Suomen Autopurkamoliiton virallinen ilmoitus- ja tiedotuslehti

UTISETUURKAMOP

2 – 2018

PURKUOSAT OVAT TÄRKEITÄHakala-yhtiöt ostavat päivittäin

PURKAMO KAUPUNGISSAFusti haluaa olla etulinjassa

Lehti luettavissa myös verkossa www.autopurkamoliitto.fi

Vastuullistapurkamotoimintaa

jo 20 vuotta

rySAL

PURKAMOUUTISET2

Käytetyt varaosat takuulla

• Autopurkamosta apu autosi ongelmiin edullisemmin.

• Pidä kiinni euroistasi - me pidämme kiinni asiakkaistamme.

• Käytössäsi kahden purkamon suuret varastot henkilö-, paketti- ja maastoautoihin.

• Tuomme osia Euroopasta. Jos meillä ei ole, hankimme.

VARAOSAT NETISTÄ 24 H/7 VRKKYSY TARJOUKSIA!

PURKAMOUUTISET2

JA LÖYTÄNEET OSANSA. TEE SAMOIN!

MISTÄ APU? KATSO SINÄKINALAMME KÄYTETYIMMILTÄ

NETTISIVUILTA OLET HETI AUTOPURKAMON VARAOSAMAAILMASSA MONET OVAT JO KÄYNEET

Puh. (02) 721 7700Helsingintie 595, Salowww.auto-lehtinen.fi

Puh. 010 239 0200Hautalantie 16, Tamperewww.fusti.fi

JOS MEILLÄ EI OLE, HANKIMME. MITÄ MIETIT?

HENKILÖAUTOT HENKILÖ-PAKETTI-MAASTURIT

PALVELUKSESSA 24 H

www.fusti.fi www.auto-lehtinen.fi

PU_2_2015.indd 2 5.5.2015 12.24

Varastossamme yli 150 000 varaosaa

3PURKAMOUUTISET

Suomen Autopurkamoliitto. 20 vuotta työtä alan ja alaa koskevan lainsää-dännön hyväksi. Niin sanotusti pal-jon on vettä virrannut Vantaassa tuo-

na aikana.Ensimmäisiä asioita olivat autokierrätys ja

tuottajavastuu sekä se, miten nämä vaikutta-vat purkamoiden arkeen. Sittemmin on osal-listuttu erilaisiin lakivalmisteluihin ja työryh-miin, joista niin kutsuttuun ELV-työryhmään olemme osallistuneet alusta saakka.

Näiden annettujen lausuntojen ja työryhmi-en vaikutuksia ja tuloksia on vaikea määritellä tai mitata. Todistettavasti kantaamme on kuul-tu ja ilman osallistumista emme ainakaan vaikuta. Liitolla on siis paikkansa.

Tällä hetkellä liitto osallistuu muun muassa muovia käsitte-levään työryhmään, sillä palo-nestoaineet eli POP-yhdis-teet ja niiden erotteleminen ovat haasteena. ELV-direk-tiiviä uudistetaan 2020 ai-kana ja siihen olemmekin antaneet lausunnon. Muu-tokset koskevat ajoneuvo-peräisen jätteen käsittelyä sekä muun muassa EW-jä-tejakeita (end of waste) ja jät-teen omistajuutta. Direktiivi sisäl-tää myös mahdollisuuksia meille pur-kamoille ja näillä näkymin se yhtenäistää käytäntöjä EU-alueella ja karsii osaltaan haa-muauto-ongelmaa, mikä toivottavasti tarkoit-taa kasvavaa automäärää purkamoille.

Nykyiselläänkin direktiivi on mielestäni hy-vä, mutta sen valvontaa ja toteutusta toivoisi tarkasteltavan.

Kierrätysjärjestelmän haasteet eivät suin-kaan ole takana päin. Vaihtoehtoiset käyttö-voimat, materiaalimerkinnät osissa ja vaikka-pa ilmastoinnin kaasukäsittely, työturvallisuus sekä koulutus kuuluvat mielestäni tuleviin ai-heisiin. Puhutaan erittäin vakavista haasteista, jopa ympäristöön ja terveyteen kohdistuvasta uhasta. Samaan aikaan lajittelun tarve lisään-tyy. Puhutaan materiaaliniukkuudesta ja toi-saalta hävittämisen kustannuksista.

On kai oikeutettua toistaa jo aiemmin ky-sytty. Voiko ongelmajätteen käsittely olla si-dottu muuttuvaan maailmanmarkkinahintaan? Esitän tämän huolen vakavissani. Kentältä kuuluu, että ELV-ajoneuvoista saatavaa hin-taa on pienennetty koska autoista on myyty osia. Ei tarvitse olla lakimies ymmärtääkseen tämän olevan vastoin direktiivin henkeä, eikä asiantuntija ymmärtääkseen mihin tämä joh-taa ympäristön näkökulmasta.

Edelleen toistan itseäni. Kun sähköajovoi-ma tai kaasukäyttöautot lisääntyvät kierrätyk-sessä, lisääntyy myös niiden osien, materiaa-lien ja akkujen kauppa harmailla markkinoil-la. Näiden houkuttavuus on varaosina ja ener-giapankkeina. Osaamattomalla ja vajavaisella käsittelyllä voi aiheuttaa merkittäviä taloudel-lisia ja ympäristöllisiä vahinkoja. Ohjaus kier-rätysjärjestelmään tarvitaan ja mikä olisikaan parempi ohjaamaan kuin raha, eli kierrätys-palkkio viimekäyttäjälle ja jätteenkäsittelijälle kattamaan syntyneet kulut.

Liitto on myös luonut jäsenille direktiivissä-kin mainitun laatujärjestelmän. Laatustandar-

di on jo joidenkin purkamoiden seinällä ja muutamat ovat alkumetreillä. Palau-

te on positiivista. Se, että oikeas-ti mietitään ympäristövaikutus-

ta ja työturvallisuutta sekä prosessoidaan omat toimita-vat, lisää kustannustehok-kuutta. Nähdystä vaivas-ta saadaan korvaus. Itsel-läni on ollut kunnia osallis-tua joidenkin purkamoiden ongelmanratkaisuun ja ym-

päristötarkastuksiin, ja olen saanut vastata joihinkin kysy-

myksiin.Henkilökohtainen kontakti on

aivan parasta ja sitä toivoisin enem-män kaikilta. Tänä vuonna liiton syyskokous

pidettiin Englannissa. Matka oli todella mie-lenkiintoinen ja varmasti herätti matkalaisis-sa monenlaista mietittävää, kun tutustuimme isäntiemme toimintaan. Kokouksessa saatiin myös palautetta kysymykseen liiton merkityk-sestä jäsenille. Vastauksista muodostuu tie-kartta liiton toiminnalle, ja tämä näkyy muun muassa 20-vuotisjuhlakokouksen teemassa. Matkasta ja kokouksesta on artikkeli tässä numerossa luettavana.

Nyt kun on juhlavuosi ja kierrätys sekä uu-delleenkäyttö ovat kaikkien huulilla, niin otta-kaamme osamme siitä. Liiton 20-vuotisjuh-la pidetään keväällä ja jo nyt tiedämme, et-tä kutsujoukko on arvovaltaista. Tarkoitus on maalata kuva siitä, mitä seuraavat 20 vuot-ta tarkoittavat autopurkamoille ja mitä meiltä odotetaan. Juhlan teemana on ”Suomen Au-topurkamoliitto, hyvä yhteistyökumppani”.

Tapahtumasta tulee lisätietoa sitä mukaa kun valmistelut etenevät. Tartu tilaisuuteen ja tule tutustumaan liiton toimintaan, esittämään mieltä askarruttavia kysymyksiä, tai vain ta-paamaan muita alan toimijoita ja sidosryhmän edustajia.

Hyvää ja kaupallista loppuvuotta!

Kari Laine

puheenjohtajaPuheenjohtaja

PurkamoUutiset on Suomen Auto-purkamoliiton virallinen ilmoitus- ja tiedotuslehti.

Toiminnanjohtaja Kai Lindellpuh. 0400 895 522kai.lindell@gmail.com

www.autopurkamoliitto.fi

Kustantaja ja toimitus: Tampereen teknillinen osuuskuntaVallikatu 34, 33240 TAMPERE

Ilmoitusmyynti: Tampereen teknillinen osuuskunta puh. 050 655 33 sähköposti: ttok@ttok.fi

PäätoimittajaKari Lainepuh. 0400 439 317 kari.laine@volvoks.fi

Toimittajat ja valokuvaajatVilho Rajalapuh. 050 327 6344 vilho.rajala@rokki.net

Jouni Valkeeniemi 040 737 4242jouni.valkeeniemi@kolumbus.fi

Taitto ja sivunvalmistus:BestPress Aypuh. 050 564 4425tarmo.hurskainen@bestpress.fi

Ilmoitushinnat: 1/1 - sivu 1300 1/2 - sivua 7001/4 - sivua 390 1/8- sivua 200 Vuosisopimusalennus -15 %

Hintoihin lisätään ALV 24 %

Ilmestymisaikataulu 2018: Ilmestyy huhtikuussa ja marraskuussa

Painos 12 500 kpl

Paino:Punamusta Oy

ISSN-L 2323-4377ISSN 2323-4377 (Painettu)ISSN 2323-4385 (Verkkojulkaisu)

UTISETUURKAMOP

Kun sähköajo-voima tai kaasu-käyttöautot lisään-tyvät kierrätykses-sä, lisääntyy myös niiden osien, ma-teriaalien ja akku-jen kauppa harmail-la markkinoilla.

”

PURKAMOUUTISET4

Valmiit ja vahvat verkostot, ai-to kiinnostus alaan ja halu toi-mia kestävästi ja pitkäjänteises-ti. Nämä ovat hyviä lähtökoh-

tia kenelle tahansa yrittäjälle, ja samoil-la eväillä toimii myös autopurkamo Fus-ti Oy.

– Autopurkamotoiminta on meillä pe-rusbisnes, joka käsittää myös varaosi-en myynnin. Me olemme romuautojen vastaanottopiste. Lisäksi meillä on pie-nimuotoinen kierrätyspiha, johon ihmi-set voivat tuoda omia renkaitaan tai me-talliesineitään, ikään kuin lisäpalveluna, yrittäjä Juha Vähäoja kertoo.

Fusti Oy on perustettu jo vuonna 1983, mutta varsinainen toiminta alkoi viitisen vuotta myöhemmin. Juha Vähä-ojan isä Reijo Vähäoja oli tehnyt pitkän uran autoalalla.

– Olen saanut isältäni hyvän koulutuk-sen alalle jo pienestä pitäen. Kuljin mu-

kana Euroopassa ostamassa tavaraa ja niin edelleen. Into oli kova, vaikka se on ehkä tässä aikaa myöten vähän hiipu-nut, Vähäoja nauraa.

Lausuntoa on vaikea uskoa, koska Fusti Oy suunnittelee paraikaakin uutta laajennusta tontilleen. Katettua tilaa on tällä hetkellä noin puolitoista tuhatta ne-liötä ja tonttia pari hehtaaria käytössä. Uusi laajennus käsittäisi purkuhallin ja uutta varastotilaa.

– Tarve on kova. Vähitellen kaupun-ki alkaa näyttää vihreätä valoa sille, et-tä tämä olisi mahdollista toteuttaa. Tar-koitus on päästä eteenpäin niin nopeas-ti kuin mahdollista.

Fusti Oy on toiminut samassa paikas-sa alusta lähtien, joten suhteet kaupun-kiin ovat hyvät. Vähäojan mukaan kau-pungin viesti on ollut se, että on hienoa, että romuautojen kierrätys on mahdollis-ta kaupunkilaisille, kun alueella on vas-

tuullinen palveluntarjoaja.Vastuullisuus on Fustille tärkeää. Yri-

tys sijaitsee aivan kaupungin tuntumas-sa. Tampereen rautatieasemalle on ra-taa pitkin vain kolme kilometriä. Kasva-vassa kaupungissa Fusti on ”koko ajan lähempänä keskustaa”.

– Meidän maainfra on rakennettu eri tavalla kuin monella muulla. Meidän pi-ha-alueet on tehty kuin kaatopaikan pohjat. Se on kaikkein raskain, vaativin ja kallein rakennustapa. Me ollaan kui-tenkin laskettu se niin, että se on meil-le halvin pitkällä aikavälillä. Vaatimukset kiristyvät jatkuvasti, ja siksi on hyvä olla siellä vaativimmassa päässä jo valmiiksi.

Kierrätys kiinnostaaVuonna 1992 Juha Vähäoja mietti, mi-tä tehdä koulun jälkeen. Joitakin vuosia oli myyty moottoripyörän varaosia Moto-Fusti-nimellä, mutta autot alkoivat kiin-

Purkamokaupungin sykkeessä

••• Fusti Oy toimii Tampereen Ristinarkussa, vain muutaman

kilometrin päässä ydinkeskustasta. Yrittäjä Juha Vähäoja on halunnut

rakentaa purkamotoimintaa kestävälle pohjalle.

Autopurkamoliiton jäseniltä hän toivoisi aktiivisempaa otetta.

5PURKAMOUUTISET

Juha Vähäoja on halunnut ol-la etulinjassa ki-ristyvien ympä-ristömääräysten kanssa, koska Fusti Oy sijaitsee aivan kaupungin kupeessa, Tam-pereen Ristinar-kussa.

Fustin piha-aluetta on so-

mistettu viih-tyisäksi, jotta

asiakkaiden on helppo tulla.

PURKAMOUUTISET6

nostaa. Reijo Vähäoja oli myynyt Vähä-ojan Auton jo kymmenisen vuotta aiem-min, ja autoala veti puoleensa.

– Minulla oli kova kiinnostus ja isällä hyvät suhteet purkamomaailmaan ja va-kuutusmaailmaan. Siihen oli kasvanut si-sään niin hyvin, että tähän oli helppo ryh-tyä.

Vähäoja omistaa myös Salossa sijait-sevan Auto-Lehtinen Oy:n, saman auto-purkamon, jossa Suomen Autopurkamo-liitto perustettiin 20 vuotta sitten.

Purkamo ostettiin eräältä Euroopan-reissulta palatessa.

– Lehtisen Esko oli pitänyt purkamoa pitkään ja tuli eläkeikään, eikä oikein löy-tänyt jatkajaa. Me kuultiin isän kans-sa, että yritystä ollaan myymässä. Tultiin Saksasta ja puhuttiin matkalla, että se voisi sopia meille. Kun laiva tuli Turun sa-tamaan, ajettiin siitä Saloon, ja voi sanoa että alle vartissa tehtiin kaupat.

Paitsi että Juha Vähäojalle oli tarjol-la erinomaiset edellytykset purkamoalal-le isänsä kautta, hänellä oli ollut pienestä pitäen kiinnostus kierrätykseen ja uudel-leenkäyttöön. Kierrättäminen ja ympäris-tö ovat Fustille keskeisiä asoita edelleen.

– Olen pienestä asti kasvanut siihen, että voi käyttää käytettyä tavaraa, eikä kaiken tarvitse olla uutta. Tarkoitus on pelastaa maailmaa saasteelta ja ylimää-räiseltä kuormitukselta.

Nimenomaan autojen kierrätyksessä Vähäoja näkee suuria mahdollisuuksia, vaikka haasteitakin on.

– Eihän sen hienompaa kierrätystava-raa olekaan kuin auto, vaikka tietenkin siinä on omat hankaluutensa. Autoteh-taat tekevät varkausturvan takia sellaisia ratkaisuja, että joitakin osia ei voi käyttää uudelleen. Mutta kyllä uudelleenkäytet-tävääkin autoissa yhä riittää.

Yhteistyöllä eteenpäinJuha Vähäoja on ollut vahva vaikutta-ja myös Autopurkamoliitossa. Hän tu-li puheenjohtajaksi vuonna 2011 Seppo Hiekkarannan pitkän puheenjohtajakau-den jälkeen ja luovutti valtikan Kari Lai-neelle vuonna 2014.

– Se oli mielenkiintoista aikaa. Suo-mi on pieni maa, joten yhteistyökump-panit olivat entuudestaan tuttuja. Poliitti-nen puoli, kuten vierailut eduskunnassa ja valtionhallinnossa olivat uusia asioita. Hyvät muistot siitä jäi.

Liitto on Vähäojan mielestä erinomai-nen vaikutuskanava, mutta jäsenkun-ta saisi olla aktiivisempaa. Puheenjohta-jana Vähäoja yllättyi siitä, miten yksinäis-tä homma oli.

– Niinä vuosina en saanut kovin mon-taa yhteydenottoa jäsenistöltä. Töitä teh-tiin kyllä hyvässä yhteistyössä hallituk-sen ja toiminnanjohtaja Kari Heikkilän

kanssa.– Jäsenistössä on paljon hyvää po-

rukkaa, mutta toivoisin kovasti, että siel-tä löytyisi myös alotteita ja ehdotuksia. Liitto on meille tosi tärkeä kanava. Hal-litus ja puheenjohtaja eivät pysty teke-mään asioita, jos ei tiedetä tarkkaan

kentän mielipidettä ja suuntaa, mihin ha-lutaan kulkea.

