MAANMITTAUSLAITOKSEN JULKAISUJA NRO 92 … · 2017. 9. 6. · Sekä lopullinen korjausprosentti...

KÄSIKIRJA YKSITYISTEIDENTIENPIDON OSITTELUSTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN JULKAISUJA NRO 92KEHITTÄMISKESKUS 2010

MAANMITTAUSLAITOKSEN JULKAISUJA NRO 92

Käsikirja yksityisteiden

tienpidon osittelusta

MAANMITTAUSLAITOS

KehittämiskeskusHelsinki2010

ISBN978-951-48-0222-5ISBN978-951-48-0221-7(verkkojulkaisuPDF)ISSN1236-5084ISSN-L1236-5084ISSN1799-2133(verkkojulkaisuPDF)

Käsikirjayksityisteidentienpidonosittelusta5.uudistettupainos2010Maanmittauslaitoksenjulkaisujanro92

Kansikuva:AnteroAaltonen

JulkaisijaMaanmittauslaitosKehittämiskeskusOpastinsilta12CPL8400521HelsinkiVaihde020631121

ALKUSANAT

Tieosakkaatvastaavatomallakustannuksellaanyksityistienrakentamisestajakunnos-sapidosta.Tienpidonositteluntarkoituksenaonmäärittääkunkintietäkäyttävänosuustiekunnanmenoista.Vanhaaositteluajoudutaantarkistamaanesimerkiksisilloinkuntienkäyttäjäksituleeuusiaosakkaitataivanhojenosakkaidentienkäytössätapahtuumuutoksia.Arvioitavaksivoitullamyöstientilapäisestäkäytöstäperittävienmaksujenmäärä.

Yksityistien kunnossapito- ja rakentamiskustannusten osittelu on arviointitehtävä,jonka perustaksi voidaan antaa vain keskimääräisiä normeja sekä suuntaa antaviaohjeita.Niitäonsitenyksittäistapauksissasovellettavaharkintaakäyttäenjaarvioita-vankohteenolosuhteethuomioonottaen.Peruslähtökohtanaonosakkaanomistamankiinteistöntodellinentienkäyttö.Lopputuloksenkannaltaonkuitenkintärkeintä,ettämääritettävätyksikötsaadaantoisiinsanähdenoikeisiinsuhteisiin.

Käsikirjaa yksityisteiden tienpidon osittelusta on julkaistu vuodesta 1978 lähtien.Ohjeenmukaantieyksiköintiperustuukunkintieosakkaanliikennelajeittaiseentien-käyttöarvioon, painolukujen ohjearvoihin ja käytetyn matkan huomioonottamiseen.Uudemmissapainoksissaonliikennelajienpainolukujenohjearvojatarkistettujaoh-jeistoaselkeytetty.

Käsikirjanohjearvotonjulkaistutieosakastyypeittäinjaliikennelajeittain.Asumiseen(pientalotjamaatilat)liittyvätmatkatonjohdettuhenkilöliikennetutkimuksesta.Matkatlomakiinteistölleonsuhteutettuasumiseenliittyviinmatkamääriin.Maatalousliiken-teenmatkojenosaltalähtötiedotonkerättylähinnäTyötehoseuranjulkaisuista.Metsänkäytöstäjohtuvaanliikenteeseenvaikuttavatenitenhakkuumäärät.

Tienpidonosittelunperiaatteetontarkoitusuudistaalähivuosinaperusteellisemminyksityistielain uudistamisen yhteydessä. Tästä syystä painolukujen systemaattistatarkistamistaeikatsottutässävaiheessatarpeelliseksi.Uuteenpainokseentehdyillämuutoksillapyritäänyksinkertaistamaanositteluajaselkeyttämäänuseinesilletuleviaongelmakohtia.

Viimeisimmänhenkilöliikennetutkimuksen(2004–2005)mukaaneritarkoituksiinteh-tävätmatkatovatedelleenlisääntyneet,mikävoitaisiinottaahuomioonpainolukujenohjearvoissa.Varmatutkimustietokohdistuukuitenkinvainasuinkiinteistöiltäkäsintapahtuvaan liikenteeseen. Muiden liikennelajien osalta tarvittaisiin painolukujentarkistamiseksilaajempiselvitystyö,jossaerityisestiolisiotettavahuomioonraskaanliikenteenvaikutus.

Vuoden2010painoksessaontarkistettujaselvennettymääritelmiäsekäpainolukujenperusteita.Asuin-jalomakiinteistöjenkohdalleonlisättyohjeistusrakentamattomienrakennuspaikkojen huomioonottamisesta tieyksikkölaskelmissa. Lomakiinteistöjenkäyttömäärienluokitteluaontarkistettu.Asuinkiinteistönpainolukuonpidettyen-tisellään,vaikkeiseenäävastaakaannykyisiämatkojenmääriäeikäautojenpainoja.Asuin-jalomakiinteistöjenliikenneonkuitenkinpääosinhenkilöautoliikennettä,jokarasittaatietävainvähäisessämäärin.

Maa-jametsätalousliikenteessäpainoluvutontarkistettuvastaamaanyleisestikäytös-säolevaakonekantaa.Maataloudenpeltoviljelynulkoisen(ULV)jasisäisenliikenteen(SLV)ohjepainolukuihinontehtytarkistuksia.Lannankuljetuksenvaikutuksetvoidaanottaahuomioonmyöserikseen.Metsäliikenteenpainolukujaontarkistettukantojenjamuunenergiapuunkeruunjakuljetuksenosalta.Erityisliikenteessäraskaanliikenteenpainoluvutlasketaantodellistenmatkojenjaajoneuvopainojenmukaan,jolloinniidenrasittavuus suhteessa henkilöautoliikenteeseen tulee tämän käsikirjan ohjearvojakäytettäessäotetuksioikeansuuntaisestihuomioon.Painoluvutovatsitensuhteellisiaarvoja,joitavoidaankäyttääsamoissalaskelmissa.

Liikennelajikohtaisetesimerkitonajantasaistettutarpeelliseltaosinjaosaesimerkeistäuusittuhavainnollisemmiksi.Jakeluyhtiöillemäärättävätkäyttömaksutonmyösajan-tasaistettukohdassa4.4.

SISÄLLYSLUETTELOALKUSANAT1 .YLEISTÄ .......................................................................................................................... 72 TIENPITOKUSTANNUSTEN OSITTELU

2.1 Yleistä ...................................................................................................................... 92.2 Rakentamiskustannusten osittelu ............................................................... 102.3 Kunnossapitokustannusten osittelu ........................................................... 102.4 Tienpitokustannusten osittelu käytännössä ........................................... 10

3 PAINOLUVUT3.1 Asuinkiinteistö ....................................................................................................... 133.2 Lomakiinteistö ...................................................................................................... 143.3 Maatila .................................................................................................................... 16

3.3.1 Talouskeskus .................................................................................................. 163.3.2 Viljelmä ........................................................................................................... 183.3.3 Metsälö ........................................................................................................... 21

3.4 Elinkeinon harjoittajat ja muut erityiskäyttäjät ..................................... 234 KÄYTTÖMAKSUT

4.1 Soranajosta määrättävä käyttömaksu ........................................................ 284.2 Maitoautolle määrättävä käyttömaksu .................................................... 294.3 Erityiskäytöstä määrättävä käyttömaksu ................................................. 294.4 Jakeluyhtiöille määrättävä käyttömaksu .................................................. 30

5 KORJAUSKERTOIMET5.1 Sivuetäisyyden korjaus .................................................................................... 325.2 Matkan korjauskerroin .................................................................................... 32

6 MAKSIMIKUSTANNUSTARKASTELU ............................................................... 347 .ERITYISTAPAUKSET

7.1 Monihaaraiset tiet ............................................................................................... 367.2 Läpikulkutiet ........................................................................................................ 367.3 Ennestään olevan kulkuyhteyden huomioon ottaminen ................... 36

8 LASKENTAESIMERKKEJÄ8.1 Tavallinen yksityistie ......................................................................................... 398.2 Monihaarainen tie ............................................................................................. 538.3 Läpikulkutie ......................................................................................................... 63

7

1 YLEISTÄ

Tieosakkaita ovat tien vaikutuspiiriin kuuluvienkiinteistöjen omistajat silloinkun kiinteistöllä on tieoikeus ositeltavaan tiehen sekä elinkeinon harjoittajat. Joskiinteistölläeioletieoikeutta,sitävoidaanhakeatiekunnalta.Kiinteistöllätarkoitetaanalueellisestirajattua,kiinteistörekisteriinmerkittyärekisteri-jaomistusyksikköä.Kiin-teistöihinverrattaviatieosakkaitaovatyksityistielain2§:nmukaanmyösmääräalat,kaivokset jaolosuhteidenmukaanmyös toisenmaallaolevat,pysyväksi tarkoitetutrakennukset ja laitokset.Omistajanveroiseksikatsotaankiinteistönhaltija, jollaonpysyvätaimääräämättömänajanjatkuvaoikeushallitakiinteistöä.

Asuin-jalomakiinteistötmuodostuvatyleensäyhdestäkiinteistöstä.Maatilaonuseinviljelmänjametsälönmuodostamakäyttöyksikkö,jokavoikäsittääyhdentaiuseam-mankiinteistön.Maatilanliikennelajitlasketaanerikseenmaatilantalouskeskuksellesekäpelto-jametsälohkoille.

Taulukko 1. Tieosakastyypit ja liikennelajit.

Tieosakas Liikennelaji

1.Asuinkiinteistö(A) Asuinkiinteistönulkoinenliikenne(ULA)

2.Lomakiinteistö(L) Lomakiinteistönulkoinenliikenne(ULL)

3.Maatila(M) Talouskeskuksenulkoinenliikenne-asumisestaaiheutuvaliikenne(ULM)-maitoajot(ULMa)

ViljelmäUlkoinenliikenne

-maatalousammatinharjoittamisestaaiheutuvatajot(ULV)Sisäinenliikenne(SLV)MetsälöMetsäliikenne(MeL)

-puutavarankuljettamisestaym.aiheutuvaulkoinenliikenne(ULMe)-metsätöistäym.aiheutuvasisäinenliikenne(SLMe)

4.Elinkeinonharjoitta-jatjamuuterityiskäyt-täjät(E)

Erityisliikenne(EL)

Painolukuontieosakkaankeskimääräisenvuotuisenliikenteenkokonaispainoakuvaavaluku.Käytettymatkatarkoittaatieosakkaanyhdensuuntaistakulkumatkaaositeltavallatiellä.Silloinkunpainolukuonannettuvalmiina,painolukuunsisältyyedestakainenmatka.

Viljelmän ulkoisella liikenteellä tarkoitetaankiinteistön talouskeskuksen ja senulkopuolistenkohteidenvälistäliikennettä.Metsälönulkoisellaliikenteellätarkoite-taanmetsäpalstanjakiinteistönulkopuolistenkohteidenvälistäliikennettä.Sisäisellä liikenteellätarkoitetaankiinteistöntalouskeskuksenjasenpelto-taimetsälohkojenvälistäliikennettä.

8

Erityisliikenteeksikutsutaankaikkeanormaalistaasumisesta,lomailustataimaa-jametsätaloudestapoikkeavaasäännöllistäliikennettäsekäelinkeinonharjoittajanaihe-uttamaaliikennettä.Erityisliikenteenosaltapainolukumääräytyykäytetynajoneuvonpainonmukaan.Tällöinonotettavahuomioonsekämeno-ettäpaluumatka.

Tienpitovelvollisuuden ja siitä aiheutuvienkustannusten jakamiseksi tieosakkaidenkeskenvahvistetaanheilletieyksiköt,joidenperusteellamäärättäviämaksujasano-taantiemaksuiksi.Tieosakkaatvoivatpäättää,ettätiemaksuunsisältyytieyksiköidenperusteellamäärätynmaksunlisäksikaikilletieosakkaillemäärättäväsamansuuruinenperusmaksu,jokakattaatiekunnanhallintoasioidenhoitamisesta(kutenkokouskus-tannukset,tiekunnankirjanpito)aiheutuvatvälittömätkulut.Tilapäisestäjasatunnaisestatienkäytöstävoidaanmäärätäkäyttömaksua.Käyttömak-sunarvioimistakäsitelläänluvussa4.

9

2 TIENPITOKUSTANNUSTEN OSITTELU

2.1 YleistäYksityistielain6§:nmukaantienpito käsittää tien tekemisen ja kunnossapidon.Tientekemisellätarkoitetaanuudentienrakentamistasekäennestäänolemassaolevantiensiirtämistä(oikaisemista),levittämistätaimuutaparantamista.

Muutaparantamistaovattoimenpiteet,joillakorjataanaiheutuneitavaurioitataipa-rannetaantienrakennetta,esimerkiksi:

•isompienroutavaurioidenjatulvavaurioidenkorjaaminen.•siltojenjaisompienrumpujenuusiminentaikorjaaminen•tienkantavuudenparantaminenjasamallatienkuivatuksenparan-

taminen•leikkaukset,pengerrykset.

Tienkunnossapitoaovatnetoimenpiteet,joillatiepidetäänsennykyisessäkunnossaelitiesaatetaanentiselleenliikenteenaiheuttamankulumisenjälkeen.Kunnossapitojaetaankesä-jatalvikunnossapitoon.

Kesäkunnossapidollatarkoitetaanseuraaviatoimenpiteitä:•höyläysja/tailanaus•sorastus(kulutuskerrokseenmurskettataisoraa)•pölynsidonta•ojienjarumpujenkunnostusjaavaussekätienvarsienraivaus,niittoyms.

Talvikunnossapitoonkuuluvat:

•auraus•aurausviitoitus•talvihöyläys•hiekoitus.

Yksityisteiden luokittelu riippuuasiayhteydestä; esimerkkeinämainittakoonhallin-nollinen, liikenteellinen, tieverkollinen ja tekninen luokitus. Valtionavustusjärjes-telmässä yksityiset tiet jaetaan niiden liikenteellisen merkityksen mukaan neljäänkunnossapitoluokkaan. Kunnossapitoluokan määrittelyssä otetaan huomioon kaikkitienvaikutusalueenliikennettätuottavattekijät,joitaovatpysyväasutus,loma-asutus,maa-jametsätaloussekäerityistoiminnot.Lisäksiotetaanhuomioontientieverkollinenasema,jonkavuoksitiellävoiollalinjaliikennettätailäpikulkuliikennettä.Em.tekijätpisteytetäänjatienkunnossapitoluokkamääritetäänkokonaispistemääränperusteella.Yksityistielain23§:nmukaantienpitovelvollisuusontieosakkaidenkeskenjaettavasenhyödynmukaan,minkätienkatsotaankullekinosakkaalletuottavan.

Tiestä saatava hyöty voidaan määrittää tien käytön perusteella. Tieosakkaan tienkäyttö, tieyksiköt, määritetään tonnikilometreinä, joilla tarkoitetaan tieosakkaankeskimääräisenvuotuisenliikenteenkokonaispainon(tonnia)jakäytetynmatkan(ki-lometriä)tuloa.

10

Tieosakkaan lopullinen tiestä aiheutuva maksu saadaan kun osakkaalle määrätyttieyksikötkerrotaantiekunnanpäättämänyhdentieyksikönhinnallataitiekunnanta-lousarviossaperittäväksimäärättymaksujaetaantieosakkailleheidäntieyksiköidensäsuhteessa.

Yksityistielain7§:nmukaantieonpidettäväsellaisessakunnossakuinsentarkoitusjasiitätulevahyötyedellyttävät.Talviaurausonnormaalikunnossapitomenosellaisellayksityistiellä, jonka varrella on asuinkiinteistöjä. Kaikki kunnossapitomenot, joihinsisältyymyös talviaurausmenot, jaetaan tieyksikköjenperusteella. Josyksityistielläeioletalvikäyttöäelisenkaikkiosakkaatovatesimerkiksikesäkäytössäolevialoma-kiinteistöjäjametsätiloja,voitiekuntapäättää,etteitalvikunnossapitokuuluyhteisiinkunnossapitokustannuksiin.

2.2 Rakentamiskustannusten ositteluYksityistielain 23 §:stä johdettuna rakentamiskustannusten ositteluperusteena onjoko

•sesuhteellinenkustannustensäästö,jonkatiekullekintieosakkaalletuottaatai•tieosakkaantienkäyttömääritettynätieosakkaantalousyksikönkes-

kimääräisenpysyväisluontoisenkäytönperusteella.

Josuusitierakennetaanalueelle,jossaonolemassavanhatieyhteys,voidaanosittelutehdäsuhteelliseenkustannustensäästöönperustuen(ks.luku7.3.).Tässämenetelmässämääritetäänsäästöosakkaittaintonnikilometrienerotuksenavanhassajauudessatilan-teessa.Josalueellaeiolevanhaatieyhteyttä,rakentamiskustannustenositteluperusteenaonyleensätieosakkaantienkäyttö,jokamääritetääntonnikilometreinä.

