Maaseudulla eneMMän kisaa selviää? Yrittäjäsanomat 08 · 2017-07-14 · oma- ja...

M a a s e u d u l l a e n e M M ä n k i s a aTilitoimistojen kilpailu on kovempaa maaseudulla.

M i t e n k o n k u r s s i s ta s e lv i ä ä?Sosiaalisilla suhteilla on suuri merkitys toipumisessa.

Yrittäjäsanomat 08

2015yrittajat.fi

10 18 28 J u h l a a Ja a r k e aKainuulainen yrittäjä Jukka Kärnä piti päiväkirjaa viikosta, jolloin järjestettiin Valtakunnalliset yrittäjäpäivät.

Puuta vientiinIivari Mononen Oy on perheyritys, joka uskaltaa kasvaa. Joen-suulaisyritys on yksi Valtakunnallisen yrit-täjäpalkinnon saajista.

Sivut 24 – 26

vieraile verkossa: www.yr ittajat. f i

suomen yr ittäjät jäsenleht i företagarna i f inland

esa siltalo

ppim

eeri utti

Mieti, ideoi ja ole rohkeaOsa yrityksistä on jo pitkällä sähköisten kanavien käytössä.

Se on ensiaskel kohti digitalisaatiota. Minna Makkonen miettii jatkuvasti, miten löytää lisää myyntiä.

4–7

Hallitus- ohjelman iso kala eteneeTyöministeri Jari Lindst-römin mukaan paikallinen sopiminen on hallituksen iso ponnistus kilpailu-kyvyn parantamiseksi.

Sivut 8 ja 14

miska pu

um

ala

Digitaalinen Kauppalehti on nyt entistäkin enemmän.

Digitaalinen Kauppalehti jatkaa uudistumistaan. Saat entistä kattavamman tarjonnan kansainvälistä talousuutisointia. Luet merkittävimmät uutiset ja näet puheenaiheet taloudesta, politiikasta sekä yrityselämästä.

Nyt digitaalisen Kauppalehden kaikki uutiset ja rajaton lukuoikeus ensimmäiseksi kuukaudeksi 1 eurolla. Tilaa kauppalehti.fi/one

REUTERS

NEW YORK TIMES

FINANCIAL TIMES

KIRJEENVAIHTAJAT

Kansainvälisiä yritys-, toimiala- ja markkinauutisia.

Uusimmat, kuumimmat startup-uutiset, kiinnostavimmat pk-yritysten uutiset maailmalta.

Harvard Business Review’n artikkeleita johtamisesta. Richard Branson: Startup, menestys ja yrittäjyys.

Kauppalehden omat kirjeenvaihtajat uutisoivat Tukholmasta Mumbaihin, New Yorkista Shanghaihin.

OSUVAMPI. NOPEAMPI. ENEMMÄN.

Yrittäjäsanomat 3

08/15

Samica Sadik perusti opiskelijaporukalla yrityksen, jonka tarkoituksena on tuottaa hyönteisistä raaka- aineita elintarviketeollisuuden käyttöön. Hyönteisten käyttäminen elintarvikkeissa on toistaiseksi laitonta. Sadik sanoo, että opiskelijalle yrittäminen on riskitöntä. Rahaa tärkeämpää on tehdä jotain sellaista, mikä kiinnostaa. Sivu 13

Riskittä yrittäjäksi

katri simolatoimittaja040 669 4976

virvamaria toikkatoimittaja050 413 7822

Helsinki 11 .– 12. marraskuuta

Erik Pöntiskoski oli yliopiston lehtori, josta tuli menestyvän peliyrityksen toimitusjohtaja. Siihen vaadittiin monta epäonnistumista yrittäjänä. Lue Pöntiskosken tarina Yrittäjä-lehden numerosta 5/2015.

Korotettavat oikeudenkäyntimaksut voivat hankaloit-taa pk-yritysten osallistumista julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. bit.ly/oikeudenkäynti

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät vietettiin Vuokatissa 2.–4. lokakuuta. Paikalla oli 1300 yrittäjää eri puolilta Suomea. Katso kuvia osoitteessa: bit.ly/yrittäjäpäivät

to

imit

us

t weetit

yrittäjät.fi

top-5luetuimmat

vinkit

yrittäjät.fi

Lähetä meille uutisvinkkisi:[email protected]

tapahtumat

kilpailuTapahtumassa järjestetään jälleen Slush100-kilpailu, jossa kilpaillaan pitchaami-sessa.

s ijoittajatPaikalla on jopa satoja pää- oma- ja enkelisijoittajia, joille voi pyrkiä esittelemään yritystään.

verkostoituminenSlush on myös erinomainen mahdollisuus verkostoitua digitaalisen alan osaajien kanssa.

SipSeiStä vientihitti

Viennin osuus Real Snacksin liikevaihdosta on tuplaantu-nut runsaan vuoden aikana.

bit.ly/vientisipsit

MuutokSia verotukSeen

Verohallinto valmistelee yrittäjien arkea helpottavia

muutoksia. bit.ly/verohallinto

rahaa renkaiStaTamperelaiset opiskelijat

perustivat sesongiksi rengasvaihtofirman, näin

paljon se tuotti.bit.ly/renkaat

vincitin vinkitPalkittu yrittäjä Mikko Kuitu-nen antaa johtamisvinkkejä.

bit.ly/vincitmikko

SuoMalainen red Bull

Vita Nova oli energiajuoma jo ennen Red Bullia, mutta jäi itävaltalaisen kilpailijan

varjoon.bit.ly/vita_nova

Yrittäjätilaa

-lehti !

@Salo_Sanna Unohtu mainita @rsjakoi-rat ! Ehkä paras bilebändi ever! Ei tiedetty mitä odottaa, ja siksi vei jalat alta. Hui-kee-ta. #ypäivät #yrittäjyys

@PPietarila#ypäivät yllättää: Joulu-pukki palkitsi Yrittäjien Jussi Järventauksen

@petriovaska”Ministerinä en aja min-kään yksittäisen ryhmän vaan koko maan etua.” Jari Lindström #ypäivät

@Esko1st Seuraavat #yrittäjäpäivät #ypäivät pidetään #Vaasa:ssa 7-9.10.2016

tässä numerossa

kimmo koivikkopäätoimittaja040 507 2762

josi tikkanenuutispäällikkö050 326 9701

Slush on kasvanut vain muutamassa vuodessa yhdeksi maailman merkittävimmistä kasvuyritys- tapahtumista. Marraskuussa tapahtumaan saapuu 15 000 osallistujaa lähes sadasta maasta. Osallistu-jien joukossa on startup-yrittäjien lisäksi teknologiayritysten johtajia, pääomasijoittajia ja toimittajia. Myös Suomen Yrittäjät on mukana tapahtumassa.

Slush valaisee taas marraskuun

McDonald’s-yrittäjä Ville Lindénin mukaan varmim-min palkkaamisessa onnistuu, kun ennakoi työntekijöi-den tarvetta. Lindén varaa rekrytointiprosessiin aikaa kolme kuukautta. Sen lisäksi hän arvioi palkkauksen onnistumista yhdessä tiiminsä kanssa. Sivu 20

Erikin oppivuodet

Lauantaina 24.10. vietetään Liikuntapäi-vää. Se on erinomainen mahdollisuus kuntoilla maksutta tapahtumassa mukana olevissa kunto- ja terveysliikuntakes-kuksissa. Viime vuonna Liikuntapäivät keräsi yhteen yli kymme-nen tuhatta liikkujaa eri puolilla Suomea. Suomen Yrittäjät on mukana tapahtumassa yhteistyökumppanina. Lisätietoja tapahtu-masta Liikuntapäivien Facebook-sivulla ja nettisivuilla http:// liikuntapaivat.fi/.

Lauantaina liikutaan

Oikeudenkäyntimaksut nousemassaYrittäjäpäivät kuvina

Lokakuu

meeri u

tti

jussi h

ellsten

Rekrytoijan pitää olla ajoissa

meeri u

ttim

eeri utti

facebook.com/yrittäjät @suomenyrittajat yrittäjät.fi

Yrittäjäsanomat4

Koko henkilöstöllä Suurella osalla henkilöstöä Joillakin Ei kenelläkään

NäiN tutkittiiN•Tutkimuksensuunnittelusta,tiedonkeruusta,analyysistajaraportoinnistaonvastannutPriorKonsultointiOy

•TutkimuksentoimeksiantajatovatElisaOyjjaYrittäjäsanomat

•Tutkimukseenvastasi559yrittäjää.

toimialaN vaikutus väliNeideN määrääN ja käyttööN

5 tai enemmän (n=133) 3–4 (n=140)

1–2 (n=173) Ei yhtään (n=98)

Tietoliikenne,tietotekniikkajaviestintä(n=45)

Liike-elämänpalvelut(n=53)

Terveys-jasosiaalipalvelut(n=36)

Teollisuus,energia,vesihuolto(n=52)

Kuljetusjalogistiikka(n=40)

Majoitus-,matkailu-,ravintola-,viihdejakulttuuripalvelut(n=43)

Kauppa,maahantuontijatukkukauppa(n=74)

Rakentaminenjaremontointi(n=61)

Muu(n=153)

TieToTyön välineiTä käyTössä kaikilla/järjesTelmällisesTi (%)

kaNNettava tai tabletti

Yrittäjäsanomat ja Elisa kartoittivat työllistävien pk-yrittäjien digitaalisia valmiuksia ja tietoturvaa. Tuloksista selviää, että yllättävän monelta puuttuu esimerkiksi älypuhelin työpaikalta.

älypuheliN etäyhteys

yriTyksen koko10–50henkilöä

(n=96)

5–9henkilöä(n=147)


11 30 34 25

8 22 46 23

15 17 41 27

yriTyksen ikäAlle5vuotta

(n=107)

5–10vuotta(n=90)

Yli10vuotta(n=359)

30 32 27 11

17 22 35 26

9 19 42 29

kasvuhalukkuus oN tärkeiN tietotyöN väliNeitä selittävä tekijä


5 tai enemmän (n=133) 3–4 (n=140)

1–2 (n=173) Ei yhtään (n=98)

kasvuhalukkuusVoimakaskasvu,+30%(n=47)

Kasvu,+10%(n=269)

Asemansäilyt-täminen(n=241) 7 17 44 34

57 24 15 4

13 26 39 22

kuiNka moNella käytössä… (%)

hyödynneTäänkö seuraavia sähköisiä välineiTä…(%)

Sähköinenlaskutus

Asiakasrekisteri

Verkkokaupastatilaaminen

Laskujenhyväksyminen

Kululaskut

Asiakasprojektienseuranta

Kilometrikorvaukset

Työajanseuranta

Varastonseuranta

Järjestelmällisesti Satunnaisesti Suunnitteilla

Ei ollenkaan Ei koske yritystäni

47 24 5 19 5

50 16 2 25 7

26 43 1 20 10

37 22 5 31 6

28 11 2 43 16

19 15 2 47 17

21 8 3 50 19

18 7 3 55 16

17 8 3 45 27

hyödyNNetääNkö yrityksessä… (%)

sähköposTia mobiili-

laiTTeellasähköisTä kalenTeria

TiedosTojen hallinTaa verkon yli

verkko- kokouksia

53

31

18

6

35

24

3

29

9

27

25

4

30

13

10

20

4

43

23



42

24

25

9

28

17

39

16

21

13

31

36

hyödynneTäänkö seuraavia markkinoinTikeinoja…(%)

Kotisivut

Kotisivujenkävijöidenseuranta

Hakusanaoptimoidutkotisivut

Hakusanamainonta

Sosiaalinenmedia

Sähköpostimarkkinointi

Facebook-markkinointi

Sähköinenuutiskirje

Verkkomainonta

Verkkokauppa

Sähköinenajanvaraus

Mobiilimarkkinointi

56 28 2 12 3

22 38 3 30 8

30 26 4 28 11

24 27 6 34 10

11 28 4 44 12

13 22 5 47 13

11 23 5 51 10

9 24 6 47 13

13 7 7 47 26

11 8 3 55 23

5 12 5 63 15

24 27 5 36 9



53 29 13 4

28 17 32 23

6 31 39 25

10 29 35 27

5 33 28 35

9 21 44 26

8 18 56 17

2 12 47 39

13 22 37 27

Minna Makkonen myöntää, että hän on lähtenyt pelonse-kaisin tuntein uusiin asioihin mukaan. Uusilla asioilla hius-

ja kauneushoitola Salon Friset´n omistaja viittaa sähköisiin ratkaisuihin.

– Meillä on ollut sähköinen ajanvaraus käytössä 7–8 vuotta. Siitä on paljon hyötyä. Jos itse sairastuu, voi sulkea listoja tai muo-kata työaikoja. Puheluihin vastaaminen on vähentynyt ja pysymme nyt paremmin aikataulussa, Makkonen kertoo.

Hänen mukaansa idea sähköisen ajan-varauksen käyttöönottoon tuli asiakkailta.

Helsinkiläisyritys on aktiivinen muuten-kin. Yhtiön palveluja markkinoidaan muun muassa Facebookissa ja Peruutusaika.fi-palvelussa, josta kuluttajat voivat etsiä viime hetkellä vapautuneita aikoja. Lisäksi suunnitteilla on nettisivujen optimointi mobiiliin.

Kaiken lähtökohtana on saada uusia asiak-kaita eli lisää myyntiä.

Makkonen ihmettelee, kuinka paljon alalla on vielä kampaajia, jotka tukeutuvat pelkäs-

tään varauskalenteriin. Paperiset kalenterit löytyvät erityisesti yksinyrittäjien pöydiltä.

– Kaikesta uudesta tulee tietenkin kuluja. Pitäisi kuitenkin miettiä, mitä ne tuovat. Meille se on tuonut vapautta, säästöjä ja myyntiä, Makkonen listaa.

– Mietin aina, että käyttäisinkö itse kulut-tajana tällaista palvelua, hän jatkaa.

Ajatuksissa muutosSalon Friset on kampaamoalalla ja muihin-kin pk-yrityksiin verrattuna etujoukoissa.

Yrittäjäsanomat teetti yhteistyössä Elisan kanssa tutkimuksen, jossa selvitettiin pk-yri-tysten teknisiä valmiuksia digitalisaatioon. Tutkimuksessa myös kysyttiin, minkälaisia sähköisiä järjestelmiä yritykset käyttävät johtamisen välineinä ja markkinoinnissa. Käytännöt vaihtelevat paljon, kuten taulu-koista voi lukea.

Työnantajayrityksille suunnatun kyselyn vastauksista selviää, että peräti 16 prosentil-la ei ole käytössä edes älypuhelinta. Toisaal-ta positiivistakin on paljon.

Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roiha jättäisi raudasta puhumisen ja keskittyisi palveluihin.

Edward Blomstedt, Combi Works OyDigitalisaatio lisää meillä prosessitehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja parantaa asiakaspalvelua. Olemme sen verran nuori yritys, että kehitämme toimin-taamme koko ajan. Toimintamme perustuu pitkälti digitalisaation antamiin mahdollisuuksiin.

Timo Lappi, Heltti OyVoimme automatisoida tiettyjä rutiineja. Se vapauttaa aikaa korkeamman lisäarvon asioihin. Asiakaskokemus muuttuu, kun fyysisten terveystarkas-tusten sijaan voimme tehdä ne digitaalisesti ja keskittyä henkilökohtaiseen terveysvalmennukseen.

Suvi Widgren, Stylehunter OyDigitalisaatio on antanut uudet työkalut johtamiseen, markkinointiin ja yrityksen pyörittämiseen. WhatsApp on tärkeä työkalu tavoittaa henkilöstö. Ja kuinka on ilman Facebookia pärjätty? Nyt on tärkeää osata hyödyntää kaikkea sitä tietoa mitä digitalisaatio mahdollistaa.

Teksti kimmo koivikko Kuvat meeri utti Kuvitus raija lehtonen

Yrittäjien digitaaliset valmiudet jakautuvat laidasta laitaan. Osalta puuttuvat jopa älypuhelimet työpaikoilta. Osa ymmärtää jo, minkälaisia mahdollisuuksia digitalisaatio tarjoaa.

Käännä omat aivosi uuteen asentoon

gallup X 3

→

Mitä sinulle on digitalisaatio?

kohti digitalisaatiota

Yrittäjäsanomat 5

Koko henkilöstöllä Suurella osalla henkilöstöä Joillakin Ei kenelläkään

NäiN tutkittiiN•Tutkimuksensuunnittelusta,tiedonkeruusta,analyysistajaraportoinnistaonvastannutPriorKonsultointiOy

•TutkimuksentoimeksiantajatovatElisaOyjjaYrittäjäsanomat

•Tutkimukseenvastasi559yrittäjää.

toimialaN vaikutus väliNeideN määrääN ja käyttööN

5 tai enemmän (n=133) 3–4 (n=140)

1–2 (n=173) Ei yhtään (n=98)

Tietoliikenne,tietotekniikkajaviestintä(n=45)

Liike-elämänpalvelut(n=53)

Terveys-jasosiaalipalvelut(n=36)

Teollisuus,energia,vesihuolto(n=52)

Kuljetusjalogistiikka(n=40)

Majoitus-,matkailu-,ravintola-,viihdejakulttuuripalvelut(n=43)

Kauppa,maahantuontijatukkukauppa(n=74)

Rakentaminenjaremontointi(n=61)

Muu(n=153)


kaNNettava tai tabletti

Yrittäjäsanomat ja Elisa kartoittivat työllistävien pk-yrittäjien digitaalisia valmiuksia ja tietoturvaa. Tuloksista selviää, että yllättävän monelta puuttuu esimerkiksi älypuhelin työpaikalta.

älypuheliN etäyhteys

yriTyksen koko10–50henkilöä

(n=96)



11 30 34 25

8 22 46 23

15 17 41 27

yriTyksen ikäAlle5vuotta

(n=107)

5–10vuotta(n=90)

Yli10vuotta(n=359)

30 32 27 11

17 22 35 26

9 19 42 29

kasvuhalukkuus oN tärkeiN tietotyöN väliNeitä selittävä tekijä


5 tai enemmän (n=133) 3–4 (n=140)

1–2 (n=173) Ei yhtään (n=98)

kasvuhalukkuusVoimakaskasvu,+30%(n=47)

Kasvu,+10%(n=269)

Asemansäilyt-täminen(n=241) 7 17 44 34

57 24 15 4

13 26 39 22

kuiNka moNella käytössä… (%)

hyödynneTäänkö seuraavia sähköisiä välineiTä…(%)

Sähköinenlaskutus

Asiakasrekisteri

Verkkokaupastatilaaminen

Laskujenhyväksyminen

Kululaskut

Asiakasprojektienseuranta

Kilometrikorvaukset

Työajanseuranta

Varastonseuranta



47 24 5 19 5

50 16 2 25 7

26 43 1 20 10

37 22 5 31 6

28 11 2 43 16

19 15 2 47 17

21 8 3 50 19

18 7 3 55 16

17 8 3 45 27

hyödyNNetääNkö yrityksessä… (%)

sähköposTia mobiili-

laiTTeellasähköisTä kalenTeria

TiedosTojen hallinTaa verkon yli

verkko- kokouksia

53

31

18

6

35

24

3

29

9

27

25

4

30

13

10

20

4

43

23



42

24

25

9

28

17

39

16

21

13

31

36

hyödynneTäänkö seuraavia markkinoinTikeinoja…(%)

Kotisivut

Kotisivujenkävijöidenseuranta

Hakusanaoptimoidutkotisivut

Hakusanamainonta

Sosiaalinenmedia

Sähköpostimarkkinointi

Facebook-markkinointi

Sähköinenuutiskirje

Verkkomainonta

Verkkokauppa

Sähköinenajanvaraus

Mobiilimarkkinointi

56 28 2 12 3

22 38 3 30 8

30 26 4 28 11

24 27 6 34 10

11 28 4 44 12

13 22 5 47 13

11 23 5 51 10

9 24 6 47 13

13 7 7 47 26

11 8 3 55 23

5 12 5 63 15

24 27 5 36 9



53 29 13 4

28 17 32 23

6 31 39 25

10 29 35 27

5 33 28 35

9 21 44 26

8 18 56 17

2 12 47 39

13 22 37 27

kohti digitalisaatiota

Yrittäjäsanomat6

– Läppäri on läppäri. Joudun aina käyttämään jotain palvelua, se on oikea työväline.

