Maatalouden verotus - Ajankohtaista verovuoden 2015 verotukseen
-
Upload
verohallinto -
Category
Education
-
view
590 -
download
1
Transcript of Maatalouden verotus - Ajankohtaista verovuoden 2015 verotukseen
Maatalouden verotus –
Ajankohtaista verovuoden 2015
verotukseen
Sisältö
1. Tiedonhaku
Tietojen löytyminen vero.fi sivulta,
veroilmoituksen täytön ohjeita sekä
ennakkoratkaisun hakeminen ja maksut
2. Maatilaa koskevia vero-ohjeita vuodelta
2015-2016
3. Maatilaa koskevaa oikeuskäytäntöä
vuodelta 2015
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 2
Tiedonhaku
www.vero.fi
Tiedotteet, ohjeet ja kannanotot
Vero.fi on tiedote- ja tietovarasto
• Etusivulla Ajankohtaista ja linkit yleisimmin
käytetyille sivuille
• Maa- ja metsätaloutta harjoittaville on oma
sivu: Maatalousyrittäjä ja metsänomistaja
• linkkejä keskeisiin kohtiin
• Maatalousverotus
o Aihepiirin syventävät vero-ohjeet on koottu tälle sivulle.
• tiedotteita ajankohtaisista asioista AJANKOHTAISTA
Maatalousyrittäjä tai metsänomistaja – Et saa enää
postitse paperista kausiverolomaketta
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 4
Maatalousyrittäjä ja metsänomistaja
• OHEISMATERIAALIA
Esitys- ja opetusmateriaalit
mm. 2- ja 2C-veroilmoituksen täytön ohjausta
• Veroilmoituslomakkeet ja täyttöohjeet
• Veroilmoitus – maatalousyrittäjä
• 2 Maatalouden veroilmoitus (3002)
• 2C Metsätalouden veroilmoitus (3043)
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 5
Esimerkki: Maatilan sukupolvenvaihdos
• Maatilan sukupolvenvaihdos
Yleistä sukupolvenvaihdoksesta
Linkki Verohallinnon ohjeeseen Syventävä vero-
ohje –kohdassa (jos sivulla linkki vanhaan
ohjeeseen, niin ohjeen oikeassa yläreunassa linkki
”Uudempi versio”)
oMaatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa
o Antopäivä: 8.9.2015, Diaarinumero: A84/200/2015
oVarojen arvostamista perintö- ja
lahjaverotuksessa koskevan Verohallinnon
ohjeen päivittäminen
o Antopäivä: 14.12.2015, Diaarinumero: A182/200/2015
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 6
Esimerkki: Maatilan sukupolvenvaihdos
Maatilasta luopuja - ilmoita tiedot
Verohallintoon
Maatilan jatkaja - Ilmoita tiedot Verohallintoon
Ennakkoratkaisuhakemus - maatilan
sukupolvenvaihdos
• Ennakkoratkaisu- ja
poikkeuslupahakemuksen tekeminen ja
siihen annettava päätös
• Perustietoa aiheesta
oSaatelomake ja palautusosoite
oMaksutaulukko
oVerohallinnon maksulliset palvelut
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 7
Ennakkoratkaisun maksut
• Verohallinnon suoritteiden maksullisuus
Verohallinnon suoritteiden maksullisuus
• Antopäivä: 22.12.2015
Diaarinumero: A215/200/2015
Hinnasto Verohallinnon maksullisista palveluista
(8.1.2016)
oEnnakkoratkaisut
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 8
Maksuasetuksen muutos 1.1.2016
• Ennakkoratkaisujen päätösmaksut nousevat
noin 10 %
• Samaan asiakokonaisuuteen kuuluvat useat
ennakkoratkaisut puoleen hintaan
• Ennakkoratkaisu = sitova päätös yksilöityyn
kysymykseen
• Päätösmaksun lisäksi käsittelymaksu 110 €, jos
• hakemus on niin puutteellinen, että Verohallinto
pyytää asiassa vähäistä enemmän lisäselvitystä
• Pelkkä käsittelymaksu, jos ennakkoratkaisua ei
anneta
19.1.2016
9 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
19.1.2016
10
Ennakkoratkaisujen
päätösmaksuja 2016
Yksittäinen
ennakkoratkaisu
Ennakkoratkaisu
asiakokonaisuuden osana
perintö- ja lahjavero
kiinteistövero
varainsiirtovero
385 € 192,50 €
maatalouden tai
elinkeinotoiminnan
tuloverotus
TAI
hakijana muu kuin
luonnollinen henkilö, kp,
yhteisetuus, yhtymä
(hakijana esim. osakeyhtiö
tai osuuskunta)
1.145 € 572,50 €
muu tuloverotus ja hakijana
luonnollinen henkilö, kp,
yhteisetuus, yhtymä
385 € 192,50 €
arvonlisävero 230 € 115 €
ennakkoperintä, sotu 130 € 65 €
lähdevero 230 € 115 €
yli 30 h selvitystyö 2.290 € yhteensä enintään
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Hallinto-oikeuden päätöksestä
oikeudenkäyntimaksu 1.1.2016
• Ennakkoratkaisua koskevista valituksista aina
• Myös muista verovalituksista, ellei hallinto-
oikeus muuta verotuspäätöstä
muutoksenhakijan eduksi
• Maksu hallinto-oikeudessa 250 €, korkeimmassa
hallinto-oikeudessa 500 €
• Sovelletaan, jos valitus on tullut vireille 1.1.2016
tai myöhemmin
• Tuomioistuinmaksulaki 1455/2015
19.1.2016
11 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Maatilaa koskevia vero-ohjeita
vuodelta 2015-2016
• Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta.
• yksi tai useampi rekisterikiinteistö, joita hallinnoidaan yhdessä ja ne muodostavat taloudellisen kokonaisuuden
• Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta sekä sellaista erikoismaataloutta taikka maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä.
• Saman verovelvollisen eri maatilojen maatalouden puhtaat tulot lasketaan yhteen ja ne yhdessä muodostavat maatalouden tulolähteen.
• Verotuskäytännössä pinta-alarajana 2 hehtaaria
• vähäisempikin pinta-ala riittää, jos kiinteistö on osa maatilakokonaisuutta ja sillä harjoitetaan maa- tai metsätaloutta.
• Maatalouden harjoittamisena pidetään vakaassa tulonhankkimistarkoituksessa maatilalla harjoitettua maa- tai metsätalouteen liittyvää toimintaa
19.1.2016
Maatila verotuksessa
13 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Maataloudenharjoittaja
• luonnollinen henkilö
• yrittäjäpuolisot
• kuolinpesä
• miten hallinto?
