LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO ...previous frequency score list of Finnish beetles (Rassi, 1993)....

LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEONATURHISTORISKA CENTRALMUSEET

FINNISH MUSEUM OF NATURAL HISTORYLU

OM

US

KUVA: PEKKA MALINEN

SAHLBERGIA

VUOSIKERTA 21 (2015), SUPPLEMENT 1Kovakuoriaisten maakuntaluettelo 2015

Provincial List of Finnish Coleoptera 2015

© Sahlbergia 21. Supplement 1 (2015)

Kirjoittajat [authors]

Pertti Rassi ([email protected]) Seppo Karjalainen ([email protected]),Tom Clayhills ([email protected]), Eero Helve ([email protected]),Esko Hyvärinen ([email protected]), Erkki Laurinharju ([email protected]),Sampsa Malmberg ([email protected]), Ilpo Mannerkoski ([email protected]), Petri Martikainen ([email protected]), Jaakko Mattila ([email protected]), Jyrki Muona ([email protected]), Mikko Pentinsaari ([email protected]),Ilpo Rutanen ([email protected]), Juha Salokannel ([email protected]),Juha Siitonen ([email protected]), Hans Silfverberg ([email protected]).

cd

SAHLBERGIA (ISSN 2342-7582) Julkaisija: Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS Päätoimittaja: Jere Kahanpää Taittaja: Heidi Viljanen Email: [email protected]

Kansikuva:Ottaja: Jyrki MuonaPäivämäärä 17.6.2009Paikka: Suomi, Uusimaa, Vantaa [Finland, Uusimaa, Vantaa)Aihe: Halavasepikkäkoiraat (Hylochares cruentatus) taistele-massa parhaasta asemasta naaraan kuoriutumisaukon ympä-rillä suuren halavan rungolla (Salix pentandra). [Males of Hylochares cruentatus fighting for best position around the exit hole of an emerging female on the trunk of an old Jolster (Salix pentandra).

Kovakuoriaisten maakuntaluettelo 2015 [Provincial List of Finnish Coleoptera 2015]. — Sahlbergia 21 Supplement 1: 1–164.

2

Kovakuoriaisten maakuntaluettelo 2015

Pertti Rassi, Seppo Karjalainen, Tom Clayhills, Eero Helve, Esko Hyvärinen, Erkki Laurinharju, Sampsa Malmberg, Ilpo Mannerkoski, Petri Martikainen, Jaakko Mattila, Jyrki Muona, Mikko Pentinsaari, Ilpo Rutanen, Juha Salokannel, Juha Siitonen & Hans Silfverberg

Rassi, P., Karjalainen, S., Clayhills, T., Helve, E., Hyvärinen, E., Laurinharju, E., Malmberg, S., Mannerkoski, I., Martikainen, P., Mattila, J., Muona, J., Pentinsaari, M., Rutanen, I., Salokannel, J., Siitonen, J. & Silfverberg, H. 2015: Kovakuoriaisten maakuntaluettelo 2015 [Provincial List of Finnish Coleoptera 2015]. — Sahlbergia 21 Supplement 1: 1–164..

Sahlbergia 21. Supplement 1

Johdanto

Suomen kovakuoriaisten maakuntaluetteloa ei ole päi-vitetty uusimman Pohjoismaisen luettelon ilmestymisen jälkeen (Lindroth, 1960). Lajistossamme on tapahtunut paljon muutoksia niin nimistön kuin esiintymienkin suh-teen. Tämän vuoksi kovakuoriaistyöryhmässä katsottiin tarpeelliseksi kokonaan uuden luettelon teko. Sen koko-aminen on ollut haasteellista. Tavoitteena on ollut saada aikaan luotettava ja uusinta tietämystä vastaava maakun-talistaus. Suuri määrä vanhojen kokoelmien näytteitä on tarkistettu ja kaikkien hyvin harvinaisten lajien löydöt on pyritty todentamaan. Kovakuoriaistyöryhmä on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana keskittynyt arvioimaan kovakuoriaisten uhanalaisuutta ja osana tätä laatinut uuden frekvenssipisteluokittelun. Työryhmä on samalla koon-nut digitaalisen havaintotietokannan ja julkaissut lajiston levinneisyyskartaston Internetissä (The Finnish Expert Group on Coleoptera, 2010). Merkittävien havaintojen tal-lentamiseksi on luotu kovakuoriaistyöryhmän yhteydessä toimiva tarkastustyöryhmä. Nämä projektit ovat tukeneet toisiaan ja tuottaneet paljon uutta tietoa Suomen lajiston levinneisyydestä ja nykytilasta.