Vähäoja kannattaa avointa yhteistyö-mieltä kaikkien mahdollisten tahojen kanssa. Se kannattaa sekä edunvalvon-nassa että yritystoiminnassa.

Töitä pitäisi tehdä esimerkiksi keskus-

Kekseliästä autonosien uudelleenkäyttöä kukkaruukkuina.

Juha Vä-häojalla on myös toinen purkamoyritys, Auto-Lehtinen Oy Salossa.

Renkaat ovat kontissa hy-vässä suojas-sa.

7PURKAMOUUTISET

ESITTELY

Juha Vähäoja Fusti

Missä ja milloin syntynyt?– Tampereella vuonna 1971.

Perhesuhteet?– Erittäin hyvät! Vaimo Tuulikki ja kaksi lasta, Janette 10 vuotta ja Jesse 13 vuotta.

Harrastukset:– Kuntoilua, lenkkeilyä, ja sitten lasten harrastukset pitää kiireisenä. Jesse pelaa jalkapalloa edustusjoukkueessa ja Janette käy yleisurheilussa ja baletissa. Niiden takia taitaa tulla toistakymmentä starttia viikossa.

Mikä on Tampereella parasta?– Tietenkin luonto ja se, että ihmiset puhuu täällä asioista aika suoraan.

Milloin viimeksi lomailit?– Tänä kesänä. Kaksi ja puoli viikkoa oltiin mökillä.

Sitä auto en unohda?– Sanotaan näin, että sitä parasta ei ole vielä tullut!

Mikä on purkamotoiminnassa tärkeintä?– Purkamotoiminnasta on 70 prosenttia siivoamista ja 30 prosenttia itse työtä. Hyvä järjestys on tärkeintä.

Millainen asiakaspalvelija olet?– Pyrin aina parhaaseen, mutta kyllä meillä olevat asiakas-palvelijat ovat vielä parempia.

Tappara vai Ilves?– Tappara tietenkin.

teluyhteyksien parantamiseksi vakuutus-yhtiöiden suuntaan.

– Verkostoituminen on elinehto täl-le toiminnalle. Kukaan ei pärjää täällä yk-sin. Täytyy olla ihmisiä, jotka miettivät yh-dessä, mitä haasteita on ja millä tavalla mennään eteenpäin. Autopurkamoliitto on hyvä paikka sille keskustelulle, mutta jäsenistö on vähän passiivista.

– Vakuutusyhtiöthän maksavat suu-rimman osan korjattavista autoista. Pitäi-si saada aikaan heidänkin kanssaan hy-vä yhteistyö, että päästäisiin sekä pa-remmin ostamaan purettavia autoja että myymään korjattaviin autoihin osia. Lii-kenteen pitäisi olla kaksisuuntaista.

Maahantuonti tärkeääFusti on purkamona ”kaikkiruokainen”, eli kaikkia merkkejä puretaan. Saksalaisis-ta merkeistä tosin on pisin kokemus ja asiantuntemus.

Yritys ostaa autoja vakuutusyhtiöiltä, mutta kaupungin sykkeessä kun ollaan, pihaan myös tuodaan paljon romuauto-ja. Taloussuhdanteet näkyvät autojen va-kuutusehdoissa, ja sekin näkyy purka-molla.

– Ihmiset välillä ottaa kaskoa autoonsa ja välillä eivät ota. Niinpä tänne tulee jos-kus omavahinkoautojakin. Myös Euroo-pasta tuodaan edelleen paljon tavaraa.

Maahantuonti on merkittävä osa ta-varaliikenteestä, ja siitä on kokemusta 1960-luvulta asti. Fustilla on pitkät pe-rinteet ja hyvät yhteistyökumppanit sekä osto- että myyntipuolella.

Vähäoja näkee, että pitkäjänteinen työ on se, joka kantaa hedelmää. Hänen omat kokemuksensa ovat rohkaisevia.

– Vielä tänä päivänä voi pärjätä van-hoilla opeilla, mutta tulevaisuudessa tar-vitaan uusia ideoita ja uusia tapoja teh-dä asioita. Murros koskee sekä meitä

että meidän asiakkaitamme. Meidän pi-tää tuottaa tavaraa sellaisena kuin esi-merkiksi korjaamoasiakkaat haluavat.

Vaikka Fusti on pitkään toiminut sa-malla paikalla, yhä edelleen pihaan tu-lee viikottain tamperelaisia, jotka eivät ole koskaan käyneet siellä aiemmin. Vä-häojalle on kunnia-asia rakentaa kestä-vää palvelua ja liiketoimintaa.

– Meidän täytyy kaikkien nousta seu-raavalle rappuselle. Taka-askeleita ei ole varaa ottaa kellään. ••

Ilmaku-vasta nä-kee yri-tyksen tämänhet-kiset tilat hyvin. Laa-jennus on suunnit-teilla.

PURKAMOUUTISET8

Tyylikkäät ja siistit tilat tervehti-vät vierailijaa Kangasalla, aivan 12-tien kupeessa. Joonas Lam-pinen kertoo tehneensä tiloihin

mittavia remontteja yrittäjäksi ryhtyes-sään vuonna 2013. Tiloissa oli sijainnut automaalaamo aiemminkin, mutta ko-hennusta kaivattiin.

– Me remontoimme tänne sosiaaliti-lat ja asiakaspalvelutilat sekä avarsim-me hallitiloja. Myös kalustoon tehtiin in-vestointeja. Hankittiin nykypäivän tarpei-ta vastaava koripenkki, ja paljon työka-luja tietysti.

Nyt hallitilaa on kaikkiaan noin 600 neliötä, joista korjaamo vie noin 350. Maalauskammio on noin 80 neliötä ja loput varastotilaa.

Lampinen oli työskennellyt aiemmin automaalarina ja toimi sen jälkeen alan kouluttajana Tampereen Aikuiskoulutus-keskuksella. Koko kouluttajanuran ajan mielessä oli ajatus omasta yrityksestä.

– Kuulin, että edellinen yrittäjä oli jää-mässä eläkkeelle tästä paikasta. Olin kaavaillut eri vaihtoehtoja Tampereen alueella, mutta siihen mennessä se oli ollut lähinnä ajatuksella leikittelyä. Kun tämä tuli tarjolle, tartuin toimeen ihan to-sissani.

Nykyään KolarimaalausCenter työllis-tää viisi henkilöä ja autoja tehdään vuo-dessa reilut viisisataa. Repertuaariin kuuluvat henkilö- ja pakettiautojen vau-riokorjaus, maalaus ja tuulilasityöt.

– Oikeastaan kaikki autokorjaustyöt, Lampinen sanoo.

Yksi sijaisautokin on pihassa, ja yh-teistyökumppanilta saadaan tarvittaes-sa lisää.

Lampiselle siisteys ja työn laatu ovat tärkeitä asioita. Vaikutelman pitää vasta-ta todellisuutta.

– Asiakas näkee niin kovin vähän meidän hommasta. Asiakkaalle on tär-keintä, että työ on tehty turvallisesti,

huolellisesti ja siten, että lopputulos on siisti. Itse työtä hän ei näe. Yksi asia, jol-la voi herättää luottamusta on se, että on siistit tilat ja työntekijät.

Asiakkaita KolarimaalausCenteriin tu-lee ympäri Pirkanmaata ja pitemmältä-kin, kiitos hyvien liikenneyhteyksien.

Kuvat ja kuvaukset kuntoonJoonas Lampisen mukaan vähänkin vanhempaan autoon haetaan aina ensi-sijaisesti käytettyjä varaosia. Uusiin se ei oikein ole mahdollista.

– Hyvät yhteistyökumppanit tässä lä-hellä mahdollistavat sen, että hyviä osia on saatavilla. Meidän alueella on ollut helppo toimia. Yleensä vain lähetetään lista, mitä tarvitaan ja siihen tulee vas-taus, mitä on saatavilla.

Varaosahaku on KolarimaalausCente-rissä jatkuvasti käytössä. Osaava purka-mo on yritykselle erittäin tärkeä kump-pani ja suorilla luottamussuhteilla on iso

••• KolarimaalausCenter on

toiminut Kangasalla viisi

vuotta. Yrittäjä Joonas

Lampinen kertoo, että

purkuosa on korjaustöissä

ensisijainen vaihtoehto, kun on

kyse vähänkin vanhemmasta

autosta.

Hyvät purkuosat ovat tarpeen

Joonas Lampinen suosii korjaustöissä

mielellään laadukkai-ta purkuosia.

9PURKAMOUUTISET

merkitys. Jos osa tilataan uudesta paikasta,

paikkansapitävä tieto on kaikki kaikessa.– Jos vaikka Volvon ovea tarvitaan ja

Varaosahaussa lukee, että siinä on ala-reunassa syvä naarmu, niin pitäisi tietää, onko se naarmu vai onko se lommo. Se vaikuttaa ratkaisevasti meidän työhön täällä päässä. Oven pinnassa on maalia alle millin kerros, joten naarmun ja lom-mon ero on kyllä selkeä.

Juuri se, että osien kuvaukset verkos-sa vastaavat todellisuutta, on maalaamo-yrittäjälle purkamoiden asiakkaana tär-keä asia.

– Joskus on käynyt niin, että on tilattu hyväkuntoisena luvattu osa toiselta puo-

lelta Suomea, eikä se ole vastannut ihan kuvausta. On lähetetty ehkä sillä mielel-lä, että ”ei ne sitä takaisinkaan jaksa lä-hettää”. Kyllä näissä kannattaisi olla ihan rehellinen, niin saisi sen seuraavankin kaupan.

Lampinen korostaa, että mitä siistim-pänä ja ”raaempana” osa saadaan, sen parempi.

– Jotkut jaksavat nähdä sen vaivan, että osa on pesty. Jos osan sisäpuol-ta ei ole pesty, ja siitä on netissä kuva, ei sillä kuvalla tee mitään. Joskus vaikka nokkapellin sisäpuolta ei ole pesty, ja se on vähän epämieluisa yllätys meille, kun saamme osan ja lian alta paljastuu rei-lusti ruostetta.

– Purkuosan kuvauksen on ol-tava hyvä ja valokuvien myös. Meille on tärkeää, että on ihan selkeästi kerrottu, millaisia vau-rioita osassa on. Ja mitä vähem-män ylimääräistä, sen parempi. Eli että vaikka ovesta on otet-tu kaikki tarpeettomat osat ir-ti. Ei me niitä tänne tarvita vai-voiksemme.

Ketju antaa tukeaKolarimaalausCenter kuu-luu AWUX-ketjuun. Lampi-sen mukaan ketjuun kuulu-minen on elinehto. Vakuutus-yhtiöt vaativat yhtenäisiä toi-mintatapoja, mutta myös ar-vostavat käytettyjen varaosi-en käyttöä.– Meidän kokemuksemme

on se, että vakuutusyhtiöiden kanssa yh-teispeli toimii. Nehän tykkää, että purkuo-sia käytetään. Se on sekä meille että va-kuutusyhtiöille taloudellisesti järkevää. Sil-loin kun osa on hyväkuntoinen, se on ihan yhtä hyvä kuin uusi osa. Siinä on vähän enemmän töitä, mutta sitähän tämä hom-ma on.

KolarimaalausCenter ei kuulunut aluk-si mihinkään ketjuun. Yrityksen olemassa-olon aikana ketjuuntuminen on ollut niin voimakasta, että siltä ei voi enää välttyä.

– Me olemme nyt olleet AWUXissa va-jaat pari vuotta ja se on ollut meille eh-dottomasti hyvä juttu. Ollaan saatu neu-vottelukontaktit kuntoon ja ostoehdot paremmiksi. Meidän kokoluokan yritys ei yksinkertaisesti pärjäisi yksin. Tai ainakin siinä saisi olla todella yksin. ••

Mikko Uusi-Erkkilä palvelee asiakkaita ajanva-rauksessa ja vahin-kotarkastuksessa.

Kolarimaa-lausCenter

on toiminut sa-moissa tiloissa Kangasalla viisi

vuotta.

PURKAMOUUTISET10

Perinteinen syyskokousmat-ka toteutettiin kevätkokouk-sen päätöksen mukaisesti 27. – 30.9.2018 Englantiin Liver-

pooliin, jossa pidettiin varsinaiset ko-koukset. Majapaikat olivat Chesterissä ja Cheshiressä, joissa sijaitsivat yritys-vierailukohteet. Majoitukseen saavuttiin torstaina illalla kahdeksan aikaan.

Itse syyskokous aloitettiin heti aa-musta 28.9.2018 ja asialistalla oli kaksi alustusta sekä keskustelut ja ryhmätyöt niiden pohjalta.

Puheenjohtaja Kari Laine suoritti ko-kouksen avauksen ja alustuksessaan korosti erityisesti jäsenyritysten toimin-nan laadun jatkuvaa kehittämistä ja siinä mielessä erityisesti liiton laatusertifikaa-tin tekemistä kussakin jäsenyrityksessä.

Edelleen Laine päivitti Euroopan Uni-onin osalta tulevaisuutta ja kertoi kuulu-miset Ruotsissa pidetystä pohjoismais-ten purkamoalan naisten kokouksesta.

Toisen alustuksen piti toiminnanjoh-taja Kai Lindell, joka päivitti alustukses-saan EU:n kiertotaloustavoitteet sekä palautti mieliin EU:n romutettavien au-tojen (ELV) direktiivin vaatimukset sekä sen toteuttamisen puutteet Suomessa.

Lisäksi alustus sisälsi tietoa muun muassa Norjan ja Tanskan romutus-palkkiojärjestelmistä. Alustuksilla ja nii-den pohjalta käydyllä keskustelulla val-

mistauduttiin ryhmätöihin neljässä pöy-täkunnassa.

Tavoitteena oli täsmentää Autopurka-moliiton keskeisiä tehtäviä ja kartoittaa jäsenten odotuksia liitolta. Tulokset oli-vat täsmällisiä ja selväsanaisia.

Ryhmätöiden yhteenvetoa johti Ka-ri Laine. Tärkeimmiksi nousivat seuraa-vat asiat.

1. Jäsenistön edunvalvonta ja positiivi-sen julkisuuskuvan edistäminen.

2. Laatusertifikaatti jäsenistölle.3. Purkurahan kohdentaminen oikein

ja laillisesti toimiville yrityksille viran-omaisvalvonnalla.

4. Kahden vuoden tähtäimellä en-nakointi tulossa olevalle EU- ja muul-le lainsäädännölle sekä viranomaismää-räyksille.

5. Säännöllinen jäsenkirje.6. Purkamoliitto tunnustetaan ja tun-

netaan hyvänä kumppanina sidosryh-mille.

7. Purkaamo Uutiset tulisi taas ilmes-tyä useammin eli 4 kertaa vuodessa.

Copartin vieraanaYritysvierailuja tehtiin kahteen yrityk-seen Copart UK:n (https://www.copart.co.uk/) Chesterin toimipaikkaan ja Car Transplantsin Cheshiressä sijaitsevaan kahteen toimipaikkaan (https://www.car-transplants.co.uk).

Yritysvierailu Copart UK:n Cheste-rin toimipaikkaan tehtiin perjantaina 28.9.2018.

Copart on maailmanlaajuisesti johtava toimija ajoneuvojen verkkohuutokaupas-sa. Yritys on erikoistunut vaurioajoneu-vojen huutokauppaan. Verkossa toimi-va huutokauppa-alusta linkittää ostajat ja myyjät ympäri maailman. Copartin huuto-kauppateknologia on pitkälle kehittynyt patentoitu järjestelmä.

Copartin tarina alkoi yhdestä vaurio-ajoneuvojen myyntipihasta vuonna 1982, jolloin Willis J. Johnson perusti yrityksen. Nykyisin Copartin pääkonttori on Dal-lasissa ja yritys on maailmanlaajuisesti johtava autohuutokauppojen tarjoaja in-ternetissä. Euroopan toimintoja johde-taan Isosta-Britanniasta. Copart toimii yli 200 eri pisteessä 11 maassa ja ajoneu-voja on huutokaupassa yli 125 000 jo-ka päivä.

Isossa-Britanniassa Copart toimii 15 eri paikkakunnalla. Copartin toimin-taa esiteltiin Chesterissä, joka on yk-si Ison-Britannian suurimmista toimipai-koista. Copartin toimintaa esitteli John Pritchard, joka toimii yrityksen strategi-sen kehittämisen johtajana. Suomesta mukana oli Autovahinkokeskuksen Ant-ti Hyyryläinen.

