Luukkublues 2/2007

Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2004 nro 21Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2004 nro 21Nuorisosäätiön asukaslehti 2/2007 nro 26

Elämää ahdistuksEn

varjossa

luukkuBluES 2/2007 kooStuu

kirjoittajakurssilaisten artikkeleista

uusi kuntosali avaa ovensa Nuorisosäätiönasukkaille

eläinten uusivuosi -kuin pahiN paiNajaiNeN

IdeoIntIa rIstIaallokossatalotoimikuntalaiset seminaariristeilyllä ilmanUimahousuilla ja

2 LUUKKUBLUES 2/2007

NUORISOSÄÄTIÖNASUKASLEHTI 3 Pääkirjoitus

4 Potpuri

8 Isännöitsijän palsta

9 Herttoniemen Nuorisohotellin tellin peruskorjaus

10 Päivä huoltomies Keijo Reimanin matkassa

13 Espoon asuntomessut 2006

14 Rakas vaellusvihko - vaellus- reissu Evolla 19. - 22.5.05

17 Osallistu puolimaratonille tai maratonille!

18 TavataanKUMSin akvaariossa

21 ArjenAapinen-ajatuksia elämänlaadunparantami- seen 22 HeidijaAsta-tukisuhde onantanutmeillepaljon

23 Antti Mäki-Reinikan muistolle

24 Talotoimikunta esittäytyy: Vuosaaren Nuorisokylä

27 Säätiöläisten kevätretki Serenaan

28 Tilastot sen kertovat

30 Järvenpääläisen Linnanneidon elämää

33 Nuorisosäätiön v. 2005 bilis- mestaruuskisat on pidetty

34 Turvallisuus- ja pelastussuun- nitelma

35 Platform-nuorisoleirit

36 Asukasesittelyssä Pinja Ravattinen Helsingin Pääskynpesästä

38 Kuhinaa tellingeillä - esittelys- sä säätiön uudet 2006 rakennuskohteet

40 Edefeltin jalanjäljissä

41 Keväinen viikonloppu Evolla: Ilvestä etsimässä...

42 Pakina

43 Gallup

PäätoimittajaAntti Kaikkonen

ToimitussihteeriTytti [email protected]

Tämän numeron toimitta-miseen ovat osallistuneet:Jere KasariKim BlombergMaria RenqvistKimmo WallgrenMarko SaarinenJaana LehtimaaVirpi SiltanenMarita NymanTerhi TohniPentti TeikariTimo RintalaJorma Heikkinen

Ulkoasun suunnitteluMatti Liimatainen/ Mainostoimisto Klaara

Ulkoasun toteutus ja taittoTytti Laine

Julkaisija ja kustantajaNuorisosäätiöHiihtäjäntie 5, 00810 HelsinkiPuh. (09) 7552 4700Faksi (09) 7552 4755www.nuorisosaatio.fi

ISSN 1455-0350

PainopaikkaMultiprint Oy

Painosmäärä2 600 kpl

Nro 22 1/2005

sisällys

(ilmestynyt 12/2007)

NUORISOSÄÄTIÖNASUKASLEHTI 3 Pääkirjoitus

4 Potpuri

7 Uskomaton kesäretki

8 Nuorisosäätiö tiedottaa

9 Isännöitsijän palsta

10 Kirjoittamisen aivomyrsky 13 Ei pelkkä patsaspuisto

17 Alivuokralainen - sika säkissä

19 Alivuokranantajan tietopaketti 20 Ideointia ristiaallokossa - antia talotoimikuntien seminaariristeilyltä 23 Vailla vapaa-ajan toimintaa

24 Asukasesittelyssä Hanna Huo- kuniemi: Elämää ahdistuksen varjossa

27 Koti valmistautuu jouluun

31 Eläinten uusivuosi - kuin pahin painajainen

34 Kuntosalin ihmeellinen maailma. Nuorisosäätiön asukkaille ilmainen kuntosali.

38 Bodomjärven hyytävä syleily - avantoon!

41 Ääniä käytäviltä -kolumni ”Unelmien pelikenttä”

42 Asukkaiden ABC

PäätoimittajaAntti Kaikkonen

ToimitussihteeriTytti [email protected]

Tämän numeron toimitta-miseen ovat osallistuneet:Marko SaarinenVirpi LaurilaMarita NymanMiska KaihlamäkiMarjukka EerikäinenAnette LehmusruusuKaisa TarvainenKim BlombergTeemu LepolaNina KarppinenKiia KolariEeva Honkanen

Ulkoasun toteutus ja taittoTytti Laine

Julkaisija ja kustantajaNuorisosäätiöHiihtäjäntie 5, 00810 HelsinkiPuh. (09) 7552 4700Faksi (09) 7552 4755www.nuorisosaatio.fi

ISSN 1455-0350

PainopaikkaPriimuspaino Oy

Painosmäärä3 100 kpl

Kannen kuva: Helsingin kaupungin Liikuntavirasto/Jussi Tiainen

Nro 26 2/2007

sisÄllYs

LUUKKUBLUES 2/2007 3

Antti Kaikkonenpäätoimittaja

hallituksen puheenjohtajakansanedustaja

PÄÄKIRJOITUS

Marraskuun 7. päivä jää mo-nille meistä mieleen erityi-sellä tavalla. Moni varmaan

muistaa vielä pitkään senkin, missäoli, kun kuuli tapahtuneesta, senverran pysäyttävä uutinen oli. Tuusulan Jokelassa tapahtunut murhenäytelmä oli jotain sellaista, mihin emme ole Suomessa tottu-neet, emmekä todellakaan haluatottua. Totta se silti oli. Ruumiita olipitkä rivi.

Moni on sanonut, ettei olisi ikinäuskonut, että sellaista voisi tapah-tua Suomessa. Niin itsekin ajattelin.Mutta jos asiaa ajattelee rehellises-ti, niin voi myöntää olleensa vääräs-sä. Ei ole monta vuotta Myyrman-nin räjähdyksestä. Siinäkin oli taus-talla nuori mies, ja taipumus kaivaainternetistä synkkiä virikkeitä. Vaik-ka Suomi hyvä maa onkin, emmeole mikään muusta maailmasta jakaikesta pahasta erillään olevalintukoto.

Ja vaikka olisikin, on meillä suo-malaisilla vähän turhan synkkiä tapoja ratkaista ongelmiamme.Nuorten itsemurhatilastoissa olem-me maailman kärkeä, siitä synkem-mästä päästä nimittäin. Tämän tie-tää moni Nuorisosäätiön asukaskin.Liian monella on tuttavapiirissä

ollut joku, joka on päättänyt elämän-sä oman käden kautta. Myös taipu-mus ratkoa väkivallalla asioita onvalitettavan yleistä. Sen näkee öisillä nakkikioskeilla, mutta.suuriosa väkivallasta jää näkemättä.Perheväkivallasta ei yleensä paljonpuhuta.

Myös mielenterveyden ongelmat ovat meille vaikeita asioita. Ilmapiiri on mennyt varmasti parempaan suuntaan, mutta tekemistä on vielä paljon. Olemme huonoja puhumaan mielenterveyden ongelmista, emmeoikein osaa käsitellä niitä, vaikka neovat tavattoman yleisiä. Myös avunsaanti kangertelee liian usein. Joskäsi menee poikki, siihen saa kylläyleensä heti apua. Mutta mielenter-veyden ongelmien kanssa on vähänniin ja näin.

Varmaan Jokelan tragediasta onmietittävä, mitä siitä voi oppia. On ehkä pohdittava koululaitoksen ti-laa ja aselupakäytäntöjä ja muitalainsäädännöllisiä kysymyksiä. Vali-tettavasti en usko kuitenkaan, että pelkkiä lakipykäliä viilaamalla kaikkikorjaantuu. Tässä tarvitaan enem-män.

Tässä tarvitaan kaikilta meiltäenemmän herkkyyttä tunnistaa

ympärillämme olevaa pahaa oloa ja valmiutta auttaa tai ainakin ohjata avun luo. Vaikka suurin osa nuorista ja nuorista aikuisista voi hyvin, onkuitenkin liian usealla vaikeuksiaitsensä ja elämänsä kanssa. Ketäänei saa jättää yksin.

Jouluna ja muina juhlapyhinä onhyvä muistaa läheisiä eri tavoin. Jouluna voi myös yllättää ja toivot-taa hyvää joulua jollekin sellaiselle,jota eivät ehkä muut paljoa muistai-si. Pienellä eleellä voi pelastaa jon-kun joulun, ja ehkä vielä sitäkin. n

Toivotan rauhaisaa joulua ja hyvää uutta vuotta kaikille Nuorisosäätiön asukkaille,

yhteistyökumppaneille ja ystäville.

Mitä jokelasta voi oppia?


Haluatko enemmän tietoa Nuo-risosäätiön tarjoamista tapah-tumista ja eduista sekä muuta mahdollista ajankohtaista infoa? Ilmoita sähköpostiosoitteesi Nuo-risosäätiön HALOO-tiedotuslistal-le. Ilmoitus osoitteeseen [email protected] .

Hakiessasi alennuslippuja Nuo-risosäätiön toimistossa pyri

varaamaan tasaraha. Maksuksi käy vain käteinen

Seuraa talosi ilmoitustaululta talo-toimikunnan mahdollisesti järjestä-miä alennuslippuja ja tapahtumia!

Etuisuuksia Nuorisosäätiön

asukkail le

Koonnut Tytti Laine

Minigolfmestaruus 2007Nuorisosäätiön minigolfmestaruus ratkaistiin 26.6.07. Voiton vei Terhi Ranta-salo Pomeranssikujalta ja toiseksi tuli Teemu Lepola Nuorisohotellilta. Kolman-nen sijan taisteli itselleen Terhin kesävieras 14-vuotias Irina.(Löytyy kaksi kännykällä otettua kuvaa muistitikulta. En saanut auki omalla koneella)

BiljardikisatPääskynpesän talotoimikunta järjesti kerhotiloissaan elokuun alussa biljardikisat. Tiukasta tiedotuk-sesta huolimatta säätiön asukkaiden osallistuminen oli vähäistä. Kisat kuitenkin vietiin lävitse rennosti säätiön tarjoamaa pizzaa syöden. Aktiivisimmat kisojen järjestäjät veivät ovelasti parhaat palkinto-sijat. Talon omat miehet Tuomo Tirkkonen ja Ari Pulkkinen veivät ensimmäisen ja toisen sijan.

Kiitos Pääskynpesät talotoimikunnalle järjestelyistä.

(kuvat kaikkien kansiossa, vapaa-ajan toiminnat, biljardi07)

FINNKINON LEFFA-LIPPUJA

Nuorisosäätiön toimistolta saa lef-falippuja Finnkinon elokuvateatte-reihin. Liput maksavat 7,00 €/kpl ja lippuja voi ostaa kuukaudessa2 kpl/hlö. Takautuvasti lippuja eivoi lunastaa. Elokuvalippuja voi ostaa myösjoiltakin talotoimikunnilta. Ota yh-teyttä kohteesi talotoimikuntalai-seen ja tiedustele lipuista.

- Marko Saarinen ja Tytti Laine - Etuisuuksia Nuorisosäätiön

AsUKKAILLE

AsUKAsNEUVONTAA

Nuorisosäätiön asukkaille on tarjolla neuvontaa,apua ja ohjausta. Asia voi käsitellä esim. vuok-ranmaksua, asumista, koulutusta, työtä, talou-denhoitoa tai muuta vastaavaa. Asioista puhu-taan luottamuksellisesti. Asukasneuvojat: • Eeva Backman, p. (09) 7552 4728, • Niina Pirnes, p. (09) 7552 4727, • Marko Saarinen, p. (09) 7552 4739 Sähköposti: [email protected]

UImALIPPUJA

Helsingin kaupungin liikuntaviras-ton uimahalleihin saa Nuorisosää-tiön toimistolta lippuja. Liput mak-savat 2 €/kpl ja niitä saa kaksi kpl/hlö/kk. Liput käyvät Itäkeskuksen,Jakomäen, Pirkkolan, Ruoholah-den ja Yrjönkadun uimahalleihinLipuista voi tiedustella numerosta(09) 7552 4700.

LUUKKUBLUES 2/20074

ILmOITTAUTUmIsET tapahtumiin ja retkille

Asukasneuvoja Marko Saariselle,puh. (09) 7552 4739 tai [email protected], elleiilmoituksessa ole toisin mainittu.

Haluatko enemmän tietoa Nuoriso-säätiön tarjoamista tapahtumista ja eduista sekä muuta mahdollistaajankohtaista infoa? Ilmoita sähkö-postiosoitteesi NuorisosäätiönHALOO-tiedotuslistalle. Ilmoitusosoitteeseen [email protected].

Ilmoita nimesi, osoitteesi sekäpuhelinnumerosi ja sähköposti-osoitteesi.

Seuraa talosi ilmoitustaulultatalotoimikunnan mahdolli-sesti järjestämiä alennuslip-puja ja tapahtumia!

sÄHLYÄtiistaisin kello 18.00–19.00

Liikuntamyllyssä, Myllypurontie 1,Helsinki; Myllypuron metroasemanyläpuolella. Ensimmäinen sähly-kenttä portista tullessa. Mukaan sisäkengät. Paikalla onmailoja. Pelaaminen on rentoa jatarkoitettu kaikentasoisille pelaajil-le. Sähly on säätiön asukkaille il-mainen! Ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tervetuloa! Kevään viimeinen vuoro on 29.4.2008.

sULKAPALLOAtorstaisin klo 18.00–19.00

Finland Tenniksen -hallilla Itäkes-kuksessa, Varikkotie 4, Helsinki.Sulkapallo on ilmainen säätiön asukkaille! Mukaan sisäkengät. Nuorisosäätiön toimistolta saa lai-naksi mailat ja pallot. Varaa vuoro etukäteen MarkoSaariselta. Kevään viimeinen peli-vuoro on 5.6.2008.


Minigolfmestaruus 2007Nuorisosäätiön minigolfmestaruus ratkaistiin 26.6.07. Voiton vei Terhi Ranta-salo Pomeranssikujalta ja toiseksi tuli Teemu Lepola Nuorisohotellilta. Kolman-nen sijan taisteli itselleen Terhin kesävieras 14-vuotias Irina.(Löytyy kaksi kännykällä otettua kuvaa muistitikulta. En saanut auki omalla koneella)

BiljardikisatPääskynpesän talotoimikunta järjesti kerhotiloissaan elokuun alussa biljardikisat. Tiukasta tiedotuk-sesta huolimatta säätiön asukkaiden osallistuminen oli vähäistä. Kisat kuitenkin vietiin lävitse rennosti säätiön tarjoamaa pizzaa syöden. Aktiivisimmat kisojen järjestäjät veivät ovelasti parhaat palkinto-sijat. Talon omat miehet Tuomo Tirkkonen ja Ari Pulkkinen veivät ensimmäisen ja toisen sijan.

Kiitos Pääskynpesät talotoimikunnalle järjestelyistä.

(kuvat kaikkien kansiossa, vapaa-ajan toiminnat, biljardi07)


AsUKKAILLE

LUUKKUBLUES 2 /2007 5

Asuintalosi KErHOHUONE on sINUN KÄYTössÄsI!

Jokaisessa Nuorisosäätiön kiin-teistössä, lukuun ottamatta Ori-mattilan Käpylintua, on kerho-huone asukkaiden käytössä. Kerhohuonetta hallinnoi talotoi-mikunta, jolta saa kerhohuoneen avaimen lainaksi tarvittaessa. Niissä taloissa, jossa ei ole talo-toimikuntaa, saa avaimen lainaksi asukasaktiivilta, Nuorisosäätiön toi-mistolta tai kiinteistöä hoitavasta isännöitsijäntoimistosta. Useat talotoimikunnat ovat tänä vuonna panostaneet kerhohuoneen sisustukseen; Metrokadun talotoi-mikunta kävi muun muassa verho-ostoksilla. Hienoa! Miellyttävästi ka-lustetulla kerhohuoneella luulisi ole-van enemmän kysyntää. Käyttäkää kerhohuoneita! Ne ovat teitä asuk-kaita varten.

Tutustu toimittajan työhön PIsTEEssÄ maanantaina 28.1.2008 kello 17.00–19.00

Piste on Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Taloussano-mien yhteinen harjoitustoimi-tus, jossa tutustutaan leikki-mielisen pelin omaisesti lehtijutun teon eri vaiheisiin.Samalla on mahdollisuus haastatella toimittajaa lehti-työskentelystä. Piste sijaitsee Helsingissä, Sanomatalossa, osoitteessa Töölönlahdenkatu 2, Rauta-tieaseman vieressä. Tapaam-me Sanomatalon Mediato-rilla (korkea tila), josta opas noutaa meidät kello 17.00. Ilmoittaudu 22.1.08 mennessä. Ilmainen!

Lisää infoa:www.piste.sanoma.fi

LEHTIArTIKKELIN KIrJOITUsKUrssIkeskiviikkoisin 2., 9. ja 16.4.2008 kello 17.30-20.30

Vapaa toimittaja Eija Mäkinen vetää kolmipäiväisen kirjoituskurs-sin. Ensimmäisenä päivänä tutustutaan kirjoittamisen teoriaan ja mietitään kirjoitettavien lehtijuttujen aiheet. Seuraavina kurssipäi-vinä käydään lävitse osallistujien kirjoittamat artikkelit. Kurssin aikana syntyneitä artikkeleita julkaistaan Nuorisosäätiön Luuk-kublues-lehdessä. On myös mahdollista päästä lehden säännöl-liseksi kirjoittajaksi. Kurssille mahtuu 10 ensin ilmoittautunutta. Kurssi pidetään Nuorisosäätiön tiloissa Helsingin Herttoniemes-sä, osoitteessa Hiihtäjäntie 5, Ilmoittaudu 28.3.08 mennessä. Eija Mäkisestä lisää: www.taivaannapa.net

pertti nisonen photographer

LEHTIKUVAAmIsEN PErUsKUrssIkeskiviikkona 6. ja 13.2.2008 kello 18.00–20.00

Lehtikuvaaja Pertti Nisonen pitää kaksipäiväisen kurssin lehti-kuvaamisen perusteista. Ensimmäisenä päivänä tutustumme leh-tikuvaamisen perusteisiin ja toisena päivänä keskitymme kuvaa-miseen. Ota mukaan digitaalikamera molempina päivinä, pe-rusdigikamera riittää. Mieti ensimmäiseen tapaamiseen myös kuvaamiseen liittyviä kysymyksiä ja ongelmia sekä valokuva, joka on tehnyt sinuun vaikutuksen, esimerkiksi jokin lehtileike. Yksi kurssin tavoitteista on saada Luukkublues-asukaslehteenpaljon uutta kuvamateriaalia ja löytää uusia kuvaajia. Ilmoittaudu 1.2.08 mennessä. Kurssi on ilmainen ja siihen mahtuu10 ensin ilmoittautunutta. Kurssi pidetään Nuorisosäätiön tiloissa Helsingin Herttoniemessä, osoitteessa Hiihtäjäntie 5. Tutustu kuvaajan hienoihin kotisivuihin, saatat tunnistaa muutamankuvan: www.nisonen.fi.

opetteLElehtIMAAILMAN

TAITOJA


Jos sinulla on UUsia ideoi-ta Nuorisosäätiön vapaa-ajan-toimintoihin, älä epäröi ottaa yhteyttä tai laittaa viestiä. Hul-lutkin ideat voivat poikia odot-tamattomia onnistumisia!

Haluatko enemmän tietoa Nuo-risosäätiön tarjoamista tapah-tumista ja eduista sekä muuta mahdollista ajankohtaista infoa? Ilmoita sähköpostiosoitteesi Nuo-risosäätiön HALOO-tiedotuslistal-le. Ilmoitus osoitteeseen [email protected] .

