Let’s go Bananas – astetta parempaa biletystä

Riina Korkeakoski, Lotta Liira, Maria Mikkonen ja Oonariina

Oinonen

Yritysidea

Matkailun liiketoiminnan

rakentaminen

BES1RM001

7.4.2023

Tekijä

Riina Korkeakoski

Lotta Liira

Maria Mikkonen

Oonariina Oinonen

Ryhmätunn

us tai

aloitusvuosi

M2A

Raportin nimi

Let’s go Bananas- astetta parempaa biletystä

Sivu- ja

liitesivumä

ärä

86 + 9

Opettajat tai ohjaajat

Johanna Heinonen, Hannele Hillu-Kuitunen

Tiivistelmä

Saimme koulutehtävän tammikuussa ja tehtävänämme oli

perustaa oma yritys. Hetken miettimisen jälkeen keksimme

Let’s go bananasin. Let’s go bananas on ohjelmapalveluyritys,

joka tekee yhteistyötä matkanjärjestäjän, esimerkiksi

Matkavekan kanssa. Kohderyhmäämme kuuluvat 18–30 vuotiaat

nuoret aikuiset. Ohjelmamme sisältää bileitä, kilpailuja ja uusia

kokemuksia uusien ihmisten kanssa.

Tässä raportissa käsittelemme asioita, jotka meidän täytyy ottaa

huomioon yritystä perustettaessa ja sovellamme teoriaa

käytäntöön. Aiheita ovat Sisäinen ja ulkoinen analyysi, SWOT-

analyysi, toimenpiteet sekä kannattavuus ja rahoitus.

Analyyseissa kerromme muun muassa

henkilöstöorganisaatioista, aineellisista ja aineettomista

resursseista, hinnoittelusta, tuotteesta sekä yhteiskunnan

asettamista laista. Jaoimme SWOT-analyysin neljään osaan:

vahvuudet, heikkoudet mahdollisuudet sekä uhkat.

Toimenpiteissä käsittelemme eri tuotteitamme, tuotteiden

hintaa, saatavuutta sekä henkilöstöä ja viimeisessä osassa

kannattavuutta ja rahoitusta. Kannattavuuslaskelmien jälkeen

tulimme siihen tulokseen, että yrityksemme on kannattava

mutta meidän täytyisi tehdä töitä todella paljon ja myydä

ainakin 46 matkaa viikossa. Tällä tavoin pystyisimme

maksamaan palkat yrityksemme työntekijöille.

Asiasanat: liiketoimintasuunnitelma, ohjelmapalveluyritys,

bilematkat

Författare

Riina Korkeakoski

Lotta Liira

Maria Mikkonen

Oonariina Oinonen

Gruppsingnum

M2A

Rapports namn

Let’s go Bananas – astetta parempaa biletystä

Sida och annex antalet86 + 9

Lärare

Johanna Heinonen, Hannele Hillu-Kuitunen

Sammandrag

Vi fick en skoluppgift i januari och vårt uppdrag var att grunda

ett företag. Vi började fundera vår företagsidé och sen uppfann

vi Let’s Go Bananas. Let’s Go Bananas är ett företag som

erbjuder programservice för unga människor mellan 18-30 år.

Vi samarbetar med researrangör till exempel Matkavekka. Vårt

program innehåller fester, tävlingar och roligt tid med nya

människor.

I den här rapporten behandlar vi saker som vi måste ta i

beaktande när vi börjar grunda i ett företag. Vi tillämpar teori

till praktik. Vi behandlar teman som Intern och extern analys,

SWOT-analys, åtgärder och lönsamhet och finansiering. I

analyser beskriver vi till exempel om personalorganisationer,

immateriell och materiell resurser, prissättning och produkter

och också lagar som vi måste tänka över. I SWOT-analysen

funderar vi vår stabilitet, svaghet, möjligheter och risker. I

åtgärder del berättar vi om våra produkter, pris, tillgänglighet

och personaler.

Till sist är lönsamhet och finansiering. Resultat i det här

avsnittet var att vårt företag är lönsam men vi måste arbeta hårt

och sälja åtminstone 46 resor i veckan. Härigenom kunde vi

betala ut lön för arbetare, det vill säga för oss.

ÄmnesordAffärsverksamhetsplan, programservice, fester

Sisällys

Johdanto.........................................................................................1

1 Yritysidea.................................................................................3

1.1 Mitä?....................................................................................3

1.2 Kenelle?...............................................................................4

1.3 Miten?..................................................................................4

1.4 Millä imagolla?....................................................................5

1.5 Tulevaisuuden näkymät.......................................................5

2 Sisäiset analyysit.....................................................................6

2.1 Resurssit..............................................................................6

2.1.1 Aineettomat resurssit.....................................................6

2.1.2 Aineelliset resurssit........................................................6

2.2 Tuotteet tai palvelut............................................................7

2.2.1 Eurooppa........................................................................7

2.2.2 Afterski-matkat...............................................................8

2.2.3 Ibiza ja Oktoberfest........................................................8

2.3 Hinnoittelu...........................................................................9

2.4 Markkinointi........................................................................9

2.5 Rahoitus...............................................................................9

2.6 Organisaatio......................................................................10

2.7 Verkostot ja sidosryhmät...................................................11

3 Ulkoiset analyysit...................................................................13

3.1 Mikroympäristö.................................................................13

3.1.1 Kilpailijat, kilpailun lajit...............................................13

3.1.2 Kysyntä.........................................................................16

3.1.3 Ostokäyttäytyminen.....................................................17

3.1.4 Asiakkaiden tarpeet ja halut........................................18

3.2 Mitä he ajattelevat kilpailijoista?.......................................23

3.3 Makroympäristö................................................................23

3.3.1 Yhteiskunnan taloustilanne..........................................23

3.3.2 Lait, asetukset, luvat....................................................24

3.3.3 Kulttuuritrendit............................................................32

3.3.4 Teknologia....................................................................33

3.3.5 Toimiala........................................................................33

4 SWOT.....................................................................................35

4.1 Vahvuudet..........................................................................35

4.2 Heikkoudet........................................................................36

4.3 Mahdollisuudet..................................................................36

4.4 Uhat...................................................................................37

4.5 Mitä SWOT:n jälkeen?.......................................................38

5 Liikesuunnitelma....................................................................39

5.1 Mitä?..................................................................................39

5.2 Tuotteet.............................................................................39

5.3 Kenelle?.............................................................................40

5.4 Kohderyhmä......................................................................41

5.5 Miten?................................................................................41

5.6 Millä imagolla?..................................................................43

5.7 Hinnoittelu.........................................................................43

5.8 Yhtiömuoto........................................................................44

5.9 Tulevaisuuden suunnitelmat..............................................45

6 Toimenpiteet..........................................................................47

6.1 Tuote ja tuotantoratkaisut.................................................47

6.1.1 Tuotekehitys.................................................................47

6.1.2 Tuotekehitysprosessi....................................................48

6.1.3 Kymmenen tekijää menestyvään tuotteeseen..............49

6.1.4 Palveluprosessi.............................................................49

6.1.5 Brändi...........................................................................52

6.2 Hinnoittelu- ja hintaratkaisut............................................54

6.2.1 Budjetti.........................................................................54

6.2.2 Markkinointikustannukset...........................................55

6.2.3 Hinnoittelu...................................................................55

6.2.4 Kannattavuus...............................................................56

6.3 Saatavuusratkaisut............................................................57

6.4 Henkilöstöratkaisut...........................................................60

6.4.1 Organisaatio ja sen rakenne.........................................60

6.4.2 Henkilöstöpolitiikka.....................................................62

6.4.3 Viestintäratkaisut.........................................................67

6.4.4 Viestinnän tavoitteet....................................................67

6.4.5 Kohderyhmät................................................................68

6.4.6 Viestintäkeinot.............................................................68

6.4.7 Mediat ja kanavat.........................................................69

6.4.8 Sisäinen ja ulkoinen viestintä.......................................69

6.4.9 Seurantakeinot.............................................................70

7 Kannattavuus ja rahoitus.......................................................71

7.1 Kannattavuus.....................................................................71

7.1.1 Investoinnit..................................................................71

7.1.2 Kiinteät kustannukset..................................................72

7.1.3 Muut kannattavuuteen liittyvät seikat.........................73

7.2 Myynti................................................................................73

7.3 Rahoitus.............................................................................74

8 Yhteenveto.............................................................................75

Lähteet.........................................................................................76

Liitteet..........................................................................................87

Liite 1. AikatauluLiite 2. VastuunjakoLiite 3. Kannattavuuslaskelmat; InvestoinnitLiite 4. Kannattavuuslaskelmat; Kiinteät kustannuksetLiite 5. Kannattavuuslaskelmat; PalkatLiite 6. Kannattavuuslaskelmat; MyyntiLiite 7. Kannattavuuslaskenta; Tulosvertailu ja kriittinen pisteLiite 8. Kannattavuuslaskenta; 3 vuoden tulosennuste

 

Johdanto

Saimme tehtäväksi perustaa matkailualan yrityksen teemalla

kulttuuri. Lähtökohtana ryhmälle oli yrityksen alan

mielenkiintoisuus, jotta jaksaisimme työstää sitä kevääseen

saakka hyvällä mielellä. Asioiden helpottamiseksi aikataulutimme

työurakkamme, aikataulun voi löytää liitteestä 1. Tärkeänä

pidimme myös, että yrityksen kohderyhmänä olisivat nuoret koska

oman ikämme puolesta pystymme samaistumaan heidän

tarpeisiinsa. Esimerkkinä yritykseemme pidämme

jookoskookos.com ohjelmapalvelun tarjoajaa, joka on

lopettamassa toimintaa ja näin ollen jättämässä aukon

bilematkatarjontaan. Nuoret haluavat matkustaa ulkomaille ja

muodostaa uusia kontakteja. Me tarjoamme tähän

mahdollisuuden heille vähällä vaivalla. Koska asiakasryhmämme

koostuu enimmäkseen nuorista opiskelijoista, pyrimme pitämään

hinnat alhaisina ja tason ylhäällä. Lähtökohtana meille oli luoda

tästä koko päivä työ joka tuottaa ihmisille elämyksiä. Aikomus ei

ollut myöskään tehdä tästä ns. eläketyötä, vaan siirtyä eläkkeelle

kun toiminta ei tunnu enää mielekkäältä tai ikä tulee vastaan

kuten jookoskookos.com:n perustajilla. Viimeisessä luvussa

yhteenveto siitä mitkä mietteemme on tämän prosessin jälkeen.

Sisäisissä analyyseissä käymme läpi yrityksemme sisäistä

tehokkuutta. Määrittelemme resurssit, verkostot,

markkinointikanavat, palvelut, organisaation ja hinnoittelun

pintapuolisesti. Ulkoisissa analyyseissä pohdimme

kilpailijoitamme, kysyntää, asiakasryhmämme ostokäyttäytymistä

ja heidän tarpeitaan. Mietimme miten yhteiskunnan taloustilanne,

lakisäädökset, kulttuuritrendit ja teknologia vaikuttavat

yritykseemme. Määrittelemme myös toimialamme. Listaamme

8

vahvuutemme, heikkoutemme, mahdollisuutemme ja uhkamme

kaikille yrityksille tutussa SWOT-analyysissä. Meidän tuli

liikesuunnitelman loppuvaiheessa miettiä onko tiedon keruun

aikana mikään perusseikka yrityksessämme muuttunut.

Päädyimme lopputulokseen, että kaikki on suurimmilta osilta

säilynyt samanlaisena. Toimenpiteiden pohtimisen tarkoituksena

on erottua kilpailijoista ja täsmentää asiakasryhmämme

tuntemusta. Toimenpiteet jaetaan tuote-, hinta-, saatavuus- ja

jakelutie-, henkilöstö- ja viestintäratkaisuihin.

Raportin lopussa keskitymme Let’s go bananasin kannattavuuteen

ja rahoitukseen. Se tulee antamaan todenmukaisen kuvan siitä

kuinka kannattava kehittelemämme yritysidea on käytännössä.

Raporttiin on liitetty Excel-taulukko johon on laskettu kaikki

yrityksemme menot, kulut, tulot, voitot ja lainat. Viimeisessä

kappaleessa vedämme yhteen yrityssuunnitelmamme

kirjoitusprosessin ja lopputunnelmat.

9

1 Yritysidea

Yritysidea on se kuningasidea, jolla yrittäjä aikoo ansaita

toimeentulonsa tulevaisuudessa. Aluksi se on vain epämääräinen

idea, joka jalostuu pikkuhiljaa jäsennellyksi liikeideaksi. Se

koostuu peruskysymyksistä: Mitä? Kenelle? Miten? Millä

imagolla? Tulevaisuudessa yritysideasta jalostetaan toimiva

liikeidea. Seuraavassa kerromme omasta yritysideastamme.

(Rikala 2010).

Tarkoituksenamme ei ole kopioida jookoskookos.com palvelujen

tarjoajaa vaan haemme heidän yrityksestään inspiraatiota. Emme

halua kuvitella ostavamme kyseistä yritystä, koska haluamme

luoda oman näköisemme yrityksen alusta asti.

1.1 Mitä?

Tarkoituksenamme on perustaa ohjelmapalveluja tarjoava yritys,

jonka alaa ovat bile- ja teemamatkat. Yhteistyötahoksi pyrimme

saamaan jonkun matkanjärjestäjän, joka ostaa palvelujamme,

esimerkiksi Matkavekka. Näin ollen valmismatkalain asettamat

vastuut ja velvollisuudet koskevat heitä.

Mielestämme yritysidealla on potentiaalia, pakettimatkat ovat

helppoja ja käteviä ihmisille jotka eivät jaksa tai halua suunnitella

koko matkaa itse. Yritykselle on markkinarako ja hyvien

liikekumppanien avulla saamme ideastamme toimivan. Meidän

avulla asiakkaiden ei tarvitse huolehtia siitä minne mennä

juhlimaan ja miten sinne pääsee. Teemamatkoihin suuntautuneita

järjestäjiä on alalla, mutta olemme ainoat jotka järjestävät pelkkiä

bilematkoja. Ideamme on trendikäs ja tarjoaa parasta viihdettä

10

uuden nälkäisille nuorille. Haluamme järjestää tasokkaampaa

bilematkailua kuin lopettava kilpailijamme Jookoskookos.com.

Matkoja ja ohjelmaa järjestetään niin Suomeen kuin muuallekin

Eurooppaan. Kohteiksi olemme valinneet Prahan, Amsterdamin,

Riikan ja Berliinin, jonne tarkoituksena on tehdä pidennettyjä

viikonloppumatkoja. Ohjelmaa viikon pituisille teemamatkoille

järjestämme Ibizalle, Octoberfesteille sekä Sensation White -

housemusiikki tapahtumaan, joka vuosittain järjestetään

eripuolilla maailmaa. Suomessa järjestämme hiihtolomien aikaan

afterski-ohjelmaa Leville ja Rukalle. Näihin kohteisiin

matkustamme bussilla, ulkomaille lentäen.

Ohjelmatarjontaamme kuuluu opaspalvelut Suomessa kuin

kohteessakin. Lisäksi järjestämme erilaisia aktiviteettejä kuten

klubi- ja baarikierroksia, after ski-ohjelmaa sekä teemabileitä

(esim. halloween, Octoberfest). Olemme ohjelmissa asiakkaiden

mukana yhtenä heistä.

1.2 Kenelle?

Asiakasryhmämme koostuu etupäässä suomalaisista nuorekkaista

ja energisistä ihmisistä, jotka ovat kiinnostuneita juhlimisesta ja

yöelämästä. Alaikäraja matkoille on 18 vuotta ja suositusyläraja

on 30 vuotta. Tosin jos asiakas tuntee olevansa ikinuori ja haluaa

juhlia, emme näe syytä miksi he eivät voisi lähteä ja osallistua

Let’s go Bananasin ohjelmiin.

1.3 Miten?

Aiomme itse olla matkoilla mukana oppaan roolissa ja näin ollen

voimme käyttää hyväksi karttunutta kokemusta

11

kohdekaupungeista, matkailusta sekä ihmisten kanssa

työskentelystä. Olemme kenties myös helpommin lähestyttäviä

asiakkaan näkökulmasta, koska olemme samaa ikäluokkaa. Myös

kielitaitoa löytyy, joten kommunikointi paikallisten tahojen kanssa

on helppoa.

Ennen yrityksen käyntiin polkaisemista käymme tutustumassa

pohjia myöten kaupunkeihin sekä käytämme hyväksemme

verkostojemme tietoja ja kokemuksia. Mahdollisuuksien mukaan

imagokysely olisi hyödyllinen väline ennen yrityksen perustamista

esim. Facebookkiin, saadaksemme ihmisten huomion sekä

mahdollisia kehitysideoita.

Aikomuksenamme on perustaa nettisivut, jonne sisällytämme

keskustelufoorumin. Näin matkoille osallistujat voivat löytää

matkaseuraa jo ennen reissua ja samalla toivomme saavamme

palautetta toiminnastamme. Tarkoituksenamme on myös koota

sivuille kuvia ja videoita reissuilta. Nettisivut tulevat olemaan

sosiaalisen median ohella tärkein markkinointikanava.

Suurimpana markkinointikanavana käytämme ainakin aluksi

sosiaalista mediaa kuten Facebookia ja Twitteriä. Painetusta

mediasta käytämme mahdollisesti ilmaisjakelulehtiä. Teemme

yhteistyötä myös eri ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen ja

opiskelijayhdistysten kanssa, jotta saisimme herätettyä

asiakasryhmämme huomion.

Toimimme kaikki kotitoimistosta käsin, koska emme tarvitse

erillistä toimistoa nettisivujen ylläpitoon tai puhelimeen

vastaamiseen.

12

1.4 Millä imagolla?

Imago on yrityksen ulkonäkö, sen tulee houkutella asiakkaita.

Visuaalisuudella on suuri merkitys esimerkiksi nettisivujen

luonnissa. (Yritys24 2012). Lyhyesti kerrottuna yrityksemme

imago on nuorekas ja elämäniloinen. Haluamme tuoda Suomen

markkinoille stressitöntä hauskan pitoa matkailun muodossa.

1.5 Tulevaisuuden näkymät

Tulevaisuuden suunnitelmiimme kuuluu toimintaympäristön

laajentaminen Euroopassa. Haluamme lisätä tarjontaan

esimerkiksi laskettelumatkoja Alpeille sekä rantalomia Kroatiaan.

Resurssien mukaan laajennamme myös polttarimatkoihin.

Muokkaamme matkakohteitamme vuosittain asiakaskunnan

mieltymysten mukaan. Kohteiden lisääminen tuo tarvetta

henkilökunnan palkkaamiseen sekä toimitilojen hankkimiseen.

Lisähenkilökunnan rekrytointi tulee olemaan ensimmäinen askel

yrityksemme kehityksessä, ennen kohteiden lisäämistä.

Pyrimme saamaan Suomen suosituimpia bloggaajia yhteistyöhön

kanssamme. Tarjoamme heille ilmaiset matkat ja he

vastapalvelukseksi kirjoittavat matkastaan omaan blogiinsa.

13

2 Sisäiset analyysit

Sisäiset analyysit tunnetaan myös nimillä organisaatioanalyysi tai

yritysanalyysi. Niiden tarkoituksena on reflektoida omaa

toimintaa kilpailijan vastaavaan yritykseen. Tarkoitus sisäisissä

analyyseissä on välttyä ali- tai yliarvioimasta kilpailevia yrityksiä

ja samalla siitä saa hyviä vinkkejä oman yrityksen toimintaan.

Sisäisissä analyyseissä tulee miettiä resursseja yleisesti. (Karlöf

2002, 294a) Resurssien lisäksi sisäisiin analyyseihin kuuluu

rahoituksen ja organisaation miettiminen, tuotteiden tai

palveluiden määritteleminen, markkinoinnin ja hinnoittelun

suunnittelu ja verkostot sekä sidosryhmät.

2.1 Resurssit

On olemassa aineettomia ja aineellisia resursseja. Aineettomiin

resursseihin kuuluu esimerkiksi tietotaito. Aineellisia resursseja

ovat työntekijät, raha, koneet ja muut konkreettiset asiat.

(Strategy-Train 2009)

2.1.1 Aineettomat resurssit

Aineettomat resurssimme ovat tietotaito, atk-taidot, ideat,

innovaatiokyvyt ja yrityksemme trendikkyys. Olemme kaikki

matkailualan ammattilaisia. Kuitenkin tarvitsemme kipeästi

nettisivujen luojan, mutta löydämme ratkaisun kontakteistamme.

Koulutamme itsemme myöhemmin kotisivujen ylläpitoon.

2.1.2 Aineelliset resurssit

Aineellisia resursseja yrityksessämme ovat työntekijät, eli me.

Toimistoa emme tarvitse, vaan toimimme jonkun kotoa käsin.

14

Meidän tulee luoda nettisivut, jonka kautta matkat voi varata ja

niistä löytyy kaikki tarvittava informaatio. Lisäksi tarvitsisimme

resursseja erilaisiin toimistotarvikkeisiin ja itse yrityksen

perustukseen. Meidän tulee myös miettiä oma palkkauksemme.

2.2 Tuotteet tai palvelut

Järjestämme viikonloppumatkoja Eurooppaan, afterski- matkoja

Suomeen ja pidempiä teemalomia Ibizalle ja Oktoberfesteille

matkanjärjestäjän avulla. Idea on, että lennot, majoitus (tai muu

vastaava kuljetus), ohjelma ja opastus (meidän toimestamme)

kuuluvat samaan viihdepakettiin, matkanjärjestäjä tulee

varaamaan lennot ja olemaan loppukädessä vastuussa matkoista.

Vertailimme omia kokemuksiamme ja ystäviemme kokemuksia

kyseisistä Euroopan kaupungeista. Olemme lukeneet internetistä

näiden kohteiden olevan tämän hetken kuumimpia paikkoja

eurooppalaisten nuorten keskuudessa. Esimerkiksi Riikaan

tullaan juhlimaan jopa Iso-Britanniasta saakka. Halusimme

mahdollisimman monipuolisen kohdetarjonnan resurssien

puitteissa. Uskomme tarjonnan miellyttävän nuorta yleisöämme,

halusimme ehdottomasti kaupunkikohteita, eikä rantakohteita.

Vähän tuntemattomissa kohteissa myös edullisuus on

puolellamme. Ibizalle esimerkiksi ei Suomesta juurikaan järjestetä

matkoja. Talvisin Suomen omat hiihtokohteet houkuttelevat

nuoria, joten haluamme olla mukana talviriehassa.

15

2.2.1 Eurooppa

Euroopan kohteitamme ovat Riika, Amsterdam, Praha ja Berliini.

Sensation White on suuri house-musiikkitapahtuma. Se

järjestetään muun muassa Amsterdamissa vuosittain. Se on

Suomen suurelle yleisölle vielä hyvin tuntematon tapahtuma,

mutta meidän avullamme suomalaiset eivät jää Euroopan

suurimmista juhlista paitsi. Ideana on pukeutua ainoastaan

valkoisiin ja juhlia parhaimpien dj:n kanssa aamutunneille saakka.

Jokaisessa kohteessa ohjelmanrakenne noudattaa samaa kaavaa.

Järjestämme pidennettyjä viikonloppuja ilman museovierailuita tai

perinteisiä nähtävyyksien kiertelyitä. Matkan alussa tarjoamme

asiakkaillemme kirjallisen infopaketin. Haluamme informoida

asiakkaitamme paikallisista ravintoloista, ostosmahdollisuuksista,

nähtävyyksistä (esimerkiksi Amsterdamin seksimuseo yms.

tavallisuudesta poikkeavat) ja julkisesta liikenteestä. Heillä tulee

olemaan päivisin omaa aikaa, jolloin voivat tutustua kaupunkiin

haluamallaan tavalla. Ennen matkaa otamme huomioon

asiakkaittemme omia toiveita ohjelmasta, muun muassa

haluavatko he yhteisiä ruokailuhetkiä ennen yöelämään

tutustumista. Perusohjelmaa voivat olla Pub Crawl:it, omat

teemabileet (pukeudutaan porukalla vaikka Riikassa viikingeiksi)

ja mitä mieleen juolahtaa!

2.2.2 Afterski-matkat

Haluamme järjestää juhlakansalle myös Suomen sisäisiä matkoja,

pääkaupunkiseudulta Leville tai Rukalle. Ideana ovat bilebussit eli

16

juhlat alkavat kun astutaan bussiin! Matkan kesto on noin viikko,

kuljetukset mukaan lukien.

Järjestämme kuljetukset, hissiliput (jos asiakkaat niin haluavat) ja

majoitus. Tietenkin ohjelmaan kuuluu ainutlaatuisia virikkeitä

(mäenlaskua, lumisählyä, hankifutista jne.) ja pidämme huolta,

ettei tylsiä hetkiä tule. Pääpainohan ei tietenkään ole

lumiurheilussa, vaan itse Afterski-hetkissä.

2.2.3 Ibiza ja Oktoberfest

Ibiza, kuumien ja kosteiden öiden saari, on planeettamme

legendaarisin bilettäjien paratiisi. Suomen parhaana bileiden

järjestäjänä emme voi jättää tätä Välimeren tanssilattiaa pois

kohteistamme. Oppaamme tuntevat parhaimmat klubit ja

tapahtumat ja järjestävät asiakkailleen unohtumattoman loman.

Matka tulee olemaan hinnakkaampi ja pidempi kuin muut

Euroopan ohjelmistossamme.

Oktoberfest tarjoaa parhaimman kokemuksen oluen janoisille

asiakkaillemme. Se järjestetään olutkulttuurin ytimessä Saksan

Münchenissa. Kuten Ibizakin, se tulee olemaan pidemmän kaavan

mukaan järjestetty matka. Opastamme alueella ja etsimme

parhaimmat teltat.

2.3 Hinnoittelu

Voidaan sanoa että hinnoittelulla on kaksi tavoitetta.

Ensimmäisenä tavoitteena on saada tuote kaupaksi ja toiseksi

saada tuotteen myynnistä voittoa. Yksinkertaisimmillaan

hinnoittelu on oikean hinnan etsintää. (Kulmala 2012, 1).

17

Tällä hetkellä palveluiden hinnoittelua on vaikea sanoa. Jos

verrataan kilpailijamme samankaltaisiin matkoihin Lähi-

Eurooppaan (pidennetty viikonloppu), on lyhyiden matkojen

hintahaarukka minimissään 300ssa eurossa (esim. Riika).

Uskomme matkojemme keskihintojen tulevan olemaan hieman

korkeammat kuin kilpailijallamme Jookoskookoksella.

2.4 Markkinointi

Markkinointi tarkoittaa yksinkertaisuudessaan kysynnän luomista

(Karlöf 2002, 160c).

Markkinointi on osa-alue, johon haluamme panostaa varsinkin

yrityksen alkuvaiheessa, tärkeintä on saavuttaa tunnettavuutta

mahdollisten asiakkaiden keskuudessa. Kotisivut ja sosiaalinen

media tulevat olemaan tärkeimmät markkinointikanavat. Tämän

lisäksi voimme mainostamme palveluitamme ilmaisjakelulehdissä,

jotka tavoittavat kohdeyleisömme. Aiomme käyttää myös

puskaradiota markkinoinnissamme. Olemme myös yhteistyössä

oppilaskuntien kanssa, jotka mainostavat matkojamme oppilaille

korkeakouluissa. Mahdollisesti voisimme myös tehdä vierailuja

ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin markkinoimaan

yritystämme. Tulevaisuudessa kun matkoja jo järjestetään,

voisimme lähettää jonkun tunnetun suomalaisen bloggaajan

matkallemme ilmaiseksi. Ja sitä vastaan hän kirjoittaa

blogipostauksen matkastamme.

18

2.5 Rahoitus

Rahoitussuunnittelu tulee hoitaa ennen yrityksen perustamista.

Tulee selvittää mistä lähteistä rahaa hankitaan ja kuinka paljon

sitä tarvitaan. Tarvitsemmeko vierasta pääomaa vai riittävätkö

omat rahat? (Suomen Yrittäjät 2012a) Rahoitusta on mahdollista

saada Finnverasta, Keksintösäätiöltä, Teknologian ja

innovaatioiden kehittämiskeskukselta (Tekes) ja ELY-keskusten

rahoituspalveluilta. (Suomen Yrittäjät 2012b) Finnvera vahvistaa

suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä

tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita.

