Luomua lisää - laatuketju.fi · 8 10 10 9 13 2 5 4 8 9 7 11 4 8 10 12 11 10 14 4,71 4,56 4,23...

Luomua lisää Luomualan kehittämissuunnitelman

toimeenpanosuunnitelma

26.6.2012.

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Sisältö Tiivistelmä

1. Johdanto

1.1. Suunnitelman tarkoitus

1.1.1. Alustavan suunnitelman täsmennykset 1

1.1.2 Alustavan suunnitelman täsmennykset 2

1.2. Mitä luomu on?

1.3. Luomu on poliittisesti pop

2. Luomualan nykytilanne

2.1. Luomumarkkina kasvussa

2.2. Arvio luomumyynnin arvosta eri tuoteryhmissä

2.3. Ammattikeittiöt aikovat lisätä luomun

käyttöä

2.4. Luomuala kasvaa

2.5. Kuluttajan näkökulma luomuun

2.6. Luomuostamisen pullonkauloja

2.7. Luomumarkkinan viitekehys

3. Luomualan yhteiset tavoitteet

3.1. Visio ja strategiset tavoitteet vuoteen 2015

3.2 Tavoite 1: Luomumarkkinan kolminkertaistaminen

3.3. Arvio luomumarkkinan kasvupotentiaalista

3.4. Arvio vihannesten ja juuresten

kasvupotentiaalista

3.5. Arviot tuoteryhmien kasvupotentiaalia vastaavista

tuotantomääristä

3.6. Tavoite 2: Yhteistyö ja luottamus

3.7. Tavoite 3: Luomu hyvinvoinnin sekä kestävän

tuotannon ja –kulutuksen mukaisena valintana

4. Luomualan yhteiset pullonkaulat

1. Pienen markkinan haaste

2 Siirtymäaikojen tuoma viive

3. Läpinäkymätön ketju

4. Epätasainen riskin jakautuminen

5. Luomusäädökset - vahvuus vai ongelma

6 Byrokratian painolasti

7. Lisäarvon välittyminen kuluttajille

8 Yhteiskunnan maksuhalukkuus ja -tapa

9. Tehoton kehittäminen

10. Asenteet

11. Tiedon ja taidon puute

5. Tuoteryhmittäiset pullonkaulat

1. Liha – luomulihan hukkavirrat

2. Vihannekset - peruna

3. Horeca

4. Pullonkaulat, Paikalliset tuotteet (lyhyet ketjut)

6. Ratkaisuehdotukset

6.1. Tehokkuutta paremmalla koordinoinnilla

6.2. Säädökset ja valvonta vahvistamaan luomua

6.3. Henkisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen

6.4. Luomun lisäarvo kirkkaammaksi

7. Tuoteryhmittäiset ratkaisuehdotukset

7.1. Lisää luomulihaa

7.2. Laatua kasvintuotantoon ja tuotteisiin

7.3. Lisää luomua lautaselle

Liite 1: Esimerkkejä lainsäädäntöön liittyvistä pullonkauloista

Liite 2: Ratkaisuehdotukset (1-7)

Liite 3: Tuoteryhmittäiset ratkaisuehdotukset (1-3)

Liite 4: Raportin tuottamisprosessi ja kiitokset

Luomualan kehittämissuunnitelman toimeenpanosuunnitelma

2012 2

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Tiivistelmä

Pientä kasvavaa alaa on kehitettävä tehokkaasti

Tämä suunnitelma lähtee luomualan kasvuun uskovien yritysten tarpeista. Se

nostaa esille toimintaa hankaloittavia pullonkauloja sekä esittää niihin

ratkaisuehdotuksia.

Raportti nojaa markkinalähtöiseen tavoitteeseen kolminkertaistaa Suomen

luomumarkkina vuoteen 2015 mennessä ja varmistaa sen edellyttämä tuotanto.

Raportti erottelee 11 pullonkaulaa, jotka liittyvät alan pienuuteen ja hitauteen

reagoida kysyntään, puutteelliseen tietoon ja tiedonkulkuun ketjun ja alan

sisällä, byrokratian rasitteisiin sekä epävarmuuteen kuluttajien

maksuhalukkuudesta.

Ratkaisuehdotusten (11) tavoitteena on tehostaa alan koordinointia ja

yhteistyötä, selkeyttää byrokratiaa, vahvistaa osaamista sekä kirkastaa luomun

lisäarvoa. Lisäksi raportti esittää toimenpiteitä lihan, kasvisten ja viljan sekä

ammattikeittiöiden tarjonnan parantamiseksi.

Toimenpiteistä löytyy tuttuja asioita. Olennaisinta on niiden toteuttaminen

pitkäjänteisesti, tehokkaasti ja alan yhteistyötä vahvistavasti.


2012 3

1. Johdanto

”Luomuketjun positiivinen kehitys lähtee osittain markkinavoimista mutta myös

luonnonmukaisen tuotannon hyötyjen tiedostamisesta ja halusta kehittää ketjua

yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa”

Luomutuottaja Fredrik von Limburg Stirum

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

1.1. Suunnitelman tarkoitus

MMM pyysi päätöksessään (1990/325/2011) Luomualan

kehittämisohjelman alustavaa toimeenpanosuunnitelmaa, jossa tulee

kuvata luomuketjun toiminnan yleiset pullonkaulat ja

ratkaisuehdotukset niiden poistamiseksi.

Luomualan kehittämisohjelmalla tässä raportissa tarkoitetaan

Luomualan kasvu- ja kehitysohjelmaa, jonka Pro Luomu ry tuotti

Laatuketjun rahoituksen turvin vuonna 2011. Tämä ohjelma asetti

luomualan yhteiset tavoitteet.

Luomualan kokonaisuuteen olennaisesti liittyvää paikallista tuotantoa ja

kulutusta ei tässä raportissa käsitellä, koska samanaikaisesti

valmisteltava Lähiruoka-selvitys (Kuule Oy) pureutuu näihin ja on siltä

osin sovellettavissa myös luomualan kehittämiseen. Myöskään luomu-

markkinan kokonaisuuteen kuuluvaa luomuvientiä ei tässä käsitellä.

Luomualan kehittämissuunnitelman

toimeenpanosuunnitelma 2012 5

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

1.1.1. Alustavan suunnitelman täsmennykset (1)

Alustava suunnitelma julkistettiin 30.3.2012. Sitä on tarkennettu

hankekoordinoinnin ja sidosryhmäkeskusteluin kevään 2012 aikana.

Hankekartoitus vahvisti oletuksen, että julkisrahoitteisen kehittämistyön

voimavarat ovat alueilla: Alueellisten hankkeiden määrä rahoituslähteittäin on

EMR (Euroopan maaseuturahasto) = 202 hanketta

EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) = 8 hanketta

ESR (Euroopan sosiaalirahasto) = 8 hanketta.

Mukana jo päättyneitä sekä käynnissä olevia hankkeita, osa puhtaita

luomuhankkeita, osassa luomu on tai voisi olla mukana.

Hankkeet voidaan karkeasti jakaa 6 ryhmään: tuotantoa lisäävät ja kehittävät

lähimarkkinoita kehittävät

elintarvikealan pienyritystoimintaa kehittävät

tiedotushankkeet (ei koulutusta)

vesien- ja ympäristönsuojelua edistävät

alan kehittämistoimintaa koordinoivat


2012 6

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

1.1.2 Alustavan suunnitelman täsmennykset (2)

Osa esitetyistä ehdotuksista on jo toimeenpanovaiheessa.

Hanketyön kartoitus paljasti erityisesti seuraavat aukkopaikat:

Menekinedistäminen (kuluttajakampanjointi räätälöitynä eri alueille ja eri

markkinasegmentteihin) (ratkaisuehdotus 9 ja 10).

ketjun sidosryhmien ja asiantuntijoiden ml. kehittäjien välinen

verkottuminen, tiedonvaihto ja osaamisen parantaminen (ratkaisuehdotus

1,2, 3, 6, 7 ja 8)

Kansainvälinen yhteistyö (sekä kehittäjien välillä että ketjun toimijoiden

kanssa) (ratkaisuehdotus 6 ja 8)

Koska kehittämisen painopiste on ja tulee olla alueilla, lähellä viljelijöitä

ja yrittäjiä, valtakunnallisten hankkeiden roolina on täydentää ja tukea

alueilla tehtävää työtä ja näin vahvistaa kehittämisen vaikuttavuutta.

Alustavassa suunnitelmassa olleet vastuutahot on tästä poistettu, koska

ratkaisuehdotukset ovat kokonaisuuksia, joiden toimeenpanossa

tarvitaan useita, asiaan sitoutuneita ja toisiaan täydentäviä

vastuunkantajia.


2012 7

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

1.2. Mitä luomu on?

Luomu on tuotantotapa, jonka EU:n luomuasetus määrittelee seuraavasti:

LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ON KOKONAISVALTAINEN TILANHOITO- JA ELINTARVIKKEIDEN

TUOTANTOJÄRJESTELMÄ, JOSSA YHDISTYVÄT YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAT KÄYTÄNNÖT, PITKÄLLE

KEHITTYNYT BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS, LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄMINEN, ELÄINTEN

HYVINVOINTIA KOSKEVIEN TIUKKOJEN STANDARDIEN SOVELTAMINEN JA TUOTANTO, JOSSA OTETAAN

HUOMIOON TIETTYJEN KULUTTAJIEN MIELTYMYS TUOTTEISIIN, JOTKA ON TUOTETTU LUONNOLLISISTA

AINEKSISTA JA LUONNOLLISIN MENETELMIN. (NEUVOSTON ASETUS (EY) N:O 834/2007)

Ko. asetus ja sitä täydentävät säädökset määrittelevät vähimmäis-

vaatimukset luomutuotannolle ja luomutuotteiden valmistukselle.

Luomusäädösten noudattamista valvovat Suomessa viranomaiset vuotuisin

tarkastuksin. Valvontaa ohjaa Evira.

Luomutuotteiden pakkauksiin on merkittävä EU:n luomutuotteen tunnus ja

valvontakoodi. Ohessa pakollinen merkintä ja suositus Suomessa

käytettävästä merkinnästä*.


