Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2016-00772 RO ...2016.pdf · Suomi pitää työryhmän...

Maa- ja metsätalousministeriö

MINVA MMM2016-00772

RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 08.11.2016

Viite AsiaMaatalous- ja kalastusneuvosto 14.-15.11.2016

Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysseliin 14.–15.11.2016. Suomea kokouksessa edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Maatalous- ja kalastusneuvostolle esitellään maatalousmarkkinoiden työryhmän loppuraportti. Suomi pitää työryhmän työtä tärkeänä. Maatalousmarkkinoiden parempi toimivuus ja uudenlaiset kriisinhallintavälineet ovat välttämättömiä maataloussektorin kriisinsietokyvyn parantamiseksi. Työryhmä ei ole vielä 9.11.2016 julkistanut raporttiaan.

Komissio esittelee myös tutkimuksensa vapaakauppasopimukseen sisällytettyjen maataloustuotteita koskevien myönnytysten vaikutuksista. Komissio ei ole vielä julkaissut tutkimustaan. Suomi on pitänyt tärkeänä, että neuvotteluja käydään riittävän kattavan tiedon pohjalta ja on siksi painottanut kattavan analyysin saamista eri neuvottelukokonaisuuksien yhteisvaikutuksesta maatalousmarkkinoihin.

Kalastusasioihin liittyen maatalous- ja kalastusneuvosto kuulee komission esittelyn ehdotuksesta Pohjanmeren pohjakalakantoja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta ja keskustelee siitä. Suomi katsoo, että komission ehdotus on perusteiltaan kannatettava. Kalakantojen hoito pitkäjänteisesti ja ennalta vahvistettujen tavoitteiden ja menettelyjen perusteella on hyvä keino kalastuksen kestävyyden ja pitkän aikavälin kannattavuuden varmistamiseksi. Maatalous- ja kalastusneuvoston on tarkoitus päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen unionin kalastusaluksia koskevista eräiden syvänmeren kalalajien kalastusmahdollisuuksista vuosille 2017 ja 2018. Suomi voi tukea komission ehdotusta ja sellaisia ratkaisuja jotka ovat yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden, kuten kestävän kalastuksen, mukaisia.

Asialista:MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ 14.–15.11.2016

Sivu

1. Esityslistan hyväksyminen

Muut kuin lainsäädäntöasiat

2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen

Lainsäädäntökäsittelyt

3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen

KALASTUS

4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Pohjanmeren pohjakalakantoja ja 4 näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 676/2007 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1342/2008 kumoamisesta = Komissio esittelee= Keskustelu

Muut kuin lainsäädäntöasiat

5. Ehdotus neuvoston asetukseksi unionin aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren 6 kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2017 ja 2018 (*)(Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 43 artiklan 3 kohta)= Poliittinen yhteisymmärrys

MAATALOUS

6. Maatalousmarkkinoiden työryhmän raportti 8= Komission tiedotusasia= Keskustelu

7. EU:n maatalousalan tutkimus ja innovointi 11= Keskustelu

8. Tutkimus vapaakauppasopimukseen sisällytettyjen maataloustuotteita koskevien 15 myönnytysten vaikutuksista

= Komissio esittelee= Keskustelu

2(26)

Muut asiat

19

9. Kalastus

a) Luoteisten vesialueiden ryhmä: Purkamisvelvoitteen täytäntöönpano, mukaan lukien mahdolliset kalastustoiminnan pullonkaulalajit= Yhdistyneen kuningaskunnan valtuuskunnan tiedotusasia

b) EMKR:n tiettyjä ennakkoehtoja koskevien toimintasuunnitelmien saattaminen päätökseen= Komission tiedotusasia

9. Maatalous

c) EU:n metsäalan pääjohtajien epävirallisen kokouksen tulokset(Bratislava, 7.–9. marraskuuta 2016)= Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

d) Eläinten hyvinvointi kuljetuksen aikana = Ruotsin valtuuskunnan tiedotusasia

e) Eläinten hyvinvointia käsittelevä foorumi= Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia

f) Hormonaaliset haitta-aineet = Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia

g) Ministerikokous Lumpy skin -taudista (Sofia, 8.–9. syyskuuta 2016)= Bulgarian valtuuskunnan tiedotusasia, jota Itävallan valtuuskunta kannatti

h) Mikrobilääkeresistenssi= Tanskan valtuuskunnan tiedotusasia

i) Maantieteellisten merkintöjen käyttö elintarvikkeissa, joista käytetään tavanomaista nimeä= Kreikan valtuuskunnan tiedotusasia

j) Käsiteltävänä oleva säädösehdotus(Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely)

– Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/XXX [virallista valvontaa koskeva asetus] muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta = Tilannekatsaus

k) Raportti luonnonvaraisen eläimistön hoidosta ja metsästyksestä vastaavien EU:n johtajien kokouksesta(Bonn, 20.–22. kesäkuuta 2016)= Saksan valtuuskunnan tiedotusasia

3(26)


PERUSMUISTIO MMM2016-00767

LVO Bondestam Orian 07.11.2016

AsiaEhdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Pohjanmeren pohjakalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 676/2007 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1342/2008 kumoamisesta

KokousMaatalous- ja kalastusneuvosto 14.11.2016 - 15.11.2016U/E/UTP-tunnus

Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Komissio esittelee ehdotuksensa maatalous- ja kalastusneuvostolle, joka aloittaa yleisnäkemyksen muodostamisen.

Suomen kanta

Suomi katsoo, että komission ehdotus Pohjanmeren pohjakalakantojen monivuotisesta suunnitelmasta on perusteiltaan kannatettava. Se perustuu yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteeseen kalakantojen hoidosta kestävää enimmäistuottoa koskevan tavoitteen mukaisesti. Kalakantojen hoito pitkäjänteisesti ja ennalta vahvistettujen tavoitteiden ja menettelyjen perusteella on hyvä keino kalastuksen kestävyyden ja pitkän aikavälin kannattavuuden varmistamiseksi.

Pääasiallinen sisältö

Yhteisen kalastuspolitiikan (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 1380/2013) kalakantojen säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä koskeva keskeinen väline on tavallisessa lainsäädäntömenettelyssä vahvistettavat kalakantoja koskevat monivuotiset suunnitelmat. Suunnitelmilla asetetaan tavoitteet kalakantojen säilyttämiselle ja kestävälle hyödyntämiselle. Niiden keskeisin sisältö muodostuu kestävän enimmäistuoton mukaisen kalastuskuolevuuden tason vahvistamisesta, jonka perusteella neuvosto vahvistaa tulevan kalastusvuoden suurimmat sallitut saaliit (TACit).

