LinkedIn ”businessihmisten Facebook”

yrityskäytössä

19.12.2011 Jari Jussila

Sosiaalisen median hyödyntäminen yrityksissä

Lähde: McKinsey 2011. How social technologies are extending the organization http://bit.ly/McKinsey2011

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%

2008 (n = 1 988)

2009 (n = 1 695)

2010 (n = 3 249)

2011 (n = 4 261)

Sosiaalisen median käyttö yrityksissä (McKinsey 2011)

Sosiaaliset verkostot

Blogit

Mikroblogit

Sosiaalisen median hyödyntäminen eri toimialoilla

Lähde: McKinsey 2011. How social technologies are extending the organization http://bit.ly/McKinsey2011

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%

Energia

Valmistus

Rahoituspalvelut

Terveydenhuolto, sosiaalipalvelut

Vähittäiskauppa

Kuljetus

Julkishallinto

Lääketeollisuus

Liiketoiminta, laki ja ammatilliset palvelut

Korkea teknologia, tietoliikenne

Hyödyntää vähintään yhtä työkalua (n = 4 261)

Sosiaalisen median avulla saavutettuja hyötyjä

Lähde: McKinsey 2011. How social technologies are extending the organization http://bit.ly/McKinsey2011

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%

Tiedon nopeampi saatavuus

Kommunikointikustannuksien vähentyminen

Ulkoisten asiantuntijoiden nopeampi saatavuus

Partnereiden kanssa

Markkinoinnin tehokkuuden lisääntyminen

Asiakastyytyväisyyden lisääntyminen

Markkinointikustannuksien vähentyminen

Asiakasrajapinnassa

Tiedon nopeampi saatavuus

Kommunikointikustannuksien vähentyminen

Sisäisten asiantuntijoiden nopeampi saatavuus

Sisäisessä käytössä

Vähintään yksi mitattava businesshyöty

2009

2010

2011

Sosiaalisen median työkalujen hyödyntäminen sisäisessä käytössä Suomessa (Teknologiateollisuus)

Lähde: Lakkala, H. 2011. Sosiaalinen media teollisuudessa. http://bit.ly/someteollisuudessaraportti

LinkedIn käyttö ja kasvu-% eri maissa

0

20

40

60

80

100

120

140

160

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lähde: LinkedIn & LinkedIn demographics and statistics / July 2011 / Amodiovalerio Verde (2011 perustuu arvioon nykyisen kasvun perusteella)

0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 %100,0 %

Finland

Denmark

Norway

Sweden

United States

Germany

United Kingdom

India

Russian Federation

China

Brazil

LinkedIn suomalaisten johtajien käytössä

• Maalikuussa 2011 toteutetun selvityksen mukaan suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista noin puolet käyttää LinkedIn-palvelua. Suurella osalla profiilisivu on kuitenkin hyvin puutteellinen eikä esimerkiksi sisällä juuri mitään tietoa johtajan taustoista tai työkokemuksesta. Myös verkostot ovat suppeita, usein alle kymmenen henkilön kokoisia.

Lähde: Isokangas, A., Kankkunen, P. 2011. Suora yhteys – näin sosiaalinen media muuttaa yritykset. http://bit.ly/suorayhteys

LinkedIn käyttötarkoituksia

• Älykäs konktaktiluettelo • Sisäinen ja ulkoinen viestintäkanava • Mini-CRM • Yhteisöalusta, mm.