Hänen mukaansa pk-yrittäjät ovat kuluttajina valveutuneempia kuin bisneksentekijöinä. Roiha antaa myös esimerkin:

– Junnufutiksessa kaikilla on käy-tössä WhatsApp, Doodle tai Dropbox. Omalla työpaikalla tehdään asiat kuitenkin kuin aina ennenkin. Yrittäjät olettavat jollakin tavalla, että töissä pitäisi olla käytössä jotain hienompia palveluja.

Erityisesti Roiha peräänkuuluttaa yrittäjiltä uudenlaista ajattelua. Säh-köisten työkalujen käyttöönotto ei ole vielä digitalisaatiota. Se on vasta ensimmäinen askel.

– Digitaalisuus ei ole yksittäisiä pal-veluja vaan toimintatavan muutos. Ai-voissa täytyy tapahtua klik. Sen jälkeen näkee kaikki helposti, Roiha sanoo.

Hän käyttää puhuessaan paljon esi-merkkejä ja kertoo, miten digitalisaatio toimii alussakin mainitulla kampaa-moalalla.

Tärkeintä on sitouttaa asiakas ja myydä hänelle mahdollisimman tehokkaasti. Näin asiakaskin selviää kaikesta mahdollisimman vähällä vaivalla.

Esimerkiksi sosiaalisen median väli-neet voi ottaa myyntikanavaksi.

– Kävin itse parturissa ja sain neljän viikon kuluttua viestin, että olisiko aika tulla taas parturiin. Se meni muu-ten hyvin, mutta linkki sivulle puuttui, Roiha kuvailee.

Huonekalut netissäKolmannen polven huonekalukaup-pias Juhana Peltoniemi on hyvä esimerkki uudesta ajattelusta.

Huonekalujen myynti on muuttunut nopeasti. Asiakkaat vertaavat tuotteita verkossa ja tekevät siellä jopa ostopää-tökset. Ulkomaiset isot toimijat ovat tämän ymmärtäneet ja suomalaiset ovat jääneet telineisiin.

Peltoniemi onkin kehittänyt tekni-sen kumppanin kanssa suomalaisille huonekalu- ja sisustusalan yrityksille verkkotyökalun, joka yhdistää niin valmistajat, jälleenmyyjät, tukkurit ja logistiikan yhteen verkkopalveluun.

– Tasokas.fi on ammattilaisille tarkoitettu sivusto. Tarkoitus on, että jälleenmyyjät saavat ammattimaiset verkkokaupat käyttöönsä. Se on myös suomalaisten valmistajien etu. Yhdel-läkään pk-yrityksellä ei ole mahdollista kuvata esimerkiksi 30 000 tuotetta. Tasokas voi sen tehdä, Peltoniemi kertoo.

– Nyt pääsemme oikeasti taistele-maan ulkomaisia huonekalukauppoja vastaan.

Hänen mukaansa tarve viedä huonekalukauppakin nettiin on tullut nimenomaan asiakkailta. Hybridimalli ruokkii myös Peltoniemien perheyri-tystä, Lammilla sijaitsevaa Sisuste-Peltoniemeä.

– Ajat ovat olleet huonekalualalla vaikeat, eikä oikein kukaan ole laitta-nut itseään likoon, Peltoniemi sanoo.

Digitaalisten palvelujen käyttöönotto ja tietoturva kulkevat käsi kädessä.

Tai ainakin pitäisi kulkea.Näin sanoo Prior Konsul-

tointi Oy:n toimitusjohtaja Tatu Kauppinen. Hänen omistamansa yritys toteutti Yrittäjäsanomien ja Elisan kyselyn yritysten digitaalisista

valmiuksista.– Harvalla yrittäjällä tulee

tietoturva mieleen, kun kysytään yritystoiminnan suurimpia uhkia. Jokainen yrittäjä on joutunut tekemi-siin kilpailun kovenemisen tai henkilöriskien kanssa, mutta vain pieni osa on joutunut tietomurron kohteeksi,

Kauppinen kertoo.Hänen mukaansa tärkein

kysymys onkin, miten saa-daan yrittäjät ajattelemaan tietoturvasta ennakoivasti.

– Työntekijöiden koulut-taminenkin hoidetaan aika huonosti. Se kertoo juuri tästä ongelmasta, Kauppinen korostaa.

96Virussuoja

Virustorjunta on lähes kaikissa yrityksissä kunnossa. Samoin palomuurit. Lisäksi salasanat ja ohjelmistojen päivitys on

hyvällä mallilla.

50Koulutus

Heikoimmalla tolalla on henkilöstön kouluttaminen

tietoturvaan. Vain puolet ilmoitti kouluttavansa henkilöstöään

järjestelmällisesti tai satunnaisesti.

Mitkä ovat liiketoiMintasi suuriMMat uhat? luokiteltu avokysyMys, %

Tietoturva kulkee käsi kädessä

Digitaalisuus ei ole yksittäisiä palveluja vaan toimintatavan muutos. Aivoissa täytyy tapahtua klik. Sen jälkeen näkee kaikki helposti.

13EpäVarmojaDigitaalisten palvelujen

käyttöön liittyy tietoturva. Yrittäjä- sanomien kyselyyn vastanneista

13 prosenttia ei tiedä, onko joutunut tietomurron kohteeksi.

3Varma

Sen sijaan kyselyyn vastanneista kolme prosenttia tietää, että on joutunut tietomurron kohteeksi.

Tietomurron uhreja on Suomessa tuhansia.

Minna Makkonen miettii jatkuvasti uusia keinoja asiakkaiden sitouttamiseksi ja uusasiakashankintaan. Kampaamopenkissä tällä kertaa asiakkaana Tiina Koskelainen.

Lähteet: Prior Konsultointi, Elisa, Yrittäjäsanomat

Heikko taloustilanne, taantuma

Kilpailun koveneminen

Sairastuminen, tapaturma

Henkilöriskit, virherekrytoinnit

Kysynnän lasku

Ostovoiman heikkeneminen, työttömyys

Tietoturvauhat

Lainsäädäntö, lainsäädännön ennustettavuus

Ongelmat tietoliikenteessä, tietojärjestelmien kaatuminen

Rakentamisen hiipuminen

Rahoitus

Tulipalo, ilkivalta, sähkökatko

Verotus

Asiakkaiden konkurssit ja maksuvaikeudet

Korkeat kustannukset

Sota, muutos maan turvallisuudessa

Verkkokauppa, ulkomaiset verkkokaupat

Halpatyövoima

21

17

12

8

8

7

6

6

5

4

3

3

3

3

2

2

2

2

Yrittäjäsanomat 7

komment ti

Seuraa asiakkaiden käyttäytymistäKASVU Pääministeri Juha Sipi-län vetämällä hallituksella on suuret suunnitelmat yritysten varalle.

Hallitusohjelman yhtenä paino-pisteenä on digitalisaatio, erilaiset kokeilut ja normien purkaminen. Lopullisena tavoitteena on muun muassa suomalaisten yritysten digi-talisaatioasteen nostaminen, robo-tisaation hyödyntäminen ja uusien liiketoimintamallien löytäminen.

Suomen Yrittäjien koulutusasioi-den päällikkö Mika Tuuliainen sa-noo, että digitaalisuuteen kallellaan olevia yrityksiä on noin kahdeksan prosenttia yrityskannasta. Se tar-koittaa noin 18 000–19 000 yritystä. Tuuliainen perustaa lukunsa syksyllä julkaistuun pk-yritysbarometrin tie-toihin ja työ- ja elinkeinoministeriön selvitykseen.

– Nämä yritykset innovoivat muita enemmän ja ovat kansainvälisiä. Digitaalisuus näkyy yritysten johta-misessa ja asiakaskeskeisyydessä, Tuuliainen kertoo.

Hänen mukaansa aidosti digita-lisaatiota hyödyntäviä yrityksiä on kuitenkin yllättävän vähän.

Nuoret vetureinaTEMin selvityksessä noin 60 pro-senttia digitaalisesti suuntautuvista yrityksistä on perustettu 2000-lu-vulla. Ne ovat lanseeranneet kaksi kertaa muita pk-yrityksiä yleisemmin uusia tuotteita tai palveluja mark-kinoille ja myös ottaneet käyttöön uutta teknologiaa.

Myös yritysten suhdannekuva on koko pk-sektoria selvästi valoi-sampi. Noin 37 prosenttia yrityk-sistä odotti barometrin mukaan suhdanteen kohenevan seuraavan vuoden aikana. Seuraavan vuoden suhdanneodotus oli digitaalisesti suuntautuneilla yrityksillä positii-vinen kaksi kertaa useammin kuin muilla pk-yrityksillä.

Näiden yritysten varaan myös hallitus laskee, sillä ne ovat jo lähtökohtaisesti kansainvälisempiä kuin muut.

Suoraa vientitoimintaa ulkomail-le harjoitti 12 prosenttia kaikista pk-yrityksistä, kun digitaalisesti suuntautuneista yrityksistä vientiä harjoitti neljännes.

Tuuliainen näkee, että yritys-

ten pitäisi olla ylipäätään todella kiinnostuneita asiakaskäyttäytymi-sen muutoksesta ja siitä, miten se vaikuttaa omaan liiketoimintaan.

– Kuluttajat tietävät tarkkaan, mitä tuote tai palvelu maksaa, mikä sen laatu on ja mistä sen parhaiten saa, Tuuliainen sanoo.

Digitalisaatiosta ja sen vaikutuk-sista on puhuttu vuosikausia. Sitä on myös tutkittu lähes kyl- lästymiseen asti. Tosin tutkimuk-set yleensä keskittyvät teknisiin ratkaisuihin tai niiden olemassa-oloon.

Näitä kysymyksiä esitettiin myös Yrittäjäsanomien ja Elisan kyselyssä. Halusimme tietää, minkälaisesta tilanteesta yrittäjät ponnistavat.

Selvisi, että osa hyödyntää erilaisia palveluja tehokkaasti, osa taas on lähtökuopissa. Myös keväällä julkaistu Digibarometri antaa valoisan kuvan suomalaisten yritysten digivalmiuksista verrattuna muihin maihin. Pilvi-palveluiden käyttö ja tekniset valmiudet ovat korkealla tasolla, mutta palveluiden jalostamisessa on vielä tekemistä. Surullisin tilanne on verkkokaupassa.

Puhdasoppisesti ajateltuna mikään edellä mainituista ei ole digitalisaatiota.

Kuten Ohjelmistoyrittäjien Rasmus Roiha sanoo: ”Digitalisaa-tio ei ole yksittäisten palvelujen automatisointia, se on toiminta-tavan muutos.” Parhaimmillaan yksi yritys voi mullistaa kokonaisen toimialan.

Esimerkkejä on useita, aina suo-malaisesta Onnibusista kansain-välisiin jätteihin. Kuluttajien käyt-täytyminen on avainasemassa.

Mitä yrittäjä voi tehdä muu- toksen keskellä? Pahinta on sulkea silmät muutokselta.

Aluksi on hyvä pysähtyä ajatte-lemaan ja esittää itselle muutama tärkeä kysymys.

Ensimmäinen kysymys voisi olla: Ymmärränkö aidosti oman liike-toimintani ja tunnenko asiakkaani sekä niiden tarpeet?

Älä pelkää, ajattele

Miro

Kur

vine

nM

aste

rChe

f Suo

mi 2

014

www.intrum.fi

Lue lisää resepteistämme

www.luotonhallintareseptit.fi

Voit myös kysyä suoraan puhelimitse lisätietoja. Soita asiantuntijoillemme numeroon 09 2291 1600.

PARHAAT

LUOTON-

HALLINNAN

RESEPTIT

1. Laskuta säännöllisesti.

2. Lähetämme maksumuistutukset puolestasi.

3. Perintätoimet kannattaa tarvittaessa aloittaa nopeasti.

4. Ratkaisemme ongelmat nopeasti ja sovimme maksujärjestelyistä. Asiakaspalvelu on ylivertainen vahvuutemme.

LASKU- JA RESKONTRAPALVELU – myyntisaamisten seurannan huippuresepti

LASKU- JA RESKONTRAPALVELUN avulla säästät aikaa, vaivaa ja rahaaIntrum Justitian Lasku- ja reskontrapalvelu auttaa tehostamaan yrityksesi tai yhteisösi kassavirtaa. Samalla vapautat aikaa ja resursseja omaan ydinliiketoimintaasi. Palvelun avulla voit lyhentää saataviesi todellista maksuaikaa merkittävästi.

Yrittäjä, säästä 30% myyntilaskutuksen kustannuksista!

Kimmo [email protected]

Suomen Yrittäjien koulutusasioiden päällikkö Mika Tuuliainen sanoo, että jokaisen yrittäjän pitäisi miettiä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia liiketoimintaan.

jarkko ö

versti

Kuluttajat tietävät tarkkaan, mitä tuote tai palvelu maksaa, mikä sen laatu on ja mistä sen parhaiten saa.

Yrittäjäsanomat8

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkysen mukaan paikallisesta sopimista koskeva ehdotus on lupaava.

Uutiset

Laki Suomen Yrittäjien puheen-johtaja Jyrki Mäkynen on pääosin tyytyväinen Harri Hietalan esi-tykseen paikallisesta sopimisesta. Selvitysmies Hietalan työ luovutet-tiin torstaina 15. lokakuuta työ- ja oikeusministeri Jari Lindströ-mille (ps).

Esitys mahdollistaisi esimer-kiksi työnantajalle ja työntekijälle vapauden sopia keskimääräisestä työajasta. Tämä helpottaisi var-sinkin aloja, joissa työn määrä vaihtelee kausittain.

Nyt paikallinen sopiminen on monissa tapauksissa mahdollista vain työnantajajärjestöihin kuulu-ville. Myös joihinkin työehtosopi- muksiin on kirjattu oikeus paikal-liseen sopimiseen.

Tarvitaan lakimuutoksiaMäkynen linjaa, että vain laki-muutokset ratkaisevat paikalliseen sopimiseen liittyviä epäkohtia.

− Se on jo nähty, ettei asiaan saada työehtosopimusneuvotte-luissa toimivia ratkaisuja, hän painottaa.

Yrittäjänä Mäkynen arvioi, että esiin nostetut seikat ovat juuri niitä, mihin yrittäjäpiireissä on jo pitkään toivottu muutosta.

− Päättäjien on vain muistettava tehdä järjestelmästä niin yksinkertainen kuin mahdollista. Vahvalla yhteisen sopimisen hengellä varustetuilla pienillä työpaikoilla byrokratiaa ei kaivata yhtään lisää.

Paikallisen sopimisen laajenta-minen lisäisi työpaikkoja, selviää Suomen Yrittäjien jäsenilleen

teettämästä kyselystä. Kyselyn mukaan muutamassa vuodessa syntyisi 60 – 65 000 työpaikkaa.

Esityksen suurin ongelma liittyy Mäkysen mukaan ammattiliittojen kanneoikeuteen. Hietalan esityk-sessä ehdotetaan, että ammattilii-toilla olisi oikeus puuttua halutes-saan työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen – myös siinä tapauksessa, että molemmat osapuolet olisivat tyytyväisiä sopi-mukseen.

− Ay-liikkeen kanneoikeus saat-taisi estää paikallisen sopimisen ja asettaa näin koko uuden järjestel-män hyödyt kyseenalaisiksi. Jos kanneoikeus menee tuollaisenaan läpi, se uhkaa vesittää hyvän ja tarpeellisen uudistuksen.

Virvamaria [email protected]

@ViToikka

Kanneoikeus suurin miinaYrittäjien Mäkysen mukaan paikallisen sopimisen mahdollistavan järjestelmän täytyy olla mahdollisimman yksinkertainen.

”Kolmikanta on aikansa elänyt”Laki Paikallinen sopiminen puhutti myös lokakuun alussa järjestetyillä Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä. Lauantai-illan gaalapuheessa työ- ja oikeus-ministeri Jari Lindström (ps.) huomautti, että hallituksen suuri ponnistus työelämän uudistami-seen on paikallinen sopiminen.

– Hallitusohjelman niin sa-nottu iso kala on toimet paikal-lisen sopimisen edistämiseksi, sillä työpaikkatasolla sopimalla

saadaan parhaiten räätälöityä jokaisen yrityksen ja sen työnte-kijöiden sen hetkiseen tilantee-seen parhaiten sopiva ratkaisu, Lindström sanoi puheessaan.

Yrittäjä ja kansanedustaja Hjallis Harkimo (kok.) totesi puheessaan, että kolmikanta on vanhentunut.

– Enää ei voi ylhäältä määrätä samoja juttuja kaikille. Sellainen porukka, joka kuvittelee näin, on aivan pimeää. Kolmikanta on

aikansa elänyt. Se olisi pitänyt lopettaa jo kymmenen vuotta sitten.

Harkimon mukaan työpaik-koja syntyy, jos järjestelmä olisi joustavampi.

– Pitäisi olla helpompaa pal-kata työvoimaa ja päästä siitä eroon. Tarvitaan lisää jousta-vuutta.

Josi [email protected]

@joskaposka

Vahvuus: Paikallisen sopimisen mahdollista-minen järjestäytymättömille yrityksille

− Jos paikallinen sopiminen olisi mahdollista kaikille, oikein toteutettuna se yksinkertaistaisi järjestelmää huomattavasti. Paikallinen sopimi-nen on joissakin työehtosopimuksissa määritelty, mutta joustot ovat merkittävimmiltä osiltaan käytössä vain järjestäytyneille yrityksille, Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula arvioi.

Vahvuus: Työaikojen järjestelyn mahdollis-taminen

− Joissakin yrityksissä työtä ei riitä tasaisesti ympäri vuoden. Esityksen mukaan työntekijä ja

työnantaja voivat yhdessä sopia keskimääräi- sestä työajasta. Tällöin töitä tehdään enemmän silloin, kun niitä on ja vapaita pidetään hiljai-sempina aikoina. Työajan tasaaminen säästäisi työnantajan kustannuksia, kun ylityökorvauksia maksettaisiin vähemmän. Työntekijät saisivat enemmän vapaata silloin, kun töitä ei ole.

Vahvuus: Paikallisen sopimisen mahdollista-minen nykyistä monipuolisemmin

−Jos lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että yritykset voisivat työehtosopimuksesta poiketen paikallisesti sopia entistä monipuolisemmin työsuhteen ehdoista, se veisi meitä lähemmäs

esimerkiksi Saksaa ja Ruotsia. Tämä lisäisi kil-pailukykyä ja vaikuttaisi positiivisesti työllisyys-tilanteeseen. On luotettava siihen, että ihmiset osaavat tehdä keskenään fiksuja sopimuksia. Tutkimusten mukaan erityisesti pienissä yri-tyksissä yrittäjät ja työntekijät ovat avoimia ja luottavat toisiinsa.

Heikkous: Ammattiliittojen kanneoikeus− Esityksessä ehdotetaan, että ammattilii-

toilla olisi oikeus puuttua työntekijän ja työn- antajan tekemään paikalliseen sopimukseen, vaikka molemmat osapuolet olisivat siihen tyytyväisiä.

Ehdotuksen vahvuudet ja heikkoudet

Hjallis HarkimoJari Lindström

lea hu

lt

lea hu

lt

miska pu

um

ala

Yrittäjäsanomat 9

Viennin osuus Real Snacksin liikevaihdosta on tuplaantunut runsaan vuoden aikana. Nyt osuus on noin 23 prosenttia. Viennin osuus Real Snacksin liikevaihdosta on kasvanut erityi-sesti Aasian-markkinoiden kautta. Lue lisää: bit.ly/vientisipsit

facebook.com/yrittäjät

yrittäjät.fi

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Vientihitti Kiinaan: sipsiHenkilöstö Keväällä avatun Matkalla Duuniin! -palvelun ideana on tarjota lahtelaisille yrittäjille ja työt-tömille nuorille virtuaalinen kohtaamispaikka. Palvelussa työttömät 17−24-vuotiaat tai alle 30-vuotiaat vastavalmis-tuneet voivat hakea töitä ja yritykset ilmoittaa vapaista työpaikoista. Hakijoiden apuna ovat TE-toimistojen ammattilaiset, jotka ohjaavat nuoria oikealle uralle.

Lahden Yrittäjien puheen-johtaja Kari Helokivi on ollut alusta asti mukana kehit-tämässä Matkalla Duuniin! -palvelua.

− Huomasimme työllisyys- ja nuorisotakuutoimikunnas-sa, että Lahdessa oli lähes yhtä paljon työttömiä nuoria kuin meidän yhdistyksessäm-me on jäseniä. Ajattelimme, että jos jokainen yrittäjä palkkaisi yhden nuoren, työt-tömyys vähenisi selvästi.