He esimerkiksi tarjoavat naisyrittäjälainan, joka on suunnattu

enintään viisi henkilöä työllistäville yrityksille, joissa naiset ovat

enemmistöosakkaina ja jota yksi naispuolisista omistajista johtaa

päätoimisesti. (Finnvera 2012). Yrityksemme sopii hyvin tähän

profiiliin ja aiomme hyödyntää tätä lainaa yrityksemme

käynnistyksessä.

Keksintösäätiö auttaa kehittämään liiketoimintaa etsimällä uusia

yrityksiä, joilla on uusia ideoita. Tämä on kuitenkin enemmän

keksintöjen kaupallistamiseen ja markkinointiin, joten ei

välttämättä sovi meidän yritykseemme. (Keksintösäätiö 2012) TE-

keskuksen (joka toimii ELYn alaisuudessa) käytettävissä olevat

yritysrahoitusmuodot ovat eri alueella erilaiset. Avustuksen

kohteen tulee olla kehittämisen kannalta merkittävä, esimerkiksi

pienelle yritykselle uusien työpaikkojen aiheuttamien

palkkamenojen ja muiden toiminnan aloittamiseen tai

laajentamiseen. (TE-keskus 2012) Tekes keskittyy pk-yrityksiin,

jotka hakevat kansainvälistä kasvua. Ainakaan tällä hetkellä he

eivät ole meille suunnattu sijoittaja. (Tekes 2011).

Liikesuunnittelussa tulee miettiä myös vakuuksia, koska luoton

vakuudeksi vaaditaan esimerkiksi asunto- tai pörssiosakkeita tai

19

kiinteistökiinnityksiä. Takaukset kelpaavat myös vakuutena eli

takaaja vastaa lainasta omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan.

(Suomen Yrittäjät 2012c)

Meillä ei ole vielä konkreettista tietoa, mihin tulemme rahaa

tarkalleen tarvitsemaan. Tarvitsemme yritykseemme rahoitusta

alkuvaiheessa kattavaan markkinointiin, palkkoihin,

tutustumismatkoihin, matkustukseen ja muihin oheistuotteisiin

(esimerkiksi työasut).

2.6 Organisaatio

Organisaatio on yrityksen rakenne, eli työnjako. Ne eriytetään

markkinoiden, tuoteryhmien, tuotteiden ja asiakasryhmien

mukaan. (Karlöf 2002, 353b).

Yritysmuotoa pohdittaessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

perustajien lukumäärä, pääoman tarve ja saatavuus yritystä

perustettaessa, vastuun jakautuminen yrityksessä, toiminnan

joustavuus, yrityksen jatkuvuus, voiton jako ja tappion kattaminen

ja verotus. (Yritys-suomi 2008)

Avoimen yhtiön perustamiseen tarvitaan vähintään kaksi

henkilöä. Perustajat ovat tasavertaisia yhtiön toiminnassa ja

vastaavat yhdessä henkilökohtaisesti kaikesta yhtiön tekemistä

päätöksistä, sitoumuksista ja veloista. (Infopankki 2005a)

Kommandiittiyhtiö on avoimen yhtiön tavoin henkilöyhtiö.

Henkilöyhtiö tarkoittaa yhtiötä, jonka osakkaana on luonnollisia

henkilöitä, ja jokainen jäsen sijoittaa panoksensa joko rahana tai

työpanoksena. Kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö eroavat toisistaan

20

siten, että kommandiittiyhtiössä tulee olla ainakin yksi äänetön

yhtiömies eli sijoittaja. (Infopankki 2005b)

Omien pohdintojemme ja Harri Karin neuvojen perusteella

mielestämme osakeyhtiö on paras yhtiömuoto yrityksellemme.

Osakeyhtiön perustajina voi olla useampia henkilöitä. Osakkaan

äänivalta, tuotot ja vastuu yhtiöstä riippuvat osakkeitten määristä.

Yksityisen osakeyhtiön pääoma on vähintään 2 500 euroa ja

osakkaat eivät ole vastuussa yhtiöstä henkilökohtaisella

omaisuudellaan. Kukaan meistä ei tule omistamaan 30% yhtiön

osakkeista, joten kenelläkään meistä ei ole yrittäjästatusta.

Tämän avulla meillä on vielä oikeus Kelan tukiin. Yhtiö tulee

ilmoittaa kaupparekisteriin. (Infopankki 2005c; Tilastokeskus

2012a)

2.7 Verkostot ja sidosryhmät

Verkostoituminen on yritysten välistä vuorovaikutusta ja

yhteistyötä (Heinonen 2007).

Verkostoihimme kuuluu yhteistyökumppanimme ja mahdolliset

sponsorit, sekä omat henkilökohtaiset kontaktimme alalla.

Toivomme myös verkostoituvamme laajemmin tulevaisuudessa.

Yrityksellemme ei ole vielä ehtinyt muodostumaan vakituisia

verkostoja. Tärkein sidosryhmämme on matkanjärjestäjä

(esimerkiksi Matkavekka), emme usko että tässä vaiheessa

etsimme toisia samankaltaisia yhteistyökumppaneita.

21

3 Ulkoiset analyysit

Ulkoiset analyysit tutkivat ympäristön luomia mahdollisuuksia ja

uhkia, esimerkiksi taloustilannetta, lakeja, teknologiaa,

kilpailijoita, kysyntää ja ostokäyttäytymistä (Strategicplan 2010).

Ulkoisissa analyyseissä käsittelemme yrityksemme mikro- ja

makroympäristöä, niihin kuuluu muun muassa kilpailijat, kysyntä,

ostokäyttäytyminen, lait ja asetukset, kulttuuritrendit ja

teknologia.

3.1 Mikroympäristö

Mikroympäristö tarkoittaa voimia, jotka ovat lähellä yritystä ja

vaikuttavat yrityksen kykyyn palvella asiakkaita, esimerkiksi

kilpailijat, sidosryhmät, markkinointi ja kysyntäkanavat sekä

yritys itse. Mikroympäristöön pystyy yritys itse vaikuttamaan

(Joensuu 2012a.)

3.1.1 Kilpailijat, kilpailun lajit

Suomen kilpailulakia uudistettiin täysvaltaisesti, ja se tuli

voimaan 1.1.2011. Suurimmat uudistukset laissa koskee

vahingonkorvausta, yrityskauppavalvontaa ja kilpailuasioissa

noudatettavaa menettelyä. Uudistuksen syynä on tarve seurata

kilpailua tehokkaammin, jotta markkinoiden toimivuus säilyisi.

(Työ- ja elinkeinoministeriö 2012) Kilpailua Suomessa ja

Euroopan Unionissa säätelee kilpailuvirasto ja EU:n

kilpailusäännöt. Kilpailuvirasto (KiVi) pyrkii turvaamaan

taloudellista kilpailua kuten kartelleja vastaan. KiVi voi määrätä

22

yrityksen lopettamaan toimintansa tai määrätä yritys lopettamaan

lain vastainen toiminta. (Kilpailuvirasto 2012a.) EU:n

kilpailupolitiikan ensisijainen tehtävänä on turvata tuotteiden ja

palvelujen vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden sisällä sekä toimivan

kilpailun syntyminen. EU:n kilpailusäännöt kieltävät ja pyrkivät

estämään markkina-aseman väärinkäytön sekä kartellien

syntymisen. (Kilpailuvirasto 2012b.) Kartellilla tarkoitetaan samaa

tuotetta tarjoavien yrityksien välistä sopimusta ja järjestelyä, jolla

ohjataan kilpailukäyttäytymistä ja alan muiden yritysten

mahdollisuuksia markkinoilla (Kilpailuvirasto 2012c). Yritysten eli

kilpailijoiden määrä ja tuotteiden tarjonta määrää kilpailun

luonteen. Erilaisia kilpailutyyppejä ovat monopoli, oligopoli ja

polyponi.

Monopoli tarkoittaa, että markkinoilla on vain yksi tiettyä tuotetta

tarjoava yritys esimerkiksi Alko ja VR. Tämä siis tarkoittaa, että

tarjottava tuote on korvaamaton. Oligopoli taas vuorostaan

merkitsee, että markkinoilla on vain harvoja samaa tuotetta

kauppaavaa yritystä. Suomessa tällaisia toimijoita ovat S-ryhmä ja

K-ryhmä. Polyponisilla yrityksillä on minimaalinen vapaus toimia

markkinoilla, eli heillä on paljon kilpailijoita. Esimerkiksi

voisimme ottaa parturi-kampaamot, joita löytyy jokaisesta kylästä

monia. (Edu 2010a.)

Oma yrityksemme Let’s go bananas kuuluu selkeästi oligopoleihin

eli yrityksiin, joiden alalla ei ole paljon vastaavia yrityksiä.

Kilpailua ei siis siten synny. Olemme ohjelmapalveluiden tarjoaja

ja pyrimme luomaan energisen ja nuorekkaan imagon. Haluamme

tarjota kuluttajille edullista, helppoa ja hauskaa biletystä eri

puolilla Eurooppaa sekä after ski-juhlia Rukalla ja Levillä.

Kilpailuroolimme luokittelisimme erikoistujaan eli market niche.

23

Haluamme luoda jotakin erilaista ja erityistä melko tarkasti

määritetylle asiakassegmentille, eli nuorille suomalaisille

ihmisille. Ikä on kuitenkin vain numero, mutta olemme ajatelleet

palvelumme lähinnä koskevan nuorta asiakaskuntaa.

Miksi siis juuri Let’s go bananas? Mitä meillä on tarjota, mitä

muut eivät tarjoa? Miten erotumme muista ohjelmapalveluiden

järjestäjistä ja mitä kilpailukeinoja meidän kannattaisi käyttää?

Tärkeimpänä kilpailukeinonamme pidämme omaa tuotettamme.

Sellaista samanlaista ei Suomesta löydä. Vaikka saimme ideamme

Jookoskookokselta, haluamme kuitenkin erottua siitä. Slogan

”astetta parempaa biletystä” kertoo kaiken. Matkan ei ole

tarkoitus olla vain päätön ryyppyreissu (niin kuin suomalaisten

bilematkat yleensä ovat), vaan tarkoituksenamme on tutustuttaa

suomalaisia Euroopan biletystyyliin. Tarjoamme heille

mahdollisuuden olla osana kuuluisia eurooppalaisia

biletapahtumia, kuten Sensation White ja Oktoberfest.

Miksei asiakas voisi itse järjestää samantyylistä matkaa? Tähän

kohtaan voisi kysyä, miksi ihmiset varaavat viikon matkoja

Kreikkaan esimerkiksi Aurinkomatkojen kautta. He haluavat

päästä helpolla. He haluavat jonkun takuun lomalleen. He

haluavat, että paikalla on opas, joka auttaa heitä ongelmissa ja

tutustuttaa heitä kohteisiin. Samasta syystä ihmiset ostaisivat

meidän palvelujamme. Tietenkin on olemassa paljon

seikkailunhaluisia, jotka haluavat tehdä kaiken itse. Me kuitenkin

tarjoamme ratkaisun niille, jotka haluavat helppoutta,

turvallisuutta ja opaspalveluita sekä uusien suomalaisten nuorten

seuraa. Pakettimme säästävät paljon aikaa. Itse olemme ainakin

matkustellessamme huomanneet, että uudessa kohteessa on

hankala löytää parhaimpia baareja ja klubeja. Vaikka matka on

24

mukava ja usein myös halvempi järjestää itse, olisi myös aikaa

säästävämpää jos olisi joku, joka kertoisi parhaat bilemestat,

shoppailupaikat ja ravintolat. Tätä kaikkea tarjoamme

asiakkaillemme.

Myös hinta on meille tärkeä. Koska asiakassegmenttimme

koostuu nuorista, koetamme parhaamme mukaan pitää hinnat

opiskelijabudjetille sopivina. Hintoja on vielä hankala hahmottaa,

mutta esimerkiksi Jookoskookoks.com:n hinnat ovat suunniteltu

opiskelijoille, joten uskomme, että pystymme siihen myös.

Tuotteemme ovat helposti saatavilla internetissä. Koska nuoret

viettävät hyvin paljon aikaa verkossa ja erilaisissa sosiaalisissa

medioissa, painotamme markkinointimme sinne. Samalla

kotisivuiltamme voi helposti varata matkan. Nuorille tämä kaikki

on helpompaa kuin soittaa, tai mennä henkilökohtaisesti johonkin

matkatoimistoon varaamaan matkaa. Hyvin tärkeänä koemme

myös yrityksemme asiakaspalvelun. Aluksi oppaina toimivat Lotta

Liira, Riina Korkeakoski, Maria Mikkonen ja Oonariina Oinonen.

Lopuksi voisi tiivistää, että kilpailusta on yritystoiminnassa

erityisen paljon hyötyä asiakkaille. Kilpailu luo asiakkaille, siis

kuluttajille mahdollisuuden saada parhainta laatua parhaaseen

mahdolliseen hintaan. Kilpailu luo myös yrityksille ”paineita” ja

nämä paineet vaikuttavat uusien tuotteiden keksimiseen ja

syntyyn.

3.1.2 Kysyntä

25

Kysyntää on kahdenlaista, kulutuskysyntä sekä

tuotantohyödykkeiden kysyntä. Kulutuskysynnällä tarkoitetaan

hyödykkeiden eli tavaroiden ja palvelujen käyttämistä, joilla

tyydytetään kuluttajien muodostuneet tarpeet (Taloussanomat

2012). Tuotantohyödykkeiden kysynnällä tarkoitetaan, kun

yritykset, yhteisöt tai yhdistykset hankkivat hyödykkeitä

tuottaakseen tavaroita ja palveluja kuluttajille.

Puhuttaessa kysynnästä on otettava huomioon myös mahdolliset

vaihtelut, joita on monenlaisia. Pitkäaikaiset kysynnänvaihtelut

ovat suhdannevaihteluita ja lyhytaikaisia vaihteluita ovat kausi-,

muoti- ja epäsäännölliset vaihtelut. (Edu 2010b.) Kausivaihtelut

johtuvat viikonpäivistä, juhlapyhistä, loma-ajoista ja eritoten

vuodenajoista (Edu 2010b). Esimerkiksi jouluna ihmisten kysyntä

joulutavaroille kasvaa tai viikonloppuisin alkoholin kysyntä kasvaa

räjähdysmäisesti. Muotivaihtelut johtuvat ihmisten muuttuvista

arvoista ja asenteista esimerkiksi muutos näkyy tuotteiden värien,

muotoilun ja ulkonäön muuttumisena. Maapallon äkilliset

muutokset vaikuttavat epäsäännöllisiin vaihteluihin, joihin

markkinoijan on vaikea varautua (Edu 2010b). Tällaisesta voidaan

ottaa esimerkiksi Thaimaan tsunami tai lumettomat talvet.

Suhdannevaihtelulla tarkoitetaan yksinkertaisesti kuluttajien

ostovoiman vaihteluja riippuen maan taloustilanteesta. Eli

laskukaudella siis laman aikana kuluttajien ostovoima on

pienempi. Laman aikana ihmiset käyttävät rahansa

välttämättömimpiin hyödykkeisiin. Nousukaudella eli

korkeasuhdanteen aikana kuluttajien ostovoima on taas suorempi.

Tietenkään tällä hetkellä emme varmaksi voi sanoa kuinka

aktiivista kysyntä meidän tuotteitamme kohtaan on. Yritimme

saada yhteyttä jookoskookos.com:n työntekijöihin, mutta he eivät

26

syystä tai toisesta ottaneet meihin yhteyttä. Heiltä olisimme

saaneet tietää onko heillä riittänyt asiakaskuntaa ja onko

yrittäminen ollut kannattavaa. Uskomme kuitenkin, että

tarjoamallamme tuotteella on kysyntää juuri

asiakaskunnassamme. Tärkeintä on löytää oikea tapa

markkinoida tuotetta sekä luoda tarve ja halu palvelujamme

kohtaan.

Lisää teoriaa nuorista matkailijoista ja heistä asiakasryhmänä

löytyy luvusta joka käsittelee asiakkaiden tarpeita.

3.1.3 Ostokäyttäytyminen

Ostokäyttäytymisellä tutkitaan sitä, miksi ihmiset ostavat

tuotteita ja kuinka kuluttaminen vaikuttaa sosiaaliseen

maailmaan. Kuluttajia voidaan jakaa erilaisiin kategorioihin

heidän ostokäyttäytymisensä mukaisesti. Esimerkiksi Koetler

jaottelee ostokäyttäytymisen perustyypit neljään eri osaan

riippuen, onko brändien välillä merkittäviä vai vähäisiä eroja ja

onko asiakas sitoutunut tuotteeseen voimakkaasti vai vähän.

(Joensuu 2012b).

Kriittistä massaa on meillä Suomen markkinoilla 881 664 henkilöä

tilastokeskuksen 2012 laaditun tilaston mukaan (Findikaattori

2012). Tämä tekee 16 prosenttia Suomen väkiluvusta.

Ensimmäistä ryhmää kutsutaan vähäisen sitoutumisen -ryhmäksi.

Tähän ryhmään kuuluva kuluttaja ei käytä aikaa tuotteen

tutkimiseen, tekee päätöksensä nopeasti eikä hae aktiivisesti

tietoa tuotteesta. Myöskään brändillä ei ole merkitystä. Toista

ryhmää kutsutaan laajan ongelmaratkaisun ryhmäksi. Kyseiseen

ryhmään kuuluva kuluttaja on hyvin asiakassitoutunut

27

tuotteeseen ja näkee brändien välillä selviä eroja. Tuotteet

liittyvät usein itsensä ilmaisemiseen, ovat kalliita, riskialttiita tai

harvoin ostettavia. Kuluttaja muodostaa tuotteista uskomuksia,

jotka myöhemmin kehittyvät asenteiksi ja hän toimii näiden

asenteiden pohjalta. Kolmas ryhmä on vaihtoehtoja etsivä

ostokäyttäytyminen. Tässä asiakkaan sitoutuminen tuotteeseen ei

ole korkea, mutta kuluttaja on kiinnostunut brändeistä ja tekeekin

usein paljon vaihtoja eri brändien välillä. Kuluttajalla on omia

uskomuksia tuotteista, mutta hän ei kuitenkaan käytä paljoakaan

harkintaa ostosta tehdessään. Arviointia tapahtuukin enemmän

vasta ostovaiheen jälkeen ja tämä vaikuttaa tuleviin

ostopäätöksiin. Neljäs ryhmä on tottumuksiin perustuva

ostokäyttäytyminen. Tyypillistä tälle ryhmälle on, että

sitoutuminen tuotteeseen on melkein olematon ja brändien välillä

ei nähdä eroa. Kuluttajat ostavat tuotteen, koska se on heille

entuudestaan tuttu. He myös vastaanottavat passiivista tietoa

tuotteesta. (Joensuu 2012b).

Let’s go bananasin asiakasryhmä kuuluu kolmanteen Koetlerin

luokittelemaan ryhmään. Uskomme nuorien innostuvan helposti

uudesta, varsinkin kun vertailukohtaa ei löydy. Meidän

tapauksessamme he ostavat palveluitamme, ja määrittelevät sen

jälkeen mitä mieltä olivat matkasta. Brändillämme on vaikutusta

ostopäätökseen. Asiakaskuntamme tunnistaa laadun ja brändin,

mutteivät välttämättä koe niitä tärkeimmäksi seikaksi

ostopäätöksessään. Nuoret suosivat edullisinta vaihtoehtoa, mutta

osaavat myös arvostaa laatua jota tarjoamme.

Ostajatyyppejä on monia erilaisia. Ostajatyypeillä kuvataan

tyypillisiä kuluttajan käyttäytymismalleja, jotka eivät ainakaan

kauheasti eroa ostokerrasta riippumatta. Puhuttaessa käytön

28

määrästä käytetään termejä heavy-user, medium-user ja light-

user. Heavy-user arvostaa sekä tuotetta että merkkiä, kun taas

light-user ostaa vain harvoin, eikä osoita suurta kiinnostusta

merkkeihin ja tuotteisiin. Ääritapaus on hyvin hintatietoinen

kuluttaja, joka seuraa tarkasti hintoja ja alennuksia. Yleensä hän

ostaa vasta, kun saa haluamansa edun. Taloudellinen ostaja on

myös hyvin tarkka hinnoista ja erityisesti hinta-laatu suhteesta.

Yksilöllinen ostaja haluaa olla erilainen eikä ole altis muiden

vaikutuksille. Sosiaaliselle ostajalle ostaminen on sosiaalista

toimintaa, ja tähän tyyppiin kuuluvat shoppailevatkin yleensä

yhdessä. Shoppailijaostajat nauttivat shoppailusta. Heidät voidaan

jakaa heräteostoksia tekeviin sekä niihin, jotka tietävät, mitä

haluavat. Arvojen perusteella ostava ostaja ostaa esimerkiksi vain

ekotuotteita. Arvot ovat hänelle hyvin tärkeitä. Innoton ostaja

ostaa vain silloin, kun on pakko. Hän ei halua tuhlata aikaa tai

energiaa ostamiseen. (Joensuu 2012b.) Nuoret edustavat

mielestämme medium-userin kultaista keskitietä. He ovat sekä

yksilöllisiä ja sosiaalisia ostajia. He haluavat jotain erikoista, ja

samalla kokea yhdessä.

3.1.4 Asiakkaiden tarpeet ja halut

Avainasia menestyvään yritykseen on tunnistaa asiakkaiden

tarpeet. Joka yritys tarvitsee syyn, miksi asiakkaat ostavat heidän

tarjoamaansa tuotetta eikä kilpailijoiden tuotetta. Tätä kutsutaan

unique selling propositioniksi. Paras tapa saada selville, mitä

asiakkaat haluavat tuotteelta, on olla kontaktissa heidän kanssaan

ja selvittää heidän tarpeensa. On myös hyvin tärkeää olla perillä

tulevaisuuden trendeistä ja kehityksestä. Asiakkaiden tarpeiden

kartoittamisen voi jakaa kymmeneen eri osioon. (Businesslink

2012a.)

29

3.1.4.1 Keitä asiakkaamme ovat?

Kun myydään suoraan kuluttajille, on otettava selvää

kohderyhmän sukupuolesta, iästä ja ammatista (Businesslink

2012b). Let’s Go Bananas myy ohjelmaa nuorille suomalaisille, 18-

30 vuotiaille hauskanpidosta kiinnostuneille ihmisille. Pääasiassa

kohderyhmämme koostuu opiskelijoista, mutta myös

työssäkäyvistä nuorista.

Nuoret ovat tulevaisuuden toivo ja muutos, niin myös matkailun

saralla. Nuoret rikkovat rajoja ja haluavat kokea jotain uutta.

Matkailualan yritysten tulisi löytää nuorissa piilevä potentiaali.

Nuoret eivät ole vain tärkeä asiakassegmentti, mutta he myös

tarjoavat ideoita innovatiiviseen ja tuoreeseen ajatteluun.

(UNWTO 2012).

Matkailu on alati muuttuva ala. Palveluketjut monipuolistuvat ja

palveluntarjoajien määrä kasvaa. Matkailu ei ole enää sidoksissa

vanhanaikaisiin taloudellisiin seikkoihin, kuten lentoliikenteeseen,

hotellien hintoihin tai matkatoimistoihin. Matkailussa arvostetaan

nyt kulttuureita, koulutusta, huvia ja työtä. Matkailu on nyt

sidoksissa muihin sektoreihin enemmän kuin koskaan ennen.

Nuoret ovat eksperttejä uusien mahdollisuuksien luomisessa.

(UNWTO 2012).

Nuorten matkustajien määrä on kasvanut huimaa tahtia viimeisen

vuosikymmenen ajan. Nuorten matkailu on kasvanut enemmän

kuin muu matkailu. UNWTO:n tilastojen mukaan nuorten

matkailu maailmassa on melkein 190 miljoonaa matkaa vuodessa.

Hyvällä markkinoinnilla ja kehityksellä, nuorille suunnatut

30

matkailupalvelujen tarjoajat voivat valjastaa nuorten potentiaalin

menestykseksi. Nuorten matkailu on ehdottoman tärkeä, ei vain

itse matkailubisneksen kannalta, vaan myös kohteiden talouden

vuoksi. Seuraavassa lista muutamista esimerkeistä, miksi nuoret

ovat matkailulle tärkeä segmentti:

- nuoret matkailijat käyttävät enemmän rahaa tutkitusti kuin muut

turistit

- nuoret matkailijat yleensä palaavat kohteeseen ja osaavat

arvostavat sitä enemmän

- poliittiset olot ja luonnonkatastrofit eivät vaikuta nuorten

matkailuun juurikaan, tai heidän mielipiteisiin kohteesta

- he ovat edelläkävijöitä uusien kohteiden löytämisessä

- he hallitsevat uuden teknologian

- nuoret matkailijat sulautuvat paikalliseen kulttuuriin nopeasti

(UNWTO 2012).

Nuoret näkevät matkailun yhtenä oppimisen tapana,

mahdollisuutena tavata uusia ihmisiä, päästä kosketuksiin uuden

kulttuurin kanssa, etuna työelämässä, itsensä kehittämisenä,

matkailu on osa identiteettiä. Nuoret näkevät matkailun

enemmänkin osana jokapäiväistä elämää, kuin pakona arjesta.

Nuorilla ei ole paljon rahaa, mutta heillä on aikaa. He viettävät

kohteissa enemmän aikaa kuin mikään muu asiakassegmentti.

Nuoret käyttävät matkoillaan arviolta 2600 dollaria (normaali

950dollaria). Koska he viettävät matkoillaan enemmän aikaa, he

tuhlaavat enemmän rahaa. Lamat ja muut taloudelliset ongelmat

eivät juurikaan vaikuta nuoriin matkailijoihin, tämä tekee nuorten

markkinoista vähiten suhdanneherkät verrattuna muihin

markkinoihin. (UNWTO 2012).

31

3.1.4.2 Mitä asiakkaat tekevät?

On tärkeää tietää asiakassegmenttinsä kiinnostus ja ammatti. On

tärkeää ymmärtää jotain asiakkaiden elämästä. (Businesslink

2012c.) Asiakkaamme ovat nuoria aikuisia ja suurimmalta osin

opiskelijoita. Siitä johtuen suurella osalla heistä ei ole vielä

ammattia ja lapsia. Asiakaskunnallamme on täten alempi kynnys

lähteä matkoillemme, koska pääaktiviteetti on juhliminen. Koska

kohderyhmämme koostuu pääosin opiskelijoista, on tärkeää

tarjota viihdyttäviä matkoja mahdollisimman edulliseen hintaan.

Nuorina ihmisinä asiakkaitamme kiinnostavat juhliminen, uudet

ihmissuhteet, uudet kokemukset ja elämykset.

3.1.4.3 Miksi he ostavat?

Kun tietää, miksi asiakkaat ostavat kyseistä tuotetta tai palvelua,

on helpompi yhdistää asiakkaiden tarve ja oma tarjonta

(Businesslink 2012d). Asiakkaamme haluavat ostaa tarjoamiamme

palveluita, koska he haluavat irtioton arjesta, luoda uusia

suhteita, juhlia, kokea Euroopan parhaimpia bileitä ja tapahtumia.

He haluavat myös elää tässä ja nyt. Kuitenkaan täysin tuuliajolle

heidän ei tarvitse heittäytyä, vaan yrityksemme osaavat oppaat

ovat heidän kanssaan näyttämässä parhaat bilepaikat. Nuoret

myös haluavat matkustaa enemmän ja enemmän ja he etsivät

koko ajan erilaisia tapoja matkustaa. Me tarjoamme heille

mahdollisuuden tähän.

32

3.1.4.4 Milloin he ostavat?

Sillä on suuri merkitys yhtiön menestykseen, kun osaa lähestyä

asiakkaita juuri oikealla hetkellä ja täydentää heidän ostohalunsa.

Tällöin he ovat herkimmillään ostamaan tuotetta tai palveluita.