Rakentamiskustannusten osittelussa on tieosakkaiden tonnikilometrit kumpaakinositteluperustetta käytettäessä määritettäväkeskimääräisen pysyväisluontoisen käytön perusteella.Rakentamiskustannustenosittelutehdäänpidemmälleaikavälil-lekuinkunnossapitokustannustenosittelu,jotentonnikilometrejälaskettaessatulisikäyttääohjearvojenmukaisiapainolukuja,joihintehdäänvain pysyväisluonteisten tekijöiden aiheuttamat korjaukset.

Tieosakkaanosuusrakentamis-jakunnossapitokustannuksistamääräytyyhänentonni-kilometrimääränsäsuhteessakaikkienosakkaidentonnikilometrimääriensummaan.

2.3 Kunnossapitokustannusten ositteluKunnossapitokustannusten ositteluperusteena on kunkin tieosakkaan tien käyttö.Tieosakkaantienkäyttö,tieyksiköt,määritetääntonnikilometreinä.Tonnikilometritsaadaan,kuntieosakkaankeskimääräisenvuotuisenliikenteenkokonaispaino(tonnia)kerrotaankäytetynmatkan(kilometriä)pituudella.

2.4 Tienpitokustannusten osittelu käytännössäTienpitokustannustenositteluperusteenaonyleensätieosakkaantienkäyttö.Tienpito

11

hoidetaanyhteiseenlukuun,jakaikkitieosakkaatosallistuvatkustannuksiintieyksi-köittensämukaisesti.Tavanomaisiatienparantamishankkeitavarteneiyleensätehdärakentamiskustannustenosittelua,vaankustannuksetjaetaankunnossapitoyksiköidenperusteella.

Erityisiäkustannuksiaaiheuttavanyksittäisentienkohdanparantamisesta,esimerkiksitiensiirtämisestätaiisommanrummuntaisillanrakentamisestaaiheutuvattienpito-kustannuksetvoidaanjakaakasvattamallaniidentieosakkaidenmaksuosuutta, jotkasiitähyötyvät.

Seuraavassa on esitetty tieyksiköiden laskeminen vaiheittain.

1.Tieosakaskohtaisettiedotkerätääntieosakkailtatiedonkeruulomakkeelle.

2.Tiedonkeruulomakkeelle täydennetään tarpeenmukaankartalta taimuista tieto-lähteistä:

•tieosakkaanliikennelajit•pelto-jametsälohkojenpinta-alat•liikennelajienohjeellisetpainoluvutkohdan3perusteellasekä•kunkinliikennelajintarvitsemantievälinpituuskilometreinä.

3. Tieosakaskohtaisen käsittelyn jälkeen ratkaistaan, voidaanko osittelu suorittaasuoraanohjeellistenpainolukujenmukaanvaionkoniitäoikeudenmukaisentuloksensaamiseksitarkistettavatieosakaskohtaisillakorjaustekijöillä.Tiekuntienkannattaaosit-teluatehdessäänpyrkiäkäyttämäänkorjaustekijöitämahdollisimmanvähän.Osittelunylläpitäminenonsitätyöläämpää,mitätarkemmallatarkkuustasollasetehdään.

Rakentamiskustannustenosittelussatienkäyttömääritetäänkeskimääräiseenpysyväis-luontoiseenkäyttöönperustuen.Perusarvoinakäytetäänkunkinliikennelajinohjearvoa,jota korjataan vain ilmeisen pysyväisluonteisena pidettävillä tekijöillä painoluvunkorjauskertoimella.

Korjausmääritetäänprosenttilukuna,jollakeskimääräistäpainolukuaalennetaantaikorotetaan.Korjausprosenttimääritetäänharkinnanmukaankohdassa3keskimääräisenpainoluvunjälkeenesitettyjenkorjaustekijöidenperusteella.Tieosakkaanpainolukujavoiollatarpeenkorjatamyöstekijöillä,joilleohjeessaeioleannettuohjeellisiaarvoja.Joskorjaustavaativiatekijöitäonuseita,lopullinenkorjausprosenttionmääritettäväniidenyhteisvaikutuksena.Koskakorjausprosentitperustuvaterillisvaikutuksenhuo-mioonottamiseen,yhteisvaikutusonyleensäosatekijöidensummaapienempi.

Kunlopullinenkorjausprosenttionmäärätty,semuutetaankorjauskertoimeksiseu-raavallalaskutoimituksella:

missäK =korjauskerroinp =lopullinenkorjausprosentti.

100p=1,00±K

12

Sekälopullinenkorjausprosenttiettäkorjauskerroinmerkitääntiedonkeruulomakkeelle.

4.Tiedonkeruulomakkeeseenlisätäänulkoisenliikenteenmatkankorjauskertoimet.Nemääritetäänliikennelajeittaintievälinpituudenperusteellataulukosta7.

Joskyseessäonns.läpikulkutie,jossapääsyliikenneonmahdollistakahteensuuntaantaijostieonhyvinlyhytjavähäliikenteinen,voidaanmatkankorjauskertoimetjättääpois.Sisäisenliikenteenosaltaeiyleensäkäytetäkorjauskertoimia.

5.Lopuksilaaditaantieyksikkölaskelma,jossatieosakkaidentonnikilometritlasketaanliikennelajeittainjayhteensä.

Tieyksikkölaskelma voidaan joko laatia vapaamuotoisesti tavalliselle paperille taikäyttäävalmiitalomakkeitataitietokoneohjelmaa.

Tieyksikkölaskelmastatuleeselvitäseuraavatasiat:•Tieosakastyyppi(maatila,asuinkiinteistöjne.)•Liikennelajitkiinteistöittäinjalohkoittain(ULA,ULV,SLVjne.)•Pelto-jametsälohkonpinta-ala,ha•Painoluvunohjearvo(esim.luvun3mukaan)•Käytettymatka,km•Korjauskertoimet(painoluvun,matkanjasivuetäisyyden)ja•Osakkaanlopullisettonnikilometrit(tieyksiköt).

Liikennelajintonnikilometritsaadaankertomallayhteenpelto-taimetsälohkonpinta-ala,ohjeellinenpainoluku,käytettymatka,matkanjapainoluvunkorjauskerroin.Tieosakkaanyhteenlaskettujatonnikilometrejävoidaankäyttääsellaisenaantieyksik-köinä.

6.Laaditaantarpeenmukaanmaksimikustannustentarkistuslaskelma(ks.tarkemminluku6).Tämätehdäänyleensäsilloin,kun

•liikenteentiheyksissäeritieväleilläonsuuriaerojatai•tien varrella on osakastihentymiä ja tieosakkaat käyttävät hyvin

eripituisiatievälejä.

13

3 PAINOLUVUT

3.1 AsuinkiinteistöAsuinkiinteistöllätarkoitetaanyksityistienvaikutuspiiriinkuuluvaa,ympärivuotiseenasumiseentarkoitettuakiinteistöä,jollaonpientalo,eikuitenkaanmaatilanpääraken-nus.Asuinkiinteistönliikenneonulkoistaliikennettä(ULA).

Asuinkiinteistö, koko maa 900 tonnia/asuntoAsunnolla tarkoitetaan ruokakuntaa. Painolukua laskettaessa on oletettu, että ruo-kakunnalla on henkilöauto, jolla käydään päivittäin töissä kiinteistön ulkopuolella.Ruokakuntaan kuuluu keskimäärin kaksi aikuista ja kaksi lasta. Painoluku sisältääjätekuljetukset sekäkaikilleyhteistenpalvelujen (esim.posti, kirjastoauto,palvelu-auto)kuljetukset.

Ulkoisenliikenteenpainoluvunkorjaustekijät:•Asuinkiinteistölleliikennöiuseampikuinyksihenkilöauto: kaksihenkilöautoa +10...30% kolmehenkilöautoa +30...50%

Asuinkiinteistön painoluku on määritetty henkilöliikennetutkimuksen (otantatutki-musnoinkuudenvuodenvälein)perusteella.Tutkimuksenmukaanmatkojenkolmepääryhmääovat:vapaa-ajanmatkat,työ-,koulu-jaopiskelumatkatsekäostos-jaasi-ointimatkat.

Asuinkiinteistönliikenteeksilasketaankaikkisäännöllinenkiinteistöllesuuntautuvaliikenne.Ratkaisevaaeiole,kuinkamontaajokorttia taiautoaosakkaalla taihänenperheellään on.Tärkeintä on arvioida asuinkiinteistön todellisen liikenteen suuruusluokka.

Vaikka henkilöliikennetutkimuksen mukaan asuinkiinteistöllä asuvien henkilöidenmääräjaelämäntilannevaikuttavatmatkojenlukumäärään,niinasuinkiinteistönpai-noluvunkorjaaminenpainolukuaalentavastitehdäänvainpoikkeustapauksissa.

Josrakentamattomallaasumiskäyttööntarkoitetullaasuinkiinteistölläeisuoritetara-kennus-tairaivaustoimenpiteitä,ohjeellisenapainolukunakunnossapitokustannustenosittelussavoidaankäyttää30 tonnia/rakennuspaikka.Painolukuvoiperustuamyöstodellisenliikenteenarviointiin.Mitätodennäköisempäärakennuspaikankäyttöönottolähivuosinaon,sitälähempänäjorakennetunrakennuspaikanpainolukuakäytettävänpainoluvun tulee olla. Samaa periaatetta voidaan soveltaa myös kaavan mukaisilleerottamattomillerakennuspaikoille.Tieyksikötmäärätäänkiinteistönomistajalle.

Tienrakentamiskustannustenosittelutehdäänkertaluonteistenrakentamiskustannustenjakamiseksi.Samakoskeeperusparannuskustannustenosittelua.Tulevatrakennuspaikatosallistuvattienrakentamiskustannustenositteluun,josrakennuspaikkojenomistajattaihaltijatovattieosakkaita.Painolukunaonasuinkiinteistönpainoluku.Josrakennus-paikatsisältyvätlaajempaankiinteistöön(esim.kaavatilanteessa),voiosallistuminen

14

tienrakentamiskustannuksiintapahtuakahdellavaihtoehtoisellatavalla.Ensinnäkinrakennuspaikatomistavakiinteistövoiosallistuatienrakentamiskustannustenositte-luuntulevanasumiskäytönperusteella.Toisenavaihtoehtonaontakautuvienraken-tamiskustannustenmäärääminenyksityistielain24§:nmukaansiinävaiheessakunrakennuspaikatsaavattieoikeuden.

Esimerkkejä:a)Asuinkiinteistölläasuuvanhus,jollaeioleomaahenkilöautoa.Hänenluonaankäysäännöllisestiautollakolmekertaaviikossakotiavustaja.

Kiinteistöllesuuntautuvasäännöllinen liikenneonmuihinalueenkiinteistöihinverrattunaonselvästivähäisempää,mm.työmatkaliikennepuuttuujaasiointihoi-tuupaljoltikotiavustajankautta.Vanhuksellaeioleautoa.Painolukuaeiyleensäalenneta,muttaharkintaanperustuensitävoidaanalentaa25%.

b)Asuinkiinteistölläasuueläkkeelläolevapariskunta.Hekäyttävätomaahenkilöauto-aanasiointi-javapaa-ajanmatkoihin.Vaikkaruokakunnankokoonohjearvonlaskennassakäytettyäpienempieikäsäännöllistätyömatkaliikennettäole,käytetäänpainolukunaohjeellistaasuinkiinteistönpainolukua900tonnia/asuinkiinteistö.

c)Perheenisälläontyösuhdeautojakotirouvanaolevavaimokäyttääperheenomaaautoapäivittäistenostostenjaasioidenhoitamiseen.Asuinkiinteistöllekatsotaanlii-kennöitävänkahdellahenkilöautolla,jotenpainolukuakorotetaanharkinnanmukaan20%.

d)Omakotikiinteistönyläkerrassaasuuvanhapariskunta.Pariskunnanpoikaperheineenasuu talonalakerrassa.Kiinteistöllemäärätäänyksiköitä senmukaan,että samassatalossaasuukaksieriruokakuntaa.Tiemaksustavastaakiinteistönomistaja.

e)Kiinteistökäsittääneljänasunnonrivitalon.Yksikötlasketaanasuntokohtaisestijakiinteistöllelähetäänyksitiemaksu.

3.2 LomakiinteistöNormaalillalomakiinteistölläonlähinnäkesäasumiseentarkoitettuloma-asuntojasiihen liittyvät talousrakennukset. Lomakiinteistön liikenne on ulkoista liikennettä(ULL).Matkatkoostuvatmm.siirtymismatkoista,vierailumatkoistajaasiointimatkoista.Lomakiinteistönpainolukusisältääjätekuljetuksetsekämuutanormaaliinkiinteistön-huoltoonliittyvääliikennettä.

Lomakiinteistönpainolukuporrastetaankolmeen luokkaan.Luokatmääräytyvät lo-makiinteistönkäyttötiheydenperusteella.Ratkaisevaaeiole,minkäkokoinenlomara-kennusontaimitenlähelläosakkaanvakituistaasuntoalomakiinteistösijaitsee,vaantärkeintä on arvioida lomakiinteistön todellinen liikenne.

A. Kesäkäyttö 150 – 300 tonnia/lomakiinteistöSuosituksenalarajanarvoakäytetäänesim.silloinkunlomakiinteistölläoleskellaan1–3viikonajan.Ylärajanarvoakäytetäänkunlomakiinteistöontavanomaisessakäytössäjasitäkäytetään4–5viikonajankesälläsekämuutamanaviikonloppunakeväälläjasyksyllä.Kesäkäyttöeiedellytätientalvikunnossapitoa.

15

B. Ympärivuotinen käyttö 500 – 700 tonnia/lomakiinteistöLomakiinteistölläkäydäänuseinjaseonympärivuotisessakäytössä.Suosituksenalara-janarvoakäytetäänesim.kunlomakiinteistölläoleskellaan4-5viikkoakesälläjalähesjokaviikonloppumuunaaikana.Ylärajanarvoakäytetäänsilloinkunlomakiinteistöonns.kakkosasunto.

C. Rakentamaton 30 tonnia/rakennuspaikkaJosrakentamattomallalomakäyttööntarkoitetullakiinteistölläeisuoritetarakennus-tairaivaustoimenpiteitä,ohjeellisenapainolukunakunnossapitokustannustenosittelussavoidaankäyttää30 tonnia/rakennuspaikka.Painolukuvoiperustuamyöstodellisenliikenteenarviointiin.Mitätodennäköisempäärakennuspaikankäyttöönottolähivuosinaon,sitälähempänäjorakennetunrakennuspaikanpainolukuakäytettävänpainoluvuntuleeolla.Samaaperiaatettavoidaansoveltaamyöskaavanmukaisilleerottamattomillerakennuspaikoille.Tieyksikötmäärätäänkiinteistönomistajalle.

Tienrakentamiskustannustenosittelutehdäänkertaluonteistenrakentamiskustannustenjakamiseksi.Samakoskeeperusparannuskustannustenosittelua.Tulevatrakennuspaikatosallistuvattienrakentamiskustannustenositteluun,josrakennuspaikkojenomistajattaihaltijatovattieosakkaita.Painolukunaonlomakiinteistönpainoluku.Josrakennus-paikatsisältyvätlaajempaankiinteistöön(esim.kaavatilanteessa),voiosallistuminentienrakentamiskustannuksiintapahtuakahdellavaihtoehtoisellatavalla.Ensinnäkinrakennuspaikatomistavakiinteistövoiosallistuatienrakentamiskustannustenositte-luuntulevanasumiskäytönperusteella.Toisenavaihtoehtonaontakautuvienraken-tamiskustannustenmäärääminenyksityistielain24§:nmukaansiinävaiheessakunrakennuspaikatsaavattieoikeuden.

Mikäli lomakiinteistön käyttötiheyttä ei tiedetä, käytetään painolukua 300 tonnia/lomakiinteistö.

Kunkiinteistölläonerillisiäloma-asuntoja,joitaeriruokakunnatkäyttävätitsenäisesti,arvioidaanliikenteenpainoluvutruokakuntakohtaisesti.Toisaaltasuvunyhteiskäytössäolevalla loma-asunnolla, jossamajoitustilojaonmyös talousrakennuksissa,voidaanlähtökohtanapitäälomakiinteistönkäyttöönperustuvaapääjaotteluajakorjatapaino-lukuasuoraankäyttömääränjahenkilöautojenmääränperusteella.

Ulkoisenliikenteenpainoluvunkorjaustekijät:•Lomakiinteistölleeiliikennöidähenkilöautolla-30...-60%•Lomakiinteistölleliikennöiuseampikuinyksihenkilöauto:

kaksihenkilöautoa +10...30% kolmehenkilöautoa +30…50

Esimerkkejä:a)Henkilöomistaavanhanmaatilanpäärakennuksenyksityistienvarrella.Rakennustoimiilähinnäkesämökkinäjahenkilölläeioleomaaautoa.