Hakiessasi alennuslippuja Nuo-risosäätiön toimistossa pyri

varaamaan tasaraha. Maksuksi käy vain käteinen

Seuraa talosi ilmoitustaululta talo-toimikunnan mahdollisesti järjestä-miä alennuslippuja ja tapahtumia!


asukkail le

Koonnut Tytti Laine

UimalippUja

Helsingin kaupungin liikuntavi-raston uimahalleihin saa Nuoriso-säätiön toimistolta lippuja. Liput maksavat 2 €/kpl ja niitä saa 2 kpl /henkilö/asunto/kk. Liput käyvät Itäkeskuksen, Jakomäen, Pirkko-lan, Ruoholahden ja Yrjönkadun uimahalleihin sekä Kumpulan ja Uimastadionin maauimaloihin. Li-puista voi tiedustella numerosta

- Marko Saarinen ja Tytti Laine -

LUUKKUBLUES 2/20076

Biljardikisat

Pääskynpesän talotoimikunta järjesti kerhotiloissaan elokuun alussa biljardikisat. Tiukasta tiedotuksestahuolimatta säätiön asukkaiden osallistuminen oli vä-häistä. Kisat vietiin lävitse rennosti säätiön tarjoamaapizzaa syöden. Aktiivisimmat kisojen järjestäjät veivät ovelasti par-haat palkintosijat. Talon omat miehet Tuomo Tirkko-nen ja Ari Pulkkinen veivät ensimmäisen ja toisensijan. Kolmannen sijan kaappasi haltuunsa Tuomonystävä Jarno Turusta. Kiitos Pääskynpesät talotoimikunnalle järjestelyistä.

Suomen suurin juoksutapahtuma!JUOKsE PUOLImArATON toukokuussa 2008

Helsinki City Run (21,098 km) lauantaina 10.5.08 kello 15.00

Juoksuluento torstaina 14.2.08 kello 18.00

minigolfmestaruus 2007

Nuorisosäätiön minigolfmestaruusratkaistiin 26.6.07. Voiton vei TerhiRantasalo Pomeranssikujalta jatoiseksi tuli Teemu Lepola Herttonie-men Nuorisohotellilta. Kolmannen sijantaisteli itselleen Terhin 14-vuotias kesä-vieras Irina.

Puolimaratonprojektimme alkaa 14.2. HCR juoksuta-pahtuman kilpailujohtajan Pertti Raunion juoksuluen-nolla. Rauniolla on lukuisia juostuja maratoneja (mm. 30 peräkkäistä New Yorkin maratonia) ja yli 25 vuoden kokemus maratonkouluttamisesta. Häneltä saa selkeitä ja yksinkertaisia ohjeita juoksuharjoitteluun, niin juoksu-harjoittelua ensimmäistä kertaa aloitteleva kuin pidem-mällekin edistynyt juoksija. Tapaamisessa osallistujat saavat myös tarkemmat ilmoittautumisohjeet Helsinki City Runiin. Juoksuharjoittelu tapahtuu itsenäisesti kevään aika-na. Yhteislenkit ovat kuitenkin mahdollisia, jos osallis-tujia löytyy. Asukasneuvoja Marko Saarinen antaa tree-nivinkkejä sähköpostitse. Nuorisosäätiö maksaa 35 €:n osallistumismaksusta 10 €. Lisäksi kaikki osallistujat saavat Nuorisosäätiön juoksutallin teknisen juoksupai-dan. Ilmoittaudu 8.2.08 mennessä. Juoksuluento pidetään Nuorisosäätiön tiloissa Helsin-gin Herttoniemessä, osoitteessa Hiihtäjäntie 5.

Jokainen terve ihminen pystyy juoksemaan puolimara-tonin. Se vaatii vain hivenen sinnikkyyttä ja pitkäjän-teistä sitoutumista.

Lisää infoa: www.helsinkicityrun.fi

LUUKKUBLUES 2/2007 7LUUKKUBLUES 2 /2007 7

uskomaton kesäretki!

Luontoäiti kruunasi asukkaiden kesäretken elokuun alussa upealla auringon paisteella. Lämmön hellies-sä lihaksia oli mukava viettää päivä seinäkiipeilyn,

jalkapallon, melonnan, sulkapallon, tenniksen, saunan ja rannalla loikoilun merkeissä. Leppoisassa päivässä koettiin yksi valitettava takaisku, kun Veli-Pekka Rautava Helsingin Antintalosta loukkasi jalkansa kuumalla jalkapallokentällä. Veli-Pekka otti vahin-gon rauhallisesti ja loikoili loppupäivän laiturilla kirjaa luki-en. Myöhemmin Veli-Pekka kertoi, että jalka oli parantunut yllättävän nopeasti. Tällä kertaa matkassa oli kaikkiaan 27 retkeläistä, kun vii-me hetkellä pois jääneiden lukumäärä lähenteli kymmentä henkeä. Solvallan urheiluopiston upeat maisemat Pitkäjärven kupeessa tekivät kaikkiin vaikutuksen. Suosittelen vierai-lemaan Pitkäjärven vieressä sijaitsevassa Nuuksion kan-sallispuistossa, josta löytyy mykistäviä maisemia ja erä-maanomaista rauhaa.

Lisätietoja Nuuksiosta ja muista hyvistä retkikohteista Suo-messa löytyy osoitteesta www.luontoon.fi.

Teksti ja kuvat Marko Saarinen


sÄhkÖinEnasuntohakEMus

Nuorisosäätiö on loppuvuodes-ta 2007 siirtymässä sähköi-

seen asunnonhakujärjestelmään. Asuntohakemus täytetään säätiön kotisivuilla, www.nuorisosaatio.fi, jon-ka jälkeen hakijan täytyy toimittaa kaikki vaaditut liitteet hakemuksen kaveriksi. Liitteet voi postittaa, fak-sata tai tuoda Nuorisosäätiön toi-mistolle. Hakemus muuttuu aktii-viseksi vasta, kun kaikki tarvittavat liitteet ovat toimitettu. Jos liitteitä ei ole toimitettu kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä, hake-mus poistetaan. Asunnonvaihtajan ei tarvitse toim-mittaa liitteitä, katso lisää s. 43

valvonnasta PalvEluun

Nuorisosäätiö tiedottaa

Perintäkulu maksukehotukseen

Perintäkulujen perimiseen on tullut muutosta tänä syksynä. 2,60 € perintäkulu laskutetaan, kun maksukehotuksen vel-kasumma on 100 eurosta ylöspäin. Aiemmin perintäkulu ve-loitettiin yli 5 euron rästeistä. Maksukehotukset lähetetään yhä kuukausittain, aina puo-len kuun jälkeen.

Nimitys

Tekninen isännöitsijä Pentti Teikari on tätä nykyään myös rakennuttajapäällikkö. Hänen työnkuvaansa kuuluu edelleen säätiön aravavuokrakohteiden isännöinti mutta myös raken-nuttajan edustajana toimiminen, kun Nuorisosäätiön uusia asuntokohteita rakennetaan. Teikari on myös toimitusjohtaja Seppo Pyykkösen varamies.

Nimenmuutos

Syksyllä naimisiin mennyt asuntosihteeri Virpi Siltanen onnykyään sukunimeltään Laurila n

Teksti ja kuva Tytti Laine

Asuntosihteereistä koostuneen vuokravalvontaosaston nimi jää unholaan. Uusi asuntosihteereiden ja asia-kaspalvelutiskillä työskentelevän toimistosihteerin

muodostama yksikkö on joulukuun alusta lähtien ollut nimel-tään vuokra-asumispalvelut. Eiköhän nyt ole mukavampi asioida palveuiden äärellä kuin valvonnan alla.

Pääkaupunkiseudun ja kehys-kuntien asukkaat voivat täyttää

netissä vikailmoituksen ja lähettää sen eteenpäin sähköisesti. Ilmoi-tuksen voi edelleen tehdä myös puhelimitse, sähköpostilla tai käy-dä asioimassa Nuorisosäätiön toi-mistossa. Sähköinen järjestelmä ei koskeTampereen, Lahden seudun ja Lappeenrannan asukkaita. Näilläpaikkakunnilla toimitaan vanhaantapaan. Sähköinen vikailmoitus löytyyNuorisosäätiön kotisivuilta, www.nuorisosaatio.fi, useammasta eripaikasta.

vikailMoituksEnvoi tEhdÄ nEtissÄ


Marita Nymanisännöitsijä

IsännöItsIjän palsta

Tätä kirjoitusta tehdessäni ele-tään marraskuun puoltaväliä. Meneillään on kiinteistöjen

talousarvioiden teko, joista ilmene-vät tulevan vuoden arvioidut tuotot ja menot. Talousarvio on pohja vuokrien suuruuden määrittelemiseksi ja toi-saalta valvonta- ja vertailuväline ti-likauden aikaisia tuottoja ja menoja seurattaessa ja vertailtaessa niitä tilinpäätöksessä toteutuneisiin. Talousarvion laadinnan lähtökoh-tana on päättyneen, edellisen vuo-den tilikausi sekä kuluvan vuoden toteutunut, lokakuun lopun tilanne. Huomioon on otettava myös tulos-sa olevat loppuvuoden kiinteämää-räiset sekä arviomääräiset kulut, kuten mahdolliset korjauslaskut.

Riippumattomat syyt

On selkeästi nähtävissä, että vuok-rat tulevat nousemaan vuonna 2008. Asuntolainojen korot ovat nous-seet samoin kuin on varauduttu tontinvuokrien sekä kiinteistövero-jen nousuun. Sähkön hinnat nousi-vat jo 1.11.2007 alkaen. Korotusta on odotettavissa myös energia- ja vesimaksuihin. Myös kuluvan vuoden ja sitä myöten ensi vuoden tulopoliittiset ratkaisut eli palkkojen korotukset aiheuttavat osaltaan korotuspai-neita kiinteistöjen hoitokuluissa. Korotukset vaikuttavat suoraan muun muassa hissi-, jäte- ja kiin-teistöhuoltoon sekä kiinteistön kor-

asuMiskustannuksEt nousEvat

jauksiin. Suuri osa vuokrankorotus-tarpeesta johtuu vuokranantajasta riippumattomista syistä.

Ylijäämä - alijäämä

Talousarvioita tehtäessä on muis-tettava, että budjetin pitäisi aina olla jonkin verran ylijäämäinen, varsin-kin kun yllättäviä menoeriä voi sat-tua, kuten erilaisia vahinkoja, joita vakuutukset eivät korvaa. Kiinteis-tön tuloilla eli vuokrilla on katetta-va kaikki kiinteistön menot. Ei ole taloudellisesti järkevää tehdä ali-jäämäisiä budjetteja ja kattaa ali-jäämiä mahdollisten edellisvuosien ylijäämillä. Kiinteistön omistajan on osattava varautua yllättäviinkin menoihin.

Vuokranantaja ei nosta vuokria ilkeyttään vaan pyrkii hoitamaan kiinteistöä niin, että normaaleilla etukäteen suunnitelluilla vuosikor-jauksilla voidaan pitää kiinteistön kuntoa niin hyvin yllä, ettei tarvetta äkillisiin korjaustarpeisiin olisi. n

Suuri osa vuokran-korotustarpeesta johtuu vuokranan-tajasta riippumat-tomista syistä.

Toivotan kaikille asukkaille oikein rauhallista joulua ja miellyttävää vuotta 2008!

Pidetään yhteyttä ensi vuonnakin!

10 LUUKKUBLUES 2/200710 LUUKKUBLUES 2/2007

Luukkubluesonmetsästänytuusiakirjoittajiasäätiönasuk-kaista.Värväysjakoulutusto-teutettiinEijaMäkisenluotsaa-mallakirjoituskurssilla,jokaantoienemmänkuintilaajaälysiedespyytää.Kirjoituskurssillaolleidenartikkelitovattässälehdes-vahvastiedustettuina.

Halogeenein valaistu pöy-tä on täynnä lehtiä, pape-reita ja tyhjäksi syötyjä

keksilautasia. Kahvikupit roikkuvat rennosti käsissä, kun kymmenen jo väsynyttä osallistujaa kuuntelee, kuinka anfangi aloittaa leipätekstin ja äläys hyppää silmille. Väsymys on kuitenkin vain pintaa, sillä kai-kista välittyy tahto noukkia ja oppia juuri ne keinot, joiden avulla tullaan paremmaksi kirjoittajaksi. – Jutun alku on tärkeä, se vie lu-kijan tilaan ja tilanteeseen, koulut-taja hehkuttaa. Hyvän lehtiartikkelin kirjoittami-nen on haastava tehtävä. Koska

kukaan ei ole toimittaja syntyessä-än, kutsuimme toimittaja ja koulut-taja Eija Mäkisen pitämään meille pienen kurssin lehtikirjoittamisen perusteista. Kurssin aikana kokoonnuimme kaksi kertaa. Ensimmäisellä ker-ralla keskustelimme kirjoittamisen perusteista ja suunnittelimme Luukkubluesiin sopivia artikkeliai-heita, ja toisena iltana kävimme lävitse kirjoitettuja tekstejä.

Punainen lanka

Tapaamisien ilmapiiri oli tiivis ja osallistujien tahtotila korkealla. Pa-lautteen saaminen omasta tekstis-tä oli jännittävää. Mäkisen rakenta-ma välitön tunnelma jäikin päällim-mäiseksi mieleen kurssista. Ohjat-tu vapaa keskustelu on miellyttävä tapa opiskella aikuisryhmässä uusia asioita. Mikään kysymys ei todellakaan tuntunut liian tyhmäl-tä ja yksinkertaiseltakin tuntunut asia saattoi johtaa syvälle kirjoitta-misen lainalaisuuksiin. Runsaasta keskustelusta huolimatta Mäkinen johdatteli keskustelua jämäkästi eteenpäin ja punainen lanka pysyi tallessa koko kurssin ajan.

Mikä lukijoita kiinnostaa?

Asukaslehti Luukkublues on jaettu kaikkiin Nuorisosäätiön asuntoihin jo yhdentoista vuoden ajan. Välillä lehti on ilmestynyt tiheämminkin, mutta tällä hetkellä lehti lävähtää eteisen lattiaan tai postilaatikon pi-mentoon kaksi kertaa vuodessa. Lehteä on aina tehty pääosin amatöörivoimin. Mukana talkoissa on ollut säätiön asukkaita ja hen-kilökuntaa. Vuosien varrella vanhat kirjoittajat ovat muuttaneet säätiön asunnoista pois, eikä heidän tilal-leen ole aina löydetty uusia kirjoit-tajia. Viime vuoden aikana kirjoittajien metsästäminen säätiön asukkaista on tuottanut tulosta ja joitakin uusia tekijöitä on löytynyt. Luukkublue-sin toimitussihteeri Tytti Laine on opastanut kirjoittajia ja korjannut juttuja, mutta halusimme tarjota kirjoittajille mahdollisuuden kehit-tää kirjoitustaitojaan ohjatummin. Kirjoituskurssin tavoitteena oli sa-malla tuottaa Nuorisosäätiön asuk-kaita kiinnostavaa sisältöä Luuk-kubluesiin. n

Kuvakertooenemmänkuintuhatsanaajatässäontuhansiensanojenkirjoittajat:MarkoSaarinen(tak.vas.),KimBlomberg,EevaHonkanen,AnetteLehmusruusu,MarjukkaEerikäinen,NinaKarppinen,kouluttajaEijaMäkinen,KaisaTarvainen(edessäoik.),KiiaKolari,MiskaKaihlamäki,MikkoPaavolajaTeemuLepola.


Kirjoittamisen

Teksti Marko Saarinen • Kuvat Tytti Laine, Marko Saarinen

aivomyrsky

Kirjoituskurssilla olleiden asukkaiden jutut

ovat tässä lehdessä vahvasti edustettuina.

Sinä olet lukijana paras asiantuntija sano-

maan, ovatko ne tuoneet muutoksia Luuk-

kubluesin sisältöön. Luukkublues haluaa

muuttua muun maailman mukana.

Nuorisosäätiön puolelta toivomme, että

säätiön asukkaat olisivat etujoukoissa

toteuttamassa sitä muutosta ja luomassa

sisältöjä, jotka kiinnostavat Nuorisosäätiön

asukkaita. Ehkä Luukkublues palaa vielä

toimituksellisestikin juurilleen ja saamme

alkuvuosien tavoin muodostettua lähes koko

toimituskunnan Nuorisosäätiön omista asuk-

kaista.

Kirjoituskurssin kouluttaja Eija Mäkinen paljastui räis-kyväksi persoonaksi jo ensimmäisen puhelumme

aikana. Sovimme kurssin pitämisestä, ja siinä vaihees-sa jo tajusin, että Mäkisen kanssa työskennellessä ide-oista ei tule pulaa. Hänestä välittyy myös rakkaus omaa työtään kohtaan. – Minulle tärkeintä on intohimo työhön. Kun on aidosti kiinnostunut siitä, mitä tekee, se myös antaa enemmän. Ruohonjuuritason työssä piilee toimittajan voima. Siel-tä, arjen sankareiden parista, löytyvät ne huikeimmat jutut, ihmisten elämä, Mäkinen kertoo. Kurssin aikana tuli selväksi myös Mäkisen rautainen ammattitaito. Ohjeita ja esimerkkejä tuli kuin loputto-masta lähteestä keventävällä huumorilla höystettynä.

Pyysin kurssin jälkeen Mäkistä antamaan ohjeita myös niille Luukkubluesin lukijoille, jotka haluavat tehdä toi-mittajan työtä ammatikseen.

Toimittaja Eija Mäkinen:”Minulle tärkeintä on intohimo työhön”

• Ole rohkea! Uskalla valita erilaisia aiheita ja sukeltaa niihin syväl-le. Etsi uusia näkökulmia, uskalla kohdata ihmiset ja varsinkin viranomaiset. • Ole tarkka! Virheiden kierrätys ei palvele ketään. Muista tarkistaa faktat. Epäile myös itseäsi, sillä muistisi voi pettää tai asiat ovat saattaneet muuttua niistä ajoista, jolloin omaksuit tietosi. • Ole selkeä! Tiedä mitä puhut. Rakasta äidinkieltäsi. Kirjoita elävää,hurjaa, soivaa suomea!


Kaisa Tarvainen on asunut Nuorisosäätiön asun-nossa Herttoniemessä joitakin vuosia. Hän on ollut

mukana säätiön järjestämissä vapaa-ajan tempauksis-sa aikaisemminkin, ja hänen energinen elämänasen-teensa on tullut tutuksi myös Petterin - Petter Wetterin tie 9 - talotoimikunnan toiminnassa. Kyselin Tarvaisen tunnelmia kirjoituskurssista.

Mitä tulit kirjoituskurssilta hakemaan ja vastasiko kurssi tarpeitasi?

”Minua on jo jonkin aikaa kiinnostanut kirjoittaa Luuk-kublues-lehteen, mutta rohkeus ei ole riittänyt, ja ehkä mukana on ollut hieman saamattomuuttakin. Tulin hake-maan kurssilta neuvoja ja rohkaisua kirjoittamiseen. En ole juurikaan kirjoittanut opiskelun ulkopuolisia juttuja.”

kirjoituskurssilta eväitä ammattiin

Millaisia tunteita kurssilla heräsi kirjoittamista kohtaan?

”Innostuin kirjoittamisesta entistä enemmän. Toisaalta tajusi myös sen, miten vaikeaa on kirjoittaa hyvä lehtijut-tu. Kirjoitustyön aloittaminen tuntui oudolta, mennä teke-mään haastattelu! Toisaalta oli hienoa kokea, että pys-tyy kirjoittamaan lehtijutun, ja se on vieläpä mukavaa.”

Millaisia tavoitteita sinulla on kirjoittamisen suhteen?

”Haluaisin kirjoittamisen olevan osa työtäni, koska pyrin etenemään urallani tiedottamisen ja viestinnän suuntaan. Joka tapauksessa haluaisin pitää yllä kirjoit-tamistaitoja, muutenkin kuin vain esseiden parissa. n

Pohjatyöntekeminenontärkeäosalehtiartikkelinkirjoittamista,toimittajaEijaMäkinen(vas.),NuorisosäätiöntiedottajajaLuukkubluesintoimitussihteeriTyttiLainesekäKaisaTarvainentoteavatyksimielisesti.


Ei pelkkä patsaspuistoTeksti Kaisa Tarvainen • Kuvat Jussi Tarvainen

ParikkalanKoitsanlahdessasijaitsevaapatsaspuistoakäyvuosittainkatsomassayli30000turistia.Puistonisä,VeijoRönkkönen,onselvästiylpeämyöspuistoonkuuluvanpuutarhanmonistakasvilajeistavaikka”tänävuonnaeitullutkaanmitäänuuttaistutettua.”