Toistaiseksi 36 nuorta on työllistynyt Matkalla Duuniin! -palvelun avulla. Yhteistyökoordinaattori Vesa Nykänen kertoo, että heistä 15 on saanut palvelun kautta palkkatyön, yksi solminut oppisopimuksen ja loput päässeet työkokeiluun.

Toistaiseksi työtä palvelun kautta on etsinyt noin 80 nuorta. Työtä tarjoavia yrit-täjiä on ollut mukana puolet vähemmän.

Yrittäjät työllistävät nuoria Lahdessa

talousHallinto Suomen Yritystietopankki SYTP Oy on postittanut mo-nelle yrittäjälle ilmoitusmak-sutarjouksia, jotka näyttävät erehdyttävästi laskuilta. Yrittäjille on lähetetty kirjeitä, jotka tekstin mukaan ovat ilmoitusmaksutarjouksia, mutta ne näyttävät laskuilta.

Monien kirjeen saaneiden yrittäjien mukaan SYTP ei ole ollut aiemmin missään yhteydessä yrityksiin, eikä sen kautta ole tilattu palveluita tai tuotteita.

Suomen Yrittäjien neuvon-tapalveluista muistutetaan, että aiheettomia laskuja, jotka eivät perustu sopimukseen tai tilaukseen, ei tarvitse maksaa.

– Tämänkaltaisiin saapu-neisiin ”tarjouskirjeisiin” ei ole välttämättä tarvetta reagoida millään tavalla. Laskulta näyttävästä tarjouskirjeestä ei ole välttämätöntä reklamoida lähettäjälle, mutta reklamaa-tion voi tehdä, jos haluaa. Siinä on hyvä korostaa, että yritysten välillä ei ole min-käänlaista sopimusta, mitään palvelua ei ole tilattu, eikä maksua tulla suorittamaan, kertoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällik-kö Atte Rytkönen.

Varo laskulta näyttävää tarjousta

MainospaikkaA4

VARAA MATKASI NYT, www.matkapojat.fi/yrittajaristeily

tai 010 2323 100 (lankaverkosta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min)

ENERGIAA YRITTÄJÄLLE, ENERGIAA YRITYKSELLE.

VALVEUDU VIISAASTI

• Kehitä johtamistasi ja murra myyttejä.• Päivitä osaamisesi työlainsäädännöstä.• Uudista markkinointia ja myyntiä.

Jaakko Alasaarela

Yrittäjän arvot: rakkaus, passion ja rohkeus

Linda Liukas

Suomen Digital Champion

Miika Lipiäinen

Muutosjohtajasta tislaamopitäjäksi

Martti Vannas

Huumoria, taikuutta ja tilannekomiikkaa

VERKOSTOIDU VAIVATTA

• Tapaat laivalla vanhoja tuttuja.• Luot uusia verkostoja.• Naurat, keskustelet ja viihdyt.

VIRKISTÄYDY VIIHTYEN

• Ota ansaittu tauko kiireisiisi.• Huolehdi itsestäsi ja voi hyvin.• Nauti ja energisoidu.

m/s Baltic Queen Lähtö: Helsingistä lauantaina 23.4. klo 18.30 Paluu: Tallinnasta sunnuntaina 24.4. klo 16.00 Kätevät yhteiskuljetukset maakunnista satamaan!

LAIVA TÄYNNÄ HUIPPUESIINTYJIÄ, MUKANA MM.

LUE LISÄÄ WWW.YRITTAJARISTEILY.FI

Jari Sillanpää

Suomen ykkösviihdyttäjä

www.yrittajaristeily.fi

SUOMEN SUURIN YRITTÄJÄRISTEILY

23.–24.4.2016

ASTU LAIVAAN

Hinnat62€/hlö

alkaen

Yrittäjäsanomat10s uomal ainen ulkomaill a

TaloushallinTo Tili- toimistoalalla on parhaillaan käyn- nissä isoja rakennemuutoksia. Suurimpana muutoksena voidaan pitää sitä, että digitaaliset ja auto-matisoidut järjestelmät korvaavat manuaalista työtä.

– Automatisaatio muuttaa työn luonnetta, ja lisäksi suuri joukko nykyisistä toimijoista on siirtymässä eläkkeelle lähivuosina. Tulevai-suudessa tuotamme uudenlaisia palveluja ja tarvitsemme paljon nuoria osaajia alalle, kertoo Suomen Taloushallintoliitto ry:n puheenjoh-taja Vuokko Mäkinen.

Myös viranomaiset sähköistävät joukolla palveluitaan.

Pörssiä ja pk-yrittäjiäMonet isot tilitoimistot kasvavat kovaa vauhtia ja suuntaavat jopa pörssiin.

Esimerkiksi Talenom aloitti Hel-singin pörssin First North -markki-napaikalla kesäkuussa. Accountor taas mieli Tukholman pörssiin, mutta hautasi suunnitelmansa lokakuun alussa.

– Kehitys kertoo siitä, että tämä on myös tulevaisuuden bisnestä ja palveluille on kysyntää, Mäkinen sanoo.

Alalla tehdään melko paljon yri-tyskauppoja, mutta pk-yrittäjille on yhä tilausta, Mäkinen sanoo.

– Uskon siihen, ettei toiminta keskity vain isoille toimijoille, sillä asiakkaat haluavat henkilökohtais-ta palvelua, eikä isoilla yrityksillä ole välttämättä valmiuksia tähän pitkälle kehitettyjen tehokkaiden prosessien johdosta.

– Esimerkiksi noin 10 – 20 työn-tekijän yritys pystyy samaan aikaan sekä tarjoamaan henkilökohtaista palvelua että vikkelästi kehittämään prosessejaan, Mäkinen jatkaa.

Suurimmat pohtivat pörssiäTilitoimistojen välinen kilpailu näkyy eniten pienissä kaupungeissa, sanoo Suomen Talous-hallintoliiton puheenjohtaja Vuokko Mäkinen.

Maaseudulla on hintakilpailuaAlalla on kilpailua, mutta kuinka paljon?

– Siitä on varmasti erilaisia näkemyksiä. Maaseudun pienillä paikkakunnilla kilpailu tuntuu varmaankin enemmän kuin pää- kaupunkiseudulla. Siellä työ on toimijoiden kesken hyvin saman- tyyppistä ja työtä ostetaan hal-vemmalla, joten hintakilpailu on kovempaa, Mäkinen kertoo.

Kilpailuvalttina voi henkilökoh-taisen palvelun lisäksi olla asiakas-lähtöisyys sekä neuvonta, joille on yhä enemmän kysyntää.

– Osa ei ehkä pysty tai halua muokata konseptiaan asiakasläh-töisemmäksi. Aiemmin vanhalla konseptilla ehkä pärjäsi, mutta nyt asiakkaita houkutellaan erottautu-malla muista toimijoista, Mäkinen sanoo.

Kasvua ulkoistuksistaAutomatisaation ja eläköitymisen li-säksi heikko taloustilanne on jonkin

verran heijastunut tilitoimistoalaan asiakasyritysten talousvaikeuksien kautta.

Alan liikevaihto on kuitenkin kasvussa, sillä yhä useammat yritykset ulkoistavat talous- ja palkka-hallintoaan.

Viime vuonna tilitoimistoalan liikevaihto kasvoi kolmisen pro-senttia. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kasvua kertyi 5,5 prosenttia.

Suurin osa suomalaisista pk-yrityksistä on ulkoistanut ainakin osan taloushallinnostaan tilitoimis-toille, Mäkinen arvioi.

– Paljon on tapahtumassa alalla, mutta muutokset ovat lopulta kui-tenkin positiiviseen suuntaan.

Taloushallintoliitto on auktorisoi-nut noin 800 tilitoimistojen toimi-paikkaa Suomessa. Jäsenyritykset hoitavat lähes 130 000 yrityksen ja yhteisön taloushallintoa sekä yli 50 000 yrityksen palkanlaskennan.

Katri [email protected]

@KatriSimola

Olen kotoisin Torniosta. Muutin Eng-lantiin opiskelemaan 1997 ja väittelin antiikin historiasta tohtoriksi Notting-hamin yliopistossa 2004. Siinä välillä menin naimisiin naapurissa asuneen brasilialaisen Lilian kanssa. Valmistut- tuani muutimme Brasilian São Pauloon.

Oivalsin ihan vahingossa, että täällä ei ollut julkaistu juuri mitään suoma-laista kirjallisuutta. Aamupalaa syö-dessäni näin kirjahyllyssämme Mauri Kunnaksen kirjan Viikingit tulevat! Selvitin, ettei Kunnaksen teoksia ollut käännetty portugaliksi, vaikka kirjai-lija oli jo silloin myynyt yli seitsemän miljoonaa kirjaa yli 30 kielellä.

Tajusin, että tässä voisi olla markki-narako ryhtyä edustamaan Kunnaksen tasoisia suomalaisia kirjailijoita sekä kääntää teoksia yhdessä vaimoni kans-sa. Perustimme Vikings of Brazilin, joka kääntää ja markkinoi pohjoismaista kirjallisuutta. Ensimmäisen vuoden tavoite oli viiden kirjan oikeuksien myynti, mutta myimme yli 50 kirjan oikeudet ja reilussa kolmessa vuodessa yli 200 kirjan oikeudet.

Suomessa pienyrittäjän on käsittääk-seni vaikea palkata työväkeä korkeiden palkkojen ja sosiaalietujen vuoksi. Toi- saalta pätevää porukkaa löytyy Suomes- ta helpommin, kun taas täällä se on yksi suurimmista haasteista.

Brasiliassa ei saa starttirahaa, byro-kratia voi olla työlästä ja korruptioon voi törmätä useilla sektoreilla. Menes-tyminen yrittäjänä vaatii henkilökoh-taisia kontakteja, kielitaitoa, innovaa-tioita ja sinnikkyyttä.

Suomessa tottui ilmaiseen maail-manluokan koulujärjestelmään sekä lähes ilmaiseen ja hyvään terveyden-huoltoon. Täällä on ollut sokki, että jos haluaa laadukasta palvelua, joutuu kaikesta tällaisesta maksamaan paljon.

Katri [email protected]

@KatriSimola

Pasi Loman markkinoi kirjoja Brasiliassa

Posti kuljettaa lähetyksesi paketista kokokuormaan. Luotettavasti kaikkialta kaikkialle Suomeen. Yhdeltä kumppanilta saat käyttöösi suomalaisen logistiikkaosaajan monipuolisen toimialaosaamisen sekä maan kattavimman ja luotettavimman verkoston.

Pyydä tarjous osoitteesta posti.fi /logistiikka Sujuvampi arki.Mikä kuljetustarpeesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu.

aleksi po

uta

nen

Vuokko Mäkisen mukaan tilitoimistojen kilpailu on kovinta maaseudulla.

Yrittäjäsanomat 11Analyysi

Raha Kaksi viereistä taulukkoa kertovat samaa tilannekuvaa kuin lukuisat muut kuviot Suomen ja muun Euroopan talouksien kehitty-misestä: Suomi laahaa perässä.

Euroopan yrittäjäjärjestöjen kattojärjestön UEAPME:n tuoreen tilaston mukaan eurooppalaisten yrittäjien luottamus talouden kehitykseen on ollut kasvussa jo vuo-desta 2013 saakka.

Syyskuun alussa julkaistu Pk-barometri kuvaa, että suomalaisten yritysten odotukset kääntyivät vuo-den toisella puoliskolla nousuun. Tätä ennen ne olivat valahtaneet miinukselle vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Monta EurooppaaEuroopassa nousussa olevan opti- mismin takaa löytyy monta tarinaa mantereesta, jota ovat vuosia repi- neet taloudelliset kriisit ja kärjis-tynyt poliittinen tilanne. Koko Eurooppaa kuvaavan muuttujan takaa löytyy yksi menestystarina: indeksin viime vuosien kasvua selittää erityisesti se, että Euroopan eteläiset ja reuna-alueiden maat ovat vuosien kriisitilanteen jälkeen päässeet kasvuun. UEAPME:n tilastojen mukaan vielä vuoden 2013 toisella neljän-nekselle pohjoisten ja eteläisten maiden yrittäjien näkemykset ero- sivat 15 prosenttiyksiköllä. Nyt eroa on enää 4,6 prosenttia, kun pohjoisten maiden yrittäjistä 76,6 prosenttia uskoo yrityksen tilan-teen paranevan tai pysyvän yhtä hyvänä.

Toinen Eurooppaa jakava linja on eurojäsenyys. Kaikki Euroopan pahimmat kriisimaat ovat olleet myös eurojäseniä. Koko 2010-lu-vun euroalueen ulkopuolisissa maissa toimivat yrittäjät ovat olleet

luottavaisempia kuin euroalueen yrittäjät.

Tuoreimmassa mittauksessa euromaiden yrittäjien luottamus ylitti muun Euroopan yrittäjät. Euroalueella luottamus nousi 4,5 prosenttiyksikköä, kun se laski ulkopuolella lähes 1,5 prosentti-yksikköä.

Suomalaiset yrittäjät pessimistejä optimistien joukossaSuomen talouden heikko kehitys näkyy myös pk-yrityksissä. Muissa euromaissa yrittäjät uskovat parempaan.

Posti kuljettaa lähetyksesi paketista kokokuormaan. Luotettavasti kaikkialta kaikkialle Suomeen. Yhdeltä kumppanilta saat käyttöösi suomalaisen logistiikkaosaajan monipuolisen toimialaosaamisen sekä maan kattavimman ja luotettavimman verkoston.

Pyydä tarjous osoitteesta posti.fi /logistiikka Sujuvampi arki.Mikä kuljetustarpeesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu.

Ilmiölle voi löytää useita selityk-siä. Ainakin osa kriisimaista on jo saanut maata jalkojensa alle. Se nostaa romahtanutta luottamusta nyt eteläisissä maissa ja muissa euromaissa. Euron ulkopuolisten maiden yrittäjien luottamuksen laskun syyksi UEAPME löytää esimerkiksi Iso-Britannian mah-dollisen eron EU:sta.

Suomalaisia tuskin lohduttaa se, että maa kuuluu nyt vahvem-paan ryhmään sekä euroa käyt-tävänä että pohjoisena maana, kun oma talous sakkaa. Optimisti löytää tuloksista mahdollisuuksia vientiin ja uskoa tulevaan, jota talouskasvun käynnistyminen aina vaatii.


@joskaposka

Suomalaisten yrittäjien usko heiluu

40

30

20

10

0

-10I/2011 II/2011 I/2012 II/2012 I/2013 II/2013 I/2014 II/2014 I/2015 II/2015

Pk-barometri

I/2011 II/2011 I/2012 II/2012 I/2013 II/2013 I/2014 II/2014 I/2015 II/2015

80

70

60

Euromaiden pk-yritykset

UEAPME:n indeksi kuvaa prosenttiosuutta vastaajayrityksistä, jotka uskovat, että yrityksen tilanne paranee tai pysyy yhtä hyvänä.

Pk-barometrissä saldoluku on positiivisesti yrityksen kehitykseen uskovien yrittäjien ja negatiivisesti suhtautuvien yrittäjien erotus.

Joonas Jaskari, Kaarle Putti, Otto Lindh, Janne Taisto ja Tuukka Tuovinen aloittivat viime keväänä renkaiden vaihdon.

mikko pylkkö

MaRkkinointi Tampe-reen ammattikorkeakoulun Proakatemialla toimivan Nos-te-osuuskunnan ihmiset pyö-rittivät viime keväänä Pitstop Hämppi -renkaanvaihtopalve-lua. Proakatemian opiskelijat käyvät ensimmäisen vuoden opinnoissaan ammattikorkeakoulun liiketalouden perus-opintoja ja tämän jälkeen opiskelevat yrittäjyyttä teke-mällä projekteja yritystoimin-nan puitteissa.

Renkaiden vaihdon lisäksi Noste-osuuskunta on muun muassa järjestänyt yrittäjyys-seminaari Feminaarin ja teh-nyt erilaisia myynti- ja video-projekteja.

– Teemme niitä asioita, jot-ka kiinnostavat ja joissa on osaamista, Nosteen perustaja-jäsen Kaarle Putti sanoo.

Lisää viivan alleOsuuskunta teki renkaiden-vaihtoa ensimmäisen kerran viime keväänä. Nyt projekti aiotaan toteuttaa uudestaan.

Opiskelijat vaihtoivat vii-me keväänä renkaita 11 päi-vän aikana yhteensä 208 au-toon. Tämä tuotti liikevaihtoa 6765 euroa. Kulujen jälkeen viivan alle jäi 3376 euroa, joka on myös viisihenkisen porukan palkkio.

Viisikko teki töitä 11 päi-vänä keskimäärin yhdeksän tuntia päivässä.

Projektissa mukana ollut Putti on tyytyväinen viime keväänä projektin saamaan mediahuomioon, mutta tu-

lokseen projektiryhmä ei ol-lut täysin tyytyväinen. Tänä syksynä tavoitteena on lisätä myyntiä ja pudottaa kuluja. Palvelu toimii 2.–14. marras-kuuta.

– Viime vuonna oli tyhmät sopimukset, kun ei saatu eu-roakaan renkaiden pesusta. Tänä vuonna olemme myös haalineet työkalut sponssina tai lainattuina, Putti sanoo.

Vaihtotoimintaa on myös laajennettu. Tänä vuonna renkaita vaihdetaan P-Häm-pin parkkihallin lisäksi IKH:n parkkipaikalla Pirkkalassa.

– Olemme saaneet laskettua kuluja. Kriittinen piste on hy-vin matala.


@joskaposka

Yritys pystyssä yksitoista päivää

Tradenomiksi yrittämälläTrademonin tutkinnon voi suorittaa kahdessa ammatti-korkeakoulussa yrittämällä.

Tiimiakatemia on vuonna 1993 perustettu Jyväskylän ammattikorkeakoulun liike-talouden alan yrittäjyyden erikoiskoulutusyksikkö Jyväs-kylässä.

Proakatemia on vuonna 1999 perustettu Tampereen ammattikorkeakoulun yrittä-jyyden yksikkö, joka kouluttaa yrittäjyyteen erikoistuneita liiketalouden ja tietojenkäsit-telyn tradenomeja.

Syyskuun alussa julkaistu Pk-barometri kuvaa, että suomalais-ten yritysten odotuk-set kääntyivät vuoden toisella puoliskolla nousuun.

Yrittäjäsanomat12

Rahoitus Hallituksen Tekesiin kohdistamat leikkaukset sekä Suomen taloudellinen tilanne ovat vähentäneet merkittävästi yritysten intoa hakea rahoitusta.

Tekesin kasvuyritysten rahoituksesta ja palveluista vastaavan johtajan Reijo Kankaan mukaan myös hankkeisiin haettavat rahasummat ovat pienen-tyneet merkittävästi muutamassa vuodessa. Tekes on tästä huolissaan, sillä pienemmät investoinnit eivät takaa ainakaan toivottua kasvua Suomeen.

Tekesiltä haettavan rahoituksen suuruus vaihtelee tällä hetkellä 50 000 −100 000 euron välillä. Vielä pari vuotta sitten isompi joukko yrityk-siä havitteli rahoitusta, joka vaihteli sadastatuhannesta jopa miljooniin.

Ne kuitenkin vaativat riskinottoa, mi-hin moni yritys ei tunnu taloudellisessa ahdingossa olevan valmis.

− Suomi tarvitsee kasvuhaluisia ja motivoituneita yrityksiä. Suomen talou-dellinen tilanne on johtanut siihen, että yhä harvempi yritys on valmis ottamaan isoja riskejä ja investoimaan, Kangas epäilee.

Toinen merkittävä syy rahoitushake-musten vähentymiseen on Kankaan mu-kaan leikkauksiin liittyvät väärät tiedot.

− Leikkaukset eivät vaikuta vielä tänä vuonna tehtyihin päätöksiin, vaikka moni niin luulee. Lisäksi leikkaukset kohdistu-vat pääsääntöisesti isojen yritysten tukiin. Hallitushan haluaa kaikin keinoin tukea pk-yrityksiä. Myös meiltä pk-yrityksille rahoitusta kyllä löytyy myös jatkossa, Kangas vakuuttaa.

Kankaan arvioiden mukaan Tekes voi tänä vuonna tarjota yrittäjille rahoitusta vielä 30 miljoonalla eurolla. Pk-yritysten ensi vuoden potiksi taas on kaavailtu

120−130 miljoonaa euroa.Hallitus on leikkaamassa Tekesiltä noin

138 miljoonaa, mikä on noin 30 prosent-tia sen myöntövaroista.

