myös nuorempia kohde-ryhmiä.

KÄYTTÄNYT ALENNUSKOODIASanomalehti 26 %

Aikakauslehti 22 %

LISÄTIETOA VERKOSTAInternet 30 %

Aikakauslehti 29%

Sanomalehti 26 %

KÄYNYT WWW-OSOITTEESSASanomalehti 18 %

Aikakauslehti 15 %

Internet 14 %

OSTANUT LIIKKEESTÄ

Sanomalehti 36 %

Televisio 24 %

Aikakauslehti 20 %

VIERAILLUT LIIKKEESSÄ

Sanomalehti 29 %

Aikakauslehti 13 %

Televisio 13 %

OSTANUT VERKKOKAUPASTAInternet 9 %

Aikakauslehti 8 %

Sanomalehti 6 %

16 M€ AIKUISET

MAINONNAN KYKY AKTIVOIDA OSTOKSILLE Vaikka 50+-kohderyhmä ei usein pysty samaistumaan mainonnassa näkemiinsä nuoriin ihmisiin on mainonnalla muita keinoja aktivoida tämäkin kohderyhmä ostoksille.

Mediakäytön motiiveissakin esille nouseva ajan-kohtaisuus ja ajankohtainen tieto on suuressa roolissa sanomalehtimainonnassa, joka usein saakin tämän koh-deryhmän tavalla tai toisella vietyä lähemmäs ostotapah-tumaa. Myös aikakauslehdet aktivoivat tätä kohderyhmää erittäin hyvin. Mainonta aikakauslehdissä aktivoi 50+-kohde-ryhmää verkkoon aivan samalla tavalla kuin internet. Näh-tyään mainontaa aikakauslehdissä he menevät verkkoon hakemaan lisätietoa, mainoksessa mainittuun verk-ko-osoitteeseen sekä ostoksille verkkokauppaan aivan

samassa suhteessa kuin jos olisivat nähneet mainontaa internetissä itsessään. Mikään muu media ei ohjaa tätä kohderyhmää yhtä laajalla tavalla verkkoon. Alennuskoodit ja -kupongit toimivat parhaiten print-timainonnassa. Printti, sekä sanoma- että aikakauslehti, myös ohjaavat tätä kohderyhmää parhaiten kivijalkaan, sekä tutustumaan että ostoksille. Sosiaalinen media ei vielä toimi tämän kohderyhmän aktivoimisessa. Sosiaalisessa mediassa mukana olemisen sykli on tällä kohderyhmällä nuorempia kohderyhmiä hitaampi eikä sosiaalisen median kyky ohjata heitä eteen-päin ole sekään kovin korkea.

17 M€ AIKUISET

MAINONTA AIKAKAUSLEHDESSÄ AKTIVOI 50+ VERKKOON JA KÄYTTÄMÄÄN ALENNUSKUPONKEJA

29%

24%

33%

18%16%

21%

13% 12%14%

22%24%

19%

6%9%

2%

8%6%

11%

20% 20% 19%

Millä tavoin mainonta on aktivoinut sinua ostoksille? Valitse listasta kaikki ne tavat, joilla olet joskus reagoinut tässä mediassa olleeseen mainontaan.

50+

Naiset 50+

Miehet 50+

50+ AKTIVOITUU OSTOKSILLE AIKAKAUSLEHDESSÄ NÄKEMÄNSÄ MAINONNAN PERUSTEELLA

18%

35%

2%

21%

27%

15%

24%

19%

29%

14%

20%

8%

19%

22%

16% 17%

11%

23%

20%

29%

10% 10%

1%

19%

4% 5% 4%

Kosmetiikka (hygienia,

hiustenhoito, meikit jne. )

Vaatteet/jalkineet

Matkailu Hyvinvointi/terveys/lääkkeet

Elintarvikkeet Rakentaminen/remontointi

Sisustaminen Autot, moottori-ajoneuvot

Lääketieteellisetpalvelut

(esim. yksityiset lääkäriasemat,

kauneuskirurgia)