Tässä maakuntaluettelossa esitetään perinteisten maakun-tahavaintojen lisäksi myös lajien voimassa olevat uhan-alaisuusluokat sekä uudet frekvenssipistearvot. Maakun-tahavainnot on esitetty erikseen kahdelta ajanjaksolta, rajapyykkinä on käytetty vuoden 1960 alkua. Vaikka kum-mankin ajanjakson havaintotiedot kaipaavat edelleen täy-dennyksiä, antaa käytetty jaottelu hyvän mahdollisuuden tarkastella lajien levinneisyydessä tapahtuneita muutoksia, jotka ovat monessa tapauksessa erittäin selviä ja mielen-kiintoisia.

Toivomme, että tämä maakuntaluettelo kuluu käyttäjien käsissä ja innostaa harrastajia tekemään uusia maakunta-löytöjä. Jatkossa maakuntaluetteloa pidetään yllä kova-

kuoriaistyöryhmän havaintotietokannan yhteydessä, joten uudet maakuntahavainnot tulee ilmoittaa joko suoraan ko-vakuoriaistyöryhmälle tai tallentaa Internetissä julkiseen hyönteistietokantaan. Olisi tärkeää, että uusiin maakun-talöytöihin liittyvät yksilöt tallennettaisiin joko omaan tai julkiseen kokoelmaan, jotta niiden määritys voidaan tar-peen vaatiessa tarkastaa myöhemmin.

Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat antaneet havaintojaan käyttöömme tai muuten auttaneet tämän luettelon valmis-telussa. Kiitämme myös ympäristöministeriötä taloudelli-sesta tuesta.

Käytetty nimistö

Nimistö ja systematiikka noudattavat 2000-luvulla ilmes-tynyttä kahdeksanosaista palearktisten kovakuoriaisten luetteloa, jonka Suomen oloihin on soveltanut Silfverberg (2010; 2013; 2014a; 2014b). Lajiluettelossa on huomioitu kaikki kovakuoriaisten tarkastustyöryhmän 6.5.2015 men-nessä käsittelemät tapaukset (mm. Clayhills, 2014; Pen-tinsaari, 2014; Salokannel, 2015). Sukuryhmän Miarini osalta tarkastustyöryhmä päätyi seuraamaan palearktisen luettelon taksonomiaa (Caldara, 2013).

Uhanalaisuusluokat

Esitetyt uhanalaisuusluokat ovat vuoden 2010 IUCN kri-teerein arvioidun luokituksen mukaiset (Hyvärinen ym., 2010). Luettelossa esitetään myös punaisen listan ulko-puolelle jääneille lajeille uhanalaisuusarvioinnin yhtey-dessä annetut luokat (LC, NE, NA), joita ei ole aiemmin julkaistu. Uhanalaisuusarvioinnin jälkeen Suomesta löyty-neille lajeille on annettu luokaksi NA, mikäli niiden on ar-vioitu levinneen maahamme vuoden 2000 jälkeen. Uhan-

3

alaisuusluokka jätettiin antamatta sellaisille Suomesta äskettäin löytyneille lajeille, joiden tiedetään tai arvellaan esiintyneen täällä vanhastaan. Niiden luokat tullaan mää-rittelemään seuraavan uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä.