(Businesslink 2012e.) Uskomme, että loma-ajat ovat meille

kiireisintä bileaikaa. Nuoret ovat tällöin lomalla ja vapaita

elämäniloihin. He myös yleensä haluavat loma-aikana lähteä

ulkomaille kavereidensa kanssa. Haluamme ajoittaa

markkinoinnin niihin aikoihin, kun opiskelijat ovat

kiireisimmillään ja haaveilevat irtiotosta. Me voimme tarjota

täydellisen aivojen nollauksen työntäyteisestä arjesta.

3.1.4.5 Miten he ostavat?

Asiakkailla on erilaisia tapoja ja mieltymyksiä miten he

ostotapahtuman hoitavat. Osaa miellyttää perinteinen sosiaalinen

kanssakäyminen, kun taas uusi sukupolvi on tottunut hoitamaan

varaukset suoraan Internetissä (Businesslink 2012f). Luotamme,

että asiakaskuntamme on tottuneita Internetin käyttäjiä ja

hoitavat varausasiat sähköisesti. Myös Internetistä varaaminen on

mahdollista ympäri vuorokauden. Toinen vaihtoehto matkaa

varatessa on soittaa meille toimistoaikoina.

3.1.4.6 Kuinka paljon rahaa kohderyhmään kuuluvilla on?

On tärkeää, että tarjonta on hinnoiteltu asiakasryhmän

varallisuuden mukaan (Businesslink 2012g). Tiedostamme, että

33

nuorten aikuisten käyttövarat matkailuun ovat rajalliset. Tämän

takia meidän tulee hinnoitella tuotteemme myös

opiskelijabudjetille sopivaksi. Usein tämä ikäryhmä on valmis

tinkimään muista osa-alueista kuten majoituksesta, mutta

juhlimiseen ja alkoholiin löytyy aina rahaa.

3.1.4.7 Miksi olemme heidän rahansa arvoisia?

Palveluntarjoajan tulee nähdä palvelunsa asiakkaan näkökulmasta

täten heidän on helpompi palvella heitä heidän haluamallaan

tavalla (Businesslink 2012h). Let’s go Bananas pystyy

samaistumaan asiakkaisiinsa, koska edustamme samaa

ikäryhmää. Näin ollen pystymme täyttämään heille syntyneet

tarpeet. Tärkeintä on pitää ohjelma trendikkäänä, huumoria

unohtamatta. Asiakkaat on saatava uskomaan, että kysymys ei

ole pelkästään matkailusta vaan myös yhteisöllisyydestä ja elämää

suuremmasta kokemuksesta.

3.1.4.8 Mitä asiakasryhmä odottaa?

Imagoa luodessaan yritys luo tietynlaisia odotuksia, joihin

yrityksen on pystyttävä vastaamaan odotetulla tavalla

(Businesslink 2012i). Imagomme on luotettava, nuorekas, helppo

sekä humoristinen. Meiltä odotetaan onnistunutta matkaa sekä

jotain erikoisuutta ohjelmaan teeman tai aktiviteettien muodossa.

Emme ainoastaan vie heitä baarista toiseen vaan lisäämme

mukaan ripauksen uutta, esim. juomakilpailuja, paras asu ja niin

edellen.

34

3.1.4.9 Mitä asiakas ajattelee meistä?

Kun pystymme luomaan positiivisen imagon ja kokemuksen

yrityksestämme, on odotettavaa, että asiakas palaa uudestaan ja

levittää positiivista sanomaa (Businesslink 2012j). Oletamme, että

yritys täyttää asiakkaan odotukset. Haluamme luoda mielikuvan

uudesta ja tuoreesta ideasta. Tarjoamme jotain sellaista, mitä

asiakkaamme eivät ole ennen kokeneet, mutta ovat tällaista

etsineet. Koska Suomen markkinoilla ei vielä ole

meidänlaistamme palveluntarjoajaa, uskomme pystyvämme

täyttämään meihin kohdistuvat odotukset.

3.2 Mitä he ajattelevat kilpailijoista?

Jos tiedät asiakkaiden mielipiteet kilpailijoistasi, sinulla on

parempi mahdollisuus pysyä aina askeleen edellä heitä

(Businesslink 2012k). Tällä hetkellä meillä ei kilpailijana ole

samankaltaista yritystä, mutta joudumme kilpailemaan

paikastamme kotisohvan ja itse järjestettyjen matkojen kanssa.

Meidän asiakaskuntamme on tietoisia itse järjestettyjen matkojen

helppoudesta, mutta heidän kokeilunhaluisuutensa on meille

eduksi. Pystymme tarjoamaan heille kokonaisvaltaisia elämyksiä.

3.3 Makroympäristö

Makroympäristö vaikuttaa koko mikroympäristöön, esimerkiksi

taloudelliset ja luonnon olosuhteet, teknologia ja kulttuuri sekä

politiikka. (Joensuu 2012c.)

35

3.3.1 Yhteiskunnan taloustilanne

Bruttokansantuotteessa on ollut vaihtelua vuosina 2007-2009,

etenkin 2008-2009 bruttokansantuote on laskenut laman vuoksi.

Tänä aikana bruttokansantuote laski

2 638 euroa per asukas. Silti toimialamme liikevaihto on

kasvanut. Seuraavaksi perehdymme lukuihin. Vuonna 2010

urheilutoiminta ja huvi- ja virkistystoimintayrityksiä oli 2 939

kappaletta ja henkilöstöä oli 8 001. Liikevaihdollisesti yritykset

tuottivat 802 227 000 euroa. Joten jokaiselle yritykselle

liikkeenvaihtoa kertyi 273 000 euroa.

Vertailtaessa toimialan toimipaikkojen kasvua voidaan huomata,

että suurta kasvua ei ole tapahtunut vuosien 2007 ja 2010 välillä.

Toimipaikkoja on tullut 187 lisää näiden vuosien aikana.

Henkilöstöä on tullut lisää 707. Ottaen huomioon taloustilanteen,

joka ei aina ole ollut suotuisa ”ylimääräisille”

virkistystoimintapalveluille, on kuitenkin havaittavissa kasvua ja

liikevaihto on kasvanut noiden vuosien välillä 160 000 000 euroa.

(Tilastokeskus 2010.)

Vaikka yrityksemme voitaisiin luokitella urheilutoiminta, huvi- ja

virkistystoimintaan, ei yrityksemme edusta tyypillistä sen alan

toimijaa. Alalla kasvu on ollut pientä, mutta sitä on silti

tapahtunut. Vaikka alamme on suhdanne herkkä, nuoriin

matkailijoihin ei vallitseva taloustilanne juurikaan vaikuta.

3.3.2 Lait, asetukset, luvat

36

Seuraavassa luvussa käymme läpi niin Suomen kuin Euroopan

Unionin määräämiä asetuksia ja lakeja. Myös yrityksen

perustamiseen tarvittavat luvat tulevat seuraavassa esille.

Huomioon otettavia lakeja on monia. Ne ovat kaikki yhtä tärkeitä

eikä niitä voida sivuttaa.

Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta määrää, että elinkeinoa

Suomessa saa harjoittaa luonnollinen henkilö, kenen asuinpaikka

on Euroopan talousalueella, suomalainen yhteisö tai säätiö.

Mahdollisuus yrityksen perustamiseen on myös Suomeen

sivuliikkeen perustanut ja rekisteröitynyt ulkomaalainen yhteisö

tai säätiö, joka toimii Euroopan talousalueella. (Laki

elinkeinonharjoittamisen oikeudesta 2012a. Määrätty on myös,

että yrittäjän itse tulee hallita omaa omaisuuttaan, jos hän haluaa

käydä kauppaa tai harjoittaa samankaltaista liikettä käyttäen

muita kuin avopuolisoaan tai sukulaisiaan työntekijöinä. Toisin

sanoen eli ei saa olla holhouksen alainen. Tosin holhoajan

antaessa luvan, tämäkin onnistuu (Laki elinkeinonharjoittamisen

oikeudesta 2012a.) Perustamisilmoitus tehdään heti perustamisen

jälkeen joko paikalliseen maistraattiin tai Patentti- ja

rekisterihallitukselle (PRH). Ilmoituksen tulee tehdä jokaisen,

joka harjoittaa luvanvaraista elinkeinoa tai jolla on pysyvä

toimipaikka tai jos työsuhteessa on perheen ulkopuolisia

työntekijöitä.( PK-RH 2012a). Samalla ilmoituksella voi ilmoittaa

yrityksen kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvolliseksi,

ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin. (Suomen

Yrittäjät 2012d.) Tärkeää on myös tehdä verottajalle ilmoitus

yrityksen aloittamisilmoitus. Tietoja tarvitaan verojen

ennakonkantoa varten sekä veronpidätystä ja arvonlisäveron

määräämistä varten. (PK- RH 2012b.) Verotuksen yhteydessä

kerätään myös sairausvakuutusmaksut (Valtioneuvosto 2011).

37

Tulevaisuutta ajatellen tärkein on eläkevakuutusilmoitus. Tällä

ilmoituksella työnantaja varmistaa niin oman kuin myös

työntekijänsä eläkekertymän ja turvan. YEL-vakuutuksen yrittäjä

ottaa itselleen joko eläkevakuutusyhtiöstä tai eläkekassasta. TEL-

vakuutus otetaan eläkevakuutusyhtiöstä työntekijöitä varten. (PK-

RH 2012c.) Tiettyihin elinkeinoaloihin vaaditaan erillinen lupa,

joka on pyydettävä ennen yrityksen käynnistämistä. Osa

yrityksistä selviää pelkällä ilmoituksella, mutta sellainen on

tehtävä laissa säädetylle viranomaisille.( Suomen Yrittäjät 2012e.)

Luvanvaraisia eli ohjesääntöisiä elinkeinoja ovat mm.

alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti, myynti,

kuljetus ja varastossa pito sekä alkoholittoman juoman valmistus

ja myynti, ravintolan tai kahvilan pito sekä valmismatkaliikkeen

harjoittaminen. (Laki elinkeinonharjoittamisen oikeudesta 2012b.)

Oman yrityksemme kannalta tärkeimmät lait, joita meidät on

otettava huomioon, ovat kuluttajansuojanlaki ja EU:n

palveludirektiivi. Tämän lisäksi otamme huomioon myös

matkailuohjelmapalvelujen normiston eli MoNo:n sekä

kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelujen turvallisuuden

edistämiseksi. Meidän täytyy myös miettiä kuluttajansuojalaki,

tekijänoikeus-, henkilötieto- ja oikeustoimilaki eli laki

varallisuusoikeudellisista oikeustoimista, johon kuuluu

vahingonkorvauslaki, tuoteturvallisuuslaki sekä tuotevastuulaki.

3.3.2.1 EU:n palveludirektiivi

EU:n palveludirektiivi valvoo, että yritysten tarjoamien

palveluiden laatu on korkea ja samalla edistetään yritysten

38

sijoittautumisvapautta ja palvelujen vapaata liikkuvuutta

Euroopan unionin sisällä. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat

muun muassa: rakennusala, käsiteollisuus, yksityiskoulutus ja

matkailu.

Direktiiviä sovelletaan seuraavissa kahdessa tapauksessa:

”Kun kyseessä on pysyvän yritystoiminnan perustaminen, toisin

sanoen kun yksityinen elinkeinonharjoittaja tai yritys haluaa

perustaa pysyvän toimipaikan (yrityksen tai tytäryhtiön)

kotimaahansa tai toiseen EU-maahan. Kun kyseessä on

rajanylittävä palvelujen tarjoaminen, toisin sanoen kun

EU-maahan sijoittautunut yritys haluaa tarjota palveluja toisessa

EU-maassa perustamatta sinne pysyvää toimipaikkaa tai kun

EU-maassa oleskeleva kuluttaja haluaa käyttää toiseen

EU-maahan sijoittautuneen palveluntarjoajan palveluja.” (Europa

2011.)

Olemme perustamassa yritystämme Suomeen, joka on osa EU:ta,

joten kyseinen direktiivi tulee ottaa huomioon. Järjestämme

ohjelmapalveluja yhteistyössä matkanjärjestäjän kanssa toisiin

EU-jäsenvaltioihin.

3.3.2.2 Matkailuohjelmapalvelujen normisto

Matkailunohjelmapalvelujen normisto eli MoNo-hanke on

ensimmäinen ohjeistus Suomessa, joka on laadittu

ohjelmapalvelujen käytännön toteutustapoja varten. Tämän

laatimiseen ovat osallistuneet oppilaitokset, yrittäjät,

viranomaiset sekä muut ohjelmapalvelualan ammattilaiset.

Ohjeisto auttaa tuottajia, kuluttajia ja jälleenmyyjiä

39

varmistamaan, että he tuntevat ohjelmapalveluihin liittyvät

keskeiset sisällöt kuten käsitteet ja termit, turvallisuus, lait ja

asetukset ja ammattitaito. MoNo-tuoteperheen aineisto on

pääasiallisesti suunnattu tuottajille, välittäjille ja myyjille sekä

kouluttajille ja markkinoijille. MoNo-käsikirjoja on laadittu

yhteensä 7 vuosien 2000–2004 aikana. (Imatran seudun

kehitysyhtiö oy 2004a.)

Normistosta me voisimme ottaa huomioon mm. ympäristöhaittoja

ehkäisevät toiminnot kuten roskaamisen välttämisen, tapahtumat

täytyy toteuttaa luvallisilla alueilla sekä noudatetaan lakia ja

määräyksiä (Imatran seudun kehitysyhtiö 2004b, 21). Turvallisuus

on myös tärkeässä asemassa, ohjelmapalvelujen tuottaja vastaa

ensisijaisesti turvallisuudesta. Kulttuuritapahtuma tai

ohjelmapalvelu ei saa vahingoittaa asiakkaan terveyttä tai

omaisuutta. Ennakkoon meidän täytyy ottaa selville asiakkaiden

mahdolliset sairaudet ja allergiat. Henkilökunta täytyy olla

asianmukaisesti koulutettua sekä riittävän kielitaitoista. Heidän

on omattava riittävät EA- ja sammutustaidot. Henkilökuntaa tulee

olla tarpeeksi asiakaskuntaa kohden ja tapahtuman luonne

huomioon ottaen. (Imatran seudun kehitysyhtiö 2004c, 22.)

3.3.2.3 Kuluttajasuojaviraston ohjeet ohjelmapalvelujen

turvallisuuden edistämiseksi

Tuoteturvallisuuslakiin perustuen kuluttajavirasto antaa ohjeet

turvallisuudesta ohjelmapalveluiden järjestäjille. Se sisältää

vähimmäisvaatimukset ohjelman turvallisuudelle. Yleisiin

vaatimuksiin kuuluu, ettei ohjelmapalvelu tuota vaaraa kuluttajan

tai sivullisen terveydelle tai omaisuudelle tuoteturvallisuuslain

40

4§:n mukaan. Palvelun huomioinnissa tulee ottaa huomioon myös

ympäristö ja työntekijöiden turvallisuus. Toiminnan harjoittaja

vastaa turvallisuudesta sen koko keston ajan osallistujamäärä

huomioon ottaen. Osallistujien enimmäismäärä on määriteltävä

etukäteen, ja se on merkittävä turvallisuusasiakirjaan.

Olosuhteitten muutoksiinkin on varauduttava huolellisesti ja

toimintaohjeet tulee olla työntekijöiden tiedossa.

Turvallisuusasiakirjassa tulee olla selvitettynä riskitilanteet,

turvallisuussuunnitelma ja onnettomuuskirjanpito.

(Kuluttajavirasto 2003a, 4.)

Kuluttajansuojalain mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää

sopimatonta tai hyvän maun vastaista mainontaa. Sen tulee

sisältää kuluttajan terveyden ja taloudellisen terveyden kannalta

tärkeää tietoa. Mainonta ei saa sisältää harhaan johtavaa

informaatiota, ja siitä ei saa jättää pois kuluttajalle oleellisia

seikkoja. Kuvamateriaali tulee olla aidoilta suorituspaikoilta.

Markkinamateriaalissa tulee kuvata selvästi kenelle se on

suunnattu. Ennakkotiedot tulee esittää yleisimmillä osallistujien

kielillä ja on varmistuttava siitä että osallistujat ymmärtävät

ohjeet. Sen tulisi sisältää:

- Kauanko ohjelma kestää?

- Mikä on toiminnan luonne?

- Ohjelman vaatimustaso. Esimerkiksi ikävaatimukset.

- Mahdolliset allergeenit.

- Jos olosuhteet vaativat ohjelman peruutuksen.

- Saako päihteiden alaisena osallistua ohjelmaan?

(Kuluttajavirasto 2003b, 5.)

Varsinkin fyysistä kuntoa vaativissa ohjelmissa olisi hyvä

kartoittaa osallistujien terveyden tila terveyskyselyllä. Kun

41

toiminnan harjoittaja saa tiedon osallistujista etukäteen, on

ohjelmaan varautuminen helpompaa. Osallistujien hyvinvointia

tulee tarkkailla ohjelman aikana, päihteiden alaisena

onnettomuusriski on suuri. Osallistujille tulee antaa etukäteen

tieto miten toimia hätätilanteissa, keneen ottaa yhteyttä ja minne

soittaa apua. Toiminnanharjoittajalla on myös vastuu huolehtia

asiakkaidensa turvallisuudesta mahdollisten pahoinpitelyiden tai

muun uhkan varalta. Esimerkiksi tilaisuuksissa tulee olla

riittävästi järjestyksenvalvojia. (Kuluttajavirasto 2003c, 9.)

Henkilökunnaltamme edellytämme ensiapu- ja

turvallisuuskoulutusta. He ovat perehtyneet tehtäväänsä ja heillä

on tarvittava koulutus. Henkilökunnan tulee itse huolehtia omasta

hyvinvoinnistaan. Kaikkien tulee osata hälyttää apua ja kerran

vuodessa tulee järjestää turvallisuuskoulutus ja valmiusharjoitus.

Hätätilanteista tulee olla kirjalliset ohjeet ja niissä tulee tulla ilmi

kuka tekee ja mitä. Mahdollisuus avun hälyttämiseen tulee olla

koko ajan, esimerkiksi täytyy varmistaa että puhelimet ovat

ladattuna. (Kuluttajavirasto 2003d, 11.)

Ohjelmapalvelun tarjoajan tulee tarvittaessa hoitaa mm. ilmoitus

yleisötilaisuuden järjestämisestä ja ympäristölain mukainen

lupahakemus. On hyvä vakuuttaa itsensä ja henkilökuntansa

toiminnanvastuuvakuutuksella. On tärkeää varmistaa että

osallistujien tapaturmavakuutus on hoidettu. (Kuluttajavirasto

2003e, 17.)

3.3.2.4 Kuluttajansuojalaki

42

Kuluttajansuojalaki turvaa kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan

oikeudet. (Suomen kotityöpalveluyhdistys ry 2010.)

Kuluttajansuojalakia sovelletaan kuluttajan ja elinkeinon

harjoittajan välisiin kauppoihin. Kuluttajan velvollisuudeksi on

määritelty maksaa palvelun tai tavaran hinta ja suorittaa maksu

sovittuna aikana. Myyjän velvollisuus on toimittaa tuote sovittuna

aikana ja hintana. Kauppa on kuin sopimus, joista molempien

tahojen tulee pitää kiinni. Kaupan tai palvelun voi purkaa

ainoastaan, jos havaitaan virhe. Virhe palvelussa tarkoittaa

ammattitaidotonta, huolimatonta tai sopimuksesta poikkeavaa

palvelua. Kuluttaja menettää oikeutensa vedota virheeseen, jos

valitusta ei tehdä kohtuullisessa asiassa. Jos kuluttaja ja myyjä

eivät löydä yhteisymmärrystä, voidaan ottaa yhteyttä

kuluttajaneuvojaan (Kuluttajaliitto 2012).

Ohjelmapalvelutoiminnan täytyy täyttää

kuluttajansuojalainsäädännön määrittelemä taso

ohjelmapalvelutuotteelle. Markkinoinnista on myös selvittävä

yritys, joka toimii valmismatkalain mukaan vastuullisena

matkanjärjestäjänä. (Imatran seudun kehittämisyhtiö 2011d, 29.)

3.3.2.5 Valmismatkalaki

Meitä ei koske valmismatkalaki, sillä täyden vastuun asiakkaista

ottaa yhteistyössä toimiva matkanjärjestäjä. Markkinoinnissa

mainitsemme selvästi kuitenkin valmismatkalain mukaisen

matkanjärjestäjän, koska kyseessä on valmismatkalain alainen

toiminta.

43

3.3.2.6 Tekijänoikeuslaki

Tekijänoikeuslain mukaan, sillä joka on luonut kirjallisen tai

taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Teoksen

katsotaan tulleen julkistetuksi, kun se on luvallisesti saatettu

yleisön saataviin. Valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä

valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna. Oikeus

valokuvaan säilyy 50 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona kuva

valmistettiin. Jos kuitenkin valokuvaaja luovuttaa oikeuden

teoksen julkiseen esittämiseen, on luovutus voimassa kolme

vuotta. Jos kuitenkin voimassaoloajaksi on määrätty enemmän

kuin kolme vuotta ja yksinoikeudesta on sovittu, mutta oikeutta

teoksen esittelyyn ei ole käytetty, saa tekijä kuitenkin itse esittää

teoksen tai luovuttaa esittämisoikeuden. (Tekijänoikeuslaki 2012.)

Siis kun me otamme matkoillamme kuvia, on tekijänoikeus

meidän puolellamme. Meidän tulee kuitenkin ottaa huomioon

myös henkilötietolaki. Siinä määrätään, että jokaisen kuvassa

olijan on annettava suostumuksensa kuvan levittämiseen. Meidän

kannaltamme on helpointa pyytää suostumus kaikilta matkaan

lähteviltä. Jotta asiakkaat osaavat varautua valokuvaamiseen, on

heille kerrottava seikasta jo matkaa varatessa.

3.3.2.7 Henkilötietolaki

Henkilötietolain tarkoituksena on turvata ihmisten yksityiselämän

suoja sekä henkilötietoja. Lain on tarkoitus myös edistää hyvän

tietojenkäsittelytavan kehittymistä sekä noudattamista. Kyseistä

lakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn sekä

silloin kun henkilötiedot muodostavat henkilörekisterin tai niiden

44

osan. Lain mukaan henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti

perusteltua sekä sille täytyy olla hyvä syy miksi sellaista kerätään

tai ylläpidetään. Tahot eivät voi ylläpitää rekisteriä ilman

rekisteröidyn antaa suostumusta. Myöskään rekisteriin ei tule

kerätä tietoja, jotka eivät rekisterin käyttötarkoituksen mukaisia

(tarpeellisuusvaatimus). Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely

on kielletty. Tällaisina voidaan pitää mm. seksuaalista suuntausta,

rotua ja terveydentilaa sekä rikollistaustaa. Näistäkin seikoista

voidaan kyllä mainita rekisterissä, mutta tähän tarvitaan henkilön

erillinen lupa. Rekisterin ylläpitäjän tulee pitää huoli rekisterin

ajantasaisuudesta (virheettömyysvaatimus). Ennen rekisterin

perustamista, on ylläpitäjän tehtävä henkilörekisteristä

rekisteriseloste, josta täytyy ilmetä mm. ylläpitäjä ja yhteystiedot,

mihin rekisteriä käytetään, aiotaanko tietoja luovuttaa EU

talousalueen sisälle tai sen ulkopuolelle ja miten rekisteri aiotaan

suojata. Jokaisen rekisteriin ”joutuvan” on päästävä tämä

näkemään. Rekisteröidyn täytyy saada tietoonsa mitä tietoa

hänestä on rekisteriin rekisteröity. Henkilötunnuksen käsittely

vaatii myös erillisen suostumuksen. Ylläpitäjän tulee huolehtia,

ettei henkilötunnusta merkitä turhiin papereihin ja asiakirjoihin.

Henkilötietoja voidaan siirtää EU:n alueelle tai sen ulkopuolelle

vain jos kyseinen maa voi taata tietosuojan riittävyyden. Jos

rekisteriä aiotaan käyttää mm. suoramarkkinoinnissa, on

mainonnassa mainittava mistä rekisteröidyn tiedot on saatu.

Rekisteriin on myös merkattava, jos rekisteröity ei halua omia

yhteystietojaan käytettävän suoramarkkinointiin yms.

Rekisterinpitäjän on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta

henkilöiden tiedot pysyvät muilta salassa. Tietosuojavaltuutetulla

on kuitenkin oikeus saada tietoonsa rekisteröityjen tiedot,

tietosuojalautakunnalla on sama oikeus. Jos käy niin, että

45

henkilötietoja vuotaa julkisuuteen, on ylläpitäjä

korvausvelvollinen. (Henkilötietolaki 2012.)

3.3.2.8 Tuotevastuulaki ja tuoteturvallisuuslaki

Tuotevastuulain mukaan tuotteen valmistaja on vastuussa

tuotteen aiheuttamista vahingoista henkilölle tai henkilön

omaisuudessa. Lakia ei kuitenkaan sovelleta palveluista

aiheutuneisiin, joten laki ei koske yritystämme. (Kuluttajavirasto

2010.) Tuoteturvallisuuslaki pyrkii siihen, että tuotteet eivät

aiheuta vaaraa tai vahinkoa, jolloin kuluttajan luottamus

tuotteeseen säilyy. Tämä laki koskee meitä ohjelmanjärjestäjänä,

jotta teemme ohjelmasta mahdollisimman turvallisen asiakkaalle.

(EU 2011.) Tämä laki koskee kuluttajapalveluita eli

ohjelmapalveluita, joita me valmistamme yksityiseen kulutukseen.

Meidän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta,

jotta palveluistamme ei aiheudu vaaraa kuluttajan terveydelle tai

omaisuudelle. (Imatran seudun kehitysyhtiö 2011d, 29.)

3.3.2.9 Vahingonkorvauslaki

Vahingonkorvauslakia sovelletaan kun on kyseessä tahallisesti

aiheutettu vahinko eli virhe tai laiminlyönti.

Ohjelmapalveluyrittäjä on vastuussa henkilökuntansa että

alihankkijoidensa tekemisistä. Ohjelmapalveluyrittäjälle syntyy

vahingonkorvausvastuu, jos yrityksen alihankkijana toimiva

henkilö laiminlyö kalustoaan tai hygieniaansa, jonka vuoksi

asiakas sairastuu. (Imatran seudun kehitysyhtiö 2011e, 30.)

46

3.3.3 Kulttuuritrendit

Nykyaikana tieto leviää valon nopeudella sosiaalisen median

avulla ympäri maailman ja näin ollen erilaiset trendit vaikuttavat

entistä nopeammin ihmisten käyttäytymiseen ja elintapoihin.

Trendillä tarkoitetaan vallalla olevaa suuntausta tai kehityksen

suuntaa, joka voi olla pitkäkestoinen tai lyhytaikainen. Trendiin

yhdistetään usein nuorekkuus ja muodikkuus. Mietittäessä

trendiä ja trendikkyyttä on tärkeää miettiä tulevaisuuden trendejä

ja niiden ennakointia. Kulttuurilla tarkoitetaan yhteisön ja

ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta

(Kotimaisten kielten keskus 2007) eli puhuttaessa kulttuureista

voidaan sillä tarkoittaa melkein mitä vaan olutkulttuurista

pukeutumiskulttuuriin.

Meitä ja meidän yritystämme läheisesti koskettaa, mikä on

trendikästä nyt ja tulevaisuudessa matkailualalla. Tällä hetkellä

matkailualan trendeinä voidaan pitää hiljaisuusmatkailun sekä

hitausmatkailun kasvamista. Vastavoimana näille myös harraste-

ja teemamatkailu tarjoaa mahdollisuuden aktiivisempaan

lomailuun. Hiljaisuusmatkailuun meidän yrityksemme ei tarjoa

mahdollisuutta, mutta sitä paremminkin harraste- ja

teemamatkailuun. Suomessa alkoholipolitiikka on tulevaisuudessa

ilmeisemmin tiukkenemassa, joka voi lisätä halukkuutta lähteä

juhlimaan kanssamme muualle Eurooppaan. Jossa

alkoholikulttuuri on erilaista ja juhlat jatkuvat yömyöhään.