Kyseessäontavanomainenkesäkäyttö.Painolukuaalentavinatekijöinäpidetäänyh-denhengentalouttasekäautottomuutta.Tällöinkesäkäytönpainolukua300tonnia/lomakiinteistöalennetaanharkinnanmukaan60%eli120tonniin/lomakiinteistö.

16

b)Maanomistajaon laadituttanutmetsälohkolleranta-asemakaavan.Kaavanperus-teellametsälohkoonmahdollistalohkoauseammaksilomakiinteistöksi.Metsälohkollekuljetaanyksityistietäpitkin.

Niinkauankunlomakiinteistöjäeiolemyyty,kunnossapitokustannustentieyksiköitämäärätäänmetsälohkonmukaan.Kunyksittäinenlomakiinteistötaimääräalamyy-dään,senostajastatuleetieosakasjahänellemäärätäänkunnossapidonpainolukulomakiinteistönkäyttötiheyden(rakentamaton–rakennettu)perusteella.

Perusparannustavartenlaaditaanerillisettieyksiköt.Vaikkalohkottujalomakiinteis-töjäeiolisivielämyyty,otetaannehuomioontietäperusparannettaessarakennetunlomarakennuspaikanpainoluvunmukaan.

c)Perheenlomamökkisijaitseesaaressa.Saareenkuljetaanveneellä,jotasäilytetäänyksityistienpäässäsijaitsevassavenevalkamassa.Venevalkamastaonsaareenmatkaanoin1,5km.

Koskavenevalkamastaonsuhteellisenpitkämatkasaareen,voidaanolettaa,ettäperheeikäykovinkaanuseinlomamökillä.Painolukunakäytetään150tonnia.

d)Pariskuntaasuukesämökilläympärivuoden.Heovatkirjoillakaupunkiasunnol-laan.

Koskalomakiinteistönkäyttöonlähesvastaavaakuinasuinkiinteistöllä,painolukuonsilloin700tonnia.

3.3 MaatilaMaatilanliikenneerotellaantalouskeskuksenliikenteeksisekäpelto-jametsälohkoistajohtuvaksiliikenteeksi.

Josmaatilaansisältyyuseampiakiinteistöjä, laaditaanniilleyhteisetyksiköt tainemerkitääntieyksikköluetteloonperäkkäin.Painolukujenarvioinnissalähtökohtanaonkuitenkinyhdestätalouskeskuksestalähteväulkoinenliikennesekäsisäinenliikennemaatilan käyttöyksikköön kuuluville eri palstoille ja kiinteistöille. Useammastakinkiinteistöstäkoostuvallemaatilallevoidaantieyksikkölaskelmanmerkinnöistäriippu-mattamäärätävainyksiperusmaksu.

Pellonvuokraajaeioletieoikeudenhaltija.Tieyksikötmäärätäänainaomistajalle.Pel-lonomistajajavuokraajavoivatkeskenäänsopia,ettäyksikkömaksutmaksaapellonvuokraaja.Vuokrapeltojenosaltatienkunnossapidonpainoluvutjamatkatarvioidaantientodellisenkäytönmukaan.

3.3.1 TalouskeskusMaatilan asumisesta johtuva liikenne on talouskeskukseen suuntautuvaa ulkoistaliikennettä(ULM)japinta-alastariippumatonta.

Koko maa 750 tonnia/maatilaPainolukua laskettaessa on oletettu, että ruokakunnalla on henkilöauto. Ruokakuntaan

17

kuuluu keskimäärin kaksi aikuista ja kaksi lasta. Työssä käydään kotitilalla. Painoluku sisältää jätekuljetukset sekä kaikille yhteisten palvelujen (esim. posti, kirjastoauto, palvelu-auto) kuljetukset.

Mikälimaatilaltakäydääntöissätilanulkopuolella,käytetäänasuinkiinteistönpaino-lukua.

Ulkoisenliikenteenpainoluvunkorjaustekijät:•Talouskeskukseenliikennöidäänuseammallakuinyhdellähenkilö-

autollataityössäkäydääntilanulkopuolella: kaksihenkilöautoa +10...30% kolmehenkilöautoa +30...50%

Esimerkkejä:a)Perheomistaamaatilan,jokakäsittää25hehtaariametsääjamaatilantalouskes-kuksen.Koskapäärakennuksestapuuttuvat kaikkimukavuudet, perhe asuu talvisinläheisessäkaupungissajakesäisinmuutamanviikonmaatilalla.

Koska maatilan omistajalla on vakituinen asunto muualla, painoluku voidaanmäärittäälomakiinteistönkäyttötiheydenmukaan,esim.300tonnia.Metsänosaltamäärätäänpainolukunormaalisti.

b)Maatilanpellotonvuokrattutoiselleviljelijälle:Asuinrakennustakäytetäännor-maaliinasumiseen,muttamuillerakennuksilleeiolelöytynyttuotannollistakäyttöä.Toinenpuolisoistakäytöisssäsatunnaisesti.

Painolukumääritetäännormaalinasumisenperusteella,900tonnia/asunto

Maidonkuljetus (ULMa)

Maidonkuljetustavoistanykyäänonyleisintankkiautonsuorittamatilakohtainenkeräi-ly.Tällainenliikenneonsekäraskastaettäsäännöllistä,jotensevaikuttaaoleellisestitienkunnossapitokustannuksiin.Maidonkuljetuksistaaiheutuvaliikenneonmaatilantalouskeskuksenulkoistaliikennettä(ULMa).

Rakentamiskustannustenosittelussapainoluvutlasketaantodellisuudessakäytettä-väntankkiauton(esim.16tonnia)mukaan.Maidonkuljetuksestaaiheutuvakokonais-tonnikilometrimääräositellaanmaidonkuljetusmatkojensuhteessamaitoatuottavientilojenkesken.

Kunnossapitokustannustenosittelussapainoluvunylärajasaadaankäyttämällära-kentamiskustannustenkohdallaesitettyämenettelyä.Koskamaitoajotovatkeräilyajoajatästäjohtuentankkiautonkuljetuskapasiteettionyksittäisenmaidontuottajankannaltaylimitoitettu,käytetäänkohtuullisuusharkintaasenvarmistamiseksi,etteiyksittäisentilanmaidonkuljetustenosuuskokotienkunnossapitokustannuksistatulekohtuutto-mansuureksi.Jostodellisuudessakäytettäväntankkiautonpainonmukaanlaskettujamaitotilojenkeskenositeltuosakaskohtainenpainolukuylittääkohtuulliseksikatsotun,esimerkiksi2500tai3000tonninmääränjokatoinenpäivätapahtuvassakeräilyssä,voidaanlaskelmatehdäkevyemmänkulkuneuvon(esim.12tonnia)painoonperustuen.Painoluvunlaskentaselviääjäljempänäolevastaesimerkistä.

18

Taulukko 2. Maidonkuljetuksesta aiheutuvan vuotuisen liikenteen paino luovutuskertojen (edestakaisia matkoja) vaihdellessa (tonnia). Maitoautojen painot ovat ohjeellisia.

Luovutuskertojakuukaudessa

Maidonkuljetus 30 15 10

Tankkiauto(20tonnia)Tankkiauto(16tonnia)Tankkiauto(12tonnia)

14400t11520t8640t

7200t5760t4320t

4800t3840t2880t

Tilallatuotettuamaitomäärääeioleyleensätarpeenottaahuomioonmaidonkuljetuk-sistaaiheutuvaapainolukuaarvioitaessa. Joissakintapauksissasesaattaakuitenkinolla tarpeen tilojen keskinäisten painolukujen saattamiseksi keskenään vertailukel-poisiksi.

Maidonkuljetuksesta aiheutuvan liikenteen painoa laskettaessa tulee noudattaamaksimikustannusperiaatetta.Yksittäisenmaidontuottajanosalle tuleva tonniki-lometrimääräeisaaollasuurempikuin,josmaitoahaettaisiinvainhänentilaltaan.Maidonkuljetusmatkatuleekinainalaskealyhintämahdollistareittiäpitkin.

Esimerkki:Saviniitynyksityistienvarrellasijaitseekaksimaidontuotantoonerikoistunuttatilaa:TilaAsijaitsee1,4km:njatilaB2,5km:npäässätienalkupisteestä.Tilojenyhteenlas-kettumaidonkuljetusmatkojenpituuson3,9km.Tankkiautohakeemaidonmolemmiltatiloiltajokatoinenpäivä.

Rakentamiskustannusten osittelu:Maidonkuljetuksestaaiheutuvakokonaistonnikilometrimääräon5760tx2,5km=14400tkm.Osakaskohtaiseksipainoluvuksisaadaan14400/3,9km=3692tonnia.

Kunnossapitokustannusten osittelu:Rakentamiskustannusten osittelussa osakaskohtainen painoluku on 3 692 tonnia.Tämäharkitaantässätapauksessaliiansuureksijasiirrytäänkäyttämäänkevyemmänajoneuvonmukaistapainoa.Maidonkuljetuksestaaiheutuvakokonaistonnikilometrimääräon4320tx2,5km=10800tkm.Osakaskohtaiseksipainoluvuksisaadaan10800tkm/3,9km=2769tonnia.

3.3.2 Viljelmä

Peltolohkon ulkoinen liikenne (ULV)

Maatalousammatinharjoittamisestajohtuvaanjapeltopinta-alastariippuvaanulkoiseenliikenteeseen(ULV)lasketaantalouskeskuksenjaulkoisenkohteenvälisettarvikkeidenhankintamatkat,lannoitteidenjasiementenkuljetuksetsekäsadonkuljetukset.Paino-luvutonlaskettuviljelykiertojakäyttäen.

19

Nautakarjatilat 25 tonnia/hehtaariTilalla viljellään oman karjan ruokintaa varten nurmikasveja ja rehuviljaa. Painolukuun sisältyy karjanhoidosta aiheutuva normaali säännöllinen liikenne (maatalouslomittajan ja eläinlääkärin ajot, huoltoajot yms.).

Viljatilat 25 tonnia/hehtaariTilalla viljellään pääasiassa tavallisia vilja- ja öljykasveja. Samaan luokkaan voidaan lukea myös ruokohelpi. Siipikarja-jasikatilojenosaltakäytetäänviljatilojenpainolukuja.

Sokerijuurikas- ja perunatilat 75 tonnia/hehtaariSokerijuurikastilalla viljellään pääasiassa sokerijuurikasta. Perunatilalla perunan ohella viljellään myös vilja- ja nurmikasveja. Jos vain osa tilan pelloista sisältyy em. juurikasvikier-toon, sovelletaan ohjepainolukua vain tälle alueelle.

Ulkoiseksiliikenteeksiluettavalannankuljetustapahtuutienvaikutusalueentalous-keskuksestatienulkopuolisenviljelijänpeltolohkolletaitienulkopuolisenviljelijäntalouskeskuksestavaikutusalueenviljelijänpeltolohkolle.Painolukunavoidaankäyttää25tonniakuljetettualietelantakuormaataikohteenaolevaapeltohehtaariakohden.

Ulkoisenliikenteenpainoluvunkorjaustekijät:•Luomutila –5...–10%

Vilja-janautakarjatiloillaulkoisenliikenteenkatsotaantapahtuvanviljelmäntalous-keskuksesta. Sokerijuurikas- ja perunatiloilla ulkoisen liikenteen matka lasketaanvälivarastonsijainninmukaan.

Ulkoisenliikenteenpainoluvutonlaskettulähinnäviljan,heinän,perunanjasokeri-juurikkaanviljelynaiheuttamienkuljetuskustannustenperusteella.Nautakarjatiloillapainolukuihinsisältyynormaaliakarjanhoitoonliittyvääsäännöllistäliikennettä,jokaonarvioitumaidontuotantotilojenmukaan.Peltohehtaareihinrinnastettavanliikenteenlisäksitiloillaonmuutasäännöllistäliikennettä,jokariippuuesimerkiksitilanerikois-tuneestakotieläintuotannosta taisivuelinkeinoista.Tällainenylimääräinen liikennearvioidaanerikseenerityisliikenteenä(katsotarkemminkohdasta3.4).

Mikäliviljelmänpääasiallisiaviljelykasvejaeivoidakohtuullisellatyömäärälläselvittää,voidaankäyttääviljatilojenpainolukua.

Peltolohkon sisäinen liikenne (SLV)

Viljelmänsisäinenliikennelasketaanpeltolohkoittain.Peltolohkollatarkoitetaantässäaluetta,jollakasvinviljelytyötsuoritetaanviljelytekniikanjatöidenajoituksensuhteenyhtenäisesti.

Peltolohkonsisäiseen liikenteeseen lasketaankaikkiviljelmännormaalitviljelytyö-matkat, jotka tapahtuvat tilantalouskeskuksestapellolle.Matkoiksion luettumyöslannoitteidenjasiementenkuljetusmatkatjatuotteidenvientipelloltatilakohtaiseen

20

varastoon.Nautakarjatiloillamatkoiksionlaskettulisäksilietelannanjaoljenkulje-tusmatkat.

Nautakarjatilat 120 tonnia/hehtaariTilalla viljellään oman karjan ruokintaa varten nurmikasveja ja rehuviljaa. Säilörehuruokinta. Painoluku sisältää lannankuljetuksen 1 – 2 kuormaa/hehtaari.

Viljatilat 50 tonnia/hehtaariTilalla viljellään pääasiassa tavallisia viljakasveja, öljykasveja tai ruokohelpiä. Jos pelloille kuljetetaan lantaa, lisätään 25 tonnia/ha tai kuormien määrän mukaan 25 tonnia/kuorma (lietelanta).Siipikarja-jasikatilojenosaltakäytetäänviljatilojenpainolukuja.

Sokerijuurikas- ja perunatilat 100 tonnia/hehtaariSokerijuurikastilalla viljellään pääasiassa sokerijuurikasta. Ei sisällä sokerijuurikkaan sa-donkuljetusta. Perunatilalla viljellään perunan (50 %) ohella myös vilja- ja nurmikasveja. Jos vain osa tilan pelloista sisältyy em. juurikasvikiertoon, sovelletaan vain tälle alueelle ohjepainolukua.Jos pelloille kuljetetaan lantaa, lisätään 25 tonnia/ha tai kuormien määrän mukaan 25 tonnia/kuorma (lietelanta).

Hoidettu viljelemätön pelto 15 tonnia/hehtaariKesannot ja luonnonhoitopellot, niitto kerran vuodessa.

Lannankuljetus erillisenä 25 tonnia/lietelantakuormaJos lannankuljetusta ei ole otettu muussa yhteydessä huomioon, voidaan sen painoluku ar-vioida kuljetettujen kuormien määrän mukaan. Nautakarjan lantaa levitetään yleensä 1 – 2 kuormaa/ha. Siipikarja- ja sikatiloilla hehtaaria kohden levitettävä määrä on vähäisempi.

Sisäisenliikenteenpainoluvunkorjaustekijät:•Peltolohkonpinta-alaotetaantarvittaessa

huomioonsuurillayli5ha:nlohkoilla,korjaus –10…–30%•Luomutila –5...–10%

Mikäliviljelmänpääasiallisiaviljelykasvejaeivoidakohtuullisellatyömäärälläselvittää,voidaankäyttääviljatilojenpainolukua.Normaaliinviljelykiertoonsisältyvätkesannotovatmukanakasvinviljelynpainoluvuissa.

Jos tilakäyttääpeltotöissäulkopuolistaurakointiapua,onurakoitsijoidenkäyttämämatka(kulkureitti)syytätarkistaa.Sisäisenliikenteenmatkojenohjepainoluvutsisältä-vätsekäviljelymatkojaettäkuljetuksia.Kokonaispainolukupysyyjotakuinkinsamana,vaikkatöidensuorittajatvaihtuvat.

Sisäisessäliikenteessäkäytettymatkaontodellinenmatkakäsiteltävällätiellätalous-keskuksenjapeltolohkonvälillä.

Esimerkkejä:a)Tilaonluomutuotannossajaerikoistunutöljypellavanjakuminanviljelyyn.Tila

21

eituotaitsekarjanlantaa,muttasitähankitaansatunnaisestiulkopuolelta(noinjokaviidesvuosi).

Luomutuotannossakasvienvuorotteluonkeskeistä, jolloinvainosallapeltoalaavoidaanviljelläem.erikoiskasveja.Lähtökohtanakäytetäänviljatilojenpainolukua,jokaulkoisenliikenteenosaltaon25tonnia/hajasisäisenliikenteenosalta50ton-nia/ha.Sadonnormaaliapienemmänpainonjalannoitteenkuljetustenvähäisyydenvuoksikumpaakinpainolukuakorjataankertoimella0,9(luomualennus).Lannankuljetuksestaaihetuvaksiulkoiseksiliikenteeksiarvioidaan0,2x25tonnia/ha=5tonnia/ha.

b)Perunatilanpeltolohkosijaitseeyleisentienvarrella.Perunatilankylmävarastollekul-kemiseeneikäytetäyksityistietä,muttamuuviljelyliikennekäyttääko.yksityistietä.

