Logistiikka-lehti 1/2008

SSI SCHÄFER FINLANDTeknobulevardi 3-5, PL 3501531 VantaaPuhelin 09 25178420S-posti [email protected]

SSI SCHÄFER FINLAND, TurkuLinnankatu 6420100 TurkuPuhelin 02 231 3190

T U L O S S Y N T Y YT E H O K K U U D E S TA .

T E H O K K U U SS Y N T Y Y T O I M I VA S TAK O K O N A I S U U D E S TA .

1I2008 • SCM:n läpinäkyvyyttä lisää • Keräilypöytä • Automaattitrukki sarjatyönä

Kansi108 22.1.2008 17:38 Sivu 1

HermanAnd 18.1.2008 15:25 Sivu 2

Uskaltaisiko edes mainita sanan huoltovarmuus? Jokunen vuosikymmen sitten oli Suomen huoltovarmuudesta kriisiaikojenvaralle Suomen Kuvalehdessä ansiokas artikkeli. Siinä mainitsi muuan haastateltavistaerääksi merkittäväksi ongelmaksi, että kriisin syntyessä silloin avainaloihin kuuluva teks-tiiliteollisuus pysähtyy, koska teollisuusompelukoneiden neuloja ei Suomessa valmistetaeikä niiden varastojakaan ole.Tämäntapaiset ongelmat eivät toki ole loppuneet, vaanehkä JOT-ajattelun myötä jopa lisääntyneet. Suurempi ongelma kai on, että se tekstiili-teollisuuskin on mammuttimaisesti siirtynyt Suomen ulkopuolelle. Samoin on siirtynytrajojemme ulkopuolelle moni varaosavarasto ja myös osakkeenomistus valtaosastakauppalaivastoamme. Ulosliputusta EU-naapureihinkin tapahtuu edelleen.

Globaalisuus on meitä koskeva peruuttamaton tosiasia. Se ei kuitenkaan ole mi-kään kummajainen, vaan tuhansien vuosien johdonmukaisen kehityksen tulos. Se sai al-kunsa muinaisten foinikialaisten aloittamasta ulkomaankaupasta, jos ei heitäkin ennen.Paljon arvosteltu globaalisuus perustuu kuitenkin lisääntyneeseen luottamukseen, vaik-ka sitä on vaikea nähdä ilmenneiden ongelmien takaa.

Todisteena asiasta voidaan pitää sitä seikkaa, että kurjimmassa asemassa olevienvaltioiden joukkoon kuuluvat yleensä ne, jotka ovat kansainvälisestä kanssakäymisestäirtisanoutuneet.

Kaksipiippuisena seikkana on pidetty tuotannon siirtymistä halpojen kustannustenmaihin. Se toisaalta vähentää kotimaista tuotantoa, mutta logistiikka mahdollistaa sentoteuttamisen myös osana omaa alihankintaa.Tällöin se lisää tai ainakin säilyttää osaa-van käyttäjänsä kilpailukykyä. Halpamaiden kehitys vie kuitenkin pian paikallisen palkka-tason nousuun ja niiden omien sisäisten markkinoiden kasvuun.Tätä voi pitää jopa ter-veempänä taloudellisena apuna kuin suoraa kehitysapua.

Kaikki tuotanto ei toki siirry halvemman työvoiman markinoille. Siirtymisen pelkomyös pitää kilpailukeinojen hakua yllä vanhoissa tuotantokohteissa. Toisaalta ilmestyyuusia houkuttelevia maita alihankinnan markkinoille.

Huoltovarmuutta pitäneekin tarkastella nyky-Suomessa Euroopan Unionin puit-teissa.Tavaroiden, työvoiman ja pääomien vapaan liikkuvuuden uskottaisiin pysyvän jatoimivan myös silloin, kun Unionin jossain kolkassa syntyy ongelma näiden saatavuu-dessa. Jos vapaa liikkuvuus toteutuu Unionin sisällä myös poikkeusoloissa, ei huolta pi-täisi olla valtioidenkaan tasolla.Testiin tämä seikka ei ole vielä joutunut, mutta kentiesUnioni vaikuttaa tässä suhteessa suotuisasti pelkällä olemassaolollaan?

Omavaraisuutta jouduttaneenkin näin ollen vastaisuudessa tarkastelemaan Unio-nin omavaraisuutena.

Hannu HilloPäätoimittaja

pääkirjoitus

LOGISTIIKKA

JulkaisijaSuomen Logistiikkayhdistys ryISSN 1238-6022LOGY for Competence

13. vuosikertaVuosikerran hinta 70 e Suomeen,105 e ulkomaille.Lehti ilmestyy 9 kertaa vuonna 2008

Lehden ja toimituksen osoiteSärkiniementie 3; 00210 HELSINKITelefax 09-631 672email: [email protected]

Vastaava päätoimittajaHannu HilloPuh. (09)6963 [email protected]

Ilmoitukset ja laskutusMyyntipäällikkö Juhani PiipponenPuhelin (09)6963 751Telefax (09)631 [email protected]

Toimitusvaliokunta:Tomi-Pekka Juha (pj.), Kari Cairenius, JaniGranqvist, Mikael Hellström, Krister Kronlund,Erja Kuokkanen-Kraft, Pekka Laaksonen, PekkaLöfgren ja Ritva Natunen

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetMarja VuoriPuhelin (09)6963 744e-mail: [email protected](Materiaalintoimitusohjeet löytyvät myös mainitulta kotisivulta)

TaittoHannu Hillo / Juhani Piipponen

PainopaikkaForssan Kirjapaino, Forssa [email protected]

Yksittäisen kirjoittajan mielipide ei välttämättäedusta Logistiikka-lehden tai SuomenLogistiikkayhdistyksen kantaa.

Mediatietoja:Ilmoitusmääräykset ja tiedustelut:Myyntipäällikkö Juhani PiipponenPuhelin (09)6963 751Telefax (09)631 [email protected]

Ilmoituskoot:2/1 450 x 307 mm1/1 s. 230 x 307 mm;marginaalein 185 x 262 mm1/2 s. vaaka tai pysty1/4 s. vaaka tai pysty1/8 s. 90 x 64 mmMATERIAALI * PDF-tiedostona, joka sisältää korkearesoluutiokuvat sekä fontit.

Painopaperi

Galerie One Silk 115 g/m2

Kuva: Juhani Piipponen

pääkirj108 s3 22.1.2008 16:19 Sivu 3

pääkirjoitus 3uutiset 6Varustamoyhdistys kiirehtii kauppa-aluslakiin

muutoksia 10SCM unohtaa logistiikan palveluyritykset 12Vesitie varteenotettava vaihtoehto

metsäpolttoaineiden kuljetuksessa 14lakiasiaa/kurkinen: Erityisehtojen ja varausten

kolinaa 18Turku pyrkii idän ja lännen logistiseksi portiksi 20Läänin Kuljetus LogiCityn uusin tulokas 22Koneahtaaja Jokinen testasi

kurottajasimulaattorin 24Meira Novan uusi logistiikkakeskus 26Seulolla ruoat kotiin 28Toimivaa yhteistyötä 30Automaattitrukin viimeisin askel 32Damco logistiikkaan itsenäisenä toimijana 34L´Oreal pyrkii Tanskassa sisäisen toiminnan

paperittomuuteen 36Nekos valtaa jalansijaa Venäjän elintarvike-

teollisuuden automaatiossa 37makasiini 39rfid-nurkka: Käsipääteuutisia 43nimitykset 44LOGY ja piirit 45kalenteri 46

1I2008 • SCM:n läpinäkyvyyttä lisää • Keräilypöytä • Automaattitrukki sarjatyönä

1|08 sisältöLogistiikka

Logistiikkakeskushankkeet ovat alkaneet kantaa satoa. Logistiikkakeskuksia rakennetaan ja vihi-tään käyttöönsä. Kuvamme on Meira Novan uuden Tuusulan logistiikkakeskuksen avajaisista,joissa nauhaa leikkaamassa ovat vasemmalta Meira Novan kaupallinen johtaja Eero Raappana,SOK:n pääjohtaja Arto Hiltunen ja Meira Novan toimitusjohtaja Jouni Nurmi. Lisää tietoja juh-lan kohteesta sivulta 26.

Logistiikkakeskuksiaavataan

Vesa

Tom

puri

SSI SCHÄFER on maailman johtavia varas-toinnin ja logistiikan järjestelmien toimitta-jia. Palveluvalikoima kattaa kaiken varas-tointiin tarvittavan – suunnittelun, rakenta-misen, kalusteet, automaatioratkaisut ja oh-jelmistot. SSI SCHÄFERin logistiset ratkaisuton kehitetty säästämään tilaa, aikaa ja kus-tannuksia. Lue lisää: www.ssi-schaefer.fi

Mei

ra N

ova

KurottajallakuinkurottajallaSami Jokinen ajaa ammatikseenkurottajaa ja muitakin satamakoneita.Hän opastaa asiassa myös uusiakoneahtaajia.Veimme hänet HeurekanVirtuaali-Kalmarilla krottelemaan. Onkovirtuaalilaite kuinka todellisenoloinen jamitä oikeassa satamatyössä pitäähuomioida, voi lukea sivun 24 jutusta.

Sisältösivut 4-5 28.1.2008 10:48 Sivu 4

sisältö

Päivittäistavaroiden verkossa ostaminen on kuitenkin lähtenytliikkeelle, vaikka pitkään vain puhuttiin. Seulo-projektissa on asiaaselvitellyt logistiikkakonsulttikonkari Erkki Timmerbacka. Kokeilu-kenttänä on mm. Myyrmäen K-Supermarket.Kassatyöskentely on Leena Vahamäen (kuvassa) mukaannettiostoksia kerättäessä täysin vastaavan kaltaista kuin samanmyymälän perinteisessä päivittäistavarahallissa kerrosta ylempänä.Asiasta lisää s. 28.

Vesa

Tom

puri

NOFOMA 2008 (The Nordic Logistics ResearchNetwork) together with LOGY- The FinnishAssociation of Logistics and LOGY Competenceinvites companies to propose and organize sessions on their current logistics issues. The theme of theconference is "Beyond Business Logistics”

Call for Company Sessions NEW!

Some examples of current issues are: Benchmarking of supply

chains, Logistics strategy, Logistics networks, Retail logistics,

Third and fourth party logistics, Purchasing, Humanitarian

logistics, SCOR model practices, Sustainable supply chains,

Information and transportation technology. Other topics are

also welcome! Session language is English.

We invite companies to propose a topic and organize a

session on it during the conference June 5-6, 2008. Session

time is 1,5 hours which can be used for example by having

presentations, panel debates or workshops. Interested? For

further information, please contact: [email protected]

Deadline for proposals is February, 29.

Submissions to [email protected]

The 20th NOFOMA Anniversary conference is arranged

June 5-6, 2008 at Hanken (the Swedish School of

Economics and Business Administration, Helsinki), FINLAND.

More information about NOFOMA available at web site:

http://www.nofoma.org

OikaisuTero Toikka ainakin luki edellistä numeroamme ajatuksella. "Ukrainalai-set hakevat mallia Suomesta pakettilogistiikkaan" -jutussa Viktor Bolt-ruchukin todettiin lausuneen, että Suomen ja Ukrainan asukastiheydetovat samaa suuruusluokkaa ja pakettitiheys niin ikään.

Slaavilaisen suurpiirteisyyden tiliinkään ei tätä voine laittaa, sillä parikertaa Suomen kokoisen Ukrainan asukastiheys on noin viisi kertaasuurempi kuin Suomen.Tämän jälkeen lausuntoa pakettitiheydestä eipysty korjaamaan edes tämän vertaa.

Kiitos Tero!

– Toimitus

Nettiostoksiatoimitetaanlähinnä yrityksilleja ikääntyneille

Sisältösivut 4-5 28.1.2008 10:48 Sivu 5

6

uutiset

Logistiikka 1 | 2008

Elinkaarimalli tuo pitkäjänteisyyttäliikenneinvestointeihin

– Pidän hyvänä, että selvitysmies Raimo Sailas kelpuuttaa elinkaarimallin käytönharkitussa mittakaavassa tulevien vuosien liikenneinvestointien keinovalikoimaan,liikenneministeri Anu Vehviläinen sanoi joulukuussa vastaanottaessaan liikennein-vestointien täydentäviä rahoitusmalleja arvioivan selvityksen.Selvityksen laati valtiosihteeri Raimo Sailas.

– Yhdyn 100-prosenttisesti Sailaksen näkemykseen tarpeesta pitkäjänteistääliikenneinvestointeja. Hankkeiden pitävät budjetit ovat pitkäjänteisen liikennepoli-tiikan perusta,Vehviläinen korostaa.

Selvitysmies ottaa raportissaan kantaa myös kuntien ja valtion välisiinrahoitusjärjestelyihin.Vehviläinen yhtyy Sailaksen näkemykseen siitä, ettäyksittäinen kunta voi saada sille elintärkeän hankkeen liikkeelle korottomallalainalla. Hän korostaa kuitenkin sitä, että tällainen "aikaistamislaina" ei saa vaikuttaaliikennehankkeiden toteuttamisjärjestykseen.

Budjetin ulkopuolisten tie- ja liikennerahastojen käyttöönottoa Sailas eiselvityksessään kannata.

– Rahastojen käytöstä liikenneinvestointeihin en olisi yhtä ehdoton kuinselvitysmies. En tyrmäisi niitä yksioikoisesti. Käsitykseni mukaan suomalaiseteläkelaitokset olisivat valmiita osallistumaan myös Suomessa liikenneinvestointienrahoitukseen. Näillä eläkealan toimijoilla on jo kokemusta liikenneinfranrahoittamisesta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa,Vehviläinen sanoo.

Myös valtionyhtiöiden myyntituloja on jatkossakin Vehviläisen mukaan voitavakäyttää liikenneinvestointien toteuttamiseen. Ministeri näkee myyntitulot yhtenälisärahoituslähteenä tiukkojen kehysten oloissa.

Liikennehankkeiden budjettikäytännöt liikenneministeri haluaa otettavanuuteen tarkasteluun. – Eduskunta on selkeästi ottanut kantaa budjettijärjestelmänja kehysmenettelyn uudistamiseen niin, että investointi- ja käyttömenoteroteltaisiin nykyistä selvemmin toisistaan.Tähän tulisi pyrkiä.

Ministeri Vehviläinen antoi valtiosihteeri Sailakselle selvitystyön toimeksi 20.syyskuuta. Selvitys liittyy liikennepoliittisen selonteon valmisteluun.

EU:lta tukea Suomenraideliikenteelle

Suomi sai Euroopan unionilta liikenne-tukia noin 57 miljoonaa euroa. Tukeamyönnettiin neljälle ratahankkeelle.

Summa oli suurin piirtein samaa ta-soa kuin aiempina vuosina.Tuet ovat ns.TEN-tukia, joita unioni myöntää Euroo-pan unionin pääliikenneverkon (Trans-European Networks) kehittämiseen.

Eniten tukea sai Lahti–Vainikkala-vä-lin kehittäminen, yhteensä 23,15 mil-joonaa euroa. Rahat on myönnetty tu-kiohjelmaan vuosiksi 2007-2013. Moni-vuotisen tukiohjelman kautta Suomi saimyös Vantaan kehäradan rakentami-seen 17,76 miljoonaa euroa sekä Kou-volan–Kotkan–Haminan -ratayhteydenparantamiseksi 6,6 miljoonaa euroa.

Suomi menestyi hyvin etenkin vuo-den 2007 tuen hakemuksissa. Jaossa ol-leesta 112 miljoonasta eurosta Suomisai 9,3 miljoonaa Seinäjoen–Oulun-ra-taosuuden palvelutason parantami-seen.Tiehankkeisiin Suomi ei viimevuonna saanut tukea.

Sähköradallekunnossapitäjä

Ratahallintokeskus (RHK) on valinnutsähköradan ja sähkövoimatekniikankunnossapitäjiksi Oy VR-Rata Ab:n ja El-tel Networks Oy:n. RHK kilpailutti nytensimmäistä kertaa erikseen nämä ra-taverkon kunnossapidon työt. Aikai-semmin kunnossapitoa on hoitanutvuosisopimuksella VR-Rata liittyen ra-dan peruskunnossapitoon.

Ratatyöt sujuneet

Ratahallintokeskuksen (RHK:n) tilaamatratatyöt sujuivat pääosin suunnitellustija kustannusarvioiden mukaisesti vuon-na 2007. Muutamien töiden sisältöäjouduttiin jonkin verran karsimaan kus-tannustason nousun vuoksi. KaikkiaanRatahallintokeskus teki ratojen kor-vausinvestointeja viime vuonna noin164 miljoonalla eurolla. Lisäksi rataver-kon kehittämiseen käytettiin 58 miljoo-naa euroa.

Helsingin satamanvaikuttavuustutkimus 2007

Helsingin Sataman tutkimuksen mukaan satama työllistää vä-littömästi 11 800 henkilöä, kerrannaisvaikutukset huomioonottaen 17 800 henkilöä.Tämä vastaa 6,5 % Helsingin seudun(14 kuntaa) työllisyydestä. Helsingin sataman aikaansaama ar-vonlisäys (lisäarvo) on 1,35 miljardia euroa vuodessa. Tämävastaa lähes 3 % Helsingin seudun arvonlisäyksestä eli brut-tokansantuotteesta.

Tutkimuksen kyselyyn osallistuneiden sataman asiakasyri-tysten mukaan Helsinki on merellinen kaupunki ja satamakuuluu Helsingin imagoon olennaisena osana. Tutkimukseenvoi tutustua osoitteessa www.portofhelsinki.fi kohdassa tie-dotteet

Transpointille uusi terminaali Ouluun

Transpoint on ottanut tammikuussa käyttöönsä Oulussa uu-den terminaalin, joka sijaitsee Oritkarin alueella. Terminaalinpinta-ala on 3100 m2 ja siinä on 40 tiivisperälaituria.Termi-naali sijaitsee yhdistettyjen kuljetusten alueen välittömässä lä-heisyydessä, jolloin junakuljetusyksiköiden purku on nopeaaja kuljetusyksiköiden siirtotarve vähenee.

Terminaalin tiivisperälaitureissa on sähkökäyttöiset ovetsekä oviverhopuhaltimet, jotka pitävät mereltä puhaltavantuulen ja kosteuden ulkopuolella sekä säästävät energiakus-tannuksia. Lisätietoja: www.transpoint.fi

Uutiset 22.1.2008 17:59 Sivu 6

7

uutiset


Ympäristökilpailuun

Trans Veritas Oy palkittiin Suomen Cleantech Finland® -osakilpailussa ja pääsiedustamaan Suomea Euroopan Unionin järjestämään European Business Awardsfor the Environmen -ympäristökilpailuun. Trans Veritas Oy:n kilpailutyö perustuiyrityksen ydinosaamiseen eli logistiikan ja kuljetusten ympärille. Työn taustalla onmyös yhteistyö mm. Motivan Oy:n, Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Liikenne-ja viestintäministeriön kanssa.

Alus- ja tutkimuslaitteistottehokkaampaan käyttöön Itämerellä

Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Finstaship ovat solmi-neet yhteistyösopimuksen omistamiensa alus- ja tutkimuslait-teistojen joustavasta käytöstä Itämeren alueelle sijoittuvissahankkeissa. Yhteistyön myötä Finstaship tarjoaa merialueillatehtävään geologiseen näytteenottoon soveltuvan rannikko-aluskalustonsa joustavasti GTK:n käyttöön. GTK:n Merigeolo-gia-yksikön tutkimusaluskalusto on vastaavasti Finstashipinkäytettävissä.

Tuoteväärennökset kuriin

Joensuussa on kehitetty yksinkertainen holografinen aitoustunnistemuovituotteeseen, jolloin tuotteen väärentäminen on lähesmahdotonta. Jyrki Gröhnin kehittämä ratkaisu voitti joulukuun alussaJoensuun Tiedepuiston Ideka-liikeideakilpailun. Voittoidea perustuuyksilöityyn ja jäljitettävään muotin standardikomponenttiin,nanokeernaan, joka asennetaan ruiskuvalumuottiin. Keernassa onholografinen nanorakenne, joka kopioituu muovituotteeseenvalmistuksen aikana. Hologrammiin on piilotettu yksilöllisettunnisteet, joiden avulla muovituote voidaan jäljittäätuotantolaitokseen ja tuotantomuottiin. Aitoustunniste onkäytännössä mahdoton väärentää, joten tuotteen piraattikopiotvoidaan erottaa alkuperäisistä.

Itella valtion laskujenvälityksenyhteistyökumppaniksi

Itella Information Oy voitti viime keväänä tarjouskilpailun valtion lasku-jenvälityksestä. Uusi sopimus, joka astui voimaan joulukuussa 2007,mahdollistaa entistä laajemman yhteistyön Itella Information Oy:n jaSuomen valtion välillä. Valtiokonttorin tavoitteena on saada kaikki val-tiolle tulevat ostolaskut verkkolaskuiksi vuoden 2009 loppuun mennes-sä samoin kuin merkittävä osuus myyntilaskuista.– Vuositasolla on kysymys runsaasta 2,7 miljoonasta tulevasta ja 13,2miljoonasta lähtevästä laskusta. Lähtevien laskujen osalta suurimmatvuosittaiset laskutuserät muodostuvat Ajoneuvohallintokeskuksen noin6,7 miljoonasta ajoneuvoverosta ja Viestintäviraston reilusta 5 miljoo-nasta TV-maksuluvasta, toteaa Kristiina Seppälä Valtiokonttorista.Valtiolta lähtevistä laskuista noin 89 prosenttia menee kuluttajille. Val-tiolle tulevista laskuista lähes 70 prosenttia tulee jo nyt sähköisesti.Näistä noin 30 prosenttia on verkkolaskuja.

Kemiran Turvallisuusneuvonantajat valitsivat parhaat säiliöautokumppanit

Kemikaalien kuljettaminen vaatii erityistä ammattitaitoa ja huolellisuutta sekä oikeanlaista asennet-ta niin yrityksen johdolta kuin ajojärjestelyltä ja erityisesti kuljettajilta.

Vuoden säiliöautokuljettajaksi valittiin Kuljetusliike H&T Liimatainen. Erikoiskemikaaleja, rikki-happoa ja lipeää ajava Markus Liimatainen on todella hyvä esimerkki oikeanlaisesta kuljetusyrittä-jän asenteesta. Maltillinen, rakentava, aktiivinen, aina ajoissa, puhdas ja hyvin hoidettu kalusto sekävalikoitunut kunnollinen kuljettajatiimi – näillä kriteereillä valinta osui kohdalle.