50+

Naiset 50+

Miehet 50+

MINKÄ TOIMIALAN MAINONTA TOIMII MISSÄKIN MEDIASSA

miehiä. Joka viidettä on aktivoinut vaatteiden ja jalki-neiden mainonta, naisista lähes joka kolmas on mennyt ostoksille nähtyään tätä mainontaa aikakauslehdessä. Kosmetiikka- ja elintarvikemainonta ovat nekin aktivoi-neet aikakauslehdissä erityisesti naisia. Sanomalehdissä ostoksille vie erityisesti elintarvikemai-nonta ja vaatteiden sekä jalkineiden mainonta. Televisi-ossa parhaiten ostoksille aktivoivana toimii elintarvike-mainonta.

Eri toimialojen mainonta toimii eri tavalla eri medioissa. Mitään yhtä ohjetta sille, millä tavoin tehdä aktivoivaa mainontaa 50+-kohderyhmälle ei voida antaa.Aikakauslehdissä parhaiten aktivoi matkailumainonta, joka on saanut joka neljännen 50+-ikäisen ostoksille. Etenkin matkailumainonta aikakauslehdissä on puhutellut

18 M€ AIKUISET

MAINONTA HOUKUTTELEE KIVIJALKAAN Paras toimiala ohjaamaan 50+ -kohderyhmää verkkoon hakemaan lisätietoa on matkailu, joka on saanut kaksi viidestä tekemään niin. Myös rakentaminen/remontointi, hyvinvointi/terveys/lääkkeet sekä automainonta on ohjannut verkkoon lisätiedon perään.

YSTÄVÄTMatkailu 25 %Kosmetiikka 14 %Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 11 %Elintarvikkeet 10 %Rakentaminen, remontointi 10 %Autot 10 %Lääketieteelliset palvelut 9 %Sisustaminen 9 %Vaatteet, jalkineet 8 %

MAINONTA MEDIASSAElintarvikkeet 28 % (SM 29%)Sisustaminen 17 %Matkailu 16 %Vaatteet, jalkineet 14 %Rakentaminen, remontointi 14 %Kosmetiikka 12 %Autot 11 %Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 11 %Lääketieteelliset palvelut 7 %

Mitkä kaikki seuraavista vaikuttavat päätökseesi, kun olet tekemässä hankintoja?

19 M€ AIKUISET

Mainoksessa mainittuun verkko-osoitteeseen tätä kohderyhmää ohjaa parhaiten matkailumainonta. Mui-den toimialojen osalta suoraan annettuun verkko-osoit-teeseen ohjaaminen on heikkoa. Minkään toimialan mainonta ei saa tätä kohderyh-mää kovin usein ostamaan suoraan verkkokaupasta. Par-haiten tässä onnistuu matkailumainonta, joka on saanut yhden kymmenestä ostamaan verkkokaupasta. Kivijalkaan ohjaaminen on sen sijaan onnistunut mainonnalta paljon paremmin. Kaksi viidestä 50+-koh-deryhmään kuuluvasta on mennyt elintarvikemainonnan

MYYJÄTVaatteet, jalkineet 39 %

Rakentaminen, remontointi 25 %Kosmetiikka 24 %

Sisustaminen 22 %Elintarvikkeet 21 %

Autot 20 %Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 19 %

Matkailu 3 %

MAINOSTAJAN OMAT SIVUTMatkailu 25 %

Rakentaminen, remontointi 11 %Sisustaminen 11 %

Autot 10 %Vaatteet, jalkineet 8 %

Kosmetiikka 7 %Elintarvikkeet 7 %

Hyvinvointi, terveys ja lääkkeet 7 %Lääketieteelliset palvelut 7 %

ohjaamana kauppaan, sisustamisen mainonta on ohjan-nut liikkeeseen joka kolmannen ja vaatteiden/jalkineiden sekä rakentamisen/remontoinnin mainonta joka neljän-nen. Paitsi vierailemaan kivijalkamyymälässä tai liikkeessä aktivoi elintarvikemainonta myös ostamaan; kaksi viidestä on myös ostanut elintarvikkeita mainonnan perusteella. Myös rakentamisen/remontoinnin, vaatteiden/jalkineiden sekä sisustamisen mainonta on saanut enemmän kuin joka viidennen ostamaan jotain liikkeestä.