Uhanalaisuusluokkien lyhenteet:

RE hävinneetCR äärimmäisen uhanalaisetEN erittäin uhanalaisetVU vaarantuneetNT silmälläpidettävätDD puutteellisesti tunnetutLC elinvoimaisetNE arvioimatta jätetytNA arviointiin soveltumattomat

Frekvenssipisteet

Frekvenssipisteissä on käytetty samaa arviointitapaa kuin edellisessä frekvenssipisteluettelossa (Rassi, 1993). Tar-kastelujakso on 1.1.1980–1.1.2010. Tarkastelujakson jäl-keen tehdyt havainnot on kuitenkin otettu huomioon har-vinaisimpien ja äskettäin levinneiden tai runsastuneiden lajien pisteitä annettaessa. Arviointityössä tärkein tietoläh-de on ollut kovakuoriaistyöryhmän kokoama havaintotie-tokanta, jossa on tällä hetkellä noin 700.000 kovakuoriais-havaintoa. Uhanalaisten lajien kohdalla on käytetty myös ympäristöhallinnon HERTTA Eliölajit -tietokannan tietoja. Kunkin lajin arviointia tehtäessä on otettu huomioon myös kaikki muut työryhmän tiedossa olleet havainnot.

Frekvenssipisteet pyrkivät kuvaamaan lajien yleisyyttä Suomessa ja ne perustuvat kunkin lajin tunnettujen tai ar-vioitujen esiintymispaikkojen lukumääriin. Käytännössä tarkastelu tehtiin kaavamaisesti ”kymppiruutujen” eli 10 km x 10 km yhtenäiskoordinaattiruutujen perusteella, joita on Suomen maa-alueilla lähes 3900. Kaikki yhden kymp-piruudun sisällä sijainneet havaintopisteet katsottiin yh-deksi esiintymispaikaksi ja toisaalta kaikki kymppiruudut laskettiin erillisiksi esiintymispaikoiksi. Frekvenssipisteet määräytyivät esiintymispaikkojen eli kymppiruutujen lu-kumäärän perusteella seuraavasti:

Frekvenssipisteet Kymppiruutujen lukumäärät100 0–380 4–660 7–1240 13–2530 26–5020 51–10015 101–200

10 201–4006 401–8004 801–16002 1601–32001 3201–

Alle 30 frekvenssipisteen lajien pisteet annettiin arvioi-malla lajin todellinen levinneisyysalue kartalta tietokannan havaintopisteisiin perustuen. Pisteitä annettaessa pyrittiin ottamaan huomioon myös lajin elinympäristövaatimukset, eli kuinka monesta ruudusta lajin levinneisyysalueella löy-tyy lajille sopivaa elinympäristöä. Esimerkiksi tavallista talousmetsää löytyy lähes jokaisesta kymppiruudusta kun taas avoimia rantahietikkoja vain rajallisesta määrästä ruu-tuja. Saadakseen frekvenssipistearvon 1 lajin täytyy olla levinnyt lähes koko Suomeen.

Frekvenssipisteet 40–100 annettiin laskemalla tarkaste-lujaksolla kertyneiden todellisten esiintymispaikkojen (kymppiruutujen) lukumäärät. Kaavamaisesti laskettua pistearvoa laskettiin harkinnan mukaan sellaisten lajien kohdalla, joille oli kertynyt tarkastelujakson aikana sil-miinpistävän vähän havaintopisteitä suhteessa tunnettuun levinneisyyteen alhaisesta keräilyaktiivisuudesta johtuen. Frekvenssipistearvoa 30 annettaessa käytettiin molempia edellä kuvattuja menetelmiä.

Hävinneeksi ”tähtilajiksi” on katsottu ainoastaan lajit, joita ei ole löydetty Suomesta vuoden 1979 jälkeen. Tämä on merkitty frekvenssipistearvolla 100*. Tilapäisluonteiset tuontilajit (importit) on merkitty frekvenssipistesarakkee-seen i-kirjaimella ilman frekvenssipistearvoa. Ihmisen mukana kulkeutuneille, pysyviä lisääntyviä kantoja muo-dostaneille lajeille on annettu frekvenssipisteet normaaliin tapaan.