Vierailun aikana esiteltiin kuinka Co-partin huutokauppa toimii. Huutokaup-

••• Suomen Autopurkamoliiton syyskokous pidettiin tänä

vuonna Iso-Britanniassa. Syyskuisena torstai-iltapäivänä 30

autopurkamoalan yrittäjää ympäri laajan Suomemme maan

kokoontui Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

ja tulevaisuuden näkymiäYritysvierailuja

11PURKAMOUUTISET

pa on täysin netissä ja tuotteet myydään yksi kerrallaan. Yhden ajoneuvon huu-tokaupan päätyttyä aletaan huutaa seu-raavaa ajoneuvoa. Huutokauppasivul-ta näkee jatkuvasti, mikä tuote on myyn-nissä ja mitä tuotteita on seuraavaksi tu-lossa huutokaupattavaksi.

Chesterissä esiteltiin myös piha-alu-een toimintaa. Piha-aluetta hoidetaan

useilla pyöräkoneilla, mikä on tarpeellis-ta piha-alueen koon ja käsiteltävän ajo-neuvomäärän vuoksi. Toimipaikka käsit-telee vuosittain 30 000 ajoneuvoa, joita pihalla voi olla kerrallaan 5000. Piha on kooltaan 12 hehtaaria.

Kierroksen aikana päästiin tutustu-maan myös ajoneuvojen vastaanottoon. Vastaanotto tehdään aina vuorokauden

sisällä ajoneuvon saapumisesta. Tärke-ät tiedot kerätään ja valokuvaus myyn-tiä varten tehdään tässä yhteydessä. Tie-tojen keräys ja valokuvaus tehdään tä-tä varten suunnitellulla sovelluksella, joka ohjaa tekemistä.

Turvallisuutta pidetään erittäin tärkeä-nä tekijänä. Piha-alue on hyvin suojattu ja kaikkien alueella liikkuvien tulee käyt-tää suojavarusteita. Vieraiden tulee olla huomioliiveissä. Yksittäiset asiakkaat ei-vät pääse liikkumaan yksin piha-alueella vaan kulkevat aina saatettuna. Tällä taa-taan, että ajoneuvot säilyvät siinä kun-nossa kuin ne olivat saapuessaan.

Copart tukee Suomen Autovahinko-keskuksen toimintojen kehittämistä, jotta toimintaa varten kehitetyt innovaatiot ja sovellukset saadaan käyttöön myös Suo-messa. Copart halusi näyttää ennakkoon mihin suuntaan Suomessa on odotetta-vissa kehitystä jatkossa.

Käynti Car TransplantsilläCar Transplantsin Cheshiressä sijaitse-vissa kahdessa toimipaikassa lauantai-na 29.9.2018 isäntinä toimivat yksi kol-mesta perustajaveljeksestä Mark Scho-field sekä hänen veljenpoikansa Simon Schofield. Myös Simonin sisar työsken-telee yrityksessä ensimmäisen polven li-säksi. Perustajista Markin veli John työs-kentelee myös yrityksessä. Yritys on pe-rustettu vuonna 1974.

Ryhmätöissä mietittiin purkamoalan tulevaisuuden näkymiä.

Car Tran-splantsin va-lokuvausstudi-ota vuokrataan myös ulkopuo-liseen käyt-töön.

PURKAMOUUTISET12

Toimipaikkoja yrityksellä on yhteensä viisi, henkilökuntaa 110 henkeä, aidat-tua ja turvattua varastointipinta-alaa yh-teensä 16 hehtaaria ja sisähallitilaa 4,5 hehtaaria.

Toimitiloissaan heillä on myös vuosi-en mittaan kertynyt noin 120 ajoneuvon museo, jota hyödynnetään myös kaupal-lisesti. Museo vuokraa ajoneuvoja muun muassaelokuviin ja televisioon. Museos-sa on jopa isoisä Schofieldin ensimmäi-nen asiakastoimitusten ajoneuvo, etuko-rilla varustettu polkupyörä, jolla lihakaup-pias-isoisä toimitti tavaran tuoreena pe-rille.

Isännät olivat varsin ylpeitä yritykses-tään ja sen kehittymisestä pienestä nyrk-kipajasta yhdeksi alansa johtavista yri-tyksistä Englannissa. He elävät varsin jännittävää vaihetta yrityksen kehittämi-sessä, mistä lisää hieman myöhemmin.

Saimme tutustua vapaasti ja seikka-peräisesti yhtiön koko toimintaan. Mark kertoi suomalaisille kollegoilleen yhtiöstä avoimesti ja vastasi auliisti kaikkiin esi-tettyihin kysymyksiin.

Car Transplantsin autohuutokaup-patoiminta on keskitetty Winsford, Cheshireen. Purkutoiminta ja käytetty-jen osien myynti on keskitetty Nantwich, Cheshiren toimipaikkaan, joka on myös yhtiön ensimmäinen toimipaikka.

Erikoisuutena kerrottakoon, että ajo-neuvojen ja osien kuvausta varten yhti-öllä on Lontoon ulkopuolella suurin vih-reä huone eli kuvausstudio, jota kovan kysynnän vuoksi vuokrataan myös ulko-puolisille.

Winsfordissa autohuutokauppaa netin välityksellä järjestetään joka päivä kel-lo 12.00 alkaen. Viikossa myydään kes-kimäärin 600 ajoneuvoa. Nantwichs-sä tehdään pääosa purkutoiminnasta ja käytettyjen osien toimituksista.

Osia myydään kuukaudessa tuhansia ja huomattava osuus menee vientiin, jo-pa noin 25 prosenttia.

Halutessaan suomalainen virallinen autopurkamo saa asiakasnumeron ja voi halutessaan hankkia osia Car Tran-splantsiltä.

Romutettavien autojen kuivaus ja kier-rätettävän materiaalien talteenotto teh-dään viimeisen päälle ja lopuksi metalli-romu paalataan itse. Yhtiöllä on ISO-laa-tusertifikaatit.

Ja sitten siitä jännittävästä yhtiön seu-raavasta kehitysvaiheesta. Car Tran-splants on osallisena kolmen yhtiön fuu-sioitumisessa keskenään. Kaksi muuta yhtiötä ovat Motorhog Limited (https://www.motorhog.co.uk) ja DH Systems Consultancy Limited (https://www.dh-systems.co.uk) kanssa. Näistä Motorhog on vastaava toimija kuin Car Transplants, mutta DH Systems Consultancy on tie-

tokoneohjelmistoyhtiö.Fuusioituneella yhtiöllä tulee olemaan

noin 20 prosentin markkinaosuus koko Ison-Britannian markkinoista ja se on si-ten ylivoimaisesti johtava yritys alallaan. Tavoitteena on käsitellä parin vuoden si-sällä noin 160 000 ajoneuvoa vuodessa ja tulevaisuudessa häämöttää myös lis-tautuminen pörssiin.

Fuusioitumista osapuolet perustelevat lehdistötiedotteessa seuraavasti: ”Uusi yhtiö tulee olemaan ylivoimainen toimija vakuutusyhtiöiden palveluksessa, auto-korjaamoille osien toimittajana ja purku-toiminnassa. Koko maan kattava toimin-ta tulee olemaan täysin integroitu ratkai-su markkinoilla. Teknologinen loikka on

merkittävä, sillä DH Systems Consultan-cy on kehittänyt kehittyneimmät purku-toimintaa ja autohuutokauppaa palvele-vat nettisivustot ja niihin liittyvät sovel-lutukset. Korjaamoille onkin tarjolla yli-vertainen ‘vihreiden’ alkuperäisosien pal-velu.”

Kaiken kaikkiaan Car Transplantsin yrittäjät ja fuusion muut osallistujat nä-kevät käytettyjen osien myynnin tulevai-suuden kehittyvässä kiertotaloudessa varsin valoisana.

Kokousmatkalle osallistuneet Auto-purkamoliiton jäsenet olivat tyytyväisiä matkan antiin ja moni kertoi saaneensa innostavaa ajateltavaa eväiksi kotimat-kalle. ••

Suomen Autopurkamoliiton perinteinen syyskokousmatka tehtiin tänä vuon-na Isoon-Britanniaan.

13PURKAMOUUTISET

Audi A3 1,6 ........................-06Audi A6 .......................... -06Audi A4 ...........................96-99Audi A6 ...........................98-03 BMW E46 .........................-04BMW E90 ....................... -07 BMW 520 D .......................-00BMW 525 tds Farm. ............-94 BMW 525 ...........................-02Chevrolet Chevy van .............-88Chrysler Sebring ............. -06 Chrysler Voyager ..................-98Chrysler 300 C ....................-07 Chrysler 300 M ....................-03Citroen C4 ...................Hdi-08 Citroen C5 ...........................-02Citroen Jumper .............. -98-04Citroen Xsara .......................-01Citroen Xsara Picasso...........-03Fiat Ducato .................... -92-04 Fiat Punto Grande ................-07Fiat Scudo ...................... -07 Ford Fiesta ..........................-03Ford Focus .................... -00-05Ford Fusion 1.6 ...................-04Ford Galaxy ..................... -04 Ford Mondeo .......................-98Ford Mondeo Diesel .............-98Ford Transit ................... -90-04Honda Accord ................ -96-99 Honda Accord i-vtek ......... -12Honda FR-V i-cdtiHonda Shutle .......................-99 Huyndai Elantra ....................-96Hyundai Getz .............. 03-06

Hyundai H1 ..........................-07Huyndai H1 .........................-01Isuzu D-Max Double CapKia Ceed ........................ -08Kia Cerato - .......................... 06 Kia Picanto ..........................-07 Kia Sorento ..........................-03Mazda 323 ..........................-00Mazda 626 HB .....................-96Mazda 6 ............................05 Mazda 2200 ........................-00Mercedes-Benz A ............98-03 Mercedes-Benz C .......... -94-03 Mercedes-Benz E200 ...........-98Mercedes-Benz E farm ........-04Mercedes-Benz E220 cdi .....-00Mercedes-Benz 300TD .......-95Mercedes-Benz Vito ........... -06Mitsubishi L300 ...................-01Mitsubishi L200 ...................-02Mitsubishi Lancer 1.6 ...........-07Mitsubishi Pajero 3.2 ..... -01Nissan Almera N15 ........ -96-00Nissan Almera N16 .........01-06Nissan Almera Tino DCI .......-04 Nissan Micra ................. -93-01 Nissan Micra K 12 ...............-05Nissan Navara ....................-07Nissan Navara ...................... 06Nissan Note ........................-06 Nissan Primera P11 ....... -97-01 Nissan Primera P12 ....... -02-06Nissan Terrano 2.7 ..........98-04Nissan Qashqai 1.6 ............09 Nissan X-Trail ......................-02

Opel Astra G sedan ..............-01Opel Astra H .......................-05Opel Meriva .................... -03 Opel Vectra 1.9cdt ........... -07 Peugeot 206........................-01Peugeot 307........................-03Peugeot 307 ................... -07Peugeot 308 .......................-08Peugeot 407 .......................-06Peugeot Partner ............. -98-01Pontiac Transport .................-95Renault Megane Scenic ........-00Renault Trafic 1,9D Saab 9-3 .............................-99 Saab 900 ............................-97 Saab 9-5 .............................-06Seat Cordoba ................. -99-04 Seat Ibiza 1.9 sdi .................-99Seat Toledo .................... -96-03Skoda Fabia mpi .................-02Skoda Fabia diesel ...............-08Skoda Fabia .................... -12 Skoda Octavia ................ -97-00 Subaru Lecasy 4wd ..............-97Subaru Forester ............. -99-05Suzuki Alto ..................... -02 Suzuki Jimmy ......................-04 Suzuki Samurai ....................-98Suzuki Swift .................... -12Suzuki Vitara bens/diesel -92-02 Toyta Avensis ................. -98-02Toyota Avensis 1.6 vvt ..........-01Toyota Avensis d4d ..............-00 Toyota Avensis .....................-04Toyota Carina E ....................-96

Toyota Corolla ................ -00-06 Toyota Corolla Verso .............-04Toyota Urban Cruiser ........ -09 Toyota Yaris ................... -99-03Toyota Yaris 1.4 D4D ........ -09 Toyota Hiace .................. -90-02Toyota Hiace neliveto ............-00 Toyota Hilux .................... -09Toyota Hilux ................... -95-03 Toyota Land Cruiser .............-05Toyota Rav4 ........................-04 Volksvagen passat ...............-95Volksvagen passat 1.9 tdi .....-03Volvo S40 T4 .......................-00Volvo v70 ............................-06Volvo V 70 2,4 T ..................-00Volvo V40 ............................-98Volvo V70 2.5 TDI Volvo S80 2.5T ....................-08Volvo XC 70 .................... -03Volvo XC 90 .................... -03VW Polo ..............................-04VW Polo 1.4 .......................-08 VW Bora ........................ -00-04Vw Golf ......................... -99-02VW Golf 1.2 ........................-11VW Golf neliveto ..................-08VW Passat 4 Motion .............-06VW Sharon TDI............... -98-00VW Transporter .............. -91-05  VW Transporter T5, 2 kpl 700 km ajettu ......................-04

• Uudet moottorit, vaihteistot ym.

OSTAMME KOLARIAUTOT

ROMUAUTOJEN

VASTAANOTTO

ROMUTUSTODISTUKSET

KYSY MUITAKIN OSIA

TUHANSIA OSIA VARASTOSSA

Rupontie 22, 44800 Pihtipudas • GSM 040-484 9255purkaamo@auto-osix.fi

NYT PURKUUN TULLEITA

Purkaamo Auto-Osix OyJA PALJON MUITA

www.auto-osix.fi

Käytettynä varastosta: Takuumoottorit ja -vaihteistot sekä muut tekniikan osat

Suomen autokierrätyksen valtuuttama romuajoneuvojen vastaanottopiste. Uutena ja käytettynä: ajovalot, peilit, vilkut ja taka-valot, peltiosat, korinosat, alustaosat jäähdytys-, lämmityskennot sekä lämmityslaitteiden moottorit. SE-Romun vastaanotto!

Kankaantaan teollisuusalue, Hirvenpolku 3, 37150 NOKIA, puh. 010 666 9620 myynti@purkamolahtinen.com www.purkamolahtinen.com

PURKAMOUUTISET14

••• Tämän vuoden suuri

uutinen oli se, että Copart-

niminen autohuutokauppaan

erikoistunut yhtiö osti

Autovahinkokeskuksen

liiketoiminnan. Kauppaa on

hierottu jo vuodesta 2013.

Viisi vuotta sitten Copart alkoi katsella Suomeen ja totesi sel-vitystyötä tehdessään, että sekä vakuutusyhtiöiden prosessi et-

tä purkamoala ovat hyvin samantapaisia kuin Briteissä ja USA:ssa, joissa Copar-tilla on pitkä historia.

– AVK:n edellisen omistajan päätös myydä yritys toi eteen erinomaisen mah-dollisuuden Copartille astua pohjoismai-den markkinoille, kertoo John Pritchard Copartilta.

Copart on kiitollinen AVK:n aiemmal-le omistajaportaalle siitä, että se tunnisti Copartin merkityksen globaalina toimija-na. Copart on halukas investoimaan alan tulevaisuuteen voimakkaasti, ja tämä tul-laan huomaamaan myös Suomessa.

Copart toimii muissa maissa hyvin sa-maan tapaan kuin AVK on toiminut jo pitkään Suomessa. Uutena asiana tulee Copartin patentoitu verkkohuutokauppa, joka tekee ajoneuvojen huutokaupasta kätevää ja nopeaa.

Copartin mukaan alan tulevaisuus Suomessa on varsin jännittävä sekä os-tajille että vakuutusasiakkaille. Copart tuo mukanaan rautaisen kokemuksen ja uudenlaisia lisäpalveluita. Yhtiö haluaa kuitenkin oppia Suomen-markkinoiden tavat toimia.

– Suomessa on toimintamalleja, joi-ta muualla ei ole. Olemme varmoja, et-tä osaamme täyttää asiakkaidemme tar-peet myös Suomessa.

Yhtiö etsii koko ajan uusia laajenemis-mahdollisuuksia Euroopassa.

Suomessa otettu hyvin vastaanYrityskaupan ensimmäisiä seurauksia on ollut se, että autohuutokauppaan on pi-tänyt rekisteröityä. AVK:n Antti Hyyryläi-sen mukaan rekisteröityminen on lähte-nyt hyvin käyntiin.

AVK on nyt osa Copartia

– Siitä on tullut paljon hyvää palautet-ta ja se auttaa meitä keskittymään vaka-viin ostajiin.

Tulevista uusista tuulista tiedotetaan sitä mukaa kun niitä tulee. Eräs Copartin toiminnan kivijalka on tasalaatuisuus eli se, että myytävät autot ovat huutokau-passa esillä kattavasti ja luotettavasti. Tätä varten yhtiöllä on oma tarkka pro-sessikuvauksensa. Hyyryläinen painot-taa, että ostajien täytyy tietää tarkalleen, mitä he ovat ostamassa.

– Copart haluaa panostaa myös tur-vallisuuteen kasvavassa määrin. Re-kisteröityneitä ostajia halutaan palvella mahdollisimman hyvin.

AVK muuttuu Copart-nimiseksi kun aika tälle on oikea. AVK on vielä toistai-seksi nimenä käytössä.