• leski
• oma omistus, yhteisomistus, hallintaoikeuden
käyttö
• verotusyhtymä
• yhtiö (periaatteessa myös osuuskunta)
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 14
• Leski voi ottaa testamentilla saamansa omaisuuden
hallintaoikeudella vastaan ja voi määrätä hallinnan
pituuden tai se on jo testamentissa määrätty
• Elinikäinen hallinta: Vuotuinen tuottoarvo kerrotaan
ikäkertoimella
• Määräaikainen hallinta: Vuotuinen tuottoarvo pääomitetaan
8 %:n korkokannan mukaan hallinta-ajalle
• Määräaikaisen hallinnan arvo ei voi olla elinikäistä
suurempi.
• Leski voi käyttää PK 3:1a §:n mukaista oikeuttaan
• Asunto (vahva oikeus) tai koko pesä (heikko oikeus)
• Koko pesän käytöstä voidaan leskeä verottaa vain, jos
ositus on tehty
19.1.2016
15
Hallintaoikeus
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Verovelvollisen ikä Luku, jolla vuositulo kerrotaan
alle 44 vuotta 12
44–52 vuotta 11
53–58 vuotta 10
59–63 vuotta 9
64–68 vuotta 8
69–72 vuotta 7
73–76 vuotta 6
77–81 vuotta 5
82–86 vuotta 4
87–91 vuotta 3
92 tai enemmän 2
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 16
Ikäkertoimet / Elinikäinen hallintaoikeus
Ikäkerroin määräytyy nuoremman puolison mukaan
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 17
Hallintaoikeus
Kertoimet, määräaikainen hallinta
Vuosien
luku
Pääoma
-arvo
Vuosien
luku
Pääoma
-arvo
Vuosien
luku
Pääoma
-arvo
1 0,93 11 7,14 21 10,02
2 1,78 12 7,54 22 10,20
3 2,58 13 7,90 23 10,37
4 3,31 14 8,24 24 10,53
5 3,99 15 8,56 25 10,67
6 4,62 16 8,85
7 5,21 17 9,12
8 5,75 18 9,37
9 6,25 19 9,60
10 6,71 20 9,82
• Oikeudesta luopuminen ilman vastiketta katsotaan lahjaksi.
• Luopumisesta saatu korvaus verotetaan luovutusvoittona
• Asuminen voidaan siirtää toisaalle suunnilleen samanarvoisena etuutena
19.1.2016
18
Hallintaoikeudesta luopuminen
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 19
Verohallinnon yhtenäistämisohje
• Yhtenäistämisohjeessa esitetään arviointiperusteet, joita
käytetään muun selvityksen puuttuessa arvioitaessa
vähennyskelpoisia määriä tai menoista poistettavia
vähennyskelvottomia eriä
• Lähtökohtana pidetään menojen selvittämistä tositteiden
ja muiden todennettavien seikkojen perustella
• Tätä arviointiohjetta käytetään todellisen määrän ollessa
vaikeasti selvitettävissä
• Arvioidut määrät eivät sisällä arvonlisäveron osuutta
• Koko ohje on saatavissa osoitteessa www.vero.fi
Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2016
Yksityisauton maatalouskäyttö
• Auto kuuluu yksityisvaroihin, kun minkään
tulonhankkimistoiminnan ajot eivät ylitä 50 prosenttia
• Maatalouden ajokulut vähennetään joko todellisten
kulujen mukaan tai lisävähennyksenä.
• Pidä ajopäiväkirjaa, josta selviää
• kokonaiskilometrit / vuosi
• ajon alkamis- ja päättymisaika
• ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä
tarvittaessa ajoreitti
• matkan pituus
• ajon tarkoitus
• Asunnon ja maatilan väliset matkat ovat yksityisajoja
• ilmoita esitäytetyllä veroilmoituslomakkeella
19.1.2016
20 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Yksityisauton maatalouskäyttö
Lisävähennys
• Maatalouden ajokuluista tehdään
lisävähennys ajopäiväkirjan tai muun
luotettavan selvityksen mukaan.
• 0,44 € / km / vuosi 2015 (0,43 € vuosi 2016)
• Aina selvitettävä auton
kokonaiskilometrimäärä
• Säännöllisesti toistuva ajo voidaan
ilmoittaa esim. 1 krt / vko
• km x kertojen määrä / vuosi
• Maataloudenharjoittajan lisävähennys
19.1.2016
21 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Yksityisauton maatalouskäyttö
Maatalouden kulut vähennetään todellisten kulujen mukaan (ei
lisävähennystä), jos käytössä on
• luontoisetuauto
• kulut palkaksi luetun edun määrän km-kohtaisen arvon
mukaan
• esim. työnantajan luontoisetuauto / vapaa autoetu
6.600 e/v (edun arvoa ei ole tarkistettu todellisten
yksityisajojen tai työajojen perusteella)
• etu 0,37 e / km (6.600 e / 18.000 km)
• vähennys 0,37 e / km
• leasingauto
• hallintaoikeusauto
19.1.2016
22 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Yksityisauto maatalousyhtymän tai
kuolinpesän käytössä
• Yhtymä tai kuolinpesä voi maksaa osakkaan (lesken osalta katso seuraava sivu) yksityisauton maatalousajoista
• matkalaskun perusteella 0,44 € / km
• vähennetään yhtymän tai kuolinpesän palkkausmenoina
• osakkaan verovapaata kustannusten korvausta
• Jos verotusyhtymä tai kuolinpesä ei ole korvannut osakkaalle matkakuluja • vähennetään auton todelliset kulut tai 0,25 €/km
verotusyhtymän tai kuolinpesän verotuksessa
• Asunnon ja maatilan väliset matkat ovat yksityisajoja • vähennetään osakkaan esitäytetyllä veroilmoituksella • yhtymä tai kuolinpesä ei voi korvata verovapaasti
19.1.2016
23 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Lesken yksityisauto kuolinpesän
käytössä
• Kuolinpesä ei voi maksaa leskelle verovapaita kulukorvauksia.
• Kuolinpesän veroilmoituksella vähennetään lesken oman auton todelliset kulut tai 0,44 € / km (lisävähennys)
19.1.2016
24 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Opinto- ja koulutusmatkakulut
• Vähennyskelpoisia ovat yleensä
• maatalousnäyttelyt kotimaassa
• pääsyliput, matkakulut, päivärahat henkilöiltä, joille tuloa
yrityksessä jaetaan
• Muut opintomatkat voivat olla osittain vähennyskelpoisia.
• Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että matkalta
saadut tiedot ovat hyödynnettävissä verovelvollisen
harjoittamassa maataloudessa
• matkan tarkoituksen ja ohjelman tulee liittyä tilan
tuotantosuuntaan.
• ulkomaanmatkojen osalta edellytykset harvoin täyttyvät
• Vähennyskelvottomia ovat mm.