KUKA VAIKUTTAA OSTOPÄÄTÖKSIIN MAINONNAN OHELLA Yli 50-vuotiaat kuuntelevat ostopäätöksiä tehdessään vähemmän muiden kokemuksia kuin nuoremmat ikäryhmät. Tässä näkyy hankittu elämänkokemus ja varmuus siitä, että tietää jo itse mitä haluaa.

14%

24%

2%

7%

4%

6%

12%

8% 8%

39%

1%

8%9%

4%

14%

10%

25%

3%

7%

25%

5%

11%

16%

8%

11%

19%

3%

7%

4%3%

11%

6%

10%

21%

1%

7%

17%

3%

28%29%

Mitkä kaikki seuraavista vaikuttavat päätökseesi, kun olet tekemässä hankintoja?

Kosmetiikka (hygienia, hiustenhoito, meikit jne.)

Vaatteet/jalkineet Matkailu Hyvinvointi/terveys/lääkkeet

Elintarvikkeet

20 M€ AIKUISET

Ystävät ja kaverit vaikuttavat tässä ikäryhmässä erityisesti matkailun ostopäätöksiin. Matkailuun liittyvien ostopäätösten osalta nousevat myös mainostajan omien nettisivujen vaikutus sekä jossain määrin netin keskuste-lupalstat. Myyjillä on vaikutusta kosmetiikan (myös hygienia-tuotteitten ja hiustenhoidon) ostopäätöksissä, elin-tarvikkeiden osalta sekä rakentamisen/remontoinnin

ostopäätöksissä. Rakentamisen ja remontoinnin osalta myös messut ja tapahtumat vaikuttavat enemmän kuin millään muulla toimialalla. Kaupan nettisivut vaikuttavat lähinnä elintarvik-keitten ostopäätöksiin. Elintarvikkeitten osalta media-mainonta ja suoramainonta vaikuttavat ostopäätöksiin eniten.

10%

25%

3%

11%10%

13%14%14%

9%

22%

2%

11%10%

11%

17%

15%

10%

20%

4%

10%

7%

3%

11%

7%

9%

4%

1%

7%

1% 1%

7%

4%

Ystävät/kaverit

Myyjä kaupassa/liikkeessä

Netin keskustelupalstat

Mainostajan omat nettisivut

Kaupan nettisivut

Tapahtumat, messut

Mainonta mediassa

Suoramainonta

Rakentaminen/remontointi

Sisustaminen Autot/moottoriajoneuvot

Lääketieteelliset palvelut (esim.

yksityiset lääkäriasemat, kauneuskirurgia)

21 M€ AIKUISET

22 M€ AIKUISET

SUHDE MAINONTAAN Suomen 2,2 miljoonasta yli 50-vuotiaasta keskimäärin vain joka viides kokee, että mainonta missään mediassa on tarkoitettu juuri heille. Tämä tarkoittaa, että he eivät näe itseään mainoksissa eivätkä voi samaistua mainonnassa esitettyihin tilanteisiin.

Media, jossa mainonta on tämän kohderyhmän mielestä suunnattu eniten myös heille, on sanomalehti. Sanomalehtimainonta tarjoaa tyypillisesti ihmiskuvien ja imagonrakennuksen sijaan lähinnä informaatiota ostopai-koista ja päivän hinnoista.

Kaksi viidestä 50 vuotta täyttäneestä kokee myös, että he eivät näe mainonnassa riittävästi itsensä ikäisiä ih-misiä. Etenkin naiset kokevat mainonnan ihmiskuvat näin. Mitä enemmän ikää tulee, sitä vähemmän omanikäisiä ihmisiä mainonnassa nähdään. Tämän kysymyksen osalta vaihtelua eri mediaryhmien välillä ei juuri ole.