Rahoitusperusteet muuttuneetVielä joitakin vuosia sitten Tekes tunnet-tiin parhaiten teknologian kehittämisestä. Kangas muistuttaa, että nykyisin rahoi-tusperusteet ovat muuttuneet.

− Nyt rahoitusta voi saada esimerkiksi palveluja liiketoimintamallien sekä työ-elämän kehitykseen. Tällöin panostetaan johdon ja henkilöstön osaamisen kehittä-miseen kasvun ja kansainvälistymisen tar-

peiden pohjalta. Kansainvälisen kasvun suunnitteluun voi myös saada rahoitusta. Uutena mahdollisuutena on myös pilotti-en ja demonstraatioiden rahoittaminen. Näin autetaan uusien innovaatioiden vientiä markkinoille.

Kangas neuvoo kiinnostuneita yrityksiä olemaan yhteydessä suoraan Tekesiin.

− Valmista suunnitelmaa ei tarvitse olla, vaan sitä voidaan lähteä rakentamaan keskustelun kautta. Tärkeintä on motivaa-tio ja halu kasvaa, Kangas painottaa.


@ViToikka

Isoja riskejä ei uskalleta ottaa Tekesin leikkauspäätökset ja taloustilanne ovat syöneet yritysten halua hakea rahoitusta.

Reijo Kankaan mukaan yritykset ovat nyt aiempaa varovaisempia.

tekes

Yrittäjä, tuskastuttaako sinuakin ainainen kuittirumba?

Laita kuittirumba kuriin eTaskulla!Lataa eTasku puhelimesi

sovelluskaupasta ja kokeilemaksutta 30 päivän ajan.

Yrittäjäsanomat 13Q&Ayrittäjät.fiKatso uudet yritykset tiistaisin,

AAA-yritykset torstaisin.

Perustit yrityksen yhdessä kolmen muun opiskelijan kanssa. Miksi ryhdyitte yrittäjiksi, Samica Sadik?Tapasimme eräässä tapahtumassa ja huoma-simme, että teimme samaa asiaa. Ideana oli perustaa Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopis-ton opiskelijoille yhdistys, jonka tarkoitukse-na on mahdollistaa uusien eläinproteiinien ja tuotantovaihtoehtojen käyttöönottoa ja kasvua Suomessa. Meitä kannustettiin osal-listumaan startup-kilpailuun ja sen aikana ideamme jalostui yritykseksi. Kun piti hakea kesätöitä, työllistimme itse itsemme.

Kuinka pitkään mietitte yrittäjäksi ryhtymistä?Päätös syntyi lopulta lyhyessä ajassa.Tapasimme viime keväänä, ja elokuussa Finsectin perustamisasiakirjat hyväksyttiin. Loppujen lopuksi yrittäjäksi ryhtyminen oli helppoa. Olemme kaikki enemmän tai vä-hemmän opiskelijoita, eikä taloudellista riskiä ole. Ei vaikka toimiala on toistaiseksi laiton Suomessa. Nyt meillä ei ole kiire mi-hinkään. Haluamme kehittää alaa, sillä näemme siinä paljon hyötyjä. Tavoitteenam-me on saada hyönteisistä valmistettuja tuot-teita kauppojen hyllyille jonakin päivänä.

Oletteko saaneet toimintaanne rahoitusta?Yhteistyökumppaneinamme on monia elintarvikealan yrityksiä. Kaksi yrityksemme jäsenistä lähtee tekemään graduaan varten

tutkimusta Seinäjoelle. Siellä on eri yliopisto-jen tutkimuskeskus, jossa tutkimuksestamme innostuttiin. Parhaillaan meillä on vireillä Tekes-hanke.

Millaisesta toimialasta on kyse?Toimialan tutkimusta tehdään Seinäjoen lisäksi Turussa. Kiinnostuneita on paljon. Tutkimushankkeiden ja alan kasvua jarruttaa lainsäädäntö. Kun tutkimustietoa saadaan lisää, lakiin saadaan varmasti muutos. Tar-koituksenamme on kasvattaa sirkkoja. Halu-amme vähentää soijan ylituotantoa ja tarjota vaihtoehdoksi luonnollisen proteiininlähteen. Millaisia tavoitteita olette asettaneet yrityksellenne?Henkilökohtaisena tavoitteenani on moni-puolistaa paikallista ruoantuotantoa. Kun-nianhimoisena tavoitteenamme on päästä testaamaan koko tuotantoketjua. Elintarvike-ketju koostuu eri toimijoista ja prosesseista. Haluamme päästä Seinäjoella testaamaan prosessista kasvatusta, tuotantopanoksia, logistiikkaa, jalostusta ja pakkausta.

Mitä vinkkejä antaisit uusille yrittäjille?Rahaa tärkeämpää on se, että valitset toimi-alan, jonka kehittäminen kiinnostaa. Yrittä-mistä ei kannata pelätä, vaan kokeilla.


@ViToikka

Hyönteisistä ruokaa kauppojen hyllyille

FinsectFinsect on neljän Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston opiskelijan perustama yritys. Sen tarkoituksena on kehittää elintarvikemarkkinoille uusia ratkaisuja, jotka mahdollistavat uusien eläinproteiinien ja tuo-tantovaihtoehtojen käyttöä. Finsectin valmistama tuote on elintarvikkeeksi tarkoitettu sirkkajauhe, joka valmistetaan ekologisin ja energiatehokkain menetelmin.

meeri u

tti

Samica Sadik perusti yrityksen kolmen muun opiskelijan kanssa. Finsectin tavoitteena on kehittää hyönteisistä ravintoa. – Haluamme tarjota vaihto-ehtoisen proteiininlähteen, Sadik kertoo.

Tilaa elisa.fi /yritysverkkokauppa

Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm

Tule käymään tai varaa aika elisa.fi /ajanvaraus

Yrittäjä, työskentele missä haluat! Elisa Boxi ja uusi Lumia 950 pitävät tiedostot aina mukana ja turvassaElisa Boxi on uusi yritysliittymä lähes rajattomalla tallennustilalla. Tiedostot kulkevat mukanasi ja ovat aina:• Turvassa pilvipalvelussa• Käytettävissä missä vain ja kaikilla laitteilla• Tallessa vaikka laitteesi katoaisi

Lumia 950

Alk.479 €

tai 19,95 €/kk(24 kk sopimus)

Alv. 0 %

Elisa Boxi Premium ja Microsoft OneDrive

for Business

2495€/kk

Alv. 0 %

• Lähes rajattomasti puhetta• Tekstareita 100 kpl/kk• Ulkomaan käyttö EU-alueella 5 €/pv• Mobiilidata 4G LTE, 50 Mbit/s

Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellistenyritysasiakkaiden uusia sopimuksia.

elisa.fi /boxi

Vihdoinkin! Ensimmäisellä Windows 10 -puhelimella työskentelet kuten tietokoneella

Tilaa ennakkoon!

Tutustu!

Pääkirjoitus Yrittäjäsanomat14


Selvitysmies Harri Hietalan selvitys paikallisen sopimisen laajentamisen vaihtoehdoista on valmis. Hietala teki joukon hyviä ja jonkun surkeankin ehdotuksen.

Hietala ehdotti, että työehtosopimusten mukainen paikallinen sopiminen pitää sallia myös niille yrityksille, jotka noudattavat sopimuksia yleissitovuuden perusteella. Tämä oli välttämätön ehdotus. Niin suuri vääryys on yleissitovien työehtosopimusten yksipuolinen velvoittavuus.

Hyvää selvityksessä on, että Hietala esitti selkeän vaihtoehdon, jolla paikallista sopimista voisi laajentaa nykyisestä. Ehdotus jäi valitettavasti vajaaksi, sillä etenemiskeinoksi olisi tullut suoraan asettaa lainmuutokset paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämiseksi. Selvityksessä anne-taan etusija työmarkkinajärjestöjen keskinäisille sopimuksille paikallisen sopimisen laajentami-seksi. Tällainen yritys kirittää työmarkkinajärjestöjä on lähinnä ajanhukkaa.

Surkeata on, että Hietala päätyi ehdottamaan itsenäistä kanneoikeutta työntekijäjärjestöille paikallista sopimista koskevissa asioissa. Kanneoikeus toimisi paikallisen sopimisen esteenä, vaikka hallitusohjelman tavoite on yksiselitteisesti vahvistaa paikallisen sopimisen edellytyksiä. Ei tarvitse kuin miettiä laittomien lakkojen määrää. Viime vuosina yli 90 prosenttia lakoista on ollut laittomia. Näissä käsissäkö kanneoikeutta käytettäisiin vastuullisesti?

Hietala sanoi aivan oikein, että luottamusta, jota paikallinen sopiminen edellyttää, ei voi luoda normeilla. Pienissä yrityksissä vallitsee jo valmiiksi luottamus työntekijöiden ja työnantajan kes-ken. Tämä on tutkittu tosiasia, joka on syytä ottaa ehdotusten jatkovalmistelun pohjaksi.

Työpaikkakohtainen sopiminen työehdoista parantaa kustannuskilpailukykyä ja tuottavuutta. Selvityksemme mukaan paikallisen sopimisen lisääminen kannustaa luomaan uusia työpaikkoja ja johtaa pitkällä aikavälillä työntekijöiden ansiotason nousuun. Tätä yhteisen edun agendaa ei pidä vesittää.

Hallitus osoitti johtajuutta kirjatessaan paikallisen sopimisen lisäämistä koskevan tavoitteen ohjelmaansa. Nyt johtajuutta tarvitaan uudistuksen viemiseksi jämäkästi maaliin.

kolumni

4x fak ta

Keskustelu

Selvitysmies Harri Hietalan selvitys paikalli-sesta sopimisesta aikaansai tutun reaktion.

Työntekijäpuolella selvitystä kritisoitiin, sillä sen pelätään leikkaavan automaattisesti

työntekijöiden palkkoja. Työnantajapuolella taas esitystä pidettiin lupauksia herättävänä, mutta osin riittämättömänä.

Joka tapauksessa tärkeintä lienee se, että kymme-nille tuhansille työnantajaliittoihin kuulumattomille yrittäjille avautuu mahdollisuus päästä samalle viivalle muiden kanssa. Nykyisinhän järjestäytymätön yritys ei voi hyödyntää niitä työehtosopimuksen jous-toja, jotka edellyttävät paikallista sopimista.

Järjestäytymättömät yritykset ovat tyypillisesti hyvin pieniä yrityksiä, joihin kaikki uudet yksityisen sektorin työpaikat ovat viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana syntyneet. Niitä on valtaosa Suomen

yrityksistä.Yksi miinakin Hietalan selvitykseen on asennettu.

Se voi toteutuessaan vesittää kaiken. Kyse on ammattiliittojen kanneoikeudesta. Toteu-

tuessaan se tarkoittaisi ammattiliitoille oikeutta ajaa itsenäisesti yksittäistä yritystä vastaan kannetta pai-kallisen sopimuksen tulkintaa, pätevyyttä ja voimas-saoloa koskevassa asiassa. Siitäkin huolimatta, vaikka yrityksen työntekijät olisivat tyytyväisiä vallitsevaan käytäntöön.

Kuulostaa älyttömältä idealta.Miten sitten tästä eteenpäin?Tärkeintä on varmistaa, että paikallisen sopimisen

järjestelmä on tarpeeksi yksinkertainen ja selkeä. Työnantajan ja työntekijöiden on pystyttävä keskus-telemaan ilman, että yrittäjän pitää palkata juristi lukemaan, mistä oikeasti voi sopia.

Kaikki mukaan sopimaan

40Lisää tuLoja

Noin 40 prosenttia yrittäjistä arvioi paikallisen sopimisen lisäämisen

nostavan työntekijöiden kokonais-ansioita pitkällä aikavälillä.

15VäHemmän tuLojaSamaisen Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan 15 prosenttia uskoo

työntekijöiden palkkakehityksen laskevan.

80uusia tekijöitä

Lähes 80 prosenttia yrittäjistä koki, että paikallisen sopimisen lisääminen

lisää myös työntekijöiden määrää yrityksissä.

33ei potkuja

Joka kolmas yrittäjistä arvioi, että paikallisella sopimisella

vältettäisiin suunnitellut lomautukset tai irtisanomiset.

Paikallinen sopiminen ei vesitystä kaipaa

pixh

ill

antti neimala, suomen Yrittäjien [email protected]


Mikko EskolaMikko on hallituksen puheen-johtajana Hal- lituspartnerit

Helsinki ry:ssä ja yrittäjä kol-mannessa sukupolvessa.

Susanna Rantanen@Rantanen SusannaSusanna on rek-

rytointeihin erikoistuneiden Heebon ja Eminen perustaja sekä Boardman2020- verkos-ton hallituksen puheenjohtaja.

Harri TahkolaHarri on tilitoi- misto Taleno-min toimitus-johtaja.

Kim Väisänen@kimvaisanenKim on start-up-sijoittaja

Takeoff Partnersissa ja koti-isä.

Yrittäjien kannalta pitkistä maksuajoista on ollut paljon puhetta.

Silloin, kun se on etukäteen so-vittu ja tiedossa, asiaan suhtautuu neutraalimmin, vaikka pänniihän se silloinkin. Erityisesti tilanne pännii silloin, kun yhteistyökump-panin kanssa on nimenomaan sovittu laskutusaikataulu, jotta suuria alihankintoja ei joudu mak-samaan omasta pussista.

Tapahtumamarkkinoinnissa tapahtuman kokonaisbudjetista valtaosan muodostavat alihankin-nat. En ole joutunut 13-vuotisen yrittäjäurani aikana kertaakaan sanomaan alihankkijoille, että en voi maksaa laskua ennen kuin asiakas maksaa. Se on ollut minul-le kunnia-asia, etten ketjuta yrittä-järiskiäni alihankkijoille.

Itse sen sijaan saan jatkuvasti

kuulla tuon lauseen kysyessäni erääntyneen laskun perään.

Viimeksi viime viikolla. Asiakkaan onneksi kysyjänä oli

henkilökuntani, enkä minä. Lasku- tusaikataulu sovittiin nimenomaan niin, että markkinointiviestintä-alan yhteistyökumppani ehtii saa-da rahat pari päivää ennen kuin meidän lasku erääntyy. Kuulemma iso kansainvälinen asiakas on aina maksanut ajallaan.

Soiteltuamme laskun perään oli suoritus kuulemma tulossa lähi-

päivinä. Kun suoritusta ei kuulunut viikkoon soitimme taas perään, ja kuulemma olivat maksaneet muita kuluja ja odottavat vielä suorituk-sia loppuosasta asiakkaaltaan.

Älä luota liikaaYleensä laskutamme 60 prosenttia etukäteen.

Tässä tapauksessa tapahtumaan oli niin lyhyt aika, että päätimme luottaa kumppaniin. Tulipa taas todettua, että ei kannata luottaa. Mieluummin jätän kokonaan teke-mättä, kuin stressaan pankkina toimimista. Erityisesti se sapettaa näin ”äitiyslomalla”, jolloin pitäisi saada keskittyä vauvaan.

Jos joskus joudun tilanteeseen, ettei kassassa yksinkertaisesti ole rahaa, otan luurin käteen ja soitan tälle taholle ja kerron tilanteen.

Aika moni kuvittelee tilanteen

lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai yrittajat.fi

Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi

kuukauden blogi yrit täjän y t imessä

ratkeavan vaikenemalla tai jopa katoamalla tavoittamattomiin. Tulee elävästi mieleen eräs kerta, kun vastapuoli ei vastannut vies-teihin tai soittoihin. Konkurssiuh-kainen perintä kuitenkin tuotti tulosta.

Annan pienen neuvon. Kerto-malla suoraan tilanteen yleensä on paljon helpompi löytää ratkaisu, ja kaikki varmasti arvostavat suora-selkäisyyttä vaikeidenkin asioiden osalta.

Jos sinä olet nyt pystyssä jolle-kin, tee itsellesi palvelus ja tartu luuriin.

HEIDI EKHOLM-TALASÄiti yrittää -blogi.

Sarjayrittäjä Digitapahtumatoimisto

Eventgarden, Kipasu Sisustus- suunnittelu & Remonttipalvelut.

Jos olet pystyssä jollekin, tartu luuriin

Se on ollut minulle kunnia-asia, etten ketjuta yrittäjäriskiäni alihankkijoille.

OMAA LUOKKAANSA – SEKÄ TYÖMAILLA ETTÄ PELIKENTILLÄ.

(Autoveroton hinta 31 682,00 €, autovero 1 562,57 €. Hinta sisältää toimituskulut 600 €.)

ALK. 33 845 €NISSAN e-NV200


ALK. 31 480 €NISSAN NV400


ALK. 35 121 €NISSAN NAVARA


ALK. 23 900 €NISSAN NV200

NV200-malliston EU-yhdistetty kulutus 4,9–7,3 l/100 km, CO2 -päästöt 128–130 g/km. NV400-malliston EU-yhdistetty kulutus 6,8–8,6 l/100 km, CO2 -päästöt 177–217 g/km. Navara-malliston EU-yhdistetty kulutus 8,2–9,5 l/100 km, CO2 -päästöt 215–250 g/km. e-NV200-malliston CO2 -päästöt 0 g/km. *Valmistajan takuu 5 vuotta tai 160 000 km kaikille Nissan-hyötyajoneuvoille (poislukien e-NV200, jolle valmistajan takuu on 5 vuotta / 100 000 km sähköauto-osien osalta ja 3 vuotta / 100 000 km muun ajoneuvon osalta).

NYT VIIDEN VUODEN / 160 000 KM TAKUULLA *Meiltä löydät sopivan auton työhön kuin työhön. Tarjoamme asiakkaillemme kattavan hyötyajoneuvomalliston. Löydä omasi lähimmältä Nissan-jälleenmyyjältä. Aja liiketoimintasi uudelle tasolle.

UEFA Champions Leaguen

virallinen hyötyajoneuvo.

Yrittäjäsanomat16

Valttikortin käyttö poistaa todella paljon käsityötä, ilman sitä raportointi olisi todella hidasta ja työlästä. Kuukausittaisen raportoinnin koostaminen säh-köisesti on helppoa ja kätevä tarkistaa. Riikka Karjalainen, Karirakenne Oy RKL

Päivittäin eteesi tulee asioita, jotka vaativat erityistä paneutumistasi. Velvoitteiden hoitaminen kasaantuu ja määräpäivä lähestyy aina liian nopeasti. Kuulostaako tutulta?

Me Tilaajavastuussa teemme velvoitteiden hoitamisen yrittäjälle mahdollisimman helpoksi. Yhdessä kehitämme ja tuomme yritysten käyttöön palveluita, jotka sähköistävät ja jopa automatisoivat velvoit-teiden hoitamista.

Rakennustoimialalla tulokset yhdessä tehdystä työstä ovat lupaavia.

Tutustu arkeasi helpottaviin palveluihimme osoitteessa:www.tilaajavastuu.fi/yrittajat

Rehellisyys maan perii

“

“

Karirakenne Oy RKL on Lahdessa toimiva perheyritys, joka tarjoaa rakentamispalveluja ja erikoissaneerauksia kaikkialle Suomeen, päätoimialueena päijät-häme ja pääkaupunkiseutu. Yritys on toiminut vuodesta 1987 ja hen-kilökuntaa noin viisitoista.

Hallinnolliset velvoitteet määrittivät palveluidemme tarpeenRakennustoimialalla toimivalla työn tilaajalla on velvoite selvittää käyttämiensä toimittajien tiedot. Haimme yrityksell-

emme sähköistä ratkaisua, jossa kaikki vaadittavat tiedot olisivat yhdessä paikassa ja aina ajan tasalla. Jokaisen tiedon

pyytäminen erikseen aiheuttaa ylimääräistä työtä meille ja yhteistyökumppaneillemme. Lisäksi on vielä pidettävä kirjaa

koska 3 kuukauden voimassaolo on umpeutumassa.

Otimme käyttöön Tilaajavastuun raporttipalvelunRaporttipalvelu antaa meille sähköiset välineet hakea toimittajien tiedot. Palvelusta haettavat yritykset ovat Luotettavia

Kumppaneita, joten palvelussa tiedot ovat aina ajan tasalla. Koemme palvelun meille todella hyödylliseksi, sillä pystym-

me tarkastamaan, että kaikki työmaillamme toimivat yritykset ovat puhtaita.

Tiedonantovelvollisuus toi lisävelvoitteita Kun rakennustoimialan tiedonantovelvollisuus astui voimaan, se toi meille pääurakoitsijana lisävelvoitteet raportoida

työmaiden urakka- ja henkilötiedot kuukausittain viranomaisille. Etsimme meille soveltuvaa järjestelmää, joka olisi kat-

tava, mutta mahdollisimman helppokäyttöinen ja että se vaatisi meiltä, urakoitsijoilta ja rakennuttajilta mahdollisimman

vähän lisätyötä.