Veijo Rönkkösen puutarhas-sa Parikkalan Koitsanlahdes-sa tulijaa tervehtii erikoinen

näky: kaksikerroksisen hirsimökin pihakujaa reunustavat betoniset ihmishahmot. Vasemmalla puolella patsaat ovat hieman rujoja ja pati-noituneita, oikealla sääriään noste-levat ihastuttavan kepeän oloiset pikkuballerinat. Keveys on kuitenkin harhaa, sillä kuten muutkin patsaat, myös bal-lerinat ovat valmistettu harjateräk-sestä, kanaverkosta ja betonista. Patsaista suurin osa on luonnol-lisen kokoisia ihmisfiguureja, mutta joukossa on myös eläinhahmoja: ken-guru poikineen, kilpikonna, kaksi karhunpentua kantamassa kolmat-ta puunrungon päällä. Neljän vuosikymmenen aikana Rönkkönen on tehnyt puutarhaan-sa sekä osin metsäiselle tontilleen noin 500 betonipatsasta. Reilun puolen hehtaarin tontin rajaa toi-sesta suunnasta valtatie 6, takapi-han puolelta puolestaan junarata. Patsaat ilahduttavat ja hämmäs-tyttävät niin autoilijoita kuin junalla puiston ohi matkaavia.

Kierros puutarhassa

Punaharmaan hirsituvan isäntä, patsaiden tekijä Veijo Rönkkönen lupautuu esittelykierrokselle puu-tarhaansa, vaikka harmitteleekin puiston alastonta ulkoasua syk-syisten lehtien jo pudottua. Vaikka

eri maista puistoon tulevat turistit ovatkin kiinnostuneita lähinnä pat-saista, Rönkköselle itselleen kas-vit ovat yhtä tärkeitä. Puheessa vilisevät lukuisat lajit: ketovuokko, kilpiangervo, harjaneilikka ja kehä-kukka – sekä viheliäinen elämän-lanka, joka uhkaa peittää muut al-leen. Kuivakkaaseen tyyliin, mutta pil-ke silmäkulmassa Rönkkönen ker-toilee patsaista ja niiden vuorovai-

kutuksesta yleisön kanssa; onpa patsaan suuhun tungettu marjoja-kin, mihin taiteilijan piti jo komen-taa: niitä ei saa syöttää! Selvisi, että patsasta syöttänyt turisti oli iranilainen hammasteknikko, joka lupautui lähettämään patsaille te-kohampaita. Vaikka turistit tulevat kommentoimaan teoksia taiteilijal-le myös suoraan, Rönkkösen mu-kaan mehevimmät arviot kuulee puskien suojassa kitkiessä, kun yleisö ei havaitse taiteilijan olevan paikalla.

Patsaat ovat täällä kotonaan

Patsaan valmistuksen Rönkkönen aloittaa paikan valinnasta. Useim-mat patsaat hän valmistaa niiden lopullisessa sijoituspaikassa, sillä painavuutensa takia patsaita on vaikea siirtää. Sen sijaan pienet patsaat valmistuvat vajan edustal-la. Aiheita patsaisiin on Rönkkösen mukaan helppo löytää ja ideoita piirtyykin mieleen vuoden ympäri. Rönkkönen on kieltäytynyt vie-mästä patsaita näyttelyihin osin nii-den huonon siirreltävyyden takia,

TaiteilijaVeijoRönkkönentakapihallaanviimevuonnatekemiensäpatsaidenkanssa.

”lapsist etenkii mukava kattoo miten hyväst osat on kiinnitetty.”



osin siksi, että ”ne ovat pihalla ko-tonaan eikä niitä tule siirtää muual-le”. Hän ei myöskään ole suostunut tekemään patsaita muualle kuin omaan puutarhaansa.

Linnunpesä strutsinsulissa

Rönkkösen suunnitellessaan uutta patsasta on eläinystävällisyys yksi lähtökohdista. Hän tekee patsaisiin tarkoituksella koloja lintujen pesä-paikoiksi. – Tuossa strutsin pyrstössä on olt linnunpesä monena vuonna, samoin palmun pampuloissa. Sisi-liskot puolestaan lämmittelevät ke-sällä soittajien takapuolen päällä. Siihen, että luonto muokkaa pat-saita omalla tavallaan, Rönkkönen suhtautuu lempeän huvittuneesti. – Siin on saant hyvän tukan ja elävyyttä naamaanki, hän toteaa patsaasta, joka on yltä päältä sam-malen peitossa. Taiteilijalla ei muutoinkaan ole tapana korjailla teoksiaan jälkikä-teen, vaan hän keskittyy mieluum-min luomaan uutta. Rönkkönen kertoo, että kaikki tehdyt patsaat

ovat puutarhassa nähtävillä. – Heti patsaan valmistuttua sitä on tyytyväinen mutta jälestäpäin löytyy vikoja.

Joogapuistosta ballerinoihin

Puiston hämmästyttävin osa on parisataa patsasta käsittävä, aidal-la ympäröity joogapuisto. Joogaa 1970-luvulta harrastanut Rönkkö-nen taipuu itsekin useimpiin asen-toihin, joihin hän on joogapuiston patsaat asetellut. Joogapatsaita hän rupesi teke-

mään 1970-luvun puolivälissä. Vii-meiset patsaat joogapuistoon val-mistuivat vuonna 1995. Ne jäivät vaille loppusilausta, koska Rönk-

könen löysi uuden kiinnostuksen kohteen. – Lapsipatsaat veivät mielenkiin-non, hän paljastaa. Kun Rönkkönen aikoinaan aloitti patsaiden tekemisen, niitä syntyi 1–2 vuodessa, nykyään huomat-tavasti enemmän. Tätä avittanee myös se, että vuodet vanerimie-henä Simpeleen tehtaalla ovat takanapäin. Viime vuonna kokoel-maan syntyi 27 ja tänä vuonna 31 patsasta. Balettitanssijoita Rönk-könen pitää erityisen haastavina, koska keveyden illuusion aikaan saaminen edellyttää, että tietyt pat-saan osat on osattava tehdä hen-non näköisiksi mutta lujiksi. – Nyt on tult tehtyä aika paljon noita balettiliikkeitä.

T(y)öllistävät turistit

Puistossa kulkiessa ja Rönkkösen tarinoita kuunnellessa oivaltaa, miten tärkeää hänelle on se, että puistossa käy ihmisiä maailman eri kolkista. Sen sijaan, että Rönk-

Iranilainen hammas-teknikko lupautui lähettämään patsaille tekohampaita

Rönkkösenmukaanerityisestilapsetpitävätlapsipatsaista.Tässärantaleikkejäjaballerina.

EnsimmäisenbetonipatsaansaVeijoRönkkönentekivuonna1961.


Taiteilijan elämä kansissa

M arraskuussa julkaistiin valokuvaaja Veli Granön kuvateos VeijoRönkkösen puistosta ja taiteilijasta itsestään. Kirjassa vuorot-

televat kuvasivut sekä Rönkkösen tarina, jota on ryyditetty avartavillasitaateilla. Granö valaisee kirjassaan, kuinka epävarman ja ankaran lap-suuden kokenut Rönkkönen pakeni todellisuutta patsaiden pariin –patsaiden tekeminen antoi itsenäisyyttä sekä tunteen, että on hyväjossain. Granö on Rönkkösen pitkäaikainen ystävä, joka Rönkkösen mukaanhalusi ruveta tekemään hänestä kirjaa pari vuotta sitten. Rönkkönen kertoo lopulta lupautuneensa kirjaurakkaan omilla ehdoillaan. – Kuha ei tee nii hyvvää, että joudun julkaisutilaisuuteen. Mie ainaki pidän tästä kiinni. Granön kirjaan on koottu valokuvia myös Rönkkösen omista kokoel-mista. Kaksoisvalotuksella Rönkkönen on luonut uskomattomia taide-teoksia: hän on esimerkiksi kuvannut itsensä valaistua valkoista lakanaavasten, kelannut filmin loppuun ja kuvannut samalle filmille puutarhansakukkaloistoa. Valmiissa kuvissa taiteilijan tumma hahmo erottuu utuisenakukkaniityn keskeltä. Granö antaa myös puiston vierailijalle uusia näkö-kulmia Rönkkösen teoksiin. Hänen mukaansa patsaat liittyvät eri vaihei-siin taiteilijan elämässä, ja taiteilijaa voi ehkä oppia tuntemaan niiden ta-rinoiden kautta.

Veli Granö: Veijo Rönkkösen todellinen elämä

(Maahenki)

könen matkustaisi itse maailman ääriin, maailma voi tulla hänen puutarhaansa. Rönköllä onkin vie-railijoille toive: kunpa kaikki kirjoit-taisivat nimensä saunamökin ve-rannalla olevaan vieraskirjaan. – Joskus ku käyp linja-autopo-rukoita, voisvat panna edes luku-määrän. Häntä ei harmita, että omalla pi-hamaalla kävelee turisteja jatkuva-na virtana. – Kuhan pysyvät poluilla. Alun perin metsäisessä puistossa ei ollut polkuja, mutta ihmiset loivat pian omat reittinsä, jotka Rönk-könen totesi parhaaksi vahvistaa laatoilla, koska ”mäessä oli polku kulunt montulleen.” Laatat johdat-tavat kulkijan koko puutarhan ym-päri, ja niissä komeilevat tekijän käden- ja jalanjäljet. Harmia aiheuttaa se, etteivät in-nokkaat vierailijat aina malta pitää näppejään erossa teoksista. – Lapsist etenkii mukava kattoo miten hyväst osat on kiinnitetty. Vierailijoilla on myös toisinaan ta-pana lisätä teoksiin omia koristei-taan, joita isäntä käy perästäpäin poistamassa. Patsaiden tekemistä Rönkkönen ei ole suos-tunut opettamaan, vaik-ka kysyjiä on riittänyt. – Aattelin, et teh-kööt oman mal-linsa mukkaan, ettei tule sa-manlaisia. n n

”Kaikkianäitähiustyylejäolenkokeillut”,patsastaiteilijaVeijoRönkkönenperusteleepatsaskolmikkoa.

Jälkikirjoitus:

Merkittävän taiteen läpimurroista

annettava Opetusministeriön

Suomi-palkinto on myönetty

12.12.07 ITE-taitelija Veijo

Rönkköselle.

ITE = itse tehty elämä


Alivuokralaisenottaminensaattaahoukuttaanuoria,koskahuoneistonjakaminentoisenkanssasäästäärahaa.Parhaassa

tapauksessaalivuokralaisestatuleeelinikäinenystävä,muttayhteiselovoimyösollakuin”tieitsemurhaan”,kutenLyydia

kuvailee.Hänelläonalivuokralaisistakahdenlaisiakokemuksia:hyviäjasikahuonoja.

Lyydian kasvoilta hehkuu sy-dämellisyys. Hänen kanssaan on vaivatonta keskustella. On

helppo kuvitella, ettei hänen ole vaikeaa löytää alivuokralaisehdok-kaita. Lyydialla on kokemusta kahdes-ta alivuokralaisesta. Ensimmäisen vuokralaisen, Kaisan, hän löysi internetin kautta vuonna 2005. Yh-teiseloa kesti melkein kaksi vuot-ta. Seurustelun myötä Kaisa alkoi kaivata omaa rauhaa ja etsi oman asunnon. Toisen alivuokralaisen Lyydia otti heti Kaisan muutettua pois tämän vuoden keväällä. Jaak-ko oli Lyydian vanha ystävä. Lyydia oli jo aikaisemmin ulkomail-la oleskellessaan jakanut asunnon kämppäkavereiden kanssa. Siltihäntä hieman jännitti vuokralaisen ottaminen. Aikaisemmat kokemuk-set kuitenkin helpottivat pelkoja ja alivuokralaisen ottaminen oli hä-nelle tietyllä tavalla luonnollinen ratkaisu. – Kyllähän minä mietin, että min-kälainen tyyppi luokseni muuttaa. Onko esimerkiksi kova juhlimaan, kun itse en juhlimisesta niin paljoa välitä. Helsingistä on vaikea saada pien-tä opiskelija-asuntoa, joten Lyydia päätyi isompaan ratkaisuun. – Alivuokralaisen ottaminen puo-litti asumismenot, joten työssä käyvälle opiskelijalle tämä oli hyvä ratkaisu. Näin rahaa jäi johonkin ylimääräiseen. Kun asuntokin oli riittävän iso, se oli helppo jakaa.

Kenen kanssa kimppaan?

Lyydian mielestä alivuokralaiseh-dokkaiden kanssa on tärkeää jutel-la, haastatella heitä, etenkin jos heitä ei tunne etukäteen. – Olennaista on myös selvittää, ovatko ihmisen arvot ja moraali kohdallaan. Kaisa oli tosi mukava tyyppi ja meillä natsasi heti. Hä-nen kanssaan elämä oli muuten-kin todella helppoa. Turhia riitoja ei ollut. Kaisa hoiti vuokranmak-sun ajallaan ja piti omalta osaltaan huolen kodin siisteydestä ja muista käytännön asioista. Meistä tuli to-della hyvät ystävät ja olemme yhä kiinteästi yhteydessä, vaikka Kaisa onkin muuttanut pois. – Viime puoli vuotta on ollut enemmänkin painajaista. Tuntuu

alivuokralainEn - sika säkissä

Teksti ja kuva Eeva Honkanen


kuin kyseessä olisi oma lapsi, jon-ka perässä saa koko ajan juosta siivoamassa. En ole viitsinyt pyy-tää ystäviänikään saati vanhem-piani kylään, koska asunto on sen näköinen kuin siellä olisi räjähtänyt ydinpommi. Myös vuokranmaksun suhteen on ollut ongelmia. Jaakon osuus on laahannut jopa kolme kuukaut-ta jäljessä. Lyydia kertoo, että on todella kamalaa stressata, milloin toinen maksaa vuokransa ja tapah-tuuko se riittävän nopeasti, ennen kuin molemmat potkitaan pellolle. – Myös pienet asiat, kuten kuka ostaa uuden hammastahnan, ovat pikkuhiljaa alkaneet häiritä. Myös se, että toinen syö poissa ollessani kaikki ruoat, ärsyttää. Jaakko, jonka kanssa he ovat olleet ystäviä jo entuudestaan, on Lyydian mielestä ihana ihminen, ja he ovat aina tulleet erinomaisesti toimeen keskenään. Mutta yhteis-elämä on tuhonnut osan ystävyy-destä. – Kaikki eivät vain pysty asumaan saman katon alla. Ystävän ottami-nen kämppikseksi on ”tie itsemur-haan”, Lyydia sanoo. Nyttemmin Jaakko on saanut rästivuokrat maksetuksi. Lyydia on kuitenkin tullut siihen tulokseen, että hän haluaa asua yksin, koska silloin ei tarvitse huolehtia toisen puolesta.

Jos hän vielä ottaisi uuden ali-vuokralaisen, hän ei välttämättä enää ottaisi ystävää. – Monet ystävyyssuhteet voi tu-hota yhdessä asumalla. Jos toinen ei hoida osuuttaan, on inhottavaa ystävyyden kannalta painostaa: maksa, siivoa, maksa, siivoa… Molemmat kärsivät tilanteesta, mutta eniten kärsii ystävyys. Käy-tännön asiat eivät vain välttämättä natsaa, oli kyseessä sitten kuinka hyvä tyyppi tahansa. Ventovieraan

kanssa taas voi rakentaa jotain uutta. Parhaassa tapauksessa vuokralaisesta saa elinikäisen ys-tävän, kuten minä Kaisasta. Toi-saalta maksamattomia vuokria voi periä kaverilta myöhemminkin, ja hän todennäköisesti myös maksaa ne, kun taas vieras ihminen voi ka-dota kokonaan.

Yhdessä asuminen vaatii kompromisseja molemmilta osapuolilta.

Toisen rajoja on kunnioitettava.

Turvaa selustasi!

Lyydia painottaa, että on tärkeää tehdä kirjallinen alivuokralaissopi-mus. Hän itse hankki valmiin poh-jan netistä. – Sopimuksen perusteella voi oi-keudessa vaatia rahojaan, jos toi-nen jättää vuokransa maksamatta. Jos vielä ottaisin alivuokralaisen, sopisin varmasti muistakin asioista aiempaa tarkemmin ja ennen kaik-kea kirjallisesti. Alivuokralaissopi-musta solmittaessa on niin helppo sopia asioista ja siitä, miten ne hoi-detaan, mutta käytäntö on aivan toinen juttu. Takuuvuokraa eli vakuusmaksua ei Lyydia ole kummaltakaan vuok-ralaiselta vaatinut. – Ensimmäisen kanssa sovittiin alun perin vakuuden maksamises-ta, mutta se jäi, eikä tuntunut enää tarpeelliseltakaan. Ystävän kanssa en edes miettinyt asiaa. Enää Lyy-dia ei olisi näin sinisilmäinen, vaan vaatisi alivuokralaiseltaan vakuu-den. – Stressiä helpottaa, kun on parin kuukauden takuuvuokra taskussa. Kahden kuukauden aikana kerkeää irtisanomaan vuokrasopimuksen, eikä itse joudu maksumieheksi. Vaikka Lyydialla on kokemuksia sekä hyvästä että huonosta ali-vuokralaissuhteesta, hän kokee, että viime vuodet ovat olleet hyvin kasvattavia. – Olen oppinut jakamaan ja teke-mään kompromisseja. Lapsuudes-sani minun ei näitä taitoja tarvinnut opetella. Näkökenttäni on laajentu-nut ja ymmärrän nyt, että asiat voi tehdä myös toisella tavoin. Enää ei ole vain ”my way or the highway.” Hänen mielestään alivuokralai-nen on varteenotettava vaihtoeh-to, jos on valmis ottamaan riskin, että vuokrasuhteesta saattaa tulla myös täysi katastrofi. – Tilanne on sama kuin ostaisi sian säkissä, mahdollisuudet ovat 50/50. n

Henkilöiden nimet ovat muutettu.


Alivuokralaisen ottaminen säästää kustannuksia ja antaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin. Jotta ikävät yllätykset eivät pilaisi hienoa suunnitelmaa, Luukkublues kokosi alivuokranantajan tietopaketin, jonka avulla voivältää karikot.

Alivuokrasuhde

Alivuokrasuhde tarkoittaa vuokrasuh-detta, jossa vuokralainen luovuttaaosan ja enintään puolet vuokraamas-taan huoneistosta toisen käytettäväk-si. Alivuokrasuhteen osapuolet ovat alivuokranantaja eli sinä päävuokralai-sena ja alivuokralainen. Tähän kutenmuihinkin sopimussuhteisiin liittyy riski siitä, ettei toinen täytä velvoittei-taan. Hyvällä suunnittelulla, ennakoimi-sella ja selkeillä pelisäännöillä voidaannäitä riskejä pienentää. Aina kun asuntoon muuttaa uusihenkilö, oli kyseessä sitten alivuokra-lainen tai jälleenvuokraus, on päävuok-ralainen velvollinen ilmoittamaan asi-asta kirjallisesti vuokranantajalle.

Vastuunjako

Sinä alivuokranantajana olet vastuussa vuokranantajalle velvoitteista, jotka ovat syntyneet sinulle vuokrasopimuk-sen perusteella. Nämä velvoitteet eivät siirry suoraan – välillisesti kylläkin –alivuokralaisellesi, koska hänellä eiole sopimusta vuokranantajasi kanssa. Tärkein vuokralaista koskevavelvoite on vuokran maksaminen. Jos alivuokralaisesi jättää omanosansa vuokrasta maksamatta, ei vuokranantaja peri tätä osaahäneltä vaan sinulta, koska olet

päävuokralainen. Sinä vastaat edelleen siitä, että vuokra tulee ajallaan makse-tuksi. Alivuokralainen on vastuussa vainsinulle. Jos alivuokralaisesi ei suostu maksamaan sinulle osuuttaan, joudut pahimmassa tapauksessa perimään saa-tavaasi oikeusteitse, edellyttäen ettäolette tehneet keskenänne alivuokra-sopimuksen. Sama koskee myös vahin-koa, jonka alivuokralainen mahdollises-ti aiheuttaa huoneistossa. Sinä vastaatsyntyneestä vahingosta vuokrananta-jallesi ja alivuokralainen sinulle.

Vakuuden asettaminen

Aivan kuten sinäkin olet maksanutvuokranantajallesi vakuusmaksun, kan-nattaa sinun vaatia vastaavanlainenvakuus alivuokralaiseltasi. Vakuus tur-vaa selustasi mahdollisissa riitatapauk- sissa. Voit esimerkiksi vähentää saamas-tasi vakuudesta maksamatta jääneetvuokrat tai alivuokralaisesi huoneis-tossa aiheuttaman vahingon. Jos mi-tään ongelmia ei synny, palautat makse-tun vakuuden alivuokralaisellesi, kunalivuokralaissuhde päättyy.