Käsiteltävän ehdotuksen tavoitteena on laatia hoitosuunnitelma Pohjanmeren pohjakalakannoille ja niiden kalastukselle. Suunnitelman avulla taataan näiden kantojen kestävä hyödyntäminen varmistamalla, että niitä hyödynnetään kestävän enimmäistuoton ja kalastuksenhoidon ekosysteemiperustaisen lähestymistavan periaatteiden mukaisesti. Hoitosuunnitelmalla turvataan kalastusmahdollisuuksien vakaus ja taataan, että hoito perustuu tuoreimpiin tieteellisiin tietoihin kannoista, sekakalastuksesta ja muista ekosysteemiin ja ympäristöön liittyvistä näkökohdista. Suunnitelman avulla helpotetaan myös purkamisvelvollisuuden käyttöönottoa.

4(26)

Itämeren kalakantojen osalta on päätetty vastaavasta monivuotista suunnitelmaa koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta, jonka rakennetta ja periaatteita nyt käsiteltävä ehdotus noudattaa.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

SEUT 34 artikla 2 kohta, tavallinen lainsäätämisjärjestys

Käsittely Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentissa päävaliokuntana toimii kalatalousvaliokunta. Ulrike Rodust Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmästä toimii raportoijana.

Kansallinen valmistelu

Kalastusjaoston (EU 17) kirjallinen menettely 3-4.11.2016EU-ministerivaliokunta 11.11.2016

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 11.11.2016

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

Kalastus, kalastusalusten rekisteröinti ja kalastuselinkeinon ohjaus kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 1144/1991 18 §:n 16 kohdan mukaan Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Ahvenanmaan maakunnan hallitus on kalastusjaoston (EU17) jäsen.

Taloudelliset vaikutukset

Ehdotus koskee kalastusta Pohjanmerellä, eikä sillä siten ole vaikutuksia Suomen kalastuselinkeinoon.

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

Asiakirjat

11636/16 PECHE 293 CODEC 1142 + ADD 1

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

Maa- ja metsätalousministeriö, neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, puh. 0295 16 2494

EUTORI-tunnusEU/2016/1365

Liitteet

Viite

5(26)



LVO Lehtinen Heikki 31.10.2016

AsiaEhdotus neuvoston asetukseksi EU:n aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2017 ja 2018, poliittinen yhteisymmärrys



Maatalous- ja kalastusneuvosto 14.–15.11.2016 - poliittinen yhteisymmärrys

Suomen kanta

Suomi ottaa käytävän keskustelun tiedoksi. Suomi voi hyväksyä komission ehdotuksen ja sellaiset puheenjohtajan välitysesitykset jotka edistävät kestävää ja varovaisuusperiaatteen mukaista kalastusta sekä edistävät ekosysteemin huomioon ottamista yhteisen kalastuspolitiikan periaatteiden mukaisesti.


Komission ehdotuksella esitetään säädettäväksi vuosille 2017 ja 2018 suurimmat sallitut saaliit (TAC:t) ja kiintiöt koskien eräitä syvänmeren kalakantoja. Asetusta sovelletaan EU:n maiden kalastusaluksiin unionin vesillä sekä eräillä unionin ulkopuolisilla vesillä. Lisäksi esitetään eräitä teknisiä kalastusmääräyksiä.

ICES:n mukaan syvämeren kalastus ei ole tällä hetkellä kestävällä pohjalla. Yhteisen kalastuspolitiikan kestävää kalastusta koskevien periaatteiden mukaisesti ehdotuksessa esitetään TAC:n tasoja laskettavaksi edelleen kuluvaan jaksoon (2015 ja 2016) verrattuna ja laskevasti myös vuodesta 2017 vuoteen 2018 verrattuna kunnes syvänmeren kalakantojen tilassa voidaan osoittaa elpymisen merkkejä.

EU:n maiden lisäksi syvänmeren kalakantoja kalastavat myös maat. EU on pyrkinyt relevanteilla kansainvälisillä forumeilla yhteistyössä em. maiden kanssa edistämään ja toteuttamaan kestävää syvänmeren kalakantojen kalastusta. Syvänmeren kalakantojen kestävää kalastusta ohjaavat myös kansainväliset sopimukset kuten Yhdistyneiden Kansakuntien sopimukset ja yleisistunnon suositukset sekä FAO:n resoluutiot.

6(26)


SEUT:n artiklan 43, 3 kohdan mukaisesti neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä komission ehdotuksesta kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyviä toimenpiteitä.

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska yhteinen kalastuspolitiikka on yhteinen koko unionille.


Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa.


EU17 kirjallinen menettely 3.-4.11.2016EU-ministerivaliokunta 11.11.2016

Eduskuntakäsittely



-


Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen tai unionin budjettiin.


Ehdotus koskee erityisesti Espanjan, Ranskan, Yhdistyneen Kuningaskunnan, Portugalin ja Irlannin kalastusmahdollisuuksia ja vähäisemmässä määrin Saksan, Puolan ja Baltian maiden kalastusmahdollisuuksia.

Asiakirjat

13009/2016 PECHE 35613009/2016 Add 1 PECHE 356


Heikki Lehtinen, MMM/LVO, 040 7709496

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

7(26)




AsiaMaatalousmarkkinoiden työryhmän raportti



Komissio kertoo maatalousmarkkinoiden työryhmän työstä ja raportista maatalous- ja kalastusneuvostolle 14–15.11.2016.

Suomen kanta

Suomi ottaa informaation tiedoksi. Työryhmä ei ole vielä julkistanut raporttiaan 9.11.2016.

Suomi pitää maatalousmarkkinoiden työryhmän työtä tärkeänä. Maatalousmarkkinoiden parempi toimivuus ja uudenlaiset kriisinhallintavälineet ovat välttämättömiä maataloussektorin kriisinsietokyvyn parantamiseksi. Suomi katsoo, että arvonlisän tulee jakautua tasaisemmin läpi elintarvikeketjun ja maataloustuottajien on saatava oikeudenmukainen osa siitä. Suomi katsoo, että kuluttajien valintojen tueksi tarvitaan myös entistä läpinäkyvämpi tuotantoketju ja tarkemmat merkinnät tuotteiden raaka-aineiden alkuperästä.

Kauppatapakysymyksen osalta Suomi pitää jatkossakin vapaaehtoisia toimia, alan itsesääntelyä ja itsesääntelyjärjestelmän kehittämistä ensisijaisina keinoina elintarvikeketjun ja markkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Suomi on kuitenkin valmis harkitsemaan mahdollisia EU:n tasoisia jatkotoimia elintarvikeketjun toimivuuden parantamiseksi, ottaen huomioon myös maatalousmarkkinoiden työryhmän loppuraportin ja siinä annettavat mahdolliset suositukset.