Vuoden kumppaniksi valittiin Kuljetusliike Markku Rimpinen, joka ajaa Kemiran rikkidioksidiaHarjavallasta asiakkaille Suomessa ja Venäjällä. Markku on osoittanut erityistä aktiivisuutta Kemiranetujen valvojana sekä toiminut esimerkillisen yhteistyökykyisesti myös muihin kuljetusliikkeisiinnähden. Kuljetuskalustosta pidetään hyvää huolta ja katsotaan samalla lastaus- ja purkupaikkojen-kin kuntoa.

Vuonna 2007 valittiin myös parhaiten toimintaansa kohentanut kumppani.Tämän tittelin sai Laukaan Rahtiautot ja erityisesti ajojärjestelijät Ka-ri Kaasalainen ja Hannu Ojala. Heillä on ollut todella mittava ja monialainen kenttä hoidettavanaan. Kuljetusten ohjaus on hoidettu rautaisella am-mattitaidolla.

Uutiset 22.1.2008 17:59 Sivu 7

Kun kuitenkin

Tilaa 1

...mikset Kilometri on kallis ja tilat tiukassa? Optimoi materiaalivirrat ja säästä. Koti- ja ulkomaan kuljetukset sekä pääkaupunkiseudun jakelu samassa paikassa – Keravan Cargo Centerissa.

Kysy lisää: SRV, Juha-Matti Kyntäjäpuhelin 0201 455 717, gsm 040 544 4766

Rakennustyötjo käynnissä

Itämeren alueen 1. konttikenttä

Kerca8-9 25.1.2008 10:03 Sivu 8

kuljet tästä...

160 ha

myös lähtisi täältä?

0 km! Integroidut maantie- ja rautatiekuljetukset

Junarahdit Suomeen,Venäjälle ja Kaukoitään

Kerca8-9 25.1.2008 10:03 Sivu 9

– Kilpailutilanne on EU-jäsenyyden myötä aivan toinenkuin lakia alun perin säädettäessä, muistuttaa Varustamoyhdistyksenpuheenjohtaja Risto Näsi.

– Voimassa olevan kauppa-alusluettelolain keskeinen tarkoitus onollut suomalaisten lastialusten ja matkustaja-alusten kilpailukyvynturvaaminen, riittävän suuren kauppalaivaston pysyttäminen Suo-

men lipun alla ja työpaikkojen tur-vaaminen suomalaisille merimiehil-le. Nykyisen lain tarkoitusta ei uu-distuksessa ollut tarkoitus muuttaa,päinvastoin uudistuksen tavoitteenaoli niin lastialusten kuin matkusta-

10Logistiikka 1 | 2008

Varustamoyhdistys kiirehtii kauppa-alusluettelolakiinmuutoksiaEnsisäätämisestään vuonna 1991 yhdeksään otteeseen muuttunut kauppa-alusluettelolaki on jälleen muutosvaiheessa. Ilmeisesti ainakaan vielä vuonna2008 eivät toteudu Suomen Varustamoyhdistyksen voimakkaasti ajamat,kotimaanliikenteen rahtialusten kilpailukykyä varmistavat lakimuutokset.

Suomen Varustamoyhdistyksenpuheenjohtaja, Risto Näsi Neste Oil Oyj:stätoivoo jatkossa parannuksia suomalaisten

lastialuksen kilpailukykyyn.

Vesa

Tom

puri

Varustamoyhdistys 10-11 18.1.2008 15:32 Sivu 10

ja-alusten kilpailukyvyn paran-taminen nykyisestä lain tasosta.Näin muotoilee Suomen Varus-tamoyhdistys kuluvan vuodenlokakuussa hallituksen lakimuu-tosesitystä koskevassa lausun-nossaan.

Samassa lausunnossa Varus-tamoyhdistys tuo esiin aiem-minkin toistamansa kannan,jonka mukaan esitys uudeksilaiksi on matkustaja-alustenosalta pääosin onnistunut, mut-ta lastialusten osalta epäonnistu-nut.

– Lastialuksille laki muutet-tavaksi esitetyssä muodossaan eituo minkäänlaisia parannuksiakilpailukykyyn. Jatkossa olisiesimerkiksi sisällytettävä rannik-ko- ja saarikabotaasi tuen pii-riin, Risto Näsi vaatii.

Kabotaasinäkökohta ei ollut1990-luvun alussa olennainen,koska tuolloisessa EU-jäsenyyttäedeltävässä Suomessa täkäläisillerannikoille ei ollut asiaa kuinSuomen lipun alla purjehtivillaaluksilla.

– Nyt rannikoillamme ontäysi kilpailu. EU sallii kabo-taasituen kuten kaikki tärkeim-mät kilpailijamaamme ovathuomanneet. Nyt ollaan siinäparadoksaalisessa tilanteessa, et-tä esimerkiksi työnantajayrityk-selleni Neste Oilille on kannat-tavampaa käyttää suomalaisiaaluksia ulkomaisessa liikenteessäja tilata Suomen rannikoilleruotsalaisia tankkereita, Näsi to-teaa.

Muutamista miljoonistakysymys

Matkustaja-alustenosalta uusi, tammi-kuun alusta sovellet-tavaksi tullut laki si-sältää ehdotetussamuodossaan kohen-nuksia myös varusta-moiden näkökulmas-ta. Sekä Risto Näsiettä Varustamoyhdis-tyksen toimitusjohta-ja Mika Nykänen pi-tävät myönteisenä si-tä, että matkustaja-aluksia koskeva, aiemmin väliai-kaiseksi määritelty tuki tuli uu-den lain mukaan vakinaiseksi.

– Erityisesti siinä on toivo-misen varaa, miten uusi lakikohtelisi rahtialusvarustamoja.Niiden kilpailukyvystä huolehti-minen olisi hallitusohjelmankinmukaista, Nykänen muistuttaa.

Rahan puutetta hän ei pidähyväksyttävänä selityksenä sille,että lakiesityksen mukaan lasti-aluksille ei lisättäisi kilpailuky-kyä parantavia tukia.

– Kyse on joko noin kolmes-ta miljoonan euron menoerästä– tai 4,5 miljoonasta, mikälimyös offshore-toiminnan mah-dollinen tuki lasketaan mukaan.Mielestämme offshore-toimintaei tuentarpeensa osalta eikämuutenkaan poikkea oleellisestimuusta lastialustoiminnasta. Si-tä paitsi EU sallii yhtä lailla tä-män merenkulun voimakkaasti

kasvavan osa-alueen tukemisen,Mika Nykänen toteaa.

Merenkulku on Suomen ve-sialueilla muutenkin voimak-kaassa kasvussa, lähinnä itäisenSuomenlahden satamatoimin-nan piristymisen johdosta. Tässätilanteessa korostuu SuomenVarustamoyhdistyksen kannan-oton mukaan se, että uutta ton-nistoa motivoitaisiin liikennöi-mään Suomen lipun alla. Uusiaaluksia lienee odotettavissa lähi-tulevaisuudessa, sillä suomalai-sen aluskannan keski-ikä on täl-lä hetkellä 19 vuotta, kun seEU-maissa keskimäärin on vainkaksitoista vuotta.

– Esimerkiksi Tanskan valtiotukee juuri nyt voimakkaastiomaa lastialuskantaa, Mika Ny-känen vertaa.

Lakiin palataan 2008?

Merenkulkuneuvos AilaSalmi-

nen liikenne- ja viestintäminis-teriöstä muistuttaa, että edus-kunnan päätettyä lakimuutok-sesta se on vielä notifioitava EU-komissiossa.

– Sekin on huomattava, ettälain tiuha muuttaminen johtuunopeasta reagoinnista merenku-lun kilpailijamaissa säädettyihin,kilpailutilanteeseen vaikuttaviinlakimuutoksiin. Näkisin, ettäseuraava parannus tulee liitty-mään keskeisesti lastialuksiin.Asia on todennäköisesti esillähallituksessa jo vuoden 2008 ai-kana.

* Vesa Tompuri


Suomen Varustamoyhdistyksen toimitusjohtaja Mika Nykänen pitää muidenPohjoismaiden kauppa-aluslainsäädäntöä toistaiseksi suomalaista parempana.

Varustamoyhdistys 10-11 18.1.2008 15:32 Sivu 11

Toimitusketjun ohjaus tarvitsee oikea-aikaista tietoa kai-killa ketjun tasoilla. Tiedonkeräysjärjestelmien rakentaminen, eriketjun osapuolten järjestelmien integrointi ja tiedon mahdollistamatprosessien parannukset ovat arkipäivää toimitusketjujen kehittämi-sessä.

Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuk-sen Kotkan yksikön vuodenvaihteessa valmistuneessa tutkimuksessahuomattiin, että tämä toimitusketjujen integrointi on unohtanut lo-gistiikan palveluyritykset, erityisesti kuljetusyritykset. Vain 9 pro-senttia haastatelluista logistiikan palveluyrityksistä sai ennustetietoatuotantonsa (kuljetuskapasiteetin, työvoiman, vaadittavien materiaa-

lien ja polttoaineiden jne.) ennustamiseen. Tuotteen kunnosta sai tie-toa vain 36 % yrityksistä ja tuotteen sijainnista 18 %. Lisäksi tieto oliusein liian epätarkkaa tai myöhässä, eikä sitä voinut käyttää hyödyk-si tuotannon suunnittelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa suuria yli-kapasiteetin aiheuttamia kustannuksia tai alikapasiteetin aiheuttamiatoimintahäiriöitä itse kuljetusketjussa.

Tutkimuksessa huomattiin, että useille logistiikan palveluyrityk-sille ketjun läpinäkyvyyden käsite oli vielä tuntematon, eikä sen tuo-mia mahdollisuuksia ymmärretty. Ajatus saada tietoja kuljetusketjus-ta laajalti tuntui mahdottomalta. Ollaan vielä kaukana tilanteesta,jossa logistiikan palveluyritykset osaavat vaatia oikeutettua paikkaan-sa osana toimitusketjua ja ymmärtävät pyytää riittävää näkyvyyttäkuljetusketjuun, mm. ennusteita, sijaintia, häiriöitä jne.

Avainasemassa tämän tiedon jakamiseen ovat erityisesti näitä pal-


SCM unohtaa logistiikanpalveluyrityksetSuomen logistiikkakustannukset ovat kansainvälisessä vertailussakorkeat, eikä kaikkea voi selittää talven vaikutuksella, pitkillä etäisyyk-sillä ja globaaleilla materiaalivirroilla. Logistiikkatoiminnoissamme onvielä paljon tehostamista. Jotta Suomen logistiikkakustannuksetsaataisiin laskemaan, olisi toimitusketjujen ohjauksessa kiinnitettäväerityinen huomio myös logistiikan palveluyritysten ja erityisestikuljetusketjun yritysten toiminnan ja tiedonkulun tehostamiseen.

Logistiikkayritys Asiakas

• Ennusteet 9 %• Muutostiedot 4 %• ETA 91 %• Tuotteen sijainti 19 %• Tuotteen kunto 36 %

• Muutostiedot 73 %• ETA 91 %• Tuotteen sijainti 18 %• Tuotteen kunto 36 %

Logistiikan palveluyrityksen antama ja saama tieto ketjun ohjaukseen.

SCM unohtaa 12-13 22.1.2008 16:55 Sivu 12

veluyrityksiä käyttävät tuotanto-yritykset. Kuljetusketjun häi-riöttömyys ja kustannusten mi-nimointi hyödyttää lopulta juuriloppuasiasta sekä tuotteen tuot-tajaa tuotteen kilpailukyvyn li-sääntyessä.

Tutkimusprojektissa kehitet-tiin malli vaadituille tiedoille erialojen välillä. Luottamuksen jatoimivien tietoliikenneyhteyk-sien rakentaminen on usean eritoimijan välillä erittäin haasta-vaa – erityisesti kun lähes poik-keuksetta ketjun toimijoilla onhyvin erityyppiset tietojärjestel-mät ja kuljetusyritykset palvele-vat useita kilpailevia tuotannol-lisia yrityksiä.

Tutkimuksen erityiskohtee-na olivat satamasidonnaiset lo-

gistiikkapalveluyritykset. Näi-den kohdalta huomattiin, ettäsataman kilpailukykyä tehosta-vat Port Community-tietopalve-lut puuttuvat Suomesta koko-naan. Näillä tarkoitetaan extra-net-tyyppistä portaalia, joka an-taa oikeutetuille osapuolille tie-toa satamissa kulkevista tuot-teista ja näin tehostaa kaikkientoimintaa. Tietoteknisen inf-rastruktuurin varaan rakennet-

tuja yhteisöjä on syntynyt vasti-kään satamissa, joissa on toteu-tettu alue- ja kulunvalvonta-hankkeita. Seuraava askel tulisiolla yhteisöjen tietopalvelun laa-jentaminen tuoteseurantaan.

TYLOGE-tutkimusprojektisai TEKES-rahoitusta EU:naluekehitysrahaston (EAKR)tuella. Tutkimus on ladattavissakokonaisuudessaan internetosoitteesta: HYPERLINK

“http://www.merikotka.f i”www.merikotka.fi.

*DI Hennariina Pulli,

DI Sakari Kajander,professori Ulla Tapaninen


Logistiikan palveluyrityksen ja lähettäjänvaatimat tiedot kuljetusten hallintaan.

Satamasidonnainen kuljetusketju.

SCM unohtaa 12-13 22.1.2008 16:55 Sivu 13

Suomessa vesiteitä on perinteisesti käytetty pitkillä kul-jetusmatkoilla raakapuun kuljetuksiin. Viime vuosina raakapuun ve-sitiekuljetusten eli uitto- ja aluskuljetusten keskimääräinen kuljetus-matka on ollut yli 300 kilometriä. Vesiteitse puuta kuljetetaan vuo-sittain noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä, josta aluskuljetuksen osuuson ollut keskimäärin kolmannes.

Vaikka vesitiekuljetusten osuus koko raakapuun kuljetuksista onvain noin kolme prosenttia, on niiden osuus vertailukelpoisena kul-jetussuoritteena kaksinkertainen eli kuusi prosenttia kaikista raaka-puun kuljetuksista pitemmän kuljetusmatkan ja suuremman lasti-koon ansiosta.

Varsinkin Vuoksen vesistön alueella vesitiekuljetus on var-teenotettava vaihtoehto myös metsäpolttoaineiden hankinnan logis-tisessa ketjussa.

Tutkimushanke etsii vaihtoehtoja maantiekuljetuksille

Mikkelissä toimiva Lappeenrannan teknillisen yliopiston bioenergia-tekniikan tutkimusryhmä on kartoittanut metsäpolttoaineiden vesi-tiekuljetusmahdollisuuksia proomukalustolla.

Hankkeessa kehitetään vesitiekuljetukseen perustuvia logistisiajärjestelmiä metsäpolttoaineen hankintaan ja tarkastellaan vesitiekul-jetusjärjestelmien ja erilaisten liiketoimintamallien soveltumista met-säpolttoainetoimituksiin Vuoksen vesistöalueen voimalaitoksille. – Tavoitteena on löytää kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiäkuljetusvaihtoehtoja maantiekuljetuksille, kertoo projektipäällikköKalle Karttunen.

Hän muistuttaa, ettei vesitiekuljetus pudota rekkakuljetuksia ko-konaisketjusta, vaan toimintaanhaetaan tehokkuutta muunmuassa keskittämällä rekkakulje-tukset lastauslaitureiden syöttö-kuljetuksiin. Pisin siirtymä hoi-detaan sitten vesiteitse.

Kehitettävään järjestelmäänkuuluu laivareittien varsilla, par-haiden hakkeen saatavuusaluei-den tuntumassa sijaitsevia satel-liittiterminaaleja, jotka toimivatmyös metsäpolttoaineiden pus-kurivarastoina.


Vesitie varteenotettavavaihtoehto metsäpoltto-aineiden kuljetuksessaLähitulevaisuudessa osa metsäpolttoaineista saatetaan kuljettaalämpö- ja voimalaitoksiin sekä muihin bioenergian jalostuslaitoksiinlaivareittejä pitkin. Proomukuljetukset säästävät polttoainetta jamaanteitä.Yhteen proomuun mahtuu kerralla saman verran hakettakuin yli 40 täysperävaunurekkaan.

Toisessa kuljetuskokeilussa käytettiinproomussa mukana kulkevaa kaivinkonettaja tiivistämiseen Bobcatia.

Kalle

Kar

ttun

en

Hakekuljetus 14-16 22.1.2008 17:12 Sivu 14

Koekuljetuksissa testattiin kahtaerilaista järjestelmää

Syksyllä Saimaalla tehdyissäkoekuljetuksissa testattiin kahtaerilaista, proomukuljetusta edel-tävää logistiikka- ja haketusjär-jestelmää.

Ensimmäisessä koekuljetuk-sessa lastina oli noin 790 tonniametsähaketta, joka vietiin Ki-teeltä Varkauteen Stora Ensonlämpö- ja voimalaitokselle. Pää-tehakkuubiomassa oli tuotu ir-totavarana sataman läheisyydes-sä olevaan terminaaliin ja hake-tettu keskitetysti. Kuljetuksenlastaus- ja purkupäässä käytet-tiin suuria materiaalinkäsittely-koneita. Lastaus tapahtui Pu-hoksen syväsatamassa JoensuunLaivaus Oy:n suurella materiaa-linkäsittelykoneella.

Toisessa kokeilussa haketustapahtui metsässä tienvarsivaras-tolla suoraan hakerekkoihin,jotka toivat valmiin hakkeen sa-

tamalaiturille. Lastaus tehtiinproomun omalla kaivukoneellaja lastia tiivistettiin tamppaa-malla kuorman päältä.

Proomuun pyrittiin teke-mään kukkurapäistä maksimi-kuormaa, ja siihen saatiinkinlastattua 1100 tonnia haketta.Tiiviin proomulastillisen hake-määrä vastaa noin 40 hakerekal-la tehtävää kaukokuljetusmat-kaa.

Proomun painoraja ei tule vastaan

– Proomun laitoja korottamallavoitaisiin lastikokoa lisätä vielämerkittävästi, sillä proomussalastin määrää rajoittaa vain tila-vuus. Proomun kantavuus sallisi2 540 tonnin kuorman joten ha-kekuorman kanssa ei väylällätarvitse pelätä pohjakosketustatäydessäkään lastissa, sanooKarttunen.

Karttusen mukaan polttoontarkoitetun hakkeen lastaukseenja purkuun voitaisiin käyttää

myös kauhakuormaajaa, mikäliproomussa olisi keularamppi.Myös pneumaattinen menetel-mä saattaisi tulla kysymykseenetenkin hakkeen käyttöpaikanpurkumenetelmänä. Tällöin ha-ke voitaisiin imeä proomusta japuhaltaa suoraan polttoainesii-loon.

Vähemmän polttoainet-ta, vähemmän päästöjä

Proomulastin kuljettaminen Pu-hoksen satamasta Varkauteen

Proomua työnnettiin Arppe-monitoimialuk-sella.

Kalle

Kar

ttun

en

��Metsähakkeen vesitiekuljetusketju metsästävoimalaitokselle.

VTT

,Ala

kang

as &

LTY

,Kar

ttun

en.


kestää noin 8-10 tuntia. Kulje-tuskokeilussa käytetty monitoi-mialus Arppe kuluttaa noin 170litraa polttoainetta tunnissa, jo-ten yhdensuuntaiseen matkaanpolttoainetta kului noin 1500litraa.

Proomulastillista vastaavanhakemäärään kuljettamiseenmaanteitse noin sadan kilomet-rin hankintaetäisyydeltä kuluu40 hakerekalta yhteensä noin

2500 litraa polttoainetta. Vertai-lukelpoiselta etäisyydeltä maan-teitse Puhokselta Varkauteenpolttoainetta kuluu noin tuhatlitraa enemmän.

– Päästövähennyksiä lasket-

taessa on kiinnitettävä huomiotavertailtavien kuljetusketjujenerilaisiin vaiheisiin aina metsästävoimalaitokselle, muistuttaaKalle Karttunen. Haketta voitai-siin kuljettaa myös pienemmilläaluksilla, jolloin polttoaineen-kulutus hakeyksikköä kohdenlaskisi.

Tavoitteenakilpailukykyinenvesitiekuljetus

Ensimmäistä kertaa toteutetuillametsähakkeen koekuljetuksillasaatiin arvokasta tietoa aluskul-jetusten käytännön ongelmienratkaisemiseen. Toiminnan ko-konaiskustannusten ja kannatta-vuuden selvittäminen niinasiakkaiden kuin ketjussa toimi-vien yrittäjienkin kannalta onvielä kesken.

Joka tapauksessa kustannus-tehokkaat proomukuljetuksetedellyttävät suuren lastikoon li-säksi tehokkaita logistiikkajär-

jestelmiä, joilla saadaan lyhen-nettyä odotusaikoja lastaus- japurkusatamissa ja lisättyä me-no–paluu -kuljetuksia.

Huomiota on kiinnitettävämyös aluskaluston sopivuuteeneri vesiväylille ja aluskalustonympärivuotiseen käyttöön.– Nykyisin Saimaalla liikennöivain yksi jäänmurtaja ja sydän-talvella käytössä ovat ainoastaansyväväylät. Esimerkiksi metsä-hakkeen vesitiekuljetukset pien-ten väylien varrella sijaitsevistavarastoista eivät talvella onnistu,kertoo Kalle Karttunen. Teollisuus ja suurten kaupun-kien energialaitokset ovat haluk-kaita lisäämään hakkeen käyttöävoimalaitostensa polttoaineena.Jotta vesitiekuljetus muodostuisikilpailukykyiseksi vaihtoehdok-si, tarvitaan kehitystyötä vesitie-kuljetusten logistiikan ja eri työ-vaiheiden saumattoman yhteen-sovittamisen järjestämiseksi.

* Ulla Ylönen

– Tuohon Etelä-Savon Energian laituriintuotiin myös koemielessä proomulastillinenhaketta, kertoo projektipäällikkö KalleKarttunen.

Ulla

Ylö

nen

FINNPILOT – VAKAASTI VÄYLÄLLÄLuotsausliikelaitos | PL 520, 00101 Helsinkipuh. 0207 54 611 | [email protected]

Finnpilotin luotsien avustamina Suomen rannikkosatamiin ja Saimaalle saapuu ja niistä lähtee kymmeniätuhansia aluksia vuosittain.

Luotsauksen erikoisosaajana Finnpilot varmistaa osaltaan, että laivaliikenne sujuu niin ihmisten, alusten kuin ympäristön kannalta turvallisesti.

FINNPILOTIN LUOTSI LAIVALLA. LAIVA TURVALLISESTI VÄYLÄLLÄ.

TURVALLISEN MERENKULUN AMMATTILAISET


Jo kolmantena vuonna peräkkäin Scania oli raskaassa sarjassa suomalaisten automiesten suosikki.

Kokonaismassaltaan vähintään 16-tonnisten kuorma-autojen luokassa Scania lunasti kärkipaikan

33,4 prosentin markkinaosuudella. Joka kolmas uusi raskas kuorma-auto vuonna 2007 oli siis Scania.

Scanian uudet P- ja R-sarjat ovat lunastaneet paikkansa suomalaisen kuljetusmaailman

suosikkeina. Mallisarjan täydentyessä uusilla G-ohjaamoilla, asiakaskunnan valintamahdollisuudet

lisääntyvät entisestään.

Eikä Scanian menestys perustu

pelkästään perinteisiin vahvuuksiimme,

kuten toimivaan ergonomiaan,

hyvään ajettavuuteen, erinomaiseen

polttoainetalouteen ja laajaan

palveluverkostoon. Tinkimättömän

kehitystyön tuloksena syntynyt uusi

moottorisarja näyttää tietä muille

täyttäen myös tulevaisuuden tiukat

päästönormit – Scanian tapaan

taloudellisesti ja ilman lisäaineita. Eikä

työ tähän lopu, vaan se jatkuu yhtä

tinkimättömänä, sillä luvassa on lisää …

www.scania.fi puh. 010 555 010

SCANIA jatkaa markkinajohtajana

Scania teki sen taas!

Kokonaismassaltaan vähintään 16-tonnisten kuorma-autojen ensirekisteröinnit Suomessa vuonna 2007.

Merkki Kappaletta Markkinaosuus %Scania 935 33,4Volvo 881 31,5Mercedes-Benz 388 13,9Sisu 173 6,2MAN 172 6,2Iveco 135 4,8Renault 51 1,8DAF 28 1,0Muut 33 1,2(Lähde: AKE / ATJ-tietojärjestelmä / Strada Ajoneuvotilastot)

Scania 18.1.2008 15:35 Sivu 17

Kun sopimussuhteeseen liittyyuseita osapuolia, voidaan helpostijoutua ongelmallisiin tilanteisiin.Näin etenkin silloin, kun kaikkiakokonaisuuteen kuuluvia sopi-

muksia ei ole laadittu riittävän huolellisesti ja osapuolten käsityksetasioista, syistä ja seurauksista ovat kovin erilaiset. Muotoseikoillakin saat-taa olla ratkaisevaa merkitystä ja tulkintaa tarvitaan, jotta syntyneet sol-mut saadaan avattua ja juttu ratkaistuksi. Vakiintuneilla kauppatavoillavoi olla hyvinkin suuri merkityksensä asian ratkaisemiselle.

Tämänkertainen oikeustapaus on lajissaan tyypillinen ja varsin mie-lenkiintoinen. Se on sitäpaitsi hyvin käytännönläheinen; tällaisia tuleeesiin vähän väliä, joten on syytä käydä se läpi juurta jaksain.

Mennään Pohjois-Suomeen. Siellä Lapin käräjäoikeudessa alettiin AOy:n kanteesta käsitellä tapausta, jossa vastaajana oli B Oy. A kertoi, et-tä oli tehnyt rakennuttajayhtiö C Oy:n kanssa rakennuskohteen sähkö-töistä sivu-urakkasopimuksen. Itse urakkasopimus taas oli tehty C:n jaB:n välillä. Urakat oli sovittu tehtäväksi urakkasopimuksen ja rakennus-urakan yleisten sopimusehtojen YSE 1983 mukaisesti. Edelleen yhtiötolivat kirjallisesti sopineet, että A:n urakka alistetaan pääurakkaan. Ra-kennustyön loppuvaiheessa eli 11. 10. 2001 A oli työmaakokouksessa il-moittanut varaavansa oikeuden esittää lisälaskun mahdollisista ylitöistä,jos sellaisia jouduttaisiin tekemään.

Taloudellinen loppuselvitys areenana

Kohteen vastaanottotarkastus pidettiin 19. 11. 2001 ja siellä oli sovittu,että eri sopijapuolten toisilleen mahdollisesti esittämät vaatimukset kä-sitellään ns. taloudellisessa loppuselvityksessä, joka sovittiin pidettäväksipääurakoitsijan kanssa 12. 12. 2001 kello 12 ja sivu-urakoitsijan kanssatuntia myöhemmin. Ennen mainittua selvittämistilaisuutta oli A Oy esit-tänyt ylityökorvausvaatimuksensa rakennuttajalle.Vaatimus oli kuitenkinpalautettu A:lle toteamuksella, että vaatimus tuli esittää pääurakoitsijal-le. Näin A olikin sitten toiminut ja oli vaatinut tältä ylitöistä 94.605markkaa.Tämä vaatimus oli tullut B:lle vasta 13. 12. 2001 eli taloudelli-sen loppuselvityksen jälkeen. B oli kiistänyt maksuvelvollisuutensa liianmyöhään tullen vaatimuksen perusteella. Ja näin riita oli valmis ja kärä-jöinti alkoi.

Oikeudessa A katsoi, että pääurakoitsija oli toiminut huolimatto-masti, kun ei ollut huolehtinut sovittujen aikataulujen noudattamisesta.Viivästymisten johdosta A oli joutunut teettämään ylitöitä kiriäkseen ai-kataulua kiinni.Varauksia, yleisiä ehtoja ja määräaikoja A oli tehnyt asian-mukaisen varauksen mahdollisten ylitöiden varalta ajoissa ja kohdista-nut sen pääurakoitsija B:hen, joka alistamissopimuksen nojalla oli vas-tuussa viivästyksestä ja sen seurauksista, kuten tyypillisesti A:lle synty-

neistä vahingoista.Vaatimusta ei A:n mielestä oltu tehty myöhässä, koska A:n ja B:n vä-

lillä ei oltu tehty taloudellista loppuselvitystä. A vaati oikeutta velvoitta-maan B:n maksamaan sille ylityökorvauksina 19.411,90 euroa laillisinekorkoineen.

B Oy oli jyrkästi eri mieltä asiasta ja kiisti kanteen kokonaisuudes-saan. Se totesi, että oli sovittu noudatettavaksi YSE-ehtoja. A:n tekemäkustannusvaraus oli kohdistunut rakennuttajaan, ei B:hen. Sitäpaitsi va-raus koski rakennuttajan tilaamia muutos- ja lisätöitä eikä B:n aikataulunnoudattamatta jättämistä. A ei ollut esittänyt vaatimuksiaan B:lle vas-taanottotarkastuksessa eikä se ollut myöskään vaatinut A:n ja B:n välis-tä taloudellista loppuselvitystä. Liian myöhään esitetty laskuvaatimus olipätemätön ja A menettänyt oikeutensa, kun oli toiminut vastoin yleisiäsopimusehtoja ja alalla noudatettavaa käytäntöä. Käräjäoikeus lausuituomiossaan, että työmaa oli viivästynyt viikon verran sovitusta aikatau-lusta ja sen johdosta B oli joutunut teettämään ylitöitä. Oikeuden mie-lestä A:n työmaakokouksessa esittämä varaus ol tulkittava reklamaa-tioksi B:tä kohtaan. Sopimusten mukaan mahdolliset vaatimukset toisil-le osapuolille tulee esittää perusteiltaan vastaanottotarkastuksessa jamääriltään viimeistään taloudellisessa loppuselvityksessä. Nyt A oli teh-nyt varauman ennen vastaanottotarkastusta, mutta määrä oli kerrottuvasta taloudellisen loppuselvityksen jälkeen.A oli siis toiminut sopimuk-sen vastaisesti ja oli niinmuodoin menettänyt oikeutensa saada kor-vausta. Kanne hylättiin.

HO: Taloudellisen loppuselvityksen jälkeen ollaan jo myöhässä

A valitti Rovaniemen hovioikeuteen. Siellä tapausten kulku kerrattiin jadokumentaatio tutkittiin.Todettiin, että loppuselvitystä A:n ja B:n välilläei oltu tehty eikä se B:n mielestä ollut tarpeenkaan, kun A ei ollut vaati-muksiaan esittänyt ennenkuin taloudellisen loppuselvityksen jälkeen elimyöhässä. B oli menettänyt mahdollisuutensa kohdistaa rakennuttajaanvaatimuksia, kun ei ollut niitä tuonut esille heidän välisessään loppusel-vityksessä. Miten olisi voinutkaan, kun A:n vaatimuksista ei silloin vieläedes tietoa ollut. A:n ja B:n välit sensijaan oli selvitettävä erikseen. Nii-den välinen sopimussuhde perustui alistamissopimukseen. Siinä ei eri-tyisesti oltu mainittu, miten heidän väliset vaatimuksensa tulee käsitellä.Viittausta esim.YSE-ehtoihin ei ollut, joten ne eivät olleet osa sopimus-ta.

Hovioikeus katsoi, että olisi ollut kohtuutonta A:ta kohtaan, jos setässä tilanteessa olisi menettänyt oikeutensa esittää korvausvaatimuksiaB:lle. Rakennusalalla on kuitenkin yleistä ja tavanomaista, että kaikki vaa-timukset sopimusosapuolille tulee esittää viimeistään taloudellisessaloppuselvityksessä ja lopullisina uhalla, että niitä ei voi pätevästi esittää

18

LOGY:n aktiivijäsen varatuomariJyrki Kurkinen on kirjoittanutLogistiikka-lehteen sen alusta astivuodesta 1996 ja sitä ennen SuomenMateriaalitalous -lehteen vuodesta1985. Kurkinen toimii Stora EnsoOyj:n lakiasiainjohtajana ja yhtiönhallituksen sihteerinä.


§ kurkinenLakiasiaa KKO 2007:41

Erityisehtojen ja varausten kolinaa

Kurkinenlaki 108 24.1.2008 17:21 Sivu 18

enää mainitun tilaisuuden jälkeen. Mistään ei ilmennyt, että osapuoletolisivat sopineet noudattavansa jotakin muuta menettelyä tässä tapauk-sessa. A oli asiassa menetellyt siten, että sen oikeudet vaatimusten esit-tämiseen B:lle olivat menneet, kun niitä ei oltu tuotu esiin määräajassa.Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei katsottu aiheelliseksi muuttaa.

KKO: Oikeuksia ei oltu menetetty

A Oy sai muutoksenhakuluvan KKO:een. Siellä se vaati joko jutun pa-lauttamista hovioikeuteen samalla aikaisemmat oikeuden tuomiot ku-moten tai vaihtoehtoisesti kanteensa hyväksymistä ja maksutuomionantamista. B vastasi valitukseen eikä tietenkään ollut valmis myönnytyk-siin. KKO muutti tilanteen Taas tutkittiin ja käytiin läpi oikeudelle jätettyasiakirjamateriaali.

Menemättä nyt tässä yhteydessä kaikkiin esille tuotuihin yksityiskoh-tiin, todetaan vain, että A:n tekemä varaus oli nimenomaisesi koskenutylitöitä, joiden syynä oli aikatauluviiveet ja että sopimusten mukaan ku-kin osapuoli oli omalta kohdaltaan vastuussa toisilleen aiheuttamista va-hingoista ja niiden seurauksista. Niin myös B A:lle. Olennaista oli, mitentulee suhtautua A:n esittämän korvausvaatimuksen merkitykseen, kunse oli tehty vasta loppuselvityksen jälkeen. KKO totesi, että sopimuk-seen perustuva korvausvelka vanhentuu lähtökohtaisesti laissa sääde-tyssä määräajassa. Sopimuksessa voidaan kuitenkin sopia toisin, jos niinhalutaan.Tässä tapauksessa alistamissopimuksessa ei oltu sovittu tällai-sesta eikä myöskään viitattu yleisiin ehtoihin. Urakoitsijoiden edun mu-kaista olisi ollut sopia keskinäiset välinsä pääurakkasopimuksen mukaisinmenettelytavoin eli samanaikaisesti.Tätä ei kuitenkaan oltu tehty.

Kun selvää sopimukseen perustuvaa toimintatapaa ei ollut A:n ja B:n

välillä, ei myöskään A ollut menettänyt oikeuksiaan. B taas ei voinut ve-dota siihen, että A:n vaatimukset olisivat olleet yllättäviä tai kohtuutto-mia, koska se tiesi tai ainakin sen olisi pitänyt tietää, että vaatimuksiasaattaa tulla. Vilpittömään mieleen ei tässä tapauksessa voinut turvau-tua tai siihen vedota. A ei siis ollut menettänyt puhevaltaansa asiassa.KKO ei kuitenkaan ottanut itse asiaa suoraan tutkittavakseen, koska senmielestä se ei ollut tarkoituksenmukaista.Asia palautettiin takaisin hovi-oikeuteen, jonka tulee jatkaa asian käsittelyä omasta aloitteestaan ja tu-lee siinä laillisesti menetellä huomioonottaen palauttamisen syy.

Tuomio oli yksimielinen eikä soraääniä kuulunut. Taas kerran käviniin, että kaksi alempaa oikeusastetta päätyi samaan lopputulokseen,jonka sitten korkein oikeus muutti kokonaan.Tapaus on oiva esimerkkisiitä, miten mutkikkaita tilanteita saattaa syntyä, kun sopimuksia on pit-kin ja poikin ja osapuolia useita. Kuten KKO:kin totesi, olisi sopijapuoltenkannalta ollut hyödyllistä sopia asioista samalla kertaa eikä jättää osaaongelmista myöhemmäksi. Se vain on niin kovin inhimillistä ja eihänkaikkea käytännössä edes tiedä aina ajoissa. Hyvää uskossa, mutta vir-heellisesti toimien saattaa käydä lipsauksia ja tulla oikeudenmenetyksiä,vaikka kuinka mielestään on ollut tarkkana.Tässä tapauksessa KKO vii-me kädessä oikaisi tilanteen. Aina voi tietenkin kysyä, oliko ratkaisu täs-sä B:n kannalta oikeudenmukainen vai joutuiko se kärsimään ilman riit-täviä perusteita. Mutta näinhän se aina on: loppuratkaisu ja piste asialleon saatava ja parhaansa tuomioistuimet taatusti tekevät.

* Jyrki Kurkinen

§ kurkinen

Logistiikka-lehden internet-osoitteisto, paikkavaraukset puh 09 6963 3751

Kaikki kuljetuksetVenäjälle, Kaukasiaan,Turkkiin ja EU-maihin

puh. (019) 483 460 | [email protected] | www.marecap.com

matkahuolto.fi

Kurkinenlaki 108 24.1.2008 17:21 Sivu 19

Turun seudulla on jo näyttöä Suomen logistisen painopis-teen hienoisesta siirtymisestä kohti lounaisrannikkoa. EsimerkiksiTNT Suomi Oy laajentaa parhaillaan uutta rahtiterminaalia Turunlentokentällä. Laajennuksen myötä yhtiön terminaalitila kaksinker-taistuu ja samalla Turusta tulee TNT:n Suomen suurin rahdinkäsitte-lyn piste.

Myönteistä aikaa eletään myös Turun alueen satamissa Skandina-vian liikenteen osalta. Laivarahtiliikenne on vahvistunut Helsinginkustannuksella. Tämä johtuu lähinnä siitä, että Turun alue tarjoaapäivittäin myöhäisemmät lähtöajat kuin Helsinki. On sanottu, ettäHelsingissä rahtiakin kuljettavien autolauttojen aikataulut on laadit-tu lähinnä matkustajaliikenteen toiveiden mukaisesti ja ne sopivatperin huonosti rahdinkuljettajille.

Turun seudun etuihin kuuluvat myös vähäiset ruuhkat verrattunapääkaupunkiseutuun. Yhteydet maanteitä pitkin lähialueille pysty-tään takaamaan minuuttien tarkkuudella. Lentoasemalla taas rahtita-varan käsittelyajat ovat hyvin lyhyet verrattuna Helsinki–Vantaaseenpuhumattakaan Euroopan miljoonakaupunkien lentokentistä.

Valttina lyhyt matka

Turun lentokenttä pyrkii lisäämään osuuttaan myös Aasian kuljetuk-sissa.

– Turun ja toki Helsinginkin valttina on “lyhyt matka” Kiinaan.Rahtikoneet ehtivät lentämään edestakaisen matkan vuorokaudessa.Ruotsissa samasta asemasta kilpailevat Arlanda ja Göteborg. Niidenongelmana on kuitenkin meitä pitempi matka Venäjälle, toteaaMartti Malmivirta Eera Finlandista.

Malmivirta myöntää, että Turun lentokentällä on vielä paljon te-kemistä ollakseen kilpailukykyinen Aasian rahtiliikenteessä

– Turussa pitää kehittää lentokentän infraa. Siellä on tähän men-nessä käsitelty lähinnä pienten rahtikoneiden kuormia. Suurkonei-den kuormien hoitamiseen tarvitaan lisää tilaa sekä uutta maakalus-toa lastaustoimintaa varten ja vielä osaavaa rahtihenkilöstöäkin, Mal-mivirta sanoo.

Tarjolla miljoonan neliön toimitilat

Turun lentokentän ympärille rakennettavaan LogiCityyn pyritäänsaamaan nimensä mukaisesti logistiikan sekä logistiikasta lisäarvoahakevien toimialojen yrityksiä.

– Alueen kaavoitus mahdollistaa jatkossa peräti miljoonan ker-rosneliömetrin verran toimitilan rakentamisen eri tarpeisiin. Käytän-nössä tavoittelemme kuitenkin noin puolen miljoonan kerrosneliönrakentamisen kokonaisuutta. Tilaa on varattu tavanomaisten toimis-tojen ohella muun muassa kumipyörätoimijoille, jakeluyrityksille se-

kä teollisuustuotteiden kokoon-panoyrityksille. Alueelle rakenne-taan myös uusia tieyhteyksiä.Lentokentän itäpuolitse kulkevanja Aasian asti ulottuvan rautatienyhteyteen on tarkoitus muodos-taa rahdinkäsittelyalue, jossa au-toja raidekuljetukset voivat koh-


Turku pyrkii idän jalännen logistiseksi portiksiTurku pyrkii parantamaan asemiaan maan logistisena keskuksena.Turun satama on lisännyt suosiotaan rahdinkuljettajana Helsinginkustannuksella. Kaupungin lentokenttä puolestaan profiloituuvoimakkaasti myös rahtikentäksi. Rakenteilla olevaan LogiCityynon tulossa lähivuosina tilaa yrityksille miljoonan kerrosneliömetrinverran.

Eera Finland Oy:n hallituksen puheenjohtajaMartti Malmivirta toteaa, että Turku jakoko Suomikin voisivat olla edelläkävijöitäRFID:n kehittäjinä ja käyttäjinä vähänsamaan tapaan kuin kännykkäbisneksessäon tapahtunut.

Tero Tuisku

Turku 20-21 18.1.2008 15:36 Sivu 20

data, toteaa toimitusjohtaja AriNiemelä Pilot Turku Oy:stä.Yritys on seudullinen logistiikanmarkkinointi- ja kehitysyhtiö,jonka omistavat Turun kaupun-ki, Hartela Oy sekä Kaarinan,Liedon ja Naantalin kunnat.

Ensimmäiset toimijat ovat jotulossa LogiCityyn. EsimerkiksiSuomen Kaukokiito Oy suun-nittelee alueelle uutta 30 000kerrosneliömetrin logistiikka-keskusta. Lääninkuljetus Oypuolestaan rakentaa yhteensänoin 16 000 kerrosneliön varas-toja terminaalikiinteistön. Mo-lemmat hankkeet toteutetaanvaiheittain.

Etuna hyvä sijainti

LogiCity sijaitsee Niemelän mu-kaan hyvällä paikalla logistisestiajatellen.

– Esimerkiksi Turun sata-maan on autolla ainoastaan 15minuutin matka ja Naantalinsatamaankin vain viisi minuut-tia enemmän. Alueelle ominai-seen tapaan luvatut minuutti-määrät pitävät myös käytännös-sä. Kaiken kaikkiaan satama-,auto-, lento- ja raideliikenteenkohtaaminen samalla alueellamahdollistaa LogiCityn jatkoke-hittämisen idän ja lännen sol-mukohtana. Tavoitteenammeon, että tavaravirrat pysähtyisi-vät ja edelleen jalostuisivat Logi-Cityssä, Niemelä maalailee.

Martti Malmivirta Eera Fin-landista toteaa, että Turun ohel-la muuallakin panostetaan logis-tisiin tiloihin ja toimintoihin.

– Suomessa on runsaat 20merkittävää logistiikkakeskus-hanketta, jotka on nimettyalueiden kärkihankkeiksi. Nämäkilpailevat keskenään kansalli-sen innovaatiojärjestelmän kehi-tysrahoituksesta sekä valtion inf-rastruktuurirahoituksesta ja vie-lä EU-rahoituksestakin. LisäksiSuomessa on parisen sataa pie-nempää yritysten välistä tai yk-sittäisten yritysten ajamaa logis-tiikkakeskushanketta, joissakunnat ovat mukana vaihtelevinpanoksin. Mielestäni jonkin ta-hon pitäisi koordinoida tätäkaikkea, Malmivirta vaatii.

Kaipuuta rohkeisiinteemoihin

Eera on visioinut Turulle keino-ja selviytyä kilpailussa muidenlogistiikkakeskushankkeidenkanssa.

– Turku tarvitsee rohkeitateemoja lisäämään vetovoimaalogistisen lisäarvon tuottajana.Helsinki-Vantaan lentokentänasema on Suomen markkinoillaniin vahva, että kilpailussa mää-rätietoinen haastaja voi vainvoittaa. Rautateillä Turku onidäntien luonnollinen terminaa-li. Logicity voi tarjota myöspuitteet kehittää uudenlaistaosaamista valmistavan teollisuu-den kokonaisprosessin hallin-taan, erityisesti komponentti- javaraosaintensiivisillä aloilla. Vir-taava logistiikka ja RFID (Radiofrequency identification) eli ra-diotaajuinen etätunnistus voivattuoda LogiCityyn sijoittuvilleyrityksille merkittäviä etuja. Sa-malla LogiCity voisi profiloituakansallisesti tärkeäksi hankkeek-si.

Malmivirta toteaa, ettäRFID on periaatteessa perin yk-sinkertainen tunnistustekniikka,joka tehostaa toimintaprosessejaja logistiikkaa.

– Radiotaajuinen etätunnis-tus on ollut tekniikkana olemas-sa jo useita vuosikymmeniä,mutta vasta vuonna 2006 saatiinalalle maailmanlaajuiset standar-dit. VTT:n kanssa ideoidussatoimintamallissa Turku ja kokoSuomikin voisivat olla edelläkä-vijöitä RFID:n kehittäjinä jakäyttäjinä vähän samaan tapaankuin kännykkäbisneksessä ontapahtunut, Malmivirta toteaa.

– RFID:n arvolupaus onvahva yrityksille, kuluttajille jakoko yhteiskunnallekin. Kau-pan alan yrityksillä toimitusket-ju tehostuu, hävikki pienenee japääomaa sitoutuu vähemmänRFID:n myötä. Myös logistisettoiminnot tehostuvat ja näin

voidaan luoda kokonaan uusiapalvelujakin. Kuluttajille RFIDmerkitsee muun muassa hal-vempia hintoja, turvallisempiatuotteita sekä tuotteiden parem-paa saatavuutta. Suomen kan-santaloudelle RFID merkitseepositiivista imagovaikutusta,

tuottavuuden paranemista sekäuutta liiketoimintaa, Malmivir-ta kuvailee innostuneesti.

* Tero Tuisku


Logistiikkaa vuoteen 2017Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus on ar-vioinut Pilot Turun toimeksiannosta logistiikan tulevaisuutta vuoteen2017 asti.Tutkimus toteutettiin niin sanottuna tulevaisuusprosessina,joka koostui muun muassa maailmankauppaan, tavaravirtoihin, me-gatrendeihin ja logistiikan muutostekijöihin liittyvän tausta-aineistonkeruusta, logistiikka-alan päättäjille suunnatusta nettikyselystä sekäkolmesta tulevaisuusverstaasta.

Tulevaisuudentutkijat Olli Hietanen ja Timo Nurmi esittelivät sel-vitystyönsä tuloksia Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.Kumppanusten mukaan logistisia päätöksiä tehtäessä pitää huomioi-da muun muassa seuraavat muutostekijät:

• Aasian painoarvo kasvaa • Kiina panostaa korkeaan teknologiaan.• Maailmankauppa ja vienti kasvavat edelleen.• Kestävän kehityksen merkitys lisääntyy.• Rajattomuus lisääntyy.• Verkottuminen ja kumppanuus lisääntyvät.• EU:n ohjaus ja säätely purkautuvat ja markkinat vapautuvat.• Energian kulutus kasvaa.• Logistiset järjestelmät ja osaaminen kehittyvät.• Venäjän liittyminen WTO:hon ja omavaraisuuden lisääntymi-

nen logistiikassa.

Tero Tuisku

Tulevaisuudentutkija Olli Hietanen Turunkauppakorkeakoulusta arvioi, että kestävänkehityksen merkitys kasvaa tulevaisuuden

logistiikassa.

Turku 20-21 18.1.2008 15:36 Sivu 21

Turun kaupungin ja Läänin Kuljetus Oy:n välinen sopimus Lo-giCityn 3,3 ha:n suuruisen tontin vuokraamisesta hyväksyttiin Tu-run kiinteistölautakunnan kokouksessa 21.11. Yhtiön suunnitelmis-sa on yhteensä noin 16 000 k-m2 terminaalitilojen rakentaminen Tu-run lentokentän eteläpuolelle kaavoitetulle logistiikkapalvelu-, tuo-tanto-, varastointi- ja toimistoalueelle. Jatkossa Läänin Kuljetus laa-jentaa ydinliiketoimintojaan varasto- ja terminaalitoimintaan. Sa-malla yhtiö tarjoaa räätälöityjä kokonaislogistiikkaratkaisuja asiak-kaille, jotka haluavat tehokkaasta logistiikasta lisäarvoa yritykselleen.

– Läänin Kuljetuksen pääkonttori ja Turun aluetoimisto ovat jat-kossakin nykyisellä tutulla paikallaan Rieskalähteentiellä. Rieskaläh-teentien kiinteistön terminaalitiloja, raskaan kaluston korjaamo- jahuoltotiloja saneerataan myös vastaamaan paremmin nykyajan vaati-muksia. Näin myös tämä alue säilyy jatkossakin vireänä ja voi tarjotaasiakkaille monipuolisia palveluja. Tätä aluetta ei ole tarkoitettu nyttoteutettavan Logicityn kaltaiselle hankkeelle. LogiCityn liikenteelli-nen saavutettavuus on toista luokkaa. LogiCityn alueellinen konsep-ti sopii erinomaisesti ydinliiketoimintaamme sekä tulevaisuuden tar-peisiimme, vakuuttaa Läänin Kuljetus Oy:n toimitusjohtaja MarttiNieminen.

Maantieliikenteellä suurin osuus maamme tavaraliikenteestä

Tieliikenne on edelleen hallitsevassa asemassa tavaraliikenteen kulje-tuksissa Suomessa. Vuonna 2005 kotimaan tavaraliikenteen kuljetus-suorite oli 41 miljardia tonnikilometriä, mistä maantieliikenteenosuus oli noin 70 %. – On luonnollista, että olemme päätyneet Lo-giCityyn, joka sijoittuu kaikkien kuljetusmuotojen yhtymäkohtaan;lentoaseman, globaalisti idän ja lännen yhdistävän rautatien, Tampe-reen moottoritien ja E18-kehätien rajaamaan alueeseen, Nieminentoteaa.

Rakentaminen kolmessa vaiheessa

Läänin Kuljetus Oy:n uuden logistiikkakompleksin rakennushankekäynnistyy ensi vuonna ja suunnitelmien mukaan hanke tulee etene-mään eri vaiheissa.

Ensimmäisessä vaiheessa valmistuvat noin 3 000 m2 tilat. – Seu-raavien rakennusvaiheiden kohdalla suunnitelmien yksityiskohdattulevat vielä hioutumaan tulevien yhteistyökumppaneittemme tar-peiden mukaan. Maksimissaan alueelle voi rakentaa noin 16 000 m2

toimitiloja. Tässä vaiheessa on vielä ennenaikaista kertoa tarkemminseuraavista rakennusvaiheista, sillä sopimuspapereita ei ole vielä alle-kirjoitettu, kertoo Nieminen, mutta suostuu myöntämään, että Lää-nin Kuljetuksen uudessa rakennuskompleksissa terminaali- ja varas-tohotellitoiminnalle on ollut kysyntää asiakkaiden taholta jo kaavoi-tuksen valmistumisesta lähtien.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että Läänin Kuljetus Oy on pääty-nyt tähän ratkaisuun. Sen myötä LogiCityn alueen rakentuminen onpäässyt hyvään vauhtiin, sillä keväällä Kaukokiito Oy teki päätöksensijoittua alueellemme. Ensi vuonna voidaankin nähdä LogiCityn ra-kentumisen lähtevän konkreettisesti käyntiin, iloitsee Pilot TurkuOy:n toimitusjohtaja Ari Niemelä.

– Käymme tällä hetkellä neuvotteluja eräiden suurten toimijoi-den kanssa ja lukuisat yhteydenotot osoittavat, että kiinnostus Logi-Cityä kohtaan on suurta. Kun samalla alueen kehittämiseen ollaanedelleen panostamassa, muodostuu LogiCitystä kansallisesti merkit-tävä logististen toimintojen keskus, kertoo toimitusjohtaja Niemelä.

Läänin Kuljetus Oy on ammattiautoilijoiden vuonna 1962 pe-rustama KTK-yritys, jonka palveluvalikoimaan kuuluvat maa-, ja ki-viaineskuljetukset, maa-ainesjalostus ja myynti, maarakennuspalve-lut, kaupan- ja teollisuuden kuljetukset, muutto- ja varastopalvelutsekä rahtiliikenne. Yhtiö välittää kuljetuksia yli 300 autolle. LääninKuljetus konserniin kuuluvat emoyhtiön viisi aluetoimistoa Turussa,Salossa, Porissa, Vammalassa ja Parkanossa, tytäryhtiöt Hämeenky-rön Kuljetus Oy Hämeenkyrössä ja Veikko Helander Oy Tampereel-la, sekä kaksi kiinteistöyhtiötä. Vakituisia työntekijöitä on n. 65 hen-kilöä, yhtiön arvioitu liikevaihto vuodelle 2008 on noin 35milj.euroa.


Läänin KuljetusLogiCityn uusin tulokas

- autojen, konttien, työkoneidenja ihmisten seuranta

- paikannus- karttajärjestelmät- langaton tiedonsiirto- ajoneuvotietokoneet- vaa’at joka lähtöön

TAMTRONratkaisut kaluston seurantaan

ISO 9001:2000 sertifioitu organisaatio

Ylivoimainen hinta-laatusuhdeSoita ja pyydä tarjous !

Puh. 03-31435000www.tamtron.fi

LogiCityyn 22 18.1.2008 15:37 Sivu 22

OIKEIN MITOITETTU INVESTOINTI.OIKEIN MITOITETTU INVESTOINTI.

www.fiat.fi

Kun kuljetukset ovat osa yrityksen liiketoimintaa, jokaisen tavara-auton pitää olla paitsi kestävä ja luotettava, myös sopivankokoinen ja -hintainen. Siksi Fiat tarjoaa sinulle yhden markkinoiden moderneimmista ja monipuolisimmista tavara-automallistoista. Täysin uudistuneen Ducaton, upouuden Scudon ja juuri Suomeen saapuneen näppärän Doblòn.Valitsitpa niistä minkä tahansa, tiedät että bisnes pyörii myös tien päällä. Lisäturvaa tuo maanlaajuinen huoltoverkos-tomme sekä markkinoiden paras takuu, jonka saat vain Delta-Autosta. Tervetuloa koeajolle.

FIAT-TAVARA-AUTOMALLISTO 3 – 17 M3.

S U O M E N P A R A S T A V A R A - A U T O T A K U U !

UUSI Fiat Doblò• 3,2–4 m3

• 75 diesel tai 77 hv bensaAlkaen: 17.990 €

Uusi Fiat Ducato• 8–17 m3 • 100–157 hv diesel

• Myös kuorma-autonaAlkaen: 27.990 €

Kuva

n au

tot e

rikoi

svar

uste

in.

Suurin ja turvallinen – www.delta-auto.fi • ESPOO, Koskelo, Tavara-autokeskus 020 740 8521 • FORSSA 020 740 8671 • HELSINKI, Konala 020 740 8503 • HELSINKI, Malmi020 740 8513 • HYVINKÄÄ 020 740 8531 • HÄMEENLINNA 020 740 8591 • IISALMI 020 740 8941 • IMATRA 020 740 8701 • JOENSUU 020 740 8861 • JYVÄSKYLÄ020 740 8741 • JÄRVENPÄÄ 020 740 8541 • KAJAANI 020 740 8951 • KEMINMAA 020 740 8901 • KOKKOLA 020 740 8681 • KOTKA 020 740 8711 • KOUVOLA 020 740 8721 • KUOPIO 020 740 8961 • LAHTI 020 740 8751 • LAPPEENRANTA 020 740 8731 • LOHJA 020 740 8780 • MIKKELI 020 740 8981 • NUMMELA 020 740 8771• OULU 020 740 8601 • PORI 020 740 8571 • PORVOO 020 740 8561 • RAUMA 020 740 8691 • ROVANIEMI 020 740 8921 • SALO 020 740 8611 • SEINÄJOKI020 740 8621 • TAMMISAARI 020 740 8790 • TAMPERE 020 740 8633 • TURKU 020 740 8642 • VAASA 020 740 8651 • YLIVIESKA 020 740 8931

Uusi Fiat Scudo• 5–7 m3

• 90–136 hv dieselAlkaen: 26.990 €

Fiat 24.1.2008 10:46 Sivu 23

Ahtaajan työ on jo pitkään vaatinut enemmän koneidenhallintaa kuin fyysistä kestävyyttä ja raakaa voimaa. Optimaalinenkäsittelylaite määräytyy lastin mukaan, kuljetettiin tavara sitten kon-teissa tai kappaletavarana.

– Konttikurottajien parhaita puolia on niiden monipuolisuus.

Vain silloin, kun matka on pitkä tai kun kontti on toispuolisesti las-tattu, konttilukki on parempi vaihtoehto, Sami Jokinen kertoo.

Kolmetoista vuotta koneahtaajana toiminut Jokinen käyttääkonttikurottajia ja muita kontinkäsittelylaitteita päivittäin – silloin,kun ei kouluta vasta-alkajakuskeja. Finnstevellä on kaikissa toiminta-

satamissaan nuoria koneahtaajiaopastavia kouluttajia, Sompasaa-ressa yksi heistä on Sami Joki-nen.

– Totta kai tuntuu hyvältä,että saa arvostusta omalle työllesiinäkin muodossa. Toisaalta it-sekin oppii joka päivä, muunmuassa jatkuvasti muuttuvan ko-nekannan uusia ominaisuuksia.

Hyvältä kurottajakuljettajaltavaaditaan Jokisen mukaan ste-reonäköä, hyviä hermoja ja ter-vettä varovaisuutta. Koneiden javarsinkin konttien kolhimisriskion alituinen.

– On myös osattava arvioida,mihin mikäkin kone riittää.Konttikurottajalla konttien kä-sittely onnistuu myös toisessa ri-vissä. Tyhjää konttia nostettaessakurottaja kippaa vasta, jos yrittäänostaa kahden kontin taakse, Jo-kinen kertoo.


Koneahtaaja Jokinen testasikurottajasimulaattorinTiedekeskus Heurekan Laivat ja meri -näyttelyssä pääsee kokeilemaankykyjään muun muassa konttien siirrossa. Finnsteven kokenut ammattilainenSami Jokinen kävi testaamassa Kalmarin konttikurottajasimulaattorin. – Kyllätästä tuntuman todellisuuteen saa. Kolmiulotteisuus tietysti on tässä vainvirtuaalista. Lisäksi simulaation olisi hyvä käynnistyä jo aiemmin eli siitä, kunkuski tarttuu kentällä olevaan konttiin, hän kertoo.

Ahtaaja Sami Jokinen hakeutui alallesukulaisten esimerkin houkuttelemana.

Vesa

Tom

puri

Kurottajavirtuaali 24-25 22.1.2008 16:41 Sivu 24

Kalmarin kurottajamallina

Laivat ja meri -näyttelyyn han-kitun simulaattorin on suunni-tellut Cargoteciin kuuluva Kal-mar ja sen alihankkija uumaja-laisyritys Oryx Simulations.Heurekan erikoissuunnittelijaVesa Lepistön mukaan lähinnävastaavanlainen simulaattori onkäytössä Hampurissa. Heurekannäyttely kokonaisuudessaan ontiedekeskuksen omaa alkupe-räistuotantoa; vuoden kuluttuasen on määrä matkata vuokrallejohonkin ulkomaiseen tiedekes-kukseen.

– Meille tulee taas vastaavastivuokrattu näyttely jostakin.Puolet näyttelyistämme onomaa tuotantoa ja puolet vuok-rattuja, Lepistö kertoo.

Laivat ja meri -näyttelyssäkävi syyskuun lopun ja vuoden-vaihteen välillä jo noin 55 000vierailijaa. Heistä lähes kolman-nes kokeili potentiaalisia taito-jaan koneahtaajana ajamalla vir-tuaalisesti konttikentällä ja siir-

tämällä konttia kurottajalla re-kan lavalle.

– Noin 15 prosenttia laitettakokeilleista onnistui siirtämäänkontin vaaditussa kolmessa japuolessa minuutissa. Simulaat-tori antaa lopuksi arvosanan vä-lillä 1-10 tähteä, mihin vaikut-tavat ajoaika ja se, onnistuukoajamaan kolhimatta konetta jakonttia. Kymmenen tähteä saavain, jos lisäksi onnistuu aja-maan erittäin vähän polttoainet-ta kuluttavasti, Lepistö kertoo.

Sami Jokinen teki tasaistayhdeksän tähden ajosimulaatio-tulosta. Bensaa kului hiemanpäälle 2,5 litraa 3,5 minuutinajojakson aikana eli simulaatto-

rin mielestä liikaa, jotta täysikymppi olisi ansaittu.

– Oikeasti töissä kuluu löpöäpari sataa litraa päivässä eli 14tunnissa, Jokinen pohtii.

Simulaattorissa Jokisen’polttoaineenkulutus’ on siisnoin kolminkertainen tositoi-miin verrattuna.

Tämä on tietysti tavallisenkokeilijan näkökulmasta sivu-seikka; tarkoitushan on pelin- jaleikinomaisesti saada käsitys,miltä konttikurottajalla ajo tun-tuu.

– Hallintalaitteet tuntuvattodellista vastaavilta. Tietenkäänsuomalaiseen säähän liittyvä rea-lismi ei välity. Pimeään vuoden-aikaan homma on vaativimmil-laan, vaikka valaistus onkin ny-kyään satamissa hyvä, Jokinenkertoo.

Yksinään ei kokenutkaankonttikurottajakuski ole tosi-töissä; paikalle passaamista avit-tavasta anturiteknologiasta huo-limatta näyttömies tarvitaanuseimmiten kaveriksi, ainakinerikoisnostoissa.

– Vaativimmillaan kontti onaseteltava rekan lavan kararei-kiin muutaman sentin tarkkuu-della, Sami Jokinen sanoo.

* Vesa Tompuri


Laivat ja meri-näyttely jatkuu Vantaan Heurekassaensi vuoden tammikuun 11. päivään saakka.

Heurekan simulaattori auttaa saamaan osviittaa, olisiko kokeilijasta koneahtaajaksi. Oikeidenkonttikurottajien liki 90 tonnin massasta ei hyväkään simulaattori silti välitä tuntumaa.Kuva Hongkongin satamasta.

Kalm

ar

Pimeään vuodenaikaanhomma on

vaativimmillaan, vaikkavalaistus onkin nykyään

satamissa hyvä

Kurottajavirtuaali 24-25 22.1.2008 16:41 Sivu 25

Uuden logistiikkakeskuksen suunnittelu alkoi keväällä2003 liikenteellisistä lähtökohdista. Useiden kohteiden joukostapäädyttiin logistiikkaorientoituneeseen Tuusulaan, josta on yhteydetkaikille kehä- ja valtateille. Samalla tulevaa logistiikkakeskusta sil-mällä pitäen ryhdyttiin suunnittelemaan myös uutta toimintamallia,joka rakentuisi HoReCa-asiakkaiden (lyhennys sanoista Hotel/Re-staurant/Café (tai Hotel/Restaurant/Caterer, Hotel/Restaurant/Ca-nteen) tarpeisiin ja olisi samalla logistisesti mahdollisimman tehokas.Tavoitteena olivat parhaat mahdolliset olosuhteet tavaravirtojen kes-kittämiseen, virheettömään lämpötilahallintaan, tehokkaaseen keräi-lyyn ja yhdistelyyn. HoReCa-alan kustannustehokkuuden kehittä-minen oli yhteinen nimittäjä koko suunnittelun lähtökohdalle

Tavaraa ei seisoteta varastossa

Meira Novan uusi logistiikka-keskus ei ole perinteinen tukku-liike, vaan HoReCa-alan asiak-kaiden hankinta- ja logistiikka-yhtiö, jonka 13.000 tuotteentuotevalikoima rakentuu asiak-kaiden tarpeiden mukaan.Asiakkaiden pääsääntöisesti ne-tissä tekemien tilausten pohjaltaMeira Novan logistiikkakeskuk-seen saapuu päivittäin noin 70rekkalastia maitoa, lihaa, hedel-miä, vihanneksia, pakasteita,juomia ja teollisia elintarvikkei-ta.

Tuotteiden vastaanottotilatsijaitsevat logistiikkakeskuksentoisella pitkällä sivulla, josta erituotteet siirretään välittömästisaapumisen jälkeen oikeisiin

lämpötilaolosuhteisiin. Aamuviidestä puoleenyöhön työskentelevätMeira Novan logistiikka-ammattilaiset keräävät ja yhdistelevät kun-kin asiakkaan tuotteet valmiiksi rullakoiksi ja lähettävät tilaukset yh-tenä kuormana edelleen matkaan. Asiakas saa 48 tunnissa perille ko-ko tilauksensa tuoretuotteista pakasteisiin yhden jakeluauton kuor-mana.

– Asiakkaan näkökulmasta uudessa Meira Novan läpivirtausva-rastossa terminaaliyhdistelyn etuina ovat tuotteiden lyhyt kiertono-peus sekä se, että kaikki asiakkaan tarvitsemat tuotteet saadaan yh-disteltyä yhteen kuormaan. Keskitetty jakelu säästää merkittävästikustannuksia ja ympäristöä, kertoo Meira Nova Oy:n toimitusjohta-ja Jouni Nurmi.

Tavarankäsittelylle kymmenkertaisesti lisätilaa

Meira Novan edellisiin, Vantaan Piispankylän tiloihin verrattunaTuusulan uudessa logistiikkakeskuksessa on yli puoli hehtaariaenemmän pinta-alaa. Terminaali- ja tavarankäsittelytilat ovat kym-menkertaistuneet ja myös varastotilan määrä vastaa kasvavan liiketoi-minnan tarpeita. Vapaakorkeus uudisrakennuksessa on lähes 10 met-riä; lattiatason lisäksi lavapaikkoja on kuudessa tasossa.

Eri tuoteryhmien vaatimiin lämpötilaolosuhteisiin on uudessa lo-gistiikkakeskuksessa kiinnitetty erityishuomiota. Esimerkiksi maito-taloustuotteiden ja lihan vaatimaa + 2oC-tilaa, pakastetilaa ja HeVi-tuotteille tarvittavaa viileää tilaa on enemmän. Eri hedelmät ja vi-hannekset vaativat myös erilaisia kosteusolosuhteita ja myös nämätarpeet on huomioitu uudessa logistiikkakeskuksessa.

* Lähde: Meira Nova Oy:n tiedote


Meira Novan uusilogistiikkakeskusMeira Nova Oy:n tähänastisista investoinneista suurin,Euroopan nykyaikaisimpiin kuuluva HoReCa-alanlogistiikkakeskus, on vihitty käyttöön Tuusulan Palkkitiel-lä. Runsaan 4,8 ha:n suuruisella tontilla sijaitsevan,kokonaisalaltaan yli 2 ha:n logistiikkakeskuksen kauttaliikkuvat ravintoloiden, henkilöstöravintoloiden jajulkishallinnon keittiöiden tilaamat elintarvikkeet ja muuttuotteet 70 rekan päivävauhdilla rakennuksen toiseltapuolelta sisään ja lähtevät toiselta puolelta valmiiksikerättyinä ja yhdisteltyinä kuormina tilaajille.Toimipaikatsaavat tilaamansa tuotteet 48 tunnin kuluessa, ympäris-töystävällisesti yhdellä kuormalla.

Keräilyä trukkipäätteen avulla Meira Nova Oy:nlogistiikkakeskuksessa.

Meira Nova Oy:n Tuusulan logistiikkakeskus.

Mei

ra N

ova

Oy

Mei

ra N

ova

Oy

MeiraNova 26 22.1.2008 16:42 Sivu 26

ViaNordica 18.1.2008 15:41 Sivu 27

Ensimmäisen innostuksen aalto päivittäistavaroiden säh-köisen kaupan kehittämiseksi kävi Suomen yli jo runsaat kymmenenvuotta sitten. Tuolloin vallitsevana ajatuksena oli kehittää nimen-omaan internetpohjaisia tilausjärjestelmiä, ei niinkään logistisen ket-jun toimivuutta.

– Tämä oli ymmärrettävää, koska netti oli uutta ja myös kalliin-puoleista käyttää. Nyt tilanne on tietysti toinen. On ymmärretty, et-tä nimenomaan logistiikka on trimmattava kuntoon, toteaa Seulo-projektia vetävä logistiikkakonsultti Erkki Timmerbacka EstablishFinland Oy:stä.

Timmerbacka kertoo innostuneensa seudullisen logistiikan kehit-tämisestä jo 1990-luvun puolivälissä. Seulon perusideat syntyivät2000-luvun alussa. Runsaat kaksi vuotta sitten tuli päivittäistavara-kaupan puolelle kiinnostusta ryhtyä selvittämään sähköisen kaupankannattavuuden edellytyksiä niin, että myös logistiikka saisi sillekuuluvan painoarvon.

– Aluksi piti tutkia, mistä aiemmat eriasteiset epäonnistumisetolivat johtuneet. Seuraava vaihe oli kyselytutkimuksin selvittää, mitäkuluttajat itse asiassa halusivat.Siinä auttoi se, kun käänsi näkö-kulman kodeista kauppoihinpäin. Tässä kuviossa Seulo-kon-septi oli nähtävä kodin logistise-na avustajana, kauppaa ja teolli-suutta taas neutraaleina kump-paneina, Timmerbacka selvittää.

Hän arvioi sähköisen päivit-täistavarakaupan osuudeksi vii-den vuoden päästä Suomessa vä-hintään viisi prosenttia. Tällai-seen kehitykseen viittaa alanedelläkävijämaissa kuten Englan-nissa jo todennettu tilastokehi-

tys.– Kunhan toimintamallit hioutuvat, kymmenen prosentin osuus-

kaan tuskin on katto. Tarkkaa arviota ei kannata yrittää heittää, silläasiassa on erittäin monta muuttujaa. Yksi edesauttava tekijä on aina-kin vanhusväestön osuuden kasvu. Jopa ilmastonmuutoksen hallin-taan liittyvät kysymykset tullevat vaikuttamaan päivittäisostosten te-ko- ja toimitustapaan.

Monta asiointia samalla kyydillä

Päivittäistavaroiden tämänhetkisistä kotiinkuljetuksista valtaosa vie-dään yrityksille ja toisaalta kotonaan asuville vanhuksille. Yritystenosalta nettikauppa ja sen perusteella hoidettavat kuljetukset liittyypääsääntöisesti yritysten omiin tilaisuuksiin, joissa tarvitaan päivit-täistavaratuotteita.

– Seuraava askel kehittää toimintaa voisi olla ulottaa vastaava pal-velu yritysten työntekijöiden omiakin tarpeita koskevaksi. Toistaisek-si ei ole vielä takeita siitä, että tällainen yksilöity palvelu saadaan kan-


Logistiikasta kiinni:

Seulolla ruoat kotiinSähköinen päivittäistavarakauppa on vahvassa kehitysvaiheessa, muttalopullinen läpimurto antaa vielä odottaa itseään.Toimivaan ja taloudelli-seen ratkaisuun tarvittavaa logistiikkaa on kehitetty jo pari vuottajatkuneessa Seulo-projektissa.

K-kauppias Harri Sihvonen (kuvassavasemmalla) on sähköisen päivittäistavara-

kaupan pioneereja. Tällä hetkellä hänenkauppansa palvelee noin 200 asiakasta

keräämällä ja kuljettamalla nettiostoksetnäiden puolesta. Erkki Timmerbacka uskoo

käytännön lähivuosina yleistyvän.

Vesa

Tom

puri

Seulo 28 28.1.2008 12:22 Sivu 28

nattavaksi, varsinkaan suoraankoteja koskevana, toteaa kaup-pias Harri Sihvonen MyyrmäenK-Supermarket Ykköshallista.

Sihvonen oli mukana kehit-tämässä sähköistä päivittäistava-rakauppaa jo kymmenen vuottasitten. Tuolloin palvelukokeilus-sa oli mukana yli sata yksityista-loutta. Kokeilu kuitenkin lope-tettiin, kun se nähtiin tuolloisil-la resursseilla kannattamatto-maksi. Nyt edellytykset ovatSihvosen mukaan olennaisestiparemmat.

– Esimerkiksi Espoon jaVantaan kaupungin sopimatvanhusten ostosten kotiinkulje-tukset ovat meille mielekästätoimintaa. Tämän toteutunutedellytys on, että mukana onriittävän monta taloutta. Näinkuljetukset ovat yhdistettävissäja kustannukset saadaan koh-tuullistettua, Sihvonen kertoo.

Tällä hetkellä yhtä ostoserääkohden keräilystä ja kuljetukses-ta koostuvia logistisia kustan-nuksia kertyy keskimäärin kym-menen euroa. Sihvonen uskooolevan mahdollista pudottaakustannuksia, kunhan asiakkai-den määrä kasvaa ja toimintata-pa vielä hioutuu.

Erkki Timmerbacka näkeeuseita tapoja kehittää logistiik-kaa yhdistämällä erityyppisiäkuljetuksia samalle asiakkaalle.

– Esimerkiksi apteekki-, pe-sula- ja kirjastokäynnit alkavatainakin tekniseltä kannalta ollahelposti yhdistettävissä samaankokonaispalvelupakettiin. Maa-seudun kokonaisuuteen on ehkäliitettävä myös paikallisia henki-lökuljetuksia.Tämä toki vaatiimyös uudenlaista erikoistunuttayritystoimintaa tai ainakin uu-denlaista verkottumista, Tim-merbacka pohtii.

Hän näkee täysin mahdolli-sena skenaariona, että osa kansa-laisista hoitaa tulevaisuudessakaikki rutiiniasiointinsa netissäja tilaa samalla tarvittavat logis-tiset palvelut.

– Joku shoppailu saattaa tie-tenkin olla eri juttu. Joka ta-pauksessa on todennäköistä, ettäyhä useammat haluavat välttäätarpeetonta ajamista ja tilatamieluummin hyödykkeensäsuoraan kotiin.

Keräilyä kehitettävä

Keskeinen kysymys seudullisessapäivittäistavaralogistiikan kehit-tämisessä on se, miten saada

tuottavuutta tuotteiden keräi-lyyn asiakkaan puolesta. Periaat-teessa kaikki tämä merkitsee li-säkustannusta nykyiseen käy-täntöön nähden. Säästöä puoles-

taan voi syntyä siitä, että netti-kaupan keräilyvarasto sijoitetaankiinteistöön, jonka hoitaminenmaksaa vähemmän kuin näyttä-vä asiakkaiden käyttämä myy-mälä.

– Vähittäismyymälähän onlogistiikan termein ilmaistunaeräänlainen kehittynyt työntö-varasto. Siihen liittyviä kustan-nuksia on realistista vähentääsuurin piirtein saman verrankuin palkatun työvoiman teke-mä keräilytyö maksaa. Termi-naalissa keräilyolosuhteet voioptimoida tuottavuuden kan-nalta, kun myymälän on puoles-taan oltava ennen kaikkea esitte-lytila. Tulevaisuudessa näemmevarmaan sekä myymälä- että ter-minaalikeräilyyn perustuvia rat-kaisuja, Erkki Timmerbacka ar-vioi.

*Vesa Tompuri


Vesa

Tom

puri

Eija Pulkkinen toimittaa asiakaskohtaiset kauppakassit rullakoissa Myyrmäen K-supermarketin nettiostosvarastosta niille varattuun terminaaliin. Palveluun tarvitaan tällähetkellä viisi pakettiautoa, jotka kukin kuljettavat enintään 60 kauppakassia kerralla.

Seulo 28 28.1.2008 12:23 Sivu 29


Tom Niemistö kertoi esimerkkinä pohjoissuomalaisestaKuljetus Kovalainen Oy:stä, jolla Pellossa oli käytössään oma korjaa-mo. Raskone Oy osti M. Kovalainen Oy:ltä ja sen tytäryhtiö AMM-KY Oy:ltä Pellossa toimivat korjaamotoiminnot. Nyt korjaamo jat-kaa Iveco-merkkikorjaamotoimintaa samoissa tiloissa ja samalla hen-kilökunnalla kuin aikaisemminkin. Sopimus sisältää koko KuljetusM. Kovalainen Oy:n autokaluston, n. 80 Ivecon huolto- ja korjaus-sopimuksen. Kokkola–Kuhmo -akselin pohjoispuolen kuntakeskuk-sissa liikennöivät Kovalainen Oy:n kuorma-autot voivat nyt käyttäätarvitessaan myös muita liikennöintialueellaan sijaitsevia Raskoneenhuoltopisteitä.

Omista korjaamoista luovutaan

Raskone Oy:n Etelä-Suomen aluejohtaja Veli-Pekka Suojansalo ker-toi Raskoneen saavan tarjouksia korjaamoista, joista liikennöitsijättai yrittäjät haluavat luopua esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yh-teydessä. Korjaamoiden tarvitsemat uudet korjaamolaitteet ja testeritedellyttävät suuriakin investointeja sekä henkilökunnan koulutustayhä enemmän. Suojansalo näkee myös haasteena koko korjaamoalal-le uuden henkilökunnan palkkaamisen. Suojansalon mukaan Rasko-ne tarjoaa eri puolella Suomea 26 toimipaikassa ajoneuvo- ja työko-nekaluston kunnossapitoa sekä ja varustelua niin henkilö-, paketti-,kuorma- kuin linja-autoihinkin. Näissä kohteissa löytyy monipuoli-sia tehtäviä kaikille korjaamotyöskentelystä kiinnostun

Investointeja maahantuontipalveluihin

Toimitusjohtaja Niemistö mainitsi Delta-Trucks Oy:n investoivanHelsingissä 15 miljoonaa euroa alkaneena vuonna jälkimarkkinointi-kapasiteetin laajentamiseen. Huoltokorjaamon tilat kaksinkertaistu-vat ja varaosavaraston tilat laajenevat.

Delta-Trucks on myös lokakuussa tehdyllä kaupalla hankkinutomistukseensa Mobitraden. Mobitrade on markkinoinut Ivecon bus-sikalustoa Suomessa. Nyt Mobitraden vanha henkilökunta vastaaIveco-bussikaluston markkinoinnista Delta Truck Oy:n palvelukses-sa. Niemistön mukaan Länsi-Euroopan markkinoilla Iveco on linja-automarkkinoden markkinajohtaja. Lisäksi osa Ivecon 24:stä korjaa-mosta on valmis huoltamaan myös linja-autoja.

Vilkasta kuorma-autokauppaa

Niemistö totesi Ivecon vuoden 2007 kuorma-autovalmistuksen ole-van runsaat 200 000 yksikköä. Iveco tutkii lisäksi erilaisia vaihtoeh-toja lisätäkseen myyntiä Venäjän ja Kiinan markkinoille.

Niemistön mukaan Ivecon myynti Suomessa on kehittynytmyönteisesti kaikissa segmenteissä. Kevytkuorma-autoissa rekiste-röinnit ovat yleisesti pienentyneet ja käyttäjien siirtymistä pakettiau-toihin on tapahtunut, mikä on näkynyt vilkastuneena pakettiauto-kauppana alle 3,5-tonnisissa. Iveco on kevytkuorma-autoissa (3.5 -6,5tn) saanut lisättyä markkinaosuuttaan laajalla mallistollaan vaikkakokonaisuutena ottaen myynti segmentissä onkin laskenut. Yli 16tonnin autojen osalla hän mainitsi kuorma-autokauppiaiden usko-neen digipiirturipakon ja Euro 4 -säädösten käyttöönoton sekä Euro3 -autojen voimakkaan myynnin aiheuttavan myynnin notkahduk-sen. Niemistö kiitteli kuitenkin kuorma-autojen myynnin jatkumis-ta voimakkaana Suomessa talouselämämme säilyessä vilkkaana.

* Juhani Piipponen

Toimivaa yhteistyötä– Ivecon kuorma-autojen myynti on kehittynyt voimak-kaasti vuoden 2007 aikana, kertoi Delta Trucks Oy:ntoimitusjohtaja Tom Niemistö. Myynnin kasvun ollessasuurta, on jälkimarkkinoihin liittyvien huoltopalveluidentarjonnan katettava koko maa. Niemistön mukaanRaskoneen kanssa tehty yhteistyö määrätyillä alueillahuoltopalveluissa on ollut taloudellisesti järkevää.

Timitusjohtaja Tom Niemistö Delta Trucks Oy:stä kertoi Ivecon esitte-levän vuoden 2008 aikana neljä uutuustuotetta.

Aluejohtaja Veli-Pekka Suojansalo totesi useimpien Raskoneen huoltokorjaamoiden tilojen yh-teydessä toimivan myös raskaan kaluston katsastusyrityksen.

Juha

ni P

iippo

nen

Juha

ni P

iippo

nen

Delta-trucks30 18.1.2008 15:42 Sivu 30

Toyota Tonero nostaa materiaalinkäsittelyn uudelle tasolle viidellä tärkeimmällä alueella: turvallisuudessa, tuottavuudessa, kes-tävyydessä, työmukavuudessa ja ympäristöystävällisyydessä. Toyota Toneron laajan vakiovarustelun lisäksi voidaan trukkia muo-kata yrityksenne toimintatapojen mukaan valitsemalla Tonero+ -järjestelmä. Erityisiä tarpeita varten on myös olemassa lukuisia lisävarusteita. Ota yhteyttä - niin kerromme lisää. Korpivaarantie 1, 01450 Vantaa, puhelin 010 575 700 • www.toyota-forklifts.�

Make it happen with the new Tonero

Stronger together

Toyota 28.1.2008 15:19 Sivu 31

Miten nyt esitelty maailman ensimmäinen automaatti-varastotrukki poikkeaa edellisestä lanseerauksesta? Kysymyksessä ontällaisen trukin valmistamisen muuttuminen jo standardoiduksi janoin ajallisesti vain neljänneksen aiemmasta suunnitteluajasta vaati-vaksi eli kahdeksaan viikkoon. Trukkia ei silti valmisteta vain yhtämallia ja kokoa, vaan edelleenkin asiakkaan tarpeisiin räätälöitynä.Näin pystytään tekemään jo olemassaolevaa komponenttivalikoimaahyödyntäen. Pohjana on Humanic-työntömastotrukkien sarjan alus-tat ja Integral-mastot sekä lastinkäsittelylaitteet.

Moduuleista kootaan esimerkiksi paperirullien siirtämiseen sove-lias laite. Siinä on kuitenkin samanlainen käyttöliittymä laitteeseenkuin muissakin Roclan automaattitrukeissa, käyttäjäystävällinen kos-ketusnäyttö. Led-valot puolestaan kertovat trukin sijainnin ja liik-keen valottomassa varastossa sekä trukin senhetkisen tilan, esimer-kiksi varauksen suhteen. Trukki kytketään automatiikallaan asiak-kaan varastonhallintajärjestelmään.

Kysymykseeni, mikä on tällaisen automaattitrukin ja vihivaununsuhde tulevaisuudessa, kun Rocla on tunnettu myös vihivaunujen ra-kentajana? Vastaus oli, että on vaikea nähdä millaisia olisivat olosuh-teet, joissa uutena käyttöjärjestelmänä vihivaunu vielä hakkaisi auto-maattivarastotrukin. Lattiaan ei tarvitse uurtaa väyliä kuten vihivau-nun ohjauskaapeleille. Investointina uusi ratkaisu on selvästi edulli-sempi ja takaisinmaksuaika lyhyt. Niinpä Roclan vihivaunuvalmistuspäättyykin samalla.

Tarvitaanko tätäautomatiikan kasvua?

Nimenomaan tällä kertaa ei au-tomatiikkaa ole lisätty laitteeseenpelkästä automatisoinnin rie-musta, vaan ennakoiden tulevaavarastotyön tekijäpulaa. Roclanpäämarkkina-alueella Euroopas-sa on uhkaamassa työvoimapulayleensäkin logistiikka-alalla. –Siksi tuottavuutta on nopeastiparannettava automatisoimallamateriaalinkäsittelyä, Roclan toi-mitusjohtaja Jussi Muikku sa-noo. Hänen mukaansa asiakkaal-le optimaalisin ratkaisu on useinautomaation ja perinteistentrukkien yhdistelmä. Aikaisem-pien automatisointiratkaisujenoltua liian kalliita, on nyt tultu

kustannuksissa alas. Samalla käyttöönottoaika on lyhentynyt ja jous-tavuus automatiikan käyttöönotossa on lisääntynyt. Mahdollista onmyös liisata järjestelmä kiinteällä kuukausihinnalla.

Suunnittelufilosofiaa

Paitsi tulevan työvoiman saantiongelmaa, on olemassa myös nykyis-ten trukinkuljettajien näkemys työtehtävistään. Rutiininomaisistatyötehtävistä halutaan vaihtelevaan ja vaativuuttakin testaavaan työ-hön. Tällöin on automatiikka paikallaan, jolloin kone siirtää rutii-ninomaisesti ja tauotta yksiköitä ilman virheitä ja vahinkoja. Siirtovoi olla varastosta tuotantoon tai päinvastoin tai tuotannon sisällä.

Ohjelma määrittelee ajoreitit, aikataulut, nosto- ja laskupaikat ja-korkeudet sekä väistättää samoilla reiteillä risteileviä trukkeja keske-nään.

Eräs väylä tulla tähän tekniikkaan mukaan on teettää Roclalla si-sälogistiikkaselvitys. Sen avulla saadaan selville trukkien määrä ja laa-tu. Trukit voidaan käyttöä varten optimoida ja hankinta ja hallintasuunnitella. Skaalautuva automaatio selvittää osa-alueet, mitkä kan-nattaa automatisoida ja missä järjestyksessä ja miten reagoidaan ka-lustollisesti toiminnan muutoksiin.

Automaattinen varastotrukki

Laitteen nostokapasiteetti riippuu mallista ja voi ulottua 5 tonniinsaakka. Nostonopeus on 0-200 mm/s ja laskunopeus 0-300 mm/s ja

näiden nopeuksien säätö on por-taaton. Nostoliikkeen paikoitus-tarkkuus on ± 7 mm ja trukinpaikoitustarkkuus ± 10 mm.Suurin nopeus on eteenpäin 2m/s ja taakse 0,3 tai 0,6 m/s.Turvaskanneri on sekä edessä et-tä takana. Ajomoottori on 7,5-kilowattinen ja pumppumootto-ri 10...14 kW, molemmat akku-käyttöisiä.

Kommunikointi sujuuWLAN 802.11b/WEPillä ja na-vigointi laserilla ja magneettipis-teillä.

Lavaa saadaan nostettua6500 milliin ja rullaa 7200 mil-liin.

* Hannu Hillo


Automaattitrukin viimeisin askelJärvenpääläinen trukinvalmistaja Rocla on ottanut automaatti-sen trukin kehitystyössään uuden askeleen.Viime Logistiikka-näyttelyn aikana yhtiö esitteli miehittämättömän varastotrukin.Se paikansi itsensä laserin ja varaston kiinteisiin rakenteisiinasennettujen heijastimien avulla ja toimi annetun varastopaik-kakartan puitteissa.

Roclan uusi sarjavalmisteinenautomaattitrukki alkaa painaa vihivaunua

hiljalleen historiaan.

Rocl

a

Roclan automaatti 32 18.1.2008 15:43 Sivu 32

Lisätietoja paikalliselta trukkijälleenmyyjältäsi tai suoraan Cascadelta puh. 09-836 1925

www.cascorp.com

Maailman johtava trukkien laadukkaiden materiaalinkäsittelylaitteiden valmistaja

UUSI OTE

Uusi H-Sarjan Rullapihti Cascadelta.

Cascade 18.1.2008 15:43 Sivu 33

Logistiikka- ja kuljetuspalveluja tarjoava Damco ei pelkännimensä puolesta herätä suurta huomiota. Kun tiedostaa, että tämänyli sadassa maassa toimivan yrityksen omistus ja syntyhistoria nivou-tuvat tiiviisti tanskalaisen liikemaailman Nokiaksi tituleerattuun A.P.Møller – Maersk Group -konserniin, muuttuu asetelma astetta mie-lenkiintoisemmaksi. Maailman suurimman rahtilaivavarustamon sii-pien suojista ponnistava logistiikkatoimija haluaa menestyä omiensaavutuksiensa avulla.

– Tähän saakka alaa tuntemattomille on syntynyt helposti sellai-nen käsitys, että Maersk Line pitää meitä kuin kukkaa kämmenellä.Uuden nimen myötä haemme uusiksi asiakkaiksi niitä yrityksiä, jot-ka ovat tuosta kytköksestä johtuen arastelleet tehdä töitä meidänkanssamme. Haluamme osoittaa varustamoille, että olemme kaikinpuolin varteenotettava kumppani, kertoo Damcon Product DeliveryManager Jussi Turkka.

Heinäkuun alussa konsernin lanseeraamaa Damcoa edustaa Suo-messa APM Global Logistics Finland Oy. Tällä hetkellä yhtiön toi-mistoja löytyy Helsingistä, Hämeenlinnasta ja Kotkasta, missä Venä-jän transitoliikenne työllistää kaikki toimipisteen yksitoista työnteki-jää.

– Venäjän trafiikki on meille tärkeä markkina. Yleisesti ottaen py-rimme tarjoamaan varsin maan-läheistä palvelua. Ydinosaamis-tamme on valtamerirahti ja siihenliittyvät lisäarvopalvelut, kom-mentoi Turkka Damcon palvelu-repertuaaria.

Taustavoimista onhyötyä

Damcon vahvuus tulee eittämät-tä olemaan sen maailmanlaajui-nen verkosto, joka tuskin olisiyhtä kattava ilman Maersk-link-kiä. Muutenkin yhtiön sisällä onpohdittu historian aiheuttamaakaksijakoisuutta. Potentiaalistenasiakkaiden ennakkoluulojen rin-nalla kytkös Tanskan suurimpaanyritykseen helpottaa muun muas-sa luototusasioiden hoitamista.Turkan mukaan Damcon filoso-fiana on olla riippumaton, mutta

samalla myös A.P. Møller – Maersk Groupin synnyttämiä etuja hyö-dyntävä toimija. Yhtälö kuulostaa toimivalta, mutta ajankohdastajohtuen asiakaskunnan palaute on ollut vielä melko vähäistä.

– Vuoden loppu ei ole kaikkein paras aika mainostaa uutta yritys-tä. Joulumarkkinoita ajatellen laivat ovat jo täynnä. Lähdemme ra-kentamaan uskottavuutta vuoden vaihteen jälkeen, jolloin markki-noilla on hieman hiljaisempaa, sanoo Turkka.

Pitkäntähtäimen menestyksen hän uskoo syntyvän todellisen kil-pailukyvyn ja Damcon valtamerirahdituksesta löytyvän osaamisenkautta. Myös prosessien tehostamisen pitäisi onnistua itsenäiseltäyritykseltä aikaisempaa jouhevammin.

– Vaikka meillä on vielä olemassa jotain hallintosynergioita Ma-ersk Linen kanssa, voimme jatkossa tehdä itse omat valintamme. Tä-mä näkyy esimerkiksi toimistojen määrässä. Maersk Linen liiketoi-minta on toisenlaista kuin meidän. Se ei edellytä yhtä paljon läsnä-oloa. Siksi heillä on Suomessa vain yksi toimisto ja meillä kolme.

* Ari Rytsy


Damco logistiikkaan itsenäisenä toimijanaOsana A.P. Møller – Maersk Group -konsernia toimiva kuljetus- jalogistiikka-alan yritys Damco uskoo itsenäisyyden ja uuden ilmeenhoukuttelevan lisää asiakkaita yhtymän ulkopuolelta.

Jussi Turkka, Damcon Product DeliveryManager, mainitsee Venäjän liikenteen

tärkeänä kohteena tälle A.P. Möller–MaerskGroupin logistiikka- ja kuljetusyhtiölle.

Ari Rytsy

Damco 34 18.1.2008 15:44 Sivu 34

Sonera 22.1.2008 17:01 Sivu 35

Varastotyöntekijä ConnyNielsen säätää uutta tietoko-neohjattua poimintapöytää sopi-vaksi itselleen. Pöydälle mahtuukuusi pakkauslaatikkoa ja se sei-soo tukevasti neljällä pyörällä.

Nielsenin takana seisoo kak-sitoista Tanskan osto- ja logistiik-kafoorumin (Dilf ) teemapäiväänosallistuvaa henkilöä. Paikkanaon kosmetiikkayritys L’Oréalin12 000 neliömetrin varastotilaKööpenhaminan ulkopuolella, jaoppaana toimii logistiikkapääl-likkö Bo Lund Mathisen.

Tanskan L’Oréalille tulee toi-mituksia useista Euroopan mais-ta. Yrityksen tuotteet valmiste-taan pääasiassa Englannissa,mutta myös Saksassa ja Ranskas-sa. Vuonna 2000 Ruotsin, Nor-jan ja Tanskan varastotoimintasiirrettiin Greveen Kööpenhami-nan ulkopuolelle. Yrityksen varastotilat olivat aiemmin jakautuneetkolmelle paikkakunnalle: Kööpenhaminaan, Malmöön ja Osloon.

Itse poimintapöytä on kehitetty tiiviissä yhteistyössä kosmetiik-kayrityksen Pariisissa toimivan teknisen osaston ja ranskalaisen val-mistusyrityksen Balean kanssa. L’Oréal omistaa muotoilun oikeudet,Balea käyttöjärjestelmän oikeudet. Myös ulkopuoliset yritykset ovatostaneet poimintapöytiä, mutta uudelleen muotoiltuna ja toisellakäyttöjärjestelmällä.

Pöydän skanneri, joka on asennettu pöydän sivuun, varmistaatuotteiden seurattavuuden, sillä juuri seuranta on jakeluketjussa stra-tegisesti tärkeää, kertoo Bo Lund Mathisen.

Tanskan L’Oréal pyrkii myös siihen, ettäsisäinen toiminta olisi paperiton. Käytetäänääniohjattua keräilyä. Poimintapöytä onmyös osa tätä työtä. Balea-pöydällä voidaanpienet tilaukset koota nopeasti: kaksi pulloashampoota, kolme hoitoainetta, purkki hius-geeliä ja niin edelleen. Conny Nielsen näp-päilee pöydän kahvassa kiinteästi olevallepäätteelle käsittelemänsä tilauksen ja saa näy-tölle tiedon pakattavan tilauksen sisällöstä.Hän kulkee hyllyjen välissä ja poimii tavaroi-ta, skannaa ne ja pakkaa laatikoihin. Kun oi-

kea määrä tavaroita on kerätty, painaa hän kahvan keskellä olevaasuurta nappulaa ja saa seuraavaksi kerättävän tilauksen tiedot näytöl-le.

Bo Lund Mathisen:– Olemme aloittaneet kymmenellä pöydällä ja kokonaisuudes-

saan niitä on tulossa 25. Ensimmäiset kymmenen ovat käytössä kam-paamo-osastolla. Olemme suunnitelleet asentavamme loput pöydistävuoden 2008 aikana. Siinä vaiheessa myös meikkitoimitukset koo-taan näillä uusilla pöydillä.

Hän ei kuitenkaan usko että viestintä tulee olemaan täysin pape-ritonta. Ei ainakaan lyhyellä aikavä-lillä.

– Paperi ei ole hävinnyt, siihenen usko.

* Torbjörn Hallgren

Käännös Mia Hillo


L’Oréal pyrkii Tanskassasisäisen toiminnanpaperittomuuteen – Tietokoneohjattu poimintapöytä on prosessin tärkeä osa

L’Oréal Danmark

• L’Oréalin Tanskan tytäryhtiö täytti 70 vuotta 2007.• Varastohalli Grevessä hoitaa toimitukset

-Tanskaan, Ruotsiin, Norjaan.- Lisäksi on vielä Grönlanti, Färsaaret, Islanti ja Huippuvuoret.

•Yhteensä 19 000 myyntipaikkaa.•Vuonna 2006 käsiteltiin 232 710 asiakastilausta jaotettiin vastaan noin 87 000 kuormalavaa.•Yrityksellä on varastotilat myös Suomessa.

L´Oreal 36 18.1.2008 15:46 Sivu 36

Fazer on etabloitunut menestyksellisesti 1990-luvultalähtien sekä Ruotsiin että Baltiaan ja Venäjälle. Venäjältä, jossa yh-tiön leipomotuotteiden kysynnän kasvu on tällä hetkellä nopeinta,Fazer on ostanut useita leipomoita ja ryhtynyt saman tien uusimaanniiden tuotantotekniikkaa ja logistisia järjestelmiä.

Venäjän leipomoissa käytettiin aivan viime aikoihin asti leipä-tuotteiden pakkaamisessa puulaatikoita. Fazerin tultua omistajaksipuulaatikot ovat enimmäkseen korvautuneet muovisilla, mikä onmahdollistanut myös logistiikan nykyaikaistamisen.

– Noudatamme Venäjän leipomoissamme luonnollisesti samojatiukkoja hygieniavaatimuksia kuin Suomessa ja Ruotsissa. Siinä mie-lessä Venäjän järjestelmähankinnat ovat vielä vaativampia, että sielläjärjestelmiä käytetään 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänäviikossa. Lisäksi varaosien nopea saatavuus on tullikäytäntöjen joh-dosta hankalampaa kuin Pohjoismaissa, sanoo Fazer Russianin tekni-nen päällikkö Raine Kallio.

Myös käsittelykapasiteetin kannalta Fazerin omistamien Venäjänleipomoiden logistiset järjestelmät ovat tavallista vaativia hankinto-ja. Esimerkiksi Moskovaan Zvezdnyn leipomoon asennetaan tänäsyksynä materiaalinkäsittelyjärjestelmä, joka tulee käsittelemään3000 pakkauslaatikkoa tunnissa. Myyntipisteistä palautuvat laatikotkäyvät leipomossa läpi tarvittavat pesu-, kuivaus- ja varastointivai-heet ja päätyvät sen jälkeen täytettäviksi pakkauspisteissä. Nämä jär-jestelmät Fazerin viimeisimmissä ulkomaisissa hankkeissa perustuvattamperelais–loimaalaisen Nekos Oy:n osaamiseen.

LT-varasto säästää tilaa

Puoli vuosisataa materiaalinkäsittelyalalla toiminut Nekos on vuosi-kymmenten mittaan erikoistunut elintarviketeollisuuteen. Elintarvi-keteollisuuden osuus yhtiön runsaan kahdeksan miljoonan euronvuosiliikevaihdosta on noin 80 prosenttia.

– Kaikki toimittamamme järjetelmät perustuvat laajaan koke-mukseemme materiaalinkäsittelyalalta ja vaativat henkilökunnaltam-me erikoisosaamista. Toimittamamme järjestelmät ovat kokonai-suuksia, joihin kuuluvat suunnittelun, automaation ja asennuksen li-säksi myös turvallisuus, hygienia ja elinkaaripalvelut. Toimittamiem-me järjestelmien fyysiset mitat ja kapasiteetit sovitetaan aina asiak-kaan tarpeiden ja käytettävissä olevan tilan mukaan, kertoo Nekosin

toimitusjohtaja Jaakko Laihorinne.Laihorinne pitää automaatio-osaamista yhtenä yhtiön keskeisistä

vahvuuksista.– Fazerille ja muille elintarviketeollisuusasiakkaille toimittamam-

me järjestelmät perustuvat luotettavaan ja käyttäjäystävälliseen auto-maatioon. Erittäin tärkeä osa-alue on tiiviissä yhteistyössä loppu-asiakkaan kanssa toteutettava koekäyttö- ja koulutusvaihe, hän tote-aa.

Toisena keskeisenä Nekosin kilpailuetuna Laihorinne mainitseeNekosin patentoiman, muovilaatikkopinojen varastointiin käytettä-vän LT-varaston. Yhteen LT-varastoon mahtuu 5000-25 000 laatik-koa, ja sen etuna on muun muassa tehokas tilankäyttö suhteessa va-rastointikapasiteettiin.

Robotiikkaa tarvittaessa mukaan

Logististen järjestelmien vaativuus eri kohteissa riippuu muun muas-sa siitä, miten helppoa tai vaikeaa on liittää järjestelmän toimintaasäätelevä automaatio asiakasyrityksen ja sen tuotantolaitoksen omiintietojärjestelmiin.

– Näihin liityntäpintoihin tarvittavat ratkaisut ovat usein toimi-tuksemme vaativimpia osa-alueita, Jaakko Laihorinne toteaa.

Nekos voi liittää logistisiin järjestelmiinsä pakkausrobotiikkaa.Robottien käytön myötä myös laatikoiden käsittelyvauhtia logistises-sa järjestelmässä voi nostaa.

– Myös Venäjällä ja Baltiassa robotiikkaa voi lähiaikoina lisätä,Laihorinne uskoo.

Ihmistyötä leipomoissa tarvitaan maasta riippumatta paitsi mo-niin tuotannollisiin tehtäviin, myös tuotantotekniikan ja logististenjärjestelmien huoltoon. Nekos Oy:llä on Venäjällä järjestelmienhuollossa avustava yhteistyöyritys. Huollot Baltiassa Nekos hoitaaSuomesta käsin – hoidettuaan aiemmin kyseisen järjestelmätoimitus-projektin.

– Projektin alussa valvomme mekaniikka- ja sähköasennukset,myöhemmin ohjelmoimme järjestelmät ja teemme koeajot. Viimei-sessä vaiheessa ennen järjestelmän luovutusta asiakkaalle koulutam-me käyttöhenkilökunnan, kertoo Nekosin automaatioyksikön suun-nittelupäällikkö Klaus Nynäs.

* Vesa Tompuri


Nekos kunnostautuu Venäjänelintarvikeautomaatiossa Venäjän elintarviketeollisuus kehittyy tuotantoprosesseiltaan ja tavaran-käsittelyjärjestelmiltään.Tärkeä rooli tässä kehityksessä on suomalaisellateollisuudella ja sen alihankkijoilla. Hyvä esimerkki tästä on Venäjältäleipomoita ostaneen Fazerin ja sen järjestelmätoimittajan Nekos Oy:nvälinen yhteistyö.

Jaakko Laihorinne vetääelintarviketeollisuudenautomaatiojärjestelmiinerikoistunutta Nekos Oy:tä.

Nekos37-38 28.1.2008 10:59 Sivu 37

Kuljetus- ja varastotutkinto

Ostotutkinto

Materiaalitoimintojen tutkinto, MTo• Ostotoiminnot• Kuljetustoiminnot

Kansainvälisen kaupan logistiikkatutkinto

Materiaalitoimintojen johtamisen tutkinto, MTD

Ulkomaankaupan ammattitutkinto• Huolitsija• Ulkomaankaupan assistentti

Markkinointi-instituutissa voit kehittää omaa ja yrityksen osaamista kannustavassa ilmapiirissä – työn ohella opiskellen.

Tutustu mahdollisuuksiin www.markinst.fi

Hyvä logistiikan ammattilainen.Onko tilaus-toimitusketju hallinnassa?

OLET HYVÄ.HUOMENNA VIELÄ PAREMPI.

LisätietojaLisätietoja logistiikan koulutuksesta antavat Pertti Niskanen ja Kati Räty, puh. 010 473 61, [email protected] , [email protected] Hakuajat päättyvät 15.2. ja 31.3.


LJBBERGMANNA s i a n a j o t o i m i s t o

Kansainväliset transaktiot

www.bjl-legal.com

Eteläranta 4 B 9

00130 Helsinki

p. 09 696207 0

f. 09 696207 10

[email protected]

Marraskuussa 2007 ilmestyy uusi tietopakettimme:

Gateway Finland

Lakiasioiden opas suomalaisille kuljetus- ja logistiikka-alan yrittäjille

Maksuton tietovihkonen käsittelee mm.

sopimus-, vastuu- ja verokysymyksiä.

Tilaa meiltä ennakkoon!

Tilaus-toimitusketjun tehostaminen – luentosarjan osa IIkeskiviikkona 20.2.2008 klo 16,45

Lahden ammattikorkeakoulun ja Suomen Logistiikkayhdistyksen Päijät-Hämeen piirin toteuttama tilaus-toimitusketjun tehostaminen – luentosarjan toinen osa järjestetään keskiviikkona 20.2. klo 16.45 alkaen Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden laitoksella, Ståhlberginkatu 4 C. Luennoitsijana logistiikkapäällikkö Tuomas Sihvola, Uponor Suomi Oy, aiheena ”varastointijärjestelmät”. Luennon ohessa esitellään Lahden ammattikorkeakoulun tarjoamia yritysyhteistyömahdollisuuksia. Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset 13.2. mennessä sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]. Tervetuloa!

Nekos37-38 28.1.2008 10:59 Sivu 38

39

makasiini


Mobiilikirjoitin käyttäjän kämmenelle

Lämpökirjoittimien valmistaja ZebraTechnologies on tuonut markkinoilleuuden, hinnaltaan edullisen MZ-mobiilikirjoitinperheen, johon kuuluvatMZ220- ja MZ320-kirjoittimet.MZ220 ja MZ320 eroavat toisistaanvain paperin maksimi leveyden osalta, joka MZ220kirjoittimessa on 51 mm ja vastaavasti MZ320 kirjoittimes-sa 76 mm.

Paperirullan maksimihalkaisija on 47,8 mm ja paino akunkanssa on vain hieman yli 300 grammaa. Lisävarusteina onmm. olkahihna ja suojakotelo. Laitteet sopivat mobiilikirjoit-timiksi siellä, missä tarvitaan kirjallista tositetta välittömästipaikasta riippumatta. Lisätiedot: www.dosmar.fi

Turvallisuutta parannetaan E18-tiellä

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt hankkeen raskaan liikenteen turval-lisuuden parantamiseksi Luoteis-Venäjällä.Tarkoituksena on mm. kehittää Suomenja Venäjän välistä yhteistyötä raskaan liikenteen kuljettajien koulutuksessa sekä kar-toittaa E18-tien vaarallisimmat kohdat. Hanke tehdään yhteistyössä Venäjän liiken-neturvallisuudesta vastaavien tahojen kanssa.

Tavoitteena on luoda rajan ylittävä pysyvä yhteistyöverkosto liikenneturvallisuuden paran-tamiseksi.Yhteistyötä kehitetään erityisesti kuljettajien koulutuksessa, katsastustoiminnassa ja lii-kenteen valvonnassa.Venäläiset katsastajat mm.tutustuvat suomalaiseen katsastustoimintaan japoliisit raskaan liikenteen valvontaan.Venäläisille raskaan liikenteen kuljettajille tuotetaan koulu-tusmateriaalia sekä rajalla jaettava esite Suomen liikennesäännöistä ja ajokulttuurista.

Pakkaustarviketehdas Shanghaihin

Suomalainen Eltete TPM Ltd on avannut uuden tehtaansa sekä aluekonttorinsa Kiinan Shanghaissa.Vuo-den 2008 alussa käyttöönotettu 12 000 neliömetrin laajuinen Elteten Shanghain upouusi tuotantolaitoskasvattaa Elteten työntekijämäärän Kiinassa jo lähes 400 henkilöön ja kierrätyskartongista valmistettujenpakkaustarvikkeiden tuotannon noin 20 000 tonniin vuodessa. Elteten kaksi muuta tehdasta sijaitsevatEtelä- ja Pohjois-Kiinassa.

Shanghain uusi tehdas valmistaa kierrätyskartongista kulmasuojia, kuljetuslavoja, pahvilaatikoita sekämuita kuljetuspakkauksia lähinnä Kii-nan sekä Japanin ja Etelä-Koreanmarkkinoille. Yhtiön suurimpia asiak-kaita ovat Kiinassa toimivat vientiyri-tykset kuten Nokia SiemensNetworks, Canon ja Pioneer.

Elteten Shanghain tehtaan valmis-tuminen osuu ajankohtaan, jolloin Kii-nassa tulee voimaan laki, joka edellyt-tää, että kaikkien pakkausten mate-riaalien tulee olla kierrätyskelpoisia.Päätös syrjäyttää muun muassa kier-rätyskelvottoman polystyreenivaah-don eli stryroksin vähitellen kokonaanpakkausmateriaalina.Lisätietoja :www.eltete-tpm.com

Koulutustaammattikuljettajille

Scan-Auto aloittaa SuomessaEU:n ammattipätevyysdirektiivinmukaisen ammattikuljettajienjatko- ja täydennyskoulutuksen.Uusi SCANIA PRO -koulutusoh-jelma tarjoaa kurssivaihtoehtojaaina taloudellisesta ajamisestaturvalliseen kuorman käsittelyyn ja sitomiseen sekä asiakaspalvelusta ensiapuun japaloturvallisuuteen.

Euroopan Unioni edellyttää ammatissa toimivilta kuorma- ja linja-autonkuljettajilta säännöllistä jatko- ja täydennyskoulutusta 35 tuntia aina viiden vuodenjaksoissa. Linja-autonkuljettajien osalta vaatimus astuu voimaan 10. syyskuuta2008 ja kuorma-autonkuljettajien osalta 10. syyskuuta 2009.Voimaan astumisenjälkeen kuljettajien on ammattipätevyytensä ylläpitämiseksi osallistuttavaviranomaisten hyväksymään jatko- ja täydennyskoulutukseen 35 tunnin ajan jokoyhdessä tai useammassa osassa seuraavien viiden vuoden kuluessa. Linja-autonkuljettajien osalta koulutuksen takarajana on siis vuosi 2013 ja kuorma-autonkuljettajien osalta vuosi 2014. Lisää tietoja: www.scania.fi

Örumilta Boschin tuotteet

Robert Bosch Oy:n autovaraosien ja Örum Oy Ab:n yhteis-työ saa uudet mittasuhteet. Örum on ostanut valtaosanBoschin Suomen varaosien loppuvarastosta ja jatkaa Boschintäyden palvelun toimintaa Suomessa, Boschin luopuessaomasta varastoinnistaan. Örumin Espoon Juvanmalmilla si-jaitseva Bosch-tuotteiden varasto on laajuudessaan yksi Eu-roopan suurimmista ja mitoiltaan suurempi kuin Boschin nytlopettava Suomen varasto.

Pääpainopistealueena Örumin Bosch-varastossa on luon-nollisesti kasvava dieselsektori sisältäen niin perinteisen kuinmodernin dieselteknologian tuotteet. Örumista tulee viralli-sesti Bosch Car Service -korjaamokonseptin myyjä.

Eltete-konsernin hallituksen puheenjohtajan ja omistajan Bo Östermanin mukaanmarkkinat vetävät niin hyvin, että vuonna 2006 nähtiin välttämättömäksi rakentaauusi tehdas Kiinaan. Elokuussa 2006 ostettiin tontti, ja 18 kuukaudessa saatiin teh-das käyntiin,

Lisävuoroja Rostockiin

Scandlines on kaksinkertaistanutkuljetuskapasiteettinsa reitilläänHangosta Saksan Rostockiin lisämälläviikoittaisten lähtöjen määrän neljääntammikuun alussa 2008. Reitti avattiinlokakuussa 2007 kahdella viikoittaisellalähdöllä.

Roro-alukset Aurora ja Merchantajavat Hangosta Rostockiin maanantai-sin, tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin.Rostockista Hankoon on yhteysmaanantaisin, keskiviikkoisin, torstaisinja lauantaisin.

Scandlines osti Auroran vuonna2004 ja Merchantin vuonna 2007.Sisaralukset on valmistettu SuomessaRauma-Repolan telakalla 1980-luvulla.Niiden kuljetuskapasiteetti on 2170kaistametriä, ja hyttitilaa on 12kuljettajalle.Alusten pituus on 155metriä ja leveys 25 metriä. Niillä onkorkein suomalainen jääluokitus.Lisätietoja:www.scandlines.de

Makasiin 22.1.2008 16:02 Sivu 39

40

makasiini


Raskaskaluston liiketoimintakauppa

Vauhti-Vaunu ja Raskone Oy ovat allekirjoittaneetliiketoimintakaupan raskaan kaluston huolto-, korjaus- javaraosapalveluiden siirrosta Raskoneelle Mikkelintalousalueella. Sopimuksen mukaisesti Raskoneenpalvelukseen siirtyi Vauhti-Vaunulta 9 henkilöä ns.vanhoina työntekijöinä 1.1.2008 alkaen..Vauhti-Vaunu onharjoittanut alueen Volvo-hyötyajoneuvojen huolto-, korjaus-ja varaosapalveluita.

– Tehty liiketoimintakauppa on osa strategiaa, jonkaavulla Raskone vastaa asiakkaiden tarpeisiin mahdollistamallaentistä monipuolisemman palvelun, laajat aukioloajat, sekämonipuolisen palvelutarjonnan, toteaa johtaja TapaniRiihijärvi Raskoneesta.

Tokmannille trukkeja

Tokmanni ostaa Mäntsälään rakennettavanlogistiikkakeskuksen koko trukkikannan Roclalta, jokatoimittaa Tokmannille varasto- ja vastapainotrukkeja sekävastaa niiden huolloista ja korjauksista ennakolta sovittuunkiinteään hintaan.Sopimus kattaa noin 150 trukkia jasopimuksen arvo on yli miljoona euroa. Sopimukseen eiliity henkilöjärjestelyjä.

Logistiikkakeskus valmistuu keväällä 2008 ja siitä tuleeSuomen suurin yhdellä kertaa rakennettu logistiikkakiinteis-tö.Tokmannin nykyisten varastojen toiminnat tullaankeskittämään Mäntsälään.

Tokmanni - konserniin kuuluu 133 myymälää 6 eriliikemerkin alla;Tokmanni,Tarjoustalo,Vapaa Valinta,Robinhood, Maxi-Makasiini ja Maxi Kodintukku sekä uutenaSäästöpörssi.Tokmanni-konsernin verkosto kattaa kokoSuomen etelästä pohjoiseen ja idästä länteen - pohjoisinmyymälä on Keminmaalla ja eteläisin Hangossa.

Maastokuorma-autoja Liettuaan

Sisu Defence jatkaa SISU 8x8 -maastokuorma-autojen toimituksia Liettuan puo-lustusvoimille. Liettuan armeija on vahvistanut tammikuun alussa jatkotoimitukset,jotka toteutuvat vuosien 2008-09 aikana.Autoissa on Sisu Auton kehittämä miina-suojattu alustarakenne, Suomessa valmistettu matala SISU-ohjaamo, tehokas 445hv Caterpillar C13 -moottori ja 6-portainen Allison-automaattivaihteisto.Auton miinasuojaus täyttää kansainvälisen Stanag 4569 -taso 2a-vaatimukset. Oh-

jaamossa on valmiudet Stanag-taso3:n mukaisen ballistisen suojauksenasentamiseen. Auton korkeus on alle2,7 metriä, joka mahdollistaa myösnopeat lentokuljetukset. Auton koko-naiskorkeus kuormattuna on alle 4metriä, jolloin sillä mahtuu ajamaannormaalimitoituksen mukaisten silto-jen alta.

Oulun satamassa jälleen ennätysvilkasta

Vuonna 2007 satamaoperaattori Herman Andersson Oy:n käsittelemä tavara-määrä Oulun satamassa oli 2,8 miljoonaa tonnia, missä kasvua edellisvuoteen oli16 %. Satamaoperaattorin liikevaihto oli 16,3 MEUR ja henkilöstömäärä 140 hen-keä.

Paperin käsittelymäärä satamassa oli lähes miljoona tonnia ja sellun lähes kuu-sisataatuhatta tonnia. Ulkomaan konttiliikenne oli 32 168 TEUta, missä kasvua ai-empaan oli 6 %.Täysien tuontikonttienmäärä kasvoi peräti 22 %. Stora Ensonuuden liikennejärjestelmän käyttämiäSECU-suurkontteja käsiteltiin 16 800kpl ja perävaunuja lähes tuhat kappa-letta. Metsäteollisuuden ohella tär-keimmät tavararyhmät koostuivat ke-mian ja kaivosteollisuuden tuotteista.Lisätietoja: www.hermanandersson.fi

Sisu AutoHuoltopalvelut OyVeholle

Veho Group Oy Ab on ostanutvuoden 2007 lopulla tehdyllä kaupallaOy Sisu Auto Ab:ltä sen omistaman 25 %:n osuuden Sisu Auto Huoltopal-velut Oy:stä, joka kaupan jälkeen onVeho Groupin sataprosenttisestiomistama tytäryhtiö. Kauppa on jatkoaviime keväänä tapahtuneellejärjestelylle, jossa Veho Group osti 75%:n osuuden Sisu- ja Renault- kuorma-autojen varaosa- ja huoltopalveluitatuottavasta yhtiöstä.

Veho Hyötyajoneuvojenmonimerkkikorjaamoketjulla onyhdeksäntoista omaa korjaamoaviidellätoista paikkakunnalla ja ketju oneräs suurimmista toimijoista alallaan.

Suomen Puolustusvoimat yhtenäisti varastologistiikkansa

Puolustusvoimien useita erilaisia viivakoodisovelluksia käsittävää materiaalinhallintoa virtaviivaistettiintoiminnanohjausjärjestelmän vaihdon myötä. Finn-ID:n toimittaman materiaalinhallintaratkaisun avullaPuolustusvoimat yhtenäisti prosessit kaikissa maa-, meri- ja ilmavoimien materiaalihallinnon yksiköissään.Ratkaisun osalta Puolustusvoimat on solminut puitesopimuksen Finn-ID:n kanssa.SAP:in ja Finn-ID:n materiaalinhallintaratkaisun myötä koko valtavan organisaation toimintalogiikka yhte-näistyy. Materiaalinhallintaratkaisua käytetään niin tavaran vastaanotossa, jakelussa, kunnossapitovaras-toissa kuin varusmiesten tarvikelainaamossa. Nimikkeet ja niiden paikat merkitään viivakooditunnisteinja materiaalinhallinta tapahtuu tiedonke-ruupäättein. Joukko-osastojen kouluttajatkoulutetaan keskitetysti opastamaan rat-kaisun käytössä.

Viisi vuotta sitten Puolustusvoimat siir-tyi lukuisten toiminnanohjausjärjestelmientantereelta SAP-maailmaan. Puolustusvoi-mat tekevät kaikki hankintansa aina panssa-rivaunujen varaosista sissimuonaan SAP:inkautta, joten prosessiin kuului myös tuote-nimikkeiden (joita on yhteensä noin 600000) yhtenäistäminen kaikissa puolustus-haarojen yksiköissä.

Makasiin 22.1.2008 16:02 Sivu 40

41

makasiini


Strong growth with trailer sales

Trailer manufacturer Schmitz Cargobull AG, hasannounced that, in the first half of the 2007/2008financial year, the company continued to experiencestrong growth with trailer sales significantly ahead of thecorresponding period last year. In 2006/2007 SchmitzCargobull AG sold 50,827 trailers and double digitgrowth is forecast for 2007/2008. Much of the demandfor the Schmitz Cargobull trailers is coming from thenew EU countries in middle and eastern Europe as wellas in Russia and the bordering territories.

Itellalle Tallinnaan logistiikkakeskus

Itellan uudenTallinnan logistiikka-keskuksen kokonaispinta-ala on 16 500 m2. Rakennustyöt alkavatvuoden 2008 alussa ja kohde val-mistuu alkuvuonna 2009. Rakenta-jana toimii Merko Ehitus AS. ItellaLogistiikalla on Baltiassa logistiikka-keskukset Tallinnan lisäksi myösLiettuassa ja Vilnassa.

Toiminta Baltian maissa käyn-nistyi vuoden 2004 alussa, jonkajälkeen asemaa markkinoilla onvahvistettu sekä toimintaa laajenta-malla että yritysostoin. Tallinnantoiminnot siirretään kokonaisuu-dessaan uusiin tiloihin niiden val-mistuttua.

Maahantuontipalvelut Pohjoismaissa Renaultille

Renault Nordic AB, Pariisissa sijaitsevan Renault SAS:nomistama tytäryhtiö ottaa Pohjoismaissa haltuunsa Renault-henkilö- sekä tavara-autojen ja varaosien maahantuonnin.Yhtiö on solminut sopimuksen lähes jokaisen runsaan 160pohjoismaisen Renault-jälleenmyyjän kanssa.

Jälleenmyyjillä on yhteensä yli 350 myynti- ja huoltotoi-mipistettä ympäri Pohjoismaita.

Pilkington Tampereen tehtaan pakkaamotoimintaon siirtynyt liikkeenluovutuksen kautta HSG:lletammikuussa. HSG lähtee kehittämään PilkingtoninTampereen tehtaan pakkaamotoimintaa omanaydintoimintonaan tiiviissä yhteistyössä Tampereentehtaan kanssa.

Muutos koskettaa pakkaamon, eristyslasipakkaa-mon ja lastaustoiminnon 24 henkilöä, jotka siirtyvätHSG:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Järjeste-lyllä parannetaan Pilkingtonin Tampereen tehtaan kil-pailukykyä ja mahdollistetaan lisätyön saantia Tampe-reelle.

Volvo avasi uuden pikahuoltopalvelun Vantaalla

Volvo Truck Center on avannut Vantaalla aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaanavoinna olevan Express Service -pikahuollon, johon asiakkaan ei tarvitse varata ai-kaa.Tähän voiteluhuoltoa ja pieniä korjauksia tarjoavaan huoltoon on helppo poi-keta vaikka konttien vaihdon välillä, mutta ennen kaikkea se palvelee pääkaupunki-seudun raskasta liikennettä aina kun pientä huolto- tai korjaustarvetta ilmenee.

Volvon uusi pikahuolto on täysin varusteltu korjaamo ja sillä on Vantaalla kaksikorjaamopaikkaa, joiden ovet on merkitty Express Service -kyltillä. Pikahuoltopal-velun tuottaa valtuutettu Volvo-korjaamo ja toiminta täyttää kaikki Volvo TruckCenterin sertifioidun laatu- ja ympäristöjärjestelmän vaatimukset.

Vantaan Express Service palvelee asiakkaita klo 07.00-22.30. Pikahuollossatyöskentelee viisi osaavaa mekaanikkoa kahdessa vuorossa ja he myös hoitavat töi-den vastaanoton itsenäisesti.

TNT laajentaa Kiinaanmaakuljetusverkostoa

TNT laajentaa Kiinaan Aasian maa-kuljetusverkostoaan, joka yhdistää120 kaupunkia Singaporessa, Male-siassa, Thaimaassa, Indokiinassa jaKiinassa. Kuljetusverkko on 4000kilometriä pitkä Singaporesta KiinanGuangxin autonomisen alueen pää-kaupunki Nankingiin asti. Kuljetus-verkko saadaan täysin valmiiksivuoden 2008 alkupuolen aikana.

Miele and Schenker start logistics partnership in Finland

Miele, the world’s largest family-owned and operatedappliance company, and Schenker in Finland, have justsigned a contract on a logistics partnership. Schenker isMiele’s new partner for logistics in Finland.

Schenker’s own parcel service Schenker Express willthen deliver all Miele spare parts throughout thecountry.

In April 2008, Miele’s remaining warehousingactivities, now still located in the city of Hanko, will moveto Schenker’s multimodal logistics center at the port ofTurku.

Simplifiede ordering routines at purchasing exhibitions

Synsam is the leading optician retail chainarranges purchasing exhibitions in Stockholm,Oslo and Helsinki several times a year, whererepresentatives from the franchises attend toorder the range of products that they want tostock in their stores. At the exhibition there areapproximately 6 500 items. In order to placethe orders directly at the exhibition, the attendees use the mobile computer,Datalogic Memor. Prior to the exhibition, the mobile computers are loadedwith the product ranges (name, part number and price) and store informationthrough WLAN. During the exhibition, the attendees (buyers) use a mobilecomputer that is supplied in a box prepared for each of them.The buyers gothrough the exhibition area, scan the barcodes on the products they wish toorder for their store, and enter the number of pieces they want to purchase.The mobile computer indicates if the same barcode has been read more thanonce.

The order is transferred to a database in the business system. The orderconfirmation is printed and given to the buyer, and the order is transferred tothe business system where a purchase order is generated.Further informaton: www.axelgroup.fi

Lasitehtaan pakkaamotoiminta Tampereella ulkoistettiin

Makasiin 22.1.2008 16:02 Sivu 41

42

makasiini


Kaupunkikäyttöön suunniteltujakeluauto testauksessa

Renault Trucks testaa kaupunkikäyttöön soveltuvaa jakelu-ajoneuvoa Lyonin alueella tammikuussa 2008. Hanke on osaeurooppalaista FIDEUS-tutkimusohjelmaa (Freight IntelligentDelivery of Goods in European Urban Spaces). Ajoneuvoperustuu 190 hv:n moottorilla varustettuun 12 tonnin Re-nault Midlumiin. Auton melutaso on hyvin alhainen ja senpäästöt ovat vuonna 2009 käyttöönotettavan Euro5-tasonmukaiset. Ajoneuvon telematiikka (navigointi, paikannus, ta-varoiden tunnistus, yhteydenpito toimipisteeseen jne…) il-moittaa kuljettajalle, milloin tämän tulee aktivoida melutasoaja päästöjä vähentävät ominaisuudet.

FIDEUS-ohjelmassa on mukana lukuisia yhteistyökump-paneita, kuten ajoneuvojen ja niiden laitteiden valmistajia(Renault Trucks, IVECO, ECA), jakeluyritykset DHL ja TNT,Lyonin, Hannoverin ja Barcelonan alueviranomaiset sekä yli-opistojen laboratorioita (Westminsterin yliopisto, Fraunho-fer-instituutti).

Ruotsin Posti yhdistää tytäryhtiönsä

Posten Logistik AB:n Suomentoiminnot ovat yhdistyneet tammi-kuussa. Neljä suomalaista tytäryhtiötäDPD Finland Oy, HIT Finland Oy, Sal-Trans Oy ja Suomen Logistiikkatalo Oymuodostavat vuodenvaihteesta alkaenyhteisen maaorganisaation. Neljänyrityksen muodostama kokonaisuus,josta muodostetaan vuoden 2008aikana yksi juridinen yhtiö, työllistäänoin 225 henkilöä. Sen yhteenlaskettuliikevaihto on noin 42 miljoonaa euroavuonna 2007.Suomen maajohtajaksi nimitetty JariRinnekoski vastaa myös Solutionsliiketoimintayksikön johtamisesta.Johtoryhmän muodostavat hänenlisäkseen Ben Angelvirta, StandardServices liiketoimintayksikön johtaja jamarkkinointijohtaja, Kim Friman,avainasiakas- ja myyntijohtaja, PirittaHäkkinen, IT- ja kehitysjohtaja, JuhaniSalminen, kuljetustuotannon johtajasekä Minna Österberg, hallinto- jatalousjohtaja.

SP Transit yhdistää

SP Transit Finland Ltd Oy ja SP TransitBaltia (Viro, Latvia ja Liettua) ovat yh-distyneet omaksi liiketoiminta-alueeksivuoden alusta alkaen. Muodostetun lii-ketoiminta-alueen johtajana toimii SPTransit Finland Ltd Oy:n toimitusjohtajaKari Voutilainen. SP Transit Finland LtdOy on vuonna 1993 perustettu kulje-tusyritys. Ensimmäinen liikennesuuntaoli Suomen ja Baltian välinen liikenne.Suomi - Baltia liiketoimintayksikön lisäk-si SP Transitilla on Itä-Euroopan liiketoi-mintayksikkö, johon kuuluvat Puola,Tsekki, Slovakia ja Unkari.

Veho investoi

Veho tulee panostamaan lähivuosinamerkittävästi hyötyajoneuvoverkoston-sa laajentamiseen ja ensimmäiset inves-tointipäätökset Kuopion, Lahden ja Po-rin talousalueille on tehty uusista toimi-tiloista ja ne valmistuvat kuluvan vuo-den aikana.

Rauman satamaliikenne ennätyksiin

Vuonna 2007 Rauman sataman kokonaisliikenne oli yhteensä6,82 milj. tonnia, jossa on kasvua neljä prosenttia edelliseenvuoteen 2006 verrattuna. Liikennemäärän kasvu johtui läheskokonaan tuonnin kasvusta, joka nousikin peräti 13,5 pro-senttia. Vuonna 2007 kuljetettiin Rauman kautta lähes 175000 konttiyksikköä (TEU), mikä merkitsee 3,3 prosentin li-säystä vuoteen 2005 verrattuna. Konteissa kuljetetun tavaranmäärä oli yhteensä 1,53 milj. tonnia (+ 4,3 %).

Viime vuonna sekäkokonaisliikennemääräettä sataman konttilii-kennemäärä olivatkaikkien aikojen ennä-tystasolla. Laivoja sata-massa kävi vuoden2007 aikana yhteensä1586 (+ 3,8 %), joidenyhteinen vetoisuus oli4,9 milj. nettotonnia (+8,3 %). Satamaliiken-teestä vientiä oli 4,61milj. tonnia (+ 0,1 %) jatuontia 2,20 milj. ton-nia (+ 13,5 %).

Arealog aloitti Kotkassa

Norjalaiseen NTN groupiin kuuluva Arealog Oy Ltd on aloittanut toimintansaviime syksynä Suomen suurimmassa konttisatamassa eli Kotkassa.Venäjällesuuntautuviin transitokuljetuksiin erikoistuneen Arealogin palveluvalikoimatkattavat kaikki tarvittavat huolinnan, tulliselvitysten sekä dokumentoinnintoiminnot. Käytössä ovat myös kaikki kuljetusmuodot meriliikenteestä rautatie-ja maantiekuljetuksiin.Tällä hetkellä konttiliikenteeseen kuuluu mm.AmerikastaVenäjälle toimitettavia autoja. Monipuolisten varastointimahdollisuuksien lisäksiyritys huolehtii tarvittaessa myös uudelleenlastauksesta, keräilystä ja lajittelusta.

Arealog Oy Ltd:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Harri Uusitalo lukeutuualan konkareihin, sillä hänellä on vuosikausien kokemus logistiikka-alalta.Liikennepäälliköksi on nimitetty Carita Tuhkunen, joka on aikaisemmin toiminutvastaavissa tehtävissä mm. Maersk Logistics Finlandin palveluksessa. NTNgroupin merirahdista vastaavaksi freight manageriksi Osloon on nimitettyKenneth Reese.

Arealogin varastointipalvelut keskittyvät tänä vuonna valmistuvaan NTNLogistics Centre Oy:n logistiikkakeskukseen, joka sijaitsee välittömästikonttisataman vieressä. Keskuksen palveluiden ja toimintojen kehittämisestävastaa vuoden alussa sen general manageriksi nimitetty Mika Kärki.

Itella laajenee liiketoimintakaupalla Puolaan

Itella-konsernin toiminta laajenee Puolaan. Itella Information on sopinutpuolalaisen tulostukseen ja dokumenttien hallintaan erikoistuneen Business-Point S.A:n liiketoiminnan ostamisesta. Kauppa on ehdollinen edellyttäen mm.Puolan kilpailuviranomaisen hyväksynnän. Myyjänä on yrityksen toimiva johto,joka jatkaa Itellan palveluksessa. Yrityksen liikevaihto vuonna 2006 oli noin 15miljoonaa euroa.Yrityksessä työskentelee noin sata vakinaista työntekijää.

Makasiin 22.1.2008 16:02 Sivu 42

43

rfid


Monissa RFID-teknologiaa hyödyntävissä järjestelmissä lukutapahtumatsuoritetaan kiinteillä RFID-lukijoilla.Teollisuudessa kuitenkin löytyy pro-sesseja – kuten inventointi – joiden todelliset hyödyt saadaan esillekäyttämällä mobiililukijoita.Vielä pari vuotta sitten markkinoilla oli tar-jolla vain yksi ETSI-sertifioitu UHF RFID-käsipääte, kun taas nykyääntarjonta on jo suhteellisen laaja. Esittelemme tässä muutaman käsipäät-teen ja niiden ominaisuuksia.

Pidempi lukuetäisyys ja EPC-standardoitu

HF-taajuuden RFID-käsipäätteet ovat olleet jo pitkään saatavilla.Teolli-suuskäytössä ollaan nykyään kuitenkin siirtymässä UHF-tunnisteidensuuntaan. UHF-teknologia mahdollistaa käsipäätteillä jopa parin metrinlukuetäisyyden ja lisäksi avaa tien GS1:n EPC Gen2 -standardien käytöl-le.

EPC Gen2 -standardi, eli ISO 18000-6C, määrittelee tavan jolla eri-laiset EPC-koodit (esimerkiksi SSCC, SGTIN, GRAI) tallennetaan RFID-tunnisteille. Käyttämällä standardinmukaisia koodeja, on järjestelmä hel-pommin integroitavissa muiden osapuolien kanssa.Tämä on yksi syy sii-hen, miksi UHF- ja varsinkin EPC Gen2 -standardinmukaiset tunnisteetovat voimakkaassa nousussa käyttöönotossa.

Sisäinen vai ulkoinen antenni?

Osalle laitteiden valmistajista prioriteettina oli säilyttää käsipäätteetmahdollisen pienikokoisina. Esimerkiksi suomalaisen NordicID:nPL3000 sekä Psion Teklogix:sen 2nd Generation Workabout Pro eivätkäytä ulkoisia antenneja. Pienempi koko ja paino parantavat kannetta-vuutta, mutta maksimilukuetäisyys kärsii.

Parantaakseen hieman lukuetäisyyttä, muutama laite käyttää ulkois-ta antennia RFID-toiminnoille. Motorolan (ent. Symbol) MC9090-GRFID ja Atid AT-570 – joka on tällä hetkellä vain FCC-sertifioitu – ovatesimerkkejä käsipäätteistä tämän tyyppisillä antenneilla.

Kolmas ratkaisu on käyttää “telakkaa”. Käsipääte kiinnitetään erilli-seen laitteeseen, josta löytyy RFID-toiminnallisuus. Tämä on kaikistakookkain vaihtoehto, mutta hyötyjäkin on: paremman lukuetäisyyden li-säksi telakassa voi olla oma akku, joka pidentää käsipäätteen akun kes-toa. Intermec:in 700-sarjan käsipäätteet ja IP4-telakka sekä Psion Teklo-gix:sen 7530 G2 ja 7535 G2 -käsipäätteet käyttävät tätä lähestymista-paa.

Käyttöympäristö otettava huomioon

Kun käsipäätettä valitaan, yksi tärkeimmistä huomioon otettavista omi-naisuuksista on sen soveltuvuus käyttöympäristöön. Käsipäätteiden tek-nisissä tiedoissa mainitaan laitteen IP-luokittelu, joka kertoo kuinka pal-jon laite kestää vesiroisketta ja pölyä. Moni valmistaja myös ilmoittaalaitteiden iskunkestävyyden. Erittäin kestävällä laitteella on myös haitta-puolensa: mitä kestävämpi laite, sitä kookkaampi, painavampi ja kalliimpise yleensä on.

Toinen huomioitava seikka on se, käytetäänkö laitetta pimeässä taiulkona auringonpaisteessa. Jos työympäristössä ei ole paljon valaistusta,taustavalolla varustetut näppäimet ovat suotava ominaisuus, samointaustavalolla toimiva näyttö. Jos laitetta käytetään paljon ulkona, tuleenäytön olla ns. transflektiivinen, eli taustavalon lisäksi ympäristön valoheijastuu osittain takaisin katsojan silmään, jolloin kuvan tarkkuus kasvaaulkoisen valaistuksen kasvaessa.

Alusta tärkeä sovelluksen kannalta

Kun loppukäyttäjä saa laitteen käteensä, se ei sellaisenaan “tee” mitään.Jotta käsipäätettä voidaan hyödyntää omissa prosesseissa, pitää silleasentaa sovellus, joka hoitaa tiedon keruun, prosessoinnin ja eteenpäin-lähettämisen.

Kaikki tässä artikkelissa mainitut käsipäätteet käyttävät Microsoftinkäyttöjärjestelmää, mutta niissäkin on jonkin verran eroja. On otettavahuomioon, mitä alustaversiota sovellus tukee.Yleisimmät käyttöjärjes-telmät käsipäätteillä ovat tällä hetkellä Windows CE 4.2, CE 5, CE 6,Mobile 5 ja Mobile 6.

Mikä laite on oikea minulle?

Toiminnallisuuden, eli käytännössä sovelluksen kannalta, kaikki mainitutlaitteet pystyvät taipumaan haluttuun käyttötarkoitukseen. Valintakri-teerit koostuvat siis lähinnä siitä, miten laite sopii haluttuun prosessiinfyysisesti. Paras valintaprosessi on kuitenkin se, että annetaan loppu-käyttäjälle mahdollisuus kokeilla eri laitteita teollisuusympäristössä. Näinpystytään valitsemaan laite, jonka käyttöönotto sujuu mahdollisimmanhelposti ja jonka käyttö on vaivatonta.

* Ville Saarinen

Product EngineerVilant Systems Oy

Käsipääteuutisia

NordicID PL3000. Intermec 700-sarjan käsipääte ja IP4-telakka. Psion Teklogix 7535 G2.

Rfid-nurkka43 22.1.2008 17:25 Sivu 43

Logy

Tomi-Pekka Juha on nimitettyprojektipäälliköksi Suomen Lo-gistiikkayhdistys ry:ssä. Hänentoimenkuvaansa kuuluu yhdistyk-sen nykyisen henkilö- ja yritysjä-senten palvelutarjonnan sekä uu-den rakenteen mukaisten jäsen-palvelujen kehittäminen yhdessäyhdistyksen piirien ja teemafoo-rumien kanssa. Tomi-Pekan vas-tuulla on myös jäsenpalvelujentuottamiseen tarvittavien ulkois-ten www-palveluiden sekä vies-tintäresurssien ohjaaminen sekäkoulutussuunnittelua.

Hänen edellinen työnsä PR-Logisticar Oy:ssä käsitti myyntiä,valmennusta ja konsultointia toi-mitusketjun hallinnan alueella. In-tentia Oy:ssä hän toimi liiketoi-mintakonsulttina yritysjärjestel-mäprojekteissa ja sitä ennen Ju-ha-Elektro Oy:ssä vastasi logistii-kasta ja tietojärjestelmistä.

Logy Competence Oy:nmyyntivastaavan tehtävissä on5.11. aloittanut Juho Salo. Juhontradenomiopiskelut ovat loppu-suoralla ja hänen pääaineenaanon ollut logistiikka.

Helsingin KTK Oy

Jussi Niemelä (38) on nimitettyHelsingin KTK Oy:n toimitusjoh-tajaksi 7.1.2008 alkaen. Hän toi-mi aiemmin Machinery Oy:n va-ratoimitusjohtajana sekä A-Va-kuutus Oy:n toimitusjohtajana.

Taina Aittasalo on nimitettymarkkinointisuunnittelijaksi. Hänon aloittanut tehtävässä22.10.2007 vastuualueenaanmarkkinointi ja viestintä.

Konecranes

Kauppatieteiden maisteri JaanaRinne on nimitetty Konecranes-konsernin henkilöstöjohtajaksi jajohtoryhmän jäseneksi 4. joulu-kuuta 2007 alkaen. Rinteen vas-tuualueeseen kuuluvat kaikkihenkilöstön kehittämiseen jahenkilöstöhallintoon liittyvätasiat.

Jaana Rinne siirtyy uuteentehtäväänsä Kunnossapito-liike-tominta-alueen henkilöstöjohta-jan paikalta. Hän on työskennel-

lyt yrityksessä vuodesta 1986lähtien, vuosina 1986-1997 eritaloushallinnon tehtävissä ja vuo-desta 1997 alkaen henkilöstöhal-linnon tehtävissä, ensin Standar-dinostolaitteet-liiketoiminta-alu-een organisaatiossa ja vuodesta2004 Kunnossapito-liiketoimin-ta-alueen organisaatiossa.

Konecranes-konsernin henki-löstön kehittämisjohtaja ja johto-ryhmän jäsen Peggy Hansson onilmoittanut jättävänsä tehtävänsähelmikuussa 2008.

IBS

Jussi Leijala (46) on nimitetty OyInternational Business SystemsIBS Ab:n (IBS) myynti- ja markki-nointijohtajaksi sekä johtoryh-män jäseneksi 1.12.2007 alkaen.Leijalan vastuualueena on IBS:nkokonaisjärjestelmämyynti. Leija-la siirtyy tehtäväänsä SAP Fin-land Oy:n Territory Sales Di-rectorin tehtävästä.

SAPissa hän vastasi teolli-suustoimialan toiminnanohjaus-järjestelmäratkaisujen myynnistäPKT-sektorin asiakkaille.

Jussi Leijala on toiminut 90-luvulla kahdeksan vuoden ajanIBS:n myyntipäällikkönä ja sitäennen yhdeksän vuotta IBM:llälaitemyyntitehtävissä.

Rocla Oyj

Rocla Oyj:n hallitus on nimittänytyhtiön uudeksi toimitusjohtajaksiinsinööri Tapio Rummukaisen1.1.2008 alkaen. Tapio Rummu-kainen on toiminut yli kahdeksanvuoden ajan kansainväliseenpuolustus- ja ilmailuteollisuus-konserniin kuuluvan Patria Ve-hicles Oy:n palveluksessa. Hänenvastuualueisiinsa liiketoiminnankehitysjohtajana ovat kuuluneetkansainvälisen teollisen yhteis-työn osa-alueita kuten esimer-kiksi markkinointi, projektitoi-minta, tuotanto sekä hankinta.

Yhtiön nykyinen toimitusjoh-taja Jussi Muikku on ollut RoclaOyj:n palveluksessa 18 vuotta,toimien aiemmin yhtiön useissaeri liiketoiminta-alueiden johto-tehtävissä. Jussi Muikun kolmi-vuotisena toimitusjohtajakautenayhtiön liikevaihto ja tuotantoovat kehittyneet suotuisasti. Va-

rastotrukkien tuotantokapasi-teetti on tällöin kaksinkertaistu-nut 10 000 trukin vuositasolle.

Jussi Muikku on sitoutunutpalvelemaan yhtiötä 31.3.2008asti häiriöttömän siirtymäkaudenvarmistamiseksi.

Oy VR-Rata Ab

Sähkövoimatekniikan insinööriRaimo Sandgren on nimitetty OyVR-Rata Ab:n projekti-insinöö-riksi sähkölaitostoimialalle Poh-jois-Suomeen 1.10.2007 alkaen.

Sandgren on toiminut aikai-semmin alueisännöitsijänä PöyryCM Oy:llä Pohjois-Suomessa.

Rakennusmestari MarkkuHaavisto on nimitetty 1. joulu-kuuta alkaen rakentamisen liike-toiminnan projektipäälliköksiLänsi-Suomen alueelle. Hän ontoiminut aikaisemmin Länsi-Suo-men alueella projekti-insinööri-nä.

Posten Logistik AB /Suomi

Suomen maajohtajaksi on nimi-tetty Jari Rinnekoski. Hän vastaamyös Solutions liiketoimintayksi-kön johtamisesta. Johtoryhmän

muodostavat hänen lisäkseenBen Angelvirta, Standard Servicesliiketoimintayksikön johtaja jamarkkinointijohtaja, Kim Frimanavainasiakas- ja myyntijohtaja, Pi-ritta Häkkinen IT- ja kehitysjohta-ja, Juhani Salminen kuljetustuo-tannon johtaja sekä Minna Öster-berg hallinto- ja talousjohtaja.

Muuttopalvelu Niemi Oy

1.1.2008 alkaen MuuttopalveluNiemi Oy:n toimitusjohtajaksi onnimitetty yhtiön henkilöstöjohta-ja Kai Lager ja varatoimitusjohta-jaksi ulkomaanmuutoista vastaa-va johtaja Mikko Helvelahti. Sa-malla yrityksen omistajat IlpoNiemi, Kai Niemi ja Esa Niemikeskittyvät kokopäiväisesti halli-tustyöskentelyyn.

Kai Lager on ollut Niemenpalveluksessa 20 vuoden ajan jaMikko Helvelahden työura Nie-mellä on kestänyt 10 vuotta.

Ekokem-Palvelu Oy

Ekokem-Palvelu Oy:n toimitus-johtajaksi on nimitetty 1.1.2008alkaen DI Juha Väyrilä. Hän onkesäkuusta 2007 alkaen tutustu-

44

nimityksiä


Jussi NiemeläHelsingin KTK Oy

Taina AittasaloHelsingin KTK Oy

Raimo SandgrenOy VR-Rata Ab

Tomi-Pekka JuhaSuomen Logistiikkayhdistys

Juho SaloLogy Competence

Juuha VäyriläEkokem-Palvelu Oy

Antti OllikainenVolvo Finland Ab

Pasi GerpeVolvo Finland Ab

Nimet 0108 24.1.2008 10:51 Sivu 44

nut Ekokem-Palvelun toimintaantoimialajohtajana. Sitä ennen hänon toiminut mm. NCC FinlandOy:n Valmisbetoni ja kiviaines -yksikön vetäjänä ja Vahanen-yh-tiöiden ulkomaantoiminnan kau-pallisena johtajana.

Ekokem-Palvelu Oy rakentaa,kunnostaa ja tarvittaessa sulkeekaatopaikkoja, puhdistaa pilaan-tuneita maita, pohjavesiä ja teolli-suusvesiä sekä hyödyntää teolli-suuden sivutuotteita. Ekokem-Palvelu Oy kuuluu Ekokem-yh-tiöihin.

Valmet Automotive Oy

Valmet Automotive Oy:n toimi-tusjohtajaksi on nimitetty1.1.2008 alkaen insinööri, MBAIlpo Korhonen. Hänellä on vankkakokemus Valmet Automotivenjohdon tehtävistä: hän on toimi-nut aikaisemmin autotehtaantuotantojohtajana ja vuoden2007 tammikuusta alkaen yhtiönvaratoimitusjohtajana.

Varatoimitusjohtajaksi on ni-mitetty DI Risto Hukkanen vas-tuualueenaan tuotanto ja laatu.Hän on toiminut viimeksi laatu-johtajana ja sitä ennen tuotan-non ja laatujohdon eri tehtävissä.

Hangö Stevedoring

Esa Torstensson,52, on nimitettyHangö Stevedoringin uudeksitoimitusjohtajaksi 1.1.2008 alka-en. Hän siirtyy toimeen KemiShippingin toimitusjohtajan pai-kalta..

Volvo Finland Ab

Autoinsinööri Antti Ollikainen onaloittanut markkinointipäällikkö-nä Volvo Finland Ab:ssa vastuu-alueenaan markkinointi-, viestin-tä- ja PR-toiminnot Suomessayhteistyössä Volvo Truck Cente-rin ja yksityisten Volvo-kuorma-autojen jälleenmyyjien kanssa.

Ollikainen toimi aiemminmyyntipäällikkönä vastuualuee-naan Volvo Truck Center –orga-nisaation Nissan-hyötyajoneuvo-liiketoiminta. Hänen tehtävänäänoli Nissan-liiketoiminnan opera-tiivinen käynnistäminen VolvoTruck Center Finlandin verkos-tossa.

Ollikainen on työskennellyteri tehtävissä Volvolla lähes yhtä-jaksoisesti vuodesta 1996 läh-tien. Hän on toiminut sekämyyntityössä että jälkimarkkina-ja palvelutuotteiden parissa.

Keskeisenä haasteenaan Olli-kainen näkee Volvon merkittä-västi uusiutuvan FH- ja FH-16-malliston lanseerauksen.

Ollikaisen seuraajaksi Nissan-myyntipäälliköksi Volvo TruckCenter Finland -organisaatioonon nimitetty autoinsinööri PasiGerpe, joka on toiminut aiemminNissan Nordic Europe Oy:ssäSuomen hyötyajoneuvojenmyyntipäällikkönä ja sitä ennenOy BMW Suomi Ab:n jälkimark-kinoinnissa.

Baudia Oy

Baudia Oy on palkannut uusiatyöntekijöitä vauhdittamaan ke-hitystään. Tero Kovanen on aloit-tanut projektipäällikkönä, TimoRomakkaniemi myynnissä ja An-na-Kaisa Räty markkinoinnissa.

Tero Kovanen on koulutuk-seltaan ATK-merkonomi ja hä-nellä on laaja kokemus vaativistaIT-alan projekteista. Hän on ser-tifioitu Microsoft-osaaja (MCSE)ja tuntee hyvin myös Novell-ym-päristön. Aikaisemmin Kovanenon toiminut erilaisissa asiantunti-jatehtävissä mm. EDS:ssä.

Timo Romakkaniemi on ai-emmin työskennellyt myynnissäsekä operatiivisissa että esimies-ja hallintotehtävissä IT-, sijoitus- javakuutusalalla. Romakkaniemelläon vahva osaaminen tulokselli-sesta ratkaisumyynnistä.

Siirtyessään Baudian palve-lukseen Anna-Kaisa Räty (HuK,MKT) palasi samalla lelualalta ta-kaisin IT-markkinoinnin pariin. Ai-kaisemmin Räty on työskennellytmm. Norstar Oy:ssä, Nor-dicmind Oy:ssä ja Novell FinlandOy:ssä markkinoinnin ja myynnintehtävissä.

45

nimityksiä


yhdistys ja piirit

Suomen Logistiikkayhdistyksen hallituksenvaihtokokouksessa jaettiin myös edellisentoimitusjohtajalle Kari Litjalle myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki.

Palkitsemisia

LOGYn toimitujohtaja Mikko Melasniemi (vas.) on kiinnittänyt Suomen Logistiikkayhdistyksenkultaisen ansiomerkin professori Harri Kallbergin (kesk.) ja toimituijohtaja Jouko Santalanrintapieliin.

Logy Competencen toimitujohtaja Pekka Aaltonen onnittelee ja kättelee OneMedinlogistiikkapäällikkö Juha Heltimoista luovutettuaan hänelle myönnetyn SuomenLogistiikkayhdistyksen kultaisen ansiomerkin saajalleen.

Han

nu H

illoM

ikko

Mel

asni

emi

Han

nu H

illo

Nimet 0108 24.1.2008 10:51 Sivu 45


2008Tammikuu

31.-2.2. Autotec -2008, ajoneuvo- ja korjaamoalan ammattimessut,Tampereen Messu- ja Urheilukeskus,Tampere.

Helmikuu

5-6. Logistics Link South, Sandown Park, UK.(www.logisticslink.co.uk)

12-14. Talvitiepäivät 2008,Turun Messukeskus,Turku.

Huhtikuu

17. Logistics 2008,Wanha Satama, Helsinki.22-24. Multimodal 2008, UK's only event that will cover the whole

range of freight transportation and logistics. NEC Birmingham (www.multimodal.org.uk)

22-26. Metpack 2008, kansainväliset metallipakkausmessut, Esseninmessut, Essen, Saksa.

Toukokuu

21-22. Logistics Link live, Magna Park, Lutterworth, UK.(www.logisticslink.co.uk)

3-7. SIL International Logistics Exhibition, Barcelona, Espanja

Kesäkuu

24-26. Asia Maritime & Logistics Conference and Exhibition, Kuala Lumpur, Malesia.

Logyn piirit:

2008

Tammikuu

29. Saimaan piirin vuosikokous pidetään klo 17.30. Paikka onLindström Oy (Pesula),Teollisuustie 14, 54500 TaavettiSääntömääräiset asiat, paikalla myös LOGYn uusi piiritoimin-nan kehittämisen projektipäällikkö Tomi-Pekka Juha.

29. Päijät -Hämeen piirin klubi-ilta ja varsinainen vuosikokous klo18.00 Alex-Park Lahdessa. Illan isäntänä toimii FOKOR OY:nmyyntipäällikkö Seppo Vepsä.

Helmikuu

5. Keski-Suomen piirin logistiikan vierailuluentosarja Jyväskylänammattikorkeakoululla: Rautatiekaluston käyttöönotto kan-sallisten ja kansainvälisten normien mukaan. Case: raakapuu-vaunu. Johtava asiantuntija Mauno Pajunen, Rautatievirasto.

12. Satakunnan piirin yritysvierailu klo 14.00 Puustelli GroupOy:hyn,Teollisuuskatu 46, 29200 Harjavalta.Tutustuminen talon toimintaan tuotantojohtaja TarmoVesimäen vetämänä. vierailulla mukana myös LOGYn toimi-tusjohtaja Mikko Melasniemi ja projektipäällikkö Tomi-PekkaJuha.

12. Keski-Suomen piirin logistiikan vierailuluentosarja Jyväskylänammattikorkeakoululla: Lämpötilahallittujen kuljetusten haas-teet.Tuotantopäällikkö Pirkko Seunavaara, DHL FreightFinland Oy.

13. LOGYn Helsinki-Uudenmaan piiri järjestää tutustumiskäyn-nin MD-Scand Oy:n tiloihin osoitteessa Tiilitie 9,Vantaa,Petikko.Tutustuminen huippuluokan elintarvikelogistiikkaan,esimerkkicasena McDonald's. Max. 25 osallistujaa, isäntänätoimii toimitusjohtaja Mikael Tuompo.

15. Pirkanmaan piirin perinteinen Härkäjuhla järjestetään perjan-taina klo19.00-01.30 Hatanpään Kartanossa.

19. Keski-Suomen piirin logistiikan vierailuluentosarja Jyväskylänammattikorkeakoululla: EU – Venäjä -logistiikka. PääjohtajaTapani Erling,Tullihallitus. Sali: Auditorio FP05.

Maaliskuu

4. Keski-Suomen piirin logistiikan vierailuluentosarja Jyväskylänammattikorkeakoululla: Kuntalogistiikka – henkilökuljetuksethaasteiden ja mahdollisuuksien edessä. Hankintajohtaja EsaMutanen, Jyväskylän kaupunki.

11. Keski-Suomen piirin logistiikan vierailuluentosarja Jyväskylänammattikorkeakoululla: Automaattisten tunnistusjärjestel-mien uusia sovelluksia. Kumppanuuspäällikkö Tapio Orava,Finn-ID Oy.

Huhtikuu

4-5. Satakunnan ja Varsinais-Suomen piirien yhteinen laivasemi-naari Viking Linella.

TKK – Aikuiskoulutuksen laatuyliopisto 2007–2009

TKK [email protected] puh. 050 576 9398

Kaupan logistiikka 11.3.2008– haasteita ja innovatiivisia ratkaisuja

Koulutuksessa tarkastellaan vähittäiskaupan logistiikan keskeisiä haasteita ja esitellään eri puolilta maailmaa poimittuja esimerkkejä innovatiivisista ratkaisuista.Aiheina ovat mm. kuluttajalähtöisyyden ja nopeasti muuttuvan kysynnän hallinta, toimitusketjun kustannusten hallinta, myymälä- ja varastotoimintojen tehokkuuden nostaminen täydennysprosessin valinnoilla, paikallisten tarpeiden ottaminen huomioon ketjumaisessa toiminnassa sekä mahdollisuudet kaupan ja tavarantoimittajien väli-seen yhteistyöhön toimitusketjun ohjauksessa.

Lisätiedot:

Kalenteri46 28.1.2008 10:08 Sivu 46

Ke h i t ä a m m a t t i t a i t o a

w w w. l o g y. f i / ko u l u t u s

PA R A N N A K I L PA I LU K Y K YÄ

Toimitusketjun hallinta ja kehittäminen 5.-6.3.

Kuljetuspalvelujen ostaminen 13.3.

Logistiikan lainsäädäntö 22.-23.4.

Logistiikan kehittäminen 6.-7.5.

Supply Chain Management 21.-22.5. & 10.6.

Varaston suunnittelu 27.-28.5.

Ko u l u t u s � Ke v ä t 2 0 0 8

Oston peruskurssi 12.-14.2. & 4.-6.3.

Palvelujen osto ja ulkoistaminen 12.-13.3. & 13.-14.5.

Neuvottelemalla tulokseen 15.-17.4.

Oston peruskurssi 21.-23.4. & 3.-5.6.

Hankintatoimen taloudellinen ohjaaminen 14.-15.5.

Oston lakiasiat 20.-22.5.

Logistiikkaseminaari 7.-8.2.

LO G I S T I I K K A

S E M I N A A R I

O S TO

Tuontikaupan perusteet 8.-9.4.

T U O N T I

Logyc 22.1.2008 17:29 Sivu 47

Raumasteve 64 7.12.2004 16:21 Sida 64

Logistiikka-lehti 1/2008

Documents

Transcript of Logistiikka-lehti 1/2008