Nuorisokulttuuriin kuuluu olennaisena juhlinta ja uusien

kontaktien solmiminen. He haluavat kokeilla kaikkea uutta, ja

ovatkin aina uusien trendien aallonharjalla. Nuoriso edustaa

erilaisia uskomuksia, tapoja ja tietynlaista elämäntyyliä. He

pyrkivät tuomaan yhteiskuntaan muutoksia. (Reimari 2012). Let’s

47

go bananas edustaa nuorien huoletonta elämäntyyliä.

3.3.4 Teknologia

Teknologialla ei tarkoiteta vain huipputeknologiaa eli viestintä- ja

tietoteknologiaa, vaan rakennettua ympäristöä yleisesti.

Yhteiskunnalliset muutokset ja teknologia vaikuttavat toisiinsa

yhtä lailla, joten niitä on mahdotonta erottaa toisistaan. Olemme

riippuvaisia etenkin tietokoneista ja puhelimista. (Opetushallitus

2010b.)

Sosiaalinen media on tärkein markkinointikanavamme ja olemme

riippuvaisia sen kehityksestä ja suunnasta. Suurin

markkinointikanavamme tulee olemaan Facebook, jonne luomme

yrityksellemme oman sivuston. Luomme Twitteriin oman tilin

yrityksellemme ja pysymme ajanhermolla sosiaalisen median

kehityksen mukaan. Nähtäväksi jää vaikuttaako esimerkiksi

Facebookin mahdollinen pörssilistautuminen sen ilmaisiin

käyttöominaisuuksiin. Jos Facebook muuttuu maksulliseksi, on

meidän löydettävä muita ilmaisia markkinointikanavia, kuten

Google+. Tarkoituksemme on tulevaisuudessa ylläpitää blogia,

johon kerromme tulevista matkoistamme, niiden kulusta ja

yritämme mahdollisuuksien mukaan houkutella mukaan

tunnettuja bloggaajia. He kirjoittaisivat meistä omaan blogiinsa ja

tarjoaisimme heille matkojamme ilmaiseksi. Matkan jälkeen he

kirjoittaisivat blogiinsa matkasta. Tietokoneet ja puhelimet ovat

yrityksemme kannalta oleellisia. On tärkeää, että yrityksellämme

on tehokkaat tietokoneet sekä puhelimet, sillä varaukset toimivat

niiden kautta.

48

3.3.5 Toimiala

Yrityksemme kuuluu toimialaltaan urheilutoiminta sekä huvi- ja

virkistyspalveluihin nro. 93299 eli muualla luokittelematon huvi-

ja virkistystoiminta. Siihen kuuluu huvi- ja virkistystapahtumien

tuottajien ja tapahtumayrittäjien toiminta. (Tilastokeskus 2012b.)

Taiteiden viihteen ja virkistyksen liikkeenvaihto kasvoi lähes 4 %

vuosien 2008 ja 2009 välillä. Kasvussa olivat pienet ja suuret

yritykset. (Tilastokeskus 2010.) Käsittelemme alamme toimitilaa

tarkemmin kohdassa 4.2.1 Yhteiskunnan taloustilanne.

49

4 SWOT

Sana tulee englannin kielen sanoista strengths, weaknesses,

opportunities ja threats. Vahvuudet ja heikkoudet kuuluvat

sisäisiin tekijöihin, kun taas mahdollisuudet ja uhat ovat ulkoisia.

(Opetushallitus 2011.) SWOT:ia voidaan käyttää yritystoiminnan

analyysimenetelmänä. Sen avulla yritys pystyy vaivattomasti

arvioimaan omaa toimintaansa. (Entersol Oy 2009.) Seuraavassa

SWOT-analyysissä olemme jakaneet SWOT:in peruspilarit vielä

neljään pienempään osaan: talous, asiakas, henkilöstö ja

osaaminen.

4.1 Vahvuudet

Yritystä perustettaessa emme tarvitse suurta pääomaa, joten

taloudellisesti emme joudu miljoonan vuoden velkavankeuteen.

Ohjelmamme on hinnoiteltu siten, että asiakaskunnallamme on

varaa tällaiseen viihdykkeeseen. Yrityksellämme ei ole

samankaltaisia kilpailijoita markkinoilla, meidän ei tarvitse

välittää kilpailijoiden hinnoittelusta. Talouden suhdannevaihtelut

eivät vaikuta nuoriin, eli kohderyhmäämme, niin paljon kuin

vanhempiin. Nuoret haluavat elää hetkessä eikä heidän tarvitse

suunnitella tulevaisuutta pitkälle. He yleensä huolehtivat vain

itsestään ja rahaa on helpompi käyttää huvituksiin.

Olemme suunnanneet matkamme oikealle asiakasryhmälle eli

nuorille aikuisille, jotka ovat bilehenkisiä ja innokkaita

matkustajia. Suomalaiset ovat tunnettuja juomakulttuuristaan,

joten valitsemamme kohteet tyydyttävät heidän tarpeitaan.

Toimialamme ei koskaan mene pois muodista, sillä biletykselle ja

juhlimiselle on aina kysyntää.

50

Henkilöstöä on tarpeeksi, tunnemme toisemme ja välillämme

vallitsee vahva luottamus. Uskomme myös, että naiseutemme on

yksi suurista vetovoimistamme. Tästä syystä hieman paitsiossa

olleet bilettävät poikaryhmät löytävät tiensä meidän yrityksemme

asiakkaiksi. Henkilöstömme omaa matkailualan koulutuksen ja

meillä on myös vahva kielitaito. Lisäksi olemme samaa ikäluokkaa

kuin kohderyhmä, joten osaamme asettua heidän asemaansa ja

meidän on helpompi kuvitella mitä he matkoiltamme toivovat.

Palvelumme on laadukasta ja meillä on paljon monipuolista

ohjelmaa. Olemme myös teknologisesti päteviä ja hallitsemme

sosiaalisen median perus atk-taidot. Olemme erittäin idearikkaita

ja kehitämme matkojamme jatkuvasti.

4.2 Heikkoudet

Taloudellisiin heikkouksiin voidaan lukea myös aikaisemmin

mainittu taloudellinen suhdannevaihtelu. Sen vaikutukset

vaikuttavat ihmisiin eri tavoin, joten se voi olla niin vahvuus kuin

heikkouskin. Yrityksen perustamisen aloittamista vaikeuttaa

yhteistyökumppaneiden puute ja tulevaisuudessa riippuvuus

suhde matkanjärjestäjään. Vaikka yrityksemme ei tarvitse suurta

aloituspääomaa, on kuitenkin tiettyjä hankintoja joihin

tarvitsisimme rahaa päästäksemme alkuun. On siis vielä

kysymysmerkki mistä rahoituksen saamme. Olemme ajatelleen

mm. Finnveran naisyrittäjyystukea.

Meillä ei vielä ole asiakaskuntaa, joten sen hankkiminen vie

paljon aikaa. On myös todennäköistä, että yrityksemme vetää

puoleensa kohta jo edesmenneen jookokookos.com:n asiakkaita,

joten on odotettavaa että meitä verrataan heihin. Vaikka

matkamme eivät ole kovinkaan kalliita, voi hinta silti olla este

51

monelle opiskelevalle nuorelle. Tällä hetkellä markkinointi on

meille tuntematon osa-alue, joten asiakkaiden tietoisuuteen

pääseminen vie aikaa. Henkilökuntamme on nuorta joten

työkokemusta tai tietoa yrityksen perustamisesta ei ole vielä

kertynyt. Koetuksella on oppaiden ympärivuorokautinen

jaksaminen ja asiakkaiden palveleminen. Nettisivujen tekeminen

on meille kaikille täysin vierasta, joten joudumme ulkoistamaan

tämän toiminnon. Tämä on yksi suurimmista rahasyöpöistä.

Tulevaisuudessa pyrimme kouluttamaan itsemme tähänkin

taitoon.

4.3 Mahdollisuudet

Matkailulla on aina kysyntää ja trendien vaihteluiden mukaan

pyrimme lisäämään ja muuttamaan tarjontaamme asiakkaiden

mieleiseksi. Yritämme mahdollisuuksien mukaan hankkia

sponsoreita yrityksellemme, esimerkiksi Chiquita ja Suomen

Punainen risti. Jos yrityksemme lähtee käyntiin hyvin, voimme

laajentaa uusiin asiakasryhmiin. Otamme kehittämisideoita

vastaan asiakkailta. Henkilöstömme pyrkii kehittämään

tietotaitoaan jatkuvasti. Kun yritys aloittaa toimintansa, voimme

sijoittaa henkilöstöön ja palkata uusia, osaavia, energisiä ihmisiä

tiimiimme. Henkilöstömme ei kasva niin suureksi, ettemme voisi

pitää siitä hyvää huolta. Yhteishenki on meille tärkeää ja pyrimme

kehittämään ja ylläpitämään sitä. Koska aloitamme pienestä, on

meidän myöhemmin helppo laajentaa, jos yrityksemme on

tuottoisa. Voimme laajentaa uusiin kohteisiin, palkata lisää

henkilöstöä ja kehittää omaa henkilökohtaista taitoamme.

Pyrimme kehittämään itseämme jatkuvasti: kielitaitoa,

kohdeosaamista, atk-taitoja ja yhteistyösuhteitamme.

52

4.4 Uhat

Yksi suurista uhista on matkanhintojen nousu, tähän taas

vaikuttaa vahvasti bensiinin hinta. Tästä syystä on mahdollista

että joudumme tulevaisuudessa miettimään

asiakassegmenttiämme uudestaan. Matkanhintojen nousu voi

aiheuttaa matkankysynnän laskua. Yksi tulevaisuuden suurista

uhkakuvista on ilmastonmuutos, johon ihmisten on ennemmin tai

myöhemmin alettava suhtautumaan vakavammin. Koska olemme

nuoria ja kokemattomia, voi rahoituksen saaminen olla hankalaa.

Matkojen varaamisen helpottuminen voi aiheuttaa

pakettimatkojen suosion laskun. On otettava huomioon, että

matkamme eivät välttämättä miellytä asiakaskuntaamme. Tärkein

voimavaramme eli henkilöstö voi väsyä. Olemme ystäviä työn

ulkopuolella, joten se voi aiheuttaa työn ja vapaa-ajan

sekoittumista. Tämä voi johtaa konflikteihin välillämme, joka taas

vaikuttaa suoraan työhömme. Uhka yrityksellemme on

verkostoitumisen puute, joka voi johtaa siihen, ettemme saa

luotua kunnon asiakaskuntaa ja yhteistyökumppaneita. Tasokkaan

ohjelmapalvelun tarjoamisen ylläpitäminen voi olla pitkällä

tähtäimellä erittäin raskasta ja vaikeaa. Meidän työskentelyymme

vaikuttaa ulkopuoliset tekijät, kuten baarit, hotellit, lentoyhtiöt ja

muut tahot, joiden toimintaan emme pysty vaikuttamaan.

4.5 Mitä SWOT:n jälkeen?

Kun kaikki kohdat on katettu, on seuraavana johtopäätöksien ja

toimenpiteiden suunnittelu. Miten vahvuuksia voidaan kehittää ja

hyödyntää jatkossakin? Miten heikkouksia tulisi poistaa ja

53

korjata? Miten mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää resurssien

mukaan? Ja miten uhkiin tulisi varautua? (Qualitas Forum 2012.)

54

5 Liikesuunnitelma

Yritysideamme ei ole juurikaan muuttunut liikesuunnitelman

kirjoittamisen eri vaiheissa. Tiedon keräysvaiheessa olemme

kuitenkin tarkentaneet tiettyjä kohtia ja visiomme on selkeytynyt

matkan varrella. Perusidea ja yrityksen imago on kuitenkin

pysynyt tähän asti täysin samana. Ohessa täsmennyksiä itse

yritysideaan, kohderyhmään, hinnoitteluun, yhtiömuotoon ja

tulevaisuuden suunnitelmiin.

5.1 Mitä?

Yritysideamme on alusta saakka ollut ohjelmapalveluyritys, joka

tarjoaa bile- ja teemamatkoja nuorille matkanjärjestäjän kanssa.

Emme koe että meillä on vielä tarpeeksi resursseja tai halua

ryhtyä matkanjärjestäjäksi ja tästä syystä valitsemme niin

sanotusti helpomman tien. Matkanjärjestäjä hoitaa lennot ja on

loppukädessä vastuussa. Emme tarjoa pelkkiä opaspalveluja,

koska matkaan sisältyy paljon muutakin kuin opastusta kuten

aktiviteettejä, teeman suunnittelua ja niin edelleen. Työmme ei

ole pelkästään matkailua, vaan saamme tehdä töitä matkojen

eteen myös Suomessa. Mielestämme yritysidealla on edelleen

potentiaalia kaikesta huolimatta, vaikka ihmiset varaavatkin

itsenäisesti matkoja netin välityksellä. Aina on olemassa

ihmisryhmä, joka haluaa päästä hieman helpommalla.

Matkakohteet ovat säilyneet samana eli Prahaan, Amsterdamiin,

Riikaan ja Berliiniin suuntautuvat viikonloppumatkat. Pidemmät

lomat vievät meidät Ibizalle, Octoberfesteille ja Sensation

Whiteen, missä ikinä se järjestetäänkin. Haluamme tarjota

asiakkaille palasen Suomea, joten Rukalle ja Leville suunnataan

After Ski -matkoilla.

55

5.2 Tuotteet

Tuotteemme koostuvat erilaisista ja eripituisista

bilematkaohjelmista. Palvelupakettimme muodostuu

ydinpalvelusta eli itse matkasta ja liitännäispalveluista, joita ovat

erinäiset aktiviteetit ja teemat. Liitännäispalvelumme ovat tärkeä

kilpailuun vaikuttava seikka, potentiaaliset asiakkaat valitsevat

meidät ehkä pelkästään niiden takia. Ne määrittelevät meidän

erikoisuutemme matkabisneksessä. (Mikkolainen 2009, 4)

Tarkoituksenamme on, että yhteistyökumppanimatkanjärjestäjä

hoitaa lennot ja majoitukset. Meidän huoleksemme jää ohjelman

järjestäminen. Lyhyemmät matkat suuntautuvat Riikaan,

Amsterdamiin, Prahaan sekä Berliiniin. Viikonloppumatkoilla

ohjelman runko on samankaltainen kaikkialla, mutta sisältö

vaihtelee kohteen ja teeman mukaan. Runko koostuu

mielenkiintoisista kilpailuista, teemoista ja juhlintapaikoista mm.

Pub Crawl tyyppisestä baarikierroksesta. Pyrimme yhteistyöhön

paikallisten yritysten kanssa, joka edesauttaa matkan sujuvuutta

ja toiminnan onnistumista. Olemme läsnä niin oppaina kuin

kanssa juhlijoina.

Viikonpituiset matkat suuntautuvat Ibizalle ja Oktoberfesteille.

Lyhyempi teemamatka suuntaa Sensation White-

kohdekaupunkiin. Matkat tulevat olemaan toki kalliimpia, mutta

varmasti sen arvoisia. Ibizalla on satoja klubeja joista valita,

mutta me viemme asiakkaat parhaimpiin. Hoidamme myös helpon

sisäänpääsyn. Päivisin viihdytämme asiakkaita altaalla tai

rannalla. Samoin kuin Ibizalla, niin myös Münchenissä, on varaa

mistä valita. Me jälleen kerran tiedämme parhaat olutteltat,

emmekä eksy suurella festivaalialueella. Päivisin tutustutaan

56

saksalaiseen olutpanimokulttuuriin. Sensation White on

housemusiikkitapahtuma, jota järjestetään ympäri maailman,

mutta me pysymme Euroopan rajojen sisäpuolella. Me takaamme

että bileistä tulee ikimuistoiset! Haluamme tarjota

asiakkaillemme myös palan Suomea ja tästä syystä valitsimme

Levin ja Rukan. Tarjoamme mahdollisuuden nauttia bileistä jo

kotiovelta saakka. Tähän antaa mahdollisuuden bilebussi.

Starttaamme Helsingistä ja matkustamme bussilla

määränpäähän, mutta matkaan on mahdollista hypätä myös reitin

varrelta. Määränpäässä me hoidamme asiakkaille majoituksen,

afterski -ohjelman ja heidän halutessaan myös rinneliput. Me

pyrimme yhteistyökumppaneiden kanssa sopimaan hyviä

tarjouksia keskuksen anniskeluravintoloissa.

5.3 Kenelle?

Mielestämme olemme rajanneet ikähaarukan onnistuneesti, joka

ei kuitenkaan poissulje hieman vanhempien osallistumista

matkoille. Koemme, että valitsemamme asiakasryhmä eli 18–30

vuotiaat ovat juuri sopivan ikäisiä matkallemme, nuorilta nuorille

-periaatteella. Kohderyhmämme ovat suurilta osin kokopäiväisiä

opiskelijoita, ovat sosiaalisen median suurkuluttajia, pitävät

matkustelusta ja etsivät uusia tapoja matkustaa. Olemme

tutustuneet syihin miksi nuoret matkustavat, motivaatiotekijöitä

ovat muun muassa juhliminen, hetkestä nauttiminen,

aurinkolomat, eri kulttuureihin ja nuoriin tutustuminen,

itsenäisyyden tavoittelu, vapaa-aika ja uuden paikan tai

aktiviteetin kokeminen (MEK 2006, 3). Edustamme kaikin puolin

sitä mitä nuoret haluavat.

57

5.4 Kohderyhmä

Kohderyhmämme on 18–30 -vuotiaat suomalaiset nuoret aikuiset.

Olemme päätyneet tähän kyseiseen kohderyhmään, koska

tiedämme mitä ikäisemme haluavat sekä olemme analysoineet

Suomen matkailun edistämiskeskuksen raporttia nuorten

matkailutottumuksista. Nuorisomatkailijat on jaettu kahteen eri

ryhmään iän perusteella. 15–20 -vuotiaat haluavat aktiviteetteja

sisältäviä paketteja sekä ”vaarallista” elämää, kavereiden kanssa

juhlimista ja hetkessä elämistä. Pääongelmina heillä on raha ja

aika. 20–26 -vuotiaat ovat jo hieman rauhoittuneita ja matkustavat

mieluummin pareittain kuin ryhmässä. He ovat myös

itsevarmempia ja itsenäisempiä kuin aikaisemmin. On

huomioitava, että ihmisen henkinen ja fyysinen ikä eivät

välttämättä kohtaa, joten tutkimus ei tästä syystä ole kovin

luotettava. Omat kokemukset asiakaskuntamme ikähaarukasta on,

että bilehenkisiä ihmisiä löytyy aina ikään katsomatta. Syy miksi

suuntaamme ohjelmamme suomalaisille on, koska tunnemme

kulttuurin ja suomalaisen perusluonteen sekä suuntaamme

markkinoinnin vain kotimaahan. Yrityksemme toimii Suomessa,

joten suomalainen kohderyhmä on oletettava. Koemme, että tämä

on realistinen lähtökohta.

5.5 Miten?

Pyrimme saamaan yhteistyökumppaniksemme suomalaisen

matkanjärjestäjän kuten Matkavekan. Tiedustelimme mitä

Matkavekka vaatisi tämänkaltaiselta yhteistyöltä. Vaatimuksena

oli, että meidän tulisi hoitaa itse markkinointi ja tarjota lisäarvoa

antavaa ohjelmaa ja palvelua. Kilpailueduksemme voidaan mainita

että asiakasryhmämme koostuu nuorista, ja juuri tuota ryhmää

Matkavekka pyrkii tavoittamaankin.

58

Toivomme matkanjärjestäjältä luotettavuutta, yhteistyökykyä,

antaa meille vapaat kädet ohjelman luontiin ja sen imago tulee

tukea meidän yrityskuvaamme. Matkavekalla on perinteet

suunnata ohjelmaa myös nuorille, kuten Goom-risteilyt ja

aikaisempi bilematkojen järjestäjä Jookoskookos.com. Vaikka

Matkavekan asiakaskunta on suurilta osin iäkkäämpää, emme

usko sen vaikuttavan meidän imagoomme.

Eli matkat varataan meidän kauttamme, mutta

valmismatkamukainen vastuu on yhteistyökumppanillamme

matkanjärjestäjällä. Me järjestämme kohteessa asiakkaille

ohjelman sekä viemme heidät parhaisiin bileisiin. Kuten jo

aikaisemmin mainitsimme, haluamme toimia oppaina sekä myös

suunnitella matkat ja aktiviteetit. Tästä syystä me itse olemme

tärkeitä yritykselle, koska olemme yrityksen suurin resurssi.

Tarkoituksenamme on järjestää matkoja tiheään tahtiin, kuitenkin

haluamme pitää matkojen määrän mahdollisimman pienenä,

yrityksen resurssit huomioon ottaen. Aluksi ideanamme oli

järjestää matkoja aina silloin tällöin, mutta se ei olisi yritykselle

taloudellisesti kannattavaa. Ennen yrityksen käynnistystä aiomme

itse matkustaa kohteisiin ja tutustua sen tarjontaan. Haluamme

viedä asiakkaitamme parhaisiin bileisiin, parhaassa seurassa.

Valitsemme matkustusajankohdat juuri sen mukaan mitä

kaupungilla on kulloinkin tarjottavanaan. Tärkeintä on luoda

hyvät ja luotettavat suhteet paikallisiin toimijoihin, siis baareihin,

hotelleihin ja ravintoloihin. Näin ollen varmistamme laadukkaan

palvelun ja halvat huvit.

Aiomme tavoittaa asiakasryhmämme ennen kaikkea sosiaalisen

median kautta kuten Facebookissa. Yhteistyö

opiskelijayhdistysten kanssa on tärkeää, jotta saamme

59

kohderyhmämme huomion. Avaamme nettisivut, joille

sisällytetään keskustelufoorumi sekä kuvagalleria. Matkan varaus

tapahtuu meidän nettisivujemme kautta, myös puhelin varaukset

ovat mahdollisia.

Yhteistyökumppaneitamme ovat matkanjärjestäjän lisäksi

majoitusyritykset, baarit, klubit, tapahtumat (Oktoberfest ja

Sensation White) ja kuljetusyritykset. Toimintaamme kuuluu

suurilta osin yhteistyö kohdekaupunkien yritysten kanssa, niiden

valinnassa meidän tulee olla erityisen tarkkoja. Laadimme

yritysten kanssa niin kirjalliset kuin suulliset sopimukset vastuista

ja ehdoista. Olisi kätevää jos saisimme luotua kontakteja hyviksi

todettuihin hostelleihin, baareihin ja kuljetusyrityksiin, joten

voisimme mahdollisesti hyötyä kanta-asiakkuudestamme ja saada

paljousalennusta.

5.6 Millä imagolla?

Meillä on ollut yhteinen ja selkeä visio yhtiömme imagosta alusta

asti. Haluamme tarjota hauskanpitoa nuorilta nuorille. Olemme

energinen ja hauska yritys, tuomme Suomen matkailun alalle

uusia tuulia. Tarjoamme mahdollisuuden, johon uutta janoavat

nuoret varmasti tarttuvat.

5.7 Hinnoittelu

Tuotteiden hinnoittelussa olemme ottaneet huomioon

jookoskookos.com yrityksen samankaltaisten matkojen hintoja.

Majoitusasiat päätämme yhdessä yhteistyökumppanin kanssa,

mutta pyrimme majoittamaan asiakkaat siisteissä hostelleissa.

Kuljetukset määränpäähän hoidetaan joko lentäen tai bussilla.

60

Hostellien yöhinnat ovat noin 20 euroa per yö, mutta tulemme

suurena ryhmänä toistuvasti, joten uskomme saavamme niin

sanottua paljousalennusta. Lentojen hintoja on vaikea arvioida,

koska meillä ei ole tietoa yhteistyökumppaneiden suhteista

lentoyhtiöihin. Arvelemme lentojen hintojen olevan

kolminumeroisia lukuja, mm. Amsterdamin lennot ovat noin 220

euron paikkeilla.

Huomioon on otettava meidän palkkamme. Karkeasti arvioituna

palkkamme aluksi voisi olla 100 euroa per päivä per henkilö.

Yhteistyökumppanimme varmasti myös haluaa saada jotain

palkkiota matkasta. Yhtenä vaihtoehtona näemme että myymme

palvelumme yhteistyökumppanille, joka maksaa meidän

palkkamme ja hinnoittelee tuotteen itse. Pyrkimyksemme on

saada luotua laaja yhteistyöverkosto kohdekaupunkeihin, joten

meidän ei tarvitsisi miettiä pääsymaksuja. Näin ollen

pidennettyjen viikonloppujen hinnaksi tulisi 350 euroa ja siitä

ylöspäin. Pidemmät lomat ovat noin 600 eurosta ylöspäin riippuen

matkakohteesta. After Ski -matkojen hinnat ovat alkaen 400

euroa.

5.8 Yhtiömuoto

Vertailtuamme yritysmuotoja eli eroja henkilöyhtiön ja

osakeyhtiön välillä, tulimme siihen tulokseen että järkevin

vaihtoehto on osakeyhtiö. Seuraavassa esittelemme miten tähän

päädyimme.

Avoimessa yhtiömuodossa ongelmaksi meille muodostuisi niin

sanottu liian vapaa talous. Avoimessa yhtiössä olisimme vastuussa

yhtiön veloista omalla omaisuudellamme, mikä on mielestämme

liian riskialtista. Sekä muut jäsenet joutuisivat vastuuseen toisen

61

ottamasta lainasta. Ongelmaksi saattaisivat muodostua eriävät

mielipiteet asioista, jolloin yksi meistä voisi vain päättää, että

asiat tehdään tietyllä tavalla. Vaikka yksi työntekijä tekisi kaksi

tuntia töitä päivässä, toinen kymmenen, voitot jaetaan aina tasan

osakkaiden kesken. “Avoimen yhtiön jokaisella yhtiömiehellä on

oikeus itsenäisesti päättää yhtiötä koskevista asioista ” (Suomen

Yrittäjät 2012f).

Kommandiittiyhtiö on samankaltainen avoimen yhtiö kanssa.

Haluamme, että yhtiökumppanit ovat samalla viivalla ja

samanarvoisia. Tässä yhtiömuodossa pääomapanos voi olla myös

työ rahan sijaan. (Suomen Yrittäjät 2012g.)

Aikaisemmin jo totesimme, että yritysmuotona osakeyhtiö olisi

meille kaikista sopivin ja tätä mieltä olemme edelleen. Tulimme

tähän päätökseen, koska osakeyhtiönä olemme vastuussa vain

yhtiöön sijoitetulla omaisuudella. Olemme tällöin niin sanotusti

samalla tasolla ja kiinni yrityksessä samalla rahasummalla. Jos

yksi osakkeen omistaja vaihtaa paikkakuntaa tai haluaa luopua

osuuksistaan, on muilla osakkailla lunastusoikeus osakkeisiin

ennen kuin niitä myydään yrityksen ulkopuolelle. (Kari 2012)

Jokainen meistä lunastaa saman verran osakkeita joka varmistaa

meidän tasa-arvoisuuden.

Meidän tulee tehdä osakkeenomistajien kanssa kirjallinen

perustamissopimus, jossa on mainittava seuraavat asiat:

Sopimuksen päivämäärä

Kaikki osakkeenomistajat ja kunkin merkitsemät osakkeet

Osakkeista yhtiölle maksettava määrä

Osakkeen maksuaika

Yhtiön hallituksen jäsenet

62

Yhtiön tilitarkastajat (Suomen Yrittäjät 2012g.)

Sopimuksessa on tarvittaessa mainittava myös toimitusjohtaja

sekä hallituksen puheenjohtaja. Yrityksen tilikausi merkitään

myös tähän tai yhtiöjärjestykseen.

Yhtiöjärjestyksen tarkoituksena on säädellä yhtiön toimintaan, ja

se liitetään perustamissopimus. Siihen merkitään seuraavat asiat:

Toiminimi

Kotipaikkana oleva Suomen kunta

Toimiala (Suomen Yrittäjät 2012g.)

Yhtiölle tulee avata oma tili, jolle yrityksen merkitys osakerahat

maksetaan. Perustettavan yhtiön vähimmäispääoma on 2 500 €.