EU:n maatalouspolitiikan markkinasuuntautuneisuus ja kansainvälisen kaupan vapauttaminen on avannut eurooppalaisille toimijoille uusia mahdollisuuksia mutta myös lisännyt epävarmuutta ja volatiliteettia markkinoilla.

Komission maatalouspääosasto on tunnistanut uuden tilanteen ja perusti vuoden 2016 alussa 12 asiantuntijasta koostuvan maatalousmarkkinoiden työryhmän (Agricultural

8(26)

Markets Task Force). Työryhmän jäsenet edustavat asiantuntemusta elintarvikeketjun eri osista ja myös unionin eri alueilta. Työryhmän puheenjohtaja on Tilburgin ja Wageningenin yliopiston professori Cees P. Veerman. Ryhmään ei kutsuttu suomalaista jäsentä.

Työryhmä on kokoontunut marraskuuhun mennessä seitsemän kertaa. Lisäksi työryhmä piti yhteiskokouksen jäsenmaiden korkeiden edustajien kanssa maitomarkkinoista 16.9.2016. Kokouksissa on käsitelty ruokaketjun sopimussuhteita, erityisesti tuottajan aseman kannalta, ketjun avoimuutta, futuureita ja muita instrumentteja, joilla voidaan suojautua markkinariskeiltä ja Euroopan strategisen investointirahaston mahdollisuuksista tukea maataloussektoria. Lisäksi työryhmä on keskustellut tuottajien yhteistyömahdollisuuksista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatiloille ja riskien hallinnasta.

Työryhmä antaa loppuraporttinsa maatalous- ja kalastusneuvostolle marraskuussa. Työryhmä ei ole antanut vielä raporttiaan 9.11.2016.


Kyseessä on tiedotusasia.


Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta keskusteli työryhmän puheenjohtaja Cees P. Veermanin kanssa kokouksessaan 26.4.2016. Työryhmä esittelee todennäköisesti raporttinsa myös parlamentin maatalousvaliokunnalle.


EU18-jaosto (Maatalous ja elintarvike) 17.6.2016 ja 8.11.2016EU-ministerivaliokunta 22.6.2016 ja 11.11.2016

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 22.6.2016 ja 11.11.2016


-


-


-

Asiakirjat

Komissio tai puheenjohtajamaa ei ole toimittanut tausta-asiakirjaa.

9(26)


MMM/RO/MARY Pekka Sandholm, MMM, +358 40 733 6219, [email protected]

MMM/RO/EUKA Sanna-Helena Fallenius, MMM 0295 162 481, [email protected]

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

10(26)

mailto:[email protected]






AsiaEU:n maatalousalan tutkimus ja innovointi



Maatalous- ja kalastusneuvosto käy keskustelun puheenjohtajamaan asiakirjan pohjalta EU:n maatalousalan tutkimuksesta ja innovoinnista. Pj-maa kertoo neuvostolle myös korkeantason biotalouskonferenssin tuloksista. Konferenssi järjestettiin Bratislavassa 17.10.2016.

Asiaa käsiteltiin myös 7.11.2016 maatalouden erityiskomiteassa.

Suomen kanta

Suomi pitää sekä EU:n biotalousstrategiaa että EU:n maataloussektorin pitkän aikavälin tutkimus- ja innovaatiostrategiaa tärkeinä aloitteina, jotka edistävät EU:n kilpailukykyä sekä alkutuotantosektoreiden kestävyyttä.

Suomi pitää lisäksi tärkeänä strategia-aloitetta, johon liittyy ruoka- ja ravitsemussektorin tutkimusta ja innovaatioita luotaava dokumentti (European Research and Innovation for Food and Nutrition Security). Strategian johtoajatuksena on ruokasektorin kestävyys ja siihen liittyvä ruokaturva ja ravitsemus.

Suomen mielestä onkin tärkeää, että eri politiikkojen ja myös eri alojen tutkimusstrategioiden välille saadaan parempi koherenssi. Myös eri rahoitusinstrumenttien koordinoidumpi käyttö erilaisten strategisten tavoitteiden toimeenpanossa sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa edistäisi Euroopan taloutta sekä tukisi myös uusien jäsenmaiden osallistumista yhteiseurooppalaisiin tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin.

Suomi pitää Bratislavan biotalouskonferenssia onnistuneena; alueiden merkitys biotalouden edistäjinä on keskeinen ja sitä sekä eri alueiden (ml. valtioiden rajat ylittävää) välistä yhteistyötä tulee edelleen edistää ja kehittää käytettävissä olevin keinoin.

11(26)


Puheenjohtajamaan ohjauspaperissa kuvataan niitä ongelmia ja haasteita, jotka unionin eteen tulee tulevina vuosina. Näitä ovat mm. ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, riittävän ruoan ja energiansaannin turvaaminen sekä fossiilittomiin raaka-aineisiin siirtyminen. Unionin tulee myös vastata mm. sellaisiin kansainvälisiin sitoumuksiin kuten Pariisin ilmastosopimuksen (COP21) päätöksiin, YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä G7 -maiden julistukseen.

Näihin haasteisiin vastaamisessa ovat niin maa- ja metsätalous kuin maaseudun kehittäminen avainasemassa. Tutkimus luo tarvittavan tietopohjan poliittiselle päätöksenteolle ja eri politiikkojen toimeenpanolle, samalla kun sen avulla pystytään myös varautumaan tulevaan kehitykseen

EU on varautunut tulevaan kehitykseen ja myös maataloussektorin tulevaisuudessa kohtaamiin haasteisiin mm. hyväksymällä EU:n biotalousstrategian helmikuussa 2012. Biotalousstrategian tavoitteena on raivata tietä innovatiivisemmalle, resurssitehokkaammalle ja kilpailukykyisemmälle yhteiskunnalle, jossa huolehditaan sekä elintarvikkeiden saatavuudesta että uusiutuvien varojen kestävästä teollisuuskäytöstä ja samalla suojellaan ympäristöä. Biotalousstrategia ja toimintasuunnitelma antavat tietoa biotalouden eri sektorien tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin ja muokkaavat osaltaan poliittista ympäristöä johdonmukaisemmaksi, parantavat vuorovaikutusta kansallisten, EU:n ja globaalien biotalouspolitiikkojen välillä ja rohkaisevat julkista vuoropuhelua sitoutuneempaan suuntaan. Niissä haetaan yhteisvaikutuksia ja täydentävyyttä muiden politiikanlohkojen, välineiden ja rahoituslähteiden kanssa, joilla on samat tavoitteet, kuten yhteinen maatalouspolitiikka ja yhteinen kalastuspolitiikka (YMP, YKP), yhdennetty meripolitiikka sekä ympäristö-, yritys-, työllisyys-, energia- ja terveyspolitiikka. Strategia pohjautuu EU:n tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen seitsemänteen puiteohjelmaan ja EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan ”Horisontti 2020”. Strategia on tarkoitus päivittää vuoden 2017 aikana ottamaan huomioon viime vuosina tapahtunut politiikkakehitys.