Valitsimme Tilaajavastuun Veronumero-palvelunTilaajavastuun Veronumero -palvelu vastasi parhaiten vaatimuksiamme. Tilaajavastuun omistajatahot ymmärtävät

rakennusalan vaatimukset ja velvoitteet ja kehitystiimissä on paljon asiantuntemusta. Ongelmat ja epäkohdat ratko-

taan asiakaslähtöisesti ja palveluita kehitetään jatkuvasti käyttäjien toiveita kuunnellen. Ratkaisu oli myös taloudellis-

esti paras vaihtoehto. Tänään kaikilla työmaillamme työskentelevillä yrityksillä on Valttikortti käytössä. Raportoimme

Työmaarekisterin raportointipalvelun kautta työntekijätiedot viranomaisille.

Totuus on, että viranomaiselle on joka tapauksessa raportoitava, jotta voimme kaikki yhdessä taistella harmaata talout-

ta vastaan tehokkaasti. Miksi emme tekisi sitä tavalla, joka toimii parhaiten ja säästää kaikkien aikaa?

Riikka KarjalainenKarirakenne Oy RKL

Asiakaspalvelu 0600 301 339 (1,52 €/min + pvm)

17

Valttikortin käyttö poistaa todella paljon käsityötä, ilman sitä raportointi olisi todella hidasta ja työlästä. Kuukausittaisen raportoinnin koostaminen säh-köisesti on helppoa ja kätevä tarkistaa. Riikka Karjalainen, Karirakenne Oy RKL

Päivittäin eteesi tulee asioita, jotka vaativat erityistä paneutumistasi. Velvoitteiden hoitaminen kasaantuu ja määräpäivä lähestyy aina liian nopeasti. Kuulostaako tutulta?

Me Tilaajavastuussa teemme velvoitteiden hoitamisen yrittäjälle mahdollisimman helpoksi. Yhdessä kehitämme ja tuomme yritysten käyttöön palveluita, jotka sähköistävät ja jopa automatisoivat velvoit-teiden hoitamista.

Rakennustoimialalla tulokset yhdessä tehdystä työstä ovat lupaavia.

Tutustu arkeasi helpottaviin palveluihimme osoitteessa:www.tilaajavastuu.fi/yrittajat

Rehellisyys maan perii

“

“

Karirakenne Oy RKL on Lahdessa toimiva perheyritys, joka tarjoaa rakentamispalveluja ja erikoissaneerauksia kaikkialle Suomeen, päätoimialueena päijät-häme ja pääkaupunkiseutu. Yritys on toiminut vuodesta 1987 ja hen-kilökuntaa noin viisitoista.

Hallinnolliset velvoitteet määrittivät palveluidemme tarpeenRakennustoimialalla toimivalla työn tilaajalla on velvoite selvittää käyttämiensä toimittajien tiedot. Haimme yrityksell-

emme sähköistä ratkaisua, jossa kaikki vaadittavat tiedot olisivat yhdessä paikassa ja aina ajan tasalla. Jokaisen tiedon

pyytäminen erikseen aiheuttaa ylimääräistä työtä meille ja yhteistyökumppaneillemme. Lisäksi on vielä pidettävä kirjaa

koska 3 kuukauden voimassaolo on umpeutumassa.

Otimme käyttöön Tilaajavastuun raporttipalvelunRaporttipalvelu antaa meille sähköiset välineet hakea toimittajien tiedot. Palvelusta haettavat yritykset ovat Luotettavia

Kumppaneita, joten palvelussa tiedot ovat aina ajan tasalla. Koemme palvelun meille todella hyödylliseksi, sillä pystym-

me tarkastamaan, että kaikki työmaillamme toimivat yritykset ovat puhtaita.

Tiedonantovelvollisuus toi lisävelvoitteita Kun rakennustoimialan tiedonantovelvollisuus astui voimaan, se toi meille pääurakoitsijana lisävelvoitteet raportoida

työmaiden urakka- ja henkilötiedot kuukausittain viranomaisille. Etsimme meille soveltuvaa järjestelmää, joka olisi kat-

tava, mutta mahdollisimman helppokäyttöinen ja että se vaatisi meiltä, urakoitsijoilta ja rakennuttajilta mahdollisimman

vähän lisätyötä.

Valitsimme Tilaajavastuun Veronumero-palvelunTilaajavastuun Veronumero -palvelu vastasi parhaiten vaatimuksiamme. Tilaajavastuun omistajatahot ymmärtävät

rakennusalan vaatimukset ja velvoitteet ja kehitystiimissä on paljon asiantuntemusta. Ongelmat ja epäkohdat ratko-

taan asiakaslähtöisesti ja palveluita kehitetään jatkuvasti käyttäjien toiveita kuunnellen. Ratkaisu oli myös taloudellis-

esti paras vaihtoehto. Tänään kaikilla työmaillamme työskentelevillä yrityksillä on Valttikortti käytössä. Raportoimme

Työmaarekisterin raportointipalvelun kautta työntekijätiedot viranomaisille.

Totuus on, että viranomaiselle on joka tapauksessa raportoitava, jotta voimme kaikki yhdessä taistella harmaata talout-

ta vastaan tehokkaasti. Miksi emme tekisi sitä tavalla, joka toimii parhaiten ja säästää kaikkien aikaa?

Riikka KarjalainenKarirakenne Oy RKL

Asiakaspalvelu 0600 301 339 (1,52 €/min + pvm)

Yrittäjäsanomat18fakta

Konkurssin on viime vuosina kohdannut noin 3 000 yrittäjää vuosittain. Yrittäjä- sanomat kokosi yhteen konkurssitilastoja sekä tietoja siitä, miten konkurssi etenee.

Lähde: Tilastokeskus

VIREILLE PANNUT KONKURSSIT TOIMIALOITTAIN TAMMI-ELOKUUSSA 2014 jA 2015

Lähteet: Suomen Yrittäjät, Konkurssiasiamiehen toimisto, Patentti- ja rekisterihallitus, www.oikeus.fi

VIREILLE PANNUT KONKURSSIT VUOSINA 2007 – 2014

29863131296128643275

26122947

2254

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

VELALLISEN TEKEMä KONKURSSIhAKEMUSOsakeyhtiö: Edellyttää hallituksen enemmistön päätöstä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty tiukemmin.Toiminimi: Yrittäjä hakee konkurssia omalla päätöksellään.Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö: Yksikin vastuunalainen yhtiömies voi hakea konkurssia.

Myös velkoja voi hakea velallista konkurssiin.

1

LOPPUTILITySKun konkurssipesä on selvitetty, pesään kuuluva omaisuus muutetaan rahaksi. Konkurssi päättyy siihen, kun pesänhoitajan laatima lopputilitys on hyväksytty velkojainkokouksessa. Velallinen ei välttämättä vapaudu velkavastuus-taan, vaan vastaa veloista myös myöhemmin saamallaan omaisuu- della. Velat vanhenevat 15 vuodessa. Velkajärjestelyyn pääsevä voi saada velat kuitattua muutamassa vuodessa.

5

KONKURSSIPESäParin kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta pesänhoitaja laatii pesäluettelon sekä kirjallisen selvityksen velallisen ennen konkurssia harjoittamasta taloudellisesta toimin-nasta ja konkurssin syistä. Velallinen vahvistaa pesäluettelon oikeaksi.

3KONKURSSIVALVONTAJos konkurssipesästä riittää varoja velkojille, tehdään konkurssivalvonta, jossa velkojat ilmoittavat saatavansa pesänhoitajalle. Pesänhoitaja laatii jaettavista varoista jakoluetteloehdotuksen, jonka käräjäoikeus tarkastaa ja vahvistaa.

4

KONKURSSI ALKAAKäräjäoikeus päättää konkurssin aloittamisesta ja määrää pesänhoitajan huolehtimaan konkurssipesän selvittämisestä. Tilit sulkeutuvat ja velallinen menettää oikeuden määrätä pesään kuuluvasta omaisuudesta. Konkurssi näkyy kaupparekisterissä.Oy: Yrittäjät, omistajat tai hallituksen jäsenet eivät vastaa konkurssiin menosta omalla omaisuudellaan, mutta saavat luottotietoihinsa merkinnän konkurssista.Tmi: Yrittäjä vastaa konkurssiin menosta myös omalla omaisuudellaan ja luottotiedoillaan.Ay, ky: Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat konkurssista myös omalla omaisuudellaan ja luottotiedoillaan.

2Konkurssin peruuntuminenKonkurssi voidaan määrätä peruuntumaan velallisen tai konkurssihakemuksen tehneen velkojan hakemuk-sesta. Hakemus pitää tehdä kahdeksan päivän kuluessa konkurssiin asettamisesta, ja peruuntumiselle pitää olla pätevä syy.

JulkisselvitysJos pesässä on vain vähän varoja tai on erityinen syy jatkaa velallisen tai konkurssi- pesän toimien selvittelyä, voi tuomioistuin määrätä konkurssin jatkumaan julkisselvityksenä.

Konkurssin raukeaminenJos konkurssipesän varat eivät riitä kustannusten maksamiseen tai velkojien jako-osuudet jäisivät hyvin pieniksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan. Tällöin oikeusvaikutukset lakkaavat ja pesän varat luovutetaan ulosottoviranomaiselle.Oy: Yritys poistetaan kaupparekisteristä.Tmi, ay, ky: Yritykset säilyvät kauppa-rekisterissä.

NäiN koNkurssi eteNee

Maa-, metsä- ja kalatalous

Teollisuus ja kaivostoiminta

Rakentaminen

Kauppa

Kuljetus ja varastointi

Majoitus- ja ravitsemis-

toiminta

Muut palvelut

2014 (yhteensä 2 043)

2015 (yhteensä 1 728)

4441

189231

371458

348429

131167

143137

502580

+ 7

- 19

- 19

- 19

- 22

+ 4

- 13

Muutos %

Muutosyhteensä

- 15 %

Arki

gallup

Yhtenä päivänä puhelin ei enää soinut. Sitä ennen se oli pirissyt uusia tilauksia päivittäin. My-kistynyt puhelin yllätti monet yrittäjät 1990-luvun alussa, kertoo sosiaalietiikan tutkija

Ruut Sjöblom.Sjöblom on haastatellut pian valmistuvaa

väitöskirjaansa varten 90-luvun laman aikana konkurssin tehneitä ja velkavankeuteen jää-neitä pk-yrittäjiä.

– Sosiaalisilla suhteilla oli suurin merkitys selviytymisessä. Tilanteen kanssa ei kannata jäädä yksin, vaikka kokisi häpeää ja voimatto-muutta.

Selviytyminen etenee yleensä neljän vai-heen kautta: ensin on aika ennen konkurssia, sitten kriisi ja paniikki, kolmantena sopeutu-minen uuteen elämään ja uuden identiteetin hyväksyminen sekä neljäntenä veloista eroon pääsy.

– Sokkivaihe on todella kova paikka. Yrittäjä kokee häpeää, syyllisyyttä ja voi ajatella itse-murhaa. Kolmannessa vaiheessa voi esiintyä myös katkeruutta siitä, että aiemmin on teh-nyt paljon yhteiskunnan hyväksi esimerkiksi työllistämällä, mutta kun itse on pohjalla, niin kukaan ei auta, Sjöblom kertoo.

Tiedot listataan konkurssirekisteriinViime vuosina konkursseja on pantu vireille noin kolmisen tuhatta vuosittain, kun niitä 1990-luvun laman pahimpana vuonna 1992 pantiin vireille noin 7 400.

Yhteiskunta suhtautuu konkursseihin yhä nihkeästi, Sjöblom sanoo.

– Niitä ei edelleenkään hyväksytä, vaikka ne kuuluvat terveeseen markkinatalouteen. Luo-van tuhon myötä pitäisi vapautua energiaa ja resursseja uusille markkinoille. Yrittäjän olisi hyvä päästä konkurssin jälkeen nopeammin uuteen alkuun.

Konkursseja koskevat hakemukset ja päätökset listataan Oikeusrekisterikeskuk-

sen konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriin. Oikeusrekisterikeskuksen tiedot välittyvät kerran vuorokaudessa muun muassa Suomen Asiakastiedon sekä Bisnoden rekistereihin.

– Kun on varaton ja on maksuhäiriömerkin-tä, niin on vaikea aloittaa uutta yritystoimin-taa ja saada rahoitusta, Sjöblom toteaa.

Konkurssitiedot poistetaan Oikeusrekisteri-keskuksen rekisteristä, kun lopputilityksen hyväksymisestä tai konkurssin raukeamisesta on kulunut kolme vuotta. Elinkeinonharjoit-tajan ja luonnollisen henkilön konkurssiasiaa koskevat tiedot poistetaan viimeistään viiden vuoden kuluttua konkurssin alkamisesta.

Jos konkurssihakemus on hylätty tai jätetty tutkimatta tai konkurssi on peruuntunut, pois-tetaan tiedot kolmen kuukauden kuluttua.

Lainsäädännön toimivuutta punnitaanYrittäjän henkilökohtainen tragedia vaikuttaa myös makrotalouteen.

– Konkursseissa menetetään tuhansia työ-paikkoja vuodessa ja menetetty palkkasumma nousee satoihin miljooniin euroihin vuodessa. Yrittäjien ja henkilöstön osaaminen saattaa jäädä pitkäksi aikaa vajaakäytölle. Yhteiskunta menettää verotuottoja verrattuna siihen, että toimintaa olisi voitu jatkaa, summaa Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen.

Konkurssien määrää voitaisiin Rytkösen mukaan vähentää muun muassa puuttumalla ajoissa yrityksen ongelmiin sekä helpottamal-la yrityssaneeraukseen pääsyä.

Oikeusministeriö on parhaillaan käynnis-tämässä työryhmää, jossa pohditaan muun muassa konkurssilain toimivuutta. Suomen Yrittäjät on mukana työryhmässä.

– Työryhmässä pohditaan muun muassa konkurssimenettelyn yksinkertaistamista. Voi olla, että pohditaan myös konkurssin jälkeisen yritystoiminnan helpottamista. Muutosesi-tykset valmistunevat kuitenkin vasta vuonna 2017, Rytkönen kertoo.

Timo Ruohioyritysvalmentaja, Joensuun Tiedepuisto OyAutomaatiolaiteyritykseni MTM Connections Oy teki konkurssin vuonna 2011. Taustalla oli asiakkaat vienyt finanssikriisi. Suunnitelmat konkurssin välttä-miseksi eivät onnistuneet, joten haimme itsemme konkurssiin.

Yrityksestä oli 16 vuodessa tullut kuin oma lapsi, jonka ympärille tuttavapiiri rakentui. Konkurssin myötä tämä maailma hetkellisesti romahti. Tuntui, että olen pettänyt yhteisön, enkä enää kuulu joukkoon.

Selviytymisessä eniten auttoivat kaverit. Kotona ei oikein voinut puhua, kun vaimo olisi ruvennut murehtimaan.

Konkurssin voi tehdä oikein tai väärin. Oikea tapa on hyväksyä asia, ja tiedottaa siitä kaikkiin suuntiin avoimesti. Tulevasta konkurssista pitää kertoa viimeistään viikkoa paria ennen konkurssiin menoa henkilö-kunnalle, asiakkaille, tavarantoimittajille ja rahoittajille.

Väärä tapa on laittaa pää piiloon, jättää laskut avaamatta ja odottaa, että joku tule hakemaan konkurssiin.

Teksti KATRI SIMOLA Grafiikka RAIJA LEHTONEN

Älä jää yksinKonkurssin kokenut yrittäjä käy läpi laajan tunneskaalan häpeästä ja syyllisyydestä vihan ja katkeruuden kautta helpotukseen. Selviytymisessä auttaa parhaiten toisten ihmisten tuki.

VIREILLE PANNUT KONKURSSIT YRITYSMUODOITTAIN VUONNA 2014

Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt 180

Muut 50

Luonnolliset henkilöt 455

Osakeyhtiöt 2 301

Lähde: Tilastokeskus Työntekijöitä keskimäärin / yritys 4,7

Työntekijöitä yhteensä 13 951

Konkurssit yhteensä 2 986

Yrittäjäsanomat 19fakta

Konkurssin on viime vuosina kohdannut noin 3 000 yrittäjää vuosittain. Yrittäjä- sanomat kokosi yhteen konkurssitilastoja sekä tietoja siitä, miten konkurssi etenee.

Lähde: Tilastokeskus

VIREILLE PANNUT KONKURSSIT TOIMIALOITTAIN TAMMI-ELOKUUSSA 2014 jA 2015

Lähteet: Suomen Yrittäjät, Konkurssiasiamiehen toimisto, Patentti- ja rekisterihallitus, www.oikeus.fi

VIREILLE PANNUT KONKURSSIT VUOSINA 2007 – 2014

29863131296128643275

26122947

2254

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

VELALLISEN TEKEMä KONKURSSIhAKEMUSOsakeyhtiö: Edellyttää hallituksen enemmistön päätöstä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty tiukemmin.Toiminimi: Yrittäjä hakee konkurssia omalla päätöksellään.Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö: Yksikin vastuunalainen yhtiömies voi hakea konkurssia.

Myös velkoja voi hakea velallista konkurssiin.

1

LOPPUTILITySKun konkurssipesä on selvitetty, pesään kuuluva omaisuus muutetaan rahaksi. Konkurssi päättyy siihen, kun pesänhoitajan laatima lopputilitys on hyväksytty velkojainkokouksessa. Velallinen ei välttämättä vapaudu velkavastuus-taan, vaan vastaa veloista myös myöhemmin saamallaan omaisuu- della. Velat vanhenevat 15 vuodessa. Velkajärjestelyyn pääsevä voi saada velat kuitattua muutamassa vuodessa.

5

KONKURSSIPESäParin kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta pesänhoitaja laatii pesäluettelon sekä kirjallisen selvityksen velallisen ennen konkurssia harjoittamasta taloudellisesta toimin-nasta ja konkurssin syistä. Velallinen vahvistaa pesäluettelon oikeaksi.

3KONKURSSIVALVONTAJos konkurssipesästä riittää varoja velkojille, tehdään konkurssivalvonta, jossa velkojat ilmoittavat saatavansa pesänhoitajalle. Pesänhoitaja laatii jaettavista varoista jakoluetteloehdotuksen, jonka käräjäoikeus tarkastaa ja vahvistaa.

4

KONKURSSI ALKAAKäräjäoikeus päättää konkurssin aloittamisesta ja määrää pesänhoitajan huolehtimaan konkurssipesän selvittämisestä. Tilit sulkeutuvat ja velallinen menettää oikeuden määrätä pesään kuuluvasta omaisuudesta. Konkurssi näkyy kaupparekisterissä.Oy: Yrittäjät, omistajat tai hallituksen jäsenet eivät vastaa konkurssiin menosta omalla omaisuudellaan, mutta saavat luottotietoihinsa merkinnän konkurssista.Tmi: Yrittäjä vastaa konkurssiin menosta myös omalla omaisuudellaan ja luottotiedoillaan.Ay, ky: Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat konkurssista myös omalla omaisuudellaan ja luottotiedoillaan.

2Konkurssin peruuntuminenKonkurssi voidaan määrätä peruuntumaan velallisen tai konkurssihakemuksen tehneen velkojan hakemuk-sesta. Hakemus pitää tehdä kahdeksan päivän kuluessa konkurssiin asettamisesta, ja peruuntumiselle pitää olla pätevä syy.

JulkisselvitysJos pesässä on vain vähän varoja tai on erityinen syy jatkaa velallisen tai konkurssi- pesän toimien selvittelyä, voi tuomioistuin määrätä konkurssin jatkumaan julkisselvityksenä.

Konkurssin raukeaminenJos konkurssipesän varat eivät riitä kustannusten maksamiseen tai velkojien jako-osuudet jäisivät hyvin pieniksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan. Tällöin oikeusvaikutukset lakkaavat ja pesän varat luovutetaan ulosottoviranomaiselle.Oy: Yritys poistetaan kaupparekisteristä.Tmi, ay, ky: Yritykset säilyvät kauppa-rekisterissä.