Osakeyhtiö syntyy, kun sen perustamissopimus on toimitettu

patentti- ja rekisterihallitukselle, joka merkitsee sen

kaupparekisteriin. Perustamissopimuksesta on kolme kuukautta

aikaa rekisteröidä yritys tai sopimus raukeaa ja osakkeet on

maksettava tilille ennen rekisteröinti-ilmoitusta. Rekisteri-

ilmoitukseen tulee liittää vakuutus, jossa hallituksen jäsenet ja

toimitusjohtaja vakuuttavat, että yhtiön perustamisessa on

noudatettu osakeyhtiölain säädöksiä sekä tilintarkastajan

vakuuden, että osakkeiden maksamisessa on noudatettu

osakeyhtiölain säännöksiä. (Suomen Yrittäjät 2012h.)

5.9 Tulevaisuuden suunnitelmat

Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen toivomme, että yritys on

saanut jalansijaa markkinoilla ja asiakaskunta on löytänyt meidät.

Yrityksen sisällä yhteistyö toimii ja kontaktiverkostot

kohdekaupungeissa ovat laajentuneet. Yhteistyö

63

matkanjärjestäjän kanssa toimii, vaikka aluksi yhteistyö oli

hapuilua ja haki omaa polkuaan. Näkemys yrityksen toiminnasta

ja pyörittämisestä on konkreettisempaa ja olemme oppineet

paljon. Meillä on realistisempi näkemys yrityksen tulevaisuudesta

ja kehittymismahdollisuuksista. Oman yrityksemme ohella

teemme töitä muille yrityksille jokainen tahollaan.

Viiden vuoden päästä olemme saavuttaneet puskaradion kautta

kuuluisuuden ja asiakaskuntamme tuntee palvelumme.

Imagomme on selkiintynyt ja vakiintunut. Kohdetarjontamme on

laajentunut ja tästä syystä olemme voineet palkata lisää

työntekijöitä. Työllistämme itsemme kokopäiväisesti.

64

6 Toimenpiteet

Seuraavassa kerromme enemmän markkinoinnin kilpailukeinoista

joilla pystymme lähestymään asiakkaita ja muita sidosryhmiä

paremmin. Käsittelemme aiheita 5 P:n kautta eli tuote (product),

hinta (price), saatavuus (place), viestintä (promotion) ja

henkilöstö (personnel). 5 P:n markkinointimalli on johdettu

Jerome McCarthyn 4 P- mallista, jonka hän kehitteli 1960-luvulla.

(Joensuu 2007)

6.1 Tuote ja tuotantoratkaisut

Tuote ja tuotantoratkaisut osiossa käsitellään Let’s go bananasin

tuotekehitystä ja brändiä. Kerromme tuotekehityksestä

prosessina, sekä tekijöistä jotka vaikuttavat onnistuneeseen

tuotteeseen. Käymme lyhyesti läpi palveluprosessin.

6.1.1 Tuotekehitys

Tuotekehityksen tarkoituksena on saada selville voiko omasta

ideasta jalostaa myyvä tuote tai palvelu. Sen tulee vastata

asiakkaan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja sen tulee olla

innovatiivinen ja kilpailukykyinen. Tuotekehityksen tarpeellisuus

perustuu suurempien tulojen tavoitteluun, tulevaisuuden

turvaamiseen ja kilpailijoista erottautumiseen. Uusien tuotteiden

ja palveluiden kehittämisestä on tullut kriittisen tärkeää.

Nykyaikana tuotteiden elinkaari lyhenee ja niistä tulee hetkessä

vanhanaikaisia. (Harjula & Koskinen 2007, 3). Vaikkei matkailuala

muutu niin nopeasti kuten esimerkiksi teknologia, ovat uudet

trendit ja matkustusmuodot tervetulleita tällekin alalle. Varsinkin

nuoret hakevat jatkuvasti jotain uutta ja ennen kokematonta ja

tätä Let’s Go Bananas tarjoaa.

65

Tuotekehityksen tulee vastata kysymykseen, miten yritys aikoo

tehdä voittonsa muutaman vuoden kuluttua. Tuotekehityksellä on

kuitenkin negatiivinen puolensa, on arvioitu että keskimäärin vain

prosentti johtaa menestykseen markkinoilla. Markkinat tulevat

päättämään mikä tuote tai palvelu on loppujen lopuksi se paras.

(Harjula & Koskinen 2007, 3).

6.1.2 Tuotekehitysprosessi

Ensimmäisessä vaiheessa tuotekehitysprosessissa on ideoiden

haalinta ja niiden arviointi. Ideoita voidaan hankkia

asiakaspalautteista, tutkimuksista tai kilpailijoiden toiminnasta.

Tavoitteen täsmentäminen on hyvin tärkeää. Tuotekehitykselle

pitää luoda tavoitteet resurssien, aikataulujen, henkilöstön ja

markkinoiden osalta. Tässä vaiheessa itse kehitysprosessi saa

alkunsa. Esisuunnittelu tarkoittaa tarkkaa ja yksityiskohtaista

tuotesuunnittelua. Siinä tuotekehityksen suunnitelma laaditaan

esimerkiksi budjetin ja aikataulun osalta. Henkilöstön ja

resurssien kartoittaminen, hinnoittelukysymykset,

markkinointisuunnitelma ja valmistusprosessin tutkiminen

kuuluvat tuotekehityksen neljänteen vaiheeseen.

Markkinatutkimukset ja kannattavuuslaskelmat ovat

tuotekehityksen alkuvaiheeseen kuuluvia vaiheita. Tuotetta

kehittäessä luodaan prototyyppejä ja kerätään koeryhmiä

testaamaan tuotetta. Kriittisin vaihe on päätös tuotteen

tuomisesta markkinoille. Tämän jälkeen epäonnistumisen

tapauksessa vahinko on suuri. Kehittäjillä tulee olla realistiset

tuotto-odotukset ja tieto markkinatilanteesta. Menestysarvio

tehdään, kun tuote on ollut markkinoilla jo jonkin aikaa. Silloin

keskitytään tuotannon ja myynnin kokemuksiin. Tuotetta voidaan

mahdollisesti kehittää edelleen. (Harjula & Koskinen 2007, 8).

66

Palveluiden luonnissa suurin työ on ajattelutyö, joten resursseja

siihen ei juurikaan tarvita. Prosessi lähtee liikkeelle FAM-

matkoilla, tutustumme kohteisiin ja niiden tarjontaan, sitä kautta

voimme aloittaa palveluiden suunnittelun. Otamme huomioon

asiakkaittemme toiveita, mietimme esimerkiksi mistä

aktiviteeteistä itse pitäisimme. Ohjelmamme ei tule olemaan

museokiertelyitä, vaan ennemminkin hauskanpitoa. Haluamme

suunnitella etukäteen paljon erilaisia aktiviteettejä ja kilpailuita,

sopien kunkin matkan teemaan. Ne tuovat lisäarvoa matkalle.

Ohjelmia ei markkinoida tarkasti etukäteen, vaan haluamme

jättää jotain yllätykseksi. Kyselemme nuorilta mikä heidän

mielestänsä olisi kivaa, esimerkiksi facebook-kyselyillä. Kaikki

aktiviteetit kokeillaan suljetussa ja valvotussa koeympäristössä

Porvoossa. Kehitystä teemme kun yritys on lanseerattu ja

ensimmäisiä matkoja on tehty, käytäntö tulee kertomaan

aktiviteettien toimivuuden.

6.1.3 Kymmenen tekijää menestyvään tuotteeseen

Menestyneen tuotteen tuotekehityksessä on kymmenen vaihetta.

Ensimmäinen näistä on erilaistetun ja potentiaalisen tuotteen

etsintä. Tähän tulee panostaa, sillä omaperäisen idean löytäminen

on haasteellista. Asiakkaiden tunteminen ja omien, sekä

kilpailijoiden, heikkouksien tiedostaminen ovat avainasemassa.

Toisessa vaiheessa korostuu analysoinnin ja testauksen tärkeys jo

tuotekehityksen varhaisessa vaiheessa. Tulee analysoida

asiakkaiden ja markkinoiden tarpeet. Tämä vaatii aikaa ja

resursseja. Kolmannessa vaiheessa otetaan huomioon asiakkaan

mielipide. Avain menestykseen on ottaa asiakkaiden toiveet ja

näkemykset huomioon jo itse tuotekehityksessä. Neljännessä 67

vaiheessa korostetaan tuotteen määrittely. Tulee miettiä tarkkaan

kohderyhmä, konsepti, tuotteen edut ja tuotteen ominaisuudet.

Viidentenä tekijänä on lanseerausvaiheen suunnittelu, onko siihen

tarpeeksi aikaa ja resursseja. Kuudentena, tuotekehitykseen

kuuluu kritiikki kaikissa projektin vaiheissa. Onko projektin

jatkaminen kannattavaa? Seitsemäs kohta menestyksekkään

tuotteen kehityksessä on organisaation rakentaminen. Hyvin

mietitty organisaatiorakenne johtaa sujuvaan työskentelyyn.

Johdon tulee olla omistautunut projektiin. Kahdeksannessa

vaiheessa korostuu yrityksen itsetuntemus, tuotteen tulee edustaa

yrityksen ydinosaamista. Jos yrityksellä on tarkoituksena

suunnata ulkomaalaisille markkinoille jossain vaiheessa (yhdeksäs

vaihe), on tärkeää ottaa ne markkinat huomioon jo

tuotekehityksessä. Viimeinen tekijä, ja yksi tärkeimmistä, on

johdon tuki. Heidän tulee tarjota resurssit ja visiot

tuotekehitykselle, ja toimia taustavoimana alusta loppuun.

(Harjula & Koskinen 2007, 6).

6.1.4 Palveluprosessi

Palvelu on itsessään prosessi. Se on toimintaketju jonka avulla

tuotetaan kuluttajille hyöty. Asiakas voi olla osallisena jo palvelun

luonnissa, ja sen kehittämisessä paremmaksi. Palveluprosessin

pohtiminen auttaa hahmottamaan ketkä osallistuvat tuottamiseen,

missä vaiheessa ja kuinka kauan. Mitä tarkemmin palveluprosessi

on suunniteltu, sitä parempi on markkinoinnin tulos. (Kyttälä

2010).

6.1.4.1 Palvelupaketti

Palvelupaketti, eli myytävä tuote, koostuu ydinpalvelusta ja

liitännäispalveluista. Palvelupaketti lähdetään rakentamaan 68

ydinpalvelun ympärille, liitännäispalvelut ovat tärkeä

ostovalintaan vaikuttava seikka. Liitännäispalveluiden

tarkoituksena on se, että asiakkaan kokemukset ovat positiivisia

ennen ydinpalvelun käyttöä, sen aikana ja sen jälkeen.

Ydinpalvelun tulee olla vastaus siihen, miksi asiakas haluaa ostaa

palvelun ja on valmis maksamaan siitä. Se on pääsyy miksi

asiakas asioi yrityksen kanssa. Liitännäispalvelulla taas on suuri

merkitys yrityksen differoitumiseen ja kilpailuetuun. (Mikkolainen

2009, 4).

Let’s Go Bananasin ydintuote on itse matka. Mutta

liitännäispalvelut tuovat siihen sen erikoisuuden ja vaikuttavat

ostopäätökseen. Otetaan esimerkiksi matka Sensation White-

tapahtumaan. Onnistuneen markkinoinnin kautta potentiaalinen

asiakas löytää sivuillemme. Hän näkee että kuukauden päästä

Amsterdamissa järjestetään Sensation White. Hän ei ole ehkä

kuullut tapahtumasta aiemmin, mutta katsoo oheisen trailerin

viime vuodelta, joka saa aikaan tunteen ”tuonne on pakko

päästä”. Hän lukee foorumilta muiden matkailijoiden hehkutusta

kyseisestä tapahtumasta, hakee mahdollisesti lisäinformaatiota

Internetistä ja kertoo matkakumppaneilleen suunnitelmasta. He

varaavat matkan yhteistyökumppanimme sivulta, ja asia siirtyy

nyt meidän käsiimme. Asiakkaalle näkymättömät tapahtumat ovat

yhteistyökumppanimme tahollaan hoitamat lennot, meidän

hankkimat pääsyliput itse tapahtumaan, majoituksen ja

kuljetuksen paikan päälle, sekä takaisin hotellille. Ennen lähtöä

lähetämme vielä infopaketin kaikille osallistujille aikatauluista,

ohjelmasta, varoituksista ja muusta tarvittavasta informaatiosta.

Olemme myös itse mukana keskustelufoorumilla tapahtuvassa

keskustelussa, vastaamme kysymyksiin ja luomme

matkakuumetta (esimerkiksi lähtölaskenta Facebookissa jne.).

69

Itse matkalla me oppaat olemme innokkaasti mukana ja valmiina

pitämään hauskaa. Haluamme olla osana ryhmää ja luoda

yhteishenkeä. Ennen stadionille menoa keksimme pientä

viihdyttävää ohjelmaa, esimerkiksi maalaamme kaikkien kasvoihin

siniristiliput. Matkan jälkeen kyselemme ihmisten mielipiteet ja

mahdolliset kehitysehdotukset, jaamme kuvia verkkosivuillamme

ja mainostamme seuraavaa matkaa. Siinä esimerkki yhdenlaisesta

liitännäispalvelusta mitä Let’s Go Bananas tarjoaa, se saa meidät

erottumaan muista ja edesauttaa kilpailuvalttiamme.

6.1.4.2 Palveluodotukset

Yritysten välisessä kilpailussa se, jolla on laadukkain palvelu mitä

todennäköisemmin voittaa vertailun. Tämä ei kuitenkaan vaadi

ihmeitä, koska asiakkaille kelpaa perustaso. Tärkeintä on vastata

asiakkaiden odotuksiin. Korkean hinnan asiakas mieltää

korkealuokkaiseen palveluun, mutta halpa hinta ei oikeuta

huonoon asiakaspalveluun. Olisi tärkeää määritellä asiakkaiden

laatukäsitys. Sen avulla saadaan tietää odotukset ja sitä kautta

voidaan tarjota kokemus joka vastaa odotuksia. (Parasuraman,

Zeithaml & Berry 1988).

SERVQUAL-asteikko on tieteellisesti osoitettu toimivaksi

työkaluksi mittaamaan asiakkaiden laatukokemukset. Se jaetaan

viiteen aihepiiriin: konkreettiset tekijät (ympäristö, henkilöstön

ulkonäkö ja tarvikkeet), luotettavuus (pidetään kiinni sovitusta

asiasta sovitulla tavalla), palvelualttius (aito halu auttaa

asiakasta), uskottavuus (henkilöstön tietotaito ja palvelutilanteen

hallinta) ja empatia (inhimillisyys, aito kiinnostus asiakkaaseen).

Tämän asteikon pohjalta on yrityksellä mahdollisuus kehittää

70

palveluitaan paremmaksi ja se kannattaa päivittää aina tietyin

väliajoin. (Parasuraman, Zeithaml & Berry 1988).

SERVQUAL-asteikon mukaisesti Let’s Go Bananasin

konkreettisiin tekijöihin kuuluisi hyvin tehdyt, toimivat nettisivut,

joissa on helppo navigoida ja varaustilanteessa sivu ohjautuu

näppärästi yhteistyökumppanimme sivuille. Toimistotiloja meillä

ei ole, joten ympäristöllä tai tarvikkeilla ei sinänsä ole merkitystä.

Meidän kohteittemme ja tapahtumiemme tulee olla

nuorisouskottavia ja heitä viihdyttäviä. Ei siis maatilalla

viininmaistelua, vaan Berliinin baarien helmet. Luotettavuus on

varsinkin suomalaisten keskuudessa korkeasti arvostettu seikka

palvelujen tarjoajissa, meidän tulee tarjota se mitä on luvattu.

Vaikka bisnesmaailmassa nuoruutemme ja kokemattomuutemme

saatetaan katsoa haitaksi, asiakkaittemme keskuudessa ei uskota

että yksikään keski-ikäinen osaisi järjestää nuorille bilematkoja.

He voivat luottaa siihen, että me tiedämme mitä he haluavat. Silti

meillä tulee olla kokemusta asiakaspalvelusta ja meidän kaikkien

tulee olla perillä kaikesta mikä koskee yritystämme ja

matkojamme. Esimerkiksi kohteessa eksyminen ei olisi hyvää

mainosta yrityksellemme. Olemme kaikki persooniltamme hyvin

palveluhenkisiä ja haluamme aidosti asiakkaittemme nauttivan

matkoistamme. Haluamme tutustua heihin myös ihmisinä. Se on

helppoa koska, ikämme puolesta asiakas voi samaistua meihin ja

lähestyä meitä helpommin.

6.1.4.3 Lyhyesti palveluketjuista

Palveluketjun onnistumisen voi jakaa kolmeen pääkohtaan:

palveluosaamisen tasaisuus, palveluhenkilökunnan ammattitaidon

71

tasaisuus ja palvelun ajallinen tasaisuus. Henkilökunnan tulee

palvella asiakasta aina yhtä hyvin, kaikkien tulee hallita osa-

alueensa ja henkilökunnan ei saisi olla eroja palvelussa. (Edu

2012a).

Hyvän palveluketjun tulee olla saumatonta ja suunniteltu

mahdollisimman yksinkertaiseksi asiakkaille. Palvelujen

välittäjien välinen tiedonkulku tulee olla sujuvaa ja heillä tulee

olla yhteinen selkeä näkemys palvelun tavoitteista ja laadusta.

(Jauhianen & Kemiläinen 2009)

Let’s Go Bananasille on tärkeää löytää yhteistyökumppani joka

sopii nuorekkaaseen imagoomme. Tärkein suhde on

matkanjärjestäjän ja palveluntarjoajan välinen, yhteistyön tulee

sujua vaivattomasti. Se helpottaa asiakkaan varausta ja meidän

työskentelyämme. On tärkeää että meillä ja

yhteistyökumppanillamme on yhteinen visio ja tavoitteet, joita

kohti pyritään yhteistyöllä. Meidän tulee myös solmia kannattavia

sopimuksia sponsoreiden kanssa, mahdollisina ehdokkaina YLE

(radiokanava YleX) tai kondominvalmistaja jne.

6.1.5 Brändi

Brändillä tarkoitetaan tuotekuvaa. Sen ehkä tärkein tehtävä on

luoda mielikuva asiakkaalle, joka johtaa ostopäätökseen. Brändi

rakennetaan viestinnän ja tuotekehityksen avulla, ja se tuodaan

selkeimmin ilmi markkinoinnissa. Brändiä tulee kehittää koko

ajan, sillä asiakkaan mielipiteitä on vaikea hallita. Brändi tuo

molemminpuolista hyötyä niin asiakkaalle, kuin omistajallekin.

Asiakkaan hyötyy nopeasta ostopäätöksestä, he valitsevat sen

tuotteen jonka tuntevat. Brändi vetoaa tunne- ja järkiperäisiin

72

syihin asiakkaassa. Brändi on takuu laadusta ja samalla se kertoo

kuka asiakas on, esimerkiksi hänen sosiaalinen asemansa.

Omistajan näkökulmasta brändin hyöty on brändiuskollisuus,

asiakas ostaa sitä tuotetta minkä on kerran todennut hyväksi.

Hyvällä brändillä voi tuotteen hinnoitella korkeammin, tuotot

mahdollistavat uusien tuotteiden kehityksen. Kilpailijoiden on

vaikea saada jalansijaa markkinoilla, jota vahva brändinen yritys

hallitsee. (Taloustutkimus 2012, Sandbacka 2010, 6.)

Brändin luominen vaatii monipuolista ja jatkuvaa markkinointia

eri viestintäkanavien kautta. Tavoitteena tulee olla tuotekuvan

vakiintuminen, eli sen tunteminen ja oma paikka markkinoilla.

Brändiin liittyy paljon muutakin kuin itse tuote ja markkinointi.

Brändiin vaikuttavat niin omistajayhteisön maine, yrityksen

toimintatavat, tuotteen käytettävyys ja laatu, hinnoittelu, tekniset

ominaisuudet että lupausten täyttäminen. (Kookas 2012)

Yrityksellämme, Let’s Go Bananasilla, on hyvin mieleenpainuva

nimi. Meidät voi tuttavallisesti, ja hauskasti, lyhentää ”banaanit”.

Meidän tulee panostaa vielä visuaalisiin seikkoihin, jotka tulevat

esille mm. viestinnässä ja internetsivuissa. Tarvitsemme

tunnistettavan ja imagollemme sopivan logon. Erotumme selvästi

muista ohjelmapalvelun tarjoajista omaperäisellä ohjelmallamme

ja sillä, että olemme selkeästi suuntautuneet pelkästään nuorille.

Brändimme on hyvä sekoitus ”kieli poskella”-toimintaa, sekä

tarkkaa suunnittelua. Haluamme matkojemme olevan kaikilta osin

onnistuneita, mutta samalla tietynlainen spontaanius tuo

seikkailun tuntua. Haluamme luoda hauskan ja nuorekkaan kuvan

yrityksestämme, ts. meidän näköinen yritys. Olemme aidosti omia

persooniamme, toista samanlaista soppaa on mahdotonta luoda.

Myymme ohjelmaamme hyvällä (tai huonolla) huumorilla ja

73

reiluilla hinnoilla. Etuinamme on matkan helppous asiakkaalle,

selvästi nuorekas teema ja asiakasryhmä, matkojemme tarjoama

kokemus ja uusien ihmissuhteiden solmiminen. Kaikki nämä

edustavat myös nuorten arvoja ja odotuksia tällaisista palveluista.

6.2 Hinnoittelu- ja hintaratkaisut

Aloittelevan yrityksen yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä on

hinnoittelu. Tärkein kysymys hinnoittelussa on: Mikä on oikea

hinta tuotteelle tai palveluille? Oleellista on myös, että hintojen

kannattavuus on laskettu oikein. Yrityksen täytyy tietää paljonko

myydystä tuotteesta tai palvelusta jää katetta. Suuremmalla

katteella myytäessä ei tarvitse myydä niin paljon tuotteita

kannattavuuden saavuttamiseksi ja pienellä katteella taas täytyy

myydä enemmän, jotta yritys olisi kannattava. Hinnoittelua

suunniteltaessa on selvitettävä yleiset hintatasot alalla sekä

kohderyhmän hintataso. Yrityksen tulee laskea kate ja

kannattavuus huolellisesti ettei yritys myy tuotteitaan

kannattomasti. Hinnoitteluun on otettava myös huomioon

oheistuotteet lisäarvopalvelut, hinnasto- ja pakettitarjoukset.

(Enter 2010).

6.2.1 Budjetti

Hyvällä ja huolellisella budjetoinnilla on suuri merkitys

yritystoiminnassa. Budjetoinnilla yritys pyrkii hallitsemaan

epävarmuustekijöitä ja hakemaan parhaita ratkaisuja yrityksen

kannalta. (OP 2012a). Budjetoinnin tarkoitus on esittää yrityksen

tulevaisuudensuunnitelmat numeroina. Budjetointi on ikään kuin

toimintasuunnitelma, liiketoimintasuunnitelma tai

projektisuunnitelma puettuna numeroiksi. Budjetointi ei ole 74

pakollista, mutta kuitenkin hyvin suositeltavaa yrityksen kannalta.

Budjetointi auttaa yritystä hahmottamaan tulevaisuuttaan, sekä

sen avulla on jo mahdollista ennakoida tiettyjä ongelmakohtia

yrityksessä. Budjetoinnin avulla voidaan myös alustavasti arvioida

yrityksen tulevaisuudennäkymiä ja onnistumista. (Edu 2012 a).

Yrityksemme ei tarvitse suuria summia pääomaa koska toimimme

itse aluksi oppaina ja varauspalvelumme pyörii pääasiassa

kokonaan Internetissä. Omat kotisivumme sekä teknologia vievät

meiltä jonkin verran rahaa ja olemme arvioineet kotisivujen

kustantavan meille noin 4000 euroa tai hiukan yli. Tarvitsemme

myös muutamia vakuutuksia ja oheismateriaalia matkoillemme

sekä luultavasti tulemme kustantamaan omat lentolippumme.

Palkkoihimme kuluu rahaa suunnilleen 100 euroa päivässä.

6.2.2 Markkinointikustannukset

Olemme miettineet mainostamista Internetissä ja mainosspottia

televisioon. Tutkimme Mtv3:n sivuja ja esimerkiksi yhdelle

mainosspotille tulisi hintaa noin 5051 euroa. Näkyvyysalue olisi

tällä hinnalla Uusimaa, mainosta esitettäisiin kaksi kertaa

Salattut Elämät- ohjelman yhteydessä ja mainoksen

kokonaispituus olisi 15 sekuntia. Saavuttaisimme näin arviolta

202 540 katsojaa. Mtv3:n verkkosivuille mainos maksaisi

paraatipaikalle 3500 euroa ja se olisi siellä tällä budjetilla noin

viikon ajan. Näyttömäärä arvioituna olisi 125 000 ihmistä. (MTV3

2012). Yrityksen alkuvaiheessa tällainen panos markkinointiin ei

ole kannattavaa, mutta mahdollisesti sen jälkeen kun yrityksellä

on jo tuloja.

Hakukonemarkkinointi tarkoittaa Internetmarkkinointia, jonka

avulla pystytään parantamaan verkkosivujen löydettävyyttä

75

hakukoneiden hakutuloksissa. (Hakukonemarkkinointi 2012).

Olemme miettineet miten voisimme parantaa kotisivujemme

löydettävyyttä esimerkiksi Googlessa. Yrityksemme alkuvaiheessa

on erityisen tärkeää, että mahdollisimman monet ihmiset

löytäisivät verkkosivumme vaivattomasti, joten meidän tulee

tutustua hyvin erilaisiin hakukonemarkkinointimahdollisuuksiin.

6.2.3 Hinnoittelu

Yrityksemme tulee saamaan tuloja myymistämme

ohjelmapalveluista. Matkapakettimme sisältävät kuljetukset ja

majoituksen kohteessa sekä matkanjohtajien järjestämää

ohjelmaa ja opaspalveluita. Pyrimme pitämään matkojemme

hinnat kilpailukykyisinä eli mahdollisimman edullisina nuorille

matkustajille. Tutustuimme vastaavan yrityksen Jookoskookoksen

matkapakettihintoihin ja vertaillessamme hintoja tulimme siihen

tulokseen, että Let’s Go Bananasin matkat ovat hieman

kalliimpia. Esimerkiksi Vilnaan suuntautuva viiden päivän

bilematka Uutena vuotena maksaa Jookoskookoksella 230 euroa

johon kuuluu kuljetukset laivalla ja bussilla sekä hotellimajoitus.

(Jookoskookos 2011).

Meidän matkojemme hinnoittelun houkuttelevuus perustuu

halpoihin hintoihin sekä pakettimatkojen helppouteen. Varattuaan

matkan asiakas tietää varmasti kuinka paljon matka maksaa eikä

hänen tarvitse maksaa tämän muusta kuin ruoasta ja juomasta.

Matkojen hintaan kuuluu lennot, majoitus, kuljetukset

kohdemaassa sekä ohjelma kohteessa. Matkojen hinnat

vaihtelevat hieman kohteen sekä keston mukaan. Keskiarvo hinta

matkoillemme on 415 euroa, toki viikko Ibizalla maksaa enemmän

76

kuin kolme yötä Riikassa. Esittelemämme hinnat ovat noin hintoja

eivätkä sisällä arvonlisäveroa. Halvin matkoistamme on

viikonloppu Riikassa eli kolme yötä, jolle hintaa kertyy 300 euroa.

Prahan matka on kestoltaan sama, mutta hinta on 330 euroa.

Amsterdamin ja Berliinin viikonloppu matkat ovat molemmat 350

euroa. Sensation White- matkapaketti sisältää edellä mainittujen

lisäksi pääsylipun tapahtumaan. Paketin hinta on 460 euroa.

Viidenpäivän matkat Ocktoberfesteille maksaa 550 euroa.