2012 8

FI-EKO-102

Tuotettu Suomessa

Finskt jordbruk

* Luomun brändiopas 2011

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

1.3. Luomu on poliittisesti pop (2)

Nykyisen hallituksen ohjelmassa maatalouspolitiikan strategiseksi

tavoitteeksi on asetettu luomu- ja lähiruuan osuuden kääntäminen

vahvaan nousuun.

EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen yhtenä tavoitteena on

ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien vahvistaminen, joihin

kuuluu myös luomutuotannon lisääminen.

Valtioneuvoston periaatepäätös kestävistä julkisista hankinnoista

suosittelee luomun, kasvisten ja sesonginmukaisten tuotteiden käyttöä

julkisissa ruokapalveluissa.

Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma KULTU 2 valmistuu 2012 ja

keskittyy mm. ravinnon ja julkisen kulutuksen hiilijalanjäljen

pienentämiseen.

Huomisen ruoka-strategia ja valtioneuvoston ruokapoliittinen selonteko

nostavat luomun kehittämiskohteeksi.

Maabrändi-raportti ehdotti, että puolet Suomen maataloustuotannosta

olisi luomua.


2012 9

2. Luomualan nykytilanne

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

2.1. Luomumarkkina kasvussa

Luomualan kehittämissuunnitelman toimeenpanosuunnitelma 2012

11

• Useiden vuosien hitaan kasvun jälkeen luomumarkkina kasvaa

Suomessakin nyt ripeästi.

• Nielsen Kuluttajapaneelin tietojen mukaan luomumarkkinan arvo kasvoi

vuonna 2011 jopa 46 prosenttia ja oli noin 120 milj. €. Luomutuotteiden

osuus kaikkien ostojen arvosta nousi 1,2 prosentista 1,7 prosenttiin.

• Kaupan asiantuntija-arvion mukaan luomumarkkinan arvo oli vuonna 2011

noin 163 miljoonaa € ja osuus koko elintarvikemyynnistä 1,3 prosenttia.

Koska luomun osuus on pieni, kaupan arviota voidaan pitää

luotettavampana kuin kuluttajien paneelia.

• Suomen luomumarkkinan kasvusta runsaat 80 % tulee kotimaisten

perustuotteiden, kuten luomumaitotuotteiden, leipien, myllytuotteiden

kananmunien ja vihannesten myynnin kasvusta.

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

2.2. Arvio luomumyynnin arvosta eri tuoteryhmissä*


12

Total Suomi luomumyynti

1000 € 6/ 2011 (juokseva 12 kk)

Luomumyynti 1000 €

12/2011 (juokseva 12 kk)

Luomun osuus elintarvikemyynnistä 1,0 % 1,3 %

Luomun myynti 113 800 162 512

JUUSTOT 5 000 8 000

TUOREET KALAVALMISTEET 0 0

NESTEMÄISET MAITOTALOUSTUOTTEET 27 000 33 000

MUNAT 9 500 13 000

TUOREET LEIPOMOTUOTTEET 7 400 14 500

TUORE VALMISRUOKA 600 850

HEDELMÄT JA VIHANNEKSET 19 000 28 000

VÄLIPALATUOTTEET (MAITOTALOUS) 9 000 8 000

JUOMAT 7 800 9 500

LÄMMIN VALMISRUOKA 0 0

TUORE LIHA 5 600 7 800

PAKASTEET 1 200 1 100

TUORE KALA 0 500

PANIMOJUOMAT 1 700 3 300

KELTAISET RASVAT 400 1 650

KUIVAT ELINTARVIKKEET 17 800 30 500

TERVEYS&LÄÄK.OM.TUOT. 300 550

TUOREET LIHAVALMISTEET 1 500 2 150

*kaupan asiantuntija-arvio.

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

2.3. Myös ammattikeittiöt aikovat lisätä luomua*

Suurkeittiötutkimus 2011

Yleisosa

Syys-lokakuu 2011

3268/VK/KPA/snä/jso

Kopiointi kielletty

Luomuraaka-aineiden käytön näkymät 2007 - 2011

Kaikki vastaajat 2011, n=668

20112010

Mausteet20112010200920082007

Liha- ja lihavalmisteet20112010200920082007

Maito- ja maitovalmisteet20112010200920082007

Kananmunat20112010200920082007

Viljatuotteet20112010200920082007

Hedelmät ja marjat20112010200920082007

Vihannekset ja kasvikset

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

%

16 55 3 2616 50 4 30

14 60 2 2421 55 5 20

30 50 2 18

12 57 4 2713 52 5 3112 61 2 25

17 57 5 2125 53 2 20

13 58 3 2715 50 5 31

13 60 2 2517 57 5 21

24 54 2 19

11 57 4 2812 52 4 3112 61 2 25

15 60 5 2022 56 3 19

10 58 3 2912 53 5 319 63 2 25

15 60 5 2020 58 2 19

10 59 4 2811 53 5 3110 63 2 25

17 58 5 2020 59 2 19

12 61 7 2017 61 3 19

Lisääntyy Pysyy ennallaan Vähenee Ei vastausta


2012 13

* Taloustutkimus/ Suurkeittiötutkimus 2011

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

2.4. Luomuala kasvaa

Luomuviljelty pinta-ala on Suomessa nyt noin 180 000 hehtaaria, eli noin

8 % peltoalasta. Viimeisen viiden vuoden aikana peltoala on lisääntynyt

keskimääräinen 5,4 %.

Luomualalta korjattava sato ei kuitenkaan päädy kuin osittain

luomumarkkinoille. Erityisesti kotieläintiloista usein vain pellot ovat

luomussa, jolloin maito ja/tai liha myydään tavanomaisena.

Luomutuotantoa ohjaa vahvasti EU:n maatalouspolitiikka, jonka

uudistaminen on parhaillaan käynnissä.


2012 14

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

2.5. Kuluttajan näkökulma luomuun

Luomualan kehittämissuunnitelman toimeenpanosuunnitelma 2012 15

Kuluttajat aikovat lisätä luomun käyttöä

Kuluttajakyselyiden* mukaan luomutuotteita ostaa melko

säännöllisesti noin puolet kuluttajista ja noin viidennes kuluttajista

ostaa luomua vähintään kerran viikossa. Noin neljäsosa kuluttajista

uskoi luomutuotteidensa käytön lisääntyvän paljon lähivuosien

aikana.

Kuluttajat todennäköisesti ostaisivat luomua enemmän*, jos

olisivat edullisempia

tietäisivät luomutuottajan saavan oikeudenmukaisen

hinnan

olisivat vakuuttuneempia niiden erilaisuudesta

tuotteet olisivat laadukkaampia/parempia

tietäisivät paremmin mitä löytyy luomuna

löytäisivät luomutuotteet paremmin kaupasta *kuluttajakysely: Luomun kuluttajabarometri TNSGallup 2010/2012

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

2.6. Luomuostamisen pullonkauloja


16 tnsgallup/luomun kuluttajabarometri 2012

44

16

13

11

11

9

6

23

21

20

17

16

17

10

15

23

23

22

20

18

17

10

19

22

21

22

31

28

2

7

8

10

10

9

13

2

5

4

8

9

7

11

4

8

10

12

11

10

14

5,76

4,71

4,56

4,25

4,23

4,27

3,79

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Ne olisivat edullisempia

Tietäisin, että luomutuottaja saa

tuotteista oikeudenmukaisen hinnan

Olisin vakuuttuneempi niiden

erilaisuudesta

Tietäisin paremmin, mitä kaikkia

tuotteita löytyy luomuna

Ne löytyisivät helpommin kaupassa

Tuotteet olisivat laadukkaampia/parempia

Tietäisin enemmän luomusta

Erittäin todennäköisesti = 7 6 5 4 3 2 Erittäin epätodennäköisesti = 1

Kuinka todennäköisesti ostaisit luomuelintarvikkeita enemmän, jos…

TOTAL 2012 (n=970) ka.

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

2.7. Luomumarkkinan viitekehys


2012 17

Pienet yritykset

Isot yritykset

Erikois- tuotteet

Perus- tuotteet

A

Valtakunnalliset

perustuotteet

Paikalliset

B

Valtakunnalliset

erikoisuudet,

vienti

C

Paikalliset

perustuotteet

D

Paikalliset

erikoistuotteet

Luomuala koostuu erilaisista toimijoista ja arvoketjuista. Markkinan kasvun

näkökulmasta lohko A on keskeinen. Osa yrityksistä hakee Suomen pienen

luomumarkkinan jatkeeksi kasvua viennistä (B). Luomun imagon ja tarjonnan

monipuolisuuden kannalta paikalliset tuotteet ovat tärkeä osa luomumarkkinaa.

Tämä suunnitelma painottuu valtakunnallisten perustuotteiden markkinaan (A), koska

Luomun kehittämisohjelma tavoittelee markkinan kasvua ja Lähiruokaselvitys (Kuule

Oy) keskittyy paikallisiin tuotteisiin.

3. Luomualan yhteiset tavoitteet

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

3.1. Visio ja strategiset tavoitteet vuoteen 2015


2012 19

Visio:

Vuonna 2015 luomu on osa kuluttajien ja elintarvikeketjun toimijoiden

arkipäivää. Tuotevalikoima vastaa kuluttajan tarpeita kattaen keskeiset

tuoteryhmät.

Strategiset tavoitteet

1) Saada aikaan kuluttajien, ammattikeittiöiden ja vientiyritysten tarpeita

vastaava luomuvalikoima ja -tuotanto, joka mahdollistaa

luomumarkkinan kolminkertaistamisen ja luomuarvoketjun kestävän

kasvun Suomessa.

2) Sitouttaa luomuarvoketjun toimijat yhteistyöhön ja parantaa toimijoiden

välistä luottamusta.

3) Vahvistaa luomun asemaa kuluttajan hyvinvoinnin sekä kestävän

elintarviketuotannon ja –kulutuksen mukaisena valintana.

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

3.2. Tavoite 1: Luomumarkkinan kolminkertaistaminen

Vähittäismyynnin kasvusta ennakoidaan runsaan 80 % toteutuvan

alkuperältään suomalaisten tuotteiden myynnistä. Ammattikeittiön

luomumyynnistä kotimaisten tuotteiden osuudeksi arvioidaan noin 60 %.