• peruskoulutus, ammattiin tähtäävä koulutus tai yleissivistävä
koulutus
19.1.2016
25 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Päivärahat maatalousverotuksessa
• Tilapäisestä työmatkasta aiheutuneiden
ylimääräisten elantokustannusten vähentämisen
edellytykset:
• tulonhankkimiseen tai säilyttämiseen liittyvä matka, jonka
kohteesta ja kestoajasta on tehty kirjaukset muistiinpanoihin
• matka ulottuu vähintään 15 km etäisyydelle asunnosta
• yli 6 tuntia kestäneestä matkasta osapäiväraha (18 € (2015))
• yli 10 tuntia kestäneestä matkasta kokopäiväraha (40 € (2015))
• Matkustus- ja majoittumiskulut saat vähentää
tositteisiin perustuen erikseen.
19.1.2016
26 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 27
Työhuonevähennys maataloudessa
• Ensisijaisesti todelliset menot + poisto
• Aktiivitiloilla maataloudessa arviolta 410 €/v
Työhuonevähennys metsätaloudessa
• Ensisijaisesti todelliset menot + poisto
• Jos selvitystä todellisista kuluista ei ole, mutta harjoitetun
metsätalouden laajuus ja työhuonetilan tarve huomioon ottaen
kuluja voidaan katsoa syntyneen, arvioituna kuluna voidaan muun
selvityksen puuttuessa vähentää palkansaajan satunnaisten
sivutulojen työhuonevähennyksen mukainen määrä (205 €/v)
Ei moninkertaisia vähennyksiä! • Kaikissa tulolähteissä ja tulolajeissa myönnettyjen työhuonevähennysten
yhteismäärä voi olla enintään 820 euroa verovuodessa, jos verovelvollinen
ei esitä selvitystä suuremmista kustannuksista.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 28
Vähäinen viljely
• hyvin pienimuotoinen (yleensä alle 3 ha)
viljely, joka on jatkuvasti tappiollista,
katsotaan harrastustoiminnaksi
• ei vakaata tulonhankkimistarkoitusta
• uusi toiminta saattaa olla alkuvuosina
tappiollista, mutta silti voi olla vakaa
tulonhankkimistarkoitus, jolloin kulut saa
vähentää
19.1.2016
29
Harrastusluonteinen toiminta
• ei vakaata ansiotarkoitusta
• toiminta jatkuvasti tappiollista
• toiminta ei oikeuta vähentämään arvonlisäveroja
arvonlisäverotuksessa
• tappiota ei voida vahvistaa, mutta menot
otetaan huomioon, jos sama
harrastustoiminta tuottaa myöhemmin
tuloja
• tehtävä harrastustoiminnasta
muistiinpanot tuloista ja menoista
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
30
Maatalouden lopettaminen
• Jos maataloustoiminta on kokonaan lopetettu tai toimintaa ei voida enää pitää vakaassa ansiotarkoituksessa harjoitettuna toimintana.
• Varaukset luetaan lopettamisvuoden veronalaiseksi tuloksi.
• Yksityistalouteen jätetyn maatalouden käyttöomaisuuden alkuperäinen hankintameno tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta luetaan veronalaiseksi tuloksi.
• Korjaukset tehtävä myös arvonlisäverotukseen. • Arvonlisäveron maksu käyttöomaisuuden myynnistä ja
yksityiskäyttöönotosta sekä muistettava kiinteistöinvestointien tarkistusmenettely
• Kesken vuotta toimintansa lopettava, vuosimenettelyssä oleva arvonlisäverollinen antaa ilmoituksen lopettamiskuukautta seuraavan toisen kuukauden yleisenä eräpäivänä
• Esim. alv-kausi loppuu 30.9, ilmoitus annetaan sähköisesti 12.11. tai paperisena 7.11.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
31
Maatalouden lopettaminen
• Omaisuudesta, jolla ei ole enää tulonhankkimis- tai muuta käyttöä, voidaan tehdä kertapoisto.
• Esim. salaojat, käyttökelvottomat koneet ja rakennukset
• Lopettamisvuoden jälkeen omaisuuden myyntiin sovelletaan luovutusvoiton verottamista koskevia säännöksiä.
• Jos yksityiskäyttöön siirtoa ei ole tehty verotuksessa, sovelletaan maatalous-toiminnassa käytetyn käyttöomaisuuden myyntiin edelleen maatilatalouden tuloverolakia.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
32
Maataloustoiminnan lopettamisen jälkeen
saadut tulot ja vähennettävät kulut
• esim. vuokratuloa ja tukituloja
• näihin tuloihin kohdistuvat menot saa vähentää • mm. vuokratun omaisuuden tai tukitulojen kunnossapitovelvoitteen
edellyttämät kunnossapitomenot (KHO 18.5.1998 t. 937). Myös kunnossapidossa tarvittavien koneiden ja talousrakennuksen poistot saa vähentää.
• jos pellot on vuokrattu kunnossapitoa vastaan, ei erillisiä kuluja voi vähentää
• jotta maatalouden harjoittaminen (esim. PerVL 55 §, TVL 48 §) voidaan osoittaa, olisi syytä näissä tilanteissa nimenomaisesti sopia vastavuoroisesta korvauksesta ja tehdä lasku
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Maatalouden nettovarallisuus
• Tilatukioikeus
• Viljelijälle myönnettyä tilatukioikeutta ei lueta maatalouden
nettovarallisuuteen
• Erikseen hankittu luetaan, mikäli hankintamenon poistamatonta
osuutta on vuoden lopussa jäljellä • yleensä vähennetään vuosimenona, joten poistamatonta hankintamenoa ei ole
• Osuuskuntien osuudet
• velvoiteosuuksien lukumäärä x osuuden verotusarvo
• vapaaehtoiset osuusmaksut luetaan nimellisarvosta
• osakeyhtiöllä osuuskunnan osuuden arvo on maksetun
osuusmaksun määrä
• osuusmaksuvelka on maatalouden velkaa
• Teurastamon myöntämää ns. eläinluottoa ei lueta velaksi maatalouden
nettovarallisuutta laskettaessa
19.1.2016
33 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 34
Maa-ainesmyynnit ja substanssipoisto
• Maa-aineksesta myyntitulona saadut luovutushinnat ja
muut vastikkeet ovat veronalaista pääomatuloa (TVL),
jos toiminta ei muodosta erillistä elinkeinotulolähdettä
• Tulonhankkimiskustannukset ovat pääomatulosta
vähennyskelpoisia
• Niitä ovat esimerkiksi suoalueen ojitus- ja raivausmenot
sekä soranottoluvista ja suunnitelmista aiheutuneet
menot. Nämä menot vähennetään vuosimenoina niiden
maksuvuonna.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 35
Maa-ainesmyynnit…
• Maa-aineksen jalostamisen ja kuljetuksen
osuus tulosta voi olla maatalouden tuloa
jalostamisesta ja kuljetuksesta aiheutuneet kulut ovat
maatalouden tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä
johtuvia maatalouden vähennyskelpoisia menoja
Jos maa-aineksen ottoalueelta on muodostunut metsän
hankintamenon perusteella metsävähennyspohjaa, tai
vastikkeetta saadun maa-ainesalueen metsän mukana on tullut
metsävähennyspohjaa, poistetaan alueen osuus verovuoden
lopun metsävähennyspohjan perusteena olevasta metsän
hankintamenosta sinä vuonna, jona alue on otettu maa-
ainesalueena käyttöön. Samalla alue lakkaa olemasta metsää
ja siirtyy kiinteistöverotuksen piiriin.