NäiN koNkurssi eteNee

Maa-, metsä- ja kalatalous

Teollisuus ja kaivostoiminta

Rakentaminen

Kauppa

Kuljetus ja varastointi

Majoitus- ja ravitsemis-

toiminta

Muut palvelut

2014 (yhteensä 2 043)

2015 (yhteensä 1 728)

4441

189231

371458

348429

131167

143137

502580

+ 7

- 19

- 19

- 19

- 22

+ 4

- 13

Muutos %

Muutosyhteensä

- 15 %

Helena Lainekonkurssiasiamies, Konkurssiasiamiehen toimistoKonkurssista selviää parhaiten, kun ym-märtää, että se on taloudellista toimintaa tervehdyttävä mekanismi. Silloin voi ajatel-la, että tässä kävi nyt näin, eikä konkurssi

estä yrittämästä uudelleen.On vaikea ajatella, ettei konkurssista jäisi mitään rekisteri-

merkintää. Luottotietojen säilytysaikoja ja velkajärjestelyn maksuohjelmaa on lyhennetty nimenomaan yrittäjien uuden alun helpottamiseksi. Konkurssien määrää ei pitäisi sinänsä yrittää vähentää, sillä kannattamaton toiminta täytyy lopet-taa, mihin konkurssi on ihan hyvä laillinen keino.

Maailmanpankin Doing Business 2015 -listalla Suomen maksukyvyttömyysjärjestelmä on todettu maailman parhaak-si. Mielestäni meillä huolehditaan hyvin kaikkien osapuolten asemasta.

Markku Wuotikunniapuheenjohtaja, Varsinais-Suomen YrittäjätPerustin 1990-luvulla yrittäjän auttavan puhelimen ja 2000-luvulla vaikeuksiin joutuneita yrittäjiä auttavan tukiverkon. Niiden kautta olen auttanut tuhansia

yrittäjiä, joista monet ovat olleet myös konkurssin partaalla. Vapaaehtoisena vastaan yhä viikoittain puheluihin ja sähkö-posteihin.

Konkurssin taloudelliset menetykset aiheuttavat toisinaan yrittäjälle henkistä ahdistusta ja unettomuutta. Unirytmi pitäisi saada kuntoon kääntymällä heti lääkäreiden, terapeut-tien sekä muiden asiantuntijoiden puoleen.

Konkursseihin ei suhtauduta enää yhtä syyllistävästi kuin 1990-luvulla, mikä on hieno asia. Yritystoiminnan jatkoa kannattaa puntaroida, jos sillä ei tule toimeen, eikä liike-vaihto kasva pitkään aikaan.

SVEA

HJÄL

PER

RA

HA

T K

ASS

AA

N.

Apu

pit

kiin

mak

suai

koih

in o

n m

yydä

lask

usi S

vea

Ekon

omill

e.

09 4

242

3080

| myynti@

svea.fi

| www.svea.fi/myylaskut

Enem

män

rah

aa s

uom

alai

sill

e.

Svea

Eko

nom

i on

osa

ruot

sa-

lais

ta S

vea-

kons

erni

a, jo

nka

raha

t ov

at k

äyte

ttäv

issä

suo

-m

alai

sten

yri

tyst

en m

enes

-ty

ksee

n.

Saat

saa

tavi

na o

dott

avat

rah

at h

eti k

assa

an. S

ääst

yt m

yös

mak

sum

uist

u-tu

sten

lähe

ttäm

ises

tä ja

saa

tavi

esi p

erin

näst

ä. V

oit i

tse

valit

a m

yytk

ö yh

-de

n, u

seam

man

vai

kai

kki t

iett

yyn

proj

ekti

in li

itty

vät

lask

ut. H

alut

essa

si

kann

amm

e m

yös

luot

tori

skin

.

Ota

yht

eytt

ä. R

ohke

asti

ja y

stäv

ällis

ellä

ott

eell

a an

nam

me

täyd

en p

alve

-lu

n yr

itys

raho

ituk

sen,

per

innä

n, r

esko

ntra

- ja

tal

oush

allin

non

sekä

ver

k-ko

kaup

an ta

rpei

siin

. Kat

sota

an y

hdes

sä s

inul

le p

aras

rat

kais

u.

20 Yrittäjäsanomat

yrittäjä vinkkaa

1 2 3 4

Anna vinkki, miten palkkaat oikein?Tärkeintä rekrytoinnissa on sen oikea-aikaisuus. Muista aloittaa se ajoissa, sillä silloin palkkaus onnistuu varmemmin. Sopiva aika on noin kolme kuukautta ennen kuin työvoimalle on tarvetta. Palkkaamisessa merkittävä tekijä on myös jatkuva vuorovaikutus oman henkilöstön kanssa. Kun tunnet työntekijäsi ja tiedät heidän suunnitelmistaan, voit varautua palkkaamiseen. On myös hyvin tärkeää, että työpaikkailmoitus muotoillaan siten, että ominai-suuksiltaan oikeat hakijat löytävät sen. Esimerkiksi jos etsitään työn-tekijöitä kolmivuorotyöhön, on ha-kijoiden joukossa oltava muitakin kuin opiskelijoita.

Miten onnistunut rekrytointiprosessi etenee?Suunnitelmallisuus on merkittävä tekijä. En tee päätöksiä yksin, vaan otan aina mukaani ne ihmiset,

jotka tulevat työskentelemään mahdollisen tulevan työntekijän kanssa. Kun palkkaus on tehty, perehdytys ja koulutus ovat todella tärkeitä. Eikä rekrytointiprosessi lopu siihen hetkeen, kun hakijalla on allekirjoitus työsopimuksessa. Työntekijää on ohjattava, ja häntä autettava löytämään omat vahvuu-tensa. Se voi viedä kuukausia. Sen jälkeistä ohjausta kutsun valmennukseksi, joka kestää koko työuran.

Miten tunnistaa hyvän työhakemuksen?Huolellisesti tehty sekä yleisilmeel- tään siisti hakemus kertoo paljon. Totuus on se, ettei pelkkä kirjalli-nen hakemus kerro kaikkea. Kyllä hakija on tavattava aina ennen palkkausta.

Millainen on varteenotettava työnhakija?Motivoitunut hakija on yleensä valmistautunut huolella haastat-

teluun. Jos hakija selvästi tietää, mihin yritykseen hakee ja millaista paikkaa, sekin kertoo innostuk-sesta. Monesti myös kyselen hen-kilöstöltä, olisiko heillä suositella sopivaa työntekijää. Myös yhteis-työ esimerkiksi eri oppilaitosten kanssa voi tuottaa rekrytointeja.

Miten löytää oikeanlaisen työntekijän?En aina ole mukana tekemässä haastatteluita. Annan vastuun niille, jotka työskentelevät palkat-tavan kanssa. Meillä ne henkilöt ovat ravintolapäälliköitä. Palk-kaustilanteessa kuuntelen heidän mielipiteitään ja toiveitaan. Rek-rytointitilanteissa tiimissä tehdyt päätökset ovat parhaita.

Mikä takaa hyviä hakijoita?Verkostot ovat hyvä keino löytää potentiaalisia hakijoita. Vain yhtä oikeaa tietä ei ole. Ei myöskään voi sanoa, mitkä ovat niitä keinoja, joilla työntekijät löytyvät. Työpaik-

kailmoitus kannattaa pistää mah-dollisimman moneen paikkaan. Esimerkiksi TE-toimiston kautta tulleita hakemuksia ei koskaan pidä aliarvioida. Väitän, että ko-kemus auttaa kehittämään omaa palkkausprosessia.

Mistä tietää, onko palkkaus onnistunut?Minusta rekrytoijan on hyvä tasai-sin väliajoin arvioida, prosessin ja valintojen onnistumista. Rekry-toija voi esittää itselleen kysymyk-siä siitä, mitä tulisi kehittää ja tuliko palkattu oikea henkilö. Myös vuorovaikutus muiden palkkaami-sessa mukana olleiden kanssa on todella tärkeää. Kun arviointi on kunnossa, virheitä sattuu vähem-män.

Miten kehität omaa rekrytointiprosessiasi?Minulle tärkein työkalu on toimintani kriittinen arviointi. Pitää myös hyväksyä, että joskus virhei-

tä sattuu. Jos tuntuu, että palk-kaaminen ei suju, voi käydä päivittämässä osaamistaan myös kursseilla. Rekrytoija tarvitsee itsevarmuutta, ja sitä tulee vain tekemällä toistoja.


@ViToikka

Karsi auktoriteettiasiKaikki uskaltavat ottaa osaa ja vaikuttaa päätöksiin, kun johtaja karsii omasta auktoriteetistaan turhan pois. Hyvät päätökset ovat kollektiivisia ideoita ja har-voin lähtöisin yhdestä ihmisestä, neuvoo yrittäjä Petri Aukia.

Luovu kontrollistaTärkeintä on, että johtaja luottaa alaisiinsa. Varaudu reagoimaan muutoksiin nopeasti, mutta lopeta turha murehtiminen. Asioihin, joille et voi mitään, on turha käyttää aikaa, linjaa yrittäjä Jussi Markula.

Johda yhdessäPyri pois johtajan roolista. Se onnistuu auttamalla ja rohkaise-malla muita. Vastuun voi jakaa työntekijöiden kesken. Eikä tittelin tarvitse määritä sitä, mihin asioi-hin kukakin saa vaikuttaa, neuvoo yrittäjä Mikko Petäjä.

Vaadi ja välitäNosta rima korkealle, jotta tuloksia syntyy. Kun pidät huolta työntekijöiden hyvinvoinnista, tulokset ovat myös parempia. Helpointa on silloin, kun on sekä alansa että johtamisen ammattilainen, summaa yrittäjä Eka Ruola.

Tärkeintä palkkaamisessa on ajoitus

PerheyrittäjäHämeenlinnassa ja Hyvinkäällä ravintoloita luotsaava Ville Lindén on työskennellyt pit-kään McDonald´sin palveluk-sessa. Vuonna 2001 hän aloitti ketjun ravintoloissa ja siirtyi myöhemmin isänsä Jaakko Lindénin palkkalistoille. Ravin-tolansa Ville Lindén on ostanut juuri isältään. Lindén valittiin vuoden 2014 McDonald´s-yrittäjäksi.

Työnantaja onnistuu rekrytoinnissa sitä varmemmin, mitä kriittisempi hän on omasta työskentelystään. Tämän on huomannut McDonald’s-yrittäjä Ville Lindén.

yrittäjät.fiYrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

Kahta McDonald’sia luotsaavalle Ville Lindénille palkkaaminen on tuttua puuhaa. Hän sanoo, että hyväksi rekrytoijaksi oppii vain kokemuksella.

meeri u

tti

Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli johtaminen.

21Yrittäjäsanomat

kuukauden kauppa

Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset.www.yritysporssi.fi

YritYskaupat City Digital on ostanut lyhyellä aikajaksolla kaksi ravintola-alan palvelua. MTV ja City ovat solmineet yhteistyösopimuksen ja liiketoimintakaupan, jonka myötä Eat.fi palvelusta tulee osa City Digital -media-perhettä. City osti aiemmin tänä vuonna myös ravintoloiden pöytävarauspalvelun TableOnlinen. TableOnline on kasvanut reilun viiden toimintavuotensa aikana Suomen suurimmaksi pöytien varaami-seen keskittyneeksi palveluksi ja viimeisen vuoden aikana sen kautta tehtiin jo yli 320 000 pöytävarausta.

City-lehti tunnetaan verkossa City Di-gital -verkostona, joka tavoittaa viikottain 500 000 aktiivista kaupunkilaista. City-lehti tunnetaan muun muassa SYÖ!-vii-koista ja vuosittaisesta Suuresta Ravinto-laäänestyksestä sekä verkossa City Digital -verkostosta, joka tavoittaa viikottain noin puoli miljoonaa aktiivista kaupunkilaista. Cityn mediaperhe työllistää yhteensä 20 henkeä.

City perustettiin kaupunkikulttuurileh-deksi vuonna 1986.


@joskaposka

johtaminen Koneen entinen toimitusjohtaja Matti Alahuhta korostaa johtamisoppaassaan pehmeinä pidettyjä keinoja. Alahuhdan mukaan arvot ja yri-tyskulttuuri luovat perustan kilpailukyvyn rakentamiseen.

– Yrityskulttuurin rooli kilpailukyvyn edellytysten rakentamisessa on tärkeä, mutta itsessään yrityskulttuuri ei voi olla kilpailutekijä, Alahuhta sanoo. Alahuhta julkaisi lokakuussa kirjan Johtajuus.

Perustan rakentamiseen kuuluvat muun muassa yrityskulttuurin, laadun ja henki-löstön kehittäminen, ihmisten ja vireen johtaminen, tapa tehdä päätöksiä sekä aikajänteen ja mittaamisen merkityksen ymmärtäminen.

Yrityskulttuuri rakentuu yrityksen ar-voille, jotka sisäistämällä koko henkilöstö voi kokea pyrkivänsä samaan tavoitteeseen ja ymmärtää oman työnsä merkityksen.

Kirjan kirjoittamiseen osallistunut Pekka Seppänen muistutti kirjan julkistus-tilaisuudessa, että nuorempana Alahuhta ei pitänyt arvoja ja kulttuuria tärkeinä.

– Silloin ajattelin, että yritysten kulttuuri luodaan avainhenkilöiden palkkauksen kautta.

Nyt Alahuhta ajattelee, että arvojen tu-lee näkyä kaikessa yrityksen toiminnassa rekrytoinneista kehityskeskusteluihin.

Alahuhdalla on useita vinkkejä arvojen rakentamiseen.

– Niitä ei saa olla liian monta, koska silloin ne muuttuvat listaksi. Minusta hyvä määrä on neljä.

Alahuhdan mukaan arvot on kyettävä

ilmaisemaan yhdellä tai kahdella sanalla.– Sanojen tulee olla mahdollisimman

energisoivia.Arvoja luodessa tulee olla tavoitteelli-

nen, mutta uudet arvot eivät saa erota liikaa nykytilanteesta.

– Jos ne eroavat, työntekijät eivät pidä niitä uskottavina, ja homma kääntyy päälaelleen.

Alahuhta on tehnyt uransa pääasiassa suuryhtiöiden johdossa, mutta uskoo, että tuoreesta johtamisoppaasta on apua myös yrittäjille.

– Uskon, että kokemukseni sopivat kai-ken kokoisiin yrityksiin, Alahuhta sanoo.


@joskaposka

Näin yrityksen arvot kannattaa rakentaa

City ostaa ravintola-alan palveluita

Matti Alahuhta

Kättä pidempää yrittäjän arkeen.

Hanki ammattikirjallisuus ammattilaisilta.

Hanki yrittäjän ammattikirjallisuutta jäsenhintaan Suomen Yrittäjien kirjakaupasta. Vuoden 2015 kirjauutuuksia ovat

Pillillä vai pasuunalla, Huippumyyjä sekä Yrittäjyyden myytinmurtajat.

www.yrittajat.fi/kirjakauppa

HUIPPUMYYJÄ

Tositarinoita myynnin huipulta

Mikä tekee myyjästä huippumyyjän? Voiko huippumyyjäksi valmentautua? Miksi huiput myyvät monikertaisesti enemmän kuin kollegansa?

Tätä kirjaa varten myynnin ammattilainen Tuija Rummukainen

on haastatellut yli 250:tä myyntityön huipulla työskentelevää

henkilöä ja seurannut satojen myyjien työtä. Hän on

haastatellut myös huippumyyjien esimiehiä ja työtovereita.

Kirjoittajan kenttätutkimukset osoittavat, että huiput eroavat

keskivertomyyjistä kahdeksassa ominaisuudessa tai taidossa.

Nämä huippumyyjien tunnusmerkit toistuvat uudelleen ja

uudelleen, toimialasta ja alueesta riippumatta. Kirjassa kunkin

tunnusmerkin yhteydessä on kerrottu niistä huippumyyjistä,

joiden työssä kyseinen ominaisuus korostuu.

Kolmanteen, uudistettuun painokseen on otettu mukaan

uusia tarinoita sekä yrittäjän näkökulmaa.

Tuija Rummukainen

Tuija Rummukainen

on myynnin rautainen

ammattilainen, joka on

valmentanut ja innostanut

erilaisia organisaatioita

huipputuloksiin jo

toistakymmentä vuotta.

Satojen myyjien työtä

seurannut Rummukainen

tietää mistä puhuu. HUIP

PUMY

YJÄ

Tuij

a R

um

mu

kain

en

HUIPPUM

YYJÄ – tositarino

ita myyn

nin

hu

ipu

lta

EUROOPAN 3. PARAS TYÖPAIKKA

Great Place To Work

SUOMEN PARAS TYÖPAIKKA

Great Place To Work

TECHNOLOGY FAST 50 FINLAND

Deloitte Finland

VUODEN YRITYSOP-Pohjola & Kauppalehti

VUODEN TYÖNANTAJATammerkosken

Nuorkauppakamari

Y R I TTÄ JY Y DE NM Y Y T I N M U RTA JAT

YRITTÄJYYDEN MYYTINMURTAJAT

MIKKO KUITUNEN & JOHANNA PYSTYNEN

Luulitko, että budjetointi säästää rahaa? Luulitko, että johtajan tehtävä on johtaa? Luulitko, että jokaisella yrityksellä pitää olla yksi ehjä strategia?

Kaikki nämä ovat pelkkiä myyttejä. Kun teet asiat toisin, palkintona on tyytyväisempi ja te-hokkaampi työympäristö – ja enemmän rahaa kassassa.

Yrittäjyyden myytinmurtajat on konkreettinen käsikirja, jonka opit on koeteltu arjen työssä suomalaisissa edelläkävijäyrityksissä. Teos on täynnä perusteluita, esimerkkejä ja käytännön vinkkejä, jotka saat vietyä suoraan omaan yritykseesi.

Kirjoittajina ovat Vincit Oy:n Mikko Kuitunen ja Johanna Pystynen. He ovat saaneet lukuisia ar-vostettuja palkintoja yrittäjyydestä ja työelämän kehittämisestä. Niinpä voimme luvata, että kirjan viestissä on todistetusti tolkkua.

”Jokaisen kasvuyrittäjän oppikirja. Lois-tavia oivalluksia omaan johtamiseen ja käytännön ideoita heti jakoon kollegoil-leni. Moneen kohtaan palaan vielä.” - Anni Rouvinen, Myyntijohtaja, Heltti Oy

Vincitin saamat tunnustukset

Mikko

Kuitunen

Vincit Oy, Toimitusjohtaja

Mikko Johannan sanoin: ”Rohkea ja aito. Mikko sanoo rehellisesti, mitä ajattelee, ja tekee sen niin, että muutkin innostuvat asiasta. Hänellä on harvinainen kyky luoda ympäristö, jossa ihmiset tah-tovat päästä huippusuoritukseensa. Mikko kuuntelee edelleen jokaisen vincitläisen toiveita ja unelmia kasvotusten. Näiden keskusteluiden jälkeen vastapuoli yleensä itse oi-valtaa, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Tämä on mielestäni loistava esimerkki taidosta johtaa ilman johtamista.”

Johanna

Pystynen

Vincit Oy, Henkilöstöjohtaja

Johanna Mikon sanoin: ”Tyypiksi, jolla on avaimet tai kännykkä aina hukassa, Johannalla on ilmiömäinen kokonaisvaltai-sen ajattelun kyky. On mahtavaa tehdä työtä henkilön kanssa, joka systemaattisesti huomioi kaik-ki asianosaiset. Kun palkkasin Johannan, luulin että minun pitää opettaa hänelle enemmän bisnestä. Nyt tiedän, että minun pitää oppia häneltä enemmän ihmistä.”

SY_Myytinmurtajat_HR.indd 1 16/09/15 10:38

do

cen

do

Yrittäjäsanomat22

AsiAkAsrekisteri excelillä28.10.2015 9:30 - 10:45Omalla koneellasi (webinaari)Asiakasrekisteri on tieto-pankki, jota hyödyntämällä lisäät asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta mutta myös parannat omaa ajanhallin-taasi.

OmistAjAnvAihdOs 2015 -kOnferenssi3.11.2015 kello 9:30 - 17:00Crowne Plaza Helsinki, Mannerheimintie 50, HelsinkiKonferenssin kohderyhmänä ovat omistajanvaihdosten parissa työskentelevät asian-tuntijat sekä henkilöt, jotka oman työnsä kautta voivat edistää omistajanvaihdoksia.

mikOn myyntireseptit!5.11.2015 10:00 - 16:00Suomen Yrittäjät, Mannerhei-mintie 76, 6. kerros, HelsinkiMikko Ojanen on valmenta-nut erikokoisia suomalaisia yrityksiä yli 10 vuoden ajan.

pk-yrityksen ArvOnmääritys6.11.2015 9:30 - 10:45Omalla koneellasi (webinaari)Toivo Koski on yritystalouden rautainen ammattilainen, käytännönläheinen ja innos-tava kouluttaja, pienyrittäjien sparraaja sekä tietokirjailija.