Kolminkertaistamisen on kohtalaisen realistinen. Luomualan toimijat uskovat

vahvasti luomumarkkinan kasvuun. Noin kolmannes uskoo markkinan

vähintään kolminkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä (luomun ketjubarometri helmikuu

2012: alustavat tulokset).

Maltillinen tavoite puoltaa paikkaansa, jotta sen saavuttamisen myötä

luottamus alan kehitykseen ja ennusteisiin vahvistuu. Aiemmin

epäonnistuneiden ”luomulähtöjen” vuoksi nyt ei ole varaa pettymyksiin.

*Kaupan asiantuntija-arvio luomumarkkinan koosta kesäkuussa 2011, jolloin strategiset tavoitteet asetettiin.

**Horeca-tukkujen asiantuntija-arvio, joka pohjautuu vuoden 2010 tukkumyyntiin Luomun osuudeksi arvioitiin 0,5 %.


2012 20

Lähtötilanne Tavoite v. 2015

Luomualan kokonaismarkkina

(vähittäismyynti)

n. 110 milj euroa* 330 milj. euroa

Luomun ammattikeittiö-markkina

(horeca tukkujen luomumyynti)

7 milj.€** 21 milj. euroa

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

3.3. Arvio luomumarkkinan kasvupotentiaalista Markkinan kolminkertaistamista vuoteen 2015 mennessä tavoitellaan vahvistamalla

niiden tuoteryhmien tarjontaa, joissa luomulla on kasvupotentiaalia*.


2012

21

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000

JUUSTOT

TUOREET KALAVALMISTEET

NESTEMÄISET MAITOTALOUSTUOTTEET

MUNAT

TUOREET LEIPOMOTUOTTEET

TUORE VALMISRUOKA

HEDELMÄT JA VIHANNEKSET

VÄLIPALATUOTTEET (MAITOTALOUS)

JUOMAT

LÄMMIN VALMISRUOKA

TUORE LIHA

PAKASTEET

TUORE KALA

PANIMOJUOMAT

KELTAISET RASVAT

KUIVAT ELINTARVIKKEET

TERVEYS&LÄÄK.OM.TUOT.

TUOREET LIHAVALMISTEET

1000 €

Myynti 2011 Luomun kasvpotentiaaliArvio luomun myynnistä 2011 Arvio luomun kasvupotentiaalista

* Kaupan asiantuntija-arvio

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

3.4. Arvio vihannesten ja juuresten myynnin

kasvupotentiaalista * (vähittäiskauppa)


2012 22

2012 2013 2014 2015

PERUNA 766 320 950 237 1 178 294 1 461 084

TOMAATIT 985 120 1 290 507 1 690 564 2 214 639

KAALIT 368 880 427 901 496 365 575 783

SIPULIT 231 840 292 118 368 069 463 767

KURKUT 113 960 175 498 270 268 416 212

SALAATTI 141 600 167 088 197 164 232 653

PORKKANAT 957 600 1 091 664 1 244 497 1 418 727

JUUREKSET 150 000 195 000 253 500 329 550

0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

kg

*Kaupan asiantuntija-arvio.

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

3.5. Arviot tuoteryhmien markkinan kasvupotentiaalia

vastaavista tuotantomääristä*

Tuote Kasvupotentiaalia

vastaava tuotanto

(1000 kg)**

Tuotannon lisäystarve /edellytykset. Viljalla ja maidolla vuotuinen lisäystarve, muilla

potentiaalia vastaavan ja nykyisen tuotannon erotus.

Viljat, öljy- ja rehukasvit 13 000 ha/v

Maito 5 milj. kg /v

Naudanliha 6 500 5,1 milj. kg

Sianliha 2 000 1,5 milj. kg

Peruna 2 900 Vaikea arvioida puuttuvien tietojen vuoksi.

Porkkana 2 200 Tuotannon lisäämiseen kohtalaiset edellytykset.

Sipuli 700 Tuotannon lisäämiseen kohtalaiset edellytykset.

Kaalit 900 Tuotannon lisäämiseen kohtalaiset edellytykset.

Tomaatti 3 500 Tuotannon lisäämiseen kohtalaiset edellytykset.

Kurkku 620 Tuotannon lisääminen haasteellista.

Salaatit 360 Vaikea arvioida puuttuvien tietojen vuoksi.


• Arvoketjutyöryhmien (liha, kasvis ja vilja /VYR:n luomuryhmä) arviot markkinan kasvupotentiaalia vastaavasta tuotannosta. Koska alan

tilastointi on puutteellista, arviot ovat suuntaa antavia.

**Kasvupotentiaaliin on arvioitu vähittäismyynnin (Kts. 3.3 ja 3.4) kasvun lisäksi Horeca –sektorin ja teollisuuden pieni kasvu sekä

kauppakunnostuksessa tapahtuva hävikki. Kasvupotentiaalin toteutumisen myötä saavutetaan markkinan kasvutavoitteet v. 2015 mennessä. .

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

3.6. Tavoite 2: Yhteistyö ja luottamus


2012 24

* Luomun ketjubarometri helmikuu 2012, Ketjubarometri on kyselytutkimus luomuviljelijöille, -valmistajille, kaupalle

ja ammattikeittiölle. (Taloustutkimus)

Tuore selvitys* tuo esille toimijoiden yhteistyön pullonkauloja.

12

15

8

7

6

4

3

50

44

37

39

28

30

14

29

31

35

36

41

41

35

3

4

8

10

12

15

21

1

1

1

1

2

2

13

5

5

10

8

11

8

15

3,73

3,72

3,47

3,44

3,27

3,21

2,68

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

luomuketjun toimijat/kehittäjät ovat luotettaviayhteistyökumppaneita

luomuketjun toimijat ovat osaavia jaammattitaitoisia

luomuketjun toimijat/kehittäjät noudattavat reilujatoimintatapoja

ketjun toimijoiden/kehittäjien tavoitteet luomunsuhteen sopivat hyvin yhteen

ketjun toimijoiden/kehittäminen välinen tiedonvaihtoon avointa ja hyödyllistä

olen tyytyväinen luomuketjun toimijoiden/kehittäjienväliseen yhteistyöhön

riskit ja tuotot jakautuvat luomuketjuntoimijoiden/kehittäjien välillä oikeudenmukaisesti

%

Luomuketjun toimijoiden yhteistyö

5 Täysin samaa mieltä 4 3 2 1 Täysin eri mieltä en osaa sanoa KA

Kaikki vastaajat, n=466

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

3.7. Tavoite 3: Luomu hyvinvoinnin sekä kestävän tuotannon

ja –kulutuksen mukaisena valintana

Luomun määritelmä (kts. 1.2) ja sen säädökset tuotanto-ohjeineen

antavat tavoitteelle perustan. Säädösten taustalla ovat luomun

kansainväliset periaatteet (IFOAM):

Ekologisuus - ekosysteemin jäljitteleminen ja tukeminen

Oikeudenmukaisuus - ihmisillä keskenään ja suhteessa muihin elollisiin

Terveys: maa, kasvi, eläimet, ihminen, planeetta

Huolenpito: terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito ja lisääminen seuraaviakin

sukupolvia varten

Tavoitteen saavuttamisen kannalta on olennaista, että arvoketjun kaikki

toimijat, tuottajista kuluttajiin ymmärtävät, miksi luomu on ”Kaikkea

hyvää”*. Luomun pullonkaulat eivät ratkea toimimalla näiden

periaatteiden vastaisesti.

* Luomun brändiopas v. 2011


2012 25

4. Luomualan yhteiset pullonkaulat

”Kaikki katselevat omaa napaa, kukaan ei

koordinoi kehitystä”

(Luomun ketjubarometri helmikuu 2012)

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Pullonkaula 1: Pienen markkinan haaste

Luomun osuus kokonaismarkkinasta ja tuotannosta on pieni.

Ennakoimattomat kysynnän muutokset kotimaassa ja ulkomailla

aiheuttavat kysyntäpiikin, johon tuotanto ei riitä vastaamaan.

Pienet tuotevirrat eivät sovellu jalostettavaksi isoissa laitoksissa.

Pieni kotimarkkina ei houkuttele, ellei ole vientinäkymiä.

Tuotantoyksiköiden kasvaessa tuotanto lisääntyy portaittain, jolloin

ainakin väliaikaisesti voi tulla tarjontaa kysyntää enemmän.

Pieni ja hajallaan oleva tuotanto asettaa haasteita logistiikalle.


2012 27

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Pullonkaula 2: Siirtymäaikojen tuoma viive

Luomussa on vähintään kahden vuoden siirtymävaihe.

Tuotantoa on mahdotonta lisätä nopeasti kysynnän kasvaessa.

Pidemmälle jalostettavissa tuotteissa tarjonnan viive koskettaa useampia

raaka-aineita.

Luomusopimuksia on mahdollista tehdä vain kerran vuodessa.

Luomusopimukset kuuluvat osaksi ympäristötukikokonaisuutta, joka

hyväksytään seitsemän vuoden välien. Näiden ohjelmakausien

saumakohtiin voi sisältyä vuosia, jolloin varatut rahat eivät riitä kaikkien

halukkaiden sopimuksiin.


2012 28

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Pullonkaula 3: Läpinäkymätön ketju

Luomuketjusta puuttuu faktoja ja päätöksiä joudutaan tekemään

karkeiden arvioiden ja MUTU-tuntuman pohjalta.

Luomutuotannon tehostamiseksi tarvitaan enemmän tietoa

luomutuotannon rakenteesta; esim. kuinka paljon luomussa on

kotieläintiloja, joilla vain pellot luomussa yms.

tuotantomääristä (kg:t); tilastointi ei erottele luomua kokonaistuotannosta

maitoa ja kananmunia lukuun ottamatta.

luomun tuonnista ja viennistä

Kuluttajilta kerättävä markkinatieto on pienen markkinan takia

epätarkkaa.

Markkinaennusteita ja tuotantotavoitteita asetetaan eri tahojen

toimesta, joten ne ovat ristiriitaisia eivätkä keskustele keskenään.