Alivuokrasuhteen irtisanominen

Jos sinulla on ollut yhtäjaksoisesti ali-vuokralainen yli vuoden, voit irtisanoaalivuokrasuhteen kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Muussa tapauksessa alivuokranantajan irtisanomisaika on

yksi kuukausi. Jos taas alivuokralaise-si tahtoo irtisanoa alivuokrasuhteen, alivuokrasopimuksen irtisanomisaikaon 14 päivää. Tämä tarkoittaa, ettäepämiellyttävästäkään vuokralaises-sesta ei pääse heti eroon. Jos kyseessä on määräaikainen ali-vuokrasopimus, eli sopimuksen onsovittu olevan voimassa tiettyyn päi-vään asti, sopimus on siihen asti sito-va eikä sitä voi irtisanoa. Määräaikai-sen vuokrasopimuksen irtisanominenvaatii tuomioistuimen antaman oikeu-tuksen. Irtisanomisen oikeutus vaatiierityisen perusteen. Tällainen peruste voi olla esimerkiksi sairaus tai vamma, joka muuttaa asumistarpeita. Määrä-aikaista sopimusta harkitessasi sinuntulee muistaa, että kyseinen sopimussitoo sinua sovitun ajan. Alivuokrasuhde tulee erottaa jälleen-vuokrasuhteesta, jossa vuokralainen luovuttaa koko huoneiston maksimis-saan kahdeksi vuodeksi toisen käyt-töön. Jälleenvuokraukseen vuokralai-nen tarvitsee vuokranantajan luvan, jollei tällaista ehtoa ole jo valmiiksivuokrasopimukseen otettu. n

Alivuokranantajan tietopaketti Teksti Eeva Honkanen • Kuva Tytti Laine


Istun Galaxy-risteilijän ulkokan-nella katsellen lokakuisen Tallin-nan harmautta. Vieressäni istuu

viehättävä nainen, jonka kanssa vertailemme talotoimikuntiemme toimintaa. Olenkohan unohtanut perusasiatkin Näin isket naisen -oppaasta vai mitä ihmettä olen tekemässä? Palataanpa ajassa hieman taaksepäin, niin ehkä saa-daan selvyys tähänkin asiaan. Ilmassa on hieman sateen tun-tua, mutta mieleni on mitä aurinkoi-sin, kun suunnistan putkikassin ja tyhjien kaljakärryjen kanssa kohti Länsisatamaa. Länsisatamassa ih-miset odottavat jo kärsimättöminä laivaan pääsyä, osa jo selkeästi hilpeissä tunnelmissa. Mukana on

myös kirjava joukko meitä Nuoriso-säätiön asukkaita ja säätiön työn-tekijöitä.

Rentoa seminaariporukkaa Kun portit laivaan vihdoin aukea-vat, alkaa armoton tungeksinta, kun jokainen yrittää löytää mah-dollisimman nopeasti omalle hytil-

leen. Onneksi laiva on minulle tuttu, joten oikea suunta löytyy kuin itsestään. Lyhy-en odottelun jälkeen myös Pääskynpesän pojat löytävät tiensä hyttiimme, ja pienen tutustumistuokion jäl-keen on aika siirtyä kohti laivan seminaa-ritiloja. Ensimmäisen kylmän oluen nautti-miseen varattu viisimi-nuuttinen osoittautuu täysin käyttökelvotto-maksi, sillä anniskelu laivan baareissa ei ole vielä alkanut.

Seminaarin aluksi käymme asu-kasneuvoja Marko Saarisen joh-dolla läpi esittelykierroksen, jossa selviää, kuka mistäkin on risteilylle tullut sekä henkilön syntymäpaikka ja lempibändi. Esittelyiden jälkeen Marko kertoo kuluneesta vuodes-ta. Onneksi tällaisessa seminaarissa alkuperäisen ohjelman noudatta-

minen ei ole turhan tarkkaa, vaan keskustelu on laaja-alaista tärkei-den asioiden ympärillä. Välillä to-sin keskustelun yksityiskohdat kar-kaavat aika kauas alkuperäisestä, mutta samalla hoituu myös tunnel-man keventyminen. Seuraavaksi ohjelmassa on Klaa-vuntornin tyttöjen pitämä esittely heidän talotoimikuntansa toimin-nasta. En usko olevani ainoa joka mielessään kadehtii puotilalaisten kerhohuonetta. Nuorisosäätiön tiedottajan Tytti Laineen pitämä infopaketti käsit-telee Nuorisosäätiön tiedottami-seen liittyviä asioita. Keskustelua herättävät nettisivujen selkeys tai selkeyden puute, Luukkubluesin ulkoasu ja sisältö sekä uuden mah-dollisen ekstranetin hyödyllisyys ja hyödyttömyys. Tässä vaiheessa tyhjän kuohuviinilasin läsnäolo al-kaa muistuttaa kurkun kuivumises-ta, mutta onneksi perjantai-illan se-minaari alkaa olla jo finaalia vaille valmis.

2.

JärvenpäänAlankotienSamiPeltokoskija

asukasneuvojajaseminaaripäivienisäntäMarko

Saarinen(oik.)tiukantanssirupeamanjälkeen.

Seminaariväenesittäytyminenkäynnissä.Etualallaisännöitsijä

MaritaNyman,asukasneuvojaEevaBackmansekätekninen

isännöitsijä-rakennuttajapäällikköPenttiTeikari.

IdeoIntIa rIstIaallokossaSainkunnianollatoinentalotoimikuntammeedustajistaNuorisosäätiöntalotoimikuntienseminaariristeilyllä,johonosallistuinensimmäistäkertaa.Kannattilähteämukaan,hauskaaoli.

Teksti Teemu Lepola • Kuvat Tytti Laine


Seminaariväenesittäytyminenkäynnissä.Etualallaisännöitsijä

MaritaNyman,asukasneuvojaEevaBackmansekätekninen

isännöitsijä-rakennuttajapäällikköPenttiTeikari.

Illantähtihetkiä

laivanyökerhossa.

Ryhmätyöskentelyn kautta illanviettoon

Perjantain viimeisenä pakollisena ohjelmanumerona ovat ryhmä-työt, joiden tarkoituksena on tuoda asukkaiden ajatuksia säätiön hen-kilökunnan tietoon. Ryhmät syn-tyvät kuin itsestään kiinnostavien aiheiden ympärille, ja jokainen ryh-mä alkaa työstää ideoitaan oman aiheensa parissa. Meidän ryhmämme pohdinnan kohteena ovat säätiön tarjoamat vapaa-ajan toiminnot. Kuohuvii-ni ja muutenkin letkeä tunnelma johdattavat keskustelua aika-ajoin pois aiheen parista, mutta saam-me kuitenkin aikaiseksi ainakin omasta mielestämme loistavia ide-oita siitä, miten vapaa-ajan toimin-toja ja eritoten niistä tiedottamista voitaisiin kehittää. Koska ryhmätöiden tulosten esit-tely ja analysointi on tarkoitus suo-rittaa vasta seuraavana päivänä,

TeemuLepola(ed.)HerttoniemenNuorisohotelliltasekäTuomoTirkkonenHelsinginPääskynpesästä.

Perjantai-iltajalaivalla,jaryhmätyötjaksavatveläkiinnostaa.Punapäät,EevaHonkanenjaMariLaasio,VuosaarenNuorisokylästäsekäDanielHeikkinenHerttoniemenNuorisohotellilta.


pääsemme ankaran aivotyösken-telyn jälkeen heittämään vaihteen pikkuhiljaa vapaalle. Luvassa on vielä yhteinen buffet-illallinen, mut-ta sitä ennen on jo hyvää aikaa käydä tekemässä ostoksia ja sitä myötä virittäytyä sopivaan ruokai-lutunnelmaan – aperitiivithan kuu-luvat tiettävästi myös kaikkein hie-noimpiin juhliin. Ruokailun lomassa on hyvä tutustua muiden talotoimi-kuntien jäseniin ja jakaa kokemuk-sia toimikuntiin liittyvistä asioista. Ruokailun ja varsinkin tehokkaan nestetankkauksen jälkeen tuntuu olevan aika siirtyä viettämään lop-puiltaa hyvän musiikin, biletyksen ja sosiaalisen kanssakäymisen pa-rissa.

Virkeänä uuteen huomiseen

Kello näyttää seitsemää ja meriaa-miainen kutsuu. Unta ei ole tullut nautittua vielä silmäystäkään, mut-ta ehtiihän sitä maittavan aamiai-senkin jälkeen silmänsä ummistaa. Eipä tarvitse kauaa hyttiin könyä-misen jälkeen ihmetellä, kun silmät painuvat väkisin kiinni ja matka kohti unimaata alkaa. Parin tunnin nokosten jälkeen onkin aika lähteä nauttimaan hetkeksi syksyisen Tal-linnan raikkaudesta. Suunnistamme hyttikavereiden kanssa kohti paikallista biljardi-

salia, sillä täytyyhän edellisillan puheet kun-kin pelitaidoista testa-ta myös käytännössä. Ehdimme hyvin tutus-

tumaan myös paikallisiin maise-miin, jotka kieltämättä paikoitellen ovatkin näkemisen arvoisia, vaikka kaikkia ryhmämme jäseniä ne eivät täysin vakuutakaan. Iltapäivällä aluksen ottaessa suunnan kohti Helsinkiä, aloitam-me jälleen tärkeän työn seminaa-rin merkeissä. Merisairaus lienee ottaneen taisteluvoiton osasta ryh-mämme jäsenistä, sillä muutama henkilö tuntuu olevan teillä tietä-mättömillä. Edellisen päivän ryh-mätöiden tulosten läpikäynnin tu-loksena säätiön henkilökunta saa paljon uusia ideoita, ainakin jos mittarina pitää sitä, kuinka tiheään he asioita muistiin kirjoittavat. Ja onhan erittäin suotavaa, että kaik-kia säätiön asukkaita edustavien talotoimikuntalaisten ideoita todel-la nostetaan pöydälle, kun tulevai-suutta suunnitellaan. Seminaarin lopuksi saamme tutustua vielä uusiin dokumenttimalleihin, joiden avulla talotoimikuntien on jatkossa tarkoitus raportoida toiminnastaan Nuorisosäätiön henkilökunnalle. Seminaarin päätössanojen jäl-keen onkin aika singahtaa teke-mään vielä viimeiset ostokset. Onneksi laivan myymälässä ei ole mitään superalennuksia, sillä suunnistaessani kohti lonkerolaa-tikkovuorta on tungos muutenkin tarpeeksi ahdistava. Viimeisten ra-

TALoToimikunTA – mitä ja miksi?

Lähes jokaisessa Nuorisosäätiön omistamassa talossa toimii talo-

toimikunta. Toimikunnan tehtäviin kuuluu esimerkiksi toimia välikätenä vuokranantajan ja asukkaiden välillä, valvoa asumiseen liittyviä asioita ja päättää mahdollisen kerhohuoneen ja muiden yhteisten tilojen käytöstä sekä järjestää mahdollisesti yhteistoimintaa asukkaiden kesken. Nuorisosäätiön taloissa talotoimikunnat toimivat pit-kälti juuri näin. Talotoimikunnat jär-jestävät asukkailleen mahdollisuuksia osallistua yhteisiin tapahtumiin, huo-lehtivat kerhohuoneesta ja toimivat myös viestien välittäjänä asukkaiden ja Nuorisosäätiön henkilökunnan välillä.

mukaan toimintaan?

Jokaisella asukkaalla on mahdollisuus päästä mukaan talotoimikunnan jär-jestämiin tapahtumiin. Talotoimikunnat tiedottavat tapahtumista pääsääntöi-sesti talon ilmoitustaululla. Talon ker-hohuone, mikäli sellainen löytyy, onkaikkien asukkaiden käytössä, ja avai-men saa yleensä lainaksi talotoimikun-nan jäseniltä. Myös itse talotoimikun-taan on jokaisen asukkaan mahdollistapäästä. Talotoimikuntalaiset valitaan vuosit-tain pidettävän asukaskokouksen yh-teydessä, jonne kaikki talon asukkaat kutsutaan. Mikäli sinusta kuitenkin tuntuu tällä hetkellä siltä, että haluaisit mukaan toimintaan, älä suotta odota seuraavaa asukaskokousta. Ota roh-keasti yhteyttä oman talosi talotoi-mikuntaan, sillä aktiivisia ihmisiä tar-vitaan aina. n

hojen tuhlaamisen jälkeen on vielä hetki aikaa vaihtaa kuulumisia uu-sien tuttavuuksien kanssa, kunnes tuttu kuulutus kertoo laivan tulleen Helsinkiin. Vaikka syksyn harmaus ja kyl-myys eivät yhtään piristä matka-laisen voipunutta mieltä, on mah-tavaa reissua silti helppo muistella lämpimin ajatuksin. n

Naapuritalojentalotoimikuntalaiset.PuotilanKlaavun-torninnaisetHannaJunttila(ed.vas.)jaAnisaAlamisekäPuotilanMetrokatu4:nmiehetTomStenbäckjaKimBlomberg(ed.oik.)

TeemuLepolajaHelsinginPääskynpesänMattiKarttunenesittele-vätomanryhmänsämietteitäsäätiönvapaa-ajantoiminnoista.



”

Teksti Anette Lehmusruusu • Kuvat Tytti Laine

Vailla vapaa-ajan toimintaa?

Nuorisosäätiöjärjestääasukkailleenmuunmuassasulkapallon-jasählyn-

pelaamisvuorojasekäjakaauimalippujajaFinnkinonleffalippuja.Tarjontaon

monipuolista,muttasiitähyötyvätlähinnäHelsingissäasuvat,entäsmuut?

Minä vedän kivirekeä perässäni”, huokaa Inka Helsingius, Tuusulan Hyökkäläntien 9 talotoimikunnan puheenjohtaja, joka järjestää asu-kaskokoukset ja yrittää herätellä asukkaita toimimaan. Helsingius kertoo, että Hyökkä-läntien talossa järjestetään neljäs-tä kuuteen tapahtumaa vuodessa. Tapahtumien järjestäminen on pää-asiassa hänen sekä kahden muun aktiivin harteilla. Ongelma on sama monissa taloissa: Helsingin ulko-puolella Nuorisosäätiön vapaa-ai-katoiminnan tarjonta on vähäistä tai sitä ei ole ollenkaan. Pelivuorot ovat järjestetty helsinkiläisistä ur-heiluhalleista ja uimaliputkin kel-paavat vain Helsingin kaupugin Liikuntaviraston uimahalleihin.

Jos on aktiivisia asukkaita,on toimintaa

Tomi Hallamaa Keravan Lintulam-mentie 11 talotoimikunnasta kertoo, että uimalipuilla on ollut kysyntää. Leffalippuja on joskus jaettu myös Keravalla, mutta nykyään on hel-pointa, että ne haetaan Helsingis-tä, säätiön toimistosta. Muutamaa aktiivia lukuun ottamatta asukkaat eivät kuitenkaan viitsi lähteä Hel-sinkiin asti viettämään vapaa-ai-kaansa. Keravalla, kuten muissakin pie-nemmissä kaupungeissa, vapaa-ajan toiminnan määrä on talokoh-taista. – Jos on aktiivisia asukkaita, on paljon toimintaa, Hallamaa toteaa. Hänen mukaansa aktiivisuus aal-toilee. Kun talo ja asukkaat ovat uusia, toimintaa on paljon. Kun ak-tiiviset asukkaat muuttavat pois, toiminta hiljenee. Jonkun ajan päästä taloon muuttaa taas ihmi-siä, jotka jaksavat järjestää ohjel-maa. Pikkujoulut sekä syksy- tai kevättalkoot ovat säilyttäneet suo-sionsa jokavuotisina tapahtumina, joissa on vietetty iltaa ja tutustuttu naapureihin. Hyökkäläntien talon asukkaita yritetään aktivoida ilmoitustaululla roikkuvan ideavihkon avulla. Mutta ehdotuksia ja toivomuksia ei sate-le. – Minulla ei ole yltiöpositiivisia mielikuvia osallistumisesta, Helsin-gius myöntää. Asukkaat toivovat, että toimin-taa on siltä varalta, että pääsevät

joskus osallistumaan. Aktiivit eivät kuitenkaan viitsi järjestää ohjel-maa, jos eivät ole varmoja, että nii-hin riittää osallistujia.

Kerhohuoneet vähäisessä käytössä

Melkein jokaisessa Nuorisosääti-ön talossa sijaitsee kerhohuone. Ainakin Lintulammentie 11:ssä kerhohuone on hiljentynyt. Yksi syy on avainongelma. Asukkaiden vaihtuessa kerhohuoneen avaimet ovat eksyneet omille teilleen, eikä talotoimikunta voi olla varma, kuka kerhohuonetta milloinkin käyttää. Kerhohuoneessa ei ole muuta kuin pingispöytä ja televisio. Ar-vokasta tavaraa sinne ei kannata hankkia, sillä ne voivat helposti lähteä kävelemään. Huonetta on vaikea valvoa ja taloon mahtuu monenlaisia asukkaita. – Talossa on pääasiassa hyviä asukkaita, mutta niitä huonojakin löytyy, myöntää Hallamaa monen vuoden kokemuksella. Hyökkäläntien kerhohuoneesta on hävinnyt muun muassa Play-Station-peli. Siellä on myös, vastoin sääntöjä, poltettu tupakkaa. Ny-kyään kerhohuoneen käyttäjän täytyy alle-kirjoittaa lappu, jotta talotoimikunta tietää kenen vastuulla huo-ne on. Helsingiuksen mukaan kerhohuo-neen lainaaminen on vähäistä. – Tietävätköhän uudet asukkaat siitä? hän miettii. Talotoimikunnan käytössä kerhohuone on aktiivisesti. Sielläpidetään asukasko-koukset ja sieltä käyn-nistyvät tapahtumat.

Syitä epäaktiivisuuteen

Hallamaa keksii useitakin syitä asuk-kaiden epäaktiivisuuteen. Moni saat-taa ajatella, että ohjelma on suun-nattu vain tietylle ryhmälle. On myös mahdollista, että asukkaat unohtavat ilmoittautua. Hallamaan mielestä olisikin tärkeää kiinnittää huomiota, että tiedotus tulee sopi-vaan aikaan; ei liian aikaisin eikä

liian myöhään. – Postiluukusta tipahtavat tiedo-tukset saattavat hukkua pitsa- ja kebabtarjousten sekaan, Hallamaa sanoo. Hän toteaa samaan hengenve-toon, ettei tiedottamisessa sinänsä ole puutteita. Jos asukas on kiin-nostunut vapaa-ajan toiminnasta, hän löytää ilmoittautumisajat. Useat mieltävät Nuorisosäätiön asunnossa asumisen väliaikai-seksi eivätkä siksi halua sitoutua taloon ja sen toimintaan. Omien harrastusten määrä ei Hallamaan mukaan vaikuta aktiivisuuteen. Jos haluaa osallistua, aikaa löytyy. Helsingius arvioi, että Hyökkälän-tiellä asukkaista puolet on vanhoja ja puolet uusia. Pitkäaikaiset asuk-kaat ottavat osaa tapahtumiin aina kun pystyvät. Uusia ei ole talon riennoissa näkynyt. Heistä useim-mat ovat ensiasuntoon muuttajia. – He ovat niin innoissaan pääs-tyään kotoa pois, että keskittyvät oman kodin laittamiseen ja kave-reidensa tapaamiseen, Helsingius arvelee. Hän uskoo, että uudet asukkaat eivät näe kerrostaloasumista yhtei-söllisenä. n

24 LUUKKUBLUES 2/200724 LUUKKUBLUES 2/2007

Hanna Huokuniemen, 23, etsiessä ensimmäistä omaa vuokra-asuntoaan oli hänel-

lä kolme vaatimusta tulevan kotin-sa suhteen: talon tuli sijaita junara-dan varrella, mieluiten Malmilla ja että se olisi turvallinen. – En halunnut asuntoa katuta-sosta, koska en tahdo, että kukaan hiipparoi parvekkeelta sisään. Kämpän halusin sijaitsevan juna-radan varrella, koska minulla oli - ja on edelleen - vaikeuksia mat-kustaa; pystyin kulkemaan junalla mutten bussilla. – Paniikkihäiriöksi minä sitä kut-sun – sellainen ahdistusjuttu, Han-na sanoo.