80% AIKUISISTA KOKEE, ETTEI MAINONTAA SUUNNATA HEILLE

Koetko, että eri medioissa oleva mainonta on sinulle suunnattua? Kyllä-vastaukset.

27%

19%

24%

19%

35%37%

22%20%

17% 16%18%

15%

Kaikki 15-79

50+

Aikaka

uslehti

(painettu

)

Aikaka

uslehti

(digitaalin

en eli netti

, tablet, m

obiili)

Sanomalehti

(painettu

)

Sanomalehti

(digitaalin

en eli netti

, tablet, m

obiili)

Iltapäivälehti

(painettu

)

Iltapäivälehti

(digitaalin

en eli netti

, tablet, m

obiili)

Radio kaupallin

en

(myö

s netti

, mobiili

)

Televisio

kaupallin

en

(myö

s netti

, mobiili

)

Sosiaalin

en media

(Face

book, Tw

itter, I

nstagram tm

s.) Blogit

Muu intern

et

22%

15%

30%

22%

39%

23%26%

11%

26%

19%

23 M€ AIKUISET

HYVÄ MAINOS AIKUISTEN 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN

24 M€ AIKUISET

MITEN MAINOSTAA AIKUISILLEMillaisia ovat elämänkokemusta omaavat kuluttajat? Millaisesta

mainonnasta he pitävät, millaisesta eivät?

Miten ikäryhmälle 50+ tulisi mainostaa? Selvitimme semioottis-kvalitatiivisella tutkimuksella ikäryhmän mieltymykset ja ajatukset

siitä, millaista mainontaa heille tulisi tehdä.

Semioottinen analyysi selvittää viestintää erityisesti piilotajuisilla, myyttisillä ja symbolisilla tasoilla. Analyysin tuloksena saadaan selville mainosten viestimää arvomaailmaa.

II KERTOVA

III MYYTTINEN

IV SOVELTUVUUS

I ORIENTOIVAI ORIENTOIVA KÄYTTÖARVOTKÄYTTÖARVOT

NÄYTTÖARVOT

PERUSARVOT

MAINOSTEN SEMIOOTTINEN ANALYYSI

Millaiset värit, muodot, kompositiot ja toteutus-tavat vetoavat 50-80+ ikäryhmiin

Millaiset tarinat ja myytit mainoksissa vetoavat

B.A.SYVÄHAASTATTELUT 50+ -VUOTIAAT

Etnografi nen metodi: lukijat saivat selata lehtiä rauhassa ja kertoa vapaasti, mitä mainoksista mieleen tulee: vaikutelmia, mielipiteitä, reakti-oita

Oma Aika-lehteen oli sijoiteltu 60 kpl ikäryh-mälle kohdistettuja mainoksia eri toimialoilta

25 M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN

AITO, REALISTINEN Tämän ikäiset kuluttajat toivovat mainonnalta luonnollisuutta, aitoutta ja realistisuutta; että ei maalailtaisi epätodellisen kaunista ihannemaailmaa, vaan esitettäisiin aitoja tilanteita ja aitoja ihmisiä, joihin voi samaistua.

1.

Myös tuote tulisi kuvata realistisesti. Kaikenlainen liioittelu, ylisanat ja liirumlaarum ärsyttävät. Toivotaan asiallista tekstiä, josta käy ilmi riittävästi faktoja mainos-tettavasta tuotteesta. Varsinkin vanhimmat, yli 70-vuoti-aat kuluttajat ovat kriittisiä tekstin ja kuvan lukijoita: joka sanan ja kuvan pitäisi olla 100% totta.


TAVALLISET IHMISET 50+ -kuluttajat toivovat mainoksiin tavallisen hyvännäköisiä ihmisiä. Mallit eivät saisi olla loisteliaan kauniita eikä sileiksi photoshopattuja mallinukkeja.