Ks. Kiinteistöverolain soveltamisohje 22.5.2015, nro A68/200/2015
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 36
Substanssipoisto
• Maa-ainesalueen hankintameno on
substanssipoistona verotuksessa pääomatulosta
tulonhankkimismenona vähennyskelpoista
• soran- ja hiekkapaikan, kivilouhoksen, turvesuon ja muun
sellaisen omaisuuden hankintamenosta poistetaan kunakin
verovuonna käytettyä ainesosamäärää vastaava osa
• hankintamenon määrittämisessä lähdetään maa-ainesalueen
alkuperäisestä hankintamenosta, mikä on tarvittaessa
arvioitava koko tilan ostohinnasta
• vastikkeettomissa saannoissa maa-ainesalueen
hankintahintana käytetään perintö- tai lahjaverotuksessa
käytettyä arvoa
• Tulossa erillinen ohje Maa-ainestulojen verottamisesta
• Jos toiminta palvelee maataloustoimintaa
välillisesti, on se maatalouden sivutuloa.
• Esim. maatilamatkailu, eräpalvelut, kotileipomotoiminta,
omien tuotteiden jatkojalostus
• Jos yrityksellä on itsenäinen taloudellinen,
toisesta yrityksestä riippumaton tarkoitus, on
kyse elinkeinotoiminnasta.
• Esim. tavaraliikenne kuorma-autolla, maansiirtotyöt
erillisellä kalustolla
• Jos maatalous on lopetettu, ei esim. maatalouden
käytössä olleilla koneilla harjoitettu koneurakointi voi
enää olla maatalouden tuloa, vaan se on elinkeinotuloa.
19.1.2016
Maatalouden muu toiminta
37 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Maatalouden muu toiminta
• Maatalouden sivutulona verottaminen edellyttää maatilaa ja
maatalouden tai metsätalouden harjoittamista maatilalla
• Toiminnan laajuutta on verrattava maatalouteen.
• Jos sivutoiminta paisuu varsinaista maataloutta merkittävästi laajemmaksi,
sitä voidaan verottaa elinkeinotulona.
• Jos maatilalla harjoitettu toiminta on luonteeltaan ja
toiminnoiltaan samanlaista kuin muualla
elinkeinotoimintana harjoitettava toiminta, tulisi
maatilallakin harjoitettua toimintaa verottaa samoin
perustein eli elinkeinotulona.
• Mikäli harjoitetun toiminnan todetaan olevan elinkeinotoimintaa, ohjataan
elinkeinoharjoittaja yleensä kuluvaa vuotta seuraavan vuoden alusta
siirtämään toiminta elinkeinotuloverolain piirin.
19.1.2016
38 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Maatalouden sivuansiotoiminnassa käytetään
hyväksi tilan luontaisia edellytyksiä:
• jalostetaan ja myydään oman tilan tuotteita
• hyödynnetään maatalousrakennuksia ja -koneita
• oman perheen työpanos on palkattua merkittävämpi
• eläinten ruokintaan käytetään pääasiassa oman tilan
tuotteita
• ei sijoiteta paljon uutta pääomaa (lomamökit
poikkeus)
• toimintaa ei organisoida maatilataloudesta erilliseksi
Maatalouden muu toiminta
39
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Tuloverotuksen säädösmuutos
HE 31/2015
• Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennettaisiin asteittain siten, että vuonna 2016 vähennyskelpoinen määrä olisi 55 prosenttia, 45 prosenttia vuonna 2017, 35 prosenttia vuonna 2018 ja 25 prosenttia vuonna 2019.
• Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio olisi jatkossa vähennyskelpoinen myös muista pääomatuloista.
• Luovutustappiot vähennettäisiin edelleen ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena sitä mukaan kuin voittoa kertyy. Jos verovelvollisella ei olisi luovutusvoittoja tai ne eivät riittäisi koko luovutustappion vähentämiseen, voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennettäisiin puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä.
• Luovutustappioita ei jatkossakaan otettaisi huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa. Tappioiden perusteella ei siten myönnettäisi ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä.
• Muutos koskisi luonnollisten henkilöiden ja kotimaisten kuolinpesien verotusta.
• Voimaan 1.1.2016
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 40
Verohallinnon ohjeita • Korkojen vähentäminen henkilöverotuksessa
(23.10.2015) Ränteavdrag i personbeskattningen
(23.10.2015)
• 5.2 Verovapaaseen tuloon kohdistuvat korkomenot • Kuten edellä ohjeen kohdassa 3.3 on todettu, ovat TVL 58 §:n 1 momentin
mukaan veronalaisen tulon hankintaan kohdistuvien velkojen korot
vähennyskelpoisia. Tuloverolain 18 § 2 momentin mukaan yhteisetuuden
osakkaan veronalaisena tulona ei pidetä hänen saamaansa osuutta
yhteisetuuden tulosta. Siten yhteisetuuden osuuden, esimerkiksi
yhteismetsäosuuden, hankkimiseen otetun velan korko ei ole
vähennyskelpoinen osuuden hankkijan verotuksessa.
• Jos velka kohdistuu yhteismetsäosuuden hankinnan lisäksi yhteismetsäosuuden
sisältävän kiinteistön hankintaan ja tällä kiinteistöllä harjoitetaan esimerkiksi
maa- tai metsätaloutta, katsotaan velan korosta vähennyskelvottomaksi osuus,
joka vastaa yhteismetsäosuuden käyvän arvon osuutta koko kiinteistökaupan
kaikkien omaisuuserien käyvästä arvosta.