Komissio julkisti EU:n maataloussektorin pitkän aikavälin tutkimus- ja innovaatiostrategian heinäkuussa 2016. Strategia tukee kehitystä kohti joustavaa, kestävää ja ilmastoystävällistä maataloussektoria ja arvoketjuja. Sen tavoitteena on kannustaa terveellisen ja ravitsevan ruoan tuotantoon tiedon lisäämisen ja teknologian kehityksen keinoin. Myös non food -tuotteilla ja -palveluilla on yhä kasvava rooli osana maataloustuotantoa. Maaseudun osaamispääoma on keskiössä edistämässä uusia innovaatioita näillä alueilla.

Puheenjohtajamaa painottaa edellä mainittujen strategioiden toimeenpanon sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa käytettyjen EU:n varojen kohdentamisen tärkeyttä koko unionin alueella, kun halutaan edistää talouskasvua Euroopassa. Kaikenkattavana tavoitteena tulisi olla edistää yhtenäisen eurooppalaisen tutkimusalueen (European Research Area, ERA) kehittyminen mm. jo olemassa olevan tutkimuspotentiaalin keinoin.

Puheenjohtajamaa toteaa, että vuonna 2014 alkanut EU.n 8. tutkimuksen ja innovaation puiteohjelma Horisontti 2020 ja siihen tehdyt ohjelmaan osallistumista ja rahoituksen saantia helpottavat keinot eivät ole tuoneet helpotusta eri jäsenmaiden, erityisesti uusien jäsenmaiden (EU13) tutkimukseen suunnattuun rahalliseen panostukseen. Puheenjohtajamaan mukaan EU13 -maiden huono mukanaolo Horisontti 2020

12(26)

hankkeissa ja siitä johtuva tutkimusrahoituksen pienuus ja innovaatioaukot (innovation gaps) ovat esteenä kestävän kehityksen edistämiselle koko EU:n alueella.

Edellä mainittua tutkimusrahoituksen epäsuhtaa unionin alueella yritetään paikata usealla eri aloitteella. Näistä yksi on BIOEAST - aloite Keski- ja Itä-Euroopan tietopohjaisen maatalouden ja biotalouden edistämiseksi sekä Visegrad 4 maiden (CZ, PL, SK, HU) tutkijoiden yritys etsiä ratkaisuja yhä kasvavan innovaatioaukon pienentämiseksi sekä paremmaksi osallistumiseksi yhteiseurooppalaisiin tutkimusohjelmiin. Vastikään allekirjoitettu Lodzin julistus edistää mm. biotaloutta sekä Visegrad 4 maissa, että Bulgariassa, Romaniassa ja Sloveniassa.

Puheenjohtajamaa järjesti 17.10.2016 yhdessä komission ja maataloustutkimuksen pysyvän komitean (SCAR) kanssa Bratislavassa korkean tason biotalouskonferenssin, jonka aiheena oli erityisesti alueiden rooli eurooppalaisen biotalouden edistämisessä. Konferenssi oli jatkumo edellisten puheenjohtajamaiden järjestämille biotalouden edistämiseen liittyville konferensseille ja siihen osallistui noin 290 henkilöä kaikista EU-maista. Konferenssin keskiössä oli eri alueiden merkitys biotalouden edistämisessä mm. maa-, metsä- ja kalatalouden keinoin.

Konferenssin päätelmissä todettiin alueiden suuri merkitys biotalouden edistämisessä ja erityinen tarve alueellisille biotalousstrategioille. Tämä edellyttäisi mm. asiaan liittyvän tietoisuuden ja koulutuksen lisäämistä, jotta taattaisiin kestävän bio- ja kiertotalouteen perustuvan elinkeinotoiminnan harjoittaminen paikallisella ja aluetasolla. Puheenjohtajamaa korosti myös tutkimus- ja innovaatiorahoituksen paremman saatavuuden merkitystä sekä eri rahoitusinstrumenttien (ml. rakennerahastot ja ESIF) synergioiden hyödyntämistä asian edistämisessä.


-


Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa.


EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) 3.11.2016 ja 8.11.2016EU-ministerivaliokunta 11.11.2016

Eduskuntakäsittely



-


-

13(26)


-Asiakirjat

13905/16 (Pj-maan tausta-asiakirja)


Neuvotteleva virkamies Suvi Ryynänen, MMM/Tieto- ja tutkimustoimiala, puh. 0295 162 126, [email protected]

Neuvotteleva virkamies Elina Nikkola, MMM/Tieto- ja tutkimustoimiala, puh.0295 162 126, [email protected]

Neuvotteleva virkamies Anne Vehviläinen, MMM/Luonnonvaraosasto, puh. 1295 162 236 [email protected]

Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius MMM/RO/EUKA, puh. 0295 162 481, [email protected]

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

14(26)








RO Schulman Markus 07.11.2016

AsiaTutkimus vapaakauppasopimuksiin sisällytettyjen maataloustuotteita koskevien myönnytysten vaikutuksista



Komissio esittelee maatalous- ja kalastusneuvostolle tutkimuksen vapaakauppasopimuksiin sisällytettyjen maataloustuotteita koskevien myönnytysten vaikutuksista. Komissio ei ole vielä 7.11.2016 julkaissut tutkimustaan.

Suomen kanta

Suomi odottaa selvityksen ilmestymistä ja tutustuu siihen tarkasti kun se valmistuu.

Suomi on pitänyt tärkeänä, että neuvotteluja käydään riittävän kattavan tiedon pohjalta ja on siksi painottanut kattavan analyysin saamista eri neuvottelukokonaisuuksien yhteisvaikutuksesta maatalousmarkkinoihin.


Euroopan unioni on solminut kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia usean maan kanssa. Eräiden maiden kanssa neuvottelut sopimuksesta ovat käynnissä, ja EU:n komissio on ilmoittanut aikeistaan esittää neuvottelujen aloittamista lähitulevaisuudessa tiettyjen maiden kanssa.

Vapaakauppasopimukset avaavat markkinoita eurooppalaisen maatalous- ja elintarviketuotannon viennille. Avautuvat markkinat merkitsevät kuitenkin myös tuonnin helpottumista ja kilpailun kiristymistä EU:n alueella.