Lisää tietoa Suomen Yrittä-jien koulutuksista ja tapahtu-mista osoitteessa www.yrittajat.fi

Myynti Kiinteistövälittäjä Jethro Rostedtin mukaan huip-pumyyjän täytyy tuntea tuotteen-sa, olla sympaattinen ja asenteen on oltava oikea. Hänen mukaansa Suomessa myynti koetaan negatii-viseksi ja liian monimutkaiseksi.

– Suomessahan myynti on tehty hirveän vaikeaksi. Nyt puhutaan sivujuonteista kuten leadershipis-tä ja managementista. Argumen-taatiotaito, mitä ihmettä, Rostedt nauratti yleisöä.

Rostedt esiintyi Valtakunnalli-silla yrittäjäpäivillä Vuokatissa.

Rostedtin mukaan myyntityö on lopulta yksinkertaista.

– Tässä mitään tarpeita kartoi-teta. Tässä myydään, myynti on

hyvin yksinkertaista. Mieheltä löytyi myös selkeä mää-

ritelmä myynnille.– Myynti on asiakkaan johdatta-

mista haluttuun suuntaan ilman väkivaltaa. Ei se ole sen kummem-paa.

Turkulainen Rostedt toimii kiin-teistövälittäjänä. Hänet tunnetaan parhaiten tosi-tv-tähtenä. Rostedt osallistui Diili-ohjelmaan vuonna 2009. Tällä hetkellä Rostedt esiin-tyy Kauppaneuvos Jethro -ohjel-massa.

jälkimarkkinointi tärkeääRostedt antoi kolme vinkkiä myy-miseen. Hän kertoi nuorena teh-neensä lehtien puhelinmyyntiä.

Jo silloin hän ymmärsi tuotetiedon merkityksen.

– Huippumyyjä tietää mitä myy ja tuntee tuotteensa. Muistakaa, että teidän pitää tietää yrittäjänä, mitä myytte.

Rostedt myös muistutti, että asenne on tärkeä.

– Suomessa ei kukaan myy mi-tään muulla kuin sympaattisuu-della. Miksi suomalaiset yrittäjät eivät ole sympaattisia.

Kolmanneksi Rostedt sanoi, että huippumyyjällä on tarina, joka jää mieleen. Tämän Rostedt oppi myy-dessään teini-ikäisenä kosmetiik-kaa esimerkiksi päiväkotien työn-tekijöille.

Rostedtin mukaan puhtaat

kalenteri

Huippumyyjä panostaa jälkimarkkinointiinKiinteistövälittäjä Jethro Rostedtin mukaan myynti on asiakkaan johdattamista haluttuun suuntaan ilman väkivaltaa.

5slush

tärppiä

3VINKKiä

tuOtetietOMyyjän täytyy tietää

tarkkaan, mitä on myymässä.

AsenneRostedtin mukaan

Suomessa myyjän tulee olla sympaattinen.

tArinAHuippumyyjällä on

tarina, joka jää mieleen.

myyntiin

myyntimiehet ovat kadonneet, sillä netin myös myyntipäätökset tehdään kotona. Sen takia hän panostaa jälkimarkkinointiin, koska se auttaa häntä saamaan myyntiin asuntoja myös myö-hemmin.

– Suomessa ei osata tehdä jälki-markkinointia.

josi [email protected]

@joskaposka

Jethro Rostedt esiintyi Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Vuokatissa.

lea hu

lt

loma loma loma loma loma loma loma www.yrittajat.fi/yrittajalomat loma loma loma loma loma loma www.mtlh.fi loma loma loma loma loma loma loma

Hyvinvointilomat, alle 60 v. Suomen Latu, Kiilopää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 .4 . –22 .4 .Nuorisokeskus Piispala, Kannonkoski . . . . . . . . 14 .8 . –19 .8 . Suomen Latu, Kiilopää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 .8 . –2 .9 .Herttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki . . . . . . . . .7 .11 . –12 .11 .Härmän Kylpylä, Ylihärmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 .12 . – 9 .12 .

Suomen Yrittäjät järjestää yrittäjien kuntolomia Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Tutustu lomatarjontaan ja hae lomatukea.

vuoden 2016 yrittäjälomat nyt Haettavissa!voimavaraloma, +60 v. Kylpylähotelli Sani, Kalajoki . . . . . . . . . . . . . . . . 13 .3 .–18 .3 .Härmän Kylpylä, Ylihärmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 .4 .–8 .4 .Herttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki . . . . . . . . 12 .9 . –17 .9 .

liikkuen luonnossaHerttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki . . . . . . . . . . 4 .4 .–9 .4 .Suomen Latu, Kiilopää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4 .12 . –9 .12 .

liikuntaloma perHeilleTanhuvaaran Urheiluopisto, Savonlinna . . . . . 21 .2 . –26 .2 . Nuorisokeskus Piispala, Kannonkoski . . . . . . .19 .6 . –24 .6 .

meidän perHeen lomaKylpylähotelli Sani, Kalajoki * . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 .2 . –19 .2 .Hotelli Ylläsrinne, Ylläsjärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 .2 . –26 .2Hiihtokeskus Ukkohalla-Paljakka, Hyrynsalmi . . 28 .2 . –4 .3 .Härmän Kylpylä, Ylihärmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 .3 . –11 .3 .Hotelli Ylläsrinne, Ylläsjärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 .3 . –11 .3 .Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi . . . . . . . 25 .7 . –30 .7 .Kuortaneen Urheiluopisto, Kuortane . . . . . . . . . 31 .7 . –05 .8 .Sport & Spa Hotel Vesileppis, Leppävirta . . . 16 .10 . –21 .10 .Tanhuvaaran Urheiluopisto, Savonlinna . . . . 16 .10 . –21 .10 .

*) junioriloma

Hakuaika 3 kk ennen loman alkua . Tammikuun lomiin hakuaika on 15 .11 .2015 saakka . Omavastuuosuus on aikuiselta 20 €/ vrk . Alle 17 v . ei omavastuuosuutta .


Tilaa netistä: tilaa.talouselama.fi, kirjoita tarjoustunnus-ruutuun 102L105A

Lähetä sähköposti: [email protected], kirjoita viestin otsikkoon 102L105A

Soita tilaajapalveluun: 020 442 4100 (ma–pe klo 8.15–16.30) , mainitse tilatessasi tunnus 102L105A .

TILAUSEHDOT: *Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, -20 % normaalihinnasta (laskutusjakso 6 kk). Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointi tarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100. Puheluhinnat (sis. alv 24 %): Lankapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

TALOUSELÄMÄ-lehdessä tehdään täysillä töitä sen eteen, että lisätiedon saaminen talouden käänteistä ja taustoista olisi ymmärrettävää, miellyttävää ja jopa viihdyttävää.

TALOUSELÄMÄ ilmestyy kerran viikossa, perjantaisin. Tilaa ja tutustu!

TÄMÄ ETU VAIN SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENILLE

19905 numeroa vain

Etu 50 %Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n

jäsenetuna-20 % normaalihinnasta.

Norm. 39,50 €

TilaajalahjaEsimiehen taskukirja – 100 vastausta arkipäivän työsuhdekysymyksiinArvo 39 €

TILAA TALOUSELÄMÄ NÄIN

TE_yrittajasanomat_8_2015_254x365.indd 1 12.10.2015 15:18:19

Yrittäjäsanomat24

→

Suomessa on paljon yrityksiä, joissa olisi potentiaalia kasvuun ja vaikka vientiin. Vastaan tulee yrittäjän motivaatio.

– Kysymys kuuluu, että jos on tehnyt 20 tai 30 vuotta töitä, jotta

saavuttaa tietyn vaiheen, niin haluaako vielä työelämänsä viimeiset 10 vuotta tehdä töitä niin, että yöunet voivat mennä, Iivari Mononen Oy:n toimitusjohtaja Ari Mononen sanoo.

Siksi useiden yrittäjävetoisten yritysten kasvu pysähtyy hetkellä, jolloin voitaisiin vielä kiih-dyttää ja kasvaa vaikka rajojen yli.

Iivari Mononen Oy:tä on jaksettu kasvattaa. Yritys on kiihdyttänyt kasvuaan viimeisten vuosien aikana. Kasvua on saatu sekä yritys-ostoilla että orgaanisesti.

Kasvutarina on niin vakuuttava, että Iivari Mononen Oy palkittiin Valtakunnallisella yrit-täjäpalkinnolla lokakuun alussa.

Miten Iivari Monosessa on sitten jaksettu ponnistella vielä, kun yritys on jo keskimääräis-tä suurempi ja tuottaa?

– Me olemme vetäneet yritystä 15 vuoden jaksoissa. Kyllä ihmisellä riittää nälkää 15 vuotta, Mononen sanoo. Hän on perustaja Iivari Monosen pojanpoika.

Kauppaa ilman kieltäEnsimmäinen jakso oli ajallisesti vähän pidempi. Ari Mononen kutsuu sitä liikemies- ajaksi.

Iivari Mononen perusti yrityksen vuonna 1952. Yrityksessä ei ole tarvinnut opetella kansainvälisyyttä, sillä ensimmäiset kaupat pylväistä tehtiin Englantiin yhdessä Laakkos-ten perheen Pohjois-Karjalan Puu Oy:n.

Vuosien varrella pylväspuiden hankinta ja kauppa laajeni niin paljon, että muu puutava-rakauppa jäi pois.

– Liikemiesaikana yritys teki samoja tuottei-ta samoille asiakkaille samalla volyymilla ja samalla tuloksella, Mononen summaa.

Ari Mononen kuvailee isoisäänsä ja johta-mansa yrityksen perustajaa kansanmieheksi. Hän oli käynyt kansakoulun, ja vaikka kävi kauppaa Englantiin, ei osannut kieliä.

Iivari käytti puiden kauppaamiseen paikal-lisia agentteja, mutta myöhemmin toiminnan vakiinnuttua aloitti suoran kaupan ulkomaille.

Ari Mononen on tavannut Monosten pitkä-aikaisen kauppakumppanin Alan Parksin, joka kertoi hänen ja Iivari Monosen neuvottelupro-sessista.

– He istuivat vastakkaisilla puolilla pöytään ja kirjoittivat lappuun puun hinnan ja määrän. Tätä kierrätettiin niin kauan, että molemmilla oli samat luvut papereissa. Sitten mentiin lounaalle.

Teollinen vaiheToinen vaihe Iivari Monosen historiassa alkoi 1990-luvun alussa. Ari Mononen kuvaa vai-hetta teollisen toiminnan ajaksi.

Vaihe käynnistyi, kun yrityksessä alettiin pohtia, millainen toiminta sopisi perheen perinteisen liiketoiminnan yhteyteen.

Vuonna 1991 Monoset aloittivat yritysostot, joita he ovat jatkaneet viime vuosiin saakka. Iivari Monosen neljä poikaa Arvi, Pauli, Pentti ja Heikki ostivat tuona vuonna osuuden Enso-Gutzeitin omistamasta Höljäkän kyllästämöstä Nurmeksessa. Muutama vuosi myöhemmin koko kyllästämö siirtyi Monosille.

– He ottivat paljon henkilökohtaista velkaa, kun korot olivat korkeat. He halusivat mennä seuraavalle tasolle. Se oli iso steppi, jota kun-nioitan suuresti.

Aivan näin suoraviivaisesti asia ei edennyt yrityksen kannalta. Itse Iivari Mononen ei halunnut riskialttiiseen hankkeeseen lähteä.

– Yritykset liitettiin yhteen vasta 1996, kun aika Iivarista jätti.

1990-luvun lopussa Monoset laajensivat kestopuuhun ja perustivat Primatimber Oy:n.

Sukunimi ei riitäEnsimmäinen sukupolvenvaihdoista on vaikut-tanut siihen, miten Monoset nyt perheyritys-tään johtavat.

Vuonna 2006 vetovastuun otti Ari Mononen. Se ei ollut itsestään selvää, että metsänhoidosta ja kansantaloustieteestä maisterin tutkinnot suorittanut Mononen ehti omalle uralleen.

Viidentoista vuoden jaksoissa

Teksti josi tikkanen Kuvat esa siltaloppi

Iivari Mononen jaksaa kasvaa, koska sitä johdetaan 15 vuoden jaksoissa. Jokainen sukupolvi on vienyt yrityksen uudelle tasolle. Ari Monosen aikaa on jäljellä neljä vuotta.

Ari MononenIkä: 48 vuottaUra: Tutkija Euroopan metsä-instituutissa 1996–97, markki-nointijohtaja Iivari Mononen Oy 1997–2006, toimitusjohtaja Iivari Mononen Oy 2006–Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri (kansantaloustiede), maa- ja metsätaloustieteiden maisteri (metsäekonomia)Perhe: Vaimo Mia Koivula, luokanopettaja, lapset Aino, 14 ja Aapo, 8

Kysymys kuuluu, että jos on tehnyt 20 tai 30 vuotta töitä, jotta saavuttaa tietyn vaiheen, niin haluaako vielä työelämänsä viimeiset 10 vuotta tehdä töitä niin, että yöunet voivat mennä.

Yrittäjäsanomat 2525Ari Mononen edustaa Iivari Monosen kolmatta polvea.

Yrittäjäsanomat26

Hän oli tutkijana Euroopan metsäinstituutissa, kun kutsu yritykseen tuli vuonna 1997.

– Tähän yritykseen ei tulla töihin sukunimellä. Ensinnäkin yrityksessä täytyy olla oikeasti paikka auki ja toisekseen kykyjen on oltava riittävät.

Perheyrityksessä on operatiivisessa johdossa kolmas sukupolvi. Omistus jakaantuu Iivari Monosen kolmen pojan ja heidän perheidensä kesken.

– Arvi-setäni oli käynyt oman taistelunsa Iivarin kanssa ja lähtenyt sitten omalle tielleen. Hän ymmärtää, että täytyy olla toiminnan ja ajattelun vapaus, jos halutaan päästä seuraavalle asteelle, Ari Mononen kuvaa.

Positiivinen yllätysAri Monosen tehtävä yrityksessä on ollut kansain-välistymisen vieminen uudelle tasolle. Tavoit-teena on ollut yritysostoin vahvistaa Monosten asemaa valituilla markkinoilla.

Strategia tähän luotiin 2000-luvun puolessa välissä.

– Teimme ostoslistan yrityksistä, jotka voisivat kiinnostaa meitä.

Listaa läpikäymällä löytyivät sopivat ostokoh-teet. Monosten tärkein ostokohde on Scanpole Norjasta. Ostoilla Monoset ovat vahvistaneet ase-maansa Pohjois-Euroopassa ja Brittein saarilla.

Kansainvälistymiseen liittyen Iivari Mononen on kokenut huonoa ja hyvää onnea.

Aloitetaan huonosta.Joulukuussa 2010 korruptioon kyllästynyt

tunisialainen katukauppias sytytti itsensä tuleen torilla. Samalla hän käynnisti kehityksen, joka on mullistanut maita Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idäs-sä. Kriisi jatkuu edelleen Syyriassa ja useat alueen maista ovat epävakaita.

Monille alueen maille on yhteistä myös se, että ne olivat Iivari Monosen vientikohteita.

Kriisin yllättävyydestä kertoo se, että Libyan romahtaessa Monosilla oli laivallinen puuta matkalla maahan. Tappiot olivat puoli miljoonaa euroa, kun laiva piti käännyttää. Nyt voi sanoa, että Monosilta katosi yhdessä yössä tilauskantaa 9,8 miljoonaa.

Arabikevät ei ole ainoa mullistus, joka on moukaroinut Monosia. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi leikkasi investointeja, ja siten myös pylväiden kulutusta.

Viimeisen kymmenen vuoden dramaattisuutta Monosille kuvaa Ari Monosen tekemä laskelma. Vuonna 2008 konsernin liikevaihto oli noin 38 miljoonaa euroa. Silloisilla asiakkailla liikevaihto olisi nykyään 12 miljoonaa euroa.

Syntynyttä aukkoa on täyttänyt yritysostot, joihin liittyy viime vuosien onnenpotku.

– Brittein markkinat ovat kehittyneet yllättävän hyvin.

Tänä vuonna Monoset ottivat ison askeleen Isossa-Britanniassa, kun he ostivat Burt Bolton & Haywood Ltd:n. Kauppasummaa ei julkistettu, mutta se on yhtiön historian suurin kauppa.

1 2 3AsiAkAstuntemusOlemme paljon tekemisissä asiakkaidemme kanssa ja tiedämme heidän tarpeensa.

OsAAvA henkilökuntAMeillä on mahtavat työntekijät, joista suurin osa on tehnyt pitkän uran meillä.

kOkemus60 vuoden kokemus puupylväiden tekemisestä on meille kilpailuetu.

Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot 2015Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon sai tänä vuonna neljä yritystä: kokkolalainen Fineweld Oy, joensuulainen Iivari Mononen Oy, muoniolainen Lapland Hotels ja riihimäkeläi-nen Trans Farm Oy. Tuomariston mukaan palkittuja yrityksiä yhdistävät määrätietoinen kasvun hakeminen.

Palkinnot jaettiin Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtu-massa Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Vuokatissa. Palkitut valitsi lautakunta, johon kuuluu edustajia Suomen Yrittäjistä, Suomalaisen Työn Liitosta, Yksityisyrittäjäin Säätiöstä ja Fenniasta.

Lue jutut muista palkituista verkosta osoitteesta: bit.ly/yrittäjäpalkinnot

Monoset ovat tuoneet viime vuosina kolman-nen liiketoiminta-alueen pylväiden ja kyllästetyn puun rinnalle. Konserni tuottaa myös suunnitte-lupalveluita sähköyhtiöille.

neljä vuotta jäljelläAri Mononen ei ole luopunut ajatuksesta, että hänen kautensa perheyrityksen johdossa on 15 vuotta. Sitä on nyt jäljellä neljä vuotta.

Silloin neljäs sukupolvi ei ole vielä valmis. – Vanhimmat ovat nyt rippikoulussa ja nuorim-

mat ostoskärryssä. Jos se tulee suvusta, sen täytyy olla joku nuoremmista serkuista. Johtaja voi toki tulla myös perheen ulkopuolelta.

Seuraavalta johtajalta haetaan taitoja, jotka liittyvät suuren kokonaisuuden hallintaan ja stra-tegiseen ajatteluun.

Ari Monosella riittää nälkää viimeisiksi vuo-siksi. Hänellä on tavoitteena kasvattaa yritystä edelleen.

– Jos meidän liikevaihto on nyt 55 miljoonaa vuodessa, olisi hienoa jos se minun lähtiessä olisi vähintään 80 miljoonaa euroa.

yrittäjät.fi

Vanhimmat ovat nyt rippikoulussa ja nuorimmat ostoskärryssä. Jos se tulee suvusta, sen täytyy olla joku nuoremmista serkuista. Johtaja voi toki tulla myös perheen ulkopuolelta.

Ari Monosen mukaan Iivari Monosen johtaja vaihtuu 4-5 vuoden päästä.

Yrittäjäsanomat 2727hyöt ys ovellukset

Yrittäjäsanomat esittelee sovellukset, jotka auttavat yrittäjää arjessa.

3x k irjat

APPSTORE, GOOGLE PLAY

APPSTORE, GOOGLE PLAY, WINDOWS STORE

YrittäjYYden mYYtinmurtajatMikko Kuitunen ja Johanna Pystynen SypointYrityksissä tehdään asioita, koska oletetaan niiden olevan fiksuja. It-talo Vincit on teh-nyt paljon asioita toisin kuin yleisesti fiksuna pidetään ja on nyt Suomen menestyneimpiä it-taloja. Se antaa toimitusjoh-taja Mikko Kuituselle ja hen-kilöstöjohtaja Johanna Pys-tyselle uskottavuutta lähteä murtamaan yrittäjyyden myyt-tejä. Kirjassa myytit on jaet-tu strategisiin, johtamiseen ja kulttuurisiin. Lisäarvoa kirjalle tuo se, että myyttejä tarkastel-laan yhden yrittäjän yrityksen ja isomman yrityksen kautta.

johtajuus: kirkas suunta ja ihmisten voimaMatti AlahuhtaDocendoNokian entisenä johtajana ja Koneen entisenä toimitusjoh-taja tunnettu Matti Alahuhta on kirjoittanut kirjan johtami-sesta. Alahuhdan mukaan joh-tamisessa on tärkeintä kaksi asiaa: pitkäjänteinen yrityksen kilpailukyvyn perustan raken-taminen ja muutosten hyö-dyntäminen mahdollisuutena. Alahuhdan opit ja näytöt ovat suuryhtiöiden maailmasta, mutta ne ovat niin konkreetti-sia ja helposti hahmotettavia, että ne todennäköisesti anta-vat ajateltavaa myös yrittäjälle.

onnistu kasvuYrittäjänäManne PyykköKauppakamariManne Pyykkö on psykolo-gi, joka on tutkinut yrittämistä käytännössä ja kirjoittamalla. Hänen edellinen kirjansa Mi-nustako yrittäjä auttoi ihmistä tunnistamaan, millainen yrit-täjätyyppi hän on. Uusi kirja Onnistu kasvuyrittäjänä pyrkii avaamaan polkua, jota pitkin kasvuyrittäjän on kuljettava ensimmäisiin asiakkuuksiin.