• Ks. tästä tarkemmin kohdassa Verohallinnon kannanottoja:
Yhteismetsäosuuden hankkimisvelan koron vähennyskelpoisuus (22.9.2015)
Rätten att dra av ränta på skuld för förvärvande av samfälld skog (22.9.2015)
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 41
Verohallinnon ohjeita
• Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa
(11.9.2015) Beskattning av generationsväxling i
fråga om gårdsbruksenheter (11.9.2015)
• Korkein hallinto-oikeus antoi 24.10.2014 vuosikirjaratkaisut KHO:2014:154 ja
KHO:2014:155. Ratkaisujen johdosta on päivitetty ohjeen kohtaa 2.1.4. sekä
muita kohtia, joissa oli käsitelty ns. erillislahjoja. Ratkaisuissa oli kysymys siitä,
voidaanko erillisillä kauppakirjoilla tehdyt luovutukset katsoa yhdeksi
luovutukseksi kaupan lahjanluontoisuutta määritettäessä.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 42
Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa
(17.10.2014 ja päivitys 8.9.2015)
• Muutos tai tarkennusta aiempaan: • Erityisesti 2.1.1 Mikä on vastiketta eli kauppahintaa
• asumisoikeuden arvo arvoa alentavaa; valo ja lämpö vastiketta
• 2.3 Myyjän ja ostajan tulojen ja menojen verovuosi (tarkennettu verotuksen kohdistumista eri verovuosille)
• luovutusvoiton verotus = kaupantekovuosi
• maatalouden irtaimen tuloverotuksen erät = maksuvuosi (myyjä), käyttöönottovuosi (ostaja) voivat olla eri verovuosina
• Jos maatilakaupan kauppahinta maksetaan useassa erässä, ensin kertyy irtaimen omaisuuden kauppahintaosuus (KHO:1986-B-II-539).
• Jos osa kauppahinnasta maksetaan siirtyvinä velkoina, vaihtona tai syytinki- tai muina velvoitteina, niiden osuus kauppahinnasta kertyy kaupantekopäivänä.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 43
Maatilan spv-ohjeen päivitys 2015
• Siviilioikeudellisesti erillisiä luovutuksia voidaan
verotuksessa käsitellä yhtenä luovutuksena silloin,
• kun ne koskevat samaa toiminnallista ja taloudellista
maatilakokonaisuutta ja
• niillä on asiallinen ja ajallinen yhteys.
• Luovutukset katsotaan tällöin yhdeksi luovutukseksi
kaikissa verolajeissa (lahjavero, tulovero,
varainsiirtovero).
• KHO:2014:154 ja KHO:2015:155
• Mm. maitokiintiöitä ja tilatukioikeuksia koskenut ns.
erillislahjakäytäntö päättyi 30.9.2015
19.1.2016
44 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Maatilan spv-ohjeen päivitys 2015
• Perintö- ja lahjaveron spv-huojennus (PerVL 55 §)
koskee myös karjaa ja tuotevarastoja (KHO:2014:185)
• Spv-huojennukseen liittyvä maksuajan pidennys 10
vuotta (1.1.2015 )
• Pieniä selvennyksiä ja täydennyksiä,
• maa- ja metsätalouden harjoittaminen päättyy, kun hallinta
siirtyy
• syytinkiasuntoon kohdistuvia korkoja ei vähennetä
• yhteismetsäosuuteen kohdistuvia korkoja ei vähennetä
19.1.2016
45 Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
Verohallinnon ohjeita
Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa
Yhteislahja. Usealle henkilölle voidaan antaa yhteinen lahja. Jos
lahjakirjassa on nimenomaan mainittu, että kyseessä on yhteislahja, verotus toimitetaan yhteissaantona. Myös lahjanluonteisen kaupan lahjaosuus verotetaan yhteislahjana, jos kauppakirjassa on nimenomaan ilmaistu, että mahdollinen lahja on tarkoitettu yhteislahjaksi. Jos lahja on nimenomaan määrätty yhteislahjaksi, asiaan ei vaikuta se, että asiakirjaan on merkitty saajien pääluvun mukaiset määräosat. Aiheesta on julkaistu Verohallinnon kannanotto.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 46
Verohallinnon ohjeita
• Varojen arvostamista perintö- ja
lahjaverotuksessa koskevan
Verohallinnon ohjeen päivittäminen
(18.12.2015) Uppdatering av
Skatteförvaltningens anvisning Värdering
av tillgångar i arvs- och
gåvobeskattningen (18.12.2015)
• Maatilan osalta erityisesti luvut 3 ja 4.
• Päivitetty pellon ja metsän maakunnalliset
keskimääräiset hehtaarihinnat
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 47
Verohallinnon ohjeita
• Omaisuuteen kohdistuvat vahingon- ja
vakuutuskorvaukset (22.12.2015) Skadestånd och
försäkringsersättningar för skada på egendom
(22.12.2015)
• Tässä ohjeessa käsitellään omaisuuteen kohdistuvia vahingon-
ja vakuutuskorvauksia, niiden veronalaisuutta ja veronalaisen
korvauksen tulolajia henkilöverotuksessa.
• Ohjeen kohtia 2.6 ja 2.7 on päivitetty. Kohdan 2.6 sisältöä on
muokattu päätöksen KHO:2015:169 perusteella. Kohdassa 2.7
on täsmennetty eroa luovutusvoittoon lisättävän korvauksen ja
verovapaan vahingonkorvauksen välillä.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 48
19.1.2016
49
Tulossa myöhemmin / päivitys vireillä
• Maa-aineksista saatavat tulot
• Maatalouden nettovarallisuus
verotuksessa
• Toimintamuodon muutos osakeyhtiöksi
• Yritystoiminta, tulonhankkimistoiminta ja
harrastustoiminta henkilöverotuksessa
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 50
Tietolähteitä
• www.vero.fi
• veroilmoitusten täyttöohjeet
• syventävät ohjeet
• maa- ja metsätalouden verotus 020 697 016
• arvonlisäverotus 020 697 014
• kausiveroilmoitukset 020 697 066
• sähköinen asiointi (Katso- ja Tyvi-palvelu) 020 697 040
• verotili 020 697 056
• verotoimistot
• www.palkka.fi
• www.ytj.fi
• www.finlex.fi
Maatilaa koskevaa oikeuskäytäntöä
vuodelta 2015
Esille nostettavia oikeustapauksia Kiinteistöverotus
KHO:2015:90
Kiinteistöverotus - Metsä - Metsätalouden harjoittaminen -
Golfkenttä
• Korkein hallinto-oikeus otti asiassa huomioon kiinteistöjen
käyttötarkoituksen ja sijainnin. Yhtiön katsottiin harjoittaneen
metsätaloutta. Kiinteistöverolain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa
tarkoitetuksi metsäksi katsottiin metsälohkot, jotka sijaitsivat
golfkentän ulkoreunalla ja jotka eivät sijainniltaan olleet osa
varsinaista golfkenttäaluetta. Metsäksi ei katsottu metsälohkoja,
jotka sijaitsivat varsinaisen golfkenttäalueen sisällä golfväylien
välissä.