Perunanviljelyssäkäytetäänviljelykiertoa,jossaperunanosuusonnoin50%.Vaik-kaperunansadonkuljetuksetjäävätpois,tapahtuumuuperunanviljelyynliittyväliikennejakaikkiviljanviljelyynliittyväliikennetalouskeskuksenkautta.Ulkoisessaliikenteessäpainolukunakäytetäänviljatilanpainolukua25tonnia/ha.Sisäisessäliikenteessäpainolukuarvioidaanviljatilojenjaperunatilojenpainolu-kujenkeskiväliltä,70tonnia/ha.

c)Viljatilaottaavastaanyksityistienvaikutusalueenulkopuolellasijaitsevaltakarjati-laltakuivalantaavuosittainnoin25kuormaa.

Lannanajokatsotaanulkoiseksiliikenteeksi,jokaotetaanhuomioonyksiköitävällätielläkuljetunmatkanmukaisesti.

painoluku:25kuormaax20tonnia/kuorma=500tonniaVaikkakarjanlannankäyttövähentää tilan lannoitteidenkäyttöä, silläeiolekuitenkaanniinsuurtamerkitystä,ettäviljatilanohjeellisiapainolukuja(ULVjaSLV)olisitarpeenalentaa.

d)Nautakarjatilakäyttääsokerijuurikkaannaatitrehuna.Sokerijuurikkaanosuusko.peltolohkonviljelyssäon75%.

Sokerijuurikaannaatiteivätsisällysokerijuurikastilojenohjepainolukuun.Korjattavanaattisatoonnoin30tonnia/ha,jokavastaanoin6kuormaa.Kuormanpainoluvuksiarvioidaan15tonnia/kuorma.Kunviljelykiertootetaanhuomioon,naateistatulevapainoluvunlisäyson0,75x6kuormaax15tonnia/kuorma=67tonnia/ha.Sokerijuurikaslohkonpainoluvuksi saadaan100 tonnia/ha+67 tonnia/ha=167tonnia/ha.

3.3.3 MetsälöMetsälönliikennelasketaanmetsälohkoittain,joillatarkoitetaanmetsänhoidollisestipienintäyhtenäistämetsäaluetta.Kunmetsänpainolukuarvioidaanmetsänkeskikas-vun ja siitä johdetunhakkuukertymänperusteella,metsälohkotvoidaanmuodostaayhtenäisiksisuuremmiksialueiksikuljettavanmatkanperusteella.Metsälohkon liikenne jaetaan hakkuusta ja puutavaran kuljetuksista aiheutuvaanulkoiseen liikenteeseen (ULMe) jametsä-,perusparannus- jametsänhoitotöistäym.aiheutuvaansisäiseenliikenteeseen(SLMe).Puutavarankuljetustenkatsotaantapah-tuvanpääasiassakuorma-autolla.

22

Kantojen ja hakkuutähteiden keruu ja kuljetus sisältyy metsän ulkoisen liikenteenpainolukuihin.

Ulkoisenliikenteen(ULMe)käyttömatkaontodellinenmatkametsälohkonpainopisteenkohdaltataipuutavaranvarastoalueenkohdaltatienalkuuntaiulospääsyyn.Sisäisenliikenteen(SLMe)käyttömatkaontodellinenmatkakäsiteltävällätiellämetsälohkonjatalouskeskuksen/asunnonvälillä.

Taulukko 3. Metsälohkon ulkoisen ja sisäisen liikenteen painoluvut (tonnia/hehtaari). Alu-eet on esitetty liitekartassa 1. Aluejako perustuu keskimääräiseen hakkuumahdollisuuteen. Lähde, keskikasvu ja hakkuukertymä: Metsätilastollinen vuosikirja 2008 ja Metsäkeskus Tapio 1995.

Alue Keskikasvum3/ha/v

metsämaa

Hakkuu-kertymäm3/ha/v

metsämaa

UlkoinenliikenneULMet/ha

SisäinenliikenneSLMet/ha

Metsälönkoko

liikenneMeLt/ha

IEtelä-SuomiIILänsi-SuomiIIIEtelä-PohjanmaaIVPohjois-Pohjanmaa,KainuuVPohjois-SuomiVa,Etelä-LappiVb,Keski-LappiVcPohjois-Lappi

7,05,75,03,2

3,02,21,0

5,54,03,52,5

2,01,50,5

11986

431

3221

111

1411107

542

Metsälohkon ulkoisen (ULMe) ja sisäisen liikenteen (SLMe) painoluku on arvioituvuotuisenhakkuukertymän(k-m3/ha)perusteella.Hakkuukertymäperustuuvuotuiseenkeskikasvuun.Kitu-jajoutomaallametsälohkonkokoliikenteenpainolukunavoidaankäyttää0–1t/ha.

Metsälohkonkokoliikenteen(MeL)painolukuakäytetäänsilloinkunmetsälohkonsi-säisenjaulkoisenliikenteenkäyttämämatkaonsama,kutenesimerkiksitapauksessa,jossakiinteistöntalouskeskusonosittelunkohteenaolevanyksityistienulkopuolella.Laskelmanyksinkertaistamiseksivoidaankokoliikenteenpainolukuakäyttääyleisestikaikillametsälohkoilla.

Laskelmatehdääna)keskimääräisenhakkuukertymäntaib)metsäsuunnitelmaanno-jautuvientulevienhakkuu-jahoitotoimenpiteidenperusteella.Saman tien varrella olevien metsälöiden painoluvut tulee kuitenkin laskea vain toisella vaihtoeh-toisella tavalla, sekamuotoa ei tule käyttää.Josalueellaeioleajantasallaoleviametsäsuunnitelmiataimetsälötovatkasvuvaiheel-taansamassatilassa,käytetäänkeskimääräisiähakkuukertymälukuja.Hakkuukertymäar-vioidaana)-vaihtoehdossajokosuuralueenkeskikasvunperusteellataimetsälohkoittainarvioidunpitkäaikaisenkeskimääräisenhakkuukertymänperusteella.Hakkuukertymästäjohdetutpainoluvutsaadaantaulukosta3.Metsäsuunnitelmaannojautuvassaarvioin-nissa(b-vaihtoehto)painoluvutlasketaanesimerkiksiseuraavankymmenvuotiskauden

23

aikana tapahtuvien hakkuiden ja hoitotöiden perusteella. Rakentamiskustannustenosittelussatarkasteluväliksiotetaanmieluumminseuraavat15vuotta.

3.4 Elinkeinon harjoittajat ja muut erityiskäyttäjätErityisliikenteeksi(EL)katsotaankaikkitavanomaisestaasumisesta,maa-jametsäta-loudestapoikkeavaliikennesekäerilaisestayritystoiminnastajohtuvaliikenne.Erityisliikenteenvuotuisenliikenteenpainolasketaankertomallakeskenään

•vuotuinenmatkojenlukumäärä(menomatkajapaluumatkalasketaankumpikinerikseen)ja

•kyseisessä liikenteessä käytetyn ajoneuvon keskimääräinen koko-naispaino(ajoneuvo+kuorma).

Näinlaskettuvuotuisenliikenteenpainoonsellaisenaanvertailukelpoinentässäkäsi-kirjassaesitettyihinohjeellisiinpainolukuihin.

Taulukkoon4onkerättyjoitakinesimerkkejäerityisliikenteenajoneuvojenpainoista.

Taulukko 4. Erityisliikenteen arvioinnissa tarvittavat tiedot tärkeimpien ajoneuvotyyppien painoista. Linja- ja kuorma-autojen osalta lähteenä on käytetty: Asetus 11.7.1997/670.

Ajoneuvotyyppi Tyhjäpaino,tonnia

Kokonaispaino,tonnia

Henkilöauto,keskimäärin 1*

Pakettiauto,keskimäärin 2

Linja-jakuorma-autotilmanperävau-nua(nuppiautot)

-kaksiakselinenauto 10 18

-kolmiakselinenauto 12 26

-neliakselinenauto 15 32

-viisiakselinenauto 17 38

Puoliperävaunullisetkuorma-autotakselimääränmukaan

18 28–48

Täysperävaunullisetkuorma-autot,autonjaperävaununyhdistelmä

-neliakselisena 16 36

-viisiakselisena 18 44

-kuusiakselisena 20 53

-7jauseampiakseliset 22 60

Traktori+perävaunu 5 15

*)Henkilöautonkokonaispainoa(1tonni)onkäytettyohjepainolukujenlaskennassa.Vaikkaseonhenkilöautojentodellistakeskipainoapienempi,niinsekuvaahenkilöautonrasittavuuttasuhteessapainavampiinajoneuvoihin.

24

Yritystoiminnasta johtuvaa liikennettä

•liikeyritys:pankki,posti,kauppa,parturitms.•kauppapuutarha•uimaranta•golfkenttä•venesatama•teollisuuslaitos•soran-taimuidenmaa-ainestenottopaikka•turvetuotantoalue•matkailunähtävyys•ampumarata•metsästysmaja•yritystenlomanviettopaikat•laskettelurinne•jne.

Esimerkkejä:a)Golfkentälläon300jäsentä.Jäsenettekevätkeskimäärin30matkaapäivässä120päivänajanvuodessa.Painoluvuksisaadaan: 2x30kertaa/päiväx120päivää/vuosix1tonni=7200tonnia/vuosi

b)Maatilanyhteydessäolevaltasoramontultaajetaansoraanoin300irtokuutiometriä(i-m3)vuodessa.Yksiirtokuutiometrisoraapainaan.1,6tonnia.Kuljetukseenkäytetään4-akselistakuorma-autoa,jonkakuormakoko17tonnia,tyhjäpaino15jakokonaispaino32tonnia. Soranpaino:300i-m3x1,6tonnia=480tonnia Täysiäkuormia:480tonnia/17tonnia=28kpl Kuljetuksenkokonaispaino:28x32t+28x15t=1316tonnia/vuosi

Luonnonsuojelualueille suuntautuva liikenne

Luonnonsuojelualueellatarkoitetaanaluetta,jokaonhankittutaivarattuluonnonsuo-jelutarkoituksiin. Perusyksiköt määrätään erityisliikenteenä, joka perustuu alueellekohdistuvaanvierailu-jahuoltoliikenteeseen.Kunnossapidonyksiköintiävartensuo-jelualueetjaetaankolmeenluokkaankäyttömäärienperusteella:

•kansallispuistotaso(runsaastikävijöitä)•vähäisenasiakasliikenteenalueet•ei-liikennöitävätalueet.

UseimmatnäistäerilaisistaalueistatulevatkuulumaanNatura2000-verkostoon.

Jossamaansuojelualueeseensisältyyuseampiakiinteistöjä,laaditaanniilleyhteisetyksiköt.Kansallispuistonalueelleontunnusomaistaopastushenkilöstö,opetusaineisto,vä-hintään kohtuullinen palveluvarustus ja alue-esite. Tällaisella alueella kävijämääräsaattaa olla useita kymmeniä tuhansia henkilöitä vuodessa. Kansallispuistotasollapääsääntönäon,ettäliikenneyhteyspyritäänhoitamaanperustamallaalueellekulkua

25

vartenyleinentie.Joskuitenkinyksityistietäjoudutaankäyttämääneikäkävijämääräoleselvillä,kunnossapidostaonsovittavatapauskohtaisestitiekunnankanssa.Kunnos-sapitovelvollisuusvoidaansopiaesimerkiksitietyntienosankunnossapitona.

Vähäisen asiakasliikenteenalueetvoi tunnistaavähäisestäpalveluvarustuksesta,joitaovatmm. lintutorni, tulentekopaikka, järjestetty jätehuolto, rantautumispaikkajaparkkipaikka.Tällaistenalueidentieyksikötmäärätäänliikenteenmääränjalaadunperusteella.Liikennekoostuuvierailijoista,huoltotoimenpiteistäjavalvonnasta.Kävi-jämäärätvaihtelevatmuutamistasadoistamuutamiintuhansiinkävijöihinvuodessa.Matkailukohteiden läheisyydessä vähäisenkin palveluvarustuksen alueella voi ollaerittäin suuria kävijämääriä, jolloin alue on syytä luokitella kansallispuistotasoon.Metsähallitukseltavoitiedustellatehdyistäkävijämääräkartoituksista.

Ei-liikennöitäviä luonnonsuojelualueitaovatsellaisetkohteet,joitaluonnonsuoje-lualueenhaltija(yleensäMetsähallitustaiympäristökeskuksenpäätöksellärauhoitetunyksityisenluonnonsuojelualueenomistaja)eierityisestituoesillekäyntikohteena.

Tällaiset ei-liikennöitävät alueet kuuluvat mm. erilaisiin suojeluohjelmiin (lehdot,vanhatmetsät,rannat,lintuvedet,harjut),uhanalaistenlajien(esim.maakotka,valkosel-kätikka,saimaannorppa)tailuontotyyppien(maakunnallisestiarvokkaatperinnemai-semat)suojelusuunnitelmiintaivahvistettuihinkaavoihinluonnonsuojeluvarauksina(esim.SL-merkintä).

Ei-liikennöitävien luonnonsuojelualueiden luokkaan kuuluvilla alueilla haltija taiomistajaeiaiheutasäännöllistäliikennettä.Luonnonsuojelualueenhaltijan(lähinnäMetsähallitus)asiakkaiksitaivieraiksieiluetamarjastajia,sienestäjiä,lintuharrastajia,melojiataimuitavastaaviajokamiehenoikeuksinliikkuviaretkeilijöitätaivapaallamet-sästysoikeudellametsästäviäkuntalaisia(Pohjois-Suomi).Näillealueillevalvonta-taisuunnittelumatkojaeitehdäedesjokavuosi.Tieyksikkölaskelmassavoidaankuitenkinperusteenapitää1–2käyntikertaavuodessahenkilöautolla.

Muuta yksiköinnissä huomioonotettavaa.Monilleluonnonsuojelualueilletehdäänsatunnaisestimyösluonnonhoitoonjaennallistamiseen,maisema-arvojenylläpitoontaitutkimukseenliittyviätoimenpiteitä(esim.hakkuita,kulotuksia,suo-ojientukkimista).Tällaisista toimenpiteistä aiheutuva liikenne katsotaan kertaluonteiseksi ja otetaanhuomioonesimerkiksikäyttömaksunataisuorittamallatienkunnostussuojelualueenhaltijantoimestavälittömästityösuorituksentultuatehdyksi.

Tutkimustoimintaan(esim.näytteidenkeruu,koealaseuranta)liittyväliikennevoidaanottaahuomioonjokoperusyksiköissätaikäyttömaksuina.

Rantojensuojeluohjelma-alueilla on tuleva käyttö tarkistettava rakennusten ja tont-tien osalta. Koska valtiolle hankitut tontit siirtyvät pääsääntöisesti luonnonsuoje-lutarkoituksiineikämetsätalous- tai retkeilykäyttöön, tuleerakennusten ja tonttienkäyttötarkoituksenmuuttuminenhuomioidajayksiköintiontarkistettavatodellisenkäyttötarkoituksenmukaiseksi.

Rakentamiskustannusten ositteluavartenonmääritettävätapauskohtaisestisuo-jelualueentienkäytönluonne(kohta2.2).Lähtökohtanavoidaanpitääerityiskäyttöä

26

(kutenkunnossapitokustannustenkinosalta)niiltäosinkuinalueeitulemetsätalous-käytönpiiriin.

Esimerkki:Karhuvaaranalueonvanhojenmetsienohjelmakohdejasisältäälisäksisoidensuoje-lualueita.Osaalueestaonhankittuvaltiolleluonnonsuojelualueeksi.Aluesijaitseetaajamanläheisyydessä.Alueenluontopolkuonesiteltyinternetissämm.kunnanko-tisivuilla.Taajamankoulutkäyttävätaluettaopetuskohteena.

Kävijämääräksiarvioidaan2000henkeävuodessa.Näistäkuitenkinpuoletonkoulu-laisia,jotkakulkevatpolkupyörillä.Autollatehtyjenmatkojenlukumääräksiarvioidaanhuoltoliikennehuomioonottaen500matkaavuodessa.Tieyksikötmäärätäänmetsä-hallitukselle.

Painoluvuksisaadaan2x500x1tonni=1000tonnia/vuosi.

Maa- ja metsätalouden harjoittamisesta aiheutuvaa ylimää-räistä ja säännöllistä liikennettä, jota ei lueta viljelmän nor-maaliin sisäiseen tai ulkoiseen liikenteeseen

•teurasajo(esim.lihakarjatilat,broilerikasvattamot)•rehukuljetukset(esim.siipikarja-jasikatilat)•kuivikkeen(turpeenyms.)kuljetukset•tuotantorakennustenlämmitykseenliittyvätajot•asiakasliikennesuoramyynti-,maatilamatkailu-,viini-,mansikanvil-

jely-tms.tiloille•kaikkiliikenne,jokaaiheuttaatavanomaisestaviljelystäpoikkeavaa

henkilö-taikuorma-autoliikennettätilalle.