Monet EU:n jäsenmaista ovat tuoneet esiin tarpeen selvittää kattavasti kauppasopimusten maatalousmyönnytysten yhteisvaikutuksia eurooppalaiselle maataloudelle. Myös Suomi on maatalousneuvostossa tuonut esiin tarpeen tehdä vaikutuksista kattava selvitys.

Maaliskuussa 2016 komissaari Hogan ilmoitti jäsenmaille, että komissio tulee tuottamaan tutkimuksen, jossa selvitetään jo solmittujen ja neuvotteluvaiheessa olevien sopimusten

15(26)

vaikutuksia sekä sellaisten sopimusten vaikutuksia, joita koskevia neuvotteluja ei ole vielä virallisesti vielä avattu. Tutkimus kattaisi myös olemassa olevien sopimusten uudistamisen.

Tutkimuksen on määrä valmistua syksyllä 2016 ja sen on tarkoitus antaa tarkkojen vastausten sijaan karkea arvio vaikutusten suunnasta ja suuruudesta. Neuvoston kokouksessa 14.-15.11.2016 komissio esittelee tutkimuksen tuloksia ja ministereillä on mahdollisuus keskustella asiasta.

Komissio on aiemmin laatinut vaikutusanalyysejä neuvoteltavista sopimuksista. Analyysit ovat kuitenkin jo useita vuosia vanhoja, eikä selvitystä sopimusten yhteisvaikutuksista ole komission taholta tehty.

EU:n keskeisiä voimassa tai neuvotteluvaiheessa olevia kauppasopimuksia ovat:

EU/Kanada vapaakauppasopimus (CETA)

Vuonna 2009 aloitetut neuvottelut saatiin päätökseen vuoden 2014 elokuussa. Sopimus allekirjoitettiin 30.10.2016 ja se tullaan saattamaan väliaikaisesti voimaan niiltä osin, kuin asiat kuuluvat EU:n toimivaltaan jo ennen jäsenmaiden ratifiointia. Sopimuksen seurauksen Kanada tulee poistamaan tullinsa 92,9 %:ssa maatalousnimikkeistä ja EU 96 %:ssa maatalousnimikkeistä. Osa alennuksista tapahtuu siirtymäajan puitteissa. Koko tavarakaupassa vastaavat luvut ovat 98,8 % Kanadan osalta ja 99,2 % EU:n osalta. Jäljelle jäävät nimikkeet ovat osittain kaupan vapauttamisen ulkopuolella; osittain nimikkeissä avataan tullikiintiöitä. Sopimus ei muuta EU:n standardeja terveyden, elintarviketurvallisuuden tai ympäristön osalta.

EU/USA vapaakauppaneuvottelut (TTIP)

Neuvottelut EU:n ja USA:n välisestä kauppa- ja investointikumppanuudesta aloitettiin vuonna 2013. Neuvottelujen tavoitteena on WTO-sitoumuksia pidemmälle menevä laaja-alainen ja vastavuoroinen kaupan vapauttaminen ja sääntely-yhteistyön syventäminen. Neuvotteluissa on käyty viisitoista neuvottelukierrosta ja ne ovat edelleen käynnissä. Neuvotteluissa pyritään pääsemään teknisellä tasolla mahdollisimman pitkälle USA:n nykyhallinnon kanssa. Tavoitteena on kunnianhimoinen sopimus.

EU/Mercosur vapaakauppaneuvottelut

Mandaatti vapaakauppasopimuksen neuvottelemiseksi Mercosur -ryhmän kanssa hyväksyttiin jo vuonna 1999. Neuvottelut olivat kuitenkin keskeytyneinä usean vuoden ajan toisistaan liiaksi poikkeavien tavoitteiden vuoksi. Osapuolet vaihtoivat uudistetut neuvottelutarjoukset keväällä 2016 ja viimeisin neuvottelukierros käytiin lokakuussa 2016. Maataloustuotteiden markkinoillepääsyn parantaminen on Mercosur-maille keskeinen tavoite, ja mailla on kilpailukykyinen ja vientiin suuntautunut maataloussektori. Tarjousten vaihdon yhteydessä useat EU-maat toistivat pyyntönsä komissiolle kattavan vaikutusanalyysin laatimiseksi.

EU/Japani

Japanin kanssa EU on käynyt vapaakauppaneuvotteluja vuodesta 2013 ja neuvottelukierroksia on ollut jo seitsemäntoista. Tavoitteena on kattava sopimus, joka kattaa kaikki kaupankäynnin alueet. Japanineuvotteluissa EU on kiinnittänyt erityistä huomiota tullien ulkopuolisiin kaupan esteisiin. EU:n ja Japanin välisiin neuvotteluihin

16(26)

on vaikuttanut myös Tyynenmeren kumppanuutta (TPP) koskeva sopimus. EU:n ja Japanin välisten neuvotteluiden odotetaan vauhdittuvan sen jälkeen kun Japanin TPP-sopimuksen ratifiointi edistyy. Japani on EU:lle potentiaalisesti merkittävä markkina-alue maataloustuotteille.

EU/Etelä-Korea vapaakauppasopimus

EU:n ja Etelä- Korean välinen vapaakauppasopimus astui väliaikaisesti voimaan vuonna 2011 ja lopullisesti joulukuussa 2015. Sopimus oli silloin kattavin EU:n neuvottelema kahdenvälinen kauppasopimus, joka on muun muassa poistanut tullit maiden väliseltä kaupalta joitakin maataloustuotteita lukuun ottamatta. Sopimus on merkittävästi kasvattanut EU:n vientiä Etelä-Koreaan.

EU:lla on voimassa olevat kauppasopimukset myös esimerkiksi Chilen, Meksikon ja Etelä-Afrikan kanssa. Singaporen ja Vietnamin kanssa neuvottelut on saatu päätökseen, mutta sopimukset eivät ole vielä voimassa. EU neuvottelee sopimuksista Intian, Filippiinien, Thaimaan, Malesian ja Indonesian kanssa, ja komissio valmistelee neuvottelujen aloittamista suurten maatalousviejien Australian ja Uuden Seelannin kanssa. Kauppa AKT-maiden kanssa perustuu EPA-sopimuksiin ja markkinoillepääsyasetuksen antamiin kauppaetuihin.

WTO

Kahdenväliset vapaakauppasopimukset ovat yleistyneet osittain monenvälisen WTO:ssa tapahtuvan sopimisen hidastumisen vuoksi. Työ WTO:ssa keskittyy nyt muun muassa vuoden 2017 lopulla pidettävän ministerikokouksen valmisteluun, jossa maatalouden sisäinen tuki noussee keskeisten aiheiden joukkoon. Markkinoillepääsyn osalta eteneminen ei tällä hetkellä vaikuta todennäköiseltä


-


Tutkimuksen käsittelystä Euroopan parlamentissa ei ole tällä hetkellä tietoa.