• Kommentti (MK): Tässä päätöksessä on käyty rajanvetoa eri
toimintokokonaisuuksien välillä. Toimintokokonaisuus voi muodostua
kiinteistöverotuksen piiriin kuuluvasta kokonaisuudesta ja muista toiminnallisista
kokonaisuuksista, jotka eivät kuulu kiinteistöverotuksen alle. Mitä voi kuulua
erilliseen metsämaatilakokonaisuuteen ja millä perustein.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 52
Maatalouden verotus
Itä-suomen hallinto-oikeus 11.12.2015 nro 15/1606/1
Maatalouden verotus – Maatilan alueen vuokratulo – Golf-kenttä
• Asiassa on kysymys siitä, onko verovelvollisen tiloistaan vuokraamasta
määräalasta saama vuokratulo maatalouden tulolähteeseen kuuluvaa tuloa vai
tuloverolain mukaan verotettavaa pääomatuloa. Asian ratkaisuun vaikuttaa se,
muodostavatko verovelvollisen omistamat tilat maatilatalouden tuloverolain 2
§:ssä tarkoitetun itsenäisen taloudellisen yksikön, jolla harjoitetaan maa- tai
metsätaloutta.
• Verovelvollinen on vuokrannut omistamistaan tiloista lähinnä peltoalueita S
Golf Oy:n käyttöön. Vuokrattu alue on yhteensä noin 45 hehtaaria.
Vuokrasopimuksen ulkopuolelle on jäänyt tilojen pinta-alasta noin 26 hehtaaria,
jolla verovelvollisen on verovuoden 2009 verotuksessa vahvistetut
metsätalouden pääomatulot huomioon ottaen katsottava harjoittaneen
metsätaloutta ansiotarkoituksessa.
• Koska puheena olevien tilojen alueella on harjoitettu metsätaloutta, on kyse
maatilatalouden tuloverolain 2 §:ssä tarkoitetusta itsenäisestä taloudellisesta
yksiköstä eli maatilasta, jolla harjoitetaan metsätaloutta.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 53
Maatalouden verotus
Itä-suomen hallinto-oikeus 11.12.2015 nro 15/1606/1
Maatalouden verotus – Maatilan alueen vuokratulo – Golf-kenttä
• Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO:1996-B-514 katsonut,
että tilan osasta saatua vuokratuloa on pidettävä maatalouden tulolähteessä
verotettavana tulona siinäkin tapauksessa, että tilaan on kuulunut yksinomaan
metsämaata.
• Hallinto-oikeus toteaa, että maatilatalouden tuloverolain 5 §:n 1 momentin 9
kohdassa ei edellytetä, että tilalla harjoitettaisiin varsinaista
maataloustoimintaa.
• Hallinto-oikeus toteaa, että omaisuuden perintöverokohtelu tai omaisuuden
kuuluminen kiinteistöverotuksen piiriin ei sinällään osoita omaisuuden
kuulumista tiettyyn tulolähteeseen.
• Näin ollen verovelvollisen Saimaa Golf Oy:ltä verovuodelta 2009 saamaa
vuokratuloa on pidettävä maatalouden tulolähteen tulona, vaikka
verovelvollinen ei ole harjoittanut varsinaista maataloutta. Koska vuokratulo on
saatu metsätaloutta harjoittavan maatilan osasta, on vuokratulo verovelvollisen
maatalouden veronalaista tuloa verovuodelta 2009.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 54
Tuloverotus
KHO:2015:47
Tuloverotus – Kiinteistön määräosan myynti – Metsävähennys – Kuolinpesä – Perintö – Maatalousyhtymä – Metsäkiinteistö – Yhtymän osakkaan vaihtuminen
• Puolisoiden muodostaman verotusyhtymän toisen puolison kuollessa vuonna 2008 yhtymän osakkaaksi oli tullut kuolleen puolison kuolinpesä, jonka osakkaina olivat puolisoiden kolme lasta. Yhtymässä oli viisi metsäkiinteistöä, joista yhden metsän puoliosuuden kuolinpesän osakkaat myivät vuonna 2011. Tämän metsäkiinteistön metsävähennyspohja oli käytetty jo perinnönjättäjän elinaikana.
• Asiassa oli kysymys siitä, tuliko kuolinpesän verotuksessa luovutusvoittoon lisätä yhtymässä käytettyjä metsävähennyksiä ja miten luovutusvoittoon lisättävä määrä laskettiin.
• Korkein hallinto-oikeus katsoi, kun otettiin huomioon, että verotusyhtymässä metsävähennykset tehtiin yhtymän tasolla, että yhtymän osakkaan myydessä kiinteistön murto-osan luovutusvoittoon tuli lisätä yhtymässä käytetyt muutkin kuin vain kysymyksessä olevan kiinteistön hankintamenon perusteella saadut metsävähennykset, kuitenkin enintään tuloverolain 46 §:n 8 momentissa säädetty 60 prosenttia hankintamenosta.
• Luovutusvoittoon voitiin kuitenkin lisätä vain ne metsävähennykset, jotka yhtymässä oli käytetty kuolinpesän osakkuusaikana.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 55
Verotusyhtymän metsäverotus Yhteisomistuksen purku.
Verotus erillään kullakin omistajalla tai uusina yhtyminä
yhteisomistukseen jäävillä tiloilla (saattaa olla myös
yhtymän jatkoa) muutoshetkestä. Jakosopimus tai
hallinnanjakosopimus tai jakotoimitus. Sopimushetki tai
jakohetki muutoshetkenä.
Verotus metsätaloudesta verotusyhtymänä. Vain
samoin omistusosuuksin omistetut metsätilat
voivat kuulua samaan yhtymään (VH:n tulkinta).
Yksin omistettua metsätilaa EI voida verottaa
verotusyhtymässä (VH:n tulkinta).
Verotus erikseen omista
tiloista muutoksen-
tekohetkeen saakka.
Tilojen omistus
yhteisomistukseen.
31.12
.
31.12
.
31.12
. 31.12
.
Osakkaan
kuollessa tilalle
tulee kuolinpesä
ja/tai leski ja/tai
jaon jälkeen
perillistaho.
Lesken asema:
-perintö
-testamentti
-hallinta
-omistus
-lakiin perustuva
hallinta: kp lesken
hallinnassa, ellei
jakovaadetta
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 56
Puolisoiden metsäverotus
Puolisoverotus
31.12. 31.12. 31.12. 31.12.
Oma tila X
Yhteinen tila Z
Oma tila Y
Oma tila H
Oma tila M
A
B
A
B
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 57
Puolisoiden metsäverotus
Puolisoverotus
31.12;
1.1.
31.12. 31.12. 31.12.
