Liiallisen istumisen aiheuttamat riskit ja objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus
-
Upload
ukk-instituutti -
Category
Healthcare
-
view
484 -
download
3
Transcript of Liiallisen istumisen aiheuttamat riskit ja objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus
Liiallisen istumisen aiheuttamat riskit ja objektiivisesti mitattu
suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus
Tommi VasankariPauliina Husu
Taustalla kaksi isoa ”murrosta”
• Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikallaanolo (istuminen).
• Kyky mitata liikuntaa, kaikkea fyysistä aktiivisuutta ja myös sen puutetta on dramaattisesti parantunut, kun kiihtyvyysmittarit ovat mahdollistaneet objektiivisen tavan mitata liikettä ja sen puutetta – vastaava muutos kuin ravitsemuskyselystä siirryttiin mittaamaan veren rasva-arvoja.
Osion nimi | sivunro
Suomen Lääkärilehti 25-32/2014
Nykykäsitys liikunnasta ja istumisesta
• Kyselytutkimusten mukaan puolet työikäisistä ja reilu neljännes eläkeikäisistä suomalaisista liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi.
• Liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on maailmanlaajuisesti neljänneksi suurin ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja.
• Itsearviointeihin perustuvat menetelmät yliarvioivat fyysistä aktiivisuutta ja aliarvioivat paikallaan vietettyä aikaa objektiivisiin mittauksiin verrattuna.
Kehityspolku kaiken liikkeen mittaamiseen
• Vuonna 2010 UKK-instituutti tutki markkinoilla käytössä olevat fyysistä aktiivisuutta mittaavat laitteet ja totesi, että hyviä kiihtyvyysmittareita kyllä löytyy, mutta jokaisella valmistajalla on oma tapa suodattaa ja tulkita tuloksia.
• Käynnistettiin pitkä kehitysprojekti, jonka lopputulos oli universaalisti kaikkien kiihtyvyysmittareiden raakadatan tulkitsemiseen soveltuvat algoritmit. Menetelmä on testattu, kuvattu ja raportoitu alan lehdissä.
• Uusilla algoritmeilla kyetään luokittelemaan paikallaanolo sekä jalan tapahtuva liikkuminen.
Työmatka pyöräillen
Aamulenkki mutta muuten leppoisa sunnuntai
0
170
340
510
680
850
1020
9:0
0:0
0
9:2
0:0
0
9:4
0:0
0
10
:00
:00
10
:20
:00
10
:40
:00
11
:00
:00
11
:20
:00
11
:40
:00
12
:00
:00
12
:20
:00
12
:40
:00
13
:00
:00
13
:20
:00
13
:40
:00
14
:00
:00
14
:20
:00
14
:40
:00
15
:00
:00
15
:20
:00
15
:40
:00
16
:00
:00
16
:20
:00
16
:40
:00
17
:00
:00
17
:20
:00
17
:40
:00
18
:00
:00
18
:20
:00
18
:40
:00
19
:00
:00
19
:20
:00
19
:40
:00
20
:00
:00
20
:20
:00
20
:40
:00
21
:00
:00
21
:20
:00
21
:40
:00
22
:00
:00
22
:20
:00
Katsauksen ydintulokset
• Toistakymmentä tutkimusta raportoi istumisen ja kuolleisuuden välistä yhteyttä.
• Television katselun yhteys kuolleisuuteen oli vahvempi kuin muun istumisen.
• Kokonaisistumisajan noustessa yhdellä tunnilla päivässä kokonaiskuolleisuuden riski kasvoi 2 %.
• Yhteys istumisen ja kuolleisuuden välillä ei ole lineaarinen, yli 7 t päivässä istuvilla yksi lisätunti istumista lisäsi kuolleisuutta 5 %.
Katsauksen ydintulokset
• Runsas päivittäinen istuminen näyttääkin olevan tupakoinnin, liikunnan puutteen ja lihavuuden kaltainen riskitekijä.
• Vaikka tietoa onnistuneista istumisen vähentämisen hankkeista on vielä kovin niukasti, voidaan nyt jo istumista pitää merkittävänä riskitekijänä ja asialle tarvittaisiin suosituksia.
• Jo nykytiedon valossa voidaan sanoa, että paljon päivittäin istuvia tulisi neuvoa vähentämään istumista liikunnan lisäämisen ohella.
Tarkoitus
• Kuvata suomalaisen aikuisväestön fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta ensimmäistä kertaa objektiivisesti kiihtyvyysmittarilla mitattuna:
– eri tehoiseen aktiivisuuteen käytetty aika
– paikallaan vietetty aika
– terveysliikuntasuosituksen (kestävyysliikunta) toteutuminen.
Aineisto
• Terveys 2011-tutkimuksen Fyysinen aktiivisuus ja kunto -alaotos
Alaotos, n=4916
Osallistujat, n=2455
Kiihtyvyysmittaus, n=2055
Käytti mittaria, n=1863
Täytti käyttökriteerin, n=1598
Kriteeri + ikärajaus 18-85, n=1589 (33 %)
≥ 4 päivää,≥ 10 tuntia/päivä
Kiihtyvyysmittaus, 7 vrk
• Hookie AM 20 (Traxmeet Ltd Espoo)
• Kerää tietoa kaikesta liikkumisesta todellisina kiihtyvyyksinä (100 Hz).
• Liikkumattomuuden ja fyysisen aktiivisuuden luokittelu:– makuulla olo, istuminen <1,5 MET
– paikallaan seisominen <1,5 MET
– kevyt aktiivisuus 1,5-3,5 MET
– reipas aktiivisuus 3,5-6 MET
– rasittava aktiivisuus >6 MET
Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014
Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014
Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014
Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014
Husu ym. Suomen Lääkärilehti 2014
Yhteenveto Terveys 2011 -tutkimuksen tuloksista
• Suomalainen aikuinen vietti keskimäärin 76 % valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen.
• Reipasta tai rasittavaa aktiivisuutta oli vain vajaa kymmenesosa valveillaoloajasta.
• Vajaa neljäsosa tutkimukseen osallistuneista täytti terveysliikuntasuosituksen kestävyysliikunnan osalta.
Jatkossa tarvitaan:
• keinoja paikallaanolon vähentämiseen ja kevyen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen
• lisätietoa objektiivisesti mitatun fyysisen aktiivisuuden terveysyhteyksistä
• lisätietoa väestötutkimuksissa käytettyjen fyysisen aktiivisuuden kysymysten pätevyydestä suhteessa objektiivisesti mitattuun aktiivisuuteen
• kansalliset suositukset istumisen enimmäismäärälle.
KIITOS!
www.ukkinstituutti.fi