EU18- jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet 8.11.2016)EU-ministerivaliokunta 11.11.2016

Eduskuntakäsittely



-


17(26)

-


Asiakirjat


MMM/RO/EUKA, ylitarkastaja Markus Schulman (puh.0295 162 475), [email protected]

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

18(26)



RO Kahilampi Vesa(MMM) 07.11.2016

AsiaMaatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat



Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen asialistalla muut asiat -kohdassa on luomuasetuksen tilannekatsauksen lisäksi useita jäsenvaltioiden tiedotusasioita.

Suomen kanta

Suomi ottaa jäsenmaiden esittelyt tiedoksi.

Kohdan f) osalta Suomi suhtautuu myönteisesti Alankomaiden ehdotukseen työryhmän perustamisesta.

Kohdan h) osalta Suomi yhtyy Tanskan huoleen mikrobilääkkeiden käytön lisääntymisestä Etelä-Euroopassa.


a) Luoteisten vesialueiden ryhmä: Purkamisvelvoitteen täytäntöönpano, mukaan lukien mahdolliset kalastustoiminnan pullonkaulalajit

Yhdistynyt kuningaskunta antaa muissa asioissa selostuksen kysymyksestä, joka koskee purkamisvelvoitteen toimeenpanoon liittyviä ongelmia Luoteis-Atlantilla. Tällaisia tilanteita ovat esim. jonkin sivusaaliina saatavan kalalajin kiintiön täyttyminen, joka estää kalastuksen jatkumisen kun kyseisille saaliille ei ole käytettävää kiintiötä. Yhdistynyt kuningaskunta toimii puheenjohtajana alueellisessa kalastusfoorumissa, jossa asiaan etsitään ratkaisua ennen kuin purkamisvelvoite vuonna 2019 kaikilta osin astuu voimaan.

b) EMKR:n tiettyjä ennakkoehtoja koskevien toimintasuunnitelmien saattaminen päätökseen

Komissio antanee katsauksen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) erityisten ennakkoehtojen täyttymisen tilanteesta.

19(26)

Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) sääntöjen mukaan jäsenvaltioiden on täytettävä yleiset ja erityiset ennakkoehdot, jotta EU:n osuus toimintaohjelmille voidaan maksaa. Suomen osalta TEM on vastannut yleisistä ennakkoehdoista. EMKR:n erityisistä ennakkoehdoista Suomi ei ollut toimintaohjelman hyväksymisvaiheessa täyttänyt kaikkia kalastuksen valvonnan ennakkoehtoja (erityisesti valvonnan resurssien liian pieni määrä). Maa- ja metsätalousministeriö on raportoinut 24.10.2016 ennakkoehtojen täyttymisestä Euroopan komissiolle (määräaika ennakkoehtojen täyttymiselle vuoden 2016 lopussa) eikä asiassa pitäisi olla ongelmaa.

c) EU:n metsäalan pääjohtajien epävirallisen kokouksen tulokset (Bratislava, 7.–9. marraskuuta 2016)

Slovakia järjestää epävirallisen EU:n metsäpäällikkökokouksen, toisin kuin kaksi aikaisempaa puheenjohtajamaata, jotka ovat jättäneet sen pitämättä. Slovakia on muutenkin priorisoinut metsäasioita puheenjohtajuuskaudellaan, mm. ottamalla nyt metsäpäällikkökokouksen tulokset esille neuvostossa.

Perinteiseen tapaan metsäpäällikkökokouksessa paitsi perehdytään puheenjohtajamaan metsäsektoriin, myös keskustellaan ajankohtaisista metsiin liittyvistä aloitteista. Keskustelujen kehyksenä toimii EU:n metsästrategian toimeenpano. Asialistalla on Euroopan metsäsopimusneuvottelut, Euroopan metsäinstituutin uusi strategia, laittomien hakkuiden torjuntaan tähtäävä EU:n FLEGT-prosessi, energiaunioni (ml. komission LULUCF-ehdotus) sekä metsät ja biodiversiteetti. Puheenjohtajan on tarkoitus hyväksyttää kokouksessa julkilausuma, jossa otetaan kantaa näihin ajankohtaisiin metsäkysymyksiin. Julkilausumaluonnos on jaettu osallistujille etukäteen.

Suomen mielestä luonnos oli turhan yleisellä tasolla ja siitä puuttuivat selvät suositukset tai näkemys siitä miten asioissa tulisi edetä. Suomi kommentoi julkilausumaa etukäteen toivoen siihen napakampaa otetta ja metsäpäälliköiden näkemyksiä esim. komission LULUCF-ehdotuksen suhteen. Tässä tapauksessa julkilausuman valmisteluun käytettävä aika olisi perusteltua.

Suomi on suhtautunut positiivisesti metsäpäällikkökokouksiin, sillä ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden keskustella tärkeistä metsiin liittyvistä aloitteista ja pitää Suomen näkökantoja esillä. Bratislavan kokouksen kulusta ja mahdollisesti hyväksytystä julkilausumasta toimitetaan lisätietoa ennen neuvostoa.

d) Eläinten hyvinvointi kuljetuksen aikana

Eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana säädellään EU:n eläinkuljetusasetuksella (EY) N:o 1/2005. Eurooppalaiset eläinsuojelujärjestöt ovat raportoineet räikeistä kyseisen asetuksen rikkomuksista EU:n alueella.

Suomi kantaa huolta säädösten vastaisten kuljetusten eläimille aiheuttamasta kärsimyksestä sekä tuottajille kilpailun vääristymisestä johtuvasta taloudellisesta menetyksestä. Suomi pitää tärkeänä, että yhteinen lainsäädäntö toimeenpannaan kaikissa jäsenmaissa yhtenäisellä tavalla. Komission tehtävänä on seurata EU-lainsäädännön toimeenpanoa jäsenmaissa. Suomi katsoo, että asiaan tulee puuttua valvontaa tehostamalla eikä lainsäädäntöä uudistamalla.

20(26)

e) Eläinten hyvinvointia käsittelevä foorumi

Belgia, Tanska, Saksa, Alankomaat ja Ruotsi pyytävät komissiolta päivitystä eläinten hyvinvointia käsittelevän foorumin (Animal Welfare Platform) perustamistyön edistymisestä. Neuvosto on keskustellut foorumin perustamisesta helmikuussa ja toukokuussa 2016. Erityisesti maat pyytävät komissiolta vastausta kysymyksiin foorumin työn organisoinnista, sen käsittelemistä aiheista sekä työn aloittamisen aikataulusta.