Oma tila X
Yhteinen tila Z
Oma tila Y
Oma tila H
Oma tila M
A
B
A
B
Puolisoiksi Muutostilanteet: Yhteisomistustila
hankitaan
Puoliso-
verotus
päättyy
erotilanteessa
Ero tai
pson kuolema
Yhteisomistus
päättyy Kuolinvuoden
jälkeinen aika
31.12. 31.12.
Puoliso-
verotus alkaa 1.1.
1 2 3 4 5 6 7 19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 58
Tuloverotus
KHO:2015:167
Tuloverotus – Sukupolvenvaihdoshuojennus – Yhteismetsäosuuden luovuttaminen – Metsätalouden harjoittaminen – Kiinteä omaisuus
• Puolisot olivat vuonna 2009 myyneet tyttärelleen ja tämän aviopuolisolle yhteismetsäosuuksia, jotka liittyivät vuonna 2003 myytyyn metsäkiinteistöön.
• Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhteismetsäosuuksien luovuttajat olivat harjoittaneet luovutetuilla yhteismetsäosuuksilla metsätaloutta siten kuin verovapaita luovutusvoittoja koskevassa tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetaan. Luovutusvoitto oli verovapaata tuloa.
• Kommentti (MK):
• KHO:n päätös vastaa Verohallinnon noudattamaa tulkintaa ja ohjausta.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 59
Metsätalouden verotus
KHO 2.4.2015/888
Tuloverotus - Metsävähennys - Osakeyhtiön
perustama yhteismetsä - Yhteismetsän oikeus
metsävähennykseen
• Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut
keskusverolautakunnan ennakkoratkaisua, jonka mukaan
osakeyhtiö on yhteisö, jolla ei ole tuloverolain 55 §:n
mukaan oikeutta metsävähennyksen tekemiseen, minkä
vuoksi myöskään yhteismetsällä ei ole oikeutta tehdä
metsävähennystä kiinteistöosakeyhtiön yhteismetsään
liittämän metsäkiinteistön hankintamenon perusteella.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 60
Tuloverotus
KHO:2015:46
Tuloverotus – Maa-aineksen hankintamenon
poistaminen – Yhteismetsä – Metsätilojen
omistusoikeus
• Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vähennysten oikean
kohtaantumisen kannalta poisto-oikeuden myöntäminen
yhteismetsälle olisi perusteltua.
• Poisto-oikeuden myöntäminen muulle kuin maa-ainesten
ottopaikan omistajalle edellyttäisi kuitenkin sitä, että asiasta
olisi säädetty laissa.
• Kun otettiin huomioon myös se, että laissa ei ollut
säännöksiä yhteismetsälle myönnettävän poisto-oikeuden
vaikutuksesta osakkaan luovutusvoiton verotukseen, ei
poisto-oikeuden katsottu voivan siirtyä yhteismetsälle
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 61
Tuloverotus
Hämeenlinnan HAO 23.10.2015 15/0595/1
Tonttivarasto ranta-asemakaavan alueella – Maa- ja metsätalouteen kuuluva omaisuus – Tosiasiallinen käyttö – Sukupolvenvaihdoksen luovutusvoiton verovapaus
• Tontteja on pidetty maa- ja metsätalouteen kuulumattomana maa-alueena, koska ne
sijaitsevat ranta-asemakaava-alueella ja niillä on rakennusoikeutta. Lisäksi verovelvollinen oli vuosina 1999 – 2007 myynyt samalta tilalta viisi rantatonttia. Rantatonttien hintaa ei ollut määritelty kauppakirjassa ja Verohallinto oli arvioinut sen.
• Hallinto-oikeus katsoi luovutuksen verovapaaksi myös rantatonttien osalta. Tuloverolain sukupolvenvaihdosluovutuksen verovapaus on rajoitettu koskemaan vain varsinaisia tulonhankkimistoimintaan liittyviä luovutuksia. Tässä yhteydessä maa-alueiden kuuluminen tulonhankkimistoimintaan on ratkaistava lähtökohtaisesti niiden tosiasiallisen käytön perusteella. Omaisuuden arvostusratkaisu taikka omaisuuden kuuluminen kiinteistöverotuksen piiriin ei sinällään osoita omaisuuden käyttötarkoitusta tai sen kuulumista tiettyyn tulolähteeseen.
• Kommentti (MK):
• Verotuskäytännöstä poikkeava ratkaisu. Eri mieltä olleen jäsenen kanta vastaa verotuskäytäntöä. Tapauksesta valitettanee KHO:een.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 62
Metsätalouden verotus
Helsingin hallinto-oikeus 5.6.2015 nro 15/0644/6 (ei julkaistu)
Metsätalouden rakennus – Huoltorakennus – Vapaa-ajan asunto – Pääasiallinen käyttö – Metsätalouden laajuus
• T:lla on Verohallinnon rekisterin mukaan vuonna 1992 valmistuneet taukotupa 37 m2 ja työkaluvaja 24 m2, vuonna 2000 valmistunut talousrakennus 72 m2 sekä vuonna 2012 valmistunut huoltorakennus57 m2. Metsää T:lla on noin 185 hehtaaria.
• Hallinto-oikeus toteaa, että kysymyksessä oleville huoltorakennuksille saattaa sinänsä olla tarvetta myös metsätaloudessa. Toisaalta kysymyksessä olevaa vuonna 2012 valmistunutta rakennusta yhdessä autokatoksen kanssa on mahdollista käyttää myös vapaa-ajan majoittumiseen.
• Kun otetaan huomioon asiassa esitetty selvitys puunmyyntitulojen vähäisyydestä, sekä T:n ja hänen perheenjäsentensä itse suorittaman työn osuudesta suhteessa ulkopuolisen työn osuuteen, hallinto-oikeus katsoo, ettei tilalla olevia vuonna 2012 valmistuneita rakennuksia näissä olosuhteissa voida pitää pääasiallisesti metsätalouden käytössä olevina, eikä niistä aiheutuneita menoja siten ole pidettävä metsätalouteen kohdistuvina. Tästä syystä oikaisulautakunnan päätös on kumottava ja Verohallinnon toimittama verovuoden 2012 verotus on saatettava voimaan.
• Kommentti (MK):
• HAO:n päätös vastaa Verohallinnon noudattamaa tulkintaa ja ohjausta.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 63
Perintö- ja lahjaverotus
Vaasan HAO 16.06.2015 nro 15/0271/1
Lahjavero - Sukupolvenvaihdos - Veronhuojennus - Maatilakokonaisuus - Metsätilat
• Ratkaistavana oli kysymys, voidaanko noin 235 - 580 kilometriä päätilalta sijaitsevat metsätilat lukea samaan tilakokonaisuuteen siten, että voidaan soveltaa perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksia.
• Edellytyksenä sille, että erilliset tilat tai niiden osat voidaan katsoa samaan maatilaan kuuluviksi, on se, että ne ovat yhdysviljelyksessä ja että ne muodostavat itsenäisen taloudellisen yksikön.