2012 29

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Pullonkaula 4: Epätasainen riskin jakautuminen

Luomuketjun yhteistyön keskeisin pullonkaula on riskin epätasainen

jakautuminen arvoketjun toimijoiden kesken (kts.3.6). Sen tunnistavat

kaikki arvoketjun jäsenet, hankalimmaksi sen kokevat alkutuottajat ja

valmistajat (luomun ketjubarometri helmikuu 2012, alustavat tulokset).

Markkinan epävarmuuden ja satovaihteluiden tuoman riskin lisäksi,

säädösten muutokset ja vaihtelevat tulkinnat tuovat oman riskinsä (Kts

pullonkaula 5). Hallinnon viiveiden vuoksi viljelijä ei aina edes tiedä mihin

hän viisivuotista sopimusta allekirjoittaessaan sitoutuu (esim. eläinten

hyvinvointituen käyttö luomutiloilla).

Ketjun kestävän toiminnan kannalta on olennaista, että kunkin

arvoketjun toimijan riskit ja tuotot ovat tasapainossa.


2012 30

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Pullonkaula 5: Luomusäädökset - vahvuus vai ongelma

EU:n tasoiset luomusäädökset antavat tukevan pohjan luomutuotannolle

ja sen tuottamalle lisäarvolle. Samanaikaisesti ne aiheuttavat myös

pullonkauloja.

Säädösten muutokset ja niiden kirjavat tulkinnat lisäävät luomun riskiä;

esimerkiksi luomukasvihuonetuotantoon suunnitteilla oleva säädöstö;

luomuraaka-aineista sallitut poikkeamat.

Yhtenäinen säädöstö vaikuttaa koko alaan: yksi ”musta lammas” voi

pilata koko katraan. Tuo musta lammas voi löytyä myös Suomen rajojen

ulkopuolelta.

Luomutoimijan kokemat lainsäädännön ongelmat eivät läheskään aina

liity varsinaisiin luomusäädöksiin, vaan muun lainsäädännön

soveltamiseen luomutoimintaa harjoittavalla tilalla/yrityksessä. (Esim.

pellon vuokraus, eläinten ulkoilutus).

Kts. Liite 1


2012 31

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Pullonkaula 6: Byrokratian painolasti

Luomusäädöksiin liittyy valvonta, sen tuoma kirjanpito ja mahdolliset

sanktiot.

Valvonnassa tulkitaan lainsäädäntöä ja tulkinnat ovat osin epäyhtenäisiä

(esimerkki: turpeen käyttö kuivikkeena).

Yhteistyö viranomaisten kanssa on liian pirstoutunutta (MMM, YM, MAVI,

SYKE, AVI, ELY, Evira, Kunta/Kaupunki..) ”Ympäristö- ja TE-keskusten yhdistyminen ELY-

keskuksiksi on ollut positiivinen kehitysesimerkki. Käytännössä on kuitenkin yhä niin että

toisella puolella käytävää istuvat maatalousihmiset eivät tiedä mitä toisella puolella

käytävää istuvat ympäristöihmiset tekevät ja päinvastoin. Yleensä toinen puoli käytävästä

sanoo joo ja toinen ei.” (Luomunaudanlihan tuottaja)

Viranomaisten lupa- ja käsittelyprosessit ovat hitaita ja hankalia.

Pelko lisääntyvästä byrokratiasta ei ole omiaan houkuttelemaan

luomutoimintaan.


2012 32

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Pullonkaula 7: Luomun lisäarvon välittyminen kuluttajille

Luomutuotteiden tuotantokustannus on korkeampi, joten markkinoilla

olevat tuotteet ovat tavanomaista kalliimpia. Luomutuotteiden täytyy

tarjota hintaansa vastaavaa arvoa, jonka kuluttaja ymmärtää.

Suomalaisen tuotteen maine on hyvä, eikä luomutuotteiden

markkinointiviestintä voi rakentua tämän maineen rapauttamiselle.

Luomun vahvuuksien korostaminen koetaan helposti

vastakkainasetteluksi.

Tutkittua tietoa luomun vaikutuksista ympäristöön ja terveyteen on

vähän ja se on osittain ristiriitaista.

Ekologisuus ja vastuullisuus on vahva kuluttajatrendi, mutta se saa

monenlaisia muotoja. Erilaisten hyvinvointi-, ympäristö- ja

jalanjälkimerkintöjen viidakossa kuluttajien on vaikea tehdä tietoinen

valinta. Sen sijaan hinta on yksiselitteinen mittari ja valintakriteeri.


2012 33

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Pullonkaula 8: Yhteiskunnan maksuhalukkuus ja -tapa

Luomutuotannon tuki pohjautuu sen tuottamien julkishyödykkeisiin (NEUVOSTON ASETUS

(EY) N:O 834/2007; Nilsson J. 2007. Ekologisk produktion och miljökvalitetsmålen – en litteraturgenomgång. Centrum för

uthålligt Lantbruk. SLU. 2007; Stolze, M.; Piorr, A.; Häring, A.M. and Dabbert, S. (2000) Environmental impacts of organic

farming in Europe. Organic Farming in Europe: Economics and Policy, no. Vol. 6. Universität Hohenheim, Stuttgart-

Hohenheim.).

Tutkimustieto (ml. tutkimusmenetelmät) ympäristöhyödyistä puutteellista ja osittain

ristiriitaista. Nykykäsityksen mukaan luomun alhainen tuottavuus sekä kasvin- ja

kotieläintuotannon erillisyys vähentävät julkishyödykkeen arvoa (Luomu50, MTT 2012).

Luomutuella on merkittävä ohjaava vaikutus: ”Mutta se jatkuvuus, ettei juuri silloin

kun markkinat huutaa luomua, alettaisi tukipuolella uhkailla, että uusia sopimuksia ei

tehtäisi” (Luomun ketjubarometri, helmikuu 2012).

Tuet ohjaavat tuotantoon myös niitä, joilla osaaminen ja motivaatio tuotannon

määrän ja laadun suhteen ei ole korkealla. Tämä koskee kaikkea maataloutta,

myös luomua.

Luomutuesta osa ohjautuu niille tiloille, joilla vaan pellot ovat luomussa, mutta

maito/liha myydään tavanomaisena.

Euroopassa eri maiden luomutuen taso vaihtelee, mikä saattaa heijastua eri

maissa tuotettujen luomutuotteiden hintakilpailukykyyn. Suomen luomutuen tason

arvioidaan asettuvan korkeintaan EU-maiden keskikastiin.


2012

34

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Pullonkaula 9: Tehoton kehittäminen

Alaa kehittämistä ohjaavat epäyhtenäiset tavoitteet 50 % Luomuun v. 2030 (Maabrändi-työryhmä; Luomuliitto)

Markkinan kolminkertaistaminen, Pro Luomu: Luomualan yhteiset tavoitteet

”Luomualaa tarvittaisiin puolet lisää, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat tasapainossa” Maaseudun tulevaisuuden pääkirjoitus 20.2.2012.

”Luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Suomen

maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi.” Kataisen hallituksen ohjelma)

Luomualan kehittäminen (tutkimus, täydennyskoulutus, neuvonta ja muu kehittäminen)

nojautuu pääosin sirpaleiseen projektirahoitukseen, josta alan toimijat kilpailevat

keskenään eivätkä tiedä mitä muut tekevät.

Lyhytjänteinen rahoitus heikentää osaamisen kumuloitumista ja sen mukaan tuoma

byrokratia luo tehottomuutta.

Luomualkutuotannon ja pienyrittäjyyden kehittämistyö tehdään pitkälti alueilla, eikä

toiminta aina ole linjassa valtakunnallisten tavoitteiden ja markkinoiden tarpeiden

kanssa.


2012 35

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Pullonkaula 10: Asenteet

Elintarvikealan keskeisissä sidosryhmissä on edelleen asenteita, jotka

muodostavat pullonkaulan luomun kehittämiselle (kts. esim. Cronbergin selvitys

Luomuinstituutista).

Luomu koetaan tehottomaksi ja vanhanaikaiseksi tuotantomuodoksi, joka ei

hyödynnä nykyaikaista tiedettä eikä teknologiaa.

Tiedemaailma (yliopistot, tutkimuslaitokset) pelkäävät luomututkimukseen

tarttumista leimautumisen pelossa.

Luomu koetaan uhkaksi tavanomaisen tuotannon maineelle ja siksi pelko

vastakkainasettelusta on vahva.

Asenteet pohjautuvat yleensä vähäiseen tai ristiriitaiseen tietoon luomusta tai

jonkin yksittäisen asian (kuten GMO) irrottamiseen kokonaisuudesta.

Luomualan osuus pinta-alasta >< luomun osuus markkinoista välittää luomusta

”näennäistuotannon kuvaa”.

Asenteet ja totutut toimintatavat voivat heijastua myös luomuketjun

yhteistyöhön: ”Valikoima- ja ostopäälliköt eivät hyödynnä kotimaisia luomualan

pienyrityksiä vaan odottavat mieluummin teollisuuden tarjoavan luomua.

Spesiaalituotteet ostetaan mieluummin isolta maahantuojalta kuin kotimaiselta

pienyritykseltä”. (Luomuun erikoistunut valmistaja)


2012 36

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Pullonkaula11. Tiedon ja taidon puute

Tietoa ja taitoa puuttuu sekä luomuketjun toimijoilta että niiden

sidosryhmiltä. Hyvin käytäntöjen heikko tuntemus tekee luomusta

tarpeettoman hankalaa ja sidosryhmien vähäinen tieto luomusäädöksistä

ja niiden perusteista ylläpitää vääriä käsityksiä.

Luomututkimus ja –opetus on kansainvälisesti verrattuna Suomessa

lapsenkengissä. Luonnonmukaisen maatalouden ja luomuelintarvikealan

tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus on lähes pysähdyksissä.

Tutkimuksen ja elinkeinon välinen yhteistyö on vähäistä.

Luomutuotannossa panosteollisuuden rooli on pieni, joten

luomutuottajalle ei ole tarjolla panosteollisuuden vahvaa tietotaitoa

samaan tapaan kuin tavanomaista tuotantoa harjoittavalla tuottajalla.