Pääsyloppuja olutfestivaalialueelle ei tarvita, mutta hintaa nostaa

matkan pituus sekä sesonkihinnat. Pisin matkamme on

viikonpituinen juhlantäyteinen matka Ibizalle, jolle matka maksaa

650 euroa. Hintaan sisältyy myös pääsyliput klubeille. Suomen

AfterSki- matkat suuntautuvat Rukalle ja Leville ja kestävät 5

yötä. Hinta sisältää matkat sekä majoituksen ja oheisohjelman.

Hinta ei sisällä laskettelulippuja, mutta ne voi varata myös

kauttamme. Matka Rukalle maksaa 350 euroa ja Leville 400

euroa.

6.2.4 Kannattavuus

Kannattavuutemme riippuu täysin siitä, kuinka suosittuja

järjestämämme matkat tulevat olemaan. Jos meillä on paljon

kysyntää voimme nostaa hintoja, palkata lisää ihmisiä sekä

järjestää enemmän matkoja. Voisimme kuitenkin arvioida, että

yrityksemme olisi kannattava tai ainakin tarjoamillemme

palveluille olisi kysyntää. Tuomme markkinoille jotain uutta ja

raikasta eikä Suomessa ole montakaan ohjelmapalveluiden

tarjoajaa, joka tarjoaisi samankaltaisia bilematkoja.

77

6.3 Saatavuusratkaisut

Yritysten tekemien saatavuuspäätösten tavoitteena on että

asiakas saavuttaa meidät mahdollisimman vähällä vaivalla ja

nopeasti (Joensuu 2007). Saatavuus voidaan jakaa ulkoisiin ja

sisäisiin saatavuustekijöihin. Ulkoinen saatavuus käsittää ne

tekijät jotka helpottavat yrityksen ja sen palvelujen löytämistä.

Tärkeää on myös, että asiakas tunnistaa juuri meidän

yrityksemme samankaltaisten yritysten joukosta, sekä saa siitä

myönteisen ensivaikutelman. (Joensuu 2007.) Meidän

yrityksemme kannalta tärkeintä on, että verkkosivumme ovat

helposti löydettävissä suurten hakukoneiden avulla.

Verkkosivujen tulee myös olla helppokäyttöiset ja kaiken

informaation tulee löytyä vähällä vaivalla. Let’s go bananas on

hyvin edustettuna sosiaalisessa mediassa. Markkinoinnissa

meidän tulee tuoda hyvin esille se, mikä meidät erottaa muista.

Haluamme että asiakaskuntamme tuntee meidät ja tietää meidän

osaamisalueemme.

Sisäinen saatavuus tarkoittaa miten helppoa asiakkaan on asioida

yrityksessä ja onko se miellyttävää. Siihen vaikuttavat myös

palveluympäristö kuten sisämiljöö, kalusteet ja asiakaskierto sekä

henkilökunnan saatavuus. Valikoimien monipuolisuus, tuotteiden

esillepano sekä esite- ja opasmateriaalit ovat tärkeitä sisäisen

saatavuuden kannalta. (Joensuu 2007). Let’s go bananasin

sisäisiin saatavuustekijöihin kuuluu verkkosivujen ulkoasu sekä

niiden nopea latautuvuus, henkilökunnan helppo saatavuus

sähköpostitse sekä puhelimitse, sekä ohjelmiemme monipuolisuus

ja ainutlaatuisuus. Työntekijöiden tulee olla uskollisia yrityksen

imagolle. Nuorille asiakkaille kavereiden mielipide vaikuttaa

78

paljon, joten meidän pitää nähdä vaivaa saadaksemme hyvän

maineen asiakaskuntamme keskuudessa.

6.3.1.1 Jakelutiet

Saatavuuteen vaikuttavat suuresti valitut markkinointikanavat,

jotka muodostuvat yrityksen yhteistyökumppaneista. Sen kautta

tuote tai palvelu myydään markkinoille, sekä välitetään tietoa

tuotteesta. Yhteistyökumppanina se tukee myyntiä, auttaa

luomaan asiakaskontaktiverkostoa ja fyysisesti jakaa tuotetta.

Markkinointikanavan valintaan vaikuttavat välikäsien määrä ja

miten paljon ja millaisia jälleenmyyjiä yritys haluaa. (Joensuu

2007).

Meidän kannalta tärkein markkinointikanava on

pääyhteistyökumppanimme, eli matkanjärjestäjä. Sivuiltamme

löytyy varausjärjestelmä, asiakkaat maksavat matkat ja me

ostamme matkanjärjestäjältä lennot. Omat verkkosivumme ovat

myös tärkeä markkinointikanava, koska sieltä löytyvät kaikki

tarjottavat matkapaketit ja tärkeät tiedot liittyen matkoihin.

Pohdimme myös mahdollisuutta saada yritystämme julki erilaisten

ilmaislehtien kautta. Esimerkiksi City- ja Metrolehti tavoittaisivat

paljon ihmisiä Uudeltamaalta.

6.3.1.2 Logistiikka

Logistiikka, eli fyysinen jakelu tarkoittaa materiaalien, valmiiden

tuotteiden ja niihin liittyvän informaation kuljetusta. Logistiikan

tarkoituksena on tarjota asiakkaan tarpeiden mukaista palvelua

79

mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Logistiikan tehtäviä ovat

siis kuljetus, varastointi ja tilaaminen. (Joensuu 2007)

Yrityksemme logistiikkaan kuuluu matkapakettiemme ja niihin

liittyvän informaation kulkeminen Internetissä kuin myös ihmisten

välillä. Lisäksi logistiikkaamme kuuluu asiakkaiden kuljetus

Suomesta eri kohteisiin ja kohteiden sisällä tapahtuva

siirtyminen. Pääasiassa kuljetamme asiakkaita lähimpiin

kohteisiin bussilla ja kaukaisempiin kohteisiin, kuten Ibizalle,

kuljemme lentokoneella. Levin ja Rukan kohteisiin kuljemme

tajunnanräjäyttävillä bilebusseilla.

Pääosa asiakkaistamme tulee olemaan Etelä-Suomesta ja

markkinoimme enemmän juurikin tälle seudulle. Kuljetuksemme

lähtevät pääkaupunkiseudulta ja emme vastaa esimerkiksi

muualta Suomesta tulevien asiakkaiden kuljetuksesta Helsinkiin.

Resurssimme eivät vielä riitä siihen.

80

6.3.1.3 Yhteistyökumppanit

Toimintamme sujumisen kannalta on tärkeää tehdä yhteistyötä eri

tahojen kanssa, jotta monipuolinen ohjelma toteutuu. Tärkein

kontaktimme tulee olemaan meidän ja matkanjärjestäjän välinen

suhde. Meidän tulee jakaa yhteinen visio ja tavoitteet, he eivät

saa vaikuttaa imagoomme negatiivisesti. Luottamussuhde täytyy

olla molemminpuolinen. Tämän lisäksi meidän tulee solmia

suhteita mahdollisten sponsoreitten kanssa. Sponsoroinnin tulee

tuottaa hyötyä niin itse sponsoroijalle kuin sponsoroinnin

kohteelle (Alaja 2000, 15). He mahdollisesti osallistuvat

kustannuksiin, sillä mainostamme heidän yritystään

matkoillamme. Mahdollisesti esimerkiksi Chiquita ja YleX sekä

muut yritykset, jotka haluavat näkyvyyttä nuorten keskuudessa.

Ohjelman onnistumisen kannalta on tärkeää solmia sopimuksia

kohdemaan baarien, ravintoloiden, klubien, festivaalien ja

tapahtumien järjestäjien kanssa. He hyötyvät siitä, että tuomme

heille paljon nuoria ja maksavia asiakkaita. Saamme ehkä

vastapalveluksena alennuksia ja tarjouksia. Asiakkaan

kokemukseen vaikuttavat myös kohdemaan henkilökunta ja

palvelualttius koska se vaikuttaa suoraan imagoomme.

Hyödynnämme Suomen eri korkeakouluja tekemällä yhteistyötä

oppilaskuntien ja oppilasjärjestöjen kanssa. Markkinoimme

matkojamme heidän kauttaan ja he voivat järjestää tilaisuuksia

joissa pääsemme esittelemään yritystämme. Tarkoituksena on

saada mahdollisimman paljon tunnettavuutta ja positiivisia

mielikuvia yrityksestämme.

81

6.3.1.4 Myyntiprosessi

Myyntiprosessi on yrityksen myynnin tekemisen ydin ja sen tulee

noudattaa asiakkaan ostoprosessia. Onnistunut myyntiprosessi

luo edellytykset myyntihankkeen läpiviemiselle

suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Myyntiprosessi auttaa myös

luomaan henkilöstön välille yhteisen kielen ja näkemyksen.

(Efecto 2010)

Kun luomme Let’s Go Bananasin myyntiprosessia, ensimmäiseksi

on tärkeää luoda luottamus henkilöstön välille. Varmistamme että

kaikilla on sama näkemys yrityksen tulevaisuudesta ja millainen

yrityksemme oikeasti on. Kun olemme saaneet tuotteemme

suunnittelun valmiiksi, keskitymme sen markkinointiin ja siihen

kuinka saamme yhteyden asiakkaisiin. On erityisen tärkeää, että

asiakas saa hyvän ensivaikutelman yrityksestämme ja

tarjoamistamme tuotteista. Myyntiprosessimme yksi tärkeimmistä

tekijöistä on verkkosivut, joiden ympärillä suurin osa yrityksemme

toiminnasta, markkinoinnista ja myynnistä pyörii. Tulevien

matkojemme suunnittelun ja yrityksemme tulevaisuuden kannalta

on olennaista kiinnittää paljon huomiota asiakaspalautteeseen

joka tulee esille jälkiseurantavaiheessa. Jokaisen matkan jälkeen

toivomme saavamme asiakkailtamme paljon positiivista,

negatiivista kuin myös parannus- ja kehitysehdotuksia. Asiakkaan

palautteen pohjalta pyrimme kehittämään ohjelmaamme entistä

viihdyttävämmäksi.

6.4 Henkilöstöratkaisut

82

Seuraavassa avaamme yrityksen henkilöstöratkaisuja. Kerromme

yrityksemme organisaatiosta, millaista on hyvä johtaminen,

henkilöstön motivoinnista, rekrytoinnista ja palkkauksesta.

6.4.1 Organisaatio ja sen rakenne

Organisaatio tarkoittaa koottua ihmisryhmää, tässä yrityksen

työntekijöitä, jotka toimivat yhdessä yhteisen päämäärän

saavuttamiseksi. (Yrittäjyyskasvatus 2010) Yhdessä he luovat

yritykselle oman kulttuurin ja tavan toimia. Virallisen

organisaation lisäksi yrityksen sisällä toimii yleensä ns.

epävirallinen organisaatio, jolla on suuri merkitys yhteisölle. Se

määrittää muun muassa työntekijöiden sisäisen hierarkian.

(Kookas Inc. 2011) Jokaisella organisaatiolla on oma

perustehtävänsä, joka määrittää organisaation tarkoituksen, miksi

organisaatio on luotu ja on olemassa. Organisaation perustehtävät

tulisi näkyä jokaisessa organisaation osassa. (Kehityspiikki 2012)

Organisaation ideana on saavuttaa ja tehdä asiat paremmin ja

nopeammin kuin yksittäinen ihminen olisi kykeneväinen.

(Wikipedia 2012)Organisaatiorakenne kertoo millainen yrityksen

työnjako on tehty ja millaiset toimenkuvat työntekijöillä on, onko

työympäristö kuinka hierarkkinen vai joustavampi? Onko

organisaatiossa mahdollista kehittyä yms. Organisaatiorakenne

määrittää myös millä perusteella työskentely yhdistetään.

Nähtävissä on myös onko organisaatio kuinka keskitetty vai

hajautettu. (Heikkilä 2010a) Jotta organisaatio toimii, on sen

sisällä toimittava hyvä sisäinen viestintä. Se pitää sisällään muun

muassa työntekijöiden tutustumisen organisaatioon ja

työtehtäviin, vuorovaikutuksen ja tiedon kulun. Sisäinen viestintä

luo sekä vahvistaa organisaation yhtenäisyyttä. Se edesauttaa

tiedon ja taidon leviämisen organisaation sisällä. (Jyväskylän

yliopisto 2012) Organisaation tärkeimpiä osia ovat sidosryhmät,

83

niin ulkoiset kuin sisäiset. Sidosryhmillä tarkoitetaan kaikkia niitä

tahoja, joiden kanssa organisaatio on tekemisissä esimerkiksi

toiset organisaatiot ja ryhmät. Sisäisiä sidosryhmiä voisi olla

esimerkiksi johtajat, työntekijät tai omistajat. Ulkoisia

sidosryhmiä ovat mm. yhteistyökumppanit, tavarantoimittajat ja

kilpailijat sekä asiakkaat. (TTY 2011; Wikipedia 2012)

Yrityksemme kokoonpano on aluksi pieni, joten suurta

organisaatiorakennetta ei sen ympärille saa rakennettua.

Yrityksemme koostuu siis neljästä omistajasta, jotka samalla

toimivat yrityksen työntekijöinä Ainakaan aluksi me emme

palkkaa ulkopuolista työvoimaa, mutta tulevaisuuden

suunnitelmiin kuuluu työntekijöiden palkkaaminen.

Yrityksemme on osakeyhtiö, jossa osakeyhtiölain mukaan tulee

olla toimitusjohtaja. Yrityksen toimitusjohtajaksi olemme

valinneet Riina Korkeakosken, mutta toimitusjohtajan tittelin

lisäksi hän työskentelee normaalisti meidän kanssamme

rivityössä. Haluamme jakaa eri toimialueet, jotta vältymme

päällekkäiseltä työltä, mutta samalla on tärkeää että kaikki

tietävät mitä tapahtuu ja missä. Emme halua luoda organisaation

sisälle jyrkkää hierarkiaa, jo senkin takia että kaikki

osakkeenomistajat omistavat yrityksestä yhtä paljon osakkeita ja

haluamme toimia yhteisten päätösten mukaan. Alla esittelemme

yrityksemme organisaatiorakenteen.

84

Toim

itusjoh

taja

s

Riina

Talous

Lotta Markkinoint

Oona-riina

Sido

sryhmät

Maria

6.4.2 Henkilöstöpolitiikka

Henkilöstöpolitiikalla tarkoitetaan niitä toimintaperiaatteita,

joiden mukaan henkilöstöhallintoa toteutetaan. Esimerkkejä sen

osa-alueista ovat esimerkiksi palkka- ja rekrytointipolitiikka.

Henkilöstöpolitiikka ohjaa henkilöstöhallintoa, jonka tehtävänä on

toteuttaa henkilöstöpolitiikan periaatteita. Henkilöstöhallinnolla

eli henkilöstötoiminnoilla tarkoitetaan toimintoja, joiden

tavoitteina on huolehtia että yrityksessä on oikea määrä

oikeanlaatuisia ihmisiä oikeanlaisissa tehtävissä. (Turun

ammattikorkeakoulu 2006)

6.4.2.1 Henkilöstöjohtaminen

Henkilöstöjohtamisesta puhutaan nykyään paljon enemmän kuin

aikaisemmin, ehkä juuri sen takia, että sen tärkeys yrityksen

toiminnan kannalta on huomattava. Aiemmin puhuttiin

henkilöstöjohtamisesta, mutta nykyään puhutaan enemmän

henkilöstön voimavarojen johtamisesta, eli strategisesta

henkilöjohtamisesta. (Kauppakorkeakouluun.com 2009) HRM eli

human resource management siis suomeksi henkilöstöhallinto on

yrityksen toimivuuden ja elinkaaren kannalta elintärkeää.

Henkilöstöjohtamisen ja nykyisen strategisen

henkilöstöjohtamisen eroja voidaan erottaa muun muassa kun

puhutaan suhteesta työntekijöihin. Aikaisemmin työtekijöitä

kohdeltiin ryhmänä, jolla on yhteiset halut ja tavoitteet.

Strategisessa henkilöstöjohtamisessa ajatellaan jokaista

työntekijää yksilönä, jolloin on helpompi sitouttaa työntekijä sekä

luoda luottamus hänen ja johdon välillä. (Koulutus.fi 2012a)

Henkilöstöjohtaminen ei ole pelkästään työntekijöiden 85

palkitsemista materiaalisilla palkinnoilla vaan johtamisessa on

suuri merkitys yrityksen yleisellä ilmapiirillä. Taitavan

henkilöstöjohtamisen merkkejä ovat henkilön jaksamisen sekä

henkilökunnan jatkuva kouluttaminen ja osaamisesta

huolehtiminen. Etenkin epävakaina aikoina usein

henkilöstöhallinto jää pienemmälle huomiolle, joka aiheuttaa

henkilöstön epävarmuuden tunnetta, joka ajan kuluessa vähentää

henkilöstön motivaatiota ja näin ollen vaikuttaen tehokkuuteen.

Tyytyväinen ja hyvinvoiva työntekijä on valmis tekemään töitä

yhteisen päämäärän eteen (Koulutus.fi 2012b)

Toimivan henkilöstöjohtamisen mittareina voidaan pitää muun

muassa työntekijöiden vaihtuvuutta, työtyytyväisyyttä sekä

sairauspoissaoloja. (Koulutus.fi 2012a) Mitä pienempi on

työntekijöiden vaihtuvuus, sitä todennäköisemmin he ovat

tyytyväisiä työsuhteeseensa. Henkilöhallinto voidaan purkaa

kymmeneen osa-alueeseen, joiden yhdessä, hyvin hoidettuna,

tulisi synnyttää tehokas henkilöstöhallinto. Yleisesti voidaan

sanoa, että jos palaset toimivat hyvin yhteen, vallitsee

organisaatiossa tehokas ja hyvinvoiva työilmapiiri. Tehokas

henkilöstöpolitiikka syntyy, kun jokainen organisaation sisällä

tekee töitä saman maalin saavuttamiseksi. On tärkeää, että

johtaminen on johdonmukaista ja hyvään lopputulokseen

pääsemiseen tekee töitä myös jokainen esimieskin. Jotta

henkilökunta säilyy motivoituneena, on sen saatava motivoivaa ja

vaihtelevaa työtä. Tärkeää on myös, että työstä saa palautetta,

niin positiivista kuin negatiivistakin. Ilman palautetta ei kukaan

voi kehittää työtään ja näin kehittää itseään. Etenkin jos

työntekijätaso on nuorta, myös järkevää on miettiä heidän

urakehitystään ja ylenemismahdollisuuksia yrityksen sisällä.

Yrityksen on pidettävä mielessä aina, että työntekijä on yksi

86

heidän suurista markkinoijistaan, jos ovat. Ennen pitkää on

todennäköistä, etenkin jos kyse on pienestä yrityksestä, että sen

on vaikeaa saada asiantuntevaa ja tasokasta työvoimaa, jos he

eivät ole pitäneet huolta aikaisemmistakaan. Yrityksen tulee luoda

itselleen hyvä imago ja näin myös jo olevat työntekijät voivat olla

ylpeitä työskennellessään juuri tuossa firmassa, ja sana kulkee

eteenpäin. Henkilöstön tehokkuus on yksi hyvän

henkilöstöhallinnon näkyvistä osista. Tärkeimpänä palasena tällä

alueella on yhteistoimintakyky. Ilman kykyä tehdä töitä yhdessä ja

yhteisen maalin hyväksi, on mahdotonta saada henkilökunnasta ja

resursseista irti tehokkuutta. Kuten jo aikaisemminkin mainitsin,

on työn oltava mahdollisuuksien mukaan vaihtelevaa sekä

tarpeeksi vaativaa. Näin motivaatio pysyy ja kasvaa ja heidän on

mahdollisuus kehittyä työssään ja näin ehkä edetä urallaan.

Mainitsin myös henkilökunnan poissaolojen olevan yksi hyvistä

motivaation ja työtyytyväisyyden mittareista. Tähän liittyy isona

osana myös henkilöstökustannukset, jotka pysyvät aisoissa kun

turhilta poissaoloilta vältytään ja henkilöstö jaksaa tehdä työnsä.

Organisaatiossa, jossa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, on

käytettävä paljon resursseja uuden henkilöstön palkkaamiseen

sekä kouluttamiseen. Myös työntekijän sulautuminen uuteen

työpaikkaan ottaa aikansa. Tästä syystä on tärkeää sitouttaa

nykyiset työntekijät organisaatioon. Jos yrityksen työntekijäkunta

on sitoutunutta eli näin ollen myös usein pitkäaikaista, heidän

välilleen syntyy usein suuri luottamus ja hyvä yhteishenki, joka vie

yritystä eteenpäin. Tällaisessa organisaatiossa vallitsee

luottamuksen tuoma työmotivaatio, joka syntyy kaikista edellä

mainituista palasista. Tärkeää tehokkuuden kannalta on myös

työrauha, joka edesauttaa töiden joutumista ja onnistumista.

Vaikka organisaation työntekijät olisivat kuinka ammattilaisia, on

heilläkin varmasti aina jotain missä voidaan tulla vielä

87

paremmiksi ja oppia uutta. Tästä syystä on työntekijänkin edun

mukaista, että se väliajoin kouluttaa työtekijöitä lisää. Tämä lisää

vuorostaan taas tyytyväisyyttä, sitoutuneisuutta ja tietenkin lisää

tietotaitoa yritykseen. Yrityksen johdon kannattaa myös kiinnittää

huomiota omaan osaansa ns. yrityksen valmentajina, jotka

sparraavat työntekijöitä vielä parempiin suorituksiin.

(Elinkeinoelämän keskusliitto 2012, 7-10.)

Työ on yleisesti suuri osa ihmisen elämää, mutta on myös tärkeää

pitää työntekijästä huolta myös työn ulkopuolella. Heidän

tyytyväisyys omassa elämässään vaikuttaa työn tekemiseen.

Tähän osa-alueeseen kuuluu esimerkiksi hyvä terveydenhuolto,

vapaa-ajan toiminta sekä henkilökuntaedut. (Kamensky 2008,

196.) Vapaa-ajan toiminnan ja terveydenhuollon yhdistämisestä

esimerkkinä voidaan ottaa Pekkaniska Oy, jonka Suomen

Kuvalehti valitsi vuoden 2009 parhaaksi työllistäjäksi. (Suomen

Kuvalehti 2010) Kyseisen työpaikan työntekijät saavat niin

kutsuttuja kuntobonuksia esimerkiksi työmatkapyöräilystä tai

osallistumisesta vaikka hiihto tai soutu-kilpailuihin. Pekkaniskalla

myös tupakoimattomat ja sairaslomattomat saavat erillisen

korvauksen sekä jos työtilanne sen sallii, saavat he käyttää yhden

tunnin työajastaan urheiluun. Tällaisen palkintatavan takia

yrityksen sairauspoissaolot ovat vähentyneet selvästi eikä nk.

Maanantai poissaoloja ole lähes ollenkaan. Myös tupakointi

yrityksessä on lähes olematonta. On ymmärrettävää, että tällainen

johtaminen luo sitoutuneisuutta sekä erittäin hyvän imagon.

(Elinkeinoelämän keskusliitto 2012, 7-10)

Hyvän henkilöstöjohtamisen edellytyksenä on myös työntekijän ja

ylemmän tason välinen suhde. On tärkeää, että asioista voidaan

keskustella rehellisesti työntekijän ja johtajan välillä. On otettava

88

huomioon myös, että työntekijä saattaa tarvita enemmän ohjausta

ja apua kun on oletettu, joten on pidettävä huoli että apua on

saatavilla tarpeeksi.

Lainsäädäntö ei välttämättä kuullosta niin välttämättömältä

puhuttaessa hyvästä henkilöstöhallinnasta, mutta se on. Ilman

tarvittavaa tietoa laista ja määräyksistä, on organisaation

mahdotonta turvata työntekijän työturvallisuus saati tietää mitä

työehtosopimus vaatii molemmilta puolilta. (Kamensky 2008,

196.)

Let’s go Bananasin tapauksessa henkilöstöjohtaminen, etenkin

näin alussa, on hieman suuresti sanottu, koska meillä ei ole muita

työntekijöitä. Toki on tärkeää pitää huolta omasta ja toisten

jaksamisestaan ja työturvallisuudesta, mutta etenkin aluksi olisi

jokaisen jaksaminen koetuksella. Työturvallisuus ja muut

säännökset ovat tietenkin tärkeitä, mutta eritoten jos yritys

laajenisi. Tulevaisuudessa, jos yritys kasvaa, on

henkilöstöjohtaminen otettava enemmän huomioon. Etenkin

tämänkaltaisessa työssä on työntekijän jaksaminen ja motivaatio

todella tärkeitä asioita. Tärkeää on pystyä puhumaan toisille jos

rupeaa tuntumaan että veto loppuu. Tästäkin syystä välitön ja

suora puhe ja palaute ovat erittäin tärkeitä.

6.4.2.2 Motivointi

Mielestämme tärkein motivaatiotekijä yrityksessämme on työn

opettavaisuus, vastuunkanto sekä itse työn mukavuus. Haluamme,

että työntekijämme heräävät aamuisin positiivisin mielin uuteen

työpäivään eikä hampaita kiristellen. Miten me tähän pääsemme?

Uskoisin, että meidän tapamme pitää huolta työntekijöistämme

perustuisi perinteisiin tapoihin kuten virkistysmatkoihin ja

89

virkistyspäiviin. Myös myyntiin pohjautuvaa palkitsemista

voitaisiin harkita. Tärkeää on myös kouluttaa henkilökuntaamme

esimerkiksi FAM- tripeillä, jotta he tietävät mitä myyvät ja mistä

puhuvat. Näin he voivat myös itse luoda uusia kontakteja ja oppia

uutta sekä todennäköisesti sitoutuisivat paremmin yritykseen.

Tärkeimpänä asiana motivoinnissa pidämme kuitenkin perinteistä

kiitosta, joka ei vaadi työnantajalta, eli meiltä paljoakaan vaivaa.

Olemme kokeneet itse työelämässä, että noinkin pieni sana kuin

kiitos auttaa jaksamaan ja motivoimaan tulevia koitoksia varten.

6.4.2.3 Rekrytointi

Rekrytointi tarkoittaa työhönottoa, eli henkilöstön hankintaa ja

värväystä. (Kompassi 2010). Vaikka uusien työntekijöiden

hankinta ei olekaan meille vielä ajankohtaista, tulee meidän

miettiä sitä tulevaisuuden kannalta. Aiomme sekä haluamme

palkata tulevat työntekijämme omien verkostojemme sisältä,

koska näin voimme olla melko varmoja että työntekijämme ovat

sopivia ja voimme luottaa heidän työpanokseensa. Jos

palkkaamme heidät ns. vapailta markkinoilta, on aina olemassa

pieni epävarmuus ovatko he meidän yritykseemme sopivia.

6.4.2.4 Palkkaus

Vaikka palkka ei olekaan työntekijöiden mielestä välttämättä se

tärkein työn osa-alueista, on se kuitenkin tärkeää kuten myös sen

oikeudenmukaisuus. Aikaisemmin palkkauksesta ei välttämättä

keskusteltu työkavereiden kanssa, mutta ajat muuttuvat ja tämän

takia oikeudenmukainen palkkaus on paikallaan. Jos työntekijä tai

90

työntekijät ovat hoitaneet esimerkiksi projektinsa hyvin,

kannattaa käyttää myös kannustavaa palkkausta tai palkitsemista.

”Palkinnon” ei tarvitse ole kovinkaan suuri tai merkittävä, mutta

jotain joka kertoo työnantajan tyytyväisyydestä ja että työ on

hyvin hoidettu. Yksinkertaisimmillaan kiitos riittää. (PAM 2010)

Yrityksemme palkkauksessa noudatetaan ohjelmapalvelualan

työehtosopimusta. Työehtosopimus turvaa työntekijän ja

työnantajan oikeudet ja määrää velvollisuudet. Työntekijöiden

palkka määräytyy työn vaativuuden sekä yrityksen kotipaikan

kalleusluokan mukaan. Työmme on vaativuustasoltaan

tavanomaista ja yrityksen kotipaikka on Porvoo, joka on toisessa

palkkaluokassa. Näiden tietojen perusteella työntekijöidemme

palkkaus on aloittelijalle 9,58 euroa ja nousee työvuosien ja

kokemuksen mukaisesti. On myös mahdollista että

palkkauksemme on hieman korkeampaa, mutta aiemmat palkat

ovat työehtosopimuksen määräämiä minimipalkkoja. Meidän pitää

olla myös valmiita maksamaan tarpeeksi suurta palkkaa, jotta

saamme haluamamme henkilökunnan. (PAM 2010)

6.4.3 Viestintäratkaisut

Viestintä on sanomien välitystä lähettäjän ja vastaanottajan

välillä, se on siis tapahtuma eli prosessi. (Åberg 1989, 14.)