Copartin globaali johto on ollut vah-vasti mukana tuomassa yhtiön bisnes-mallia Suomeen ja sovittamassa sitä yh-teen olemassaolevien käytäntöjen kans-sa. Keskusteluyhteys paikallisen henki-löstön kanssa on kuitenkin ollut vahva ja luottamuksellinen.

– AVK tuntee toimintaympäristön erin-omaisesti. Yleisesti AVK:lla otettiin hy-vin vastaan uutinen yrityskaupasta, kos-ka Copart on selvästi ilmaissut halunsa investoida Suomeen ja olla mukana alan kehityksessä. ••

Copartin John Pritchard ja AVK:n Antti Hyyryläinen kertoivat Copartin toiminnasta Suomen Autopurkamoliiton vierailulla Isossa-Britanniassa.

15PURKAMOUUTISET

Autovaraosien UUDELLEENKÄYTTÖkestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteiden mukaisesti

www.autopurkamoliitto.fi

Suomen Autopurkamoliitto ry:ntavoitteena on ajoneuvojen käytettyjen varaosien uudelleenkäyttöasteen nostaminen sellaisenaan tai kunnostettuna.

Suomalaisen työn ja puhtaan ympäristön puolesta

PURKAMOUUTISET16

••• Heikki Hakala perusti

Hakala-Yhtiöt 22 vuotta sitten.

Työntekijöitä on palkattu lisää

noin yksi vuodessa, ja tiloihin

on tehty isoja investointeja.

Avoimuus ja oikea hinnoittelu

ovat yrityksen avaimet hyvään

yhteistyöhön purkamoiden

kanssa.

Lempäälässä toimiva Hakala-Yhtiöt on hieno kasvutarina. Alkujaan yhden hengen yritys työllistää ny-kyään yhdeksäntoista henkilöä.

Hallitilaa on kaikkiaan puolisentoista tu-hatta neliötä, kiitos kymmenen vuotta sit-ten tehdyn 1000 neliön laajennuksen.

Investointeja suunnitellaan tälläkin het-kellä.

– Peltikorjaamo odottaa sitä, pysyy-kö markkina tällaisena, sanoo korjaamo-päällikkö Heikki Hakala.

Markkinasuhdanteet näkyvät tämänko-koisessa yhtiössä. Laajennusinvestoin-ti tehtiin vuonna 2008 kun rakennuskus-tannukset olivat vielä korkealla. Talous-taantuma ei näkynyt Lempäälässä välit-tömästi, mutta parin vuoden viiveellä tuli selvä notkahdus. Nyt Suomessa menee taas lujaa, ja se tuntuu myös tällä alalla.

Hakala-Yhtiöiden palveluvalikoimaan kuuluvat huoltotyöt, vauriokorjaus ja pe-supalvelut. Aiemmin isommassa roolissa oli myös autovuokraus, mutta se on ty-pistynyt lähinnä huollon sijaisautojen tar-jonnaksi.

– Yhdessä vaiheessa meillä oli jo-pa 14 autoa, mutta sittemmin isot ketjut ovat vallanneet vuokrausalan. Hinnat on poljettu niin alas, ettei se enää kannata meidän kaltaiselle yritykselle.

Onneksi ydinliiketoiminta pitää kiirei-senä. Hakala-Yhtiöillä tehdään jopa noin 6000 autoa vuodessa.

Suuren volyymin etu on se, että yritys on hyvin ajan hermolla kaikkien merk-kien ja mallien suhteen. Hakala haluaa tarjota asiakkailleen parempaa palvelua kuin merkkiliikkeet, ja töitä riittää.

– Meillä on pääsy kaikkien autovalmis-tajien tietopankkeihin, tunnukset sähköi-siin huoltokirjoihin ja niin edelleen. Tämä on se meidän juttu.

Vahva huoltokorjaamo kasvaa ja investoiHakalan mukaan uudet asiakkaat jää-

vät usein yrityksen pysyviksi asiakkaik-si. Hakala-Yhtiöt kuuluu AWUX-ketjuun, mutta ketjuun liittyminen ei ole lisän-nyt töitä.

– Meillä on tällä alueella pitkä histo-ria ja asiakkaat tuntevat meidät, Haka-la sanoo.

Hinnoittelu on kaikki kaikessaVaraosien oikea hinnoittelu on ostajan näkökulmasta tärkeää. Heikki Hakala

kertoo, että Hakala-Yhtiöissä käytetään käytettyjä varaosia myös huolto-osissa, ei siis pelkästään korin osissa.

– Yllättävän paljon esimerkiksi moot-toreita menee käytettyinä.

Hakalalla on hyvä näppituntuma sii-hen, mitä maksaa uusi osa, mitä toisaal-ta tarvikeosa – ja mihin tässä kentässä purkuosan pitäisi sijoittua.

Joskus purkuosa on myynnissä sel-västi väärällä hinnalla markkinahintaan nähden, tai hintatieto puuttuu kokonaan.

Hakala-yhtiöt kuuluu AWUX-ketjuun, joka helpottaa vakuutusyhtiöiden kanssa asiointia.

17PURKAMOUUTISET

Vahva huoltokorjaamo kasvaa ja investoi

Hakala kehottaa myyjiä skarppaamaan, koska kauppa jää helposti tekemättä, jos hinta on väärä.

– Joko kauppa tyrehtyy liian kovaan hintaan, tai sitten hinta on niin alhaalla, että osat viedään käsistä. Se on iso on-gelma.

Jos kaikki toimijat olisivat ajankoh-taisesta hintatasosta kartalla, kaupan-käynti olisi sujuvampaa. Hakala kehot-taa purkamoita miettimään, onko pit-kään varastossa lojuneiden osien hinta kohdallaan.

– Kerromme kyllä avoimesti, jos hin-ta on meidän mielestämme väärä. Sama toimii tarviketoimittajienkin kanssa. Jos esimerkiksi lokasuojaa myydään selväs-ti liian kalliilla, saatan kysyä, milloin vii-meksi lokasuoja on mennyt tällä hinnal-la kaupaksi. Me emme yritä viilata lins-siin tai tinkiä turhan takia, vaan katsom-me oikeat hintatiedot hinnastosta.

Sähköisessä kaupankäynnissä hin-

ta painottuu entistä enemmän. Hakalan mukaan hyviä osia menee tällä hetkellä purkamoilla hukkaan, kun hinta on liian korkea, eikä kukaan ole viitsinyt sanoa, mihin hintaan siitä tehdään kauppa.

Joka tapauksessa purkamot ovat Ha-kala-Yhtiöille kullanarvoisia yhteistyö-kumppaneita. Varaosahaku on päivittäi-sessä käytössä. Purkuosaa käytetään aina kun mahdollista.

– Purkuosa sopii yleensä tarkoituk-seensa tarvikeosaa paremmin. Esimer-kiksi jotkut aasialaiset tarvikeajovalot, ei sen suurempaa vitsiä olekaan. Jos tar-vikkeen ostaa kolmellakympillä ja pur-kuosan satasella, sitä tarvikeosaa pi-tää muokata aika tavalla, kun taas pur-kuosa sopii parhaassa tapauksessa sel-laisenaan.

Nopea ja sujuva palveluVakuutusyhtiöt toivovat käytettyjen va-

raosien käyttöä, mutta Hakalan mukaan joskus täytyy perustella, millä osilla työ on mahdollista tehdä.

– Ovet, valot, konepelti ja takapään osat ovat erittäin käyttökelpoisia osia.

Järkeenkäyvät perustelut ovat tärkeitä kaikille. Avoimuus asiakkaiden ja yhteis-työkumppanien suuntaan rakentaa luot-tamusta.

– Millä tahansa alalla on tärkeintä ker-toa miksi tehdään mitäkin. Asiakas an-taa meille huollossa luvan tehdä toi-menpiteitä, kun avoimesti kerrotaan mi-kä autossa on tilanne. Että jos tämä oli-si minun autoni, tekisin nyt näin, Haka-la kuvaa.

Nopea ja sujuva palvelu on kaikki kai-kessa, ja siksi asioinnin purkamoidenkin kanssa täytyy sujua helposti.

– Tarjouskyselyitä tulee paljon ja niihin pitää vastata. Asiakas haluaa tiedon he-ti. Me ei voida jäädä odottamaan. ••

Hakala-yhtiöt on toiminut Lempäälässä jo 22 vuotta. Heikki Hakalan mukaan hyvä palvelu perustuu suureen volyymiin.

PURKAMOUUTISET18

Ensimmäinen marraskuuta 1998 perustettiin Suomen Autopurka-moliitto SAL ry. Perustavassa ko-kouksessa Auto-Lehtinen Oy:n

tiloissa Salossa liiton ensimmäiseksi pu-heenjohtajaksi valittiin Sapoma Oy:n Seppo Hiekkaranta, jolle sekä vaikutta-minen että purkamoala olivat läpikotai-sin tuttuja.

Perustajajäsenet olivat Seppo Hiekka-rannan lisäksi, Jaakko Honkanen Poris-ta, Esko Lehtinen Salosta, Reijo Vähäoja Tampereelta ja Ilpo Peltonen Turusta.

– Meillä oli ollut Takuupurkamoketju jo aiemmin, mutta se oli puhtaasti markki-noinnillinen ketju. Liitto perustettiin siksi, että haluttiin ryhtyä ajamaan purkamo-alan etua. Tarvittiin etujärjestöä, piti saa-da ääni kuuluviin, Hiekkaranta muistelee nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin.

Hiekkaranta oli ostanut Sapoma Oy:n jo 1970-luvun lopulla. Toinen purkamo-yritys, Lahden Takuupurkamo Oy perus-tettiin vuonna 1995 Hiekkarannan pari vuotta aiemmin ostamalle kiinteistölle.

Lobbaaminen oli tullut purkamoyrittä-

jälle tutuksi. Hän oli toiminut myös Ta-kuupurkamoketjun puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana, ja kansanedusta-jien kanssa oli käyty paljon keskusteluja muun muassa veroasioista.

Seppo Hiekkaranta teki liiton pu-heenjohtajana pitkän uran, aina vuoteen 2011 saakka. Kaikkein jännittävimmät ja ratkaisevimmat hetket koettiin heti ensimmäisinä vuosina. Syynä olivat EU:n romuajoneuvodirektiivi ja sen pohjalta sovellettu Suomen lainsäädäntö.

Vuonna 1997 Ympäristöministeriö ni-

ÄÄNI SAATIIN KUULUVILLE

••• Kun Suomen Autopurkamoliitto

perustettiin, yhteistyö oli jo tuttua.

Liitosta haettiin lisää voimaa

vaikuttamiseen. Pöydällä olivat EU:n

romuajoneuvodirektiivi ja Suomen asetus,

autokierrätysjärjestelmän rakentaminen ja

tietenkin purkamoalan edunvalvonta.

19PURKAMOUUTISET

ÄÄNI SAATIIN KUULUVILLEmitti työryhmän romuajoneuvolakia te-kemään. Hiekkaranta oli alusta saakka asiantuntijajäsenenä.

– Romuajoneuvolaki oli hyvin tärkeä tekijä. Ympäristölainsäädäntöä alettiin kiristää, ja moni asia muuttui. Siihen as-ti autopurkamoilla oli ollut sama lupa-käytäntö kuin romu- ja lumppuliikkeil-lä, mutta autopurkamo on eri juttu kuin romuliike. Tätä lainsäädäntöä lähdettiin tarkentamaan.

Paavo Lipposen ensimmäisen halli-tuksen ympäristöministerinä oli vihrei-

den Satu Hassi. Romutyöryhmässä oli mukana myös Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Pekka Puputti. Au-totuojien vastuulla oli organisoida auto-jen kierrätysjärjestelmä, koska heidän piti vastata romuajoneuvojen jätteenkä-sittelystä.

– Kokoonnuimme kymmeniä kertoja Satu Hassin ministeriaikana. Hän pereh-tyi asioihin hyvin ja oli tasapuolinen. Jo-kainen osapuoli joutui tekemään komp-romisseja, mutta lopulta saatiin kohtuul-linen lopputulos. Saatiin pelisäännöt,

millä on tarkoitus toimia.Romuajoneuvolain aikaansaaminen

oli merkittävä saavutus, joka noteerattiin myös valtiovallan taholla. Seppo Hiek-karanta sai Ympäristöneuvoksen arvoni-men vuonna 2010.

Etulinjassa alusta asti Suomen Autopurkamoliitto oli alusta as-ti edellä aikaansa. Liitolla oli hyvät yhte-ydet Ruotsiin ja sitä kautta purkamoalan Eurooppalaiseen kattojärjestö EGA-RAan, jonka jäseneksi myös liityttiin he-

Seppo Hiek-karanta teki pit-kän rupeaman Suomen Auto-purkamoliiton puheenjohtajana. Hän oli mukana vaikuttamassa romuajoneuvola-kiin ja hänelle on myönnetty Ym-päristöneuvok-sen arvonimi.

PURKAMOUUTISET20

ti alussa. EGARAsta tosin erottiinkin vä-häksi aikaa, mutta nyttemmin yhteistyö on ollut jälleen tiivistä. Tästä esimerkkinä EGARAn kokous Suomessa toissa ke-väänä.

Purkamoliiton ensimmäinen toimin-nanjohtaja oli Börje Turtiainen, joka osasi Ruotsia ja oli tuonut sieltä maatalousko-neita Suomeen.

– Voidaan sanoa, että Autopurkamoliit-to syntyi suureksi osaksi siitä, kun Börje tuli ruotsalaisen Hans Hartmanin kanssa käymään Takuupurkamoketjun kokouk-sessa 1990-luvun puolivälissä, Hiekka-ranta muistelee.

Takuupurkamoketjun jäsenet Sapo-ma Oy ja Roi-Osa ostivat Turtiaisen kaut-ta ruotsalaisen tietokoneohjelman, jonka avulla saatiin varaosat verkkoon näkösäl-le. Tällä tavalla purkamoala oli verkko-kaupan eturintamassa jo vuonna 1996. Ohjelmaa pystyttiin jo tuolloin päivittä-määnkin Ruotsista käsin.

Varhainen siirtyminen verkkokauppaan enteili jo Varaosahakua, joka on niin ikään ruotsalainen järjestelmä – tosin ei saman toimittajan kuin se aivan ensim-mäinen.

– Mitä enemmän ollaan syrjässä, sitä tärkeämpää on verkkokauppa. Verkossa toimiminen oli alusta asti maaseutupur-kamoille suuri etu. Isoissa kaupungeis-

sa kauppa käy tiskiltä vielä nykyäänkin, Hiekkaranta sanoo.

Liiton perustajajäsenet olivat kaikki Takuupurkamoketjun jäseniä. Romuajo-neuvolain ja edunvalvonnan lisäksi pe-rustamisen syynä oli pitkälti se, että oli tarve tehdä selvä ero romukaupan ja au-topurkamon välillä.

– Siinä missä romukauppa toivoo saa-vansa mahdollisimman paljon kiloja, pur-

kamo toivoo saavansa mahdollisimman paljon ehjiä, hyviä varaosia.

Mitä taas murskaamoihin tulee, siel-lä autot halutaan usein mahdollisimman ”täytenä”, jotta kiloja tulisi enemmän.

– Helposti luullaan, että purkamoilta autot tulevat mahdollisimman riisuttuina, vaikka se ei ole koko totuus. Purkamon asiakas tuo mielellään vaikkapa rikki-näisen moottorin vaihdossa, kun hänelle

Seppo Hiekkaranta ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Savonlinnan syyskokouksessa 2007.

Sveitsin suurimman purkamon AG Ruppin isännän Hugo Capellin vieraana syk-syn 2010 kokousmatkalla.

21PURKAMOUUTISET

myydään uusi moottori. Silloin kilomäärä on murskaamolle lopulta sama, Hiekka-ranta huomauttaa.

Sama kohtelu kaikilleKuusakoski oli pitkään ainoa murskaa-moyritys Suomessa, ja tänä päivänä alan suurin toimija neljällä murskalaitoksel-laan. Hiekkaranta muistelee vuotta 1977, kun Kuusakoski oli ainoa operaattori.

– Silloin heille piti maksaa, että auton-romun sai viedä Heinolan murskaamolle. Sittemmin maailma on muuttunut paljon.

Autopurkamoliitto on saanut purka-moiden toimintaedellytyksiä rutkasti pa-remmiksi. Hyvä keskusteluyhteys päättä-jiin on ollut tärkeä, sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Joskus vaikuttaminen on vaatinut koviakin otteita.

– Lahdessa tehtiin aikoinaan sellainen päätös, että kuivattuakaan autoa ei saa-nut siirtää maapohjaiselle kentälle. Mi-nä valitin siitä hallinto-oikeuteen ja edel-leen korkeimpaan oikeuteen, ja lopulta se voitettiin.

Tapaus havainnollisti yhtä purkamoalaa kiusannutta ongelmaa, erilaisia viran-omaiskäytäntöjä eri puolella Suomea.