Suomessa on hyödyntämättä meitä edistyneempien luomumaiden

kokemuksia arvoketjun eri vaiheiden toimintamalleista.

Kuluttajien vähäinen tieto luomusta ja tarjolla olevista luomutuotteista

hankaloittaa ostamista (Kts. 2.5 ja 2.6).


2012 37

5. Tuoteryhmäkohtaiset pullonkaulat

Tässä on esitelty vain arvoketjutyön vuonna 2012

aloittaneiden ketjujen ja vilja-alan

pullonkauloja sekä tiiviisti lyhyiden ketjujen

pullonkauloja.

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

1. Löydetyt pullonkaulat: liha


2012 39

maatila jalostaja Kauppa kuluttaja

Panos-tuottaja

Rehulain-säädäntö

Tuki-/luomulain-

säädäntö

Rehustus Osaa- minen

Epäyhte-näiset

tulkinnat

Kannat-tavuus

Kanni-balismin

pelko

Lihajalos- teiden

kilpailu-kyky

Hukka-virta

Suppea valikoima

Katkeileva saatavuus


Kasvattamojen puute

Luomulihantuotanto on

vähäistä, joten

pullonkaulat painottuvat

luomulihantuotannon

lisäämiseen.

Luomunaudanlihan hukkavirrat (vuoden 2011 luonnonmukaisen eläintuotannon valvontatilaston ja liharyhmän arvioiden perusteella)

Luomu-lihanau

-dat (3740 kpl)

Luomulihantuotanto 1,4 milj.

Tavanomainen lihantuotanto ns. hukkavirta

n. 4 milj.

Vasikoista 80 %

Poisto-lehmistä 60 %

Vasikoista n. 20%

Poisto-lehmistä 60 %

Poistolehmistä 40 %

Vasikoista n. 70 %

Vasikoista n. 30 %

Poistolehmistä 40 %

Luomu-lehmät

(5776 kpl)

Luomu-emolehmät

(11865 kpl)

Osa luomu-pihvikarjas-ta myydään tavan-omaisena

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

2. Löydetyt pullonkaulat: vihannekset, peruna


2012 41

Tuottaja

jalostaja

Kauppa kuluttaja Tuottaja

Lainsäädäntö: Pellon

vuokraus/ kasvihuone

Koulutuksen, neuvonnan ja tutkimuksen

puute - Osaaminen

Varasto-vihannesten lyhyt kausi

Suppea valikoima


Puutteellinen/katkeileva

raaka-aineen saatavuus

Tutkimus-tiedon puute terveysvai-kutuksista

Laatu /houkut- televuus

Vähäinen viestintä/ näkyvyys

Puutteellien ennakointi

Työryhmän mukaan arvoketjun pullonkaulat

painottuvat luomukasvisten kysyntään. Kasvava

kysyntä nopeuttaa tuotteiden kiertoa ja sen myötä

laatua.

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

3. Löydetyt pullonkaulat, Horeca


Kauppa kuluttaja

Katkei-leva

saatavuus

Puutteellinen/katkeileva saatavuus

Ammatti-keittiö

Alhainen jalostusaste Poliittisten

päättäjien sitoutuminen:

ristiriita puheissa ja teoissa

Hinta

Suppea valikoima

Luomua ei tarjota

aktiivisesti

Pirsta- leinen

kysyntä Pienet

pakkauskoot

Hinta

Laatu

Onko lisäarvoa,

jos vain osa on

luomua?

Horeca-sektorin työryhmä tunnisti pullonkauloja

ammattikeittiöön sopivassa tuotetarjonnassa,

pirstaleisessa ja vaikeasti ennakoitavassa kysynnässä

sekä poliittisten päättäjien sitoutumisessa.

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

4. Pullonkaulat, Paikalliset tuotteet (lyhyet ketjut)

Paikallisuus, tuottajan ja kuluttajan kohtaaminen, on luomun ydintä.

Tehokkuutta tukeva maatalouspolitiikka yksipuolistaa luomutilojen tuotantoa ja

vähentää paikallisten tuotteiden tarjontaa. Lyhyen ketjun tuottajista ja

tuotteista on pulaa.

Päivittäistavarakauppojen luomutarjonnan kasvaessa paikallisten toimittajien on

vahvistettava tuotteen ja/tai palvelun omaleimaisuutta. Markkinointiosaamisen

puute estää näkemästä mahdollisuuksia.

Lainsäädäntö, erityisesti elintarvikelainsäädäntö, ei tue lyhyen ketjun toimintaa.

Pienyrittäjyyden ja monipuolisen tuotannon kautta valvonta saattaa

moninkertaistua, mikä vähentää kiinnostusta tarjota paikallisia tuotteita.

Paikallistuote voi myös kasvaa valtakunnalliseksi. Paikallisten tuotteiden

valmistajat ovat usein haluttomia kasvamaan. Myös tuottajien välinen vähäinen

yhteistyö haittaa kasvua.

Harvaan asutussa maassa logistiikan kustannukset ovat suuret.


2012 43

6. Ratkaisuehdotukset

Luomualan yhteiset 11 ratkaisuehdotusta on

ryhmitelty neljään kokonaisuuteen. Ehdotukset

on tarkennettu liitteessä 2.

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

6.1. Tehokkuutta paremmalla koordinoinnilla


2012 45

1. Jokaiselle luomuhehtaarille ja –eläimelle on markkinakanava Luodaan toimintatapa volyymituotteiden kysynnän ennustamisen viiden

vuoden tähtäimellä. Pidemmän tähtäimen kysyntäennusteiden avulla

hidasliikkeinen tuotanto pystyy nykyistä paremmin mukautumaan kysynnän

tarpeisiin. (pullonkaulat 1, 2 ja 3)

Parannetaan ja nopeutetaan luomun tilastointia. (pullonkaula 3)

2. Luomuketjusta luomun arvoketjuun Tuoteryhmittäinen arvoketjutyö vakiinnutetaan alan toimintatavaksi.

Arvoketjuryhmät luovat ennusteita ja seuraavat niiden toteutumista sekä

ohjaavat kehittämistä arvoketjun olennaisten pullonkaulojen ratkaisemiseen. (pullonkaulat 1,2,3,4,5,7,9,10,11)

3. Luomualan kehittämiseen yhteiset tavoitteet ja tehokas yhteistyö Selkeytetään valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden työnjakoa ja

lisätään näiden keskinäistä vuorovaikutusta. (pullonkaula 9,11)

Luomualan kehittämistyö laajennetaan eri ministeriöiden väliseksi

yhteistyöksi. (pullonkaulat 8,9,10,11)

Luodaan seuraavalle EU:n ohjelmakaudelle kehittämisvisio, joka jalkautetaan

eri alueille. (pullonkaulat 1,8,9)

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

6.2. Säädökset ja valvonta vahvistamaan luomua

4. Luomusäädösten esteistä eroon

Eri säädösten valmistelussa kohteena olevia asioita tarkastellaan myös luomun

näkökulmasta. (pullonkaulat 5,6)

Seuraavan tukikauden lainsäädännön valmistelussa poistetaan luomun

lainsäädännölliset pullonkaulat. (pullonkaula 5)

Elinkeinon näkemysten kuuleminen liitetään osaksi luomun tuotanto-ohjeiden

valmistelua. (pullonkaulat 5 ja 6)

Luomun säädösvalmistelu ja valvontakäytäntö tehdään toimijoille

läpinäkyväksi, jotta kukin tietää miten menetellään ja miten asioihin voi

vaikuttaa. (pullonkaulat 5 ja 6)

5. ”Yhden luukun luomupalvelupiste”

Selvitetään mahdollisuudet järjestelmään, josta toimija saisi sopimukset, luvat

yms. yhdeltä luukulta. Tämä ”luukku” toimisi myös säädösten

tiedotuspisteenä. (pullonkaula 6)

Keskitetään pienten alojen valvontaa muutamille tarkastajille. (pullonkaulat 5,6)

Tarkastusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja sovitetaan yhteen monipuolista

toimintaa harjoittavan pienyrittäjän näkökulmasta. (pullonkaula 6, lyhyet ketjut) )


2012 46

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

6.3. Henkisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen

6. Luomutuotannon osaaminen ja hyvät käytännöt yhteiseen sampoon

Neuvonnan lisääminen ja tehostaminen. (pullonkaulat 1,6,8,9,10, 11)

Neuvojat tarjoavat kokonaisratkaisuja. (pullonkaula 6,11)

7. Yksin yrittämisestä verkostoihin

Viljelijöiden välistä verkostoitumista edesautetaan mentoroinnin, pienryhmä-

toiminnan, myynti- ja ostorenkaiden avulla. Sopimustoimintaa edistetään sekä

viljelijöiden että arvoketjun eri toimijoiden välillä. (pullonkaulat 1,4,8,11, tuoteryhmät)

8. Lisää osaamispääomaa

Luomuopetusta tarjotaan kaikessa alan koulutuksessa (luonnonvara, elintarvike,

marata ja kaupallinen koulutus). (pullonkaulat 10 ja 11)

Luomu osaksi yliopistojen ja tutkimuslaitosten strategioita. (pullonkaulat 10 ja 11)

Luomuinstituutista luodaan Suomen Fibl. (pullonkaulat 10 ja 11)

Kartoitetaan arvoketjun toimijoiden tutkimustarpeet elinkeinon ja tutkimuksen

yhteistyön pohjaksi. (pullonkaula 11)

Mutusta faktoihtin: Tieteellisen tutkimuksen lisäksi selvityksiä ja analyysejä

pullonkauloista. (pullonkaulat 10-11).