Päässä sumenee

Hannalle ahdistusta aiheuttavat julkiset kulkuvälineet, suuret väki-joukot sekä suljetut tai ahtaat tilat. Suurin ahdistuksen aiheuttaja on oksentaminen. – Minulla on ollut paniikkihäiriö kuusi seitsemän vuotta. En alussa pystynyt kulkemaan edes junalla. Kuljin kouluunikin, Helsingin ku-vataidelukioon, pyörällä Malmilta – kunto ainakin kasvoi, ei siinä va-littamista. Hanna kertoo, että kun ahdistus iskee, pää on pelkkää sumua eikä pysty ajattelemaan yhtään mitään. Hän ei osaa nimetä mitään konk-reettista syytä, mistä paniikkihäiriö johtuu. – Ei minulle ole tapahtunut mi-tään erikoista. Jos on pitänyt kek-simällä keksiä syytä, niin olen syyt-tänyt koulustressiä. Tykkäsin ihan mielettömästi lukiosta. Kukaan ei varmaan ole tykännyt siitä niin pal-jon kuin minä – olin ihan fani. Osal-listuin ja tein kaikkea, olin jokapai-kanhöylä. Varmaan siinä jotenkin napsahti, vaikka lukiossa kaikki olikin kivaa. Kerran tuli huono olo bussissa, jonka jälkeen aloin väl-tellä niissä kulkemista, mikä oli tosi tyhmästi tehty. Olisi pitänyt vaan mennä reippaasti uudestaan, mutta sitten se vain jäi, ja tässä ollaan.

Kaikkeen tottuu

Elokuvia rakastavan Hannan ah-distuskohtaukset pitävät huolen

asukasesittely

siitä, että leffojen ensi-illat hän nä-kee vasta DVD:ltä. Ajatuskin elo-kuvissa tai konserteissa käynnistä ahdistaa. – Kävin tosi paljon elokuvissa en-nen kuin tulin kipeäksi. Nyt kuuden vuoden aikana olen käynyt ehkä kolme kertaa elokuvissa ja joka kerta on ahdistanut tosi paljon. Ei minua silloin rupea ahdistamaan, jos tiedän, että pääsen salista no-peasti pois. Mutta jos tiedän, etten pääsen sieltä pois pariin tuntiin, niin sitten ahdistus alkaa jo kotona.

– Kyllähän tämä rajoittaa aika-lailla, mutta olen jo tottunut. Olen vähän tällainen rajoitteinen, Hanna toteaa. Hannan ahdistuskohtaukset ovat paranemaan päin ja hän uskoo pääsevänsä kohtauksista koko-naan eroon vielä jonakin päivänä. – Pystyn nykyään kulkemaan bussilla. Kävin seurakunnassa ru-koiltavana, ja sitten minä vaan ky-kenin taas menemään bussiin. En pysty vielä kulkemaan metrolla tai ratikalla, enkä muutenkaan viitsi pahemmin liikkua keskustassa. En koe enää kärsiväni kauheasti – ai-noastaan silloin, kun kaverit pyy-tävät, että mentäisiinkö leffaan tai jonnekin jotain tekemään, kun en sitten välttämättä lähdekään. Ah-distusta ei poista mikään muu kuin että soitan kavereille ja sanon, et-ten tulekaan. Sitten helpottaa.

Äidin läheisyys

Hanna on saanut Hoitajankodin asunnon maaliskuussa, mutta ensi alkuun hän ei ollut kovin innostunut yksin asumisesta, koska äidin luo-na oli ollut hyvä asua ja olla. Teko-syitä riitti, jotta muuttoa äidin luota noin 800 metrin päähän, omaan ensimmäiseen asuntoon sai veny-tettyä.

”Kun ahdistus iskee,pää on pelkkää sumua, eikä pysty ajattelemaan yhtäänmitään.”


asukasesittely

Elämää ahdistuksEn varjossaTeksti ja kuvat Tytti Laine

– Ensin piti saada televisio ennen kuin pystyi muuttamaan ja sitten uusi sänky, jonka saattoi maalata mieleisekseen. Sitten kun sänky oli hankittu ja maalattu keltaiseksi, piti vielä odottaa, että se kuivuu. Vasta sitten pystyin tulemaan tänne nuk-kumaan, Hanna kertoo alkusuh-teestaan nykyiseen kotiinsa. – Olen pienestä asti ollut sellai-nen, että koti-ikävä painaa koko-ajan. Hanna, joka on asunut äitinsä kanssa kahdestaan hänen isosis-konsa muutettua pois 10 vuotta sit-ten, on jo asettunut Siemenkujalle ja viihtyy hyvin. – Ajattelin ensin asuntoa hakies-sani, että haluan muuttaa ihan äi-din viereen Turkhaudantielle, mut-ta nyt olen tyytyväinen nykyiseen sijaintiin. Tämä alkaa jo tuntua ko-dilta, Hanna sanoo.

Bändilaulaja

Iloisuutta pulppuava ja puhelias Hanna on lahjakas nuori nainen, joka on kuitenkin epävarma omista kyvyistään. Hän maalata, piirtää, laulaa ja valokuvaa. Koulutie on kulkenut musiikkiluokkien kautta kuvataidelukioon ja sitä myöten ny-kyiseen opiskelupaikkaan Evtekin ammattikorkeakouluun, jossa hän opiskelee viimeistä vuotta graafista suunnittelua; laatulehtien taittotyöt kiinnostavat. Evtekiin hän pääsi yli 500 hakijan joukosta. Opiskelijoita otettiin sisään 17. – Valmistun keväällä 2008, kun-han saan itseäni niskasta kiinni ja suoritettua kaikki rästikurssit, joista puuttuu vielä osia. Rästit ovat ker-tyneet opiskelujen alusta, jolloin paniikkihäiriö oli pahimmillaan. En pystynyt oikein keskittymään tun-

neilla tai uskaltanut edes mennä niille. Hanna ei varsinaisesti käy töissä, mutta hanttihomminaan hän vahtii kahta pientä lasta kerran viikossa, kahden tunnin ajan. – Olen tosi pihi ihminen, joten mi-nulla ei kauheasti kulu rahaa. Jos ostan, niin ostan mielelläni jotain tänne kotiin ja senkin kirpputorilta. Hannan lempiharrastuksena on kierrellä kirpputoreja. Värikäs koti onkin sisutettu kirpputorilöydöillä tarkkaan ja harkitusti. Kodin sei-nillä olevat upeat otokset ystävistä kielivät, että hän on hyvää pataa kameran kanssa. Hän haluaisikin olla joskus valokuvaaja, muttei ole ainakaan ihan heti hakeutumassa uuteen koulutukseen valmistuttu-aan Evtekistä. Vapaa-ajallaan Hanna on muka-na aktiivisesti Malmin Saalem -seu-rakunnan toiminnassa. Hän taittaa Saalemin lehteä ja laulaa seurakun-nan ylistysbändissä. Hannan fiilikset elämää kohtaan, ahdistuksista huoli-

matta, ovat vahvat. – Usko auttaa luottamaan,

että asiat järjestyvät ja että kaikki menee niin kuin on tarkoitettu. n


PAniikkihäiriö

• Esiintyy 2–4 prosentilla suomalaisista. • Usein sekoittuu muihin ahdistushäiriöihin ja masennukseen.• Alkaa useimmiten nuorena tai varhaisessa aikuisiässä, ja siihen liittynee perinnöllistä alttiutta.• Naiset sairastuvat miehiä useammin.• Nykyisin uskotaan, että kysymyksessä on aivorunkotason erään osan liian vilkas toiminta. • Paniikkihäiriön oireita ei aina ole helppo erottaa muista psyykkisten tai somaattisten sairauksien oireista, mutta kun vaiva on diagnosoitu, se on melko hyvin hoidettavissa lääkkeillä ja psykoterapialla. Ongelman kanssa voi opetella tulemaan toimeen varautumalla erilaisiin tilanteisiin, jossa kohtaus uhkaa.

oireetPaniikkihäiriön oireille ominaisia ovat yllättävät voimakkaat ahdistuneisuuskohtaukset, jotka saattavat alkaa räjähdysmäisesti ja pahenevat nopeasti täydeksi pakokauhuksi. Henkisinä oireina ovat pelko kuolemasta, menettämisestä tai sekoamisesta. Samalla ruumiilliset oireettuntuvat voimakkailta: sydämen tykytys, rintakipu, hengenahdistus, huimaus, vapina, päänsärkyja tunne ilman loppumisesta. Jälkioireina on usein voimakas väsymys, hämmennys ja huoles-tuneisuus. Kohtauksia voi tulla milloin ja missä tahansa, usein ilman näkyvää syytä. Ne voivat kestäämuutamasta minuutista useisiin tunteihin. Vähitellen kohtauksen saajalle liikkuminen julkisillapaikoilla alkaa tuntua turvattomalta. Oireilun saattaa laukaista jokin vaikea, joskus onnellinenkin elämäntilanne tai tapahtuma.Sitä on saattanut edeltää pitkään jatkunut työ- tai opiskelupaine, läheisen menetys, työttö-myys tai avio-/avoero. Välittömästi ennen ensimmäistä kohtausta on lähes puolella olluttaustalla havaittavissa henkinen loukkaus, menetys tai muu iso elämänmuutos.

Lähde: Suomen mielenterveysseura, www.mielenterveysseura.fi

asukasesittely

-Kunmuutinomaanasuntoonajattelin,etteimunkämppääntuletasanmitäänsinistä.Seonmasentavaväri–feelingblue.Nytmunasunnossaonsinistävähänsielläsuntäällä,toteaaHannaHuokuniemikirpputorilöydöilläsisutetustakodistaan,jossahänasuu14-vuotiaanMiksu-kilpikonnansakanssa.


Intohimoisena sisustajana ra-kastan suunnitella asuntomme ulkoista olemusta vuodesta toi-

seen. Jokainen huonekalu ja pieni yksityiskohta on huolellisesti ase-teltu juuri niin neitsytmäisen pikku-tarkkaan tapaani, kuin vain suinkin on mahdollista. Haluan, että esillä on vain muutamia tarkoin valittuja esineitä kerrallaan. Mietin, miten puen kotimme jou-luun tänä vuonna, ilman että rikon tuota harmonista tunnelmaa. On-neksi joulu on kuitenkin lyhyt ohi-menevä jakso, joka ei vaadi kotiin täysin uusien kuosien ostamista.

Kaappikierrätystä

Askeettisena sisustajana olen jou-tunut opettelemaan, ettei tavaroita, joihin on kyllästynyt, kannata het-ken mielijohteesta heittää mene-mään tai myydä kirpputorilla. Ny-kyään kierrätän sisustustavaroita

omissa kaapeissamme. Vaihtuva näyttely kotona piristää mieltä ja säästää kukkaroa. Kun kaikki ei ole esillä samaan aikaan, piilossa olevat tavarat tuntuvat taas uusilta ja mukavilta, kun ne vaihdetaan ti-lalle. Kun kyse on sisustamisesta ja siitä, mitä laitetaan ja mihin laite-taan, ottaa mieheni pikkutarkan sisustajan piirteeni vastaan enem-män huvittuneena kuin tosissaan, toisin kuin minä: ”Voi kulta! Eihän sitä lehtitelinettä voi siihen laittaa, sitä missä sinulla on ne Tekniikan Maailmat. Eikös niitä lehtiä voisi piilottaa vaikka tuohon kauniiseen puiseen lipastoon? Jos nyt todella haluat, että se lehtiteline jää siihen, niin eikö siihen voisi laittaa näkyvil-le vaikka näitä minun sisustusleh-tiä…” Loppujen lopuksi lehtiteline jää siihen, missä se alkujaankin oli ja se on täynnä auto- ja sisustus-lehtiä.

Teksti ja kuvat Virpi Laurila

Juhlapyhätovatovella.Nytonviimehetkiriisuakotikesänjäljiltäjaantaasilleuusiilmetalveavarten.Luukkubluesinreportterikatseliomaakotiaanjakaappejaantoisinsilmin,japistipaikatuuteenuskoon.Otavinkeistävaarin.

koti valmistautuu

JUHLAAN

Punainen á la Ferrari

Kotimme päävärit ovat vuodesta toiseen ruskea, valkoinen ja bei-ge. Onneksi joulu kuitenkin antaa mahdollisuuden hieman rikkoa ra-joja värien suhteen. Punainen on yksi näistä väreistä, joihin silmäni on mieltynyt ja onneksi se kuuluu myös jouluun. Mikä voisikaan tänä vuonna olla oivallisempi sisustusväri, kuin Fer-rarin punainen. Siitä varmasti isän-täkin on mielissään. Hänen punai-nen Ferrari-mukinsa istuu hyvin kuvaan, puhumattakaan punaisista Ferrari-paidoista ja Ferrari-lippala-keista. Olohuone pukeutuu juhlaan

Kaivan joulusiivouksen yhteydessä kaapeista kasaan kaiken jouluun liittyvän, mitä vain löydän. Kaik-kea mahdollista, mitä voin kuvitel-la käyttäväni, kun puen kotiamme jouluun. Löydän punaisia tyynyjä, vilttejä, kynttilöitä, puisia koreja... Raahaan kaappien kätköistä löy-tämäni mieluisat esineet keittiön pöydälle ja alan hiljalleen kiikuttaa niitä olohuoneeseen omille paikoil-leen. Tämä on sisustamisen paras

jatkuu sivulla 37


Minulla oli Itäkeskuksen ui-mahallista parin vuoden takaisia hajumuistoja, joita

en ollut vieläkään unohtanut. Yllä-tyin positiivisesti, kun kävelin maan uumeniin, jossa uimahalli sijaitsi. Sieraimiini imemäni ilma oli kloo-rinraikasta. Pukuhuoneen kaappien avaimet irtosivat 50 sentin kolikolla. Puki-essani ylleni uimahousuja, muistin Itä-Helsingin rikollisen maineen ja pohdin vähän aikaa, murtaudu-taankohan pukukaappiini? Minulla oli mukanani naapurilta lainaamani kamera sekä oma puhelin, lompak-ko ja kotiavaimet. Päätin luottaa ka-meravalvonnan rikoksia ehkäise-vään voimaan, koska en halunnut kävellä pelkät uimahousut jalassa lippuluukkua vastapäätä olevien säilytyslokeroiden luokse. Sähkösauna oli sopivan lämmin ja kostea. Harmittelin laatoitettu-jen, niljakkaiden istuimien päällä, ettei suihkuhuoneessa ollut tarjolla istuinpeflettejä. Niitä olisi saanut ostaa hallin kahviosta 40 sentin hintaan. Valoisa uimahalli oli iso ja siellä oli monenlaista koettavaa. Löysin vesiliukumäkiä, hyppytornin, sola-riumeja ja monta erikokoista allas-ta. Näistä mukavimmaksi koin ison porealtaan, siitäkin huolimatta, että sen reunoilta hyppi kurittomia ka-karoita poreiden sekaan. Hieron-tasuihkujen ja poreiden hyväilyssä oli mukavaa unohtaa arkiaskareet. Tunnelman kruunasivat veden alla olevat siniset valot ja kauniiksi muotoiltu katto. Talvihorroksesta herännyt kyy

Maksuton iso solariumhuone sijait-si lähellä hallin toista lastenallasta. Huoneessa oli myös erillisiä, mutta maksullisia solariumkoppeja. Yh-teen niistä katosi mies. Uskoin hä-nen saavan enemmän rusketusta kuin minä. Lämpölamput olivat lämmittäneet pienillä mosaiikkilaatoilla päällys-tetyn alustan mukavaksi olla. Mi-nua alkoi väsyttää ja tunsin olevani kuin talvihorroksesta herännyt kyy kevätauringossa. Sain seurakseni murrosiän kynnyksellä olevia tyt-töjä. ”Oona vie meiltä kaikki pojat”, oli puheenaihe, joka esti minua nu-kahtamasta. Mieleeni tulvivat omat nuoruudenmuistot. Yritin miettiä,

oliko silloin samanlaista epäoikeu-denmukaisuutta? Aikani paistateltuani menin höy-rysaunaan. Hämärä valaistus ja vaelteleva höyry estivät muita sau-nojia näkemästä mosaiikkilaattojen painamaa shakkilautaa mahassa-ni. Rusketustani ei olisi pystynyt havaitsemaan, vaikka sauna olisi ollut kuinka valoisa. Kostean höyryn alla kiiltelivät siniset ja valkoiset laatat. Ne toi-vat mieleeni Suomen lipun. Näky sai minussa aikaan isänmaallisen olon. Pidin siitä huolimatta enem-män sähkösaunasta. Niitä oli ui-mahallissa useampia, eikä suotta. Kassaneiti kertoi minulle lippuluu-kulla, että Itäkeskuksen uimahallis-sa käy parhaimmillaan 1 800 asia-kasta päivässä.

Alastomuutta ja arkkitehtuuria

Seuraavana aamuna suuntasin Yrjönkadun uimahalliin, joka on rakennettu vuonna 1928. Arkkiteh-tuuriltaan 1920-luvun klassismia edustava uimahalli on tunnettu sii-tä, että siellä on mahdollisuus uida alasti. Uimahalli on rakennettu kahteen eri kerrokseen. Uimalippuni kävi alakertaan, jossa käytössäni olivat kaksi sähkösaunaa ja 25 metrin allas. Yläkerrassa olisi ollut tar-jolla muun muassa lepohytti sekä höyry- ja puulämmitteinen sauna. Alakerrassa oli pukeutumistiloiksi pieniä, ovin suljettavia pukukop-peja. Pukukopin sai lukittua tiskiltä saadulla avaimella. Ensimmäiset uintikierrokset me-nivät uimahousujen kanssa. Tun-sin kuitenkin pian itseni petturiksi, koska toiset uivat alasti. Päätin kokeilla saunassa käynnin jälkeen naku-uintia. Alastomana uiminen ei eronnut millään lailla housu-uinnista. Ehkä olin odottanut liikoja, koska olin edellisenä päivänä kuullut naapu-riltani, että hänen kaverinsa koki naku-uinnin vapauttavana. Valvontakopissa istui uimaval-voja Eemeli Maijala. Kävi ilmi, että myös hän on Nuorisosäätiön asukas. Maijala kertoi, että Yrjön-kadulla käy paljon kulttuuri-ihmisiä. Toimenkuva hänellä on sama kuin uimavalvojilla yleensäkin. – Ei ole ollut vaaratilanteita. Välil-lä joku kompastuu tai pyörtyy sau-naan, Maijala valaisi, kun kysyin, oliko hänen aikanaan tapahtunut mitään vakavaa. Tiedustelin häneltä myös, oliko Yrjönkadun uimahallissa aina lau-antaiaamuisin näin rauhallista. – On, mutta iltaa kohden uima-halli täyttyy. Viikonloppuisin täällä käy 400–500 asiakasta päivässä.

Kodin tuntua

Kävin samana päivänä vielä Ruo-holahden uimahallissa. Se löytyi Ruoholahden kuntotalon neljän-nestä kerroksesta. Paikassa oli onneksi hissi. Olin väsynyt aamui-sesta uimareissusta, enkä olisi ha-lunnut kävellä rappusia ylös. Pienen saunan seinä ja kattopa-neelit näyttivät ja tuoksuivat uusil-

YrjönkadunuimavalvojaEemeliMaijalapitääkaverinsakanssahuoltaturvallisuudesta.

JoelGebrekäviuimassaItäkeskuksenuimahallissaäitinsäkanssa.Hänenmielestäänparastauimahallissaolivathyppytornitjapitkäallas.



Teksti Kim Blomberg.• Kuvat Kim Blomberg jaLiikuntaviraston arkisto

KiersinNuoriso-säätiönmyymil-läalennuslipuil-lakolmeuima-hallia.Olinkier-tueenjälkeenmontakokemus-tarikkaampi.

uimahousuilla ja

Itäkeskuksenuimahallissaonmonenlaistakoettavaa.

Ruoholahdenuimahallissavallitseerauha.Seiniäkoristavatmaisemamaalaukset.