2.

Mainoksiin toivotaan lähellä omaa ikää olevia ihmi-siä, joissa eletty elämä saa kohtuullisesti näkyäkin. Julkkikset ovat ani harvoin lisäarvo tälle ikäryhmälle. He arvostavat eniten kaltaistensa suosituksia tuotteesta.

Kiva että pyöreempi, normaalin kokoinen nainen,… eikä oo vaatteilla ja meikeillä pilattu tätä.


TOTTA, EI LIIOITTELUATämä ikäryhmä on kasvanut aikana, jolloin kaikki mitä lehteen painettiin, oli totta – niin opetettiin ja niin uskottiin silloin.

Siksi kaikenlainen liioittelu ja äkkimuutosten lu-pailu mainoksissa ärsyttää erityisesti iäkkäämpiä kulutta-jia. Laihduttamisen tiedetään olevan vaikeaa ja nivel-vaivojen kroonisia, ihmetemppuja ei ole olemassa, eikä sellaista saa mainoksessa luvata. Advertoriaaleja hieman vierastetaan juuri siksi, koska ”niissä uskotaan muunnelta-van totuutta”. Mainoksen pitää olla asiallinen, totta, ei liioittelua – asian saa silti sanoa myös hauskasti. Mieluusti saa harras-taa huumorintajuista otetta, kunhan asia pysyy faktana.

3.

omaaikalehti.fi 49

3/20

15

Glukosamiini Active

− pidä nivelesi liikkeessä*

Glukosamiini Active on yhdistelmävalmiste aktiivisille liikkujille. Se sisältää glukosamiinia ja

kondroitiinisulfaattia sekä *C-vitamiinia, joka osallistuu nivelruston rakenneosien muodostumiseen.

Glukosamiini Active on yhdistektii i ill liikk jill S i ältää

Lisätietoja numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16.

Orion on suomalainen avainlippuyritys.

KYSY APTEEKISTA

Glukosamiini Strong 800 mgVahva ja täysin kasvi-pohjainen. Sopii myös kala- ja äyriäisallergisille sekä vegaaneille.

Glukosamiini CombiIkääntyvälle tuki- ja liikuntaelimistölle. Sisältää glukosamiinia sekä normaalille luuston terveydelle tärkeitä kalsiumia ja D3-vitamiinia.

Voita Polar Loop

-aktiivisuus-ranneke!

itsehoitoapteekki.fi


INFORMATIIVINEN Tämän ikäinen lukija haluaa oikeasti ottaa selvää asiasta, ennen kuin ostaa. Siksi hän kaipaa hieman enemmän informaatiota kuin mainoksissa yleensä tarjotaan.

4.

Informaatio voi myös luoda tarpeen - ja ilman tar-vetta ei tämänikäinen useinkaan osta. Mainoksessa tulisi selostaa oleelliset edut tuotteesta - ja varsinkin yhteystie-dot, mistä voi kysyä lisää. Nettiosoite ei riitä, vaan myös puhelinnumero ja käyntiosoite tarvitaan.

Kuvat kertovat hyvin, mitä sieltä saa ja tuossa on puhelinnumero, mistä kerrotaan lisää.


IKÄSENSITIIVINEN Haastateltavat toivovat mainoksiin enemmän oikean ikäisiä malleja.

5.

Sellaisia, joilla oikeasti on ryppyjä, joille oikeasti tulee harmaita hiuksia, jotka oikeasti kärsivät iän tuomista vaivoista. Mallit saavat olla hieman paranneltuja, mutta vain hieman. Eletyn elämän tulisi jossain määrin näkyä heidän olemuksestaan. Jos mainoksen malli on liian nuori tai vanha, lukija arvelee mainoksen kohdistetun eri ikäryh-mälle. Vanhakaan ihminen (75+) ei kuitenkaan pidä itseään ihan niin vanhuksena kuin jotkut mainokset vanhat esittä-vät. Ikä tulee esittää myönteisessä valossa, vaan ei epärea-listisesti – ei myöskään inhorealistisesti. Ikä toivotaan otettavan huomioon myös kohteliaissa sanamuodoissa. Tämän ikäinen ei pidä siitä, jos häntä holhotaan tai ”pidetään tyhmänä”.