Haetaan ja jaetaan oppia ulkomaiden hyvistä käytännöistä. (pullonkaulat 10-11)


2012 47

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

6.4. Luomun lisäarvo kirkkaammaksi 9. Luomun lisäarvon viestintään tukeva perusta

Kuluttajien ja muiden sidosryhmien kokemaa luomun lisäarvoa seurataan

vuosittaisin tutkimuksin. (pullonkaulat 7,8,10,11)

Kootaan luomun lisäarvoa koskeva tieto tuoteryhmittäin toimijoiden käyttöön,

paljastetaan uudet tutkimustarpeet ja tutkitaan niistä kriittisimmät. (pullonkaulat

7, 8, 10,11)

Rakennetaan luomun kestävän kehityksen laatujärjestelmä. (pullonkaula 7 ja 8,11)

Tunnistetaan luomun imagon riskikohdat ja tehostetaan niiden hallintaa. (pullonkaulat 7,8,10,11)

10. Luomusta lisää viestintää

Luodaan kuluttajaviestintään jäljitettävyyteen (tuotannosta kuluttajalle)

perustuva viestintäjärjestelmä tuoteryhmä- ja tuotetasolle sekä lisätään muuta

kuluttajaviestintää. (pullonkaula 7, 8,11)

Luomu.fi –portaalista luodaan luomualan luotettava tiedonjako-kanava, josta eri

sidosryhmät löytävät helposti ajantasaista tietoa. (pullonkaula 9,10,11)

11. Luomuostaminen helpommaksi

Lisätään kuluttajien tietoa luomutuotteiden valikoimista ja saatavuudesta sekä

parannetaan menekinedistämistoimien suunnittelua ja seurantaa. (pullonkaula 11)


2012 48

7. Tuoteryhmittäiset ratkaisuehdotukset

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

7.1. Lisää luomulihaa

Lisää luomusianlihaa

Kannustetaan kotieläintiloja ennakoimaan rehun tarpeensa ja

vahvistetaan yhteistyötä rehuntuottajien ja -valmistajien kanssa.

Käynnistetään sikatilojen benchmarkkaus-toiminta ja tuotetaan

”rautalanka-malli” siirtymävaiheeseen (sekä sian- että naudanlihan

tuotantoon).

Tarkistetaan investointituki-ehtoja luomua edistäväksi.

Luomunaudanlihan hukkavirroista eroon

Kartoitetaan ja verkotetaan alueellisesti luomuvasikoita tuottavat ja

potentiaaliset kasvattajat.

Selvitetään vasikoiden maitojuoton mahdollisia ja parhaita käytäntöjä.

Monipuolistetaan lihantuotantoa

Kehitetään luomulampaan lihantuotanto ja selvitetään siipikarjan lihan

tuotannon edellytyksiä


2012 50

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

7.2. Laatua kasvintuotantoon ja tuotteisiin

Lisää laadukasta luomuviljaa

Edistetään tilakoetoimintaa.

Lisätään osaamista hyvistä tuotantotavoista ja leipäviljan

valkuaispitoisuuden nostosta.

Luomukasvisten laatu kuntoon

Nopeutetaan kiertoa lisäämällä myyntiä ja optimoimalla valikoimaa.

Lisätään laatuosaamista ja palkitaan hyvästä laadusta.

Lisätään tutkimusta, jolla luodaan sivuvirroille (kakkoslaadulle)

kysyntää.

Monipuolistetaan tuotantoa

Lisätään tutkimusta ja tietoa luomukasvisten (vihannekset ja marjat)

tuotannosta

Parannetaan luomukeruutuotteiden keruun edellytyksiä


2012 51

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

7.3. Lisää luomua lautaselle

Edistetään luomun käyttöä julkisissa ruokahankinnoissa.

Parannetaan julkisten toimijoiden kilpailutus- ja hankintaosaamista (Kultu II).

Kannustetaan ammattikeittiöitä ennakoimaan tarvettaan ja kertomaan siitä

hyvissä ajoin potentiaalisille tavarantoimittajille ennen kilpailutusta.

Parannetaan luomutuotteiden käytön ennakointia luomalla kysyntää

ennakoiva järjestelmä.

Kotimainen luomutarjonta ei viljatuotteita lukuun ottamatta riitä isojen

yksiköiden tarpeeseen. Koska luomutuotanto reagoi kysyntään viiveellä,

kysyntää tulee ennakoida.

Luomun alv alhaisemmaksi.

Alhaisempi luomutuotteiden arvonlisävero alentaisi tuotteiden hintaa ja

edesauttaisi poliittisen tahtotilan muuttumista luomutuotteiden käytön

lisäämiseksi.

Lisätään ammattikeittiöiden ja luomutuottajien vuoropuhelua ja

rakennetaan paikallisia verkostoja palvelemaan ammattikeittiöitä.


2012 52

Liitteet

Liite 1: Esimerkkejä lainsäädäntöön liittyvistä

pullonkauloista

Liite 2: Ratkaisuehdotukset (1-7)

Liite 3: Tuoteryhmittäiset ratkaisuehdotukset (1-3)

Liite 4: Raportin tuottamisprosessi ja kiitokset

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Liite 1. Esimerkkejä eri säädöksiin, niiden tulkintaan tai

käsittelyyn liittyvistä pullonkauloista

Ehdotukset kasvihuonelainsäädännöstä aiheuttavat epävarmuutta ympärivuotisen

tuotannon jatkumisesta Suomessa.

Luomuraaka-aineista sallittujen poikkeamien (95 % säännön puitteissa) hidas

päivitys ja poikkeamislupien käsittelyssä käytettävä luomun epämääräinen

määritelmä hankaloittavat tuotekehitystä.

Peltojen vuokraus: Lisäpellonvuokraus on hankalaa sovittaa voimassa olevaan

luomusopimukseen.

Rehut: Salmonellan torjuntakäsittely luomurehussa

Lisäysaineisto: Evirassa ylläpidetään luomulisäysaineistolistaa, joka määrittelee

onko luomusiementä saatavissa. Jos luomua on, tavanomaista siementä ei saa

käyttää. Listan päivitys ei ole ajan tasalla.

ELY:n uusi rahoituspäätös: Jos edellisestä rahoituspäätöksestä alle 5 v. voi uuden

päätöksen saada, jos tuotannon luonne kokonaan muuttuu. Onko luomuun

siirtyminen luonteen muuttumista?

Ympäristö- ja rakennuslupien hidas käsittely lupien ja rakennuslupien käsittely.


2012 54

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Liite 2. Ratkaisuehdotukset (1) Tavoite Toimenpiteet Huomioita

1. Jokaiselle

luomuhehtaari

lle ja –

eläimelle on

markkinakana

va

Luodaan ennakointijärjestelmä, jossa volyymituotteiden kysyntää

ennakoidaan viiden vuoden tähtäimellä. Kysyntäennakoinnin perusteella

voidaan ohjata tuotantoa. (pullonkaulat 1, 2 ja 3)

Ennusteet laaditaan tuoteryhmittäin alan toimijoiden muodostamissa

arvoketjutyöryhmissä, joissa on alan paras asiantuntemus.

Parannetaan ja nopeutetaan luomun tilastointia. Tuotannon ohjausta varten

tarvitaan ajantasainen tieto tuotteiden vastaanottomääristä. (pullonkaula 3)

Kehitetään nykyistä tuotantomäärien tilastointia siten, että se

erottelee luomun. Tilastointia täydennetään elinkeinon toimijoille

suunnatuin kyselyin.

Kehitetään tilastointia niin, että se kertoo luotettavasti tuotannon

rakenteesta (esim. kuinka paljon lypsykarjatiloja, joilla vain pellot

luomussa) sekä tuonnista ja viennistä.

Osittain käynnissä MMM:n

hanke-rahoituksen turvin v.

2012

Valmisteltu Vyr:n luomuryhmän

aloitteesta viljan osalta. Lihan

osalta tilastointi erittäin

puutteellista.

Valvonnan uudistaminen (ml.

rekisterit) käynnissä.

2.

Luomuketjus-

ta luomun

arvoketjuun

Tuoteryhmittäinen arvoketjutyö vakiinnutetaan pysyväksi toimintatavaksi

(pullonkaulat 1,2,3,4,5,7,9,10,11).

Jatketaan jo perustettujen arvoketjujen työtä ja luodaan uusia

ryhmiä puuttuville tuoteryhmille. Ryhmien tehtävänä on ennusteiden

luominen ja seuraaminen, luomun arvontuotannon kirkastaminen sekä

arvoketjun toiminnan tehostaminen. Työ lisää yhteistä tietopohjaa ja

sitoutumista yhteistyöhön. Ryhmät ohjaavat kehittäjätahojen työtä

elinkeinon tunnistettujen pullonkaulojen ratkaisemiseen. Ryhmien

tueksi perustetaan eri teemoihin keskittyviä alaryhmiä.

Ko. pyöreän pöydän neuvottelut/keskustelufoorumit laajennetaan

myös alueilla.

Osittain käynnissä MMM:n

hanke-rahoituksen turvin v.

2012


Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Liite 2. Ratkaisuehdotukset (2)

Tavoite Toimenpiteet Huomioita

3. Luomualan

kehittämiseen yhteiset

tavoitteet ja tehokas

yhteistyö

Selkeytetään valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden työnjakoa

sekä lisätään näiden keskinäistä vuorovaikutusta. (pullonkaula 9)

Alalle selkeästi yksi taho, joka koordinoi luomualan

kehittämistoimintaa. Koordinoinnin tulee perustua

asiantuntemukseen sekä eri toimijoiden työnjakoon.

Lyhytjänteisen ja sirpaleisen projektirahoituksen sijaan tai oheen

luodaan ohjelmatyyppinen rahoitus, joka mahdollistaa

pidempiaikaisen toiminnan rahoituksen ja luo pohjaa kehittäjien

yhteistyölle ja työnjaolle. (Nyt on luomun aika: Esitys Pro Luomu ry:n

perustamiseksi ja ohjelman käynnistämiseksi.)

Tehostetaan hallinnon ohjaustoimien vaikuttavuutta asettamalla

tuotannollisia tavoitteita pinta-alatavoitteiden sijaan.

Tuloskeskustelut elinkeinon kanssa ennen tulossopimuksia.

Luomualan kehittämistyö laajennetaan eri ministeriöiden väliseksi

yhteistyöksi. (pullonkaulat 8,9,10,11)

Luodaan seuraavalle EU:n ohjelmakaudelle luomuruokatuotannon

kehittämisvisio, jonka tavoitteena on sekä lisätä luomua, että samalla

vahvistaa sen kestävyyttä integroimalla luomukasvintuotantoa ja -

kotieläintuotantoa yhteen nykyistä paremmin. (pullonkaulat 1,9) Visio jalkautetaan alueellisten maaseutuohjelmien kautta.