– Aiemmin jokaisen kunnan ja kau-pungin oma ympäristöhallinto päätti ym-päristöluvista, eikä käytännöissä ollut mi-tään yhtenäisyyttä. Mitä enemmän men-nään ajassa taaksepäin, sitä huonom-pi tilanne oli. Myös valvonnassa oli suur-ta vaihtelua.

Edelleenkin lupakäytännöissä ja val-vonnassa on moitittavaa. Hiekkaranta kuitenkin näkee, että lainsäädäntö ja val-vonta kiristyvät vääjäämättä. Purkamois-sa kannattaa tehdä tarvittavat investoin-nit, jotta toiminta on mahdollista mahdol-lisimman pitkällä jänteellä.

Noudatetaan lakiaTakaisin romuajoneuvolakiin. Hiekkaran-ta on lain kirjaimeen ja muotoiluun tyyty-väinen, mutta yksi ongelma edelleen on: sitä ei noudateta.

– EU-direktiivi ja Suomen laki sano-vat, että romuajoneuvojen kierrätykses-sä ensimmäinen vaihtoehto on varaosi-en uudelleenkäyttö sellaisenaan tai kun-nostettuna siihen tarkoitukseen, johon se on alun perin valmistettu. EU-direktii-vissä on myös maininta, että on suositta-va pienten yritysten pääsyä markkinoil-le. Lakiteksti on ihan hyvä, mutta käytän-nössä on pahoja ongelmia.

Olennaista on juuri se, että autojen pi-täisi kiertää autopurkamojen kautta ei-kä niiden ohi. Miksi näin ei ole, siihen on monta syytä.

Kunnat ovat merkittävä julkinen taho purkamoiden kannalta. Helsingin kau-pungille Hiekkaranta antaa kehut.

– Helsinki toimii aivan oikein. Autot menevät ensin purkamoille ja vasta sit-ten murskaamolle. Se on noin 1500 au-toa vuodessa. Mutta monissa isoissakin kaupungeissa toimitaan miten sattuu. Kunnat menevät helposti sieltä, mistä ai-ta on matalin, vaikka tällaisissa asioissa pitäisi näyttää esimerkkiä.

Jos muita eurooppalaisia verrokkimai-ta katsoo, järjestelmiä on monenlaisia. Muissa maissa kuin Suomessa ei ole Autovahinkokeskuksen kaltaista mer-kittävää toimijaa, ja AVK:nkin rooli saat-taa nyt muuttua ulkomaisen omistajan myötä.

– Ruotsissa purkamoilla on omat alu-eensa ja sopimukset vakuutusyhtiöiden kanssa, Hiekkaranta huomauttaa.

Entä sitten Autopurkamoliiton jä-

senet? Hiekkaranta kuvailee purkamo-yrittäjiä melko yksituumaiseksi väeksi.

– Purkamoita on monenlaisia. On yh-den miehen firmoja ja sitten isoja, pal-jon väkeä työllistäviä yrityksiä. Kaikilla on omat lähestymistapansa ja erilaiset ta-loudelliset resurssit, Hiekkaranta sanoo.

Yleisesti ottaen jäsenistö on alusta asti halunnut olla kehityksen kärjessä ja kilpailla laadulla.

– Kilpailu kiristyy, tarvikeosia tuodaan ja niin edelleen. Purkamo menestyy vain sillä tavalla, että se elää tätä päivää. Sen ymmärtävät kaikki. Verkkomarkkinointi on välttämätöntä ja tilat täytyy olla kun-nossa. Yhteistyökumppaneiden kans-sa täytyy osata tehdä hyviä sopimuksia. Kilpailusta putoaa, jos ei pysy ajan her-molla. ••

Berniläisen kirkon portailla syksyn 2010 kokousmatkalla Sveitsissä.

PURKAMOUUTISET22

Kun Seppo Hiekkaranta ja Pek-ka Puputti tapaavat Helsingin Töölöntorilla aurinkoisena syys-kesän päivänä, paikalla on rau-

tainen määrä kokemusta autoalalta mo-nelta eri vuosikymmeneltä. Pitkä historia näkyy ja kuuluu, koska juttua riittää alus-ta lähtien.

Miehet tutustuivat 1990-luvun puoli-välissä, kun romuajoneuvolakia ryhdyttiin säätämään.

– Kierrätys oli vaikea asia toteutetta-vaksi, sekä taloudellisesti että logistises-ti Suomen kokoisessa maassa. Jätelaki oli säädetty 1993. Me tiesimme, että täl-lekin alalle tulevat tuottajayhteisöt. Halu-simme lähteä tekemään mahdollisimman fiksua järjestelmää jo etukäteen. Vuosien kuluessa ihmiset tulivat tutuiksi ja luotta-mus lisääntyi, Puputti kertoo.

Suuri kompastuskivi oli tietenkin kier-rätyksen hinta ja ajoneuvosta maksetta-va mahdollinen korvaus. Kuten tiedäm-me, tällaista kierrätysmaksua ei lopul-ta tullut.

– Puhuttiin, että ajoneuvon kierrätys kustantaa 600 markkaa. Kun autojen maahantuojille tuli vastuu maassa olevis-ta ajoneuvoista, joita oli kaksi miljoonaa, summa olisi ollut markoissa yli miljardin. Se olisi kaatanut kaikki putiikit, Puput-ti sanoo.

Kädenvääntö oli kovaa. 2000-luvun alussa metallin kohonnut maailmanmark-kinahinta tuli apuun, ja Autotuojat saivat maksuttoman järjestelmänsä – jännittä-vien vaiheiden jälkeen. Lauri Tarasti eh-ti ehdottaa jo pientä avustustakin, jota ei kuitenkaan tarvittu.

Kun tuottajayhteisö Suomen Autokier-rätys Oy perustettiin, Puputti kävi ope-raattorisopimusneuvotteluja Kuusakos-ken, Stenan ja silloisen Jylhän Metalliro-mu Oy:n kanssa. Myöhemmin Kuusakos-ki osti Jylhän Metalliromu Oy:n, ja ope-raattorisopimuksen ovat allekirjoitta-

VAIKUTTAMISTYÖN TAIDONNÄYTE••• Seppo Hiekkaranta ja Autotuojat

ja -teollisuus ry:n silloinen toimitusjohtaja

Pekka Puputti istuivat romutyöryhmässä

yhdessä. Vaikka työryhmässä puhuttiin välillä

isoilla kirjaimilla, Puputti ja Hiekkaranta ovat

ystäviä edelleen.

neet myös Eurajoen Romu Oy ja Kajaa-nin Romu Oy.

– Syyskuun ensimmäisenä vuonna 2004 tuli voimaan ensimmäinen lain-säädäntö. Me olimme käyneet koko vuo-den pirun kovia neuvotteluja Kuusakos-ken, Stenan ja Jylhän kanssa, Puput-ti muistaa.

Muun muassa Helsingin Sanomat prässäsi Puputtia koko elokuun 2004 kysymyksillä tulevasta kierrätysjärjestel-mästä.

– Vielä kuun viimeisenä päivänä ilta-päivällä soitti toimittaja, että joko te voit-te ilmoittaa ne vastaanottopisteet. Minä sanoin, että huomenna on lainsäädäntö voimassa, joten huomenna tiedotetaan. Meillä oli silloin vielä viimeinen vääntö Kuusakosken kanssa kahdesta yksityis-kohdasta meneillään!

Sopimus tehtiin tuona torstaina Kuusakosken kanssa vuodeksi. Vas-

taanottopisteitä oli tuolloin 32.– Sama toimittaja soitti sitten aamul-

la kello kahdeksan, että ette ole tiedot-taneet mitään, eli olette epäonnistuneet surkeasti. Sanoin, että malttakaapa nyt, kello 10 pidetään tiedotustilaisuus. Toi-mittaja oli tästä tietenkin erittäin petty-nyt, Puputti hymyilee.

Mediatempauksia ja hinnan nousuaAutopurkamoliitto oli luonteva yhteistyö-kumppani kierrätysjärjestelmää luodes-sa. Puputin mukaan järjestelmän kannal-ta oli tärkeää, että purkamot ja murskaa-mot saivat virallisen vastaanottopisteen statuksen.

Murskaamoiden kanssa riitti erikoisia käänteitä. Kuusakoski teki vuonna 2004 vuodeksi sopimuksen, jota ei kuitenkaan jatkettu. Vuonna 2003 omalla murska-laitoksellaan markkinoille tullut Stena

23PURKAMOUUTISET

näki tilaisuutensa ja teki sopimuksen.Stena ehti toimia toista vuotta yksin,

kunnes Jylhän Metalliromu saatiin mu-kaan järjestelmään. Puputin piti tätä var-ten käydä henkilökohtaisesti Lapualla neuvottelemassa Jylhän yrittäjäperheen kanssa.

Tällä välin Kuusakoski oli itse ryhtynyt automaahantuojaksi, joka oikeutti sen luomaan oman, kilpailevan kierrätysjär-jestelmänsä. Maahantuontimäärät olivat varsin vaatimattomia. Kun sitten Jylhä teki sopimuksen samoilla ehdoilla kuin Stena, Kuusakoskikin nöyrtyi ja unohti autokauppabisneksen.

– Ajatus oli, että ajoneuvo maksaa omat hautajaisensa, ja siihen päästiin.

Puputti kertoo, että maahantuojien pe-rustamalla Suomen Autokierrätys Oy:llä oli laaja tiedotusvelvollisuus käytetty-jen autojen omistajille romuttettavis-ta autoista. Koska massiiviseen ostet-

tuun mainontaan ei ollut varaa, järjes-tettiin tiedotusvälineille kampanjoita asi-an esittelemiseksi. Vaikuttavin oli Hel-singissä, Eduskunnan etupihalla Puhe-miehen aukiolla. Stenan romutusyksikkö tuotiin Helsinkiin ja siellä näytettiin leh-distölle, miten vanha Volvo menee murs-kaimen läpi.

Tänään sellainen ei enää onnistuisi.– Mainittakoon, että eduskunnan vah-timestarit ryntäsivät heti paikalle kiel-tämään tilaisuuden, jolloin totesin, että meillä on puhemiehen lupa.

Toinen tempaus oli, kun Helsingin ra-tapihalla tiputettiin Volvo korkealta maa-han ja tällä tavoin demonstroitiin, mi-tä nokkakolari 50 kilometrin tuntinope-udessa autolle tekee. Myös Ylen televi-siokanavilla näytettiin tietoiskuja.

Metallin maailmanmarkkinahinnan

VAIKUTTAMISTYÖN TAIDONNÄYTEnousu auttoi järjestelmän toimintaa, mut-ta toi alalle myös harmaita toimijoita, niin sanottuja Hiab-miehiä. Seppo Hiekka-ranta muistaa hyvin, miten purkamoliitos-sakin taisteltiin tällaista toimintaa vas-taan.

Tänä päivänä voidaan myöntää, että Suomen metsistä ja maaseudulta siivot-tiin aika paljon metalliromua tuona aika-na, ennen vuoden 2008 finanssikriisiä.

– Toki romuja tuli viralliseenkin järjes-telmään kohonneen hinnan vuoksi. Hin-nannousu näkyi siinäkin, että murskaa-moyrityksiä tuli muitakin kuin Kuusakos-ki ja Stena.

Järjestelmän valuvikaAjoneuvolaissa on yhä yksi paha ongel-ma, vaikka siitä varoiteltiin lainsäätäjiä etukäteen sekä Autopurkamoliiton, Au-totuojien että operaattoreiden suulla. Kaikki alan toimijat olivat yhtä mieltä sii-tä, että ajoneuvon väliaikainen liikenne-käytöstä poisto johtaa rekisterin räjähtä-miseen.

Väliaikainen liikennekäytöstä poisto tu-li kuitenkin mahdolliseksi vuonna 2007. Katsaus tähän vuoteen kertoo karua kieltä siitä, mitä noin kymmenessä vuo-dessa on tapahtunut.

Vuoden 2018 kesäkuun lopussa Suomen ajoneuvorekisterissä oli noin 1 352 000 ajoneuvoa jotka on väliaikai-sesti poistettu liikennekäytöstä. Näis-tä 815 000 on henkilö- ja pakettiautoja. Tämä ”haamurekisteri” kasvaa jatkuvasti noin 100 000:lla vuosittain.

– Siitä oli olemassa jo varoittava esi-merkki Isosta-Britanniasta. Vaikka me kaikki puhuimme siitä yhteen ääneen, se ei mennyt läpi, Hiekkaranta sanoo.

Liikenneministeriössä arveltiin auto-alan liioittelevan ongelmia. Liikennekäy-töstä poistoa puolustettiin muun muas-sa sillä, että kansalaisten elämää ei saa tehdä liian hankalaksi. Puputti yritti ajaa sellaista ratkaisua, että auton olisi saa-nut rekisteristä pois vain viemällä se vas-taanottopisteeseen. Kevyemmätkin kei-not olisivat lieventäneet ongelmaa.

– Asiaa olisi voinut auttaa vaikkapa 20 euron vuotuisella hallintomaksulla. Sil-loin järjestelmä olisi ollut luotettava, Pu-putti sanoo.

– Nyt romutettavat ajoneuvot kulke-vat liian usein aivan väärää tietä, eivät-kä poistu rekisteristä. Kenelläkään ei ole tietoa, kuinka monta ajoneuvoa Suomes-sa on olemassa, ja rekisterin putsaami-nen on mahdoton tehtävä. ••

Vahdinvaihto Suomen Autokier-rätys Oy:ssä syk-syllä 2010. Va-semmalla Pekka Puputti ja oikealla Arto Silvennoinen.

PURKAMOUUTISET24

Niclas Sacklén, aloitit Stena Re-cycling Oy:n toimitusjohtajana syys-kuun alussa. Minkälaisessa kierrät-tämiskunnossa Stena on toiminto-jensa osalta tänä päivänä Suomes-sa? Onko esimerkiksi uusia inves-tointeja suunnitteilla?

- Stena Recycling Oy on tänä päivänä vakaassa tuloskunnossa. Olemme viime vuosien aikana tehostaneet monia toi-mintojamme ja olemme erittäin hyvässä kasvuvauhdissa.

- Uusia investointeja ja lisäkasvumah-dollisuuksia kartoitetaan aktiivisesti, ja vielä tänäkin vuonna investoimme sekä laitteistoomme että henkilökuntaamme merkittävästi.

Ajoneuvokierrätystä elv-direktiivin puitteissa on Suomessa toteutettu runsaat 10 vuotta. Miten kierrätysjär-jestelmä mielestäsi toimii, ja miten sitä voisi edelleen kehittää?

- Ajoneuvokierrätysjärjestelmä Suo-messa ei tällä hetkellä ole optimaalinen. Esimerkiksi elv-direktiivin vaatimusta autojen 95 prosentin kierrätysasteesta ei seurata riittävän aktiivisesti eikä vaa-timustaso välttämättä toteudu järjestel-mällisesti. Stena Recycling Oy:ssa otam-me tämän asian vakavasti, ja Stena Re-cycling Centerin lisäksi olemmekin Suo-messa panostaneet paljon tämän direk-tiivin täytäntöönpanoon.

- Itse kierrätysjärjestelmässä on myös parantamisen varaa, ja toivoisinkin, et-tä tulevaisuudessa kierrätysoperaattorit voisivat yhdessä Suomen Autokierrätys Oy:n kanssa pohtia järjestelmän tehos-tamiskeinoja.

Kaikki käytöstä lopullisesti poistetta-vat autot eivät edelleenkään kulkeu-du viralliseen kierrätysjärjestelmään. Minkälaisia toimia tilanteen korjaa-minen kaipaisi? Onko ylipäänsä rea-listista ajatella, että kaikki romuautot saataisiin kierrätettäviksi lain ja ase-tusten edellyttämällä tavalla?

- Kuten mainittu, jotta kierrätysjärjes-telmää saataisiin toimimaan tehokkaam-min, tulisi yhdessä pohtia miten nykyistä

järjestelmää voisi edelleen parantaa.

Polttomoottorikäyttöiset autot ovat tulevaisuudessa entistä ahtaammal-la ilmastonmuutoksen torjuntaan liit-tyvien syiden takia. Mitä arvioit, mil-loin sähköautojen todellinen läpi-murto Suomessa voisi tapahtua? Pitäisikö valtiovallan ottaa nykyis-tä vahvempi rooli tämän muutoksen vauhdittajana?

- Sähköautojen läpimurtoa tu-kee laaja ja toimiva latausver-kosto, sekä verohelpotuk-set. Uskon, ettei enää tar-vitse odottaa montakaan vuotta ennen kuin to-dellinen läpimurto ta-pahtuu. Tällä hetkel-lä Suomi tulee tässä asiassa hieman mui-den Pohjoismaiden kehityksen perässä.

Minkälainen asia sähköautojen tulo on kierrätysoperaat-torin näkökulmasta? Onko siinä enemmän haasteita kuin mahdolli-suuksia?