SilmälepääYrjönkadunuimahallissa.

ilman



ta. Istuimet olivat kokonaan puus-ta. Minulle tuli löylyä heittäessäni kotoinen tunnelma. Vastapäätäni istuvalla, jo keski-iän ylittäneellä, miehellä oli saunasta oma näke-myksensä. – Saunasta haihtuu nopeasti löy-lyt. Täällä on liian hyvä ilmastointi ja liian korkea katto, hän mainit-si, mutta kertoi pitävänsä muuten paikasta. Kerroin hänelle tekeväni lehtijuttua. En nähnyt miestä enää sen jälkeen. Suihkutilan seinissä olevien laat-tojen saumoissa oli halkeamia. Se ei kuitenkaan haitannut kylpe-mistäni. Enemmän asia tulisi hait-taamaan Helsingin kaupunkia, jos vaurioita ei korjattaisi ajoissa. Ilta-aurinko paistoi ikkunoista pai-kan ainoaan altaaseen. Asiakkaita oli kourallinen. Kauhoin itseäni eteenpäin kuin sammakko. En kai-vannut liukumäkiä, hierontaa enkä mitään muutakaan ylimääräistä. Näin oli hyvä. n

Nuorisosäätiön asukas voi ostaa Nuorisäätiön toimistolta kaksi uimalippua kuukaudessa. Li-put maksavat kaksi euroa kappale. Ne käyvät Pirkkolan, Yrjönkadun, Jakomäen, Itäkeskuk-sen ja Ruoholahden uimahalleihin sekä kesäisin Kumpulan ja Stadion maauimaloihin. Lippuja on myös mahdollista saada muihinkin uimahallei-hin. Tällaisissa tapauksissa asukkaita pyydetään ottamaan yhteyttä oman talon talotoimikuntaan, joka hoitaa asian Nuorisosäätiön kanssa.


AUKIOLOAJAT:

YRJöNKAdUN UIMAHALLI, Yrjönkatu 21

Naiset1. kerros ma ja su klo 12.00–21.00

ke ja pe klo 06.30–21.00

2. kerros ke, pe ja su klo 14.00–21.00

Miehet1. kerros ti ja to klo 06.30–21.00

la klo 08.00–21.00

2. kerros ti, to ja la klo 14.00–21.00

RUOHOLAHdEN UIMAHALLI, Itämerenkatu 23

Ma–to klo 06.30–8.30 sekä 14.00–21.00

pe suljettu

la–su klo 13.00–19.00

ITÄKESKUKSEN UIMAHALLI, Olavinlinnantie 6

Ma–ke, pe klo 06.15–20.30

to klo 11.00–20.30

la klo 08.00–19.30

su klo 08.00–20.30

JAKOMÄEN UIMAHALLI, Somerikkopolku 6

Ma–pe klo 14.00–19.30

PIRKKOLAN UIMAHALLI, Pirkkolan urheilupuisto

ma, ke–pe klo 07.00–20.00

ti klo 07.00–18.30

la–su klo 09.00–16.30

Lisätietoja: www.hel.fi/liikunta


Eläinten uusivuosi -kuin pahin painajainEnTeksti Miska Kaihlamäki • Kuvat Tytti Laine ja Krista Savola

Sohvan alta näkyy vain kuononpää, kun sykkyrälle kauhuissaan kiertynyt olento tärisee ja läähättää voimattomana. On taas se aika vuodesta, jolloin helvetin kauhut muuttuvat todeksi – ainakin jossattuu olemaan paukkuarka koira keskellä uudenvuodenjuhlinnan ilotulituksia ja räjähteitä.



puhkeamista – jopa kiinni läimäy-tetystä ovesta saattaa lopulta läh-teä koiran mielestä niin pelottava ääni, että koira on kykenemätön toimimaan vielä useita tunteja säi-kähdyksensä jälkeen.

Syntymätön pelko on paras pelko

Jos koira ei ole vielä oppinut pel-käämään kovaäänisiä ilotulituksia, tai edessä on kenties koiran elä-män ihka ensimmäinen uusivuosi, valmistelut kannattaa tehdä lemmi-kin kannalta huolella. Koira on syy-tä ulkoiluttaa hyvissä ajoin ennen räjähdysten alkamista. Tosin tulee huomata, että koiran on vastaa-vasti päästävä seuraavana aamu-na tarpeilleen tavallista aiemmin, jotta ulkoilutusten väli ei veny liian pitkäksi. – Ennen uuttavuotta tehtäviä va-rotoimia on useita, Savola sanoo. Verhot tulee vetää ikkunoiden eteen sellaisissa huoneissa, joissa koira oleskelee. Jotkut ripustavat huopia ikkunoiden eteen. Kun sisä-tiloissa pitää valot päällä, rakettien välähdykset eivät näy niin selvästi sisään. Koiralle on hyvä valmis-taa etukäteen sopiva suoja, johon eläin voi halutessaan vetäytyä. Suojapaikkana voi toimia vaikkapa sängyn- tai pöydänalunen, jonka reunat ovat verhoiltu huovilla. Koi-

ralle voi antaa myös puruluita, jos se on tottunut syömään niitä, koska mukava puuhastelu saattaa saada koiran ajatukset pois ihmeellisistä äänistä. Kun tv tai radio jätetään koko illaksi päälle, peittävät ne osan rakettien aiheuttamasta me-lusta. Koiran pelon vähentämiseksi voi kokeilla pistorasiaan liitettävää D.A.P.-haihdutinta, jonka mukana huoneilmaan tulee koiraa rauhoit-tavaa feromonia. – Se ei välttämättä tehoa kaikkiin koiriin, Savola huomauttaa. Haihdutin ei ole mikään viime het-ken toimenpide, sillä sen tulee olla huoneistossa vähintään kaksi viik-koa ennen pelottavaa tapahtumaa, jotta aineella olisi toivottu vaikutus. Jotkut koiranomistajat laittavat koi-ransa kaulaan huivin, johon on lai-tettu suihkutettavassa muodossa olevaa feromonia. Huivin ansiosta tuoksu on mahdollisimman lähellä koiraa. Uudenvuodenyönä päivystävän eläinlääkärin yhteystiedot on hyvä selvittää etukäteen, mikäli omis-taja epäilee koiransa reagoivan voimakkaasti rakettien ääniin. Ää-rimmäisessä pelossa koira saat-taa joutua shokkiin, vaikka Savola myöntää tämän olevan hyvin harvi-naista. Hätätilanteessa sekunnitkin ovat tärkeitä. Siksi ei kannata tuh-lata aikaa päivystävän eläinlääkä-

”Monet koirat kärsivät uudenvuo-den rakettien aiheuttamista voi-makkaista äänistä. Jo marras-kuussa alkavat puhelimet piristä, kun huolestuneet omistajat etsivät helpotusta koiransa pelkoon. Tosin viimeiset mattimyöhäiset ottavat yhteyttä vastaanotolle vasta uu-denvuodenaattona – pahimmillaan vain muutamaa tuntia ennen kuin rakettien ampuminen aloitetaan”, Vantaan kaupungineläinlääkärin vastaanotolla työskentelevä pien-eläinhoitaja Krista Savola toteaa. Kun puhutaan uudenvuoden rakettien aiheuttamasta pelosta, keskustelun keskipisteessä ovat yleensä koirat. Missä ovat huoles-tuneet kissojen, kanien tai undu-laattien omistajat? – Varmasti myös muut eläimet kuin koirat kärsivät uudenvuoden-aaton voimakkaista äänistä, mut-ta etenkin aremmat, piiloutumalla puolustautuvat lemmikit eivät ehkä vain herätä riittävästi omistajiensa huomiota, Savola summaa. Kaikille eläinlajeille tulisi varmistaa mahdollisimman vähän pelkoa sisältävä uu-sivuosi. Kun oma lemmikki pelkää, tilanne huolestut-taa luonnollisesti myös omistajaa. Pelon aiheutta-jina voivat olla uudenvuo-den raketit, mutta myös muut kovat äänet. Kovia ääniä, kuten rakettien rä-jähdyksiä tai ukkosta pel-käävää koiraa kutsutaan paukkuaraksi. Koiran pel-koon ei tule suhtautua ke-vyesti, sillä jokainen eläin haluaa selviytyä. Henken-sä puolesta pelkäävä koira ei ymmärrä rakettien ole-van vaarattomia. Raketteja säikähtänyt eläin saattaa yleistää pelkonsa hiljal-leen myös muihin kovien äänien lähteisiin. Koira voi pelätä raketteja, ampumis-ta, ukkosta, auton renkaan

tärkeintä on, että koiraa ei jätetä yksin.

LUUKKUBLUES 2/2007 33LUUKKUBLUES 1/2007 33

rin yhteystietojen etsimiseen. Savolan mukaan tärkeintä on, että koiraa ei jätetä yksin. Mikäli kovat äänet kummastuttavat tai koi-raa alkaa hermostuttaa, sitä ei saa alkaa säälitellä tai hyssytellä. Kun omistaja ei mene mukaan koiran hermoiluun vaan käyttäytyy rauhal-lisesti ja luontevasti, koira huomaa tilanteen olevan turvallinen.

Kun vahinko on jo tapahtunut

– Jos koiralla on huonoja koke-muksia kovista äänistä, on syytä aloittaa käyttäytymisterapia hyvis-sä ajoin ennen uuttavuotta. Mikäli koira pelkää kaikkia kovia ääniä, ongelmia voi yrittää ratkaista yh-dessä koiraterapeutin kanssa, Sa-vola ehdottaa. Koiran lievissä pelkotiloissa omistaja voi yrittää itse totuttaa tai siedättää koiraa koviin ääniin. Totuttaminen on paikallaan myös silloin, kun koira ei vielä pelkää ää-niä. Valvotuissa ja kontrolloitavissa olosuhteissa tapahtuva erilaisten äänien esittely osoittaa koiralle, etteivät äänet ole pelottavia saati

vaarallisia – pian ukkosen jyrähte-lyn tai räjähtävien rakettien äänet ovat koiralle yhtä tuttuja kuin Sa-lattujen elämien tunnusmelodia tai jääkaapinoven narahdus.

– Koiria varten on tehty cd-levy, johon on äänitetty erilaisia epäta-vallisia ja mahdollisesti pelottavia ääniä, Savola vinkkaa. Hänen mukaansa oikein tehty-nä totuttaminen tai siedättäminen näihin ääniin toimii parhaimmillaan ennaltaehkäisynä, ja cd:n avulla voidaan yrittää myös lievittää koi-rassa jo syntyneitä pelkotiloja ää-niä kohtaan. Kun koiralle soitetaan levyltä eri-laisia ääniä, on tärkeintä varmistaa tilanteen olevan aina sellainen, ettei koira pelkää. Päivittäiset har-joitukset voi aloittaa niin hiljaisella äänenvoimakkuudella, että ääniä tuskin kuulee. Samanaikaisesti ää-niharjoitusten kanssa koiralle voi tarjota ruokaa, koiran rakkaimpia leluja, herkkuja tai kunnon vetoki-saa – sellaista, mistä koira nauttii. Kun koira ei enää korvaansa lot-kauta äänille, äänenvoimakkuutta voidaan nostaa pykälällä. Mikäli siedättämisessä edetään liian no-peasti ja koira alkaa pelätä, ääntä pitää hiljentää välittömästi. Seu-raava harjoitus aloitetaan huomat-tavasti hiljaisemmalta tasolta kuin mihin edellinen harjoitus loppui. Hyvä ratkaisu paukkuaralle koi-ralle on tietenkin viettää uuttavuot-ta rauhallisessa paikassa, kaukana rakettien räjähdyksistä.

Pam! Kohta räjähtää

Kun paukkuaran koiran omistaja havahtuu juuri ennen H-hetkeä, onko mitään enää tehtävissä? – Toki, Savola myöntää. Voimak-kaita ääniä pelkääville eläimille voi-daan antaa rauhoittavia lääkkeitä. Hän on kuitenkin huolissaan koi-rien hyvinvoinnista, sillä rauhoit-tavat lääkkeet eivät välttämättä poista pelkoa, vaan ainoastaan estävät koiraa näyttämästä tuntei-taan. Rauhoittavissa aineissa on aina myös sivuvaikutusten ja ylian-nostelun riski. Koiran pelkoa tulisi Savolan mukaan pyrkiä hoitamaan muilla keinoilla. Pitäisikö rauhoittavat antaakin koiran sijaan omistajalle, joka her-moilee koiransa käytöstä? – Voimakkaasti pelkääville koi-rille rauhoittavien lääkkeiden anta-minen voi olla perusteltua, mikäli käytösterapiaa ei ole ehditty hoitaa ennen uuttavuotta, hän sanoo ja peräänkuuluttaa omistajien vas-

henkensä puolesta pelkäävä koira ei ymmärrä, että raketit ovat vaarattomia.

siedätyshoidon avulla koiralle pelottava ääni on pian yhtä tuttu kuin jääkaapinoven narahdus.

miten voin vähentää uudenvuoden rakettien aiheuttamia haittoja?

• Varmista, että eläin kokee raket-tien paukkeen mahdollisimman lievänä. Totuta koirasi erilaisiinääniin jo ennakolta, äläkä jätälemmikkiäsi uutenavuotena yksin.

• Älä ammu raketteja! Mitä vähem-män raketteja, sitä vähemmän me-lua. Myös useimmat luonnonva-raiset eläimet pelkäävät rakettienpauketta.

• Jos haluat ampua raketteja, ammu vain sallituina aikoina, iltakuudesta aamukuuteen. Pyri ampumaan raketteja mielellään vain puolilta-öin, jolloin valtaosa muistakin am-muskelijoista on liikkeellä. Kun sytytät raketin, varmista ettei eläi-miä ole lähistöllä tai ettei nurkantakaa ole tulossa vielä joku myö-häinen koiranulkoiluttaja.

• Kerää rakettien jäänteet huolel-lisesti pois ympäristöstä, jottaniihin jääneitä ruudin tai muiden myrkyllisten aineidenden jäämiäei joudu eläinten tai pikkulasten suuhun.

tuuta koiran siedättämisestä pelot-taviin ääniin ajoissa. Mikäli koiran pelko on voimakas-ta annetusta käytösterapiasta huo-limatta, rauhoittavien lääkkeiden käyttö on Savolan mielestä oikea ratkaisu. Rauhoittavat lääkkeet tulisi hankkia hyvissä ajoin, sillä päivystävän eläinlääkärin tai auki olevan apteekin metsästäminen uutenavuotena voi olla hankalaa.n


Muistan hyvin ensimmäisen kerran, kun siskoni kans-sa lähdimme kuntosalille.

Ihmeissämme tutkimme laitteita ja hieman hävettikin, koska emme tienneet yhtään, mitä milläkin lait-teella tehdään. Seurasimme aluksi sivummalta, miten muut tekevät ja lähdimme sen jälkeen kokeilemaan laitteita. Nauruksihan se loppujen lopuksi meni, kun siskoni pongahti ylätaljalaitteen mukana ilmaan, vä-hän oli liian isot painot koneessa, emmekä osanneet laittaa pienem-piä painoja siihen. Onneksi muut treenaajat auttoivat meitä alkuun niiden ihmevempaimien kanssa. Hauskaahan se olikin loppujen lo-puksi. Yleensä jokaiseen laitteeseen voi säätää painot joko laitteen takaa tai edestä. Myös selkänojaa voi säätää ja penkin korkeutta muuttaa itselleen sopivaksi. Perusasioiden tunteminen helpot-taa astumista kuntosalin ihmeel-liseen maailmaan. Mutta mistä löytyy kipinä harjoittelun aloittami-seen ja miten säilyttää motivaatio?

kehittyvät levossa. Välipäivinä voi harrastaa vaikkapa lenkkei-lyä tai muuta aerobista liikuntaa. Kuntosaliharjoittelusta elämän-tapa

Syitä siihen, miksi innostus lo-pahtaa tai kuntoilija ei jaksa edes alkua pidemmälle, on monia. Tarvitaan ennen kaikkea voimakas motivaatio ja tahto treenata. Kun motivaatiota on riittävästi, on kaikki mahdollista, ja loppu on enää jär-jestelykysymys. Ihmisillä on aina jokin oma syy aloittaa kuntoilu. Usein sitä perustellaan terveyteen vetoa-malla, mutta tosiasiassa salilta haetaan hoikkuutta, hyvää itsetun-toa, kavereita, sisältöä elämään. Paras tapa kasvattaa motivaa-tiota on hankkia tietoa kuntosali-harjoittelusta. Sitä saa esimerkiksi ohjaajilta, kirjoista ja lehdistä. Kun ymmärtää, mihin harjoittelu perus-tuu, oppii harjoittelemaan järkeväs-ti ja motivaatio kasvaa.

• Mieti, miksi tahdot liikkua.• Lopeta tekosyiden keksiminen!• Määrittele itsellesi tavoite: por- taiden nousu kotiovelle hengäs- tymättä tai rasvaprosentin alen- taminen.• Etene pienin välitavoittein kohti päätavoitetta.• Palkitse itseäsi jokaisen tavoit- teen saavuttamisesta.• Tee harjoittelusta elämäntapa säännöllisellä treenillä 2–3 kertaa viikossa.• Treenaa ensimmäiset 2–3 viik- koa pienillä painoilla, jotta alku- innostus ei kaatuisi kipeisiin lihaksiin.• Muuta harjoitusohjelmaa sään- nöllisesti 8–16 viikon välein, jotta sama ohjelma ei alkaisi kyllästyt- tää ja että kehitystä, esimerkiksi lihaksen kasvua, tapahtuisi. Muu- tosten ei tarvitse olla suuria. Niitä voivat olla eri liikkeet samalle li- hasryhmälle.• Harjoitusvastuksia tulisi myös lisätä harjoittelun edetessä, jotta kehitys olisi jatkuvaa.

Yläselkäävahvistavaylätalja.

Ohjaaja, verkkarit – ja sisua!

Kuntosaliharjoittelu kan-nattaa aloittaa ohjaajanopastuksella, joka ker-too, kuinka laitteita käy-tetään. On myös järke-vää keskustella ohjaa-jan kanssa omasta elä-mäntilanteesta ja pun-taroida yhdessä, miten tavoitteet voidaansaavuttaa niin, etteiparisuhde tai perhe-elämä kärsi. Sen jäl-keen ei tarvitakaankuin verkkarit, sisä-lenkkarit ja t-paita – sekä kosolti sisua, jotta henkilökohtai-nen ohjelma toisi tulosta. Ohjelma laaditaan omien tavoitteiden mukaan. Tavoitteita voivat olla esimer-kiksi kiinteytys, li-hasmassan kasvu,

niska-hartiaseudun vahvistaminen, peruskunnon parantaminen tai kuntoutus. Toimistossa työskente-levän ohjelmaan voisi lisätä enem-män hartiaseutua rentouttavia ja vahvistavia liikkeitä, kun taas va-rastomies tarvitsee selkää vahvis-tavia liikkeitä. Ohjaajan kanssa valitaan harjoi-tusmuoto, joka vastaa parhaiten omia tavoitteita. Harjoitusmuotoja ovat kestävyysharjoittelu eli kiin-teyttävä harjoittelu, perusvoima-harjoittelu, jota käytetään lihasten kasvattamiseen, ja maksimivoima-harjoittelu, jolla haetaan lisää voi-maa. Suositus olisi käydä 2–3 kertaa viikossa kuntosalilla, mutta ker-ran viikossakin on parempi kuin ei ollenkaan. Ohjelman olisi hyvä sisältää niin ylä-, ala-, kuin keski-vartaloakin vahvistavia liikkeitä jo-kaisessa treenikerrassa. Jokaista päälihasryhmää varten valitaan yksi liike. Aloittelijalle tämä on paras tapa aloittaa. Treenipäivät voisivat olla vaikkapa maanan-tai, keskiviikko ja perjantai. Väli-päivät ovat tärkeitä, sillä lihakset


Ensimmäistäkertaakuntosalilla?Jokaisenmielessäpyöriivarmastipelkojajakysymyk-siä:mitensinnepukeudutaan,mitäovattoistotjasarjat,kuinkaniitäihmevempaimiakäytetäänjakuinkauseintulisitreenata?