Esimerkkejä:a)Sika-jasiipikarjatiloillesuuntautuvasäännöllinenrehu-jateurasajomääritetäänkeskimääräisenkuormakoonjakuljetuskertojenmukaan.Nautakarjatiloillapienehkömäärä rehukuljetuksia voidaan katsoa sisältyvän ulkoisen liikenteen painolukuun,samoinsatunnaisetteurasajot.

b)Mansikanviljelytilallaliikennettälisäävätpoimijatsekäasiakas-jatukkuliikenne.Asiakasliikennearvioidaankeskimääräisenasiakasmääränmukaan.

c) Yksityistien varrella sijaitsevilta kolmelta luomukananmunia tuottavalta tilaltahaetaankeräilyautollakerranviikossamunia.Kuljetuksenvuotuisenliikenteenpainoon2500tonnia/vuosijakokonaistonnikilometrimäärä1,3kmx2500tonnia/vuosi=3250tkm/vuosi

Tieosakas Kuljetusmatka(km)

TilaATilaBTilaC

0,20,91,3

Yht. 2,4

27

Tieosakaskohtaiseksipainoluvuksisaadaan3250tkm/vuosi/2,4km=1354tonnia/vuosi.

Lopputulokseksisaadaan:

Tieosakas Kuljetusmatka(km) Painoluku(tonnia) Tulo

TilaATilaBTilaC

0,20,91,3

135413541354

27112191760

Yht. 2,4 3250

Muu erityisliikenne•jokavuotisetkesäjuhlattms.•hoiva-japäiväkodit•jätevedenpumppaamotyms.huoltorakennukset•metsästys-jakalastusoikeus•ravivalmennus,ratsastus•jne.

Metsästys-jakalastuskäytönperustuessaalueidenvuokraukseenmäärätääntieyksikötalueenvuokranantajalletodellisenliikenteenarvioinninperusteella.Kunmetsästyk-sestäaiheutuvanliikenteenkohdistuminenyksityistielleonsatunnaista(esimerkiksihirvenmetsästys),voidaantällaisenliikenteenkatsoasisältyvänmetsätaloudestaai-heutuvaanliikenteeseen.

Jokamiehenoikeudellasaatilapäisestikulkeajalan,hiihtäenjaratsastaentoisenalueella,myösyksityistiellä,kunhaneituotavahinkoa,haittaataihäiriötä.Ratsastuksenjaraviur-heilunsäännöllinenjaammattimainenharjoittaminentuleehuomioidatieyksiköissä.

Ravihevostenvalmennuskuluttaatietä.Mitäintensiivisempääharjoitteluon,sitäenem-mänsenäkyytienkunnossa.Tieyksiköitämäärättäessäotetaanhuomioonhevostenmäärä,käytönmääräjalaatusekäkäytettävätiepituus.Tavanomaisenravivalmennuksenrasituksenarvioidaanvastaavanneljännestäasuinkiinteistön tonnimäärästäeli225tonnia/ravihevonen/km.Painolukuunsisältyyedestakainenmatka.

Valmennuksenluonteestajohtuenvoidaanpainolukuakorjata:•Tienkäyttökeskimääräistävilkkaampaa +10...50%•Tienkäyttökeskimääräistäkevyempäätaiharvempaa -10...-40%•Tienkäyttösatunnaista -50...-80%

Ratsastuksenrasitukseksivoidaanarvioidapuoletravivalmennuksenrasituksesta,elipainoluvunohjearvoon110tonnia/hevonen/km.Painolukuunsisältyyedestakainenmatka.

Ks.myösravivalmennuksenjaratsastuksenosaltakohta4.3Erityiskäytöstämäärättäväkäyttömaksu.

28

4 KÄYTTÖMAKSUT

Tieosakkaillemäärätään tieyksikötosakkaankiinteistön jasenkäytönvaatiman lii-kenteen mukaan. Kuitenkin jonkun tieosakkaan kiinteistön käyttö saattaa muuttuaesimerkiksitieosakkaanryhdyttyämyymäänkiinteistöltäänkiviainestatairuokamul-taa, mistä aiheutuu huomattava useimmiten vain tilapäinen raskaiden kuljetustenkasvutiellä.Tällainenosakkaantilapäinenliikenteenmuutosjasenaiheuttamatienkunnossapitotarpeenkasvu,jotaeiolevoituottaahuomioontieosakkaantieyksikköjämäärättäessä,voidaanottaahuomioonmääräämälläosakkaalletällaistenkuljetustenajaksiarvioituatienkäyttöävastaavakäyttömaksu.

Erilaisten lunastusyritysten, kuten voimansiirtolinjojen ja vesistörakentamisen yh-teydessä,lunastetaantiettyjäkäyttöoikeuksiataimuutenrajoitetaanmaanomistajanoikeuttakiinteistönsäkäyttämiseen.Oikeudentoteuttamiseksilunastajalleperustetaanoikeuskäyttäälunastuspäätöksessäerikseennimettyjäolemassaoleviayksityisiäteitä.Näin lunastusoikeuden haltijasta tulee tieosakas. Tällaisille käyttöoikeusyksiköillekulkeminensaattaatilanteestariippuenollahyvinkinvähäistäjasatunnaista.Näissätapauksissaontarkoituksenmukaisintaperiäosakkaaltatiemaksujensijastakuljetustenperusteellamäärättäväkäyttömaksu.

Yksityistielain25§:nmukaanvoidaanasianosaisenehdotuksestamäärätä,ettämetsätienkunnossapitoavartentarvittaviavarojaeikerätätieosakkailtatiemaksuina,vaantienkäytönperusteella suoritettavinakäyttömaksuinaniiltä, jotkaovatkäyttäneet tietä.Käyttömaksujenmääräytymisperusteetonsamallavahvistettavaottamallahuomioonerilaisenkäytönvaikutustienkunnossapitokustannuksiin.

Yksityistielain26§:ssäsäädetään,ettäsen,joka80§:nmukaisestitilapäisestikäyttäätietä,onsuoritettavasiitäkorvauksenakäyttömaksu.Maksuonmäärättäväsenmukaan,kuin katsotaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vastaavanlaisesta tien käytöstäosakkaallemäärättävätiemaksujatienkäyttämisestäehkäjohtuvaerityinenkunnos-sapitokustannustenlisääntyminen.

Käyttömaksuavastaantietäkäyttävänonviivytyksettäkuljetuksentaimuunkäytönpäätyttyäannettavayksityistienhoitokunnalletaitoimitsijamiehelleselvityskuljete-tuntavaranmäärästä,kuljetustavastaja-ajastataitienmuustakäytöstä.Elleitällaistaselvitystäsaada,voidaankäyttömaksumäärätäarvionperusteella.

4.1 Soranajosta määrättävä käyttömaksuJostieosakassäännöllisestimyyjakuljettaasoraaalueeltaan,onsoranajohuomioi-tavahänentieyksiköissään.Jossoranajoontilapäistä,voidaantieosakkaallemäärätätieyksiköidenlisäksikuljetustenperusteellakäyttömaksu.Jossorakuoppaonvuokrattuja kuljetuksenhoitaa soraliike tai -autoilija, voidaankuljetuksenhoitajallemäärätäkäyttömaksu.Tonnikilometritsaadaanlaskettuajahinnoiteltua,kunkuljetettavako-konaiskuutiomääräjakuljetusmatkaovattiedossa.

Esimerkki:Kiinteistöltä ajetaan vuodessa 1 000 i-m3 soraa. Yksi irtokuutiometri soraa painaa

29

n.1,6tonnia.Ajomatkaon1,8km.Kalustonakäytetään26tonninkokonaispainoistatelikuorma-autoailmanperävaunua,jonkakuormakokoon14tonniajatyhjäpaino12tonnia.

Soranpaino:1000i-m3x1,6t=1600t Täysiäkuormia:1600t/14t=114kpl

Kuljetuksenkokonaispaino:114x26t+114x12t=4332t/vuosiTonnikilometrimääräksisaadaan4332t/vx1,8km=7798tkm/vuo-si.

Käyttömaksunsuuruussaadaankertomallatonnikilometrienmäärätiekunnassaperit-tävällätonnikilometrinyksikköhinnalla.

4.2 Maitoautolle määrättävä käyttömaksuJostieosakkaanaonmaidontuottajia,otetaanmaitoajoistaaiheutuvarasitushuomioonheidäntieyksiköissään.Josmaidontuottajiaeiole,muttamaitoautokäyttäätietäesim.oikotienä,voidaanmeijeriltätaikuljetusliikkeeltäperiäkäyttömaksua.Käyttömaksu-laskelmienperusteenakäytetääntodellisiaajoneuvo-jakuormapainojasekäajettaviamatkoja

Esimerkki:Kokonaispainoltaan 12 tonninen maitoauto ajaa 3 km pitkän yksityistien läpi jokatoinenpäiväkäyttäensitäoikotienään.Paluumatkanauto tekeemuutakautta.Tienvarrellaeiolemaitotiloja.

Tonnikilometrienmääräon12tx3kmx180krt/v=6480tkm/v.


4.3 Erityiskäytöstä määrättävä käyttömaksuVenevalkamasta, uimarannasta, metsästysseuralle metsästysmajasta tai pelkästämetsästyksestäaiheutuvasta liikenteestämäärättävätkäyttömaksutonperustettavatodellisenliikenteenarviointiin.

Esimerkkejä:• Eräällä yhdistyksellä on yksityistien varressa venevalkama pysäköintialueineen.Mitäänrakennuksiaalueellaeiole.Liikennettäonsekäkesälläettätalvella.Kuljettumatkaon2,3km.

Yhdistykseltäeiolesaatutietojavenevalkamankäytöstä,jotenkäyttömaksumää-ritetäänarvionperusteella.Kesäliikenteeksiarvioidaan4autoaarkipäivisinja10autoaviikonloppuisin.Talviaikaanliikennearvioidaanvähäisemmäksi,pilkkijöitäarkipäivisin2autollistajaviikonloppuisin5autoa.Talviaikaalasketaanolevan5kuukautta.Viikoittainenautomääräkesälläon40autoajatalvella20autoa.Vuo-tuiseksikokonaisliikennemääräksisaadaan30vkox40autoa+22vkox20autoa=1640autoa/v.Autojenkeskimääräisenäpainonavoidaankäyttää1tonnia.Koskaautot ajavat edestakaisen matkan, on tonnikilo metrimäärä kerrottava kahdella.Venevalkamanaiheuttamaksiliikenteenkokonaisrasitukseksisaadaan2x1640autoa/vx1tx2,3km=7544tkm/v.

30

Käyttömaksun suuruus saadaankertomalla tonnikilometrienmäärä tiekunnassaperittävällätonnikilometrinyksikköhinnalla.

•Metsästysseuranhirviporukkakäyttääyksityistietähirven-japeuranmetsästysmat-koillaan. Metsästyskertoja on 12 viikonloppuna, yhteensä 10 autolla. Hirviporukankäyttämäyksityistienpituuson3,5km.

Vuotuinenkokonaisliikennemääräon12x2x10autoa=240autoa.Autojenkes-kimääräisenäpainonavoidaankäyttää1tonnia.Koskaautotajavatedestakaisenmatkan,ontonnikilometrimääräkerrottavakahdella.Hirviporukanaiheuttamaksiliikenteenkokonaisrasitukseksisaadaan:2x240autoa/vx1tx3,5km=1680tkm/v.


• Ratsutallin omistajalle, joka ei ole yksityistien osakas, mutta käyttää tietä sään-nöllisesti ratsastukseen, voidaan määrätä tien käytöstä käyttömaksu. Lähtökohtanavoidaan käyttää erityisliikenteelle (kohta 3.4) ohjeistettuja ratsastuksen painolukua110 tonnia/hevonen/km, jostakäyttömaksu johdetaankyseisen tien tonnikilometrinyksikköhinnanperusteella.Maksukattaavainhevosliikenteen.Kaikkimuuhevosistavälillisestiaiheutuvayksiköitäväätietäkäyttäväajoneuvoliikenne,kutenrehukuljetuk-set,hevoskuljetukset,asiakasliikennejahuoltoliikenne,tuleearvioidakäyttömaksuamäärättäessäerikseen.RavivalmennuksenjaratsastuksenkäyttömaksujaonohjeistettumyösMaa-jamet-sätaloustuottajain Keskusliiton ym. vuonna 2001 tekemässä suositussopimuksessa.Sopimuksessa ratsastuksen yksikköhinnan vuotuinen ohjearvo on yhteen suuntaan8€/hevonen/km.

4.4 Jakeluyhtiöille määrättävä käyttömaksuTyöryhmä, johon kuuluivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y:n,Svenska lantbruksproducenternasCentralförbundSLCrf:n,FingridOyj:n jaSuomenTieyhdistys ry:n edustajat, on selvittänyt perustetta, jolla korvataan voimajohtojen(vähintään110kV)kunnossapitotyössätarvittavayksityistienkäyttö.AsiantuntijoinaonkuultuMaanmittauslaitostajaSuomenYksityistiepalveluOy:tä.

Käyttömaksunperusteeksiselvitettiinvoimajohtojennormaalienkunnossapitotöidenjaperusparannustöidenmäärä10vuodenaikajänteellä.Kuntotarkastustehdäänjokatoinenvuosi.Kunnossapitoraivauksiatehdään5–7vuodenvälein.Lisäksionsatun-naisiatarkastus-jakorjauskäyntejä.Suurempienperusparannustöidenvälionyli20vuotta.Autokalustona käytetäänhenkilö- jamaastoautoja, korjauskäynneillä joskusmyöskuorma-autoja.

Käyttömaksumaksetaankäytettyätiekilometriäkohdenjakymmeneltävuodeltaker-ralla.Siihensisältyytienedestakainenkäyttö.Yksityistietluokitellaanvoimajohdonkunnossapidonkannaltaneljäänryhmään:

31

•Satunnaisesti käytetyt aputietovat teitä, joitaeikäytetäsään-nöllisesti,muttaniitäonmahdollisuuskäyttääpoikkeustilanteissa.Käyttömaksusuosituson12€/km/10v.

•Säännöllisesti käytetyt tavanomaiset huoltotietpalvelevat1–4pylväänkunnossapitoa.Käyttömaksusuosituson24€/km/10v.

•Säännöllisesti käytetyt merkittävät huoltotietpalvelevat5–8pylväänkunnossapitoa.Käyttömaksusuosituson32€/km/10v.

•Merkittävät runkotietpalvelevatyli8pylväänkunnossapitoataiovatpylväillejohtavienhuoltoteiden(haarojen)runkoteitä.Käyttö-maksusuosituson40€/km/10v.

Jokaisentienkäytöstämaksetaankuitenkinkäyttömaksulaskelmastariippumattavä-hintään20€/10v.

Normaalia voimajohtojen kunnossapitoa merkittävästi suurempien korjaustöidenaiheuttama tierasituskorvataan tämän suosituksenmukaisenkäyttömaksun lisäksimaksettavalla,todelliseentienkäyttöönperustuvallaerilliselläkäyttömaksulla.

Tielle aiheutuneet vauriot korvataan erikseen tai tie korjataan vähintään entiseenkuntoon.

32

5 KORJAUSKERTOIMET

5.1 Sivuetäisyyden korjausMetsäteiden rakentamiskustannusten osittelussa metsäkappaleen sijainti tietävastaankohtisuorassasuunnassavoidaanottaahuomioonns.sivuetäisyydenkorjaus-kertoimella.

Sivuetäisyydellätarkoitetaansenjuontomatkanpituutta,jonkalasketaanalkavanmet-sätienreunasta japäättyvänmetsäkappaleenpainopisteeseen.Sivuetäisyysvoidaanottaahuomioonmyöstapauksissa,joissamaanomistajaonitserakentanutsivuhaaranjasamallalaajentanuttienvaikutusaluetta.

Korjauskertoimen käyttö ja korjauksen määrä on harkittava tapauskohtaisesti.Taulukossa5esitetytsivuetäisyydenkorjauskertoimetperustuvatvuonna1984tehtyynselvitykseenmetsäkuljetuskustannuksista.Metsänkäsittelymenetelmienmuutoksistajohtuen kertoimet ilmeisesti ottavat sivuetäisyyden muutoksen liian voimakkaanahuomioon.

Taulukko 5. Sivuetäisyyden korjauskerroin

Sivuetäisyys,km

0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0

Korjauskerroin 1,00 0,82 0,72 0,62 0,52 0,44 0,35 0,29 0,22

5.2 Matkan korjauskerroinMatkankorjauskertoimenkäyttöperustuuselvityksiin,joidenmukaantienpidonkustan-nukseteivätkasvasamassasuhteessakuintievälipitenee,vaantätähitaammin.Tämäpuolestaanjohtuusiitä,ettätienpitoonliittyykustannusosia,jotkaovatkokonaantaiosittainriippumattomiatienpituudesta.Matkankorjauskertoimiakäyttämällävoidaantieyrityksenlaajentumisestajohtuvahyötyjakaatasaisemmintieosakkaidenkesken.