- En näe sähköautojen tuloa haas-teena Stena Recycling Oy:lle, lähin-nä mahdollisuutena. Toki esimerkik-si ajovoima-akkujen turvallinen kierrät-täminen vaatii uudenlaista osaamista ja sen on työläämpää. Sähköautojen tulo markkinoille on kuitenkin hyvä asia ym-päristönäkökulmasta tarkastellessa, ja tukee vahvasti Stena-konsernin perus-arvoja.

Kiertotaloudesta puhutaan yhä enemmän, eikä vähiten EU:n tasolla. Minkälaisia mahdollisuuksia se voi avata teolliselle kierrättäjälle? Tuoko kehitys mukanaan isoja haasteita?

- Yleisesti ottaen metallien uusiokäy-tön ja kierrätyksen merkitys globaalissa maailmantaloudessa korostuu entises-tään, ja romumetallien jalostusasteen merkitys kasvaa. Tämä johtaa väistämät-tä siihen, että kiertotalousyhtiöiden tu-

lee enemmässä määrin teollistua ja in-vestoida omiin prosesseihinsa tuotanto-laitoksiinsa.

- Kaikki eivät tähän varmasti taloudel-lisesti pysty, Stenalla olemme kuitenkin sitoutuneet kestävän kehityksen ajatuk-seen ja metalliromun optimaaliseen uu-siokäyttöön. Autoista peräisin oleva fluffi eli peh-mytjakeet ovat olleet jo vuosia pul-ma kierrätystä ajatellen. Mitä sille pi-

täisi mielestäsi tehdä?- Lähtökohtaisesti auto-teollisuus on viime vuosi-

na ottanut suuria aske-lia kestävän kehityk-sen saralla, ja olen varma, että tällekin haasteelle löytyy lä-hitulevaisuudessa ratkaisu. Esimerkik-si Ruotsissa Stena Recycling ja Volvo-autot tekevät yhteis-työtä jo uusien auto-

jen suunnitteluasteella vastaavanlaisten haas-

teiden ratkaisemiseksi.

Minkälainen autonkäyttäjä olet? Millä autolla ajat, ja pal-

jonko tulee kilometrejä mittariin vuo-dessa? Oletko koskaan asioinut au-topurkamolla?

- Itse ajan Audi A3:lla, joka kiertota-loushengessä siirtyy loppuvuodesta po-jalleni, kunhan hän saa ajokortin. Ajoki-lometrejä tulee vuodessa noin 25 000 km, seuraavassa autovalinnassani ym-päristöystävällisyys on isossa roolissa.

Mikä on ikimuistoisin autosi ja mik-si?

- USA:ssa asuessani minulla oli vuo-den -76 vanha armeijan avo-Jeeppi, jo-ka toki ei ollut niin ympäristöystävälli-nen, mutta ehdottomasti ikimuistoisin.

Oletko ajatellut siirtyä sähköautoon? Jos, niin minkälaisella aikataululla?

- Harkinnassa loppuvuodesta. ••

Vaatimusta autojen 95 prosentin kierrätysasteesta ei seurata riittävästi

Toimitusjohtaja Niclas Sacklén, Stena Recycling Oy:

Yleisesti ottaen metallien uusiokäy-tön ja kierrätyksen merkitys globaalis-sa maailmantalou-dessa korostuu en-tisestään, ja romu-metallien jalostus-asteen merkitys kasvaa.

”

25PURKAMOUUTISET

EU:n yleinen jätepaketti julkais-tiin kesäkuussa ja sen kohteena ovat kaikki tahot, jotka ovat mu-kana ELV-käsittelyssä. Jotkin ai-

heet koskevat ajoneuvojen sähköasioita ja jätelajeja koskevien direktiivien erotta-mista ELV:stä muihin direktiiveihin, Toi-set taas koskevat itse ELV-direktiivin tai tulevan teknisen ja oikeudellisen (omis-tusoikeuden) kehittämistä.

Mutta näemme myös jonkin verran mahdollisuuksia, joilla parannetaan itse ELV-direktiiviä. Ainakin olemme iloisia siitä, että joitain ongelmia käsitellään nyt, olemmehan nostaneet niitä esiin jo vuo-sia sitten.

ELV-direktiivin toteutumisen tarkastelu EU:ssa (määräaika 2020 mennessä)

Itse direktiivissä ei todellakaan ole vi-kaa, kuten olemme maininneet tämän monta kertaa aiemmin. ELV-direktiiviin liittyvät suurimmat ongelmat koskevat täytäntöönpanoa ja kansallista täytän-töönpanoa. Direktiivin heikot kohdat ovat seuraavat:

- Direktiivi ei ole käytännössä täysin toiminnassa, vaan se on pantava täytän-töön kokonaisuudessaan kansallisessa lainsäädännössä.

- Useissa maissa kierrätysraportit eivät kata kaikkia ELV-ajoneuvoja, koska ra-portointimenettelyt ovat vapaaehtoisia.

- Direktiivin perusta kaikkien ajoneu-vojen osalta on hyvä rekisteröintijärjes-telmä, tämä ei kuitenkaan kuulu ympä-ristöasioista vastaavan viranomaisen toi-mivaltaan. Jostain syystä kansalliset vi-ranomaiset eivät halua panostaa tähän, vaikka se voi olla hyvä keino laittoman toiminnan ja taloudellisten väärinkäytös-ten torjumiseksi. Nyt me vielä “hukkaam-me” Euroopassa miltei viisi miljoonaa ELV: tä haamuajoneuvoiksi ja EGARA uskoo, että tämä luku voi olla paljon suu-rempi, koska monet ELV: t käsitellään re-kisterissä vienti- tai purkuautoina.

EU:n jäsenmaiden tilastojen ym. raportointiTyytyväisyydellä toteamme, että kansal-listen kierrätysraporttien vaaditaan nyt olevan tarkempia ja yksityiskohtaisempia, ja niissä on tehtävä vertailuja ko. kansal-

••• EGARA:n pääsihteeri Henk

Jan Nix tarkastelee tässä

kirjoituksessaan EGARAN

työpöydällä olevia keskeisiä

asioita.

Tuoreita ja keskeisiä asioita EGARA:n työpöydällä

liseen tilanteeseen. Tämä tarkoittaa si-tä, että jäsenmaiden on annettava tietoa todellisesta ajoneuvokannasta ja muu-toksista, kuten uusista rekisteröinnistä ja viennistä. Näemme edelleen liian monen ajoneuvon vain “katoavan” järjestelmis-tä. Tämä ei ole hyväksi ympäristölle. Se merkitsee laittomien toimijoiden teke-mää epäreilua kilpailua ja raportit antavat vääriä kuvia maiden tilanteesta.

AkutEGARA on osallistunut akkudirektiiviä koskevaan kuulemiseen. Keskitymme paristoihin H/EV- ajoneuvoissa (hybri-dit /täyssähköautot). Nykyinen direktii-vi on vanhentunut, ja mielestämme lain-säädännön on oltava joustavampaa, jot-ta se ei tule esteeksi uusien tekniikoiden ilmetessä.

Sen on myös mahdollistettava yrittäjän itsensä ryhtyä toimiin sellaisten tavaroi-den käsittelyä ja varastointia varten, jot-ka täyttävät turvallisuus- ja ympäristö-vaatimukset ilman, että vaaditaan kalliita järjestelmiä tai tarpeettomia sertifiointeja.

Emme sinänsä näe mitään ongel-maa käytettäessä kahta direktiiviä, kun kyseessä ovat hybridit/täyssähköautot, koska se ei ole myöskään ollut ongelma koskien lyijy/happoakkuja.

Elektroniikka-asiatEgaralla on varauma sähkölaitteita ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromua kos-kevaan lainsäädäntöön. Tällä hetkellä ei ole todellista hyötyä tai helppoa mahdol-lisuutta ottaa auton elektroniikkaa kier-rätykseen. Taloudellisesti lopputulos on tappiollinen, ympäristöllisesti mielestäm-me on tehtävä enemmän tutkimusta. Jos

jotkin aineet tulevat todella harvinaisiksi, niiden arvo nousee ja markkinat tekevät työnsä, jolloin lainsäädännöllisiä tavoit-teita elektroniikassa ei tarvita. Jos tilan-ne muuttuu, harkitsemme uudelleen tätä näkemystä. Direktiivin lisäksi, jossa käsi-tellään sähköasioita, meidän mielestäm-me myös sen on oltava dynaamista lain-säädäntöä, jotta se pysyy tulevien teknii-koiden ja kehityksen vauhdissa.

MuovitEU keskittyy tällä hetkellä muoveihin, myös ajoneuvojen muoveihin. Näkemyk-semme on, että auton muovien uudel-leenkäyttö alkaa suunnittelusta ja jatkuu kierrätykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on tiedettävä, mitä muovia käy-tetään missäkin tai paremminkin: muovia pitäisi olla vain yhtä laatua, isoina kappa-leina ja helposti purettavissa.

Ongelmana on kuitenkin se, että uu-siomuovit ovat niin halpoja, että muovien poistaminen ELV: stä, paluukuljetukset ja jalostus eivät koskaan tule edullisem-maksi kuin uusiomuovi. Myös muovien laatu laskee jokaisessa käyttövaiheessa.

Näemme uusia mahdollisuuksia muus-sa muovin käytössä, kuten metallisulatta-moissa, koska muoveissa on paljon hiiltä. Tietenkin suuret yksittäiset osat mahdol-listaisivat tavaravirran, jota voidaan kier-rättää, edellyttäen, että kustannukset on katettu. Mutta se vaatisi tukirahoitusta, koska muovin kierrätys materiaalina ei vielä ole kannattavaa.

Tavoitteista yleensäEgara katsoo, että ylipäätään asetettu-jen tavoitteiden on oltava realistisia. Ja ne on määriteltävä huolellisesti. Usein eri maat käyttävät erilaisia määritelmiä tai yksinkertaisesti mukauttavat joustavasti määritelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Joskus tavoitteiden saavuttaminen mer-kitsee korkeita kustannuksia, vaikka niis-tä on vähän tai ei lainkaan todellista hyö-tyä ympäristölle.

Emme vastusta järkeviä tavoitteita, mutta jos tavoitteet merkitsevät vain nä-ennäis- tai hyödyttömiä tavoitteita, on parempi olla kokonaan asettamatta niitä.

Toiminnan hyödyllisyysKaiken kaikkiaan EGARA ajattelee, et-tä ELV-asioiden analysointi tässä mitta-kaavassa on hyvä asia ja antaa käyttö-kelpoista tietoa myös pitkälle tulevaisuu-teen. Hedelmällinen keskustelu toden-näköisesti tuo esiin paljastavia näkökoh-tia enemmän kuin mitä me voimme näh-dä juuri nyt. ••

Ku

va: J

ou

ni v

alK

ee

nie

mi

PURKAMOUUTISET26

Kauas on tultu niistä ajoista, kun Heinolan murskaamo oli Suo-men ainoa. Nykyään murska-laitoksia on maassa seitsemän,

joista neljä on Kuusakoski Oy:n omis-tuksessa. Heinolan lisäksi Kuusakosken murskaamot sijaitsevat Kuopiossa, Van-taalla ja Lapualla.

Risto Pohjanpalo huomauttaa, että ro-mumetallibisnes muuttui 1990-luvun al-kupuolella, kun romuvientilisenssi pois-tettiin. Sitä ennen metalliromun vienti ul-komaille oli luvanvaraista toimintaa.

– Lisensioinnin purku muutti toiminnan luonnetta radikaalisti. Kaupankäyntimah-dollisuus tuli globaaliksi.

Suomi kansainvälistyi tuohon aikaan kovaa vauhtia. EU:hun liityttiin vuonna 1995. Se tarkoitti myös EU-direktiivejä ja niiden implementointia Suomen lain-säädäntöön.

EU antoi romudirektiivin vuonna 2000. Pohjanpalo aloitti työuransa Kuusakos-kella silloin kun romuajoneuvokierrätyk-sen järjestämistä direktiivin mukaisek-si mietittiin.

– Suomeen tuli lopulta sikäli erilainen ratkaisu kuin muualla, että on vain yksi tuottajayhteisö. Kaikki maahantuojat liit-tyivät Suomen Autokierrätys Oy:hyn. Se on varmasti tämänkokoisessa maassa ihan hyvä, että on yksi vastuutaho.

Oli kuitenkin aika, jolloin tuottajayh-teisöjä oli kaksi. Kuusakoski ryhtyi näet

Isoimman operaattorin silmin••• Kuusakoski avasi Suomen ensimmäisen murskalaitoksen

Heinolaan vuonna 1972. Yhtiö toimi pitkään yksin, mutta

nykyään operaattoreita on neljä. Yhteiskuntasuhdejohtaja

Risto Pohjanpalo oli mukana, kun romuajoneuvolakia ja

autokierrätysjärjestelmää luotiin.

hetkeksi itse automaahantuojaksi Nor-dic Auto -nimellä ja järjesti oman kier-rätysjärjestelmänsä. Suomen Autokier-rätys oli puolestaan tehnyt sopimuksen Stena Recyclingin kanssa. Näin Auto-kierrätyksen ja Kuusakosken järjestel-mät toimivat hetken aikaa rinnakkain.

– Kuusakoski ei ollut alussa ollen-kaan tyytyväinen Suomen Autokierrä-

tys Oy:n tarjoamiin sopimusehtoihin, ei-kä tehneet sopimusta. Ehdot olivat ti-lanteeseen nähden kohtuuttomat, ja ris-ki metallin hinnan muutoksista jäi koko-naan operaattoreiden harteille, Pohjan-palo selventää.

Rinnakkaisen järjestelmän ylläpi-to oli kuitenkin byrokraattista ja hanka-laa. Kun Autotuojat ja -teollisuus ry:n

Risto Pohjanpalo on seurannut tiiviisti kierrätysalan kehitystä viime vuosituhannel-ta saakka.

27PURKAMOUUTISET

silloinen toimitusjohtaja Pekka Puput-ti sai neuvoteltua Stenan lisäksi Jyl-hän Metalliromun järjestelmään mukaan, Kuusakoskikin teki sopimuksen.

– Aika nopeasti todettiin, että pi-temmän päälle tämä ei ollut kestä-vä tapa toimia. Loppujen lopuksi kir-joitettiin samansisältöinen sopimus kuin Stenakin.

Neuvottelut olivat vaiherikkaat muun muassa siksi, että alun pe-rin oli ajateltu, että tuottajavas-tuusta ja kierrätysjärjestelmän yl-läpidosta syntyy iso kustannus autoteollisuudelle. Globaalin ta-louden nousu vei kustannuspainei-ta pois.

– Samaan aikaan alkoi valtava raaka-ainebuumi Aasiassa. Se näkyi nopeasti materiaalien hinnoissa. Kiina alkoi imeä romuterästä niin paljon, että hinnat nousivat huomattavasti, Pohjan-palo sanoo.

Toteutuuko uudelleenkäyttö?Autoteollisuuden lähtökohta oli se, et-tä autokierrätyksestä ei saa tulla kustan-nuksia. Operaattorit pelkäsivät joutuvan-sa maksumiehiksi. Purkamot vaativat, et-tä autot kiertävät purkamoiden kautta ennen murskausta.

Pohjanpalo myöntää, että auto on kuin onkin kustantanut omat hautajaisensa, mikä oli järjestelmän tarkoitus. Aivan päi-

vänselvää se ei kuitenkaan ole ollut.– Vuonna 2008 kun metallihinnat ro-

mahtivat, oltiin lähellä riskin realisoitu-mista. Autoja ei esimerkiksi varmaan-kaan noudettu silloin veloituksetta. Täy-tyy muistaa, että sopimusneuvotteluja käytiin jo vuonna 2002, jolloin hinnat ei-vät olleet vielä nousseet.

Tilanne oli samankaltainen kuin nyt autojen jätteenkäsittelyn puolella. Auto-

murskainjätteiden lajittelu ja käsittely on tällä hetkellä suuri kysymys. Mutta pala-taan tähän tuonnempana.

Yleisellä tasolla romuautojen kierrätys on mennyt koko ajan parempaan suun-taan. Pohjanpalon mukaan myös osi-en uudelleenkäyttö toteutuu nykyisel-lään hyvin.

– Tiedän, että purkamoilla on ol-lut pelkoja siitä, että uudelleenkäyttö ei toteudu. Minä katsoin juuri tilastoa, jonka mukaan Kuusakoskelle tulevis-ta autoista noin 60 prosenttia tulee purkamoiden kautta. Niissä on silloin huomioitu osien uudelleenkäyttö.

Pohjanpalon mukaan käytetyistä va-raosista ei ole pulaa.– Suomessa on varmasti saatavilla

kaikkiin mahdollisiin automerkkeihin ja malleihin purkuosia. Järjestelmä on täl-lä tavalla täyttänyt tehtävänsä. Vielä kun kuluttajat ymmärtäisivät sen, että autoa ei pidä antaa kenellekään pimeälle job-barille, vaan siitä pitää aina saada romu-tustodistus.

Haamuautojen mysteeriAjoneuvon väliaikainen liikennekäytöstä poisto ihmetyttää kaikkia autoalan osa-puolia, niin purkamoita, autokauppiaita, operaattoreita kuin korjaamoitakin.