NOSTALGINEN50+ -ikäiset ovat jo taipuvaisia nostalgisoimaan. Kultainen nuoruus, muistot ja menneet vuosikymmenet vetoavat heihin.

6.

Omaan nuoruuteen tai lapsuuteen liittyvät asiat ja tavarat huomataan mainoksesta heti. Ne ovatkin hyviä täkyjä saada lukija kiinnostumaan. Myös vanhat merkit kantavat mukanaan muistoja vanhoista ajoista: kuinka Domino-keksejä maisteltiin jo lapsina tai rapuja syötiin ensimmäistä kertaa Siljalla/Vi-king Linella.

Nostalgia – mun suosikkiradiokanava. Hyvää musaa vanhalta kunnon vinyyliaikakaudelta.


VALOISA, HYVÄT VÄRIT Tämän ikäiset ovat herkkiä valolle ja väreille. He reagoivat niihin voimakkaammin kuin keski-ikäiset (vaan eivät yhtä voimakkaasti kuin nuoret). He kaipaavat valoa ja kauniita värejä ihan fyysisesti.

7.

Lämpimät, värikkäät, mehevät värit, jotka kuitenkaan eivät ole räikeitä, tuntuisivat miellyttävän ikäryhmää 50+ eniten. Myös kauniit vaaleat, pehmeät pastellimaiset värit ovat hyvin pidettyjä. Kirkkaat, reippaat ja energiset värit miellyttävät sopivina annoksina. Sen sijaan liian synkkä, liian valju tai liian räikeä mai-nos torjutaan.


OMAPERÄINEN, VAAN EI OUTO Omaperäisyys on mainoksessa plussaa, ei kuitenkaan liika omaperäisyys. Idean pitää aueta nopeasti ja sen pitää olla positiivisia mielleyhtymiä tuottava.

8.

Liian outo, liian erilainen tai pitkää ajatuspolkua vaativa mainos torjutaan varsinkin vanhemmassa päässä ikä-haitaria. Mainos pitää myös voida heti tunnistaa oikeaan toimialaan liittyväksi.

Tää on hauska, ryppyotsaisiahan me just ollaankin…


SELKEÄ, HARMONINEN Kaikissa ikäryhmissä on nykyään tiukka selkeyden vaatimus. Mainoksessa tulee olla selkeä asettelu, ei liikaa tavaraa, eikä liian sekavasti.

9.

Tälle ikäryhmälle on erityisen tärkeää, että selittävää leipätekstiä on tarpeeksi – ja että se on tarpeeksi selvällä ja isolla tekstityypillä. He myös toivovat selkeää otsikkoa, joka kertoo jonkun oleellisen asian tuotteesta, ei turhaa lätinää. Väreiltään ja kompositioltaan mainoksen tulee olla miellyttävä ja harmoninen.

Rauhallinen mainos. Miellyttävän pehmeä jotenkin.



TUTUN MERKIN TAKUUIkäryhmällä 50+ on pitkä merkkihistoria takanaan, joitakin merkkejä he ovat käyttäneet jo yli 50 vuotta. Vaikka osa on kokeilunhaluisia kuluttajia, useimmilla on piintyneitä tapoja ja vakiomerkkejä runsaasti.

10.

Vakiomerkkeihin liittyy jo paljon muutakin kuin tuttu laatu: niihin liittyy monenlaisia muistoja eri elämänvai-heista. Tämä on merkeille arvokasta pääomaa, jota niiden kannattaisi hyödyntää kampanjoissa aika ajoin. Tavanomaisissakin mainoksissa merkkien logot kan-nattaa tuoda esiin riittävän näyttävästi. Uudet merkit pää-sevät harkintaan, kun viestivät tarpeeksi isolla ja selkeästi ollakseen uskottavia ja kiinnostavia.