Matkankorjauskertoimetmääritetäänerikseenkunkinliikennelajinkohdallakäytetyntievälin pituuden perusteella.Kertoimella korjataan vain ulkoisen liikenteen painolukuja.Matkankorjauskerroinjätetäänpois,josositeltavatieonns.läpikulkutie,jossapääsy-liikenneonmahdollistakahteensuuntaan.Harkinnanmukaankorjauskerroinvoidaanjättääpois,kuntieonhyvinlyhytjavähäliikenteinen.

33

Taulukko 6. Matkan korjauskerroin

Tievälinsuhteellinenpituus

Kerroine

0,10,20,30,40,50,60,70,80,91,0

1,581,381,271,201,151,111,071,051,021,00

Korjauskerroinlasketaankaavalla:

missäe =matkankorjauskerroinL =kokotienpituus,kml =tievälinpituus,km

Tievälinsuhteellisellapituudellatarkoitetaanmitattavantievälinpituuttasuhteessakokoositeltavantienpituuteen.Suhteellinenpituussaadaanjakamallatievälinpituuskokotienpituudella.

Esimerkki:Tieosakaankäyttämänmatkanpituuson1,4km.Kokoositeltavantienpituuson2,3km.Matkansuhteellinenpituusontällöin1,4km/2,3km=0,6jamatkankorjausker-roin1,11.

e = L x l 0,8

l x L0,8 = Ll( )

0,2

34

6 MAKSIMIKUSTANNUSTARKASTELU

Rakentamis- ja kunnossapitokustannusten osittelussa noudatetaan ns. maksimikus-tannusperiaatetta.

Maksimikustannusperiaate rakentamiskustannusten osittelussa merkitsee sitä,etteikenenkääntieosakkaanosuusrakentamiskustannuksistasaatullasuuremmaksikuinkustannuksetolisivatedullisimmanmuuntoteuttamiskelpoisenratkaisunmu-kaisesti.

Maksimikustannusperiaatteellakunnossapitokustannusten osittelussatarkoitetaansitä,etteikenenkääntieosakkaantienpitovelvollisuussaaylittääns.maksimikustan-nusta.Maksimikustannusonkustannus,jokaosakkaalleaiheutuisi,jostiehenkuuluisivainosakkaantarvitsematieväli(esim.0–1,4km)jatätätieväliäkäyttäisivätvainneosakkaat,joidenliikennetarvetuleekokonaantyydytetyksitällätievälillä.Toisinsa-noentienlaajentumineneisaakohottaalyhyempäätieväliätarvitsevantieosakkaantienpitorasitusta,muttasesaasensijaanalentaasitä.Tienpitorasituksenkohoaminenonkuitenkinhyväksyttävä,jossiitäaiheutuutienlaaduntaitienkäytettävyydenpa-raneminen.

Maksimikustannustentarkistelulaskelmaaeikäytännössäuseinkaantehdä.Seonkui-tenkintärkeämm.silloin,kun

•liikenteentiheyksissäeritieväleilläonsuuriaerojatai•tien varrella on osakastihentymiä ja tieosakkaat käyttävät hyvin

eripituisiatievälejä.

Maksimikustannustarkasteluaeikaikissatapauksissajohdaoikeudenmukaiseenlop-putulokseen.Erityisestionhuomattavaseuraavattilanteet:•Monihaaraisillateillämaksimikustannuslaskelmanlaatiminenvoiollahankalaa.Onharkittava,korjataankoyksiköitä laskelmanperusteella.Maksimikustannuslaskelmavoidaanjättääjoissakintapauksissatekemättä.•Mikälitielläonhuomattavastierityisliikennettä,eiosittelunkorjaamistamaksimi-kustannustarkastelunperusteellasuositellatehtäväksi.Tällaisissatapauksissakorjailuvoidaantehdäkohtuullisuusharkintaanperustuen.

Tarkistuslaskelma tehdään kaikille tieväleille. Ensimmäiseksi tieväliksi tulee tienalustalähtiensetieväli,jotalähimpänätiensuupuoltaolevattieosakkaattarvitsevat.Seuraavaksitieväliksituleejälleentienalustalähtientieväli,jotalähinnäseuraavatosakkaatkäyttävätjne.

Tämän jälkeen lasketaanmontakoprosenttia tieväleittäin laskettu tonnikilometrienkumulatiivinensummaonkokotientonnikilometriensummasta.Laskettuprosentti-lukuedustaakyseisentievälinns.suhteellistatienkäyttöä,jotaverrataantaulukossa7vastaavantievälinkohdallaolevaanarvoon.Jossuhteellinenkäyttöonenintäänyhtäsuurikuintaulukostasaatavaarvo,suhteellistamaksimikustannustaeioleylitetty.Jostaassuhteellinenkäyttöonselvästisuurempikuintaulukostasaatavaarvo,kyseisentievälintonnikilometrejäalennetaan.

35

d = 100 x lL( )

0,8

Maksimikustannustarkasteluakäsitelläänkohdassa8laskentaesimerkkienyhteydessä.

Taulukko 7. Suhteellinen maksimikustannus

Tievälinsuhteellinenpituus

Kerroind,%

0,10,20,30,40,50,60,70,80,91,0

162838485766758492

100

Suhteellinenmaksimikustannussaadaankaavalla:

missäd =suhteellinenmaksimikustannus,%l =tievälinpituus,kmL =kokotienpituus,km

36

7 ERITYISTAPAUKSET

7.1 Monihaaraiset tietMonihaaraisella tiellä tarkoitetaantietä, jonkayhdestäpäähaarastaerottuuyksi taiuseampiasivuhaaroja.Sivuhaaratvoivatollahyvinkinpitkiä.Lyhyidensivuhaarojenvoidaankatsoasulautuvanpäähaaraan.Tällaistenteidenosittelusaattaaollaerityisenhankalaa, varsinkin, jos haaroja on monta ja niiden varrella asuu suhteessa vähäntieosakkaita.

Pääsääntöisestimonihaaraistenteidentienpidonosittelutehdäänsamallatavallakuinyksihaaraisen.Tieosakkaankäyttämänmatkanpituuslasketaanpääasiallista kulku-reittiä pitkinyleiselletielle.

Monihaaraisillateilläonsyytätehdämaksimikustannustarkastelutieyksiköidenoikeel-lisuudentarkistamiseksi.Tiekunnanlaajentumineneisaakohottaalyhyempäätieväliätarvitsevantieosakkaantienpitorasitusta,muttasesaasensijaanalentaasitä.Tienpi-torasituksenkohoaminenonkuitenkinhyväksyttävä,jossiitäaiheutuutienlaaduntaitienkäytettävyydenparaneminen.

7.2 LäpikulkutietLäpikulkutiellätarkoitetaantietä,jollepääsyliikenneonmahdollistavähintäänkah-destasuunnasta.

Läpikulkuteiden tienpidonosittelu suoritetaanpääsääntöisesti samalla tavallakuinmuillakinyksityisteillä.Tieosakkaankulkemanmatkanpituuslasketaanpääasiallistakulkureittiä pitkin yleiselle tielle. Vaihtoehtoisesti tieosakkaan kulkeminen jaetaankahteenosaan, jolloinmyöspainolukujaetaankulkusuuntaavastaavankäytönsuh-teessa.

Matkankorjauskerroinjätetäänpoistonnikilometrienlaskennassa,muutenlaskentaeieroatavallisestatilanteesta.

Läpikulkuteilläeitehdämaksimikustannustarkastelua.

7.3 Ennestään olevan kulkuyhteyden huomioon ottaminenKun uusi tie rakennetaan korvaamaan vanha tie, rakentamiskustannusten osittelutehdäänsuhteelliseen kustannusten säästöön perustuen.

Suhteelliseenkustannustensäästöönperustuvassamenetelmässämääritetäänsäästötonnikilometrien erotuksena vanhassa ja uudessa tilanteessa.Tonnikilometritmääritetäänkutenrakentamiskustannustenosittelussakeskimääräisenpysyväisluon-teisenkäytönperusteella.

Matkavanhassa tilanteessamääritetäänseuraavasti:Lasketaanmatkanpituusta-louskeskuksesta,asuinkiinteistöltätms.vanhaatieyhteyttäpitkinyleiselletielle.Tästävähennetääntieosakkaantilustiellätaivastaavallakuljettavamatkatalouskeskuksesta

37

tms.uudelle(ositeltavalle)tielleuudessatilanteessa.

Matkauudessa tilanteessaonmatkanpituustieosakkaantilustieliittymästätaivas-taavastauuttatietäpitkinyleiselletielle.

Vanhantilanteenajomatkastapoistetaansiisnetieosat,jotkaosakasajaasamantasoisellatiellämyösuudessatilanteessa.Tällätavoinpäästäänsuoraanvertaamaantieyksiköitävanhassajauudessatilanteessa.

Kunuusitierakennetaanyleensäliikenteellisestiparemmaksikuinvanhatie,syntyytästä lisäsäästö, jokamuodostuutieosakkaan liikennekustannuksienvähenemisestä.Tämälisäsäästöotetaanhuomioontaulukossa8esitettyjenohjeellistenkorjauskertoi-mienavulla.

Taulukko 8. Korjauskerroinsarjat

Korjauskerroinsarja

Keskinopeuskm/h

I II III IV

5–1010–2020–3030–4040–50

1,4–1,71,0

0,6–0,90,5–0,70,4–0,6

1,7–2,41,2–1,5

1,00,8–0,90,7–0,8

2,0–2,81,3–1,81,1–1,3

1,00,8–1,0

2,0–3,01,4–1,81,2–1,41,0–1,2

1,0

Korjauskerroinsarjat kuvaavat ajokustannusten keskimääräistä muutosta, kun tielläsaavutettavakeskinopeusmuuttuu.

Korjauskertoimenmäärittämistävartenarvioidaanensintielläsaavutettavakeskinopeusuudessajavanhassatilanteessa.Korjauskerroinvalitaankorjauskerroinsarjasta,jossauudentienarvioidunkeskinopeudenkorjauskerroinon1,0. Josesim.uudellatielläsaavutettavakeskinopeusolisi35km/h,valitaankorjauskertoimetsarjastaIII.

Käytettäväkorjauskerroinmääritetääntästäkerroinsarjastavanhantienkeskinopeudenperusteellajasilläkorjataanvanhantilanteentonnikilometrejä.

Korjauskertoimenvalintaavoidaantarkentaaseuraavillatekijöillä:•Joskunnossapitokustannustentieosakastakohtiuudellatielläarvioi-

daanpienenevänverrattunavanhaantiehen,valitaankorjauskerroinylärajantuntumasta.

•Joskunnossapitokustannustentieosakastakohtiuudellatielläarvioi-daankasvavanverrattunavanhaantiehen,valitaankorjauskerroinvastaavastialarajantuntumasta.

Metsäalueilla määritetään erikseen lähikuljetusmatka sekä autokuljetusmatka van-hassajauudessatilanteessa.Lähikuljetusmatkamääritetäänmetsäkappaleenpuustonpainopisteenetäisyytenäkäytetystäautokuljetuskelpoisestatiestävanhassajauudessatilanteessa.Vastaavastiautokuljetusmatkamääritetäänlähikuljetusreitinpäätepisteestäyleiselletiellevanhassajauudessatilanteessa.

38

Metsäajoissamuodostuuvaltaosa tieosakkaankustannusten säästöstänimenomaanlähikuljetusetäisyydenlyhenemisestä.Tämäjohtuusiitä,ettämetsäkuljetuksissaajo-kustannuksetmk/tonnikilometriovatnoin2,5–5,0kertaisetverrattunakeskimääräisiinajokustannuksiinmuissa liikennelajeissa.Näinollenonmetsäkuljetuksissasyntyväsuhteellinensäästökinmuissaliikennelajeissasyntyväänsäästöönverrattunavastaa-vastisuurempi.Tämäotetaanhuomioonns.maastokuljetuskertoimella,jokavalitaanväliltä 2,5–5,0. Maastokuljetuskerroin pysyy samana sekä vanhassa että uudessatilanteessa.

Kerrointavoidaantarkentaaseuraavillaperusteilla:•Joslähikuljetustenarvioidaantapahtuvanpääasiassamaataloustrak-

torilla,kerroinvalitaankeskiarvonalapuolelta.•Joslähikuljetustenarvioidaantapahtuvanpääasiassametsätraktorilla,

kerroinvalitaanväliltä3–5.•Kerrointa korotetaan uuden tien keskinopeuden kasvaessa keski-

määräisestäarviosta25km/hjavastaavastialennetaanuudentienarvioidunkeskinopeudenlaskiessaem.arvosta.

Tämän jälkeen lasketaan tieosakkaan tonnikilometrit liikennelajeittain vanhassa jauudessa tilanteessa. Tonnikilometrit saadaan kertomalla tiekäyttöyksiköiden luku-määrä (ha, kpl) ohjeellisella painoluvulla, painoluvun korjauskertoimella, vanhalla/uudellamatkallajamaastokuljetuskertoimella/tieluokanparanemisestaaiheutuvallakorjauskertoimella.

Seuraavaksilasketaantieosakkaantonnikilometriensummavanhassajauudessatilan-teessasekänäidenerotus.Tonnikilometrienerotuskerrotaanvielätarvittaessamatkankorjauskertoimella,jokasaadaantaulukosta6uuttatietäkuljettavanmatkanperusteella.Näinsaatuerotusontieosakkaansuhteellinenkustannustensäästö,jotasellaisenaanvoidaankäyttääosakkaantieyksikkömääränärakentamiskustannuksiaositeltaessa.

39

8 LASKENTAESIMERKKEJÄ

8.1 Tavallinen yksityistie

Tallukan 2 km pitkä yksityistie sijaitsee Tohmajärven kunnassa. Tieosakkaina onuseitamaatiloja,jotkaovatkeskittyneetlähinnämaidontuotantoonjaviljanviljelyyn.Muutamanaikaisemminmaatilakäytössäolleen tilan tiluksetovatnytvainmetsääja talouskeskuksenkäyttövastaanormaaliaasuinkiinteistönkäyttöä.Tieosakkaan2maatilanyhteydessäonsoranottopaikka,joltaajetaansoraalähikuntiin.Tieosakkaan9maatilantalouskeskussijaitseeositeltavanyksityistienulkopuolella.

Taimikoidenosaltapäätettiintässätapauksessakäyttääsamaapainolukuakuinmet-sällä.

Tienosaltatehdäänkunnossapitokustannustenosittelu.

MAIDONKULJETUS

Maidonkuljetuksestaaiheutuvaliikennemääräositellaanmaidontuottajienkeskenmai-toajomatkojenpituuksienmukaisessasuhteessa.Maitoajonpainoluvunmäärittämiseksiontehtyseuraavatlaskelmat:

•Tankkiauto(16t)noutaamaidontalouskeskuksistajokatoinenpäivä.Maitoajoreitinpituusyhteensuuntaanon1,4km.Näinollenmai-donkuljetuksestaaiheutuvakokonaistonnikilometrimääräon5760tonniax1,4km=8064tkm(ks.taul.2)

•Lasketaanmaidonkuljetusmatkojensumma:

Tieosakasnro Maidonkuljetusmatka(km)

137810

0,30,71,21,21,4

Yht. 4,8

Maitoajostaaiheutuvakokonaistonnikilometrimääräjaetaanmaidonkuljetusmatkojensummalla, jolloin tieosakaskohtaiseksi painoluvuksi saadaan 8064 tkm / 4,8 km =1680tonnia.

Tilalla tuotettuamaitomäärääeiotetahuomioonpainoluvunkorjaustekijänä,koskatieosakkaidentuottamatmaitomääräteivätmerkittävästieroakeskenään.

40

ERITYISLIIKENNETieosakas 2Harjulan7:20tilanyhteydessäolevaltasoranottopaikaltaajetaansoraanoin300irto-kuutiometriä(i-km3)vuodessa.Yksiirtokuutiometrisoraapainaan.1,6tonnia.Kulje-tukseenkäytetään4-akselistakuorma-autoa,jonkakuormakoko17tonnia,tyhjäpaino15jakokonaispaino32tonnia.Erityisliikenteenpainoksisaadaan:

Soranpaino:300i-km3x1,6tonnia=480tonnia Täysiäkuormia:480tonnia/17tonnia=28kpl

Kuljetuksenkokonaispaino:28x32tonnia+28x15tonnia=1316tonnia/vuosi

MAKSIMIKUSTANNUSTARKASTELUTienalkupäästälukienlasketaantieväleittäintieosakkaidentonnikilometrienkumu-latiivinensumma(kertymäsumma).Sisäisenliikenteenliikennelajientonnikilometritlasketaantievälinliikenteeseenvastakunsisäinenliikennetapahtuukokonaisuudessaanko.tievälillä(ks.tieosakkaat7ja11).