Liikennekäytöstä poisto tuli mahdolli-seksi vuonna 2007. Pohjanpalolla ei ole selitystä, miksi näin kävi, vaikka seurauk-

”Suomeen tuli lopul-

ta sikäli erilainen rat-

kaisu kuin muual-

la, että on vain yksi

tuottajayhteisö. Kaik-

ki maahantuojat liittyi-

vät Suomen Autokier-

rätys Oy:hyn. Se on

varmasti tämänkokoi-

sessa maassa ihan

hyvä, että on yksi vas-

tuutaho.

PURKAMOUUTISET28

sista varoiteltiin vuosikausia etukäteen.– Sitä on todella vaikea käsittää! Ko-

ko autokierrätysala oli yhtenä miehenä puhumassa siitä. Mukana oli jopa Pekka Puputin kaltainen superlobbari. Jostakin syystä Liikenneministeriö ei ottanut sitä kuuleviin korviinsa. Nythän me tiedäm-me, että rekisterissä on yli miljoona väli-aikaisesti poistettua ajoneuvoa. Tilanne on murheellinen.

Rekisterin hallitsematonta kasvua olisi voitu suitsia parinkympin hallinnollisen-na vuosittaisella maksulla.

– Samoihin aikoihin digitalisaatio oli jo käynnissä, joten tällaisesta toimenpi-teestä tuli nopea ja helppo tehdä ver-kossa. En millään usko, että se on Tra-finkaan näkökulmasta hyvä, että rekiste-ri ei pidä paikkaansa.

Kierrätysala murroksessaTakaisin murskainjätteeseen. Muovis-ta ja POP-yhdisteistä puhutaan paljon, koska niitä on autoissa paljon, ja eten-kään iäkkäämpien autojen kohdalla tie-toja käytetyistä materiaaleista ei ole

saatavilla. Ilman materiaalitietoja lajittelu on vaikeaa, käytännössä mahdotonta.

POP-yhdisteet ovat pysyviä orgaani-sia ympäristömyrkkyjä (engl. persistent organic pollutant), joita on vanhojen au-tojen muoviosissa, kojelaudoissa, ver-hoiluissa ja penkeissä. Muovia on pal-jon pehmeissä jakeissa, niin sanotuissa fluffeissa.

VTT saa loppuvuonna valmiiksi tutki-muksen, jota kierrätysala on rahoittanut, Kuusakoski muiden muassa. Tutkimuk-sen tarkoituksena on selvittää rationaa-lisia tapoja hoitaa jäteongelma.

– Ainoa järkevä tapa on se, että muo-vit ja fluffit päätyvät energiahyödynnet-täviksi. Se on varmasti kestävin ratkaisu.

Mitä puhtaasti muoviin tulee, sen kier-rätys on vielä lapsenkengissä. Muovi-teollisuus käyttää kierrätysmuovia vain noin 7-8 prosenttia uusissa tuotteissa. Muovilaatuja on monia ja uudelleenkäyt-tö siksi konstikasta, etenkin jos ja kun muovilta vaaditaan tietynlaisia ominai-suuksia.

Kierrätyskenttä on monella tavalla ta-

pahtumien polttopisteessä. Jäte- ja ym-päristöongelmiin on herätty globaalis-ti. Eräs esimerkki tästä on se, että mer-kittävä osa maailman kierrätysmateriaa-lista on päätynyt pitkään Aasiaan ja Kii-naan, mutta nyt sinne kelpaavat enää äärimmäisen puhtaat materiaalit.

– Raaka-ainekauppa maailmalla on tällä hetkellä siinä tilanteessa, että kier-rätysraaka-aineesta on valtava ylitarjon-ta. Se ei ehkä näy vielä Suomessa mut-ta näkyy jo Euroopassa. Muoviongelma ei ratkea sillä, että vain kerätään muovia ja odotellaan, että joku keksisi tehdä sii-tä jotakin.

Pohjanpalo ei syyttele ketään, vaan tietää, että Kuusakosken on vahvana toimijana oltava itse kehittämässä rat-kaisuja.

– Olen sanonut talon sisälläkin, et-tä ongelmista huolimatta tämä on meille herätys, että jotain pitää tehdä. Joudum-me skarppaamaan myös metallinkierrä-tyksen puolella. Kierrätysmateriaalit ovat joka tapauksessa tulevaisuutta, sen ym-märtävät kaikki. ••

Kuusakoski Oy on Suomen suurin operaattori neljä murskaimellaan. Yritys toi myös ensimmäisen murskaimen Suomeen 1970-luvun alussa.

PURKAMOUUTISET 29

••• Suomen Autokierrätys Oy

perustettiin jo vuosituhannen

taitteessa ja se aloitti

autoteollisuuden virallisena

tuottajayhteisönä Suomessa

vuonna 2004. Toimitusjohtaja

Arto Silvennoisella on pitkä

perspektiivi autokierrätysalaan

Suomessa.

Ennen kuin romuajoneuvola-ki ja tuottajavastuu astuivat voi-maan, autokierrätys oli Suomes-sa melko hajanaista. Kuitenkin jo

1990-luvun alussa alettiin miettiä, miten asiat voisi järjestää paremmin.

Arto Silvennoinen työskenteli kon-sulttina Advanced Environmental Mana-gement -yhtiössä vuonna 1992. Se oli pääosin Kuusakosken omistama. Tuol-loin tehtiin ensimmäinen projekti, jos-sa tutkittiin autokierrätystä. Mukana oli-vat Ympäristöministeriö, Kuusakoski ja Osuuskunta Teollisuuden romu.

– Se oli minun kohdallani ensimmäi-nen hanke, jossa käytiin laajasti tätä

Tuottajayhteisön elämääkenttää läpi. Teimme tutkimuksia pääs-töistä ja niin edelleen. Seuraava vaihe tu-li sitten 1994, ja silloin oli jo purkamoita-kin mukana. Tutkimme kokonaisromun-käsittelyn logistiikkaa ja sitä, miten ole-massaolevaa infraa voitaisiin hyödyntää.

Autokierrätysjärjestelmää ei siis läh-detty luomaan tyhjästä. Kun EU-direktii-vi annettiin ja romutyöryhmä mietti Suo-men lainsäädäntöä, pohja oli jo olemas-sa.

– Vuonna 2001 oli näkyvissä se, että Autotuojien täytyy organisoida kierrätys-järjestelmä. Niinpä tehtiin pilottikokeilu. Siinä oli mukana jokunen purkamo, kat-sastusasemia, autoliikkeitä ja murskaa-moita. Kokeiltiin käytännössä sitä, että ihmiset saattoivat tuoda auton ilmaisek-si. Maksuttomuus oli siinä vaiheessa ko-va juttu, koska romuttaminen oli maksul-lista useimmissa tapauksissa, Silvennoi-nen kertoo.

Pian kävi selväksi, että katsastusase-ma ei ole ollenkaan oikea paikka autoja vastaanottamaan, eikä myöskään autolii-ke. Autopurkamot sen sijaan sopivat teh-tävään mainiosti.

Suomen Autopurkamoliiton jäsen-yritykset ovat suurin yksittäinen ryhmä Suomen Autokierrätys Oy:n vastaanotto-pisteistä. Vastaanottopisteitä on kaiken kaikkiaan 275, joista Suomen Autopur-kamoliiton jäseniä on 59.

Purkamoiden lisäksi vastaanottopis-teinä on korjaamoja, romuliikkeitä, palo-asemia ja kunnallisia jätelaitoksia.

Suomen Autokierrätys Oy ylläpitää kierrätysjärjestelmää ja pitää yhteyt-tä eri osapuolten kanssa. Silvennoisen mukaan eräs osa-alue, joka ei juuri näy ulospäin on yhteydenpito autovalmistaji-en kanssa.

– Autovalmistajilla on omat ELV-asian-tuntijansa, joiden kanssa keskustellaan säännöllisesti. Luonnollisesti yhteyttä pi-detään myös muiden tuottajayhteisöjen kanssa, Tuottajayhteisöjen neuvottelu-kunnassa ja muutenkin. ••

Arto Silven-noinen toimii Suomen Auto-kierrätys Oy:n toimitusjohta-jana.

PURKAMOUUTISET14

Ajoneuvokierrätystä säätelevät romu-autodirektiivi 2000/53/EY ja valtio-neuvoston asetus romuajoneuvois-ta 123/2015. Europarlamenttiedusta-ja Sirpa Pietikäinen (kok), miten ajo-neuvokierrätys näkemyksesi mukaan toimii EU-alueella? Minkä tyyppisiä parannuksia nykyjärjestelmä kaipai-si?

- Ajoneuvokierrätys ei valitettavasti täl-lä hetkellä toimi kunnolla Euroopassa. Vuonna 2010 BIO Intelligence Servicen toteuttamasta tutkimuksesta kävi ilmi, et-tä merkittävä osa ajoneuvoista (Suomen tapauksessa 85 prosenttia romuajoneu-voista) käsitellään laillistamattomissa tai valtuuttamattomissa käsittelylaitoksissa. Tämä on ympäristön, talouden ja kierto-talouden kannalta asia, joka kaipaa huo-miota ja toimenpiteitä.

- Romuajoneuvodirektiivin (ELV-direk-tiivin) tavoitteena on käyttää uudelleen romuajoneuvojen arvokkaita materiaale-ja ja säilyttää arvokkaat resurssit talou-dessa. Tämä on merkittävä osa kiertota-loutta koska ajoneuvoista saadaan joko paljon hyödynnettäviä varaosia ja raaka-aineita, tai sitten ne päätyvät tavoitteen kannalta huonommin sopivaan, metallin-keräykseen prässättäväksi, jolloin arvok-kaat, uudelleen käytettävät osat ja mate-riaalit menetetään.

- Osa jäsenmaista, kuten Suomi, on maksanut romutuspalkkioita, jot-ta autot toimitettaisiin suoraan romu-tukseen sen sijaan, että ne purettai-siin. Tällaista ei tule jatkaa. Tein asias-ta komissiolle kirjallisen kysymyksen (http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-8-2017-007156_FI.html) johon he vastasivat, etteivät he olleet tie-toisia Suomen romutuspalkkiosta ja ai-koivat perehtyä ja puuttua asiaan.

- Lisää toimia tarvitaan myös, että pu-retuista autoista käytettyjä osia saadaan varaosakäyttöön nykyistä paremmin.

Suomessa, kuten useissa muissakin EU-maissa, aika merkittävä osa lo-pullisesti käytöstä poistettavista au-toista kulkeutuu muualle kuin viral-liseen kierrätysjärjestelmään. Miten tällainen ohivirtaus saataisiin tukit-tua, mitkä olisivat sopivia keinoja?

- Auto pitäisi aina palauttaa liikkee-seen tai purkamolle, jotta se poistetaan kansallisesta rekisteristä. Poistettujen

Europarlamenttiedustaja Sirpa Pietikäinen:

Ajoneuvokierrätys ei toimi kunnolla Euroopassa

autojen osalta meillä tulisi olla yhteinen, Euroopan laajuinen rekisteri jolloin tie-täisimme valmistusnumeron perusteella, minne auto on päätynyt; museoautoksi Eestiin vai romutettavaksi Belgiaan.

Virallisen kierrätysjärjestelmän ulko-puolella romutettaviin autoihin epäil-lään liittyvän talousrikollisuutta ja harmaata toimintaa, muun muassa laitonta maastavientiä. Minkälaisena ongelmana tätä pidetään EU:n näkö-kulmasta tarkasteltuna?

- Komission arvioiden mukaan vuosit-tain jopa 3,5–4,5 miljoonaa ajoneuvoa päätyy ”tuntemattomaan olinpaikkaan”. Osa tästä on laitonta romuajoneuvojen kauppaa. Komissiolle raportoidaan jat-kuvasti laittomasta maastaviennistä. Jä-senmaiden eriävät romuauton ja käyte-tyn auton määritelmät ovat pahentaneet ongelmaa ja helpottaneet laitonta maas-tavientiä.

- Laiton kauppa on ongelmallista, kos-ka sillä vältellään veroja ja vastuita. Li-säksi se vaarantaa liikenneturvallisuutta.

Jätedirektiiviä ollaan uudistamassa.

Minkälaisia painotuksia ja suuntavii-voja EU on asettamassa uuteen jäte-direktiiviin ja elv-direktiiviin?

- Jätelainsäädäntöpaketti on juuri uu-distettu. Siihen kuuluu neljä EU-lakia, eli direktiiviä, jotka ovat jätepuitedirektii-vi, sekä lisäksi direktiivit kaatopaikoista, pakkauksista ja pakkausjätteestä, romu-ajoneuvoista, paristoista ja akuista se-kä sähkö- ja elektroniikkaromusta. Ta-voitteena kaikissa on jätteen määrän vä-hentäminen uudelleen käyttö - ja kierrä-tysvelvoitteiden sekä erilliskeräyksen li-sääminen ja nykyisellään puutteellisen jäsenmaiden tilastoinnin parantaminen ja yhtenäistäminen.

- Komissio on aloittanut romuauto-direktiivin arviointivalmistelun, joka val-mistuu vuoden 2020 loppuun mennes-sä, ja sen pohjalta tehdään uusi lainsää-däntöehdotus. Kiertotalouden periaat-teiden mukaan autojen tulisi jatkossa ol-la mahdollisimman hyvin purettavia, osil-taan uudelleen käytettävissä, korjatta-vissa tai ainakin materiaaliltaan suoraan vastaavaan tarkoitukseen hyödynnettä-vissä. Tämä tarkoittaa, että autopurka-

31PURKAMOUUTISET

moista jatkossa tulisi merkittävä logisti-nen linkki autonvalmistajille.

- Auton pitäisi aina poistuessaan käy-töstä päätyä purkamolle, josta siitä mah-dollisimman suuri osa jätehierarkian mu-kaisesti päätyisi uudelleen käyttöön sel-laisenaan, kuten varaosiksi, ja loppu sit-ten materiaaleina hyödynnettäväksi.

Autoteollisuus on kulkenut hieman vastavirtaan EU:n korostaman kierto-talousperiaatteen suhteen, sillä kaik-ki uusien autojen osat eivät ole hel-posti kierrätettävissä elektronisten lukituskoodausten takia. Mitä ajatuk-sia tämä herättää?

- Se on vastoin EU lainsäädäntöä. ELV-direktiivin artikla 8 pyrkii varmista-maan, että koodistandardit helpottavat kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön so-veltuvien osien ja materiaalien tunnis-tamista. Käytännössä tämä ei ole toimi-nut, varaosatietoja ei ole ollut saatavilla ja on esitetty jopa perättömiä väitteitä lii-kenneturvallisuuden vaarantumisesta, jos käytettyjen autojen varaosat päätyisivät uudelleen käyttöön.

- Olen puhunut asiasta useampaan kertaan komission kanssa ja he ovat lu-vanneet ryhtyä toimenpiteisiin, jotta vara-osatiedot olisivat todellisuudessakin saa-tavissa lain velvoittamalla tavalla.

Kiertotaloutta pidetään tärkeänä osa-na pyrittäessä kestävään kehityk-seen. Onko EU:n suunnalta tulossa merkittäviä uudistuksia tai panostuk-sia kiertotalouden edistämiseksi?

- Tällä vaalikaudella olleessa kierto-talouspaketissa (https://ec.europa.eu/commission/priorities/jobs-growth-and-investment/towards-circular-economy_fi) oli useita osia ja seuraava askel on seurantamittaristo, jonka tarkoituksena on mitata miten kiertotalouden periaat-teet toteutuvat. Erillisiä ohjelmia tarvitaan jatkossa myös tekstiilin, rakentamisen ja liikenteen ajoneuvojen osalta.

- Tavoitteena tulee olla eco design -di-rektiivin uudistaminen niin, että siinä vel-voitetaan suunnittelemaan jäte pois sekä tuotteet sellaisiksi, että ne ovat paran-neltavissa, uudelleen käytettävissä, kor-jattavissa, purettavissa ja osina uudel-leen käytettävissä ja silloin kun tämä ei onnistu, materiaaleina mahdollisimman korkealla laatutasolla samaan tarkoituk-seen uudelleen käytettävissä. Tavoittee-

Europarlamenttiedustaja Sirpa Pietikäinen:

Ajoneuvokierrätys ei toimi kunnolla Euroopassana on oltava kymppikerroin materiaali-tehokkuudessa: kymmenyksellä nykyi-sestä materiaalista on saatava vähintään sama hyöty kuluttajalle, kaupalle ja ko-ko taloudelle. Tulevaisuuden auto on siis täysin purettavissa ja uudelleen käytet-tävissä ja kierrätettävissä.

Mitä keinoja EU:lla voisi olla, että päästäisiin eroon tai ainakin kyettäi-siin vähentämään fluffia ja sen polt-tamista jätteenä, ja että sekin osuus saataisiin kierrätykseen?