Työ käynnistynyt

hankerahoituksen turvin ja

paljastanut koordinoinnin

välttämättömyyden

hanketoiminnan

vaikuttavuuden

tehostamiseksi.

Eri ministeriöiden

edustajista koottu luomu-

ja lähiruokaohjelmien

ohjausryhmä asetettu 2012


Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö


4. Luomusää-

dösten esteistä

eroon

Eri säädösten valmistelussa säädösten kohteena olevia asioita

tarkastellaan myös luomun näkökulmasta. (pullonkaula 5)

Seuraavan tukikauden lainsäädännön valmistelussa poistetaan

luomun lainsäädännölliset pullonkaulat. (pullonkaula 5)

Luomutuotannon edistäminen seuraavalla ympäristötukikaudella.

Investointituki-ehtojen tarkistaminen luomua edistäväksi.

Elinkeinon näkemysten kuuleminen luomun tuotanto-ohjeiden

valmistelussa. (pullonkaulat 5 ja 6)

Luomun säädösvalmistelu ja valvontakäytäntö tehdään toimijoille

entistä läpinäkyvämmäksi ja avoimemmaksi, jotta kukin tietää

miten menetellään ja miten asioihin voi vaikuttaa. (pullonkaulat 5

ja 6)

Työ käynnissä v. 2012

Työ käynnissä v. 2012

Valvonnan selvitystyö meneillään

v. 2012

5. ”Yhden luukun

luomupalvelupiste”

Selvitään mahdollisuudet luoda järjestelmä, josta toimijalta

edellytettävät sopimukset, luvat yms. hoituisivat yhdeltä luukulta ja

lupaprosessit nopeutuisivat. Tämä ”luukku” toimisi myös säädösten

tiedotuspisteenä. (pullonkaula 6)

Lisätään kommunikaatiota YM:n, MMM:n, SYKEn ja MAVIn välillä,

jotta eri säädökset sopisivat paremmin yhteen ja tulkinnat

yhdenmukaistuisivat. (pullonkaula 6)

Keskitetään pienten sektoreiden valvontaa muutamille tarkastajille.

(pullonkaula 6)

Tarkastusjärjestelmien yksinkertaistaminen ja yhteensovittaminen

monipuolista toimintaa harjoittavan pienyrittäjän näkökulmasta.

(pullonkaulat 6, lyhyet ketjut)

Valvonnan selvitystyö meneillään

v. 2012


Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Liite 2. Ratkaisuehdotukset (4)

Tavoite Toimenpiteet Huomioita

6. Luomutuotannon

osaaminen ja hyvät

käytännöt yhteiseen

sampoon

Viljelijöiden luomutietoisuuden lisääminen ja kehittämistyön

tehostaminen uudistamalla toimintatapoja, lisäämällä kehittäjätahojen

yhteistyötä ja seuraamalla vaikuttavuutta.

Neuvontaan ammattitaitoinen ryhmä, joka on ajan tasalla

markkinatilanteesta, verkostoi luomutuottajia ja välittää hyviä

käytäntöjä. (pullonkaulat 1,6,8,9,10, 11)

Neuvojien tulee tarjota kokonaisratkaisu viljelijöiden tuotanto-,

talous-, markkinointi- ja byrokratiahaasteisiin. (Pullonkaula 6)

Neuvonnan työkalut (laskelmat, ohjelmat ja oppaat) kuntoon ja

laajaan käyttöön.

Välitetään hyviä käytäntöjä Suomesta ja ulkomailta Luomu.fi portaalin ja

ammattimedian kautta.

Alueilla käynnissä paljon

tuotantoa lisääviä ja

kehittäviä hankkeita.

7. Yksin

yrittämisestä

verkostoihin

Rakennetaan viljelijöiden välisiä verkostoja. (pullonkaulat 1,3,4,8,11)

Luomumentor-toiminnan käynnistäminen ja ulottaminen kaikille

tuotantosektoreille ja koko maahan. Vertaistuen tarjoaminen myös

verkossa.

Pienryhmätoiminta osaksi luomun koulutushankkeita.

Myyntirenkaiden kehittäminen pienten myyntierien kasvattamiseksi.

(pullonkaula 1, tuoteryhmäkohtaiset pullonkaulat)

Kootaan nykyisten myyntirenkaiden kokemukset oppaaksi.

Viljelijöiden välisten sekä viljelijöiden ja teollisuuden sopimustoiminnan

kehittäminen. (pullonkaulat 1 ja 4)

Mentor-toiminta

käynnistynyt v. 2012

alueellisen

hankerahoituksen ja

neuvonnan rahoituksen

turvin.


2012 58

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö


8. Lisää

osaamispääo

maa

Luomuopetusta tarjotaan kaikessa alan koulutuksessa. (pullonkaulat 10,11)

Luonnonvara, elintarvike, marata ja kaupallisen alan ammatillisen

koulutuksen (toisen asteen) sekä korkeakoulutuksen (AMK ja yliopisto)

tulee tarjota luomualan opintoja erillisinä kokonaisuuksina tavanomaisen

maa- ja elintarviketalouden opetuksen rinnalla. Opetuksen kysyntää,

tarjonnan määrää ja laatua tulee seurata.

Alan toimijoiden ja luomualan opettajien ja erilaisten kehittäjien

täydennyskoulutusta jatketaan ja kehitetään. Osaksi

täydennyskoulutusta nivotaan myös arvoketjuvalmennus.

Luomu osaksi tutkimusstrategioita. (pullonkaulat 10 ja 11)

Luomun kehittäminen edellyttää monitieteistä tutkimusta, eri

yliopistojen ja laitosten yhteistyötä. Koska suomalainen tiedemaailma

tuntee huonosti luomualaa, kansainvälisiä yhteyksiä on vahvistettava.

Luomuinstituutista Suomen Fibl. (pullonkaulat 10 ja 11)

Luomuinstituutti soveltuu kutomaan monitieteistä tutkijaverkostoa

Suomeen ja kansainvälistämään suomalaista tutkimusta.

Kartoitetaan luomuarvoketjun eri toimijoiden tutkimustarpeet ja rakennetaan

sen pohjalle tutkimuksen ja elinkeinon yhteistyötä.

Kehittämisen pohja mutusta faktoihin:

Kehittämistyön etenemiseksi koetuista pullonkauloista ratkaisuihin

tarvitaan erilaisia, joustavasti käynnistettäviä ja toteutettavia

selvityksiä, analyysejä yms. (pullonkaulat 10-11)

Haetaan ja jaetaan oppia muiden maiden hyvistä käytännöistä. (pullonkaulat

10-11)

Tehostetaan tiedon leviämistä parantamalla kehittäjien yhteistyötä. (kts.s. 59)

Käynnistynyt maakunnal-

lisen hanke-rahoituksen

turvin v. 2012.


2012 59

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö


9. Luomun

lisäarvo

viestintään

tukeva

pohja

Kuluttajien ja muiden sidosryhmien kokeman luomun lisäarvoa seurataan vuosittaisin

tutkimuksin. (pullonkaulat 7,10,11)

Kootaan luomun lisäarvoa koskeva tieto tuoteryhmittäin toimijoiden käyttöön

”Argumentaatiopankiksi”.

Paljastetaan uudet tutkimustarpeet ja tutkitaan niistä kriittisimmät. (pullonkaulat 7, 8,

10,11)

Rakennetaan luomualan kestävän kehityksen laatujärjestelmä kansainvälisten mallien

pohjalta. (pullonkaulat 7,8,10,11)

Tunnistetaan luomun imagon riskikohdat tehostetaan niiden hallintaa. (pullonkaulat 7,8,

10,11)

Luomubarometri:

Hankerahoitus v:lle.

2012

10.

Luomusta

lisää

viestintää

Luomun kuluttajaviestintään rakennetaan jäljitettävyyteen (tuotannosta kulutukseen)

perustuva viestintätapa arvoketjun ja tuotteen tasolle. (pullonkaulat 7,10,11)

Kuluttajaviestintään kehitetään uusia, innovatiivisia tapoja, joita toteutetaan

pitkäjänteisesti ja tiiviissä yhteydessä elinkeinon toimijoiden kanssa. (pullonkaulat 7,

10,11)

Luomu.fi –portaalista luomualan luotettava ja ajantasainen ja tiedonjakokanava eri

sidosryhmille.(pullonkaulat 7, 9,10, 11)

Kehitetään portaalia alan yhteistyönä ja sovitaan tiedontuottamisen ja

tiedottamisen työnjaosta.

Selvitetään mahdollisuudet kansallisten ja EU:n menekinedistämis-toimenpiteiden

käyttöön. (pullonkaulat 7, 10,11)

Käynnistynyt v:n 2012

hankerahoituksella


Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö


11. Luomuostamisen

helpottaminen

Lisätään kuluttajien tietoa luomutuotteiden valikoimista ja

saatavuudesta. (pullonkaula 11)

kaupan omat kanavat, Luomu.fi, Aitojamakuja.fi,

Lisätään tietoa menekinedistämisen ja kehittämistoimenpiteiden tueksi

koko ketjulle (erityisesti kaupalle).

Kuluttajatutkimus (miksi kuluttaja ylipäätään ostaa/ei osta).

Kampanjoiden vaikuttavuusseuranta (miten eri

kampanjatoimenpiteet vaikuttavat myyntiin).


2012 61

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Liite 3. Tuoteryhmittäiset ratkaisuehdotukset (1) Tavoite Toimenpiteet Huomioita

1. Lisää laadukasta

luomuviljaa

Lisätään tutkimusta ja tilakoetoimintaa. Keskisiä tutkimusaiheita ovat

esim: lajikkeet, kasvin ravinnetilan edistäminen, optimiviljelykierto,

valkuaistuotannon edistäminen viherjauholla, koneistus.

Lisätään osaamista hyvistä tuotantotavoista päivittämällä hyvien

tuotantotapojen opas luomuun sopivaksi.

Opas leipäviljan valkuaispitoisuuden nostamiseksi.