Tieosakkaidentonnikilometriteritieväleillä

Tieosa-kasnro

0–0,3 0–0,50 0–0,70 0–0,95 0–1,20 0–1,40 0–1,50 0–1,90 0–2,00

12345678910111213

1197 11971450

119714502442

797

119714502442

7971515

331108

119714502442

7971515

33136843575

328

119714502442

7971515

33137473575

3283968

119714502442

7971515

33137473575

32839681432

119714502442

7971515

33137473575

32839681652

119714502442

7971515

33137473575

3283968165222141897

T ikum

pi

di

11975

22

26471133

58862343

78403155

153196166

193507775

207828379

210028496

25113100100

missäT i

kum =tievälinitonnikilometrienkumulatiivinensummaTtot =kokotientonnikilometriensummapi =tievälinisuhteellinenkäyttö,jokasaadaanjakamallatievälinitonnikilometri-

enkumulatiivinensummakokotientonnikilometriensummallajakertomallalopputulossadalla

di =tievälinisuhteellinenmaksimikustannus,jokasaadaantaulukosta7tailas-ketaantaulukonyhteydessäolevallakaavalla.

41

k1 =di

100x

Ttot

T ikum

= 79100

x 2511320782 = 0,95

k2 =100 – di

100x

Ttot

(Ttot – T ikum)

=100–79

100x 25113

(25113–20782)= 1,22

Laskelmastahavaitaan,ettätievälin0–1,40ja0–1,50kohdallasuhteellinentienkäyttökasvaaylisuhteellisenmaksimikustannuksenelipionsuurempikuindi.

Suhteellisenmaksimikustannuksenylittyminenmerkitseekäytännössäsitä,ettäal-kupääntieosakkaatpitävätylläpidempäätietäkuinheitsetarvitsevat.Tätäeimaksi-mikustannusperiaatteenmukaanvoidasallia,jotentieyksiköitäonkorjattava.Korjaustehdäänsiten,ettäalkupääntieosakkaidentonnikilometrejäalennetaanjaloppupääntieosakkaidentonnikilometrejävastaavastikorotetaan.Korjauskertoimialaskettaessatermiendi jaT i

kum arvototetaansen tievälinkohdalta, jossamaksimikustannustenylitys on suurin, eli tässä esimerkissä tievälin0–1,50 kohdalta. Saadaan seuraavatkorjauskertoimet:

Alkupäänkorjauskerroink1:

Loppupäänkorjauskerroink2:

Tieosakkaiden1–11 tonnikilometrit kerrotaan luvulla0,95.Tieosakkaiden12 ja13tonnikilometritkerrotaanluvulla1,22.

Maksimikustannustarkastelu ja korjaukset on tehty olettaen, että ko. yksityistienkunnossapitokustannukset ovat keskimääräisiä ja että tien kunnossapitokustannuspituusyksikköäkohtionkokotiellälikimäärinsama.

Korjatut painoluvut on esitetty tieyksikkölaskelmassa tummennettuina.

Havainnollisuudenvuoksikorjauskertoimetonlaskettuedellisestätaulukostasaatu-jenkokonaislukujenperusteella.Korjauksettieyksikkölaskelmaanonniinikääntehtykokonaislukuinailmoitettuihintonnikilometrimääriin.Pyöristyksilläeioleoleellistavaikutustalopputulokseen.Tonnikilometriensummaennenjajälkeenmaksimikustan-nustarkastelunsaadaantäsmäämään,joslaskennassakäytetäänuseampaadesimaaliajaosakkaan11tonnikilometrejäkorjataanliikennelajeittainerikseenalkupään(0–1,50km)jaloppupäänkorjauskertoimienmukaan.

42

CopyrightMaanmittauslaitos2001, Helsinki

50

KUNNOSSAPITOKUSTANNUSTEN OSITTELUTIEYKSIKKÖLASKELMA

Tallukan yksityistie Tienpitokustannusten osittelemiseksiYksityistien nimi Tien pituus, km

Tohmajärven kunta (848) 2,00

Tienk. Tonnikilometrityks. Painolu- Käytetty Korjauskertoimet (tieyksiköt)

Liikenne lukum. vun ohje- matka, Matkan Paino- Sivuetäi-Tienkäyttöyksikkö laji 1) ha, kpl arvo km luvun syyden Erikseen Yhteensä

1. Mattila 7:18,maatila,Mikko Koistinen,lh 14.9.1982 § 15

Tal.kesk. ULM 1 750 0,3 1,46 329

" ULMa 1 1680 0,3 1,46 736

Pelto ULV 9 25 0,3 1,46 99

Metsä ULMe 3,5 9 0,15 1,68 8

" SLMe 3,5 2 0,2 1 1137

" ULMe 6,2 9 0,3 1,46 24 1197

2. Harjula 7:20,asuink./erityisk,Ensio Vatanen,lh 9.8.1959 §118

Tal.kesk./As.ULA 1 900 0,5 1,32 0,8 475

Metsä/pelto ULMe 2,5 9 0,5 1,32 15

Metsä ULMe 3,5 9 0,5 1,32 21

" ULMe 4,5 9 0,5 1,32 27

" ULMe 7,3 9 0,5 1,32 43 1378

Soramonttu EL 1 1316 0,5 1,32 869 1450

3. Väinölä 7:19,maatila,Väinö Salminen,lh 19.9.1966 § 68

Tal.kesk. ULM 1 750 0,7 1,23 646

" ULMa 1 1680 0,7 1,23 1446

Pelto ULV 13 25 0,7 1,23 280 2320

Metsä ULMe 9 9 0,7 1,23 70 2442

4. Tonttila 7:9,asuinkiint.,Eino Ollikainen,lh 9.2.1970 § 28

Tal.kesk./As.ULA 1 900 0,7 1,23 775 757

Metsä ULMe 2,8 9 0,7 1,23 22 797

Siirto 5886

1) LIIKENNELAJIT ULM = Talousk. asumisesta aih. ulk.liikenne MeL = Metsälön liikenneULA = As.kiinteistön ulk.liikenne ULMa = Maitoajot ULMe = Metsälön ulk.liikenneULL = Lomakiinteistön ulk.liikenne ULV = Maatalalousamm.harj.aiheut.ajot. SLMe = Metsälön sis.liikenne

SLV = Viljelmän sisäinen liikenne EL = Erityisliikenne

51



Tohmajärven kunta 2,00



Siirto 5886

5. Yrjölä 7:10,maatila,Veikko Yrjönen,lh 19.8.1964 § 118

Tal.kesk. ULM 1 750 0,95 1,16 827

Pelto ULV 21 25 0,95 1,16 579

Metsä ULMe 4 9 0,95 1,16 40 1439

" ULMe 7 9 0,95 1,16 69 1515

6.Kesäranta 7:7,lomakiinteistö,Ari Verkkonen,lh 18.10.1972 §192

314

Lomakiint. ULL 1 300 0,95 1,16 331 331

7. Veikkola 7:23,maatila,Jaakko Heino,lh 1.1.1985 § 116

Tal.kesk. ULM 1 750 1,2 1,11 999

" ULMa 1 1680 1,2 1,11 2238

Pelto ULV 10 25 1,2 1,11 333

Metsä ULMe 3,6 9 0,95 1,16 36

" SLMe 3,6 2 0,25 2

" ULMe 4,5 9 1,4 1,07 61

" SLMe 4,5 2 0,2 2

" ULMe 7,3 9 0,95 1,16 72 3560

" SLMe 7,3 2 0,25 4 3747

8. Koivula 7:22,maatila,Matti Koivunen,lh 9.11.1962 § 192

Tal.kesk. ULM 1 750 1,2 1,11 999

" ULMa 1 1680 1,2 1,11 2238

Pelto ULV 9 25 1,2 1,11 300 3396

Metsä ULMe 3,2 9 1,2 1,11 38 3575

Siirto 15054



52






Siirto 15054

9. Mäntylä 6:13,maatila,Joni Vartiainen,lh 9.4.1977 § 3

Pelto SLV 2 50 1,2 120

Metsä MeL 3,8 11 1,2 1,11 56 312

Metsä MeL 10,4 11 1,2 1,11 152 328

10. Anttila 10:10,maatila,Jaakko Eskelinen,lh 19.1.1993 § 99

Tal.kesk. ULM 1 750 1,4 1,07 1124

" ULMa 1 1680 1,4 1,07 2517

Pelto ULV 8 25 1,4 1,07 300 3770

Metsä ULMe 2 9 1,4 1,07 27 3968

11. Rantala 10:11,maatila,Ari Rantanen,lh 9.8.1976 § 172

Tal.kesk. ULM 1 750 1,5 1,06 1193

Pelto ULV 6 25 1,5 1,06 239

" ULV 2 25 1,7 1,03 88

" SLV 2 50 0,2 20

Metsä ULMe 6,2 9 1,9 1,01 107 1569

" SLMe 6,2 2 0,4 5 1652

12. Honkala 8:4,asuinkiint.,Joonas Honkanen,lh 11.11.1986 § 12

Tal.kesk./As.ULA 1 900 2,0 1,00 1800

Metsä ULMe 10,4 9 2,0 1,00 187 2701

" ULMe 12,6 9 2,0 1,00 227 2214

13. Metsälä 8:3,asuinkiint.,Markku Haka,lh 8.5.1960 § 108

Tal.kesk./As.ULA 1 900 2,0 1,00 1800 2314

Metsä ULMe 5,4 9 2,0 1,00 97 1897

Yht. 25113

Yht. 249671) LIIKENNELAJIT ULM = Talousk. asumisesta aih. ulk.liikenne MeL = Metsälön liikenneULA = As.kiinteistön ulk.liikenne ULMa = Maitoajot ULMe = Metsälön ulk.liikenneULL = Lomakiinteistön ulk.liikenne ULV = Maatalalousamm.harj.aiheut.ajot. SLMe = Metsälön sis.liikenne


53

8.2 Monihaarainen tieKohdan8.1Tallukanyksityistietäonlaajennettusiten,ettäKesärannantilallejohtava650metriäpitkäsivutieonpäätettyottaamukaanositteluun.Tienpituusonsiis2,65km.Sivutienvarrellaonkolmeuuttaosakasta:kaksilomatonttiajaYrjöläntilanvan-hanisännänuusitalo.Tieosakkaitaonmyöstullutlisää:Mattilantilaonmyynytkaksiasuntotonttiaaivantienalkupäästä.Rantalantilaontaaspistänytpellotkesannolleja ryhtynyt maatilamatkailuyrittäjäksi. Tonttilan tilan uusi omistaja on perustanutkeramiikkapajan.

Taimikoidenosaltaharkittiintässätapauksessakäyttääsamaapainolukuakuinmet-sällä.

Tienosaltatehdäänkunnossapitokustannustenosittelu.

MAIDONKULJETUSMaidonkuljetuksestaaiheutuvaliikennemääräositellaansamallatavallakuinesimer-kissä1.

• Maidonkuljetuksesta aiheutuva kokonaistonnikilometrimäärä on 5760tonniax1,4km=8064tkm(ks.taulukko2)

•Lasketaanmaidonkuljetusmatkojensumma:

Tieosakasnro

Maidonkuljetusmatka(km)

35121315

0,30,71,21,21,4

Yht. 4,8

Maitoajostaaiheutuvakokonaistonnikilometrimääräjaetaanmaidonkuljetusmatkojensummalla,jollointieosakaskohtaiseksipainoluvuksisaadaan8064tkm/4,8km=1680tonnia.

Tilalla tuotettuamaitomäärääeiotetahuomioonpainoluvunkorjaustekijänä,koskatieosakkaidentuottamatmaitomääräteivätmerkittävästieroakeskenään.

ERITYISLIIKENNETieosakas 4

Harjulantilan7:20yhteydessäolevaltasoranottopaikaltaajetaansoraanoin300irtokuu-tiometriä(i-m3)vuodessa.Yksiirtokuutiometrisoraapainaan.1,6tonnia.Kuljetukseenkäytetään4-akselistakuorma-autoa,jonkakuormakokoon17tonnia,tyhjäpaino15jakokonaispaino32tonnia.Erityisliikenteenpainoksisaadaan:

54

Soranpaino:300i-m3x1,6tonnia=480tonnia Täysiäkuormia:480tonnia/17tonnia=28kpl

Kuljetuksenkokonaispaino:28x32tonnia+28x15tonnia=1316tonnia/vuosi.

Tieosakas 6Tonttilantilalla7:9olevakeramiikkapajaonaukineljänäpäivänäviikossaelikeski-määrin16päivääkuukaudessa.Talvikuukausien(8kk)aikanapajassakäykeskimäärinkolmeasiakastapäivässä.Kesälläasiakkaitakäynoin10päivässä.Erityisliikenteenmääräksisaadaan:(8kkx16päivääx3asiakasta+4kkx16päivääx10asiakasta)x2=2048edestakaistahenkilöautomatkaa/vuosi.

Tieosakas 16Rantalan tila10:26palveleekesäisinmaatilamatkailukohteena jayöpymispaikkana.Muuna aikana tilalta myydään erilaisia maataloustuotteita ja tilaviiniä. Asiakaslii-kenteeksionarvioitukesäaikana,kuntilaonavoinnajokapäivä,keskimäärinkolmeasiakastapäivässä.Talvisintilaonavoinnaviitenäpäivänäviikossajaasiakkaitakäynoinviisipäivässä.Kesällätilallakäynoinkaksijatalvisinyksilinja-autokuukaudessa.Erityisliikenteenmääräksisaadaan:(8kkx20päivääx5asiakasta+4kkx30päivääx3asiakasta)x2=2320edestakaistahenkilöautomatkaa/vuosi(8kkx1linja-auto+4kkx2linja-autoa)x2=32edestakaistalinja-automatkaa/vuo-siLaskelmissa henkilöauton painona on käytetty 1 tonnia ja linja-auton painona 11tonnia.

MAKSIMIKUSTANNUSTARKASTELUMonihaaraistenteidenmaksimikustannustarkastelupyritääntekemäänsamallatavallakuinyksihaaraisellatiellä.Päähaaraksivalitaansuurimmankokonaistonnimääränsisäl-tävätienosa.Mikälihaarojaonpaljon,maksimikustannustarkastelustatuleehelpostimonimutkainenjahankalalaskea.Tällaisissatilanteissavoidaanharkitamaksimikus-tannustarkastelunjättämistäkokonaanpois.

Maksimikustannustarkasteluontässätehtykahdelletievälillesiten,ettätieosakkaiden1–6 ja12–18käyttämää tieväliäsanotaan”Päähaaraksi”.Vastaavasti tieosakkaiden1–11käyttämäätieväliäsanotaan”Sivuhaaraksi”.Huomattavaaon,ettätieosakkaiden1–6tonnikilometrejäkorjataantässäkahteenkertaan.

55

k1 =di

100x

Ttot

T ikum

= 79100

x 3095726476

=0,92

”Päähaaran” maksimikustannustarkastelu:Tieosakkaidentonnikilometriteritieväleillä

Tie-osakas

nro

0–0,15 0–0,30 0–0,50 0–0,70 0–0,95 0–1,20 0–1,40 0–1,50 0–1,90 0–2,00

123456

12131415161718

99240

7

99240

1268

99240

12681537

99240

1268153726012726

99240

1268153726012726

115

99240

126815372601272638843768

340

99240

126815372601272639513768

3404197

99240

126815372601272639513768

34041975749

99240

126815372601272639513768

34041975873

99240

126815372601272639513768

3404197587323462011

T ikum

pidi

3461

13

16075

22

31441033

84712743

85862855

164635366

207276775

264768679

266008696

30957100100

missäT i




Laskelmastahavaitaan,ettätievälin0–1,50kohdallasuhteellinentienkäyttökasvaaylisuhteellisenmaksimikustannuksenelipionsuurempikuindi.

Alkupääntieosakkaatpitävätsiisylläpidempäätietäkuinheitsetarvitsevat.Tieyksiköitäkorjataansiten,ettäalkupääntieosakkaidentonnikilometrejäalennetaanjaloppupääntieosakkaidentonnikilometrejäkorotetaan.TermiendijaT i

kumarvototetaantievälin0–1,50kohdalta.Korjauskertoimetovatseuraavat:



k2 =100 – di

100x

Ttot

(Ttot – T ikum)

=100–79

100x 30957

(30957–26476)=1,45

56

k2 =100– di

100x

Ttot

(Ttot – T ikum)

= 100–52100

x 13435(13435–8471) = 1,30

Tieosakkaiden1–6ja12–16tonnikilometritkerrotaanluvulla0,92.Tieosakkaiden17ja18tonnikilometritkerrotaanluvulla1,44.