- Pitkällä aikajänteellä tässäkin pitää suunnitella jäte pois. Auton muovia, ku-mia tai tekstiilejä sisältävät osat kuten penkit, pehmusteet, verhoilut ja tiivisteet on suunniteltava siten, ettei niissä ole haitallisia ja vaarallisia kemikaaleja. Ne on myös suunniteltava niin, että käytöstä poistuvia osia voidaan joko käyttää mah-dollisimman pitkälti sellaisenaan uudes-taan tai raaka-aineena uuden valmistuk-seen, eli tuottajavastuun mukaan näi-den osien tulee kiertää takaisin auton-valmistajalle. Jo nyt uusista autoista on helpompaa saada materiaaleja kiertoon kuin nykyisin romuttamolle päätyvistä.

- Polttaminen ei ole tämänkään mate-riaalin osalta järkevä eikä kestävä ratkai-su, ja tutkimusta tehdäänkin, miten van-hoista autoista tulevaa sekalaista fluf-fia voitaisiin hyötykäyttää. Hyvällä purka-moilla tapahtuvalla lajittelulla ja erilliske-räyksellä voisimme saada jo nyt vanhas-ta autokannasta suuremman osan tästä materiaalista parempaan käyttöön, ku-ten esimerkiksi muoviosia ja osa tekstii-leistä, mutta eurooppalaista tutkimusta tarvitaan lisää.

Sähköautot tekevät tuloaan. Minkä-laisia ajatuksia tämä ilmiö herättää, pitäähän niiden tarvitsema sähkö tuottaa tavalla tai toisella?

- Kiertotalouden periaatteita on nou-datettava myös akkujen suunnittelussa, niin että käytetään mahdollisimman vä-hähaittaisia materiaaleja ja suunnitellaan akut paitsi pitkäkestoisiksi, myös uudel-leen tuotannossa käytettäviksi.

- Kun akku ei enää toimi auton voima-lähteenä, se on vielä käytettävissä pit-kään uusiutuvan energian varastointiin kotitalouksissa. Tämän jälkeen akun tu-lee olla täysin kierrätettävissä takaisin akkujen valmistusprosessiin.

- On pidettävä huolta siitä että autois-

sa tarvittava sähkö tuotetaan uusiutuval-la aurinko- ja tuulienergialla. Tulevaisuu-den autoissa voi olla esimerkiksi omia aurinkopaneeleja ja kauppojen parkki-paikoilla aurinkopaneeleilla toimivia la-tauspistokkeita.

Otetaanko sähköautojen valmistuk-sessa syntyvät päästöt huomioon asianmukaisella tavalla ja voidaan-ko valvoa, että akkuteollisuus hoi-taa päästönsä ja jätteensä siten, et-tei niistä synny kohtuutonta ympäris-töhaittaa?

- Ei vielä tällä hetkellä. Tarvitsemme jo tuolla aiemmin mainitut mittarit, eli kiertotalouden seurantamittariston, joil-la kaikista tuotteista ja yrityksistä laske-taan ekologinen jalanjälki koko elinkaa-ren ajalta ”kehdosta hautaan”. EU-tasol-la tulee määritellä yhteisesti miten mi-tataan päästöt, käytetyt raaka-aineet, energia, hiilineutraalius, vaikutus luon-non monimuotoisuuteen ja vedenkäyt-tö, jotta saamme oikeaa ja vertailukel-poista tietoa, jonka perusteella voimme suosia parempia valmistajia ja tuotteita, sekä puuttua vastuun välttelijöiden toi-miin ja tarvittaessa kieltää liian haitalli-sia tuotteita.

- Uskon että sähköautojen akut tule-vat tarvitsemaan myös jatkossa omaa lainsäädäntöään.

Minkälaisina näet vetyauton ja kaa-suauton kehitysmahdollisuudet?

- Nyt näyttäisi siltä, että sähköauto on parempi kuin vetyauto, mutta on vaikea sanoa lopullista arviota. Tarvitsemme se-kä sähkö- että vetyauton jatkokehitys-tä ja edellä mainitun mittariston antamaa tietoa siitä, kumpi on itse asiassa ympä-ristön kannalta parempi.

- Biokaasun käyttömahdollisuus on vanhassa autokannassa. Olen aikanaan ehdottanut liikenne- ja viestintäminis-teri Bernerille, että romutusmaksu lo-petettaisiin ja rahat siirrettäisiin konver-tointikorvaukseen, jolla vanhat korkea-päästöiset autot voisi muuntaa kaasu-autoiksi. Tämä on myös hyvin tarpeellis-ta kaupunki-ilman laadun parantamisek-si koska vanhimmat autot ovat korkeam-pi päästöisiä. Vanhan autokannan muun-taminen kaasuautoiksi pitäisi tapahtua mahdollisimman lyhyessä ajassa, jotta myös kaasun jakeluverkko saataisiin no-peasti riittävän tiheäksi. ••

PURKAMOUUTISET32

EU:ssa hyväksyttiin toukokuun lo-pussa 2018 uusi jätesäädöspa-ketti, joka tuli voimaan 4. heinä-kuuta. Paketissa on neljä direktii-

viä, joilla muutettiin kuutta aikaisempaa jätealan direktiiviä.

Pakettiin kuuluvat jätedirektiivin muu-tos, pakkausjätedirektiivin muutos, kaa-topaikkadirektiivin muutos sekä romu-ajoneuvo-, paristo- ja SER-direktiivien muutos.

Neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriöstä esitte-li jätesäädöspaketin keskeisiä suuntavii-voja sekä toimeenpanoon liittyviä aika-tauluja.

Kansallisessa lainsäädännössä uusi jä-tepaketti on pantava täytäntöön viimeis-tään 5. heinäkuuta 2020.

- Tarvitaan olennaisia muutoksia jäte-lakiin, ympäristönsuojelulakiin sekä lähes kaikkiin jätealan asetuksiin. Hallituksen lakiesitykset eduskuntaan annetaan vii-meistään 2020 alussa, Blauberg totesi.

Pakkauksille uusi vaatimuksiaAsianajaja, varatuomari Annukka Lager-stam Asianajotoimisto Merkurius Oy:stä piti juristin puheenvuoron EU:n ympäris-tösääntelyn uudistamisesta.

- Jätedirektiivien uudistamisen keskei-senä tavoitteena on asettaa uudet, ny-kyistä kunnianhimoisemmat tavoitteet yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen uu-delleenkäytön valmistelulle ja kierrätyk-selle sekä yhdyskuntajätteen kaatopaik-

EU:n uudistunut jätesäädöstö tuottajavastuu-tapahtuman keskiössä••• Tampereella marraskuun alussa järjestetty Tuottajavastuupäivä

antoi osallistujille uutta tietoa muiden muassa EU:n hiljakkoin

uudistamasta jätesäädöstöstä, kiertotaloudesta sekä kierrätyksen

nykytilasta Suomessa.

kakäsittelyn vähentämiselle, Lagerstam sanoi.

Erityisesti pakkauksille on tulossa uu-sia vaatimuksia. Kaikkia pakkauksia koskeva pakkausten tuottajavastuu tu-lee voimaan viimeistään 31. joulukuu-ta 2024.

Jätesäädöstön uusiminen tietää yri-tyksille paljon uutta sääntelyä. Lager-stam painotti, että siihen valmistautumi-nen kannattaa aloittaa ajoissa.

Tuiri Kerttula Tukesista kertoi mark-

kinavalvonnasta ja etäkaupan riskeistä. Keskeinen sanoma oli, että ostaja toimii omalla vastuullaan hankkiessaan verk-kokaupassa tavaraa EU:n ulkopuolelta.

- Meillä suomalaisilla on vähän kumma luottamus siihen, että viranomaiset tule-vat heti apuun, jos verkkokaupassa on ongelmia hankittaessa tavaraa EU:n ul-kopuolelta.

Verkkokauppa on yleistynyt nopeasti. Pulmana on, että lainsäädäntö on laadit-tu kivijalkakauppoja ajatellen.

Taukokahvilla Salryn puheenjohtaja Kari Laine (vas.), eurokansanedustaja Sirpa Pietikäinen ja Purkamouutiset-lehdestä Kari Heikkilä.

33PURKAMOUUTISET

”Tällä hetkellä ihmiskun-ta kuluttaa 1,7 maapallon verran resursseja vuodes-sa. Saman kulutustahdin jatkuessa tarvitsemme jo-pa neljän maapallon ver-ran resursseja 2050.

Tuottajavastuupäivän ehkä paina-vimman puheenvuoron käytti eu-roparlamenttiedustaja Sirpa Pie-tikäinen (kok). Hänen aiheenaan

oli tuottajavastuu osana kiertotaloutta.- Tällä hetkellä ihmiskunta kuluttaa

1,7 maapallon verran resursseja vuodes-sa. Saman kulutustahdin jatkuessa tar-vitsemme jopa neljän maapallon ver-ran resursseja 2050. Tämä on fyysisesti mahdotonta, Pietikäinen painotti.

Hän havainnollisti kulutustottumuksi-amme kysymällä tapahtuman yleisöltä, kuinka monella on käytössään 10 vuo-den ikäinen kännykkä. Yksi käsi nousi.

- Valtaosalla teistä on alle kolmevuoti-

as kännykkä, niin minullakin. Markkinoil-le tulee yhä enemmän tuotteita, ja nii-den käyttöikä on entistä lyhyempi. Ma-teriaalien kysyntä kasvaa eksponentiaa-lisesti.

- Esimerkiksi muovia on tuotettu 10 viime vuoden aikana enemmän kuin ko-ko ihmiskunnan historiassa.

”Vähän paremmin” toteutettu kierrätys ei Pietikäisen mielestä riitä. Resurssien turvaamiseksi pitäisi siirtyä yhä syvem-min kiertotalouteen. Tuotteista ei saisi syntyä jätettä, jota ei voi käyttää uudel-leen tai hyödyntää.

- Tuotteet pitää suunnitella osiin pu-rettaviksi ja korjauskelpoisiksi. Käytet-

tävät materiaalit on valittava niin, että ne ovat kierrätettävissä mahdollisimman korkealaatuisina.

Pietikäinen peräänkuulutti innovaa-tioita, joilla voitaisiin korvata hankalas-ti kierrätettäviä ainesosia. Tällaisia ovat esimerkiksi keinokuitupitoiset tekstiilit, jotka sisältävät muoveja.

Tekstiileissä voitaisiin käyttää puuraa-ka-aineesta peräisin olevaa nanosellu-loosaa, joka olisi kierrätyskelpoista.

- Kokeiluhankkeiden kautta olisi hyvä laittaa liikkeelle suljettuja kiertoja sisäl-täviä järjestelmiä. Niillä saisi aikaan puh-dasta bisnestä, Pietikäinen kannusti. ••

”Vähän paremmin ei riitä!”

Tuottajavastuupäivän osanottajille kävi esittäytymässä yhdeksän eri tuottajayh-teisön toimijaa.

Paristoja kerättiin 1,4 miljoonaa kiloaMiniesitelmät sisälsivät useita kiinnosta-via yksityiskohtatietoja. Esimerkiksi Pa-ristokierrätys keräsi viime vuonna 1,4 miljoonaa kiloa kannettavia paristoja ja akkuja. Kolmen A:n sormiparistoja oli 117 milj. kappaletta, mikä tekee 21 kpl per jokainen suomalainen.

Lyijyakkujen sisältämä lyijy saadaan hyvin uudelleenkäyttöön, sen kierrätys-aste on peräti 97 prosenttia.

Paperinkeräyksellä on jo pitkät pe-rinteet. Viime vuonna kierrätyskelpoi-sen paperin talteenottoaste oli 85 pro-senttia. Paperinkulutus kuitenkin laskee Suomessa kovaa vauhtia, tämän vuoden tammi-syyskuussa alenema on ollut jo seitsemän prosenttia.

Pantillisten juomapakkausten osalta palautusaste on komea, 93 prosenttia. Ei ihme, että suomalainen panttijärjes-telmä kiinnostaa ulkomailla. Palpaan on käyty tutustumassa monista eri maista, ja vastaavia järjestelmiä on otettu käyt-töön muuallakin.

Tuottajavastuupäivän järjesti Tuottaja-yhteisöjen neuvottelukunta TYNK. ••

Tuottaja-vastuupäi-vä keräsi ison joukon alan toimijoita Tampere-ta-loon.

Asianajaja, varatuomari Annukka La-gerstam.

PURKAMOUUTISET34

Ajoneuvokierrätys nykyisessä muo-dossaan vauhdittui 2004 annetun elv-asetuksen myötä. Ympäristö-ministeriön neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg, kuinka hyvin autokierrätysjärjestelmä mielestäsi toimii tänä päivänä?

- Virallinen eli ajoneuvojen tuottaji-en järjestämä kierrätysjärjestelmä toi-mii mielestäni periaatteessa hyvin. Vas-taanottopaikkoja on lainsäädännön edellyttämä määrä, ja ketju kuluttajalta murskaukseen ja kierrätykseen toimii.

- Ongelma on kuitenkin, että kaik-ki romutettavat ajoneuvot eivät pää-dy tuottajien verkostoon, eikä ole täyt-tä tietoa mihin ja millaiseen käsittelyyn ne päätyvät. Todennäköisesti ne jo-ko romutetaan muiden romumetallien joukossa tai ne päätyvät käytettyjen autojen nimikkeellä ulkomaille.

Mitkä seikat nykyisessä järjestel-mässä kaipaisivat tehostamista tai muuten uudistamista?

- Ensinnäkin pitäisi saada vähennet-tyä niiden romuajoneuvojen määrää, jot-ka eivät päädy asianmukaiseen käsitte-lyyn. Myös romuajoneuvojen osien uudel-leenkäytön valmistelua voitaisiin tehostaa. Sitä pohdittiinkin alan toimijoista kootussa työryhmässä reilu vuosi sitten. Työryhmän ehdotuksien eteenpäin viemistä ja kehit-tämistä tulisikin jatkaa.

- Lisäksi tehostamista löytynee myös materiaalien kierrätyksessä esimerkiksi tuulilasien talteenotossa ja haitallisten ai-neiden eroon saamisessa kierrätettäväs-tä materiaalista.

Virallisen kierrätysjärjestelmän ohi kulkeutuu edelleen paljon käytöstä lo-pullisesti poistettuja autoja. Miten tä-mä ohivirtaus olisi estettävissä?

- Tämä ongelma on hyvin monitahoinen eikä siihen ole toistaiseksi löydetty yhtä ja selkeää ratkaisuvaihtoehtoa. Ongelma on EU:n laajuinen ja siihen on pohdittu rat-kaisuja myös komission johdolla. Komis-sio aikookin ottaa sen huomioon romu-ajoneuvoja koskevaa lainsäädäntöä kehit-täessään.

- Ratkaisuvaihtoehtoja on ehdotettu liit-tyen rekisteröintimenettelyyn, romutusto-distusten kannustimiin, valvonnan tehos-tamiseen laittoman toiminnan tunnista-miseksi sekä maahan tuotujen tai maas-ta vietyjen ajoneuvojen seurannan ja tilas-toinnin parantamiseen.

Virallisen kierrätysjärjestelmän ohi kulkeutuvat romuautot hyvin monitahoinen ongelma

Neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg, Ympäristöministeriö:

Virallisessa järjestelmässä romuajo-neuvoja vastaanotetaan esimerkiksi vpk:ssa, paloasemalla ja agentuuritoi-mintaa harjoittavassa liikkeessä. Pitäi-sikö romuautojen vastaanottopistei-siin liittyviä ympäristövelvoitteita tar-kentaa tai lisätä?

- Autopurkamoiden toimintaa säädel-lään nykyisin varsin kattavasti ja sitä kos-kevaa ohjeistusta on saatavilla. Ympäris-töministeriö julkaisi viime vuonna ohjeen autopurkamoiden luvittamisesta ja valvon-nasta. Ohjeen tarkoituksena on yhdenmu-kaistaa toimintamalleja romuajoneuvojen varastointi- ja esikäsittelytoiminnoille.

- Oppaassa on muun muassa esitet-ty romuajoneuvoasetuksen mukaiset me-nettelytavat romuajoneuvojen vastaanot-toon, esikäsittelyyn ja varastointiin. Romu-ajoneuvojen varastointi- ja esikäsittelylai-tokset ovat lisäksi toimia, joiden valvonta tulisi sisällyttää kunnan tai ELY-keskuk-sen valvontasuunnitelmiin.

Nykyisen käsityksen mukaan autosta tulee ongelmajätettä, kun siitä on kir-joitettu romutustodistus. Onko tulkin-ta oikea ja onko se kierrätyskäytän-töjen kannalta tasapuolinen? Tulisiko auton jätteeksi määrittelemisen raja-pintaa tarkistaa?

- Tulkinta on jätelain mukainen, sil-lä jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinet-tä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo

poistaa käytöstä. Koska ajoneu-vot sisältävät vaarallisia aineita, kat-sotaan ne vaarallisiksi jätteiksi niin kauan, kun niistä on poistettu kysei-set vaaralliset jätteet, kuten poltto-aine, öljyt ja nesteet. Vaarallisten ai-