Maakuntahavainnot

Maakuntahavainnot on jaoteltu kahteen ajanjaksoon: vuo-den 1959 loppuun mennessä tehtyihin ja vuoden 1960 alusta tehtyihin havaintoihin. Käytettyjä suomenkielisiä maakuntalyhenteitä vastaavat maakunnat ja niiden la-tinisoidut lyhenteet käyvät ilmi kuvasta 1. Pohjoisista maakunnista on käytetty kirjallisuudessa myös seuraavia lyhenteitä: OP = ObS, PeP = ObN, KiL = LkW ja SoL = LkE. Vuoden 1960 maakuntaluettelossa KiL ja SoL muo-dostivat yhdessä maakunnan KemL = Lkem.

Tärkeimmät havaintolähteet ovat olleet museo- ja yksi-tyiskokoelmat sekä kovakuoriaistyöryhmän havainto-tietokanta. Tietoja on saatu myös suoraan monilta hyön-


4

teisharrastajilta sekä julkisesta Hyönteistietokannasta (Luomus 2015). Museokokoelmista vain Luonnontieteel-lisen keskusmuseon kokoelmat on käyty suhteellisen kat-tavasti läpi, eikä sielläkään ole tarkastettu kaikkia määri-tyksiä. Muiden museoiden kokoelmat on käyty läpi vain osittain. Museokokoelmista on siis löydettävissä vielä täydennyksiä luetteloon. Kaikista havainnoista on kirjattu ylös tietolähde (yleensä kokoelma josta tieto on peräisin). Valtaosa maakuntahavainnoista perustuu kokoelmayksi-löihin, mutta mukana on jonkin verran myös havaintotie-toja, joihin liittyviä yksilöitä ei ole enää olemassa (mm. erilaiset tutkimusaineistot ja suoraan harrastajilta saadut tiedot). Mukaan on kelpuutettu myös muutamien kirjojen (Lindroth, 1985 ja 1986; Holmen, 1987; Nilsson & Hol-men, 1995) luotettaviksi arvioitujen maakuntataulukkojen tietoja vaikka niitä koskevia yksilöitä ei ole enää löydetty tietoja koottaessa.

Kustakin maakunnasta tehdyt havainnot on merkitty kysei-sen maakunnan sarakkeeseen maakuntalyhenteellä. Myös vakiintuneet tuontilajit (ns. importit) ovat saaneet maakun-tamerkinnän normaaliin tapaan. Vakiintumattomat tuonti-lajit, joille ei myöskään ole annettu frekvenssipisteitä, on merkitty maakuntasarakkeisiin i-merkinnällä. Jos laji on katsottu jossakin maakunnassa importiksi, vaikka se olisi vakiintunut laji jossain muissa maakunnissa, on maakunta-sarakkeessa käytetty merkintää ”i” (esim. laji Phymatodes testaceus maakunnassa EH).

Kuva 1. Suomen luonnontieteelliset maakunnat.Fig. 1. The biogeographical provinces of Finland

Introduction

The Finnish records of the latest distributional list of Fen-noscandian Coleoptera have not been updated for Finland since its publication (Lindroth, 1960). Numerous changes, both in distribution and taxonomy have taken place during the past 55 years. In order to accommodate for these, the Finnish Expert Group for Beetles decided to create an en-tirely new provincial catalogue. This project turned out to be slow and demanding. Our aim was to produce as reliab-le a list as possible.

The Expert Group’s main effort during the past decade has been directed towards estimating how threatened the Fin-nish beetles are. In order to achieve this, the Expert Group has produced a frequency classification, created a database

Provincial list of Finnish Coleoptera 2015

of beetle observations and published distribution maps of all Finnish beetles (The Finnish Expert Group on Coleop-tera, 2010).

In addition to the provincial records, the current Red List categories and the new frequency estimates are given for all the species. The provincial records made before and after January 1st 1960 are given separately. This division provides a possibility to observe changes in distributions.

