Maunula noin vuonna 1964

Kaupunkitutkimuksen päivät 26.4.2019 Hannu Kurki

Lähiöistä bulevardi- kaupunginosiin

Tuusulan bulevardi 2040?

Esitelmän tavoite

Esityksen tavoitteena on ymmärtää yhteiskunnallista tilannetta vertaamalla lähiöistymistä ja bulevardisoitumisprosessia yhteiskunnallisen muutoksen keinoina. Johanna Hankosen (1994) väitöskirja ”Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta” muodostaa viitekehyksen vertailulle, jonka avulla tunnistetaan keskeiset tarkastelunäkökulmat. Lopullisena tavoitteena on tunnistaa keskeiset kysymykset, joihin haetaan vastausta haluttaessa syventää bulevardisoitumisnäkökulmaa.

Miten ymmärtää yhteiskunnallista muutosta?

Esityksessä hyödynnetään Johanna Hankosen väitöskirjaa vuodelta 1994. Siinä on tarkastelu lähiöiden syntyä yhteiskunnallisen muutoksen osana.

Sisällysluettelo

Teema I Johdanto 1 Lähiöistyminen

Teema II: Uudenaikaistuva Suomi 1945-1975 2 Omavaraisuudesta luominen ja hyvinvointivaltion

kehittäminen kansainvälistyvän vaihdon tuella Teema III Tehokkuuden ulottuvuuksia rakentamisessa, kaupassa ja liikenteessä 3 Tehokkuus talonrakentamisessa 4 Tehokkuus vähittäiskaupassa 5 Tehokkuus liikennesuunnittelussa Teema IV Tuotannon ja kulutuksen yhteensovitus 6 Paikallisista ratkaisuista kohti keskitettyä valtakunnallista

asuntopolitiikkaa

Teema V Johtopäätelmät 7 Lähiöt rakennemuutoksen keinona ja tavoitteena

suunnittelujärjestelmässä

Muutoksen aikajänteen pohdintaa

1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040

Lähiö- rakentamisen huippuvuodet

Kaupunki- bulevardit

Sataman siirto Vuosaareen

Satama- alueiden rakentaminen

Malmin lentokenttä

90-luvun lama Valtion lähiöohjelma 1996-2015

Jokeri

YK 1992 YK 2002 YK 2016

Östersundom

Sodan jälkeinen asuntopula

Teollistuminen

Maaltamuutto

Ruotsiin muutto

Manuel Castells Informatioaika trilogia

Autoistuminen

YK 1960

Sotakorvaukset 1945-1952 300 milj. $

Helsingin lähiöprojekti 1996-2017

Hankosen väitöskirja (1994)

1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040

Lähiö- rakentamisen huippuvuodet 90-luvun

lama Valtion lähiöohjelma 1996-2015

Sodan jälkeinen asuntopula

Teollistuminen

Maaltamuutto

Ruotsiin muutto

Autoistuminen

Lähiöistyminen ja yhteiskunnallinen muutos Vaurauden lähteet -> vientiteollisuus - Metsäteollisuus - Metalliteollisuus (Outokumpu, Rautaruukki, telakat kuten Wärtsilä ja Valmet) - Kemianteollisuus (vrt. Neste, Kemira)

60-luvun sosiaalipolitiikka

Investointi- ja pankkivetoinen vaurastumisajattelu

Sos.demokraatit valtaan

TV ja joukkotiedotus

Helsingin lähiöprojekti 1996-2017

NL lakkaa olemasta

Itä-Euroopan vapautuminen

Östersundom (2006)

YK 1960

Pankkikriisi

Ostarit kriisiytyvät

Keskiolen myynti vapautuu

Moottoritiet

Sotakorvaukset 1945-1952 300 milj. $

Suomi vei Neu-vostoliittoon tava- roita 1944-1952 bruttokansan-tuotteesta n. 4 %.

Johanna Hankonen (1994) Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta

Kansakunnan vaurastuminen: investoinnit ja osaaminen sekä vaurauden valumisen logiikka.

Uuden kaupungistumisaallon ja talouden pohdintaa

1990 2000 2010 2020 2030 2040

Bulevardikaupunginosat: Tuusulan kaupunkibulevardi (20000 asukasta) Huopalahdentien ja Vihdintien bulevardi (14000 asukasta)

Sataman siirto Vuosaareen

Satama- alueiden rakentaminen

Malmin lentokenttä (25000 asukasta)

Jokeri

YK 1992 YK 2002 YK 2016

2050

Vaurauden lähteet - Metsäteollisuus (selluteollisuus) - Kemianteollisuus - Metalliteollisuus - ICT -> Nokia -> pelit ym.

Kasvavat hyvinvointierot

Innovaatio- ja sijoitusvetoinen vaurastumisajattelu

Vihreiden nousu

Bussijokeri (2006) Raide-Jokeri (2025?)

Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmat

Kasvihuoneilmiö

YK 2030??

Tärkeimmät tavaravientituotteet 2017 •dieselpolttoaineet •päällystetty paperi •henkilöautot •ruostumattomat teräslevyt •sahatavara •sellu •lääketieteen kojeet •päällystämätön paperi Palveluiden osuus nousi 26 miljardiin euroon, noin kolmannekseen (30%) koko viennin arvosta vuonna 2017 (n. 87 mrd. euroa)

Manuel Castells Informatioaika trilogia

Yleiskaavat

Yleiskaava 1960 (yksityiskohta)

Maunula noin vuonna 1964

Insinööritoimisto Pentti Polvisen metrosuunnitelma 1971

Johanna Hankonen (1994) Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta

Yleiskaava 2016 (yksityiskohta)

Ksv:n havainnollistamiskuva Tuusulan kaupunkibulevardista

34

Tuusulan kaupunkibulevardi

= Mäkelänkatu jatkuu Kehä I:lle

Johanna Hankonen (1994) Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta

Kaupungin kuumat lähteet –kirjanjulkistamistilaisuus kaupungintalolla 4.10.2011 Markus Laine esittelee artikkelia (Anttiroiko & Laine) ”Kasvukoneesta innovaatioympäristöksi - Näkökulmia Helsingin strategisiin kasvu- ja kehityshaasteisiin” ”Ekoälykäs kasvukone”

Saunabaarin keskusta

Maunulan keskusta

Suursuon keskusta 2018-2040

Rajametsäntie

Keskustat - sosiaalisen vaihdannan solmukohdat

Lähde: Kaupunkiympäris- tölautakunta 18.12.2018 Tuusulanbulevardi - Bulevardikaupungin suunnitteluperiaatteet

Lähde: Bulevard

Lähde: Kaupunkiympäris- tölautakunta 18.12.2018 Tuusulanbulevardi - Bulevardikaupungin suunnitteluperiaatteet

?

?

?

HeSa

Lähde HS 16.4.2019

Eniten ääniä saaneet puolueet alueittain

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

25,0 %

1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Maunula Pohjois-Haaga Roihuvuori Pihlajamäki Helsinki Myllypuro Arabianranta

Myllypuro Ara-asunnot 31,3 %

Pihlajamäki Ara-asunnot 31,7 %

Maunula Ara-asunnot 52,1 %

Roihuvuori Ara-asunnot 29,4 %

Pohjois-Haaga Ara-asunnot 30,5 %

Arabianranta Ara-asunnot 32,3 %

Helsinki Ara-asunnot 19,5 %

Vieraskielisten osuuden muutos eräissä Helsingin kaupunginosassa

Lähde: http://www.aluesarjat.fi/ - vieraskielisten osuus väestöstä (%) eri vuosina - Asuntokanta hallintamuodon mukaan, Arava- tai korkotukivuokra-asuntojen osuus (%)

Lähde HS 19.4.2019

Perinteiset lähiöt

Hipsterialueet Kantakaupungin vauraat alueet

Pientaloalueet

Alkuperäinen kuva: Helsingin Sanomat 5.5.2017 sivu A7

Ajateltavaa ja kysymyksiä vastattavaksi, osa 1

• Miten vaurautta tuotetaan 2020- ja 2030-luvuilla pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa?

• Miten Suomi jaetaan kehittämisen teemojen suhteen? Bulevardiseudut, Kehä III ulkopuolella olevat alueet jne.? Vrt. maakunnat ja sote-uudistus (yhtenäinen Suomi).

• Miten vauraus valuu tulevaisuudessa eri kansanryhmille? Elinkeinorakenne, työnjako ja työllisyysaste?

• Millaisia mahdollisuuksia (positiivisia tulevaisuudenkuvia) syntyy yksilöille?

• Mitkä verkostot järkeilevät bulevardisoimista (vrt. O-ryhmä ja asuntoreformiyhdistys)

Ajateltavaa ja kysymyksiä vastattavaksi, osa 2

• Mikä on kaupunkibulevardisoitumisen prosessin ja vaurauden synnyn yhteys?

• Mitä ”mahdollisuuksia” kaupunkibulevardit tarjoavat ryhmille ja

yhteisöille?

• Mitkä tahot kytkeytyvät bulevardisoitumisprosessiin? vrt. lähiöistyminen ja Molotchin kasvukoneteoria (ks. kalvot 16 ja 17).

• Miten muutos hajautetaan, jotta se etenisi laajalla rintamalla vrt. lähiöistyminen tai rintamamiestalojen rakentaminen?

• Ketkä bulevardikaupunginosissa asuvat ja miten siellä identiteetit rakentuvat?