Teksti ja kuvat Nina Karppinen

Helsingin Vuosaareen, osoittee-seen Tyynylaavantie 15, perus-tetetaan Nuorisosäätiön asuk-

kaille 100 m2 kokoinen kuntosali. Salinavajaiset ovat 9.2.2008 kello 13-16. Kuntosali tulee Nuorisosäätiön kiinteistöön, joka on aivan Vuosaarenmetroaseman vieressä. Kuntosalillaei ole valvontaa, vaan käyttäjät itsehuolehtivat salin järjestyksestä. Salin käyttöä seurataan sähköiselläkulunvalvonnalla, joka dokumentoi kaikki salilla kävijät. Kuntosali on tar-koitettu ainoastaan Nuorisosäätiön asukkaille ja se on pientäkorvausta ja panttimaksua vastaan muutoin ilmainen. Sali on tarkoitettu kai-kille Nuorisosäätiön asuk-kaille, mutta tiedotus tul-laan keskittämään koh-tuullisen matkan päässäsalista sijaitseviin taloihin eli metrora-dan varressa ja Malmilla sijaitseviintaloihin. Malmilta tulee suora bussi-linja, 78, Vuosaareen. Kun salin avajaiset ovat pidetty, voi salille lunastaa kulkukortin säätiön toi-mistosta panttia vastaan. Pantti on 45 euroa. Salin aukeamisesta tiedotetaan Nuorisosäätiön nettisivuilla sekä talo-jen ilmoitustauluilla. Jokainen jäseneksi liittyvä maksaa kertaluontoisesti 5 €maksun, joka käytetään kokonaisuu-dessaan salin toimintaan. Sali on aukipäivittäin klo 07.00–22.00 Saliin tulee kaksi pientä vaatteiden-

vaihtohuonetta sekä vessa, jossa on suihku. Salin puolella on suomalaiset Norman-kuntosalilaitteet ja neljä käy-tettyä David-kuntosalilaitetta, irtopai-noja ja penkit, pecdeck-rintalaite, vat-sarutistuskone, ylä-/alataljayhdistelmä, reisiojennus ja -koukistus, punnerrus- ja hauispenkki, vatsa- ja selkäpenkki, kyykkykehikko, jalkaprässi, kaksi spin-

ning-pyörää ja niin edelleen. Laitteidenvalinnassa on kiinnitetty huomiota kes-tävyyteen, vähäiseen huollon tarpee-seen, turvallisuuteen ja käytön helppou-teen. Salilla tullaan antamaan säännölli-sesti opastusta ja neuvontaa kuntosalin käytöstä, eri tavoista harjoitella salilla jaliikunnasta laajemminkin. Asukkaat asialle

Salia hallinnoimaan perustettiin asuk-kaista, jotka ovat myös salin tulevia käyttäjiä, ja asukasneuvoja Marko Saari-sesta koostuva ryhmä, joka kokoontui

ensimmäistä kertaa joulukuun alussa.Ryhmä muun muassa sisustaa salin,suunnittelee ja kehittää toimintaasekä järjestää avajaiset. On tärkeää, että saamme asukkaat organisoimaan salin toimintaa. Pelkillä Nuorisosäätiön omilla resursseilla sa-lin toiminnan pyörittäminen jäisi vali-tettavan pieneksi. Nyt toisen tapaa-

misen jälkeen kunto-saliryhmään kuuluu kaikkiaan10 henkeä. Mukaan voi tullamuutama henkilö lisää. Kuntosalilla ei ole omaahenkilökuntaa, vaan salinkäyttäjien pitävät huoltasalin laitteista ja järjestyk-

sestä. Sali toimii ”siivoan omat jälkenija autan vähän kaveriakin” -periaat-teella. Nyt perustettu kuntosaliryhmä yh-dessä allekirjoittaneen kanssa ohjeis-taa toimintaa. Otankin mielelläni ide-oita, ehdotuksia ja kommentteja vas-taan kuntosaliin liittyen. n

Marko Saarinenasukasneuvojapuh. (09) 7552 [email protected]

kuntosalin ihmeellinen maailma

t u lo s s a uusi kuntosali nuorisosäätiön asukkaillE


Iik! - lihakset kasvavat

Joskus pelkona voi olla lihas-ten kasvaminen. Turhaa! Varsin-kin naisille lihasten kasvamiseen tarvitaan todella rankkaa, useita vuosia kestävää ja ammattimaista treeniä kuntosalilla. Useat nais-bodarit käyvät vuosia jopa kaksi kertaa päivässä salilla saadak-seen isot ja näyttävät lihakset. Välillä voi tuntua, ettei millään jak-saisi lähteä salille rankan työpäivän jälkeen. Treenikaverista voi löytyä tähän oiva apu. Yhdessä sovituis-ta päivistä on helpompi pitää kiinni, kun toinen tsemppaa lähtemään tai kun tietää toisen odottavan jo siel-lä. Loppujen lopuksi treenin jälkeen olo on jälleen pirteä, ja väsymys ja stressi jäävät salille. n

Vinotvatsalihaksetvoitreenatavaikkapatällävartalonkiertolaitteella.

PerusohJeLmA

u Lämmittely 5–15 minuuttia kuntopyörällä, juoksumatolla tai soutulaitteella.

u Lihaskunto-osuus

• ylätaljan veto niskaan (yläselkä) 3 sarjaa 10–12 toistoa

• penkkipunnerrus tai vinopenkkipunnerrus

käsipainojen kanssa (rinta) 3 sarjaa 10–12 toistoa

• pystypunnerrus (hartiat) 3 sarjaa 10–12 toistoa

• jalkaprässi (etureidet ja pakarat) 3 sarjaa 10–12 toistoa

• reiden koukistus istuen (takareidet) 3 sarjaa 10–12 toistoa

• ojentajapunnerrus taljassa (ojentajat) 3 sarjaa 10–12 toistoa

• hauiskääntö käsipainoilla (hauis) 3 sarjaa 10–12 toistoa

• selän ojennus selkäpenkissä (alaselkä) 2 sarjaa 15–20 toistoa

• vatsarutistukset (vatsat) 2 sarjaa 15–25 toistoa

u Loppuvenyttelyt

Jatko-ohjelma

Neljän kuukauden säännöllisen treenin jälkeen harjoituskertoja voi lisätä. Silloin

eri lihasryhmien treenaamisen voi jakaa usealle eri päivälle, esimerkiksi:

ma ja to: jalat, käsivarret ja vatsa (kevyt)

ti ja pe: rinta, selkä, hartiat ja vatsa

tai

ma: rinta, hartiat, käsivarren ojentajat, vatsa

ti: jalat

to: selkä, hauis, vatsa (kevyt)

Ja uusi kierto alkaa la, su, ti

Jaetussa treenissä valitaan kahdesta viiteen eri liikettä yhdelle lihasryhmälle.

Harjoittelu sisältää alkulämmittelyn, lihaskunto-osuuden ja loppuvenyttelyt.

Yhteen harjoittelukertaan kuluu yleensä noin tunti.

Kirjoittaja on liikunnanopettaja ja kuntosaliohjaaja.


kunTosALisAnAsToA

u sarjat ja toistot treeniohjelmassa: Esimerkkinä kolme sarjaa, 10 toistoa. Liikettä toistetaan10 kertaa sellaisella painolla, jota jaksaa juuri ja juuri tuon määrän tehdä. Pidetään 20 sekunnin tauko,jonka jälkeen tehdään vielä kaksi sarjaa tuota kymmentä toistoa, eli kolme sarjaa x 10 toistoa. Tämänjälkeen siirrytään seuraavaan lihasryhmään.u Päälihasryhmät: selkä, rinta, hartiat, etureidet, pakarat, takareidet, ojentajat, hauikset, alaselkä javatsat.u harjoitusmuodot: kestovoimaharjoittelu, perusvoimaharjoittelu ja maksimivoimaharjoittelu. • Kestovoimaharjoittelu eli kiinteyttävä harjoittelu: Tehdään pitkiä sarjoja (yli 15 toistoa), jolloin lihaksen koko ei varsinaisesti kasva, mutta sen kestävyysominaisuudet paranevat. Pelkkä lihas- kuntoharjoittelu ei kuitenkaan riitä kiinteyttämään. Mukaan on yhdistettävä myös kestävyys- liikuntaa, kuten pyöräilyä, soutua tai hiihtoa - ja näitä voikin lisätä harjoitusohjelmaan. • Perusvoimaharjoittelu: Sarjojen pituus on 6–12 toiston välillä, jolloin lihasmassa kasvaa. Tässä harjoittelumuodossa kasvatetaan lihaksia. Käytettävät painot ovat suurempia kuin kiinteyttävässä harjoittelussa. • Maksimivoimaharjoittelu: Sarjan pituus on alle kuusi toistoa. Silloin lihaksen kyky tuottaa voimaa kasvaa. Painot ovat yleensä maksimipainoja. Tätä harjoitusmuotoa käyttävät esimerkiksi pituus- hyppääjät, jotka hakevat ponnistusvoimaa jalkoihinsa.u Lämmittely: Harjoittelu tulee aloittaa aina lämmittelyllä, jotta lihakset eivät revähtäisi. Siihen riittää5–15 minuuttia kevyttä soutua, hiihtoa tai kuntopyöräilyä. Lämmittelyn jälkeen tehdään lihaskunto-osuus.u Lihaskunto-osuus: se voi olla paikka-, kierto- tai cross training -harjoittelua.u Paikkaharjoittelu: tehdään yksi liike kerrallaan esimerkiksi kolme sarjaa.u kiertoharjoittelu: siirrytään suoraan liikkeestä toiseen tehden esimerkiksi kolme kierrosta laitteilla.u Cross training -harjoittelu: lihaskuntoliikkeiden välissä tehdään sykettä kohottavia harjoitteitavaikkapa kuntopyörällä, minkä jälkeen harjoittelua jatketaan lihaskuntolaitteilla.u Venyttelyt. harjoittelu päätetään aina venyttelyyn, mikä nopeuttaa palautumaan treenistä.u Lihaskuntolaitteet: laitteet, joissa treenataan eri lihasryhmiä.u Aerobiset laitteet: kuntopyörät, juoksumatot, soutulaitteet, stepperit.u Vapaat painot: levytangot ja käsipainot.

vaihe: kaikki paikat ovat siivottu, puunattu ja riisuttu vanhoista esi-neistä, ja päästän sisäisen intoni valloilleen. Alan muovata tilasta mieleistäni. Muutaman kerran jou-dun hiomaan näyttämöä ja riisu-maan sen uudestaan, ennen kuin olohuoneen oikeanlainen tunnel-ma on kohdallaan. Viimein alkaa näyttää hyvältä. On se ihmeellistä, kuinka ihan muutamalla tyynyllä ja esineellä saa tilaan niin erilaisen tunnelman. Istun hetkeksi säkkituo-liin ja nappaan koiramme Iineksen syliin, joka on myös tullut ihmette-lemään toimiani. Minun puolestani joulu saa tul-la. Glögin tuoksu vielä kruunaisi tämän kaiken, mutta jätän sen val-mistamisen myöhemmäksi, kun-han aatto on ovella. n

Rintalihaksiavahvistavalaite

jatkuu sivulta 27


Alku ei näytä hyvältä, jään väärällä pysäkillä pois. Jat-kan Oittaan ulkoilukeskuksen

etsimistä. Tarkoitukseni on osallis-tua avantouinti-infotilaisuuteen Bo-domjärven rannalla ja kokeilla miltä tuntuu laskeutua veteen, huolimat-ta pimeydestä ja kylmyydestä. Vih-doin onnistun löytämään punaisen navetan näköisen rakennuksen, joka paljastuukin viihtyisäksi kahvilaksi; tilaan kahvin ja jään odottamaan tule-vaa. Paikalle saapuu pian Tuula Jaatinen, 47, joka aloittaa infotilaisuu-den. Valokuvataiteilijana ja yrityspresentaatioiden tuottajana toimiva Jaatinen kertoosaaneensa avantouinti-koulutuksenpari vuotta sit-ten Suomen Ladulta. Tällä hetkel-lä hän toimii Avantouinti-seura Oit-taan Uppo-

Nallet ry:n puheenjohtajana. Hän tiedottaa seuran avantouin-titoiminnasta sekä pyrkii kehittä-mään sitä. – Lähtökohtaisesti avantouinnis-sa kuunnellaan omaa kehoa, kaikki muu on toissijaista, hän kertoo. – Päätös mennä avantoon on ensimmäinen asia, jonka jokaisen tulee tehdä yksin, mutta avantoon mennään yhdessä toisiaan tukien

ja auttaen. Jaatinen toivoo, että avanto-uinnista tulisi kuulijoille pysy-vä hyvinvoinnin tekijä.

Mahdollisuuksien Oittaa

Oittaan ulkoilukartano perus-korjattiin vuonna 2002,

jolloin myös Suomen Latu alkoi ylläpitää ja tukea urheilutoimin-taa. Välinevuokraa-mosta löytyy väli-neitä moneen eri urheilulajiin ku-ten retkiluistimia, lumikenkiä, suk-sia, gymstickeja, soutu- ja kirkkove-

neitä sekä kanoot-

Alkutalvenkirpeystuntuujovarpaissa,kunodottelenkuljetustaBodomjärvelleEspooseen.Lämpötilanäkyymittarinlukemasta:plusneljäastetta.Min-neolenmenossa?No,kokeilemaanavantouin-tia,josvainuskallan.

Bodomjärven

hyytäVä syleIlyTeksti Marjukka Eerikäinen •

Kuvat Marko Saarinen ja Marjukka Eerikäinen


teja. Täältä on myös mahdollisuus lähteä samoilemaan Nuuksioon, jonne saa vuokraamosta karttoja sekä talvisin pulkat ja kengät ret-keä varten. Espoossa on kahdeksan eri paik-kaa, missä järjestetään avantouin-tia, mutta Oittaa on hänen mukaan-sa ainut, jossa ovat kahvila, saunat sekä välinevuokraamo. Lisäksi Oit-taan mukavuuksiin kuuluvat lämpi-mät pukukopit, jotka ovat avoinna aamukuudesta iltakymmeneen. Niihin pääsee myös omilla avaimil-la jäseneksi liittymällä. Oittaan laiturilla on turvallisuus-syistä lämpömatto ja valaistus, joi-den avulla pyritään ehkäisemään muun muassa liukastumista. Vir-tauslaite pitää avannon pakkasella auki. Jaatinen kehuu myös Oittaan ul-koilumahdollisuuksia. – Nuuksion lisäksi ulkoilupolut vievät Pirttimäkeen, ja talvella voi hiihtää jäätä pitkin. Bodomjärven ympäri hiihtämi-sestä tulee reitin itsekin hiihtäneen Jaatisen laskelmien mukaan noin 10 kilometriä. Seuraavaksi pöytiin lähtevät kiertämään tossut ja käsineet. Näi-tä voi Oittaalla vuokrata tai ostaa omaksi. – Tänä vuonna laiturilla on kol-met tikkaat, joita pitkin avantoon pääsee laskeutumaan, Jaatinen kertoo.

Askel kohti avantoa

Jaatinen kysyy meiltä uusilta, miltä avantoon meneminen tuntuu. Joil-lakin on asiasta jännittynyt, ehkä hieman pelokaskin mielikuva. Itse perustelen, alkuepäröinnin jälkeen, tehneeni päätöksen mennä avan-toon. Myös itsensä voittaminen on mielessäni. Auravalokuvat heijastuvat sei-nälle, ovatko nämä jotain New Age -hömpötystä? Kuvat ovat Jaatises-ta ennen ja jälkeen avantouinnin. Kuvissa näkyy, kuinka energiaken-tät ovat kasvaneet jo yhden avan-touintikerran jälkeen. Punainen väri kuvaa energiaa ja hyvää oloa, kel-tainen taas parantavaa ja hoivaa-vaa voimaa sekä rauhaa. – Mukavuusalue, joita normaa-liin arkeen kuuluu, kasvaa. Silloin on tehtävä jonkinlainen hyppäys omien rajojensa ulkopuolelle, jo-

hon liittyy uskallusta ja pelkoakin, Jaatinen sanoo. Hän kertoo omasta kokemuk-sestaan erään avantouintikerran, jolloin taivaalta satoi räntää ja tuuli tuiversi. – Säästä huolimatta olo oli mah-tava. Fiilis oli niin hyvä.

Avantouinnin aakkoset

Tärkeintä avantoon mentäessä on kuunnella omaa kehoa ja mieltä sekä ennen kaikkea pysyä päätök-sessään. Rauhallisuus on valttia sekä hengittä-misessä että laskeutu-misessa avantoon. – Aluksi syntyy niin sa-nottu shokkireaktio, mikä kuuluu asiaan, mutta rauhallinen hengittä-minen auttaa tässäkin. Avantoon pulahtaminen eli dippaaminen on en-sikertalaiselle hyvä tapa, päätä ei kuitenkaan saa laittaa veden alle, vaan veteen laskeudutaan tik-kaita pitkin kaulaan asti ja sitten vain kastaudu-taan, Jaatinen neuvoo. Hänen mielestään avantoon kannattaa tur-vallisuussyistä mennä aina jonkun toisen kans-sa. Jokainen käyntikerta on Jaatisen mukaan eri-lainen. Vettä voi ensin kokeilla jalalla, jos siltä tuntuu. Yleisöstä kuiten-kin neuvotaan, että on helpompaa mennä ker-ralla rohkeasti eikä varo-en pikkuhiljaa. Varusteiksi avantouintiin riittää uimapuku tai -hou-sut, mutta konkarit suo-sittelevat jalkoja suojaa-vien sukkien tai tossujen käyttöä. Hanskat auttavat pitämään otteen hyvin tik-kaissa sekä lämmittävät myös uinnin aikana. Pipo auttaa säilyttämään läm-mön. Avantoon mennään joko suoraan pukuko-pista tai saunan kautta. Talvisin monet sauvakä-

Kaikki lähtee nautinnosta – ei suorituksesta


Jäsenyys Avantouintiseuraoittaan uppo-nallet-yhdistykseen

Seuraan voi liittyä täyttämällä kaavak-keen paikan päällä Oittaalla tai Suomen Ladun nettisivuilla www.suomenlatu.fi/avantouintiseuraoittaanupponallet, mistä löytyy myös lisäinfoa ”Uppik-sista”, esimerkiksi tapahtumakalenteri sekä lähin avantouintipaikka. Avantouinti kausi alkoi Oittaalla 1.10.2007 ja päättyy 30.4.2008. Kausi-maksua vastaa voi aukioloaikoina käydä uimassa rajattomasti sekä saada omanuimakopin avaimen. Lisäksi liittymis-etuihin kuuluu jäsenkortti ja kerrankuussa ilmestyvä Latu & polku -jäsen-lehti.

Avantouinnin hyötyjä

• Hyvän olon ja rohkeuden kasvu.• Oman itsensä tunteminen auttaa kontrolloimaan kehoa. • Lisää seesteisyyttä. • Piristää ja synnyttää iloa.• Helpottaa nivelkipuja, parantaa stressin- ja kylmänsietokykyä sekä elimistön rasituskykyä.• Kasvattaa yhteisöllisyyttä.• Vahvistaa psyykkisiä voimavaroja.

Lisätietoa avantouinnin lääketieteellisistä vaikutuksista löytyy internetistä Suomen Ladun osoitteesta http://www.suomenlatu.fi/hilavitkutin/hilavitkutin.cgi?S0301

velijät tulevat pulahta-maan avantoon ja jat-kavat taas matkaa. – Kun avantoon me-nee ilman saunaa, vai-kutus on yleensä piris-tävä, kun taas saunasta avantoon meneminen vaikuttaa rauhoittavas-ti ja unettavasti. Iholla tapahtuva lämpötilanvaihtelu parantaa muun muassa aineenvaihduntaa, Jaatinen kertooavantouinnin hyödyis-tä. – Avannosta poistu-misen jälkeen on hyvä pukea ylleen kylpytak-ki, pyyhe tai huopa ympärille, jotta välttyisi vilustumiselta. Vilustu-minen ei suinkaan joh-du avantouinnista, vaanliian vähäisestä pukeu-tumisesta uinnin jäl-keen.

Avantoon!