We hope that this catalogue will inspire entomologists to record beetles from less well-studied provinces. All new provincial records should either be reported to the Finnish Expert Group for Beetles, or be listed in a public database. Whenever possible, the specimen on which the record is based should be preserved in a private or public collection.


5

We would like to thank all those who have made their re-cords available or otherwise helped us during the prepa-ration of this catalogue. We also thank the Ministry of the Environment for financial support.

Nomenclature used

The taxonomy and systematics follow the latest Palearctic beetle catalogue, with modifications made by Silfverberg (2010; 2013; 2014a; 2014b). All records and taxonomic changes assessed by the Control Group of the Finnish Ex-pert Group for Beetles were included (e.g. Clayhills 2014, Pentinsaari 2014, Salokannel 2015). The cut-off date was May 6th, 2015. The taxonomy of the tribe Miarini follows Caldara (2013).

The red list categories

The presented IUCN red list categories are in accordance with the 2010 Red List of Finnish Species (Hyvärinen et al., 2010). In addition we provide the categories for the non-threatened species as well (LC, NE, NA). These have not been published previously. Species reported from Fin-land after the latest assessment of threatened species were classified as NA, if they are supposed to have entered Fin-land after 2000. Recently reported species were left unc-lassified, if they were known or believed to be native but previously overlooked. Such species will be classified in the next assessment of threatened species.

Abbreviations for red list categories:

RE Regionally ExtinctCR Critically EndangeredEN EndangeredVU VulnerableNT Near ThreatenedDD Data DeficientLC Least ConcernNE Not EvaluatedNA Not Applicable

Frequency scores

The frequency estimation method was the same as in the previous frequency score list of Finnish beetles (Rassi, 1993). The study period was 1.1.1980–1.1.2010. Later ob-servations were considered for the rarest species, and for those that have recently entered Finland, or become com-moner. The most important source was the database col-

lected by the Finnish Expert Group for Beetles, including some 700.000 observations. For threatened species the HERTTA database, maintained by the Finnish Environ-ment Institute, was also available.

The frequency scores aim to present how common the spe-cies are in Finland. They are based on the known or esti-mated amount of localities where each species occurs. In principle the estimates are based on the around 3900 10 x 10 km standard coordinate squares, which cover the land area of Finland. All observations within one and the same square are considered as one occurrence. The frequency scores are based on the number of such occurrences, i.e. 10 x 10 km squares as follows:

Frequency score Number of squares 100 0–380 4–660 7–1240 13–2530 26–5020 51–10015 101–20010 201–4006 401–8004 801–16002 1601–32001 3201–

For common species (less than 30 frequency score) the score was based on the assumed actual distribution on a map, as indicated by the database records. When giving the scores, the habitat demands of the species were con-sidered as well. There is, for instance, ordinary managed forest in almost every Finnish square, while open sandy beaches can be found in only a very limited number of squares. For a species to receive the frequency score 1 it must occur over almost all of Finland.

The frequency scores from 40 up were assigned based on the actual number of occurrences (squares) during the study period. If there was reason to believe that the low number of finds could be due to low collecting effort, the frequency score could be adjusted down.

Both these methods were considered for species given the frequency score 30. Species not found in Finland af-ter 1979 were classified as having disappeared. For them the frequency classification 100* was used. Occasional imports did not receive any frequency scores. Instead they were marked in the column with the letter “i”. If species originally imported have established breeding populations,


6

they received the usual frequency scores for the correspon-ding provinces.

Province records

Province data was divided into two periods: before the year 1960, and from 1.1.1960 onwards. All observations have been assembled anew. The biogeographical provin-ces and the abbreviations used are shown in Fig. 1. In ad-dition, the following abbreviations have been used in ento-mological literature: OP = ObS, PeP = ObN, KiL = LkW and SoL = LkE. In the 1960 provincial list provinces KiL and SoL were not separated and formed together province KemL = Lkem.