• Hallinto-oikeus katsoi, että maatilan muodostumista useasta eri kiinteistöstä ei voida arvioida pelkästään tilojen pinta-alojen ja tilojen välisten etäisyyksien perusteella, vaan kokonaisharkintana huomioon ottaen myös tilanpidon jatkajien työskentely maanviljelyssä ja metsänhoidossa, oman maatalous- ja muun kaluston käyttö metsätalouden hyväksi sekä muut yhdysviljelyä osoittavat seikat. Siinä tapauksessa, että päätila lähitiloineen muodostaa harjoitetun maa- ja metsätalouden kannalta huomattavan keskittymän, voidaan kauempanakin olevia metsätiloja pitää tilakokonaisuuteen kuuluvina.
• Kun otettiin huomioon metsätilojen koot ja niiden poikkeuksellisen pitkät etäisyydet päätilaan ja toisiinsa sekä tilanpidon jatkajien työpanoksesta esitetty selvitys, ei voitu katsoa, että kyseiset tilat olisivat yhdysviljelyksessä X:n kunnassa sijaitsevan päätilan kanssa ja siten liittyisivät päätilalla harjoitettuun maatalouteen siten, että ne muodostaisivat maatilakokonaisuuden sen kanssa. Huojennukseen ei ollut oikeutta pelkkien metsätilojen osalta.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 64
Perintö- ja lahjaverotus Itä-Suomen hallinto-oikeus 2.7.2015 nro 15/0913/1
Perintöverotus – PerVL 55 ja 56 § huojennus –
Maatalouden harjoittaminen – Maatalouden harjoittamisen
jatkaminen
• Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n veronhuojennusta koskevan
säännöksen tavoitteena on muun muassa maatilojen
sukupolvenvaihdosten edistäminen ja tilanpidon jatkajan aseman
parantaminen.
• Veronhuojennuksen saamisen edellytykseksi ei ole säädetty, että
luovuttajan olisi välittömästi ennen luovutusta tullut harjoittaa
tilalla maataloutta tai että sitä olisi harjoitettu hänen lukuunsa.
Säännöksessä mainitulla toiminnan jatkamisella tarkoitetaan
luovutuksensaajan toimintaa. Luovutuksen kohteena tulee
kuitenkin olla maatilatalouden tuloverolaissa tarkoitettu maatila.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 65
Itä-Suomen hallinto-oikeus 2.7.2015 nro 15/0913/1
• Peltopinta- alan suhteellisella osuudella tilan kokonaispinta-
alasta ei ole ratkaisevaa merkitystä, vaan suhteellisen pienetkin
peltoalat ovat oikeuskäytännössä tuoneet tilat metsineen perintö-
ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitetun huojennuksen piiriin.
• Mainitussa lainkohdassa tarkoitetun jatkamisedellytyksen
täyttyminen ei edellytä, että maataloutta harjoitetaan
päätoimisesti, vaan huojennus saatetaan myöntää myös
sivutoimiselle viljelijälle.
• Myöskään luovuttajan harjoittaman maatalouden tuloksen
vähäisyydellä tai jopa tappiollisuudella ei sinänsä ole katsottu
olevan ratkaisevaa merkitystä.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 66
Itä-Suomen hallinto-oikeus 2.7.2015 nro 15/0913/1
• Valittajan ja hänen poikiensa 5.1.2012 perintönä saamilla
tiloilla on metsää noin 172 hehtaaria ja yhdellä tiloista
peltoa 1,6 hehtaaria. Pellon osuus tilojen kokonaispinta-
alasta on siis hyvin pieni. Vallitsevan oikeuskäytännön
mukaan tällä ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä
veronhuojennusten kannalta.
• F-tilan RN:o 6:12 on näissä oloissa katsottava peltopinta-
alansa puolesta olevan perintö- ja lahjaverolaissa
tarkoitettu maatila. Valittaja on myös saattanut
uskottavaksi, että hän tulee harjoittamaan perityillä
tiloilla maa- ja metsätaloutta.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 67
Itä-Suomen hallinto-oikeus 2.7.2015 nro 15/0913/1
• Kuten edellä on todettu, ei veronhuojennuksen saamisen edellytykseksi ole säädetty, että luovuttajan olisi välittömästi ennen luovutusta tullut harjoittaa tilalla maataloutta tai että sitä olisi harjoitettu hänen lukuunsa.
• Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan on huojennuksen saamisen kannalta merkitystä kuitenkin myös sillä, miten pitkä aika on kulunut tilalla harjoitetun maa-talouden päättymisestä, olipa sitä harjoittanut kuka tahansa, sekä sillä, mitä toimenpiteitä on varsinaisen maatalouden harjoittamisen jälkeen mahdollisesti kohdistunut tilalla olevaan maatalousmaahan.
• B on asiakirjojen mukaan lopettanut maatalouden harjoittamisen vuonna 2005. B:llä ei ole selvitetty ainakaan vuoden 2005 jälkeen olleen maatalouden tukituloja eikä tuloja pellon vuokraamisesta. Asiakirjoissa ei ole selvitystä myöskään siitä, että F-tilalla sijaitsevaa 1,6 hehtaarin maatalousmaata olisi B:n omistusaikana muutoinkaan pidetty viljelykelpoisina vastaista maatalouden harjoittamista varten.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 68
Itä-Suomen hallinto-oikeus 2.7.2015 nro 15/0913/1
• Kun otetaan huomioon, että maatalouden harjoittaminen F-tilalla oli päättynyt sanotulla tavalla useita vuosia ennen omistusoikeuden siirtymistä ja kun tilan peltojen kunnossapidosta luovuttajan omistusaikana vastaista maatalouskäyttöä varten ei ole esitetty selvitystä, on tilan käytön maatalouden harjoittamiseen katsottava lakanneen lopullisesti siten, ettei kyseessä ole katsottava olleen perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu maatila enää siinä vaiheessa, kun omistusoikeus on siirtynyt nykyisille omistajille. Valittajan tilalla harjoittamassa maataloudessa ei siten voi myöskään olla kyse sanotun momentin 2 kohdassa tarkoitetusta maatalouden harjoittamisen jatkamisesta. Näin ollen sukupolvenvaihdosta koskevia huojennussäännöksiä ei voida soveltaa nyt kyseessä olevaan perintösaantoon.
Kommentti (MK):
• HAO:n päätös vastaa Verohallinnon noudattamaa tulkintaa ja ohjausta. Päätöksessä on hyvin perusteellisesti ja selkeästi tuotu esille PerVL 55 §:n soveltamisedellytyksiä.
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 69
Kiitos!
19.1.2016
Verohallinto Maatalouden ajankohtaista 70