Suomi kannattaa EU:n laajuisen eläinten hyvinvointifoorumin luomista. Foorumi lisäisi eri sidosryhmien ja viranomaisten vuoropuhelua, tiedonvaihtoa ja hyvien käytäntöjen jakamista. Foorumi voisi myös edistää nykyistä yhtenäisemmän toimintaympäristön aikaansaamista alan toimijoille EU:n alueella. Lisäksi se voisi toimia foorumina eläinten hyvinvoinnin laatujärjestelmien kehittämiselle. Suomi kannattaa jäsenmaiden ehdottamaa kaksiportaista rakennetta alustalle

f) Hormonaaliset haitta-aineet

Alankomaat pyytää komissiota perustamaan työryhmän, jonka yhdessä komission, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn, Euroopan kemikaaliviraston ECHAn ja mahdollisesti eräiden jäsenvaltioiden kanssa tulisi valmistella niin pian kuin mahdollista tärkeänä pidettyjä ohjeita hormonitoimintaa häiritsevien aineiden (endocrine disrupters, ED) ominaisuuksien määrittämiseksi annettavien säädösluonnosten soveltamisesta.

Alankomaat on tuonut asian neuvoston käsittelyyn, koska on huolestunut siitä, että tarkoituksena on hyväksyä ja ryhtyä soveltamaan uutta lainsäädäntöä ennen kuin sitä koskevia käyttö- tai soveltamisohjeita on tehty. Alankomaat toteaa tämän olevan normaalia käytäntöä, mutta esittää, että tässä tapauksessa olisi tarkoituksenmukaista kehittää ohjeita rinnakkain lainsäädännön kanssa, jotta ohjeet olisivat käytettävissä heti, kun säädösten soveltaminen alkaa.

Suomi suhtautuu myönteisesti Alankomaiden ehdotukseen työryhmän perustamisesta.

Tausta

Komissio on 15.6.2016 julkaissut kaksi säädösluonnosta, joilla täsmennettäisiin tieteellisiä kriteerejä hormonitoimintaa häiritsevien aineiden ominaisuuksien määrittämiseksi. Luonnoksilla muutettaisiin kasvinsuojeluaine- ja biosidilainsäädäntöä. Luonnokset on esitelty ja niistä on keskusteltu kasvinsuojeluaine- ja biosidikomiteoissa. Jäsenvaltiot ovat pitäneet ehdotuksia tervetulleina, mutta niiden sisällöstä on myös esitetty paljon kommentteja ja muutosehdotuksia. Seuraava käsittely komiteoissa on oletettavasti 18.11.2016, johon komissio on luvannut uuden version luonnoksista.

Suomi on esittänyt voivansa hyväksyä ehdotetut säädösluonnokset, mutta on edellyttänyt, että niihin lisätään riittävät edellytykset ennalta varautumisen periaatteen toetutumiselle. Suomen kanta on valmisteltu yhteistyönä YM:n, STM:n ja MMM:n kesken Tukesin asiantuntijoita kuullen.

21(26)

g) Ministerikokous Lumpy skin disease -taudista (Sofia, 8.–9. syyskuuta 2016)

Lumpy skin disease -tauti on afrikkalainen nautojen virustauti, joka on levinnyt Israeliin ja Lähi-Itään ja tullut EU alueelle ensimmäisen kerran vuonna 2014 Kyprokselle. Tauti on levinnyt Kreikassa vuonna 2015 ja tänä vuonna Balkanilla. Myös Venäjällä on lumpy skin disease -tautia Moskovan eteläpuolella. Koska lumpy skin disease -tauti leviää hyönteisten levittämänä, sitä on tehokkainta vastustaa rokotuksin. Lumpy skin disease -taudin vastustus vaatii kansainvälistä yhteistyötä, koska hyönteisten leviämistä ei helposti voi estää.

EU tukee rokotuksia paitsi EU:n alueella, myös naapurimaissa. Rokotusohjelma maassa olevaa Lumpy skin disease -tautia vastaan on käynnissä Kreikassa, Bulgariassa, FYROMissa, Serbiassa, Albaniassa ja Montenegrossa. Kroatia on aloittanut rokotusohjelman, vaikka siellä ei vielä ole tautia. Bosnia-Herzegovina, Romania, Slovenia ja Unkari harkitsevat rokottamista. Lumpy skin disease -tauti ei vielä ole levinnyt viimeksi mainittuihin maihin.

Suomi voi tukea Bulgarian tausta-asiakirjassa mainittuja toimenpiteitä. Tieteelliseen tutkimukseen perustuvat säännöt rokottamiselle ja eläinten siirroille tarvitaan. Suomen kannalta on myös tärkeää, että taudin suhteen on rajoituksia, jotta voimme suojata omaa aluettamme taudilta.

Venäläiset tutkijat ovat ilmaisseet, että lumpy skin disease -taudin on mahdollista levitä Suomeen idästä päin. Valppaus taudin seurannassa on tarpeen myös Suomessa.

h) Mikrobilääkeresistenssi

Tanska on pyytänyt keskustelua mikrobilääkeresistenssistä. Tanska ottaa esille luultavasti Etelä-Euroopan maiden antibioottikulutusluvut. Tanska on peräänkuuluttanut poliittista väliintuloa antibioottien kasvaneelle käytölle. Tanska ei ole vielä 7.11.2016 toimittanut asiasta tausta-asiakirjaa.

Euroopan lääkevirasto EMA on kerännyt tietoa eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden määristä vuodesta 2010 lähtien ESVAC-projektissa. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2014. Maakohtaisessa kokonaismyynnissä on suuri vaihtelu. Suomessa käytetään eurooppalaisella mittapuulla mitattuna vähän mikrobilääkkeitä tuotantoeläimille. Suurin osa mikrobilääkkeistä annettiin Euroopassa eläinryhmille rehun tai juomaveden mukana (92 %). Suomessa käytettiin yleisimmin injektiovalmisteita (52 %). Suomessa lääkittiin edelleen eläinyksilöitä, kun Euroopassa on lääkitty eläinryhmiä. Kymmenen maata onnistui vähentämään kulutusta yli 5 %. Kymmenessä maassa, Suomi mukaan lukien, kulutus on pysynyt tasaisena. Viidessä maassa kulutus on lisääntynyt selvästi (yli 5 %). Suomessa eläinlääkkeiden kulutus on vuonna 2014 ollut EU-alueen toiseksi pienin.

i) Maantieteellisten merkintöjen käyttö elintarvikkeissa, joista käytetään tavanomaista nimeä