”Sivuhaaran” maksimikustannustarkastelu:Tieosakkaidentonnikilometriteritieväleillä

Tieosakasnro

0–0,15 0–0,30 0–0,50 0–0,70 0–1,20 0–1,40 0–1,60

1234567891011

99240

7

99240

1268

99240

12681537

99240

1268153726012726

99240

12681537260127261929

99240

126815372601272619291436

99240

126815372601272619291436

533533533

T ikum

pidi

3463

15

16071126

31442339

84716352

104007879

118368890

13435100100

missäT i




Laskelmastahavaitaan,ettätievälin0–0,70kohdallasuhteellinentienkäyttökasvaaylisuhteellisenmaksimikustannuksenelipionsuurempikuindi.Alkupääntieosak-kaidentonnikilometrejäsiisalennetaanjaloppupääntieosakkaidentonnikilometrejäkorotetaan.Korjauskertoimiksisaadaanseuraavat,kuntermiendijaT ikumarvototetaantievälin0-0,70kohdalta:



Tieosakkaiden1–6tonnikilometritkerrotaanluvulla0,82.Vastaavastitieosakkaiden7–11tonnikilometritkerrotaanluvulla1,30.

k1 =di

100x

Ttot

T ikum

= 52100

x 134358471 = 0,82

57

Maksimikustannustarkastelu ja korjaukset on tehty olettaen, että ko. yksityistienkunnossapitokustannukset ovat keskimääräisiä ja että tien kunnossapitokustannuspituusyksikköäkohtikokotielläonlikimäärinsama.

Korjatutpainoluvutonesitettytummennettuinatieyksikkölaskelmassa.Havainnollisuudenvuoksikorjauskertoimeton laskettukokonaislukuinaesitettyjenarvojenperusteella.Korjauksettieyksikkölaskelmaanonniinikääntehtykokonaislukuinailmoitettuihintonnikilometrimääriin.Pyöristyksilläeioleoleellistavaikutustaloppu-tulokseen.Näennäistätarkkuuttavoidaanlisätäpäähaarantarkastelussakäyttämälläosakkaan16osaltaalkupäänkorjauskerrointaniilleliikennelajeille,jotkaovatmukanatievälillä0–1,50kmjaloppupäänkorjauskerrointatätäpitempäätieväliäkäyttävilleliikennelajeille.Monihaaraisellatiellämaksimikustannuslaskelmavoidaantehdämyösniin,ettäpää-haarankorjauskerrointenlaskennanjälkeenkorjataanhetipäähaarantonnikilometrit.Sivuhaaran maksimikustannuslaskelma tehdään näin korjattujen tonnikilometrienperusteella.Jossivuhaarojaonuseampia,jatketaanhaarakerrallaan.Josliikennelaji(osakas)onmukanauseammantiehaaranmaksimikustannustarkastelussa,liikennelajin(osakkaan)lopullinentonnikilometrimääräsaadaansentienhaaranmaksimikustannus-tarkastelusta,jossaseonviimeksiollut.

58


59


Tallukan yksityistie, yhd. sivuhaara Tienpitokustannusten osittelemiseksiYksityistien nimi Tien pituus, km




1. Simola 7:37,asuinkiinteistö,Simo Talvitie,lh 19.7.1993 § 14

75

Asuink. ULA 1 900 0,05 2,21 99 99

2. Nyppy 7:38,asuinkiinteistö,Mika Heinänen,lh 20.7.1993 § 13 181

Asuink. ULA 1 900 0,15 1,78 240 240

3. Mattila 7:39,maatila,Mikko Koistinen,lh 14.9.1982 § 15

Tal.kesk. ULM 1 750 0,3 1,55 349

" ULMa 1 1680 0,3 1,55 781

Pelto ULV 9 25 0,3 1,55 105

Metsä ULMe 2,5 9 0,15 1,78 6

" SLMe 2,5 2 0,15 1 957

" ULMe 6,2 9 0,3 1,55 26 1268

4. Harjula 7:20,asuink./erityisk,Ensio Vatanen,lh 9.8.1959 § 118

Asuinkiint. ULA 1 900 0,5 1,40 0,8 504

Metsä/pelto ULMe 2,5 9 0,5 1,40 16

Metsä ULMe 3,5 9 0,5 1,40 22

" ULMe 4,5 9 0,5 1,40 28

" ULMe 7,3 9 0,5 1,40 46 1160

Soramonttu EL 1 1316 0,5 1,40 921 1537

5. Väinölä 7:19,maatila,Väinö Salminen,lh 19.9.1966 § 68

Tal.kesk. ULM 1 750 0,7 1,31 688

" ULMa 1 1680 0,7 1,31 1541

Pelto ULV 13 25 0,7 1,31 298 1962

Metsä ULMe 9 9 0,7 1,31 74 2601

Siirto 5745



60






Siirto 5745

6. Tonttila 7:9,asuink./erityisk,Juulia Honka,lh 9.10.1993 § 1

Asuinkiint. ULA 1 900 0,7 1,31 825

Metsä ULMe 2,8 9 0,7 1,31 23 2056

Asiakasl. EL 2048 1 0,7 1,31 1878 2726

7. Yrjölä 7:50,maatila,Jaakko Yrjönen,lh 19.6.1991 § 18

Tal.kesk. ULM 1 750 1,2 1,17 1053

Pelto ULV 21 25 1,2 1,17 737

Metsä ULMe 4 9 1,2 1,17 51 2508

" ULMe 7 9 1,2 1,17 88 1929

8.Uusi-Yrjölä 7:49,asuinkiinteistö,Veikko Yrjönen,1.9.1991 §12 1867

Asuink. ULA 1 900 1,4 1,14 1436 1436

9.Kesäranta 7:7,lomakiinteistö,Ari Verkkonen,lh 18.10.1972 §192 693

Lomakiint. ULL 1 300 1,6 1,11 533 533

10. Suvipielinen 10:24,lomakiinteistö,Hannu Id,lh 13.4.1993 § 1 693

Lomakiint. ULL 1 300 1,6 1,11 533 533

11. Keidas 10:25,lomakiinteistö,Jaana Salo,lh 28.6.1993 § 7 693

Lomakiint. ULL 1 300 1,6 1,11 533 533

12. Veikkola 7:23,maatila,Jaakko Heino,lh 1.1.1985 § 116

Tal.kesk. ULM 1 750 1,2 1,17 1053

" ULMa 1 1680 1,2 1,17 2359

Pelto ULV 10 25 1,2 1,17 351

Metsä ULMe 3,6 9 0,95 1,23 38

Siirto 134351) LIIKENNELAJIT ULM = Talousk. asumisesta aih. ulk.liikenne MeL = Metsälön liikenneULA = As.kiinteistön ulk.liikenne ULMa = Maitoajot ULMe = Metsälön ulk.liikenneULL = Lomakiinteistön ulk.liikenne ULV = Maatalalousamm.harj.aiheut.ajot. SLMe = Metsälön sis.liikenne


61






Siirto 13435

12. Veikkola 7:23 jatkuu...

Metsä SLMe 3,6 2 0,25 2

" ULMe 4,5 9 1,4 1,14 65

" SLMe 4,5 2 0,2 2

" ULMe 7,3 9 0,95 1,23 77 3635

" SLMe 7,3 2 0,25 4 3951

13. Koivula 7:22,maatila,Matti Koivunen,lh 9.11.1962 § 192

Tal.kesk. ULM 1 750 1,2 1,17 1053

" ULMa 1 1680 1,2 1,17 2359

Pelto ULV 9 25 1,2 1,17 316 3467

Metsä ULMe 3,2 9 1,2 1,17 40 3768

14. Mäntylä 6:13,maatila,Joni Vartiainen,lh 9.4.1977 § 3

Pelto SLV 2 50 1,2 120

Metsä MeL 3,8 11 1,2 1,17 59 313

Metsä MeL 10,4 11 1,2 1,17 161 340

15. Anttila 10:10,maatila,Jaakko Eskelinen,lh 19.1.1993 § 99

Tal.kesk. ULM 1 750 1,4 1,14 1197

" ULMa 1 1680 1,4 1,14 2681

Pelto ULV 8 25 1,4 1,14 319 3861

Metsä ULMe 2 1,4 1,14 0 4197

Siirto 25691



62






Siirto 25691

16.Rantala 10:26,maatila/erityisk,Ari Rantanen,lh 9.8.1976 §172

Tal.kesk. ULM 1 750 1,5 1,12 1260

Pelto ULV 5 25 1,5 1,12 0 0

" ULV 2 25 1,7 1,09 0 0

" SLV 2 15 0,2 6

Metsä ULMe 6,2 9 1,9 1,07 113

" SLMe 6,2 2 0,4 5

Asiakasl. EL 2320 1 1,5 1,12 3898 5403

" EL 32 11 1,5 1,12 591 5873

17. Honkala 8:4,asuinkiint.,Joonas Honkanen,lh 11.11.1986 § 12

Asuinkiint. ULA 1 900 2,0 1,06 1908

Metsä ULMe 10,4 9 2,0 1,06 198 3402

" ULMe 12,6 9 2,0 1,06 240 2346

18. Metsälä 8:3,asuinkiint.,Markku Haka,lh 8.5.1960 § 108

Asuinkiint. ULA 1 900 2,0 1,06 1908 2916

Metsä ULMe 5,4 9 2,0 1,06 103 2011

Yht. 35921

35767



63

8.3 LäpikulkutieKoivulahdenyksityistiesijaitseeHämeenkyrössä.Tieontyypillinenläpikulkutiekah-denyleisentienvälissä.Pohjoisessayksityistiellepääseekahtatienhaaraapitkin.Tienpituuson1,4tai1,45kilometriäriippuensiitä,kumpaatienhaaraakäytetään.Tässäesimerkissälasketaantienkunnossapitokustannusten osittelu.

AlueenmetsänkeskikasvuonselkeästiheikompaakuinEtelä-Suomessayleensä.MetsänosaltapainolukunapäätettiinkäyttääkeskikasvultaanjahakkuukertymältäänparemminvastaavanPohjois-Pohjanmaanpainolukuja(ks.taulukko3):ULMe6tonnia/ha,SLMe1tonni/hajametsälönkokoliikenne7tonnia/ha.

Alueenpelloillaviljelläänheinääjatavallisimpiaviljakasveja,jotenpeltojenosaltapää-tettiinkäyttääulkoisenliikenteenULVpainolukuna25tonnia/hajasisäisenliikenteenSLVpainolukuna50tonnia/ha.

LÄPIKULKULIIKENNE

Tieosakkaat 2, 3 ja 9

Osakastilat2,3ja9ovatmaatiloja.Nekäyttävätläpikulkutienkumpaakinsuuntaa.

Tieosakkaat 4 ja 6

Osakkaiden4ja6työmatkaliikennesuuntautuukaupunkiin.Näidenkintilojenosaltaonjonkinverranliikennettäkuntakeskuksensuuntaan.

Tieosakas 5

Kivelän2:76asuinkiinteistönomistaja,JeminaMäkelä,käykolmenapäivänäviikossatyössäkuntakeskuksessasijaitsevassavakuutusyhtiössä.Kahtenapäivänäviikossahänkäykaupungissavakuutusyhtiönaluekonttorissa.

Koska Jemina Mäkelä käyttää säännöllisesti kahta eri kulkureittiä, voidaan hänenasuinkiinteistöltäsuuntautuvaliikennejakaaerimääräpäänmukaan:Kuntakeskukseen: 900tonnia/asuinkiinteistöx0,95kmx3/5=513tonniaKaupunkiin: 900tonnia/asuinkiinteistöx0,45kmx2/5=162tonnia

METSÄLIIKENNE

Tieosakas 1

TilanRapakko2:246,7hehtaarinmetsäkappaleeltapuuvarastoidaanyleisentienvar-teenjakuljetetaanyleistätietäpitkinpois.

64

Tieosakas 2

TilanNisumäki2:252,2hehtaarinmetsäkappaleeltapuukuljetetaanyleistätietäpitkinpois.

Tieosakas 9

MyöstilanJaakkola17:992,9hehtaarinmetsäkappaleeltapuukuljetetaankäyttäenyleistätietä.

ERITYISLIIKENNE

Tieosakas 4

Napantilalla2:68toimiikenneli.Kennelissäkasvatetaanpentujajamyydäänerilaisialemmikkieläintuotteitakutenesim.koiranruokaayms.Kenneliintuodaannoinkaksikertaavuodessaisompitarvike-eräkuorma-autolla.Koiranruoathaetaankaksikertaaviikossahenkilöautolla.Asiakkaitakäyyleensäkaksiviikossamuttakeväisinjasyk-syisinyhteensänoin10viikonajanasiakkaitakäynoinviisiviikossa.Erityisliikenteenmääräksisaadaan:

Koiranruokienhakujaasiakasliikenne:(2krt/vkox52vko+10vkox5asiakasta+42vkox2asiakasta)x2=476edestakaistahenkilöautomatkaa/vuosi

Tavaraliikennekuorma-autolla:2krt/vuosix2=4edestakaistakuorma-automatkaa/vuosi

Laskelmissahenkilöautonpainonaonkäytetty1 tonnia jakuorma-autonpainona8tonnia.

65


66


Koivulahden yksityistie Tienpitokustannusten osittelemiseksiYksityistien nimi Tien pituus, km

Hämeenkyrön kunta 1,4



1. Rapakko 108-444-2-24, maatila

Juha Mikkola, Kalevankatu 3 A 33, 33100 Tampere

Metsä MeL 1,1 7 0,3 2

" MeL 2,5 7 0,4 7

" MeL 6,7 - - - 9

2. Nisumäki 108-444-2-25, maatila

Kai Vainionpää, Koivulahdentie 6, 39100 Hämeenkyrö

Tal.kesk. ULM 1 750 0,6 0,5 225

" ULM 1 750 0,8 0,5 300

Pelto ULV 6,2 25 0,6 93

Metsä ULMe 2,2 - - -

Metsä ULMe 4,7 6 0,6 17 635

3. Vakkila 108-444-2-67, maatila

Johannes Kyyrä, Koivulahdentie 8, 39100 Hämeenkyrö

Tal.kesk. ULM 1 750 0,5 0,5 188

" ULM 1 750 0,9 0,5 338

Pelto ULV 5,3 25 0,5 66

Metsä ULMe 0,7 6 0,7 3

" SLMe 0,7 1 0,2 0

" ULMe 2,3 6 0,7 10

" SLMe 2,3 1 0,2 0 605

4. Nappa 108-444-2-68, asuinkiinteistö/erityiskäyttö

Jaana Kovala, Koivulahdentie 10, 39100 Hämeenkyrö

Asuink. ULA 1 900 0,4 0,8 288

" ULA 1 900 1,0 0,2 180

Asiakasl. EL 476 1 0,4 190

Tavaral. EL 4 8 0,4 13 671

Siirto 19201) LIIKENNELAJIT ULM = Talousk. asumisesta aih. ulk.liikenne MeL = Metsälön liikenneULA = As.kiinteistön ulk.liikenne ULMa = Maitoajot ULMe = Metsälön ulk.liikenneULL = Lomakiinteistön ulk.liikenne ULV = Maatalalousamm.harj.aiheut.ajot. SLMe = Metsälön sis.liikenne


67


Koivulahden yksityistie Tienpitokustannusten osittelemiseksiYksityistien nimi Tien pituus, km

Hämeenkyrön kunta 1,4



Siirto 1920

5. Kivelä 108-444-2-76, asuinkiinteistö

Jemina Mäkelä, Koivulahdentie 9, 39100 Hämeenkyrö

Asuink. ULA 1 900 0,45 0,4 162

" ULA 1 900 0,95 0,6 513 675

6. Mikado 108-2-79, asuinkiinteistö

Jari Kytölehto, Koivulahdentie 11, 39100 Hämeenkyrö

Asuink. ULA 1 900 0,4 0,8 288

" ULA 1 900 1,0 0,2 180 468

7. Mäkärä 108-444-2-84, maatila

Joonas Tallqvist, Salmelantie 20, 39100 Hämeenkyrö

Metsä MeL 9,2 7 0,15 10 10

8. Niitty 108-403-17-56, maatila

Yrjö Mäen kuolinp., Kalliotie 5, 39100 Hämeenkyrö (Esa Mäki)

Pelto SLV 2,3 50 0,25 29 29

9. Jaakkola 108-402-17-99, maatila

Niilo Tokka, Hämeenkyröntie 997, 39100 Hämeenkyrö

Tal.kesk. ULM 1 750 0,05 0,5 19

" ULM 1 750 1,4 0,5 525

Pelto ULV 1,4 25 0,05 2

Metsä ULMe 2,9 - - -

Metsä ULMe 3,1 6 0,2 4 550

Yhteensä 3652



68

Liite 1METSÄLÖN ALUEJAKO

Aluejako on ohjeellinen ja perustuu metsän hakkuumahdollisuuteen.

AlueI Etelä-SuomiII Länsi-SuomiIII Etelä-PohjanmaaIV Pohjois-Pohjanmaa-KainuuV Lappi

Va Etelä-LappiVb Keski-LappiVc Pohjois-Lappi

COPYRIGHTMAANMITTAUSLAITOS, HELSINKI 2010

I

II

III

IV

V

Va

Vb

Vc

III

9 7 8 9 5 1 4 8 0 2 2 2 5

MAANMITTAUSLAITOKSEN JULKAISUJA NRO 92 … · 2017. 9. 6. · Sekä lopullinen korjausprosentti...

Documents

Transcript of MAANMITTAUSLAITOKSEN JULKAISUJA NRO 92 … · 2017. 9. 6. · Sekä lopullinen korjausprosentti...