Loukkaantuneen

urheilijan tukeminen

Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan

koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela

➢ Valmentajalle tieto pidempiaikaisesta kivusta tai oireesta

➢ Valmentaja antaa ohjeet harjoittelun keventämiseen tai muuttamiseen huomioiden oireet

➢ Valmentaja suosittelee lääkärillä tai fysioterapeutilla käyntiä, jos oireet jatkuvat harjoittelun

keventämisestä huolimatta

HUOM. Suositellaan käymään voimistelulajeihin perehtyneillä lääkäreillä sekä

fysioterapeuteilla.

Voimistelijalla

pidempiaikainen kipu tai oire

Psyykkisen hyvinvoinnin

tukeminen

➢ Urheilijalle loukkaantumisen kokeminen ei ole usein pelkkää fyysistä kipua.

➢ Urheilija joutuu kamppailemaan myös voimakkaiden tunteiden kanssa, kuten

pettymyksen, epätoivon, pelon, turhautumisen, ahdistuksen, surun ja vihan.

➢ Psyykkinen hyvinvointi on tärkeä osa urheilijan kokonaisvaltaista kuntoutusta.

Kriisin paikka

Varsinki vakavat loukkaantumiset koetaan usein vakavina henkilökohtaisina kriiseinä. Pitkä

poissaolo normaalista harjoittelusta saattaa pudottaa urheilijan pois arjen rutiineista, sekä sen

seuraukset voivat kohdistua sosiaalisiin suhteisiin, henkiseen jaksamiseen ja

koulumenestykseen.

On luonnollista, että loukkaantuminen koettelee urheilijan psyykkistä jaksamista. Ilman

apua urheilija saattaa joutua negatiivisten ajatusten noidankehään. Tunteita ei pidä yrittää

kuitenkaan tukahduttaa. Stressin ja ahdistuksen hallinta ovat taitoja, joita voi oppia ja opettaa.

Urheilijan kyky käsitellä vastoinkäymisiä vaihtelee kuitenkin persoonan mukaan.

•

➢ Rohkaise ja tue tunteiden läpi elämisessä.

➢ Urheilija tarvitsee tiedon vamman vakavuudesta, kuntoutuksesta ja toipumisesta.

Näin urheilija tiedostaa tosiasiat, mikä hillitsee turhaa spekulointia.

➢ Ohjaa urheilijaa keskittymään niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa.

Urheilun luonteeseen kuuluu myös takapakit ja pettymykset. Usein ensimmäinen vamma

on urheilijalle herätys kehonhuollon ja urheilullisen elämäntavan tärkeydestä. Valmentaja

voi auttaa urheilijaa näkemään loukkaantumisen osana urheilijan polkua.

Valmenna ihmistä

➢ Ohjeista urheilijaa kehittämään omia heikkouksia ja lajiominaisuuksia

toipilasajalla.

➢ Auta urheilijaa näkemään loukkaantuminen tilaisuutena kehittyä ihmisenä.

➢ Rohkaise urheilijaa tekemään urheilun ulkopuolisia asioita, joihin ei yleensä olisi

aikaa (esimerkiksi aika ystävien ja perheen kanssa, matkustelu, kulttuuri)

Loukkaantuneen urheilijan psyykkistä rauhaa edesauttaa normaalit arkirutiinit. Harjoituksiin

on hyvä palata mahdollisimman nopeasti, kuitenkin noudattaen kuntoutusohjelmaa. Jos

vammasta toipuminen pitkittyy, saattaa se koetella rajusti urheilijan psyykettä. Pitkittynyt

loukkaantuminen saattaa lisätä riskiä sosiaalisten suhteiden muuttumiseen, syömishäiriöön,

ylipainoon, itsetunto-ongelmiin, ahdistuneisuuteen ja masennukseen.

Pidä urheilija kiinni arjessa

➢ Tue urheilijaa arjen aikataulutuksessa, kuntoutussuunnitelmassa ja

tavoitteenasettelussa.

➢ Rohkaise urheilijaa löytämään sosiaalista tukea, erityisesti vertaistuki on tärkeää

➢ Motivoi urheilijaa palaamaan harjoituksiin, korostaen kuntoutusohjelmaa ja

lajinomaista harjoittelua kuntoutuksessa.

➢ Opeta urheilijaa löytämään keinoja, joilla selviytyä vammasta toipumiseen: mm.

mielikuvaharjoittelu, tavoitteen asettelu, sekä rentoutus- ja

kehontietoisuusharjoittelu.

➢ Kriisin läpikäyminen vahvistaa urheilijan identiteettiä ja auttaa löytämään

selviytymiskykyä vastoinkäymisissä.

➢ Sekä valmentajan että urheilijan positiivinen ajattelu kuntoutusta ja tulevaisuutta

kohtaan edistävät urheilijaa toipumaan vammasta.