FiverrJoukkoistamisesta ja mikrotyöstä on puhuttu jo pitkään. Fiverr on yksi sovelluksista, jotka auttavat löytämään tekijän, jos tarvitset vaikkapa vähän kuvakäsittelypalvelua tai spiikkausta vieraalla kielellä. Hinnat lähtevät vii-destä dollarista ja nousevat esimerkiksi käyttöoikeuksien mukaan.

mobilepaYDanske Bankin Mobilepay on osoittau-tunut suosituksi myös Suomessa, sillä jo yli 190 000 suomalaista on ladannut sovelluksen. Sovellus mahdollistaa pienten rahamäärien siirrot kännykkäsovelluksen kautta. Se ei siis sovellu bisnekseen, mutta on loistava, kun esimerkiksi kaveriporukan kesken täytyy jakaa menoja.

Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint OySuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | [email protected] | yrittajat.fi/koulutus

Viking Linen m/s Mariella, Helsinki–Tukholma – Helsinki

Yrittäjän veroseminaari 18.–20.11.

Keskiviikko 18.11.

11.15 Ilmoittautuminen Viking Linen terminaali, Katajanokka

11.45 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

12.00 Seminaarin avausPuheenjohtaja Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjät

12.30 Verotus ja sen vaikutus talouteenKansanedustaja, valtiotiet. tri, Juhana Vartiainen

13.00 Lahja- ja perintöveroasioita yrittäjien näkökulmastaVeroyliasiamies, KTT, OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä, Verohallinto

14.00 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen

15.00 Verolainsäädännön muutoksia Ennakkoperintä 2016 Työnantajamenettelyt Verohallinnon uusia ohjeita ja

viimeaikaista oikeuskäytäntöäYlitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto

16.15 Tauko, kahvia tarjolla

16.30 Ajankohtaista arvonlisäverotuksestaPartner, Indirect Tax Services Juha Laitinen, PricewaterhouseCoopers Oy

17.45 Kysymysklinikka

19.15 Tauko

21.00 Ála carte -illallinen

Torstai 19.11.

8.00 Buffetaamiainen

10.00 Laiva saapuu Tukholmaan

10.30 Tutustuminen Tukholman kaupungintaloon

12.45 Kahvi ja välipala

13.15 Yritysverotuksen muutokset 2015 ja näkymät vuodelle 2016Vero-oikeuden apulaisprof., kauppatiet. tri Tomi Viitala, Aalto-yliopisto

14.30 Verotarkastus yrittäjän oikeusturvan näkökulmastaVeroasiantuntija Satu Grekin, Suomen Yrittäjät

15.20 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

15.45 Kirjanpitolaki uudistuu Veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy

17.00 Kysymysklinikka

18.15 Tauko

19.30 Buffetillallinen

Perjantai 20.11.

7.00 Erikoisaamiainen10.00 Laiva saapuu Helsinkiin

Huom. kaikki ajat ovat paikallisia

Jäsenhinta € (normaalihinta €)

522 (682) 2 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä562 (722) 1 hengen B-luokan sisähytissä582 (742) 1 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä539 (699) 2 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä (parivuode 140 cm)582 (742) 2 hengen luksushytissä662 (822) 1 hengen luksushytissä

www.yrittajat.fi/veroseminaari tai [email protected] tai p. 09 2292 2923/Härkönen

• Muista mainita: syntymävuosi, hyttivalinta, ruokarajoitteet ja osallistutko tutustumiskäynnille.

Peruutukset: Myöhemmin kuin 10 vrk mutta viimeistään 7 vrk ennen lähtöä tehty peruutus: 50 % veloitetaan. Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

Hintaan sisältyy:seminaari luentoaineistoineen, majoitus valitussa hyttiluokassa, ohjelman ruokailut ruokajuomineen. Tutustuminen Tukholman kaupungintaloon (Nobel) 15 €.

Inspiroivaa asiantuntemusta — täsmätietoa — rentoa meininkiä — tuulahdus Tukholmaa!

Ilmoittaudu viimeistään 4.11.Seminaarin hinnat

Soveltuu KLT-ylläpitokoulutukseksi.

Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy.

Satu GrekinTomi Viitala Juha LaitinenJyrki Mäkynen Risto Walden Sari Wulff Timo RäbinäJuhana Vartiainen

Yrittäjäsanomat28

Minä

Tiistai 29.9.Tiistaina oli myös palaveri toisesta yrityskaupasta. Yrityskauppojen merkitys näkyy myös meille, sillä viikolla oli kaksi palaveria, joissa käsi-teltiin kahden eri yrityksen myymistä. Illalla oli edessä toisenlainen työmaa. Syksy on jo pitkällä, joten ilta meni pihatöissä. Lehdet täytyy saada pois pihalta ennen talvea.

Keskiviikko 30.9.Aamulla taloushallinnon ohjelma-palaveri ja sieltä kiireesti lentokentälle ja kohti Helsinkiä. Meillä on toimistot Kajaanissa ja Pirkkalassa. Kajaanissa aloitimme 1981 ja Pirkkalassa 1990. Asiakkaita on kuitenkin eri puolilla Suomea. On tärkeää tavata asiakkaita säännöllisin väliajoin.

Maanantai 28.9.Aamiainen ja viikko edessä! Viikko alkoi puurolla ja sanomalehdellä. Maanantaina pidämme aina viikko-palaverin, jossa käydään läpi uusia asioita ja esimerkiksi koulutuksiin osallistuneet työntekijät referoivat oppimaansa. Se on tärkeä myös yhteishengen kannalta, sillä silloin on koko porukka koossa. Iltapäivällä oli palaveri yrityskaupoista asiakkaan kanssa.

Yrittäjän juhlaa ja arkeaTilitoimistoyrittäjä Jukka Kärnän viikko huipentui kotiseudulla vietettyihin Valtakunnallisiin yrittäjäpäiviin.

* Tarjous koskee uusia Suomen Yrittäjien jäsennumerolla avattuja MyCashfl ow-verkkokauppoja. Jäsennumero syötetään avauslomakkeen kampanjakoodi-kenttään. Voimassa rajoitetun ajan. Ilman jäsennumeroa avattuihin kauppoihin normaali 14 päivän kokeilujakso.

Yrittäjä,

avaa yrityksellesi

verkkokauppa nyt

– saat 2 kuukautta

ILMAISEKSI! *

Pulse247 Oy/MyCashfl ow | myynti@mycashfl ow.fi | 020 741 9171 | www.mycashfl ow.fi Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma

Jukka Kärnän viikossa riitti vauhtia.


tuomio

Kuluneen kuukauden nousut ja laskut

Torstai 1.10.Torstaina jatkoin Helsingissä. Kävin kaupungilla kaupoissa. Olen syntynyt Lappeenrannassa, mutta muuten pitkän linjan kainuulainen. Helsin-gissä on silti virkistävää käydä. Paljon päivästä menee kyllä koneen odotta-miseen ja matkustamiseen. Onneksi puhelimella voi hoitaa asiakkaiden kanssa asiointia.

Perjantai 2.10.Perjantaina alkoivat Valtakunnalliset yrittäjäpäivät, jotka tänä vuonna olivat mukavasti kotiseudulla. Olen osallistunut nyt kuusiin yrittäjäpäiviin peräkkäin osana Kainuun Yrittäjien hallitusta, jossa olen rahastonhoita-jana. Perjantai-illan juhlien urheilu-teema näkyi vaatetuksessa. Kuvassa vasemmalla Kainuun Osuuspankin yrityspankin johtaja Toni Kemppinen, keskellä Katera Steel Oy:n toimitus-johtaja Ismo Jauhiainen ja oikealla allekirjoittanut.

Viikonloppu 3.10.–4.10.Aamulla kuuntelimme Jethro Rosted-tin ja Hjallis Harkimon luentoja myy- misestä ja yrittämisestä. Päivän mit-taan osallistuin myös muille luennoille ja verkostoiduin muiden yrittäjien kanssa. Illalla pistin smokin päälle ja osallistuin yrittäjäpäivät päättävään gaalaan. Kuvassa vaimoni Reeta Kärnän kanssa lähdössä iltajuhlaan.

Kuuden euron pizzaPizzeriat ovat vain ensimaistiainen über-aktiivisen virkavallan iskusarjassa. Poliisin Twitter-keskuksen mukaan pelkkä glögipalkka ei voi kattaa Joulu-pukin matka- ja lahjakustannuksia.

HalloweenHalloween näyttää alkaneen jo etuajassa, kun tv:ssä pyörii jatkuvasti uhkaavia ja ahdistavia Mikä fiilis –mainoksia.

SaK ei HyväKSySAK miettii uuden lyhenteen käyttöön ottoa, sillä nimen perässä esiintyy nykyään aina sanapari ”ei hyväksy.” Uusi nimi on SAKEH

loppu la TorTuralleRovio hakee uutta vetoa yhteistyöstä Shakiran kanssa. Yhteistyö ei kuitenkaan pidä sisällään Shakiran La Tortura -hittiä, vaikka se kuvaisi yrityksen viime aikoja.

www.vuodenkirjanpitaja.fiEHDOTA parasta kirjanpitäjää 20.11.2015 mennessä!

Yrittäjäsanomat30TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

LaskutusohjelmaHelppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelmaNopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös

Palkanlaskentaohjelma Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

TIETOSUUNTAPALKATPALKANLASKENTA TIETOSUUNTAOHJELMISTOT

TIETOSUUNTAKIRJANPITOKIRJANPITO

TIETOSUUNTAOHJELMISTOT

TIETOSUUNTATaloushallinnon ohjelmat

• Hinta-laatuvertailun voittaja• Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

TIETOSUUNTAOSTORESKONTRAOSTORESKONTRA


TIETOSUUNTALASKUTUSLASKUTUS


YRITYSSOVELLUKSET

LAATUJÄRJESTELMÄT

AJONEUVOPAIKANNUS

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 [email protected]

TALOUSHALLINTO

www.route-tracker.comKatso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

AJONEUVOPAIK ANNUSROUTE-TRACKER

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • Kuljetukset ja työt hallintaan • Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä • Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia • Automaattinen seuranta ja tietojen tallennus 24/7

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena.

Soita: puh. 040 966 2067

UUTUUS RT-Link

Vaihtolavojen ja työ-

välineiden paikannus

RF-tunnistimilla

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI

Tiedustelut: KARI SALKO 0400 604 133

[email protected]

KYSY TARJOUS!

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta

Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto.

Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme!

Raasepori 045-110 7674 Kerava 029-193 9999 Lohja 019-321 070 Helsinki 09-622 5715 Vantaa 029-193 9999 Espoo, Tapiola 029-193 9999

– www.paritilit.fi – [email protected] –Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!



MITEN NOLL AAn?

Harrastus ”Minulla on ollut kissoja niin kauan kuin muistan. Ensimmäinen rotukissa muutti luokseni viettämään elä-kepäiviään. Se oli turkkilainen van. Silloin innostuin rotukissoista. Käydessäni katso-jana kissanäyttelyssä tutustuin kissoista suurimpaan, maine cooniin.

Niillä on tupsukorvat ja ne ovat luonteel-taan sosiaalisia, hieman kuin koiria. Nyt meillä on neljä maine coonia. Kolme niistä on uroksia ja yksi naaras. Kissojen lisäksi meillä on myös vuodenikäinen samojedin-koira.

Olen ammatiltani parturi-kampaaja. Kun kaikkien lemmikkien turkit vaativat hoitoa, pääsen käyttämään harjaa ja föö-niä myös kotona.

Vapaa-aikani kuluu kissanäyttelyissä. Näyttelyitä kokeilimme sattumalta ja siitä on tullut koko perheen yhteinen harrastus. Minä pesen ja laitan kissojen turkin ennen kehää. Mieheni taas on innostunut esitte-lemään kissoja, ja aiemmin myös tyttäreni kiersi mukana näyttelyissä.

Kissanäyttelyt ovat vieneet minut

mennessään, sillä niissä on niin mukava ilmapiiri. Olen löytänyt paljon ystäviä harrastuksen kautta. Tsemppaamme ja autamme toisiamme jatkuvasti.

Kissaihmiset ovat määrätietoisia ja itsenäisiä tiimipelaajia, kuten lemmik-kinsäkin. Kissojen harrastus on opettanut minulle pitkäjänteisyyttä ja huomaan olevani työssäni energisempi. Näyttelyitä kiertäessä työasiat unohtuvat, mikä on loistava asia.

Minulle kissat ovat perheenjäseniä siinä missä muutkin. Toiset laittavat rahaa vaikkapa golfiin, mutta itse käytän sen mieluummin kissoihin.

Vaikka olemme kiertäneet näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla jo neljän vuoden ajan, ei siihen kyllästy.

Myös kissojen saavuttama menestys saa käymään näyttelyissä. Ne ovat kiehtovia ja sääntökiemuroihin pitää palata yhä uudelleen.”


@ViToikka

Leena Karhunen: ”Kissaharrastus opettaa pitkäjänteisyyttä”

YrittäjäsanomatKustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Kimmo Koivikko, päätoimittaja ⚫ Josi Tikkanen, uutispäällikkö ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Virvamaria Toikka, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja (perhe- vapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski ja Raija Lehtonen, taitto ⚫ [email protected], p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Alma 360 / Asiakasmedia ⚫ PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 ⚫ [email protected] ⚫ www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ [email protected] Paino Alma Manu Oy, Tampere

Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

vesa-matti vä

ärä

Parturi-kampaamoyrittäjä Leena Karhusen Semira-liikkeessä ovat mukana myös maine coon -kissat Aslan ja Remu (sylissä).

YrityspörssiKauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 19.11.2015

Yritysvälittäjät

Muut toimialat

Majoitus, ravintola, elintarvike

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fiVoit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle,

joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.

Liikenne

Vesi- ja viemäriala

Pitkään Salossa toiminut noin 1 m€ vaihtava alle 10 henkeä työllistävä putkiliike, jolla on vakiintunut asia-kaskunta. Tässä on myös hyvä tilai-suus yrittäjähenkisellä LVI-insinöörille tai teknikolle joko koko yhtiön ostoon tai osakkuuteen. Kannattaa ehdotto-masti olla yhteyksissä.

2716

OSTETAAN YRITYS

Myytäviä kohteitamme:

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Maatalousrautakauppa Etelä-Pohjanmaalla ...................450 000 Sähköurakointi ja -asennus ..... 700 000 Johtava rakennusalan tukkuliike ................................. 1 650 000 Ammatillinen perhekoti ............ 170 000 Kansainvälinen cleantech- teknologialiiketoiminta .......... 1 500 000 Pito- ja juhlapalveluyritys Porin talousalueella ................. 300 000 Omien metallituotteiden valmistus ...................400 000 + varasto Tunnetun ruoka- ja seurusteluravintolan liiketoiminta Turussa ................. 159 000 Menestyvä ravintola- ja matkailuyritys saaristokunnassa .......................475 000

Palvelut

Pielavedellä keskeisellä paikalla pitkään toimineen erikoiskaupan kannattava liiketoiminta.

2830

Kissa- ja koiratarvikkeita myyvä petnet.fi verkkokauppa-domain, sivusto ja Facebook-sivusto. Valmiiksi rakenettu verkkokauppa pienen varaston kanssa. Domain + verkkokauppa 5 000 € + varasto tällä hetkellä noin 12 000 €.

2824

Menestyvä, laatubrändeihin keskit-tyvä muoti- ja lahjatavaraliike-toiminta Laitilassa. Lisätietoja puh. 0400 525 986.

2677

Yrittäjän siirtyessä eläkkeelle myy-dään tunnettu, monipuolista ja laadu-kasta matkamuistoliiketoimintaa harjoittava yritys. Yhtiö toimii asian-mukaisissa tiloissa Saariselällä. Yhtiö on toiminut vuodesta 1990.

2674

Tilava monimerkki autokorjaamo Hyvinkäällä. Kaikki koneet ja työkalut usealle asentajalle. Isot 5 ovea, 10 ap ja 8 nosturia. Vuokrahallissa myös sos.tilat ja konttori. Soita Jarille 0440 585 859 tai [email protected]

2815

Oy-muotoinen linja- ja tilausliikennet-tä sekä koululaiskuljetuksia suorittava linja-autoyhtiö myydään eläkkeelle siirtymisen johdosta. Yli 60 vuotta toiminut perheyritys on toisen polven omistuksessa. Yritys toimii pääomis-tajan yksityisesti omistamassa hal- lissa vuokralla. Koulukuljetuksissa kunnan kanssa sopimukset voimassa kolme vuotta. Yritys kuuluu Suomen vahvimpiin Platina ja AAA-luokan luottoluokitukseen.

2764

Myydään/otetaan työntekijä kiinteis-töjen säätölaitteita myyvä, asen-tava ja huoltava yritys, eläköitymisen johdosta.

2681

Kannattava B&B yritys (huippu- palauteella). Liikevaihdon kasvu on varmaa. Erinomaiset luontomatkailu- mahdollisuudet. Hoivayrittämiseen valmiit tilat. Sopii pariskunnalle. Opastetaan, ”saattaen vaihto” ja mentorointi.

2801

Vuokratuissa n. 200 m2 tiloissa toimiva Pub & Ravintola Utsjoella. Asiakaspaikkoja 150. Suosittu paikal-listen asukkaiden ja lohituristien keskuudessa.

2776

Ylläsjärvellä toimiva ravintola ja matkamuistomyymälä, tilat yhteensä 320 m2. Valmis asiakas-pohja. Tiedustelut Pekka Hakola 0400 696 061

2686

Ostetaan tilitoimiston osake- kanta tai liiketoiminta Varsinais-Suomessa, mieluiten Turussa. Kohdeyrityksen sijainti myös Uudella- maalla, Hämeessä tai kauempaakin kiinnostaa. Etsimme lähinnä 1–5 hengen tilitoimistoa, mutta myös muun kokoiset tilitoimistot voivat tulla kysymykseen. Ota yhteyttä ja tarjoa tilitoimistoasi myyntiin jo syksyn aikana. Luottamuksellisesti.

2768

JÄSENYRITTÄJÄ MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI!Hyödynnä yhteistyökumppanien tarjoamat alennukset ja palvelut. Tutustu valtakunnallisiin jäsenetuihin osoitteessa www.yrittajat.fi/jasenedut.

KIITÄ JA MUISTAYrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä.

Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.

www.volkswagen-hyotyautot.fi

Uudistunut Caddy. Niin moneksi.Minkä tahansa alan ammattilainen oletkin, uusi Volkswagen Caddy on luotettava ja

haluttu työkaveri, joka taipuu moneen hommaan. Lähde uudistuneen Caddyn kyytiin!

Uuteen Caddyyn on saatavilla kuljettajaa avustavia järjestelmiä, esimerkiksi Front Assist

-ympäristönvalvontajärjestelmä ja mukautuva vakionopeudensäädin ACC. Sisältä ja ulkoa

täysin uudistettu design antaa tälle kompaktille kuljetusammattilaiselle unohtumattoman

ilmeen. Tervetuloa koeajolle lähimpään Volkswagen-liikkeeseen.

Hinnat alkaen: Caddy 1,2 TSI 62 kW bens., autoveroton hinta 19 030 €, arvioitu autovero 5 030,79 € CO2-päästöllä 131 g/km, kokonaishinta 24 060,79 €.

Hinnasto: Caddy 16.10.2015 + jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvan autossa lisävarusteita.

Maaseudulla eneMMän kisaa selviää? Yrittäjäsanomat 08 · 2017-07-14 · oma- ja...

Documents

Transcript of Maaseudulla eneMMän kisaa selviää? Yrittäjäsanomat 08 · 2017-07-14 · oma- ja...