Most data came from public and private collections and from the records database, upheld by the Expert Group for Beetles. Some information also came from amateur ento-mologists and from the public through the Finnish Insect Database (Luomus 2015). As for museum collections, only the Finnish Museum of Natural History was consulted extensively. Other museum collections were studied only partly. The source for every observation was recorded (ge-nerally the collection where the specimen is situated). As a rule every provincial record is based on a collection speci-men, but some data refer to specimens no longer available (e.g. various research materials, and information given by amateur collectors). We did include information from lite-rature (Lindroth, 1985 and 1986; Holmen, 1987; Nilsson & Holmen 1995), when considered reliable, even when the specimens in question could no longer be found.

Records from each province were entered into the ap-propriate column using the province abbreviation. Estab-lished originally imported species were treated as native ones. The frequency of occasional imports was not estima-ted and their presence is indicated with the letter “i”. If a species was considered as established in Finland, but an import in some province, it is so marked for that province (e.g. Phymatodes testaceus in the province EH).

Kirjallisuus/References

Caldara, R. 2013. Subfamily Curculioninae. Teoksessa: Löbl, I. & Smetana, A. (toim.). Catalogue of Palaearctic Cole-optera. Volume 8. Curculionoidea II. Brill, Leiden. 700 s.

Clayhills, T. 2014. Coleoptera species new to Finland (2) (Cole-optera). Koleopterologische Rundschau 84: 353–357.

Holmen, M. 1987. The aquatic Adephaga (Coleoptera) of Fen-noscandia and Denmark. I. Gyrinidae, Haliplidae, Hygro-biidae and Noteridae. Fauna Entomologica Scandinavica 20. Brill, Leiden. 168 s.

Hyvärinen, E., Mannerkoski, I., Clayhills, T., Helve, E., Kar-jalainen, S., Laurinharju, E., Martikainen, P., Mattila, J., Muona, J., Pentinsaari, M., Rassi, P., Rutanen, I., Salo-kannel, J., Siitonen, J. & Silfverberg, H. 2010. Kovaku-oriaiset. Teoksessa: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Pu-nainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympä-ristökeskus, Helsinki. s. 545–582.

Lindroth, C.H. (ed.) 1960. Catalogus Coleopterorum Fennos-candiae et Daniae. Entomologiska Sällskapet i Lund, 1–476.

Lindroth, C.H. 1985. The Carabidae (Coleoptera) of Fennos-candia and Denmark. 1. Fauna Entomologica Scandinavi-ca 15(1). Brill, Leiden. 225 s.

Lindroth, C.H. 1986. The Carabidae (Coleoptera) of Fennos-candia and Denmark. 2. Fauna Entomologica Scandinavi-ca 15(2). Brill, Leiden. 497 s.

Luomus 2015. Hyönteistietokanta. http://hyonteiset.luomus.fi/insects/main/EntDatabase.html

Nilsson, A.N. & Holmen, M. 1995. The aquatic Adephaga (Co-leoptera) of Fennoscandia and Denmark. II. Dytiscidae. Fauna Entomologica Scandinavica 32. Brill, Leiden. 192 s.

Pentinsaari, M. 2014. Kuusi Suomelle uutta kovakuoriaislajia. Sahlbergia 20: 19–21.

Rassi, P. (toim.) 1993. Suomen kovakuoriaisten (Coleoptera) frekvenssipisteet 1.1.1960–1.1.1990. Maailman Luonnon Säätiön WWF Suomen Rahaston Raportteja 6. Helsinki.

Salokannel, J. 2015. Kaksi Suomelle uutta kovakuoriaislajia Pa-rikkalasta. Diamina 2015: 2–3.

Silfverberg, H. 2010. Enumeratio renovata Coleopterorum Fen-noscandiae, Daniae et Baltiae. Sahlbergia 16: 1–144.

Silfverberg, H. 2013. What ever happened to Apion (Coleopte-ra, Curculionoidea). Sahlbergia 19: 44–49.

Silfverberg, H. 2014a. Renaming weevils (Coleoptera, Curculi-onoidea). Sahlbergia 20: 35–38.