2.Luomukasvisten

laatu kuntoon

Kiertoajan lyhentäminen

Käyttötarkoituksen mukaiseen tuotevalikoimaan panostaminen

(erityisesti perunassa: luomuperunan sijasta luomuperunaa keittoihin,

soseeksi yms. )

Kaupan laatusertifiointi ja hyvästä laadusta palkitseminen.

Kannustetaan kuluttajia ”laatupoliiseiksi” esim. palkitsemalla;

antamaan palautetta, tekemään reklamaatioita, heittämään

huonot roskikseen

HeVi –vastaavien luomukoulutus/koulutusaineiston tuottaminen

Lisää tutkimusta, jolla luodaan sivuvirroille (kakkoslaadulle) kysyntää


2012 62

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö


3. Lisää

luomusianlihaa

Rehuketju kuntoon

Kannustetaan kotieläintiloja ennakoiman rehun tarpeensa ja tekemään

viljelysopimuksia.

Viljelijöiden myyntirenkaiden kehittäminen,

Yhteistyö rehuvalmistajien/rehuntuojien kanssa.

Benchmarkkaus käyntiin

Luomusianlihan tuottajia on Suomessa nyt vain

Yhdeksän ja tuotannon kasvaessakin vain muutamia kymmeniä.

Käynnistetään tuotantoaan kehittävien ja aloittavien tilojen hyvien

toimintamallien ja kokemusten keruu, vertailu ja välittäminen.

Investointituki-ehtojen tarkistaminen luomua edistäväksi.

Luomusianlihan-

tuotannon

benchmarkkaus

käynnistyy neuvonnan

rahoituksen turvin

4. Luomunaudan

lihan hukka-

virroista eroon

Tarkennetaan arviota naudanlihan nykyisestä tuotannosta ja sen hukkavirroista.

Kartoitetaan ja verkotetaan alueellisesti

ne potentiaaliset tilat, joilla on halukkuus siirtyä luomutuotantoon

lähivuosien aikana ja/tai lisätä luomunautojen kasvatusta.

ne potentiaaliset tilat, jotka ovat halukkaita myymään luomuvasikat.

Selvitetään luomumaitorehun käyttömahdollisuuksia luomuvasikoiden

juotossa ja haetaan onnistuneita esimerkkejä imettäjälehmien

käytöstä.

ProAgria kartoittaa

luomunaudanlihantuotan

nosta kiinnostuneet tilat

2012

5.

Monipuolistetaan

tuotantoa

Kehitetään luomulampaan lihantuotantoa ja selvitetään siipikarjan lihan

tuotannon edellytyksiä

Selvitetään luomukalan tuotannon edellytyksiä Suomessa.

Parannetaan luomumarjojen, luomukeruutuotteiden ja erilaisten luomukasvisten

tuotannon edellytyksiä ja osaamista.

Luomukalkkunan

tutkimushanke käynnistyi

2012


Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö


6. Lisää luomua

lautaselle

Edistetään luomun käyttöä julkisissa ruokahankinnoissa

Parannetaan julkisten toimijoiden kilpailutus- ja hankintaosaamista

(Kultu II)

Kannustetaan ammattikeittiöitä ennakoimaan tarvettaan ja

kertomaan siitä hyvissä ajoin potentiaalisille tavarantoimittajille

ennen kilpailutusta.

Parannetaan luomutuotteiden käytön ennakointia luomalla kysyntää

ennakoiva järjestelmä.

Kotimainen luomutarjonta ei viljatuotteita lukuun ottamatta riitä

isojen yksiköiden tarpeeseen. Koska luomutuotanto reagoi kysyntään

viiveellä, kysyntää tulee ennakoida.

Luomutuotteiden arvonlisävero alhaisemmaksi

Alhaisempi luomutuotteiden alv alentaisi tuotteiden hintaa ja

edesauttaisi poliittisen tahtotilan muuttumista luomutuotteiden

käytön lisäämiseksi

Lisätään ammattikeittiöiden ja luomutuottajien vuoropuhelua ja

rakennetaan paikallisia verkostoja palvelemaan ammattikeittiöitä.

Edistetään luomun käyttöä julkisissa hankinnoissa.


Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Liite 4. Raportin tuottamisprosessi

Tämän raportin pohjana ovat Pro Luomu ry:n Koordinaatiohankkeen turvin

perustamat arvoketjutyöryhmät (liha, kasvis), jotka ovat kokoontuneet kevään

aikana kahdesti sekä kerran kokoontunut horeca-ryhmä. Lisäksi tähän on koottu

Vyr:n luomuryhmän ja Pro Luomu ry:n hallituksen näkemykset.

Arvoketjuryhmissä on laadittu markkina-arviot ja ennusteet

kysyntäpotentiaalista. Ne perustuvat useisiin eri lähteisiin, joiden pohjalta

kaupan asiantuntijat ovat tehneet arviot ja ennusteet.

Raportin sisältöön ovat vaikuttaneet tulokset Luomun ketjubarometrista, joka

toteutettiin helmikuussa 2012. (Pro Luomu /Taloustutkimus). Luomun ketjubarometri on

luomuarvoketjun toimijoille, viljelijöistä ammattikeittiöihin, suunnattu kyselytutkimus.

Lisäksi raporttia varten on haettu näkemyksiä eri tahoilta, kuten luomutuotteita

valmistavista yrityksistä, luomualan kehittäjätahoilta ja viranomaisilta.

Alustavaa raporttia on täydennetty hankekartoituksen tulosten ja

sidosryhmäpalautteiden perusteella.

Luomualan tuoteryhmistä vain osaa voitiin käsitellä tässä raportissa tiukan

aikataulun vuoksi. Luomumaito, -siipikarja, -lammas, -marjat, -luonnontuotteet,

-hunaja ja –luomukala puuttuvat tästä raportista lähes kokonaan.

Raportin on kirjoittanut Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila

apunaan asiantuntija Päivi Rönni.


2012 65

Tä

mä

n a

inei

sto

n t

uo

tta

mis

ta o

n t

uk

enu

t m

aa

- ja

met

säta

lou

smin

iste

riö

Kiitos kaikille työhön osallistuneille

Lihan arvoketjutyöryhmä: Mv. Petteri Mäkelä, Hattula Hereford; mv. Hermanni Huhtala, mv. Fredrik von Limburg Stirum,

Kosken kartano; mv. Kari Nyman; ostopäällikkö Terhi Kujala, Hankkija Maatalous; toimitusjohtaja Arto Jokinen, Pajuniemi

Oy; toimitusjohtaja Pasi Tamminen, Lihatukku Harri Tamminen Oy, johtaja Matti Perälä, Atria Suomi Oy; toimitusjohtaja

Jan Wesman, West Chark Oy; toimitusjohtaja Timo Marttinen, Kruunuherkku, ryhmäpäällikkö Minna Slotte, SOK;

ostopäällikkö Laura Parkkinen, Ruokakesko; neuvoja Ulla-Maija Leskinen, Pro Agria Etelä-Pohjanmaa; asiantuntija Jukka

Markkanen, MTK; asiantuntija Marja Suutarla, ProAgria; ryhmäpäällikkö Markku Niemistö, Lihateollisuuden tutkimuskeskus

Kasvisten arvoketjuryhmä: mv. Paavo Pulkkinen, Lielahden tila, kasvihuonetuottaja Ari Kulmanen, Ikaalisten luomu,

johtaja Tarja Peltola, Kasvisgalleria; toimitusjohtaja Tomi Hakkarainen, Satotukku; johtaja Kari Lyytinen, Tuoreverkko;

johtaja Jari Simolin, Inex Partners Oy; ostopäällikkö Liisa Eronen, Ruokakesko; kauppias Aki Luomanen, K-supermarket

Konala; asiantuntija Mikko Rahtola, Luomuliitto; tutkija Anne Piirainen, HY Ruralia; asiantuntija Terhi Taulavuori, ProAgria

Horeca-alan arvoketjuryhmä: tuotekehittäjä Eeva Teuho, Tampereen Ateria; Jukka Leino, Turun Katerinki; toimitusjohtaja

Minna Ahola, Espoo Catering; ravitsemusasiantuntija Leila Fogelholm, Fazer Food Service; tuotekehityspäällikkö Kirsi

Asposalo, Antell Catering; kehitysjohtaja Atte Vannasmaa, S-ryhmän ravintoloiden ketjunohjaus; ravintoloitsija Lennart

Sukapää, Gastone; tuotepäällikkö Jussi Vainio, Kespro; toimitusjohtaja Marja Hämäläinen, Heinon Tukku Oy; kaupallinen

johtaja Paula Norja, Metro/Wihuri; hankepäällikkö Anu Arolaakso, EkoCentra; puheenjohtaja Jaakko Nuutila, Luomuliitto

Pro Luomu ry:n hallitus: valikoimajohtaja Ilkka Alarotu, SOK: Toimialajohtaja Minna Kurunsaari, Kesko ja hänen

varajäsenensä kaupallinen johtaja Jukka Koivunen, Ruokakesko; johtaja Pirjo Siiskonen HY/Ruralia; kehityspäällikkö Marja

Nuora, Organic food Finland sekä työryhmien työhön osallistuneet Arto Jokinen, Jukka Markkanen, Jaakko Nuutila, Lennart

Sukapää (varajäsen).

Muut haastatellut: Toiminnanjohtaja Elisa Niemi, Luomuliitto; varapj. Jukka Lassila, Luomuliitto; asiantuntija Jukka

Rajala, Hy/Ruralia; asiantuntija Katja Mahal, Maahal-viestintä; edunvalvontajohtaja Riitta Brandt ja tuoteryhmäpäällikkö

Jani Pasanen, Valio Oy

Kiitos lisäksi lukuisille muille luomualan toimijoille, jotka ovat myötävaikuttaneet tämän raportin syntyyn

kommentoimalla ja vaihtamalla ajatuksia.


2012 66

Luomua lisää - laatuketju.fi · 8 10 10 9 13 2 5 4 8 9 7 11 4 8 10 12 11 10 14 4,71 4,56 4,23...

Documents

Transcript of Luomua lisää - laatuketju.fi · 8 10 10 9 13 2 5 4 8 9 7 11 4 8 10 12 11 10 14 4,71 4,56 4,23...