Pyrimme yrityksessämme mahdollisimman laajaan ja

monipuoliseen viestintään, jotta saavuttaisimme asiakkaita

ympäri Suomea. Let’s go bananas toimii siis sanoman välittäjänä

ja kohderyhmämme toimii vastaanottajana. Markkinoinnin ja

viestinnän välistä rajaa on yleensä vaikea vetää. Raja ei kulje

siinä, että markkinointi olisi kaupallista ja viestintä ei.

Markkinointiviestintä on viestintää sekin mutta täytyy muistaa,

että kuten markkinoinnissa, myös viestinnässä tavoitteita voi ja

91

tulee asettaa, kohderyhmät määritellä ja tavoitteiden

toteutumista seurata. (Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto,

2012).

6.4.4 Viestinnän tavoitteet

Viestinnällä on aina tavoite. Viestinnän tavoitteet voidaan jakaa

määrällisiin, myynti ja asiakasmäärä sekä laadullisiin, imago,

asenne ja mielikuva. Yrityksellämme on selkeä tavoite saada

paljon myyntiä aikaiseksi ja saavuttaa tyytyväinen asiakaskunta,

jotka kertovat onnistuneista matkoista eteenpäin. Ensimmäisen

vuoden aikana tuottoa tuskin tulee kovinkaan paljon ottaen

huomioon kokemuksenpuutteemme yrityksen ylläpitämisestä,

mutta siitähän se oppiminen vasta alkaa. On tärkeää miettiä

minkälaisen viestin lähettää asiakkailleen ja mitä kautta he sen

saavat helpoiten ja vähällä vaivalla. Viestin sisältö vaikuttaa

paljon asiakkaan valintoihin, joten meidän täytyy miettiä tarkkaan

mitä haluamme viestillämme sanoa ja minkä kuvan haluamme

itsestämme antaa. Viestintä voidaan jakaa myös kolmeen

pääryhmän: vaikuttamiseen, tiedottamiseen ja viihdyttämiseen.

Vaikuttaminen on prosessi, jolla pyritään asiakkaan asenteiden,

mielipiteiden tai käyttäytymisen muuttumiseen. Vaikuttamisen

tavoitteena on toisen osapuolen saaminen ottamaan kantaa

tiettyyn asiaan. Tiedottaminen taas on yksisuuntaista viestintää,

jossa yritys välittää tietoa asiakkaalle. Vaikka se onkin

yksisuuntaista, synnyttää se usein vuoropuhelua. Viihdyttäminen

tavoitteena voi olla hankalaa. Entä jos asiakas ei pidä

viestintäkeinojamme viihdyttävinä, tai matkojamme viihdyttävinä?

Kun laittaa itsensä likoon, syntyy tulosta. (Lohtaja & Kaihovirta-

Rapo 2007, 41-49).

92

Pyrimme vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja asenteisiin

tekemällä monipuolista ja ihmisläheistä viestintää. Emme halua

jäädä missään tapauksessa viestintäympäristön ulkopuolelle, vaan

haluamme olla ihmisten huulilla. Viestintämme tavoite on

imagomme vahvistaminen. Haluamme viestittää olevamme

nuorekkaita, energisiä, mutta samalla ammattitaitoisia.

Viestintämme tulee olla selkeää huumoria unohtamatta.

6.4.5 Kohderyhmät

Yrityksemme kohderyhmä koostuu suomalaisista nuorekkaista ja

energisistä nuorista ja nuorista aikuisista, jotka ovat

kiinnostuneet yöelämästä ja juhlimisesta. Alaikäraja matkoille on

18 vuotta ja suositus yläraja on 30, mutta jos asiakas tuntee

itsensä ikinuoreksi, emme näe syytä miksi he eivät voisi lähteä

Let’s go bananasin mukaan. Suunnitellessamme viestintää

kohderyhmällemme, täytyy meidän ottaa huomion

kohderyhmämme ikä. On tärkeää, että pysymme nuorekkaina ja

energisinä ja että mainoksemme ja viestintätapamme ovat

mahdollisimman sopivia heille.

6.4.6 Viestintäkeinot

Viestinnän keinoja on lukemattomia kasvotusten tapahtuvasta

epävirallisesta viestinnästä digitaaliseen viralliseen viestintään.

Viestintää ei voi lokeroida pelkästään tiedottamiseksi, koska

viestintä on prosessi, jossa pitää ylläpitää monenlaisia valmiuksia

silloinkin, kun ei aktiivisesti tiedoteta. (Markkinointiviestinnän

Toimistojen Liitto 2012). Keinoja on muun muassa

myynninedistäminen, suhdetoiminta, henkilökohtainen myyntityö

ja mainonta. Yrityksemme pyrkii olemaan mahdollisimman

93

aktiivinen heti alkuvuosina tekemällä monipuolista myyntityötä

niin suullisesti kuin verkkosivuillammekin. Käytämme hyödyksi

omia henkilökohtaisia verkostojamme ja sitä kautta pääsemme

ihmisten tietoisuuteen ympäri Suomea. Kun saamme tuotteita

myydyksi, haluamme kehittää toimintaamme ja tuotteitamme

entistä paremmaksi joka edistää myyntiä ja samalla hoitaa

asiakassuhteita. Tyytyväinen asiakas on kaikkien yritysten

päämäärä. Kerromme lisää viestintäkanavista ja mediasta

kohdassa 7.5.5.

6.4.7 Mediat ja kanavat

Sosiaalinen media on yrityksellemme elintärkeä viestinnän keino,

koska omaa toimistoa meillä ei ole. Järjestämme kaiken

verkkosivuillamme ja puhelimitse. Hankimme Facebook -sivuston,

omat kotisivut ja mahdollisesti muitakin sosiaalisen median

tarjoamia kohteita. Tällä tavoin pyrimme saamaan laaja-alaisesti

Internetiä aktiivisesti käyttäviä nuoria aikuisia asiakkaiksemme.

Kun perustamme yritystämme meidän täytyy valita sopiva

viestintäkanava, jonka avulla tavoitamme suuren yleisön.

Viestintäkanavat voidaan jakaa kirjallisiin ja suullisiin.

Kirjallisissa kanavissa asia välitetään tekstin avulla tiedotteissa,

raporteissa, tekstiviestissä tai verkkosivuilla. Suullisissa

kanavissa asia taas välitetään kasvotusten, usein kokouksissa ja

tiedotustilaisuuksissa. Internet on oiva paikka kirjallisten ja

suullisten kanavien yhdistämiseen muun muassa teleneuvotteluja

pidettäessä tai reaaliaikaisen chatin ylläpitämisessä, mutta

meidän yrityksemme painottuu suurimmaksi osaksi kirjallisiin

viestintäkanaviin. (Lohtaja & Kaihovirta-Rapo 2007, 50-51)

Verkkosivuillamme tulee olemaan foorumi missä ihmiset voivat

keskustella menneistä ja tulevista matkoista ja jakaa kuviaan tai

94

muuten vaan keskustella asioista muiden yrityksemme

asiakkaiden kanssa. Siten pyrimme saamaan ihmisiä yhteen ja

tutustumaan toisiinsa ennen matkaa.

6.4.8 Sisäinen ja ulkoinen viestintä

Yksi viestinnän malli on informointi, eli tiedottaminen ja

suhdetoiminta yhdessä samassa sanassa. Se on jaettu sisäiseen

sekä ulkoiseen viestintään. Ulkoinen viestintä kohdistuu

työyhteisöstä ulospäin ja sisäinen taas omaan henkilöstöön, eli

Let’s go bananasin työntekijöihin ja yhteistyökumppaneihin.

Viestintää tarvitaan kertomaan yrityksen tapahtumista ja

ajankohtaisista asioista, niin omalle henkilöstölle kuin

ulkopuolisillekin.

Ulkoinen viestintä voi olla lehdistösuhteiden,

yhteiskuntasuhteiden, sijoittajasuhteiden,

yhteistyökumppanisuhteiden ja asiakassuhteiden ylläpitämistä.

(Åberg 1989, 158-159)

On elintärkeää, että yrityksen ulkopuolisia suhteita hoidetaan

mahdollisimman hyvin yhteistyön jatkumisen kannalta. Jotta

haluamme pysyä tietyn matkanjärjestäjän yhteistyökumppanina,

on meidän pidettävä oma imagomme ja maineemme hyvänä.

Sisäinen viestintä on osoitettu tietyn työyhteisön jäsenille, jotta he

pysyisivät tapahtumien ajankohdista ja muista mahdollisista

asioista perillä. Yrityksemme on niin pieni, joten käyttäisimme

pienjoukkoviestintää ja sitä kautta lähikanavia. Lähikanaviin

kuuluu esimiehen ilmoittamat työasiat, projektikokoukset,

työtoverit, ilmoitustaulu, kiertokirjeet sähköpostitse tai

puhelimitse. (Åberg 1989, 178-181) Yritykseemme kuuluu aluksi

95

vain neljä työntekijää, joten yrityksen keskinäinen informointi on

helppoa ja sujuvaa.

6.4.9 Seurantakeinot

Yrityksemme kannalta tärkeintä on pitää asiakkaat tyytyväisinä ja

tarjota heille mahdollisimman monipuolista ohjelmaa. Jotta

pysyisimme ajan tasalla, on oleellista seurata millä tavalla ja

minkä kanavien kautta viestimme kulkeutuu mahdollisten

asiakkaiden keskuuteen. Keinoja, joilla tätä asiaa voidaan seurata,

ovat muun muassa erilaiset asiakaspalautteet, kampanjat ja

markkinoinnin kehittäminen. Niiden avulla saadaan selville

ovatko asiakkaat tyytyväisiä palveluihimme, kaipaavatko he jotain

uutta vai löytävätkö he jotain kehitettävää.

96

7 Kannattavuus ja rahoitus

Liiketoimintasuunnitelmaa aloittaessamme uskoimme, että

voisimme järjestää ohjelmapalveluita matkoille vain noin kaksi

kertaa kuussa. Tällä halusimme varmistaa, että matkat tulisivat

olemaan vuoden kohokohtia ja jotain uniikkia.

Kannattavuuslaskelmien jälkeen saimme kaikkein realistisimman

kuvan yrityksemme tulevaisuudesta. Jotta pysyisimme saamaan

2000 euron kuukausipalkan, tulisi meidän järjestää matkoja

yhteistyökumppanin kanssa noin kaksi kertaa viikossa.

Seuraavassa kappaleessa avaamme yritykseemme liittyvät

kannattavuuden ja rahoituksen tekijät.

7.1 Kannattavuus

Kannattavuus on yritystoiminnan perusta. Jos yrityksen toiminta

ei ole kannattavaa, joutuu se ennen pitkään lopettamaan

toimintansa. Kannattavuus siis merkitsee, että toiminta on

taloudellista ja tulosta tuottavaa. Kannattavuutta on mahdollista

lähestyä tuloslaskelman kautta. Tuloslaskelmalla tarkoitetaan

yhteenvetoa yrityksen tuloista ja menoista tilikauden aikana.

Tilikausi on yleensä 12 kuukautta. Yksinkertaisimmillaan

kannattavuutta voidaan tarkastella tuottojen ja kulujen

erotuksena. Yrityksen tulisi alussa arvioida oman liikeideansa

kannattavuutta. Yrityksen kannattavuus koostuu myyntituotoista

ja kustannuksista. Kustannukset voidaan jakaa kahteen ryhmään:

kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin. Kiinteisiin kustannuksiin

ei voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa. Niitä ovat esimerkiksi vuokra

ja vakuutukset. Muuttuviin kustannuksiin sen sijaan voidaan

97

vaikuttaa lyhyellä ajalla. Niitä ovat esimerkiksi ruoka- ja

polttoainekustannukset. (Karikorpi O, 2010, 148).

7.1.1 Investoinnit

Investoinnilla tarkoitetaan sijoitusta sekä pitkävaikutteista

menoa, josta oletetaan saatavan tuloja useammin kuin yhtenä

vuotena. Meidän yrityksemme investoinnit koostuvat reaali- sekä

aineettomista investoinneista (Taloussanomat 2012). Olemme

määritelleet rahantarpeemme ennen yritystoimintamme

alkamista. Seuraavassa puramme investoinnit ja muut kulut.

Hankinnat numeroina ja tarkempi erittely löytyy liitteestä 3.

Yrityksemme kannalta tarvittavia hankintoja ovat atk-laitteet,

elektroniikka sekä ohjelmistot ja tarvittavat lisenssit, jotta

yrityksemme yleisesti voisi toimia tällaisena teknologia- aikana.

Aiomme hankkia neljä tietokonetta, neljä puhelinta, kaksi

kameraa sekä tulostimen tai monitoimilaitteen. Tietokoneita

tarvitsemme nettisivujen ylläpitoon ja kommunikointiin

asiakkaiden kanssa ja suurin osa matkavarauksistamme tapahtuu

myös internetissä. Kännykät ovat pakollisia, jotta voimme olla

yhteydessä toisiimme, asiakkaisiin sekä sidosryhmiin. Kameroilla

otamme kuvia matkoiltamme, jotka lisäämme lopulta

internetsivuillemme. Tulostimen, skannerin ja kopiointikoneen

tarvitsemme perustoimistotöihin. Markkinointi-investointeihin

kuuluvat esitteet, julisteet, nettisivujen luonti ja domainin osto.

Esitteitä ja julisteita tarvitsemme mainontaan, jotta

yritysesittelyissä meillä olisi jotain konkreettista annettavaa sekä

näytettävää potentiaalisille asiakkaille. Yhteensä rahaa

investointeihin meidän tulee laskea noin 12 300 euroa.

98

7.1.2 Kiinteät kustannukset

Kiinteillä kustannuksilla tarkoitetaan kuluja, joita ei lyhyellä

aikavälillä voida vaikuttaa ja pysyvät muuttumattomina

suoritemäärästä huolimatta. Tällaisia kustannuksia ovat mm.

vuokra, sähkö ja vakuutukset (Talousosaaminen 2012). Meidän

yrityksemme kiinteitä kustannuksia ovat palkat, serveripalvelut,

virustorjunta, matkaliput, mainonta, edustus, ammattilehdet ja

kirjallisuus, koulutus, asiantuntijakulut (esimerkiksi kirjanpito),

vastuuvakuutus, muut vakuutukset, puhelinkulut, tietoliikenne,

toimistokulut, posti- ja pankkikulut ja muut kulut (esimerkiksi

työvaatteet). Palkkakustannuksia yritykselle tulee kuukausittain

noin 10 000 euroa sisältäen työnantajamaksut. Yhteensä näihin

kuluihin meidän tarvitsee varata kuukausittain noin 12 000 euroa.

Koulutusosio pitää sisällään meidän FAM-tripit,

kotisivukoulutukset ja niin edelleen.

99

7.1.3 Muut kannattavuuteen liittyvät seikat

Meidän tulee ottaa huomioon kannattavuutta ajatellessa muitakin

kuin rahalliset asiat. Matkojen kannattavuuteen vaikuttavat mm.

sääolosuhteet. Esimerkiksi kukaan ei halua lähteä afterski-

matkoillemme Rukalle tai Leville jos hiihtokeskuksissa ei ole

lunta. Matkamme suuntautuvat turvallisiin maihin, joten

poliittiset konfliktit eivät ole todennäköisiä ja näin ollen eivät

vaikuta matkoihimme. Nuoret matkailijoina ovat toisaalta

turvallinen kohderyhmä, koska heidän matkustustapoihin ei

useinkaan vaikuta poliittiset olot tai luonnonkatastrofit. Myöskään

suhdannevaihteluilla ei ole juuri väliä (UNWTO 2012).

Yrityksemme maine on meille eriarvoisen tärkeää, koska jos

yrityksen maine on huono, vaikuttaa se automaattisesti

asiakasvirtaan ja näin ollen kannattavuuteen.

7.2 Myynti

Aluksi meille ei ollut selvää kuinka yhteistyömme

yhteistyökumppanin kanssa todellisuudessa toimisi.

Kannattavuusvierihoitojen jälkeen meille kuitenkin selkeni kuinka

yhteistyömme tulisi toimia. Ostamme matkanjärjestäjältä matkat

ja laskutamme asiakkaista kokonaishinnan. Myytävistä tuotteista

yritykselle jää 15 %. Keskiarvohinta yhdelle matkalle olisi

415,05€, ilman arvonlisäveroa. Hinta koostuu lennoista,

majoituksesta, kuljetuksista kohteessa sekä ohjelmapalveluista.

Keskiarvohinta on karkea arvio todellisista hinnoista, koska

hintaan vaikuttavat tekijät muuttuvat ajankohdan sekä kohteen ja

sen tapahtumien mukaan. Esimerkiksi pitkä viikonloppu Riikaan

ja viikko Ibizalla ovat huomattavasti erihintaisia. Joitakin matkoja

100

järjestämme muutaman kerran tai jopa vain kerran vuodessa. On

siis vaikea ennalta arvioida matkojen tarkkaa määrää tai hintaa.

Seuraavassa esimerkkejä vuodessa myytävien matkojen määristä

ja mitä se tulisi tarkoittamaan meille rahallisesti.

1500 €/kk palkka eli

matkoja

Vuodessa/kuussa/viiko

ssa

Vuodess

a

rahaa

yrityksel

le

2000 €/kk palkka eli

matkoja

Vuodessa/kuussa/

viikossa

Vuodessa

rahaa

yritykselle

2200/183/46 20 370 2800/233/58 21 684

2500/208/52 32 481 3000/250/63 31 091

2700/ 225/56 43 888 3400/283/71 49 906

Aluksi meidän kannattaa tehdä mahdollisimman vähän matkoja

vuodessa, joka tarkoittaa myös pienempää palkkaa. Vaikka

tekisimme 46 matkaa viikossa, jäisi yritys silti plussan puolelle,

ennen veroja. Henkilöstöresurssit yrityksessämme on rajalliset

joten meidän tulee miettiä myös niitä.

Kannattavuusnumeroista päätellen tulisi meidän yrittäjyytemme

sisältämään paljon muutakin kuin vain kaksi kertaa kuukaudessa

”lomailua”. Vaikka yritys olisikin kannattava, on työmäärä todella

suuri. Ohjelmapalvelujen järjestäminen tässä mittakaavassa olisi

mahdollista, mutta työtä tulisi tehdä enemmän kuin olimme

ajatelleet aluksi. Yrityksen aloittaminen olisi siis realistista, mutta

työ olisi kokopäiväistä eikä toiselle työlle olisi aikaa.

7.3 Rahoitus

101

Aikaisemmin olimme pohdiskelleet yrityksen aloittamisen

rahoitusta. Starttirahan voimme unohtaa, koska kukaan meistä

osakkeenomistajasta ei ole statukseltaan yrittäjä eli omistaisi

yrityksestä yli 30 prosenttia. Tällöin jokainen meistä voisi vielä

nostaa opintotukea.

Meidän aloittavatase on yhteensä 32 500 €, joka koostuu Finveran

30 000 euron lainasta sekä osakepääomasta joka on 2 500€.

32 500 € sisältää käyttöpääoman ja investoinnit. Käyttöpääomaa

tarvitaan yrityksen maksuvalmiuden turvaamiseen ja sekä

kattamaan muut lyhytaikaiset rahoitustarpeet (OP 2012b).

Käyttöpääomalla voimme maksaa omat palkkamme sekä muut

kustannukset ennen kun saamme asiakkailta myyntisaamiset.

8 Yhteenveto

Rikastuttavan ja monivaiheisen liikesuunnitelman kirjoituksen

jälkeen olemme oppineet paljon yrityksen perustamisesta ja sen

toiminnasta. Meillä ei ollut missään vaiheessa tarkoituksena

oikeasti perustaa yritystä ja tämän prosessin ansiosta olemme

vielä vakuuttuneempia siitä, ettemme ole yrittäjiä. Olemme olleet

hyvin tyytyväisiä ryhmähenkeemme ja työpanokseen. Paljon

poissaoloja ei ollut ja kaikki olivat sitoutuneet raportin

kirjoitukseen. Mielestämme tehokkuudessa olisi voinut olla

ajoittain parantamisen varaa, esimerkiksi alusta asti meidän olisi

tullut jakaa aiheet ja paneutua aiheeseen yksin kotona. Meillä ei

ole ollut ongelmia palautuspäivämäärien kanssa ja

aikataulullisesti olemme pysyneet hyvin ruodussa. Loppua kohden

on stressi ja kiire kuitenkin lisääntynyt. Yritysideamme on

102

jaksanut pitää mielenkiintoa yllä, vaikka välillä realiteetit ovatkin

olleet ristiriidassa meidän visioidemme kanssa. Uskomme

edelleen ideaamme, ja se voisi toimia eri toteutuksella. Etenkin

rahoituslaskennassa saimme realistisemman kuvan yrityksemme

tuloista ja siitä, mihin konkreettisesti varoja tarvitsemme. Tässä

osiossa tulimme viimeistään siihen tulokseen että tämän kaltaisen

yrityksen perustaminen ja pyörittäminen näillä resursseilla tulisi

olemaan niin henkisesti kuin fyysisestikin vaativaa. Ottaen

huomioon, että matkoja tulisi järjestää joka viikonloppu ja

kuukausipalkka olisi 1500 euroa. Siihen ei edes rakkaus alaan

riitä

103

Lähteet

Alaja, E. 2000. Arpapeliä? - Urheilumarkkinoinnin käsikirja.

Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä.

Businesslink 2012. Know your customer’s needs. Luettavissa:

http://www.businesslink.gov.uk/bdotg/action/detail?

itemId=1073790660&r.l1=1073861169&r.l2=1073858836&r.l3=

1073897627&r.s=m&type=RESOURCES Luettu: 2.3.2012

Edu 2012a. Palveluketjussa on tärkeää. Luettavissa:

http://www.aedu.sakky.fi/opinnet/markkinointi/1mviestin.htm .Lue

ttu: 16.3.2012.

Edu 2012b. Mitä budjetointi on? Luettavissa:

http://www2.edu.fi/yrittajyysvayla/?page=243

Luettu: 22.3.2012

Efecto 2010. Myyntiprosessi. Luettavissa:

http://www.efecto.fi/myyntiprosessi.php Luettu: 2.4.2012

Elinkeinoelämän keskusliitto 2012. Henkilöstön työhyvinvoinnin

tukeminen; Pekkaniska Oy:n kuntobonukset. Luettavissa:

http://www.ek.fi/ek/fi/tyomarkkinat_ym/liitteet/2012/Pekkaniska_k

untobonukset.pdf Luettu: 11.3.2012

Enter 2010. Hinnoittelu. Luettavissa: http://www.ypenter.fi/?

q=KQn8Cz2VfO999UDhdKzNe2qzdqGKYHv0502D Luettu:

10.4.2012

104

Entersol Oy 2009. Swot-analyysi. Luettavissa:

http://www.qualitas-forum.fi/laaduntyökalut/SWOTanalyysi/tabid/

132/Default.aspx Luettu: 6.2.2012.

Europa 2011. Palveludirektiivi. Luettavissa:

http://www.europa.eu/legislation_summaries/employment_and_so

cial_policy/job_creation_measures/l33237_fi.htm Luettu: 2.3.2012

Euroopan unioni 2011. Direktiivi. Luettavissa:

http://www.dolceta.eu/suomi/Mod3/-Direktiivi-.html Luettu:

7.3.2012

Findikaattori 2012. Väestön ikärakenne. Luettavissa:

www.findikaattori.fi/fi/14. Luettu: 7.5.2012.

Finnvera 2012. Lainat. Luettavissa: http://www.finnvera.fi/Lainat.

Luettu: 6.2.2012

Hakukonemarkkinointi 2012. Mitä on hakukonemarkkinointi.

Luettavissa: http://hakukonemarkkinointi.org/ Luettu: 10.4.2012

Harjula E. & Koskinen P. 2007. Tuotekehitysprosessi. 3.

Luettavissa:

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/11238/200

7-11-29-03.pdf?sequence=1 Luettu: 28.3.2012

Heinonen, U., 2007. Verkostoitumisesta pähkinänkuoressa.

Luettavissa:

http://www.verkostokonsultit.fi/dmdocuments/0710Verkostoitumi

sestapahkinankuoressa.pdf Luettu: 30.01.2012.

105

Henkilötietolaki 22.4.1999/523. Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523?

search[type]=pika&search[pika]=henkil%C3%B6tietolaki Luettu:

7.3.2012

Imatran seudun kehitysyhtiö 2004a. Monosta

ohjelmapalveluyrittäjille toimintaa tuleva työkalu. Luettavissa:

http://www.kehy.fi/fi/matkailu/matkailun_ohjelmapalvelujen_normi

sto_-_mono/?id=56 Luettu: 7.2.2012

Imatran seudun kehitysyhtiö 2004b. Kulttuuritapahtumat

kaupallisina ohjelmapalvelu tuotteina – käsikirja 2004.

Luettavissa: http://www.kehy.fi/filebank/234-

KKkulttuuritapahtumat.pdf Luettu: 7.3.2012

Infopankki 2005a. Yritysmuodot. Luettavissa:

http://www.infopankki.fi/FI-fi/yritysmuodot/ Luettu: 6.2.2012.

Jauhiainen, A & Kemiläinen, A. 2009. Palveluketjun

kehittämisprosessi. Luettavissa:

http://www.amk.fi/opintojaksot/030702/1115120704266/1115123

610672/1115123750744/1115213575482.html. Luettu: 16.3.2012.

Joensuu 2007. Yrityksen kilpailukeinot. Luettavissa:

http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin

ointi/kul4.htm Luettu: 28.3.2012

Joensuu 2008. Markkinointiajattelun kehittyminen. Luettavissa:

http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin

ointi Luettu: 13.2.2012.

106

Joensuu 2012a. Markkinoinnin toimintaympäristö. Luettavissa:

http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin

ointi/kul1main.htm Luettu: 28.2.2012.

Joensuu 2012b. Ostokäyttäytymisen perustyypit. Luettavissa:

http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin

ointi/kul2.htm Luettu: 27.2.2012

Jookoskookos 2011. Uusi vuosi Vilnassa 11.12. Luettavissa:

http://jookoskookos.com/vilna.html. Luettu: 28.3.2012

107

Jyväskylän Yliopisto 2012. Organisaatioiden viestintä. Luettavissa:

http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/yviperust/artikkelit/1_polk

u1.html Luettu: 14.3.2012

Kamensky M. 2008. Strateginen johtaminen – menestyksen

timantti. Talentum Media Oy.

Kari, H. 2012. Kannattavuusluento. 23.4.2012.

Karikorpi, O. 2012. Raha ratkaisee – yritystalous tutuksi.

Tietosanoma Oy. Helsinki

Karlöf, B., 2002a. Johtamisen käsitteet ja mallit. Enskilda holding

LTD & WSOY. Porvoo.

Kauppakorkeakouluun.com 2009. Henkilöstöjohtaminen.

Luettavissa:

http://kauppakorkeakouluun.com/2009/henkilostojohtaminen/

Luettu: 2.3.2012

Kehityspiikki 2012. Valmennusohjelma. Luettavissa:

http://www.kehityspiikki.fi/palvelut/yhteisojen_kehittaminen/esimi

esvalmennus/valmennusohjelma.html Luettu: 14.3.2012

Keksintösäätiö 2012. Keksintösäätiö . Luettavissa:

www.keksintosaatio.fi/keksintosaatio Luettu: 6.2.2012.