• käytäntöyhteisöille • asiakasyhteisöille

• Rekrytointikanava • Markkinointikanava

LinkedIn ominaisuuksia

• Henkilökohtainen profiili

• Yritysprofiili

• Ryhmät

LinkedIn sovelluksia

• Events

• Polls

• SlideShare Presentations

• Tweets

• WordPress

• …

LinkedIn liitännäisiä

• LinkedIn Maps http://inmaps.linkedinlabs.com/

• Visualize Me http://vizualize.me/

Muita tapoja hyödyntää LinkedIn-palvelua

• Esimerkiksi kirjamerkkien jakaminen Diigo-palvelun avulla Twitterin tai Twitterfeedin kautta LinkedIn-palveluun

• Valikoitujen blogikirjoituksien jakaminen (esim. WordPress AddThis) valikoiduille ryhmille

LinkedIn yksityisyys

• Kuka saa nähdä sinun aktiviteetit – Sinun kontaktit – Sinun verkosto – Vain sinä

• Kuka saa nähdä sinun kontaktit – Sinun kontaktit – Vain sinä

• Mitä muut näkevät kun olet katselleet heidän profiilia – Nimen ja tittelin – Osittain anonyymi, esim. toimialan ja tittelin – Täysin anonyymi

Ohjeita sosiaalisen median käyttöön

• Liikenne- ja viestintäministeriön sosiaalisen median ohjeet (LVM:n sisäisiä julkaisuja 4/2010) • SAK 7.5.2010 • Sosiaalisen median mahdollisuuden hallinnolle (kesäkuu 2010) • Helsingin sanomat marraskuu 2010 • YLE joulukuu 2010 • ++Valtionvarainministeriön sosiaalisen median tietoturvaohje (27.12.2010) • Lahden kaupungin some-ohje (tammikuu 2011)

http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/a/some.html • ++TTSOME: Toimintaohjepohja (tammikuu 2011) • Virkamies verkossa -huoneentaulu (sopii kenen vain seinälle ohjeeksi) • Ohjeita lääkäreille / Lääkärilehti (helmikuu 2011) *Facebook • Oulun yliopisto (case-kuvaus by Harto Pönkä) (toukokuu 2011) • Sosiaalinen media yliopistojen viestinnässä ja markkinoinnissa (toukokuu 2011) - hyviä pointteja

muillekin organisaatioille • Puolustusvoimien sotaharjoituksen Pyörremyrskyn sosiaalisen median ohjeet (13.6.2011) • Sosiaalisen median eettinen ohjeistus IAB (5.9.2011) • Hesarin uudistetut ohjeet toimittajille (7.11.11)

Lähde: Johanna, J. 2011. Some-ohjeistuksia. http://bit.ly/someohjeistuksia

Verkkoidentiteettiin määrittäminen

– Organisaatiotunnus: palveluun kirjaudutaan roolipohjaisella (sähköposti) tunnuksella tai organisaation tarjoamalla, henkilökohtaisella (sähköposti) tunnuksella. Palvelun käyttäjä edustaa organisaatiotaan. Organisaation sosiaalisen median palvelua päivittävät henkilöt kirjautuvat palveluun organisaation henkilökohtaista sähköpostitunnusta (etu.suku@organisaatio.fi) tai roolipohjaista tunnusta (tiedottaja@organisaatio. fi) käyttäen. Tällöin työnantajalla on täysi oikeus määrätä, mitä tällaisella tunnuksella voidaan tehdä ja millaisiin keskusteluihin sillä voidaan osallistua.

– Hybridi: palveluun kirjaudutaan joko organisaation tarjoamalla henkilökohtaisella (sähköposti)tunnuksella tai omalla yksityisellä (sähköposti) tunnuksella. Palvelun käyttäjä mainitsee työnantajansa, mutta toimii palvelussa asiantuntijaroolissa yksityishenkilönä. LinkedIn on ammattimaiseen verkostoitumiseen tarkoitettu yhteisöpalvelu, jota verkostoitumisen lisäksi hyödynnetään oman osaamisen kehittämiseen seuraamalla omien verkostojensa ja ryhmiensä viestejä ja keskusteluja. Käyttö perustuu kuitenkin harvoin organisaation suositukseen hyödyntää palvelua; tunnuksen luominen ja ylläpito on perustunut henkilön omatoimiseen päätökseen ottaa palvelu käyttöön. Osa palvelua käyttävistä kirjautuu palveluun organisaation sähköpostitunnuksella ja osa vapaa-ajan tunnuksella. Työnantajan mahdollisuus ohjeistaa hybridinomainen osallistuminen on hyvin rajattu. Organisaation tarjoaman sähköpostitunnuksen käyttö voidaan halutessaan kieltää ja työntekijää sitoo edelleen työntekijään liittyvät velvoitteet, mutta muilta osin henkilön toiminta sosiaalisen median palvelussa on henkilön itse päätettävissä oleva asia.