Positiivisen kautta

Vamman sattuessa on osattava antaa keholle riittävästi aikaa parantua, ja on hyväksyttävä

tietynasteinen rajoitteisuus harjoittelussa kyseisen ajan verran. On olemassa runsaasti

ammatti-ihmisiä, jotka osaavat antaa neuvoja parhaan hoitomuodon valintaan sekä

kuntoutusohjelman suunnitteluun.

HOIDON ALOITUS

Akuutit vammat, eli loukkaantumiset ja onnettomuudet, vaativat usein välitöntä ensiapua.

Vamman vakavuudesta riippuen, loukkaantuminen voi vaatia sairaalahoitoa välittömästi.

Hoitosuunnitelman luominen alkaa silloin jo sairaalan ensiapuosastolla.

Kroonisten, eli ei-kiireellistä hoitoa vaativien vammojen kohdalla tulee varata aika lääkärille.

Tarvittaessa lääkäri ohjaa urheilijan jatkohoitoon erikoislääkärille tai fysioterapeutille.

Vammasta toipumisen

hoitomuodot

Useimmat urheiluvammat koskevat tuki- ja liikuntaelimiä, joiden hoito kuuluu ortopedeille ja

urheilulääkäreille. Alkututkimuksen jälkeen saatetaan käyttää röntgeniä tai muita

kuvausmenetelmiä, joiden avulla pyritään selvittämään vamman tarkka laatu, ja oikea

hoitomuoto.

Erikoislääkärin hoito

➢ Ortopedit sekä urheilulääkärit ovat usein erikoistuneita tiettyyn kehonosaan (mm.

selkä, polvi, nilkat, jalkaterä)

➢ Pediatri = jalkojenhoitaja, joka tekee erilaisten jalkaongelmien ja alaraajojen

biomekaniikan arviointeja. Pediatrit suorittavat jalkojen hoitoja sekä määräävät

tukivälineitä ja yksilöllisiä tukipohjallisia.

Lääkäri voi antaa suoran lähetteen fysioterapeutille, mutta yleisimmin lähetettä edeltää käynti

urheilulääkärillä tai ortopedillä. Fysioterapeutit edesauttavat fyysisen liikkuvuuden

maksimointia, ja kehon toimintakyvyn palauttamista. Fysioterapeutit tekevät urheilijalle

yksilöllisen kuntoutusohjelman, sekä voivat käyttää erilaisia keinoja nopeuttaa vammasta

toipumista.

Fysioterapia

➢ Syväkudosten hieronta

➢ Sähköstimulaatio

➢ Ultraääni

➢ Kylmä- ja kuumahoito

➢ Terapeuttiset harjoitukset

Lääkärihoidon rinnalla on mahdollista hankkia lisäneuvoja täydentävien hoitomuotojen

edustajilta, joiden tarjoamat hoidot saattavat nopeuttaa toipumista. On kuitenkin hyvä tarkistaa

hoitajan ammattipätevyys ennen näiden palvelujen käyttämistä.

Täydentävät hoitomuodot

➢ Osteopaatti = Tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallisten häiriö- ja kiputilojen tutkimisen ja

hoidon asiantuntija. He käyttävät venytyksiä ja hierontaa lisäämään paikallista liikkuvuutta.

He keskittyvät tyypillisesti niskaan ja selkään.

➢ Kiropraktikko = Erikoistunut tuki- ja liikuntaelinten, erityisesti selkärangan

toimintahäiriöiden diagnosointiin, hoitoon ja ehkäisyyn käsin tehtävillä tekniikoilla.

➢ Akupunktio = Terävien neulojen avulla kivun lievittämistä. Neulat asetetaan kehon

akupunktiopisteisiin. Perustuu vanhaan kiinalaiseen perinteeseen, jonka tehokkuutta ei ole

kuitenkaan pystytty todistamaan tieteellisin keinoin.

➢ Homeopaatti = Käyttää vaivojen hoitoon homeopaattisia lääkeaineita pieninä annoksina.

Hoidon tehokkuudesta ei ole tieteellisiä todisteita.

➢ Urheilupsykologi = Auttaa käsittelemään loukkaantuneen urheilijan henkistä puolta.

➢ Ravintoneuvoja = Antaa ohjeita ruokavalion muokkaamiseksi, kun harjoittelutilanne on

muuttunut loukkaantumisen vuoksi.

Urheiluvammoista toipuminen, Terve Urheilija

“Kestääkö kasetti?”, Terve Urheilija

Materiaalia

Elise. Urheiluvammat. Luettavissa:

https://www.elise.fi/voimistelijalle/urheiluvammat/

Kindersley, D. 2011. Urheiluvammat - ehkäise, tunnista ja hoida. Vammasta toipuminen.

Docendo Oy.

Terve Urheilija. “Kestääkö kasetti” -iltaseminaarin sisältö & materiaalit. Luettavissa:

http://www.terveurheilija.fi/ajankohtaista?issue=156

Lähteet