Kilpailuvirasto 2012a. Kilpailuvirasto. Luettavissa:

www.kilapiluvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?

luku=kilpailuvirasto&sivu=kilpailuvirasto Luettu: 29.2.2012

108

Kilpailuvirasto 2012b. EU:n kilpailusäännöt. Luettavissa:

www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bib/suomi.cgi?luku=eyn-

kilpailusaannot&sivu=eyn-kilpailusaannot Luettu: 29.2.2012

109

Kilpailuvirasto 2012c. Kartellit ja muut horisontaaliset

kilpailunrajoitukset. Luettavissa:

www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?sivu=karttelit-ja-

horistontaalit-kr Luettu: 29.2012

Kompassi 2010. Työnhaku. Luettavissa:

http://www.kompassi.info/page.asp?_item_id=361 Luettu:

28.3.2012.

Kookas 2012. Brändi ei ole vain tuote tai tuotemerkki.

Luettavissa: www.kookas.fi/articles/read/1563. Luettu: 31.3.2012.

Kookas Inc. 2011. Mikä on organisaatio? Luettavissa:

http://www.kookas.fi/articles/read/7156 Luettu: 14.3.2012

Koulutus.fi 2012a. Henkilöstöjohtaminen. Luettavissa:

www.henkilostojohtaminen.org. Luettu: 2.3.2012

Koulutus.fi 2012b. Tietoa henkilöstöjohtamisesta. Luettavissa:

http://www.henkilostojohtaminen.org/Tietoa_henkiloestoejohtamis

esta__d3272.html Luettu: 2.3.2012

Kulmala, H., 2012. Hinnoittelu – mitä se on käytännössä?

Luettavissa:

http://www.vtt.fi/proj/leanver/files/hinnoittelu_stateoftheart.pdf

Luettu: 30.01.2012.

Kuluttajavirasto 2003. Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalvelujen

turvallisuuden edistämiseksi. Luettavissa:

http://www.phpela.fi/easydata/customers/phpela/files/Ohjeet_ja_lo

makkeet/

110

ohjeet_ohjelmapalveluiden_turvallisuuden_edistamiseksi_.pdf

Luettu: 7.3.2012

Kuluttajavirasto 2010. Viallinen tavara. Luettavissa:

http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/kuluttajaneuvonta/kuluttajan-

oikeudet/virhe/tavara/vahingonkorvaus/ Luettu: 7.3.2012

Kuluttajaliitto 2012. Kuluttajansuojasta. Luettavissa:

http://www.kuluttajaliitto.fi/index.phtml?s=313 Luettu: 6.3.12012.

Kyttälä 2010. Palveluprosessin kuvaaminen ja kehittäminen.

Case: Länsi-Uudenmaan Yrityshautomo Oy. Luettavissa:

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/23050/kytt

ala_heidi.pdf?sequence=1. Luettu: 31.3.2012.

Laki elinkeinonharjoittamisen oikeudesta a-b. 27.9.1919/122.

Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1919/19190122001?

search[type]=pika&search[pika]=laki%20elinkeinon

%20harjoittamisen%20oikeudesta Luettu: 2.3.2012

Lohtaja S. & Kaihovirta-Rapo M. 2007. Tehoa työelämän

viestintään. 1. Painos. Wsoypro. Juva.

Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, 2012. Viestintä.

Luettavissa: http://www.mtl.fi/viestinta. Luettu: 27.3.2012

MEK 2006. Nuorisomatkailu. Luettavissa:

http://www.mek.fi/RELIS/REL_LIB.NSF/0/b5a994ebf55d94a3c225

7145002b5895/$FILE/Nuorisomatkailu.pdf Luettu: 14.3.2012

111

Mikkolainen, P. 2006. Tehokkaat palveluprosessit ja sisäinen

markkinointi. Luettavissa:

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/11202/200

7-04-26-08.pdf?sequence=1. Luettu: 13.3.2012.

Mtv3 2012. Kampanjalaskuri. Luettavissa:

http://spotti.mtv3.fi/site/mtv3/index.jsp?page=kampanjakoostin

Luettu: 9.4.2012

Osuuspankki 2012a. Budjetointi ja suunnittelu. Luettavissa:

https://www.op.fi/op/yritysasiakkaat/yrittajyys/budjetointi-ja-

suunnittelu?cid=151512458&srcpl=4 Luettu: 21.3.2012

Osuuspankki 2012b. Käyttöpääoma. Luettavissa:

https://www.op.fi/op/yritysasiakkaat/rahoitus/kayttopaaoma?

id=60100&srcpl=8 Luettu: 27.4.2012

Opetushallitus 2011. SWOT-analyysi. Luettavissa:

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki/wbl-

toi/menetelmia_ja_tuo-valineita/swot-analyysi Luettu: 6.2.2012.

Opetushallitus 2010a. Kilpailu. Luettavissa:

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/markkinointisuunnitelma/pag

es/kilpailu.htm. Luettu: 29.2.2012

Opetushallitus 2010b. Teknologia ja yhteiskunta. Luettavissa:

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/teknologia/ Luettu: 5.3.2012

Opetushallitus 2012b. Kysyntä, kilpailu ja segmentointi.

Luettavissa:

112

www03.edu.fi/oppimateriaalit/markkinointisuunnitelma/pages/kys

ynta_segmentointi.htm Luettu: 29.2.2012

PAM 2010. Ohjelmapalvelualan työehtosopimus. Luettavissa:

http://www.pam.fi/fi/tyo/tessit/Tyehtosopimukset/Ohjelmapalvelua

lan%20TES.pdf Luettu: 28.3.2012

PK-RH- PK- yritysten riskienhallinta 2012 a-c. Yrityksen

perustaminen. Luettavissa:

http://www.pk-rh.fi/perusvaatimukset/riskienhallinnan-

perusvaatimukset/yrityksen-perustaminen Luettu 23.1.2012

Parasuraman, A., Zeithaml, Valerie A. and Berry, Leonard L.

1988. SERVQUAL:A Multiple Item Scale for Measuring Consumer

Perceptions of Service Quality. Journal

of Retailing.

Qualitas forum 2012. SWOT analyysi. Luettavissa:

http://www.qualitas-forum.fi/Laadunty%C3%B6kalut/SWOTanalyy

si/tabid/132/Default.aspx. Luettu: 19.1.2012.

Reimari 2012. Nuorisokulttuuri. Luettavissa:

http://www.reimari.info/maahanmuuttajille/kulttuuri/nuorisokulttu

uri/. Luettu: 7.5.2012.

Rikala, J., 2010. Yritysidea ja liikeidea (MITÄ, KENELLE, MITEN).

Luettavissa: https://webapps.jyu.fi/wiki/pages/viewpage.action?

pageId=8653281 Luettu: 30.01.2012.

Strateticplan 2010. External analysis. Luettavissa:

http://www.mystrategicplan.com/resources/external-analysis

Luettu: 6.2.2012.

113

Strategy-Train 2009. Johdanto. Luettavissa: http://www.strategy-

train.eu/index.php?id=120&L=2 Luettu: 30.01.2012.

Suomen Kuvalehti 2010. Suomen paras työllistäjä: Pekkaniska

nostaa tuottavuutta ja työhyvinvointia. Luettavissa:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/suomen-paras-tyollistaja-

pekkaniska-nostaa-tuottavuutta-ja-tyohyvinvointia Luettu:

11.3.2012

Suomen Yrittäjät 2012a. Rahoitussuunnittelu. Luettavissa:

http://yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/rahoitussuunnittelu/

Luettu: 30.01.2012

Suomen Yrittäjät 2012b. Yritystoiminnan kehittämisen

rahoitusmahdollisuudet. Luettavissa:

http://yrittajat.fi/fi-FI/verotjarahat/rahat/rahoitussuunnittelu/

Luettu: 30.01.2012.

Suomen Yrittäjät 2012c. Vakuudet. Luettavissa:

http://yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/rahoitussuunnittelu/vakuu

det/. Luettu: 30.01.2012.

Suomen Yrittäjät 2012d. Yrityksen perustamisen vaiheet.

Luettavissa:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/perustaminen

Luettu: 23.1.2012

Suomen Yrittäjät 2012 e. Luvanvaraiset elinkeinot. Luettavissa:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/elinkeinovapaus/luva

nvarainen Luettu: 23.1.2012

114

Suomen Yrittäjät 2012f. Avoimen yhtiön perustaminen ja vastuut.

Luettavissa:

http://www.yrittajat.fi/minustakoyrittaja/perustamistoimet/avoiny

htio/ Luettu: 15.3.2012

Suomen Yrittäjät 2012g. Kommandiittiyhtiön perustaminen ja

vastuut. Luettavissa:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/perustamistoimet/ko

mmandiittiyhtio/ Luettu: 15.3.2012

Suomen Yrittäjät 2012h. Osakeyhtiön perustamistoimet ja

yhtiömuodon sääntely. Luettavissa:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/perustamistoimet/os

akeyhtio/ Luettu: 15.3.2012

Talous osaaminen 2012. Sanasto. Luettavissa:

http://www.talousosaaminen.fi/glossary.aspx?top=4&lang=fi

Luettu: 27.4.2012

Taloussanomat 2012. Taloussanakirja- investointi. Luettavissa:

http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/termi/investointi/0

Luettu: 27.4.2012

Taloussanomat 2012. Taloussanakirja: Kulutuskysyntä.

Luettavissa:

http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/termi/kulutuskysynt

%E4/0 Luettu: 29.2.2012

Taloustutkimus 2012. Tuotekuva/brändi. Luettavissa:

www.taloustutkimus.fi/tuotteet_ja_palvelut/tuotekuva_brandi/.

115

Luettu: 31.3.2012.

Tekes 2012. Rahoitus. Luettavissa:

http//www.tekes.fi/fi/community/Rahoitus/311/Rahoitus/593

Luettu: 6.2.2012.

TE-keskus 2012. Yrityksen kehittämisavustus. Luettavissa:

http://www.te-keskus.fi/Public/?

nodeid=11552&area=7651&lang=1 Luettu: 6.2.2012.

Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404. Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?

search[type]=pika&search[pika]=tekij%C3%A4noikeuslaki

Luettu:7.3.2012

Tilastokeskus 2012. Bruttokansantuote markkinahintaan.

Luettavissa: http://www.stat.fi/til/vtp/2009/vtp_2009_2010-03-

01_tau_001_fi.html Luettu: 8.2.2012

Tilastokeskus 2012a. Osakeyhtiö. Luettavissa:

http://www.stat.fi/meta/kas/osakeyhtio.html Luettu 02.02.2012.

Tilastokeskus 2012b. Toimialaluokitus. Luettavissa:

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/910-2008/93299.html

Luettu: 13.2.2012.

Tilastokeskus 2012c. Suomen virallinen tilasto (SVT):

Yritysrekisterin vuositilasto verkkojulkaisu ISSN=1798-6214.

Helsinki: Tilastokeskus. Luettavissa:

http://www.stat.fi/til/syr/tau.html Luettu: 27.2.2012

116

TTY 2011. Sidosryhmien sitouttaminen. Luettavissa:

http://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/sidosryhmien-sitouttaminen Luettu:

15.3.2012

Turun ammattikorkeakoulu 2006. Tehtäväohje. Luettavissa:

kehittaminen.turkuamk.fi/mlullise/NVC.../KESÄTEHT175K04.doc

Luettu: 28.3.2012

Työ- ja elinkeinoministeriö 2012. Uusi kilpailulaki. Luettavissa:

www.tem.fi/index.phtml?s=2391 Luettu: 29.2.2012

Sandbacka, J. 2012. Brändataan pikkaisen – pk-yrityksen

brändikirja. Luettavissa:

herkules.oulu.fi/isbn9789514261893/isbn9789514261893.pdf.

Luettu: 31.3.2012

Suomen kotityö palveluyhdistys ry 2010. Kuluttajasuojalaki turvaa

palvelun ostajaa. Luettavissa: http://www.tts.fi/index.php?

option=com_content&view=article&id=1086&Itemid=100227

Luettu: 27.2.2012

UNWTO 2012. The power of youth travel. Luettavissa:

http://www.platma.org/index.php/mod.publicaciones/mem.descar

gar/fichero.publicaciones_WYSETC-UNWTO-Report-

v21DEFrightjustified_50a034a5%232E%23pdf/

chk.656d41b175c921950a0b05d258cfae09. Luettu: 16.3.2012.

Valtioneuvosto 2011. Sairausvakuutusmaksut vuodelle 2012

vahvistettu. Luettavissa:

http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp

?oid=342261 Luettu: 23.1.2012

117

Wikipedia 2012. Organisaatio. Luettavissa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Organisaatio#Organisaation_sidosryh

m.C3.A4t Luettu: 15.3.2012

Yrittäjyyskasvatus 2010. Organisaatio (organization) Luettavissa:

http://www.yvi.fi/sanakirja/o/organisaatio_%28organization%29

Luettu: 2.3.2012

Yritys24. 2012. Laadukasta ja luotettavaa – yrityksen imago.

Luettavissa: http://yritys24.com/laadukasta-ja-luotettavaa-

yrityksen-imago/ Luettu: 30.01.2012

Yritys-Suomi 2008. Yritysmuodon valinta. Luettavissa:

http://www.update.yrityssuomi.fi/ysforms/default.aspx?

nodeid=15544 Luettu: 6.2.2012.

Åberg L. 1989. Viestintä-tuloksen tekijä. 8.painos. Infoviestintä

Oy. Helsinki.

118

Liitteet

Liite 1: Aikataulutus

Tehdään yritysideaa+ myyntipuhe eng.

maanantaina ja torstaina ja perjantaina

Vko 4 Yritysidea, Business model canvas

palautus pe 27.1

Vko 5 Yritysidea englanniksi, myyntipuhe

esitys ma 30.1

Sisäisten analyysien raporttien kirjoitus ma

30.1 ja to 2.2

(Kirjoittaja: Riina)

Vko 6 Yrityshaastattelujen purku ja kirjoitus ma 6.2

(OR)

Sisäisten analyysien vierihoito ma 6.2

Sisäisten raportin viimeistely ti 7.2 ja

haastattelujen lopputyöt(OR)

Sisäiset analyysit raportin palautus to

9.2

Yrityshaastattelujenpalautus pe 10.2

Vko 7 Sisäisten analyysin esitys ma 13.2

Vko 8 Hiihdetään

119

Vko 9 Ulkoiset analyysit vierihoito ma 27.2

Ulkoisten analyysien kirjoitus ma 27.2 ja pe

2.3(Lotta)

Ulkoisten analyysien kirjoitus ma5.3(Lotta)

Vko 10 Ulkoisten analyysien raportti palautus

to 8.3

Vko 11 Ulkoisten analyysien+ SWOT esitys ma

12.3

Ma 12.3, to 15.3, pe 16.3 Liikeidea, ymuoto ja

segmentti kirjoitus (Maria)

Vko 12 INTENSIIVIVIIKKO

Liikeidea, ymuoto ja

segmentti+tavoitteet raporttipalautus

to 22.3

Vko 13 Liikeidea yms esittely ma 26.3

Olika åtgärder kirjoittaminen ma 26.3 (Riina)

Vko 14 Ma 2.4 ja ke 4.4 Olika åtgärder kirjoittaminen

(Riina)

Vko 16 RUOTSIIN!

Olika åtgärder palautus ma 16.4

Vko 17 Presentation av olika åtgärder ma 23.4

Kannattavuus ja rahoitus kirjoitus ma 23.4, to

26 pe 27.4(Lotta)120

Vko 18 Kannattavuus ja rahoitus raportin

palautus ke 2.5

Esitys pe 4.5

La 5.5 ja su 6.5 Viimeiset viilaukset

lopulliseen (Maria)

Vko 19 ma 7.5 raportin viilaus ja esittely (Maria)

Valmis liiketoimintasuunnitelma ke

9.5 Raportti palautus

Vko 20 Lopulliset esitykset ma 14.5

121

Liite 2: Vastuunjako

Olemme päättäneet, että pyrimme tekemään kirjalliset työt

yhdessä. Tarkoituksena on myös työstää projektia koulun jälkeen,

ettei niitä tarvitsisi viedä kotiin. Kuitenkin osa tehtävistä, kuten

esitysten PowerPointit, tehdään yksilöinä tai pareittain. Esseet

teemme yksilöinä, ja jaamme kirjoitetun tietomme kun sitä

tarvitaan.

Emme halua valita yhtä ainutta johtajaa, vaan pyrimme tekemään

päätökset yhteistyössä. Jos kuitenkin koemme, että tarvitsemme

jonkun johtajan, valitsemme sellaisen.

Kirjoittamisvuoroa vaihtelemme raportin aiheen vaihtuessa,

vuorot merkkasimme aikatauluun. Muista vastuualueista emme

osaa vielä sanoa mitään, joten sellaisia ei ole päätetty juurikaan.

Jos/kun tulee aika valita yhtiömuotoa, tuolloin teemme virallisen

vastuujaon.

122

Liite 3 Kannattavuuslaskelmat ; Investoinnit

INVESTOINNIT = RAHAN TARVE

Nimike UUSI APPORTTI YHTEENSÄ POISTO

Kiinteistö 0Maa 0Muuta 00. KIINTEISTÖT JA MAA-ALUEET 0 0 0 7 % 0

Remonttitarpeet 0* työ 0Muuta 02. REMONTTI YHTEENSÄ 0 0 0 0

Puhelin&gsm4kpl 600 600Fax 0Kopiokone 0Tulostin 1kpl 300 3003. PUHELIN...YHTEENSÄ 900 0 900 900

Tietokoneet 4kpl 2000 2000CR 1kpl 3000 3000Nettisivut 04. ATK YHTEENSÄ 5000 0 5000 5000

Koje 0

Kamera 2kpl 400 400

Laitteet 0Asennus 0Muuta 0Koneet & kal. erittely 0 05. TUOTANTOKON & LAITT. YHTEENSÄ400 0 400 400

kalusteet Kalusteet erittely 0 06. Kalusteet yht 0 0 0 0

7. Tarvikkeet 0 0

8. Auto 0 0

9. Mallit, protot ym 0 0

KäyntikortitEsitteet 1000Nettisivut, domain(www-sivut) 5000KyltitMessustandiSuorapostitusMuutaMARKKINOINTI-INVEST. YHT. 6000 6000

12.Muut yhteensä 0 0

13.Alkuvarasto 0

KAIKKI INVEST. YHTEENSÄ 12300 0 12300 6300 -1 575

UUSI APPORTTI YHTEENSÄ POISTO 25 %

123

Liite 4. Kannattavuuslaskelmat; Kiinteät kustannukset

1

Tilikauden pituus -> 12 kk kk VUOSI KTÖPO kk 12

Palkat vieraille 6 000 Valitse ALV:n 72 000 6 000 1 0palkan sivukulut 2 000 alhaalta osuus 24 000 2 000 1 0Työntekijöiden kiinteät palkat 8 000 oikea osto- 96 000 8 000 1

Oma nettopalkkatarve ALV- hin- 0 0 1 0Oma vero 24,00 % 0 kanta nasta 0 0 1 0Yrittäjäeläkkeen perusteena oleva palkkasumma 1

YEL-vakuutus -> 22,50 % 0,0 0 0 1 0

Vuokrat m2*€ 0 0% 0 0 0 1 0Sähkö/lämpö 23% 0 0 0 1 0Jätehuolto 23% 0 0 0 1 0Siivous 23% 0 0 0 1 0KIINTEISTÖKULUT 0 0 0 0

Korjaukset, huollot, ohj.päivitykset 23% 0 0 0 1 0Serveripalvelut 150 23% 28 1 800 150 1 0Virustorjunta 10 23% 2 120 10 1 0Huollot ym 23% 0 0 0 1 0KONE-,LAITE JA KALUSTOKULUT 160 30 1 920 160

Kuljetukset 23% 0 0 0 1 0Huolinta 23% 0 0 0 1 0KULJETUS JA HUOLINTA 0 0 0 0

Matkakulut 0% 0 0 0 1 0Matkaliput 2kpl 300 9% 25 3 600 300 1 0Majoitus 9% 0 0 0 1 0Muut 9% 0 0 0 1 0YHTEENSÄ 300 25 3 600 300

Myynti ja markkinointi 23% 0 0 0 1 0Mainonta 100e 200 23% 37 2 400 200 1 0Messut 23% 0 0 0 1 0Myynnin edistäminen 23% 0 0 0 1 0Muut 23% 0 0 0 1 0YHTEENSÄ 200 37 2 400 200

Edustus 100 23% 19 1 200 100 1 0Amm.lehdet,-kirjall. 50 9% 4 600 50 1 0Koulutus 70 23% 13 840 70 1 0Muuta 23% 0 0 0 1 0TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKULUT 120 17 1 440 120

ASIANTUNTIJAKULUT mm kirjanpito 300 23% 56 3 600 300 1 0Vahinko- ym. vakuutukset 0% 0 0 0 1 0Tapaturmavakuutukset 0% 0 0 0 1 0Vastuuvakuutukset 100 0% 0 1 200 100 1 0Muut vakuutukset 40 0% 0 480 40 1 0VAKUUTUKSET YHTEENSÄ 140 0 1 680 140

Puhelin 320 23% 60 3 840 320 1 0Tietoliikenne 100 23% 19 1 200 100 1 0Toimistokulut 50 23% 9 600 50 1 0Muut 23% 0 0 0 1 0HALLINTOKULUT YHTEENSÄ 470 88 5 640 470

Auton vakuutukset 0% 0 0 0 1 0Auton käyttökulut 23% 0 0 0 1 0AJONEUVOKULUT 0 0 0 0

Muut kiinteät kulut 23% 0 0 0 1 0Pakkaustarvikkeet 23% 0 0 0 1 0Posti ja pankkikulut 80 23% 15 960 80 1 0Muut (työasut) 100 23% 19 1 200 100 1 0MUUT KIINTEÄT KULUT YHTEENSÄ 180 34 2 160 180

YHTEENSÄ 9 970 306 119 640 9 970

124

Liite 5. Kannattavuuslaskelmat; Palkat

TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT

€/kk 1 1 kk/V Vuosi- Sivukulut SivukulutHlö Nimike €/t t/pv p/vko vko/V palkka % vuodessa1 Lotta 1500 1 1 11 16500 62 % 102302 Oonariina 1500 1 1 11 16500 62 % 102303 Riina 1500 1 1 11 16500 62 % 102304 Maria 1500 1 1 11 16500 62 % 102305 0 35 % 06 0 35 % 07 0 35 % 08 0 35 % 09 0 35 % 010 0 35 % 0

YHT 66000 40920

kk 12 vuosi tilikausiPALKAT 5500 66000 66000SIV.KUL 3410 40920 40920

YHTEENSÄ 8910 106920 106920

125

Liite 6. Kannattavuuslaskelmat; Myynti

MYYNTIBUDJETTI 1 Tuote 1 Tuote 2 Tuote 3 Tuote 4 Tuote 5 Tuote 6 Tuote 7 Tuote 8 Yhteensä HUOMAUTUKSIA(Vuosimyynti) Bilepakettimatka 0 0 0 0 0 0 0

My-määrä, yksikköä 2200 0 0 0 0 0 0 0Yksikköhinta , sis.alv € 416 0 0 0 0 0 0 0Kokonaismyynti € 914100 0 0 0 0 0 0 0 914100 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 = Liikevaihto € (alv 0%) 914100 0 0 0 0 0 0 0 914100 Ostot/yksikkö sis alv € 353 0 0 0 0 0 0 0 Kokonaisostot € 777040 0 0 0 0 0 0 0 777040 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Netto-ostot (alv 0%) 777040 0 0 0 0 0 0 0 777040Myyntikate € 137060,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 137060 40 t/vkoMyyntikate % 14,99 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 15 % 47 vkoaProsenttiosuus myk:sta 100,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 1880 tuntia/vMyyntikate € / tunti 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä käytetty Jäljellä tValmistustunnit/yksikkö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 1880Valmistustunnit yht. 0 0 0 0 0 0 0 0 Jäljellä päiviä 235

Tuote 9 Tuote 10 Tuote 11 Tuote 12 Tuote 13 Tuote 14 Tuote 15 Tuote 16 Yhteensä HUOMAUTUKSIA(Vuosimyynti) 0 0 0 0 0 0 0 0

My-määrä, yksikköä 0 0 0 0 0 0 0 0Yksikköhinta , sis.alv € 0 0 0 0 0 0 0 0Kokonaismyynti € 0 0 0 0 0 0 0 0 914100 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0 = Liikevaihto € (alv 0%) 0 0 0 0 0 0 0 0 914100 Ostot/yksikkö sis alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 Kokonaisostot € 0 0 0 0 0 0 0 0 777040 -alv € 0 0 0 0 0 0 0 0 0Netto-ostot (alv 0%) 0 0 0 0 0 0 0 0 777040Myyntikate € 0 0 0 0 0 0 0 0 137060Myyntikate % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 15 %Prosenttiosuus myk:sta 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %Myyntikate € / tunti 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä käytetty Jäljellä tValmistustunnit / yksikkö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 0 1880Valmistustunnit yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 Jäljellä päiviä 235

126

Liite 7. Kannattavuuslaskenta; Tulosvertailu ja kriittinen piste

TULOSVERTAILU JA KRIITTINEN PISTE

HERKKYYSANALYYSI KRP100 % 95 % 90 % 80 % 70 %

MYYNTITARVE(alv 0%) 866 796 866 796 866 796 866 796 866 796 95 %LIIKEVAIHTO (alv 0%) 914 100 868 395 822 690 731 280 639 870EROTUS 47 304 1 599 -44 106 -135 516 -226 926

Tasevertailu

Käyttöpääoma yhteensä 10 095Käyttöpääoman korjaus

Kassareservi 5 875

Investoinnit yhteensä = rahoitustarve 28 620Rahoitus yhteensä 32 500Kassareservi/lisärahoitustarve 3 880

127

Liite 8. Kannattavuuslaskenta; 3 vuoden tulosennuste

Muutos prosenttia edelliseen vuoteen 5 % 5 %

1 vuosi >->> 2 vuosi >->> 3 vuosiMyyntituotot 914 100 959 805 1 007 795Myynnin oikaisuerät 0 0 0Liikevaihto 914 100 959 805 1 007 795Varastomuutos 0 0 0Valmistus omaan käyttöön 0 0 0Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 0Tuotot yhteensä 914 100 959 805 1 007 795Materiaalit ja palvelut 0 0 0Ostot tilikauden aikana -777 040 -815 892 -856 687 Ostojen oikaisuerät 0 0 0Varastomuutos 0 0 0Ulkopuoliset palvelut 0 0 0Henkilöstökulut 0 0 0Palkat ja palkkiot -66 000 -69 300 -72 765 Henkilösivukulut -40 920 -42 966 -45 114 Muut henkilöstösivukulut 0 0 0Poistot -1 575 -1 575 -1 575 Liiketoiminnan muut kulut 0 0 0Vapaaehtoiset henkilöstökulut 0 0 0Toimitila- ja kiinteistökulut 0 0 0Kone-, laite-, ja kalustokulut -1 561 -1 639 -1 721 Kuljetus-ja huolintakulut 0 0 0Ajoneuvokulut 0 0 0Matkakulut -3 303 -3 468 -3 641 Myynti- ja markkinointikulut -7 951 -2 049 -2 151 Edustuskulut -976 -1 024 -1 076 Tutkimus- ja kehittämiskulut -1 233 -1 295 -1 360 Asiantuntijakulut -2 927 -3 073 -3 227 Vakuutuskulut -1 680 -1 764 -1 852 Hallintokulut -4 585 -4 815 -5 055 Muut liiketoiminnan kulut -1 756 -1 844 -1 936 Liikevoitto -tappio 2 593 9 101 9 635Rahoitustuotot ja -kulut -1 500 -1 313 -938 Voitto (tappio) ennen sat. eriä 1 093 7 789 8 697Satunnaiset erät 0 0 0Satunnaiset tuotot 0 0 0Satunnaiset kulut 0 0 0Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 093 7 789 8 697Tilinpäätössiirrot 0 0 0Tuloverot -268 -1 908 -2 131 Muut välittömät verot 0 0 0Tilikauden voitto (tappio) 825 5 880 6 567

Alkukassa 15 970 18 370 18 325Tilikauden voitto (tappio) 825 5 880 6 567Poistot 1 575 1 575 1 575Lainojen lyhennys 0 -7 500 -7 500 Loppukassa 18 370 18 325 18 967

128