Vihdoin päästään asi-aan. Luennon loputtua siirryn entistä viisaam-pana pukuhuoneeseen vaihtamaan vaatteita. Päätämme erään rou-van kanssa mennä suoraan järveen, ilman saunaa. Vesi on lähes yhtä kylmää kuin tal-vellakin. Pukeutumistilat ovat siistit ja erittäin viihtyi-sät, juttukavereitakin

löytyy saman tien. Käärin pyyh-keen ympärilleni ja jätän Jaatisen kehotuksesta villasekoitesukkani jalkaani ja kävelen kohti ulko-ovea. Nyt on mahdotonta enää perään-tyä! Ilman viileys tuntuu iholla ja hiek-katien kivet jalkapohjissa. Laitu-rilla ovat lämpömatto ja naulakot, joihin voi ripustaa pyyhkeensä tai kylpytakkinsa. En ajattele juuri mi-tään, kun laskeudun rauhallisesti ja varmanoloisesti askel askeleelta tikkaita alaspäin. Lopulta olen kau-laani myöten vedessä – ja aloitteli-ja kun olen, tulen lähes saman tien portaita ylös. Pulahduksen jälkeen eniten kipristelee jaloissa, muu vartalo on

enemmän sinut itsensä kanssa. Ilma ei tunnu lainkaan kylmältä ja fiilis on hyvä. Oikeastaan mietin jo seuraavaa kertaa, jonka päätänkin tehdä saunassa käynnin jälkeen. Saunassa on hyvä ilmapiiri ja juttelen useiden naisten kanssa, muun muassa löylykauhan nimes-tä. Käyn vielä toisen kerran sauno-misen ja iloisen rupattelun jälkeen järvessä pulahtamassa, tällä ker-taa paljain jaloin. Hiekkapolulla kävellessäni en tunne enää pieniä kiviä, sillä veden kylmyys on turrut-tanut jalkapohjat. Voin kokemukseni perusteella suositella avantouintia kaikille siitä kiinnostuneille! Kannattaa varus-tautua hyvin ja pukeutua lämpimäs-ti uinnin ja saunomisen jälkeen. Olkoon tämä haasteena kaikille Luukkubluesin lukijoille! Itsensä voittamisesta saa palkinnoksi hy-vän mielen, ja saattoivatpa kirjoit-tajan niskakivutkin jäädä hyiseen Bodomjärveen… n

Unelmien pelikenttä



U lkoa tuleva katulampun va-lokeila näyttää reittini hissil-le. Painan tilausnappulaa ja

jään roskapussi pikkurillistäni roik-kuen odottamaan, että pääsenkyytiin. Vapaalla kädelläni räpsyt-telen tupakansytyttimen kipinä-pyörää, koska odottaminen tekeeminut hermostuneeksi. Käytäväntoisesta päästä kuuluu lukon nak-sahdus. Ääni kulkee pienen ilma-virran saattelemana aaltomaisestikolkkoa käytävää pitkin ja iskee minuun väräyttäen ihoni kananli-halle. Sekunnissa alitajuntani te-kee minulle ulkonäkötarkastuksenja sisäinen luolanaisenvaistonikäskee tarttumaan portaikon ovenkahvaan.

Polvipussiverkkareissa ja ole-maton ehostus kasvoillani en väli-tä jäädä odottamaan, onko kans-sani samaan hissiin pyrkimässäse entinen poikaystäväni, jokapäätti jäädä samaan taloon asu-maan. Tai se uusi asukas, joka on hänen nykyisensä. Vähintään se on yläkerran ylimielinen adonis, josta luulin olevani kiinnostunuttaloyhtiön viimevuotisissa pikku-jouluissa, kun glögin ja punaviinin sekoitussuhde meni pieleen. Mihinnäissä naapureissa se minua puo-leensa vetävä magneetti on piilo-tettu, mietin portaikossa. Olen tree-nannut talon hätäpoistumisteidenkäyttöä niin paljon, etten edes tu-lipalon tullen eksyisi hissiin vahin-gossa.

Ei, en ole väärän lääkityksen alaisena. Kyseessä on vain naa-purifobia, kenties muillekin kan-tapään kautta tutuksi tullut ilmiö. Tätä tavataan nuorisosäätiöläisillä, joilla on nuoruudenhuumassaan vaikeuksia hillitä itseään ja käyt-

täytyä järkevästi. Jotkut kutsuvat sitä hetkeen tarttumiseksi. Jo en-nen kuin Suomessa tiedettiin Big Brotherista mitään, herkuttelimme talotoimikuntakollegan kanssa idealla, kuinka hyvää tosi-tv:tä saisimme asentamalla valvonta-kamerat taloyhtiön yleisiin tiloihin.

Jos perustaisin deittipalvelun nuorille, ensimmäinen vinkkini heil-le olisi lähettää asunnonhakupape-rit Nuorisosäätiöön. Baareissa janettitreffeillä juokseminen on paitsielähtänyt trendi, myös aivan liianvaivalloista ja kallista. Nykysinkuillehyvä vaanimispaikka on taloyhtiö, joka on täynnä nuorta, työssä käyvää porukkaa. Muutat vain sisään, odotat seuraavaa talotoi-mikunnan kokousta, ujuttaudut toimintaan mukaan ja voilà: olet tarrannut lonkerosi arvokkaisiin sosiaalipiireihin. Tarjolla kotona nyhjöttämistä vastaan on asukkai-den yhteisiä kissanristiäisiä sekä talotoimikuntien välisiä retkiä jatempauksia, joissa on koolla sää-tiön A-luokkaista aktiivijäsenistöä,niitä iloisia ja aikaansaavia touhot-tajia.

Mikäli sulhas- tai morsioprospektilöytyy jo omasta taloyhtiöstä, saa-listusmaastona toimivat pyykkitu-pa, sama lähikauppa, yhteinen pyörä- ja kanahäkkivarasto sekä hissi, jossa ruveta juttusille. Miksi lähteä merta edemmäs kalaan, kun naapurusto kuhisee toinen toistaan parempia vonkaleita? Naapureiden kanssa vehtaaminentuntuu jännittävältä, ja lopullinenansa on suhteen aloittamisen helppous. Vähän kuin työkaveriinsekaantuisi, mutta ei läheskäänyhtä vaarallista.

Tällainen yhteisöllisyys on hur-maavaa, se suorastaan nostaa

elämänlaatua: naapurista voi löy-tää kaivatun lenkkikaverin, tär-keän ystävän tai parhaimmillaan jopa tulevan elämänkumppanin. Kanssaeläjiin on helppo tutustua,sillä ilmapiiri taloyhtiöissä on avoin, muttei kyyläävä. Vastaan-tulijat käytävällä tervehtivät, osaa kiinnostavat jopa kuulumiset. Ja hädän yllättäessä naapuri tutaan: kun leivinpaperi on loppunut ja bileet alkavat puolen tunnin kuluttua, seinän takaa voi mennä nöyrästi pyytämään yhtä arkkia hyväntekeväisyyteen. Etikettiin kuuluu, että illan pelastaja kutsu-taan kekkereihin kuokkavieraaksi.

Entäpä ne riskit, jotka voitaisiin minun puolestani kirjata vaikka va-roitustekstiksi vuokrasopimuk-seen? Jos olet onneasi kokeillutja väärään talolaiseen kajonnut, muistijälki takaraivossasi ei jätäsinua koskaan rauhaan käytävillä,kerhotiloissa, pyykkituvassa taiedes roskahuoneessa. Pahimmil-laan joudut joka kerta kotoa läh-tiessäsi tarkastamaan reitin ovi-silmästä ja kehittämään itsellesikärpänvaistot, jotta selviät turval-lisesti alaovelle. Onneksi Nuorisosäätiö kuitenkin armahtaa houkutukseen langen-neita. Jos maa alkaa polttaa jalko-jen alla, asunnonvaihtomahdolli-suudet ovat vähintään yhtä hyvätkuin tarjoilut talotoimikunnan grilli-juhlissa. Mutta koska ikuinen muut-toliike tekee levottomaksi, pidänaapurinhimosi hyvän maun rajois-sa. n

Unelmien pelikenttä

Kiia Kolari


ääniä käytäviltä

Tällä palstalla Nuorisosäätiön asukkaat voivat tuulettaa tuntojaan ja ajatuk-siaan nuorten arkisesta elämästä.


kuinka menetellä?asukkaiden

aBC

ASUMISILMOITUS

Jos haluat, että ystäväsi tai kumppanisi muuttaa kanssasi asumaan, on se sallittua, kun

teet asiasta kirjallisen ilmoituksen Nuorisosäätiöön. Samoin, jos ha-luat lähteä esimerkiksi ulkomaille töihin tai opiskelemaan pidemmäk-si aikaa, voit vuokrata asuntosi kol-mannelle osapuolelle pyytämällä kirjallisesti vuokranantajalta lupaa. Asunnon voi vuokrata maksimis-saan kahdeksi vuodeksi eteen-päin. Jos jälleenvuokraat asuntosi eteenpäin ilman kirjallista ilmoitus-ta vuokranantajalle, syyllistyt ns. laittomuuteen ja pahimmassa ta-pauksessa saatat menettää asun-tosi. Asumisilmoituskaavakkeen saa säätiön nettisivuilta, www.nuoriso-saatio.fi, tai tilaamalla toimistolta. Ilmoitus voi olla myös vapaamuo-toinen. Siinä pitää olla ilmoittajan eli päävuokralaisen nimi ja osoite sekä asuntoon muuttavan henkilön (tai henkilöiden) nimi, sotu, am-matti ja työpaikka sekä nykyinen osoite. Ilmoituksessa pitää näkyä myös kuinka pitkäksi aikaa henkilö on tulossa asumaan ilmoittajan luo ja miksi. Ilmoittajan allekirjoitus ja yhteystiedot ovat tärkeät. Asumisilmoituksia käsitellään asuntososiaalisessa toimikunnas-sa, joka kokoontuu noin kerran kuussa. Toimikunnalle esitetyt asu-misilmoitukset ovat useimmiten läpihuutojuttuja ja ne hyväksytään yleensä ongelmitta. Kun lupa toi-mikunnalta on saatu, lähetetään ilmoittajalle hyväksymiskirje sekä uudet vuokranmaksutilisiirrot muut-tuneella vesimaksulla, jos henkilö-luku on muuttunut. Uusi, ilmoitettu henkilö lisätään talonkirjoihin, mutta jo olemassa olevaan vuokrasopimukseen hy-väksyntä ei vaikuta – se pysyy sel-

laisena kun se on ollutkin. Ilmoitettu kumppani tai alivuok-ralainen on asumisajallaan yhtä-lailla vastuussa asunnon vuokrista kuin huoneiston kunnosta yhdessä päävuokralaisen kanssa. Jos päävuokralainen lähtee mää-räajaksi pois ja jättää asuntonsa alivuokralaisen haltuun, osapuo-lien kannattaa tehdä keskenään alivuokralaissopimus. Kun asumisilmoituksella asun-toon tullut alivuokralainen tai kumppani muuttaa pois, täytyy päävuokralaisen tehdä muutosta kirjallinen ilmoitus - lähtöilmoitus - vuokranantajalle.

ASUNNONVAIHTO

Nuorisosäätiön asunnoissa asu-vien vuokralaisten on mahdollista vaihtaa asuntoaan tiettyjen peli-sääntöjen mukaan. Toivottavaa on, että nykyisessä asunnossa on asuttu vähintään vuosi, ennen kuin vaihtoaatosten kanssa lähdetään liikkeelle. Kun haluat vaihtaa asuntoasi, toi-mita asuntohakemus Nuorisosää-tiön toimistoon tai tee se sähköi-sesti säätiön nettisivuilla - www.nuorisosaatio.fi. Hakemukseen toimitetaan liit-teet silloin, kun ruokakuntaan tulee asunnonvaihdon myötä muutos, . esimerkiksi kun kumppani muuttaa hakijan kanssa yhteen. Hakemuk-sesta ja sen liitetiedoista tarkiste-

taan hakijoiden yhteiset tulot ja va-rallisuus. Yleensä toivotunlaisen asunnon saanti kestää, joten asukkaan it-sensä kannattaa olla myös aktii-vinen, jos säätiöltä ei ilmoituksen jätön jälkeen ole kuulunut mi-tään. Asukkaan kannattaa laittaa oma vaihtoilmoitus sen talon rap-pukäytävän ilmoitustaululle, joista vaihtoasunnon haluaa – ja katsoa tärppääkö. Jos vaihtokaveri löytyy, täytyy molempien vaihtajien ottaa yhteyttä oman kohteensa asunto-sihteeriin, joka kertoo pelin seuraa-vat siirrot.

ILMOITUS LAPSESTA TAI AVIOLIITOSTA

Lapsesta ilmoitetaan kirjallisesti sii-nä vaiheessa, kun hänet on kastet-tu tai muutoin annettu nimi. Kun vuokralaisella muuttuu nimi joko naimisiin menon tai muun ni-menvaihdoksen johdosta, vuokra-lainen on velvollinen ilmoittamaan siitä kirjallisesti vuokranantajalle.

IRTISANOMINEN

Toistaiseksi voimassa olevan vuok-rasopimuksen irtisanomisaika on yksi kalenterikuukausi. Irtisano-misaika astuu voimaan sen kuun lopusta, jolloin kirjallinen irtisano-minen on jätetty ja päättyy seuraa-van kuukauden viimeinen päivä. Esimerkiksi jos asunto irtisanotaan vaikka 4.3., alkaa irtisanomisaika 31.3. ja päättyy 30.4., jolloin va-pautuva asunto vuokrataan eteen-päin 1.5. Irtisanomissäännöt pätevät kaik-kiin säätiön asukkaisiin. Erikois-kohtelua irtisanomisajan suhteen ei saa kukaan. Vaikka Nuorisosäätiön hakujonossa on paljon hakijoita, ei se tarkoita, että seuraava asukas odottaa jo eteisessä. Ehdokkai-ta saattaa olla valmiina, mutta ei

Teksti ja kuva Tytti Laine


Irtisanomisaika astuuvoimaan sen kuun lo-pusta, jolloin kirjallinen irtisanominen on jätettyja päättyy seuraavan kuukauden viimeinenpäivä.


Mitäpitäätehdä,joshaluaavaihtaaasuntoa?Mitenirtisanomisaikalasketaan?Mitentoimia,joshaluaaystävänasumaankanssaan?Miksieräpäivääeivoisiirtää?

välttämättä sellaiseen asuntoon ja sinne, mistä asunto on vapautu-massa. Myös monella hakijalla on itsellään kalenterikuukauden irtisa-nomisaika.

VUOKRANMAKSU

Vuokrat maksetaan ajallaan erä-päivänä eli kunkin kuun 5. päivä. Vuokranmaksun eräpäivää ei voi muuttaa muuksi. Vuokranmaksun myöhästymisestä on hyvä ilmoittaa oman taloyhtiön asuntosihteerille, mutta ilmoitus ei siirrä eräpäivää minnekään. Asuntosihteeri kirjaa ilmoituksen koneelle, jos asukas ilmoittaa, että maksu tulee paljon myöhässä eräpäivästä. Muutaman päivän viivytyksistä ei välttämättä tarvitse ilmoitta, kunhan vuokran maksaa mahdollisimman pian. Pysyvä eräpäivä on koko systee-min peruspilareita, jonka perusteel-la vuokranantajan talousasiat juok-sevat, viivästyskorot laskutetaan ja maksukehotukset lähetetään.

Vuokranantaja ei ole luottolaitos, eihän pankistakaan saa lainaa il-man, että joutuu maksamaan kor-koja. Vuokra maksetaan viitettä käyt-täen. Jos maksat automaatilla tai päätteellä, eikä viitettä ole käytet-tävissä, laita viestikenttään tiedok-si oma nimesi, osoitteesi ja min-kä kuun vuokraa maksat. Samoin toimitaan, jos joku muu maksaa laskun puolestasi eikä hän käytä laskun viitettä. Jos käytät viitettä ja kirjoitat vies-tikenttään tekstiä, ei teksti välity maksunsaajalle, sillä maksu tuleekonekielisenä. Tällöin näkyvät ai-noastaan viitteen numerosarja ja tilinomistajan nimi.

MAKSUKEHOTUS

Maksukehotus lähetetään kerran kuussa, myös niille, jotka ovat il-moittaneet vuokranmaksun myö-hästymisestä. Kehotus on vain tieto vuokralaiselle omasta vuok-ranmaksutilanteestaan. Velallisen rästin määrästä ja ti-lanteesta riippuen lähetämme usei-ta erilaisia maksukehotuskirjeitä. Kannattaa lukea maksukehotuk-sen viesti, jos siinä sellainen on. Jos saat maksukehotuksen vaikka olet juuri maksanut laskun, heitä

kehotus roskiin, asia on sillä selvä. Nuorisosäätiö veloittaa maksu-kehotusten lähettämisestä toistai-seksi 2,60 € , jos velka ylittää 100 euroa. Jos saat niin kutsutun kakkos-karhun, jossa uhataan häätö- ja perintätoimilla, on silloin syytä ot-taa yhteyttä kirjeen lähettäjään sekä hoitaa velka pikaisesti pois. Jos velkoja ei makseta tai velan maksusta ei ole tehty maksusuun-nitelmaa kakkoskarhuun merkittyyn eräpäivään mennessä, lähetetään saatavista haaste käräjäoikeuteen. Oikeudenkäynnistä seuraa häätö-päätös, oikeudenkäyntikulut sekä maksuhäiriömerkintä, joka on voi-massa neljä vuotta. Häiriömerkintä heikentää vuokra-asunnon saantia tulevaisuudessa.

VIIVÄSTYSKORKO

Viivästyskorkoa peritään eräpäi-västä myöhästyneistä maksuista, vaikka myöhästymisestä olisi ilmoi-tettu vuokranantajalle. Korot lasku-tetaan kolmen kuukauden välein. Korkolasku lähtee, kun perittävä kor-ko on yli 0,50 senttiä. Suomen Pankki vahvistaa viiväs-tyskoron kaksi kertaa vuodessa: hei-nä- ja joulukuun lopussa. n


Jos käytät viitettä ja kirjoitat viesti-kenttään tekstiä, ei teksti välity maksunsaajalle.


NUORISOSÄÄTIö NUORISOASUNTOJEN ISÄNNöINTI OY Hiihtäjäntie 5, 00810 HELSINKI, puh. (09) 7552 4700, faksi (09) 7552 4755 sähköposti: [email protected] www.nuorisosaatio.fi Asiakaspalvelu (toimisto avoinna) maanantaisin klo 8.30 - 17.00, tiistai - perjantai klo 8.30 - 12.00

Toimitusjohtaja Seppo Pyykkönen, p. (09) 7552 4729 [email protected]

isÄnnÖinti Hallinnollinen isännöinti, huolto- ja kunnossapitoasiat, siivousasiat, rakennuttamisasiat, yms.Isännöitsijä Marita Nyman, p. (09) 7552 4726 [email protected] isännöitsijä - rakennuttajapäällikkö Pentti Teikari, p. (09) 7552 4725 [email protected] isännöitsijä Timo Rintala, p. (09) 7552 4734 [email protected]

talousosasto Kirjanpito, ostoreskontra, budjetointi, vuokranmääritys, yms.Talouspäällikkö Irma Mali, p. (09) 7552 4724 [email protected]äällikkö Nina Pirkkalainen, p. (09) 7552 4723 [email protected] (Nina on äitiyslomalla 2007 - 2008)Vs. kirjanpitopäällikkö Jaana Lehtimaa, p. (09) 7552 4723 [email protected] Niina Räty, p. (09) 7552 4736 [email protected]

vuokra-asuMisPalvElut Hakemusten käsittely, puhelinliikenne, avainasiat, yleinen asiakaspalvelu, yms.Toimistosihteeri Jonna Pennanen, p. (09) 7552 4700 [email protected]

Asuntojen vuokraukset, vuokra-asiat, laskutus, saunat, autopaikat, perintäasiat, yms. Asuntosihteerit Virpi Laurila, p. (09) 7552 4722 [email protected] Heli Lindell, p. (09) 7552 4742 [email protected] Terhi Tohni, p. (09) 7552 4735 [email protected] Tytti Laine, p. (09) 7552 4721 [email protected] asukasnEuvonta: Neuvonta, opastus, tukiasumispalvelut, yms.Asukasneuvojat Eeva Backman, p. (09) 7552 4728 [email protected] Niina Pirnes, p. (09) 7552 4727 [email protected] Talotoimikunta-asiat, vapaa-ajantoiminnat, yms.Asukasneuvoja Marko Saarinen, p. (09) 7552 4739 [email protected]

Tiedottaja - toimitussihteeri Tytti Laine, p. (09) 7552 4721 [email protected] & MarkkinointiviEstintÄ

Luukkublues 2/2007

Documents

Transcript of Luukkublues 2/2007