Kreikka on pyytänyt asiakohtaa maantieteellisistä merkinnöistä. Suomi kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan kuluttajaa ei saa johtaa harhaan tapauksissa, joissa käytettäisiin nimisuojajärjestelmässä tavanomaisia, totuttuja adjektiiveja, jotka viittaavat tietyn valtion alkuperään tai tiettyyn maakuntaan, esim. kreikkalaistyyppinen tai kreikkalaistyylinen. Tämäntyyppisiä ilmaisuja ei voi käyttää teknisinä ilmaisuina

22(26)

nimisuojatuotteissa. Suomi kannattaa komission ehdotusta tutkia nimisuojajärjestelmän tapaukset tapauskohtaisesti puolueettomin kriteerein

EU:n lainsäädännössä on säädetty (EU N:o 1151/2013 ja 668/2014) laatujärjestelmistä (nimisuojajärjestelmä), joissa tuotteen nimeä suojataan tuotteen maantieteelliseen alkuperään, ominaisuuksiin tai valmistusmenetelmiin liittyvistä syistä. Nimisuojaan liittyvää lainsäädäntöä on annettu maataloustuotteiden, elintarvikkeiden, tislattujen alkoholijuomien, maustettujen viinituotteiden ja rypäleviinien osalta. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimityksiä suojataan alkuperänimityksinä, maantieteellisinä merkintöinä ja aitoina perinteisinä tuotteina. Suomella on nimisuojattuja elintarvikkeita kymmenen kappaletta ja maantieteellisillä merkinnöillä suojattuja tislattuja alkoholijuomia kolme kappaletta.

Rekisteröidyt nimisuojatut nimet on suojattu muun muassa suoralta tai välilliseltä rekisteröidyn nimen kaupalliselta käytöltä, jäljittelyltä, harhaanjohtavalta mainonnalta ja muilta käytännöiltä, jotka saattaisivat johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan.

j) Käsiteltävänä oleva säädösehdotus (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely)

– Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/XXX [virallista valvontaa koskeva asetus] muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta

Puheenjohtajavaltio Slovakia on jatkanut kolmikantaneuvotteluita Euroopan parlamentin kanssa syksyllä 2016 tavoitteenaan saada aikaan ratkaisu ehdotuksesta joulukuussa 2016. Euroopan parlamentin ja puheenjohtajavaltion muutosehdotuksia on lisäksi käsitelty maatalouden erityiskomiteassa ja neuvoston työryhmässä syksyn 2016 aikana.

Neuvoston yleisnäkemys hyväksyttiin maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 16.6.2016. Suomi kannatti yleisnäkemystä, sillä Suomen keskeiset tavoitteet saatiin siinä huomioiduiksi.

Puheenjohtajavaltion syksyllä 2016 laatimien asiakirjojen ja käytyjen keskustelujen perusteella kolmikantaneuvotteluissa sopimatta ovat erityisesti seuraavat Suomelle tärkeät asiakohdat: siemenet ja niihin liittyvät poikkeukset esimerkiksi heterogeenisen aineiston käyttö, kasvinsuojeluaineiden jäämät, valvonnan riskiperusteisuus, vähittäiskauppaa koskeva valvontapoikkeus, kasvihuonetuotannon yksityiskohtaiset säännöt, yritysten ympäristöjärjestelmät ja luonnonmukaisiin eläimiin liittyvä tietokanta.

Puheenjohtajavaltion laatimat asiakirjat ovat luonnosmaisia eivätkä anna toistaiseksi varmuutta annettavan asetuksen sisällöstä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että asiakirjat eivät tue tavoitetta selkeästä lainsäädännöstä, joka edistäisi alan toimintaedellytyksiä. Myöskään hallinnollista taakkaa ei ole onnistuttu vähentämään.

23(26)

k) Raportti luonnonvaraisen eläimistön hoidosta ja metsästyksestä vastaavien EU:n johtajien kokouksesta (Bonn, 20.–22. kesäkuuta 2016)

Saksa kertoo riistajohtajien kokouksen tuloksista. Kokouksessa olivat edustettuina 16 jäsenmaata sekä komissio. Jäsenmaille jaettiin tausta-asiakirjana tiedoksi kesäkuun kokouksessa laaditut epäviralliset päätelmät.


Kyseessä ovat neuvoston muut asiat.


Kyseessä ovat neuvoston tiedotusasiat.


EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) 8.11.2016EU-ministerivaliokunta 11.11.2016

Eduskuntakäsittely



-


-


Asiakirjat13897/16 (kohta a))

13940/16 (kohta b))

13695/16 (kohta d))

13972/16 (kohta e))

13708/16 (kohta f))

13681/16 + 13681/1/16 REV 1 (kohta g))

Numeroimaton Kreikan työasiakirja “Use of geographical indications on foods which

imply customary names” (kohta i))

13944/16 (kohta k))

24(26)


Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUKA, puh. 0295 162 053, [email protected]

Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUKA, puh. 0295 162 481, [email protected]

Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, MMM/LVO/EKY, puh. 0295 162 494, [email protected] (kohta a)

Neuvotteleva virkamies Harri Kukka, MMM/LVO/EKY, puh. 0295 162 377, [email protected] (kohta b)

Ylitarkastaja Teemu Seppä, MMM/LVO/MBY, puh. 0295 162 158, [email protected] (kohta c)

Eläinlääkintöylitarkastaja Kirsti Huovinen, MMM/RO/EKY, puh. 0295 162 182, [email protected] (kohta d)

Eläinlääkintöylitarkastaja Susanna Ahlström, MMM/RO/EKY, puh. 0295 162 436, [email protected] (kohta e)

Maatalousylitarkastaja Tove Jern, MMM/RO/ETU, puh. 0295 162 318, [email protected] (kohta f)

Neuvotteleva virkamies Katri Levonen, MMM/RO/EKY, puh. 0295 162 385, [email protected] (kohta g)

Eläinlääkintöylitarkastaja Nina Kaario, MMM/RO/ETU, puh. 0295 162 107, [email protected] (kohta h)

Ylitarkastaja Petri Koskela, MMM/RO/MY, puh. 0295 162 382, [email protected] (kohta i)

Hallitusneuvos Ritva Ruuskanen, MMM/RO/EUKA, puh. 0295 162 291, [email protected] (kohta j)

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

25(26)














LIITTEET

Asiasanat jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto

Hoitaa MMM

Tiedoksi ALR, EUE, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM

26(26)

Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2016-00772 RO ...2016.pdf · Suomi pitää työryhmän...

Documents

Transcript of Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2016-00772 RO ...2016.pdf · Suomi pitää työryhmän...