Vepsäläinen on laatua, korkeaa laatua, on aina ollut.

36

MILLAINEN SEMIOTIIKKA TOIMII 50+ -KOHDERYHMÄLLE

M€ AIKUISET / HYVÄ MAINOS 50+ -KULUTTAJIEN MUKAAN

1.Nautiskelun värit Mehevät metsänvihreät

Leppoisat loman turkoositLämpimät oranssit ja keltaiset

2.Hoitavat väritPehmeät pastellit

Viattomat vaaleanvihreät Levolliset beessit

3.Turvalliset värit

Luotettavat tummansinisetVarmat harmaat

Maanläheiset ruskeat

4.Reippaat värit

Energiset kirkkaan punaisetSähäkät siniset

Aniliinit, violetit, keinovärit

5.Tuttu asetteluPerinteinen mainos

2/3 kuvaa, 1/3 tekstiä

6.Teksti tarpeeksi isolla

Selkeät ja isot tekstityypit Ei negatekstejä


7.Harmonia

Kompositio ja värit miellyttävät

8. Ihmissuhdetarinat

Onnelliset paritSukupolvien ketju

9. Elinvoimaisuuden tarinat

Terveet, kauniit ja levänneet henkilöhahmot

Tarinat täydestä elämästä

10. Energian ja

pystymisen tarinatKuvissa jumppaamista,

halonhakkuuta, soutamista, patikoimista

Jaksaminen ja hyvä terveys liitetään tuotteeseen11.

OngelmanratkaisutarinatTuotteen toiminnalliset lupaukset

Ennen-jälkeen -tarinat 12. Ikuisen sunnuntain

myyttiLoman tarinaArki on poissa

Lepo, rauha, vapaus

13. Fiksut termitTyylikkäät termitIkää ei alleviivatat

Hienovarainen puhuttelu

YHTEENVETO: NÄIN MYYT AIKUISILLE

Ostavat tarpeeseen, eivät enää pelkästä shoppailunhalusta Luo tarve, tee selvä tarjous! Perustele tarve asiatiedolla. Hömppä ei pure, laita faktaa pöytään.

Tarinoista tykätään, silti faktan pitää tulla esiin

Kulutetaan mieluusti palveluja, koska tavaraa on jo talo täynnä Tarjoa palveluja, myös tavaran oheen: iPad-neuvontaa, asennuspalvelua yms.

Tarjoa konkreettisesti: hinta, sisältö, aika, paikka

Puhuttele fiksusti: Näytä sopivan ikäiseltä, lähesty kohteliaasti, käytä kauniita sanoja: konkari, aikuinen, seniori, ikääntyvä – äläkä puhu ikävistä asioista suoraan.

Tuo brändi isolla esiin, se on laadun tae

Kotimaisuus on plussaa, avainlippu isommalla!

1.

2.3.

4.5.

6.7.


Yli viisikymppisiä on monenlaisia. Useimmiten ihan toisenlaisia kuin kuvittelisi. Siksi Oma Aika on monipuolinen, älykäs ja rohkea lehti, joka ottaa luulot pois – ja antaa tilalle kiinnostavia juttuja ja ajankohtaista tietoa. Se on ylpeästi yli viisikymppisten äänitorvi.

Vanhemmiten sitä ei enää tee tyhmyyksiä.(Paitsi viime perjantaina.)

TOTUUKSIA YL I V I IS IKYMPPIS ISTÄ:

KUN TIEDÄT, MITÄ TAHDOT.

Research & Insightwww.aller.fi

Street addressAller Media OyPursimiehenkatu 29-31 AFI-00150 HelsinkiFinland

Postal AddressAller Media OyP.O.Box 124FI-00151 HelsinkiFinland

M€aikuiset opas

Documents

Transcript of M€aikuiset opas