Silfverberg, H. 2014b. Changes and additions to Enumeratio re-novata Coleopterorum Fennoscandiae, Daniae et Baltiae. Sahlbergia 20: 39–53.

The Finnish Expert Group on Coleoptera 2010. Suomen kova-kuoriaisatlas / Atlas över Finlands skalbaggar / Atlas of the Beetles of Finland. http://koivu.luomus.fi/elaintiede/kovakuoriaiset/catlas1.htm.


7

Kovakuoriaisten maakuntaluettelo 2015

F-pist. A V U EKjakso St EH ES LK EP PH PS PK KP Kn OP PeP Ks KiL SoL EnL InLluok

ka

Sphaeriusidae

Sphaerius

V

8

V U

9

A V U EK

10

A V U EK

11

NebrioporusU

13

A V U EK

14

LeistusA V U

15

A V U EK

16

A V U EK

17

EK

19

A V U EK

20

ParanchusV U

21

A V U EK

22

A V U EK

23

A V U EK

27

ChaetarthriaA V U EK

28

CoelostomaA V U EK

29

A V U

30

A V U

31

EblisiaA V U

32

PtiliidaePtenidium

A V

33

Baranowskiella

35

V U

36

CyrtusaA V U

37

ColonV U

39

NevraphesA V U

40

Thanatophilus

41

PycnoglyptaA V U

43

V U

44

MegarthrusA V U

45

A V U

46

A U

48

V U

49

LamprinodesU

50

A V U

51

TinotusA V U

52

A V U

53

ParocyusaV U

54

IlyobatesV U

56

Aloconota

57

A V U

58

A U

59

A U

60

A V U

61

A V U

64

FalagriaA V U

66

LeptusaA V U

67

AutaliaA V U

68

A V U

71

A V U

72

A V U

73

V U

74

A V U EK

75

V U

76

V U

77

GabriusV U

78

Gabronthus

A U

79

A V U EK

80

PlatydracusV U

83

A V U EK

84

A V U EK

85

ProtaetiaA V U

86

A V U

88

A V U

89

HeteroceridaeHeterocerus

A U

90

ThroscidaeAulonothroscus

91

PheletesA V U EK

92

Eanus

93

EctinusA V U EK

94

CantharisA V U

95

A V

97

Dinoderusi

98

A V U EK

99

XyletinusA V U

100

CalitysV U

101

A V U EK

102

A V U

104

U

105

ThalycraA V U

106

V U

107

SilvanoprusV U

108

V U

109

A V

110

A V U

111

U

112

V U

113

ByturidaeByturus

A V U EK

114

StethorusV U

115

ExochomusA V U EK

116

CoccinellaA V U

117

SericoderusV U

118

StephostethusA V U

119

A V U

120

MycetophagidaeTriphyllus

122

Eustrophus

123

TomoxiaV U

124

A V U

126

Platydema

127

CteniopusA

128

PythidaePytho

V U

129

A V U EK

130

TragosomaV

131

AcmaeopsA V U

132

StrangaliaA V

133

Chlorophorus

134

A V U EK

135

A V U

136

LabidostomisV U

137

A V U

138

GastrophysaA V U EK

140

PhyllobroticaA V U EK

141

V U

142

V U EK

143

U

144

V U

145

PlatyrhinusA V U

146

Ceratapion

A V U EK

147

Apion

148

A V U

149

A V U EK

150

A V U

151

BarynotusA V U

152

BothrynoderesA U

154

A V U EK

155

Orchestes (Rhynchaenus (part.))A V U

156

A V

157

A V U

158

CryptorhynchusA V U

159

RutidosomaA V U

160

A V U

161

Microplontus (Ceutorhynchus (part.))A V U

162

HylesinusA V U

163

Orthotomicus

LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO ...previous frequency score list of Finnish beetles (Rassi, 1993)....

Documents

Transcript of LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO ...previous frequency score list of Finnish beetles (Rassi, 1993)....