– Täysin yksityinen identiteetti: palveluun kirjaudutaan omalla henkilökohtaisella (sähköposti)tunnuksella. Palvelun käyttäjä toimii täysin yksityishenkilönä. Työntekijää koskettaa edelleen työntekijän velvoitteet (esim. virkavelvoite), mutta työnantajalla ei ole oikeutta sanella työntekijän vapaa-ajan toimintaa sosiaalisen median palvelussa. On kuitenkin myönteistä, jos organisaation tietoturvaohjeistus tukee henkilöä toiminaan tietoturvallisesti myös vapaa-ajan toiminnoissaan.

Lähde: Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä. 4/2010. http://bit.ly/sometietoturvaohje

Some käyttöpolitiikka 1/2

1. Mitä organisaation ydintoimintaa liittyvää tehtävää sosiaaliseen mediaan osallistuminen tukee? Mikä on sosiaalisen median käytön tavoite?

2. Mitä sosiaalisen median palveluita otetaan käyttöön, ylläpidetään ja seurataan? – Kuka päättää käyttöönotosta? – Kuka vastaa osallistumisesta ja palveluiden ylläpidosta? – Kuka seuraa palvelusopimusten muutoksia ja arvioi organisaation käytön jatkuvuuden? – Miten työvälineet, käyttö, läsnäolo ja seuranta resursoidaan ja toteutetaan? – Mistä ja millä laitteilla? – Millä tavoin henkilöstö osallistuu palvelun toimintaan? – Kuka vastaa ja kommentoi sosiaalisessa mediassa käytävää, organisaatiota koskevaa

keskustelua? – Mitkä ovat käytettävät verkkoidentiteetit?

3. Sosiaalisen median käyttö työpaikalta – On/ei ole suositeltavaa? – On mahdollistettu/rajoitettu/estetty työpaikalta

4. Sosiaalisen median käytön koulutus – Sisällöntuottajille – Ylläpitäjille – Henkilöstölle

Lähde: Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä. 4/2010. http://bit.ly/sometietoturvaohje

Some käyttöpolitiikka 2/2

5. Tietoturvallisuus – Riskien hallinta

• Kuka vastaa riskien arvioimisesta, toimenpiteiden suunnittelusta ja tietoturvallisuuden seurannasta? Kuinka usein riskejä arvioidaan?

– Tietoaineistojen suojaaminen

• Miten varmistetaan, että salassa pidettävä tieto ei vuoda sosiaaliseen mediaan? Miten hallitaan oikeudet palveluun tallennettaviin tietoaineistoihin?

– Tietojenkäsittely-ympäristöjen suojaaminen

• Jos sosiaalisen median palvelua käytetään työpaikalta, mitä saa ja ei saa tehdä? Miten estetään haittaohjelmien leviäminen organisaation tietojenkäsittely-ympäristöön? Millaisia teknisiä ratkaisuja löytyy sosiaalisen median palveluiden tietoturvallisen käytön parantamiseksi?

– Maineen hallinta

• Mikä on asiallista käytöstä sosiaalisessa mediassa? Miten reagoidaan valeprofiileihin ja tunnuksiin tai jos organisaation tunnuksia kaapataan?

– Henkilöturvallisuus

• Miten reagoidaan häirintään ja uhkailuun

– Yksityisyyden suoja

ks. liite 2 Lähde: Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä. 4/2010. http://bit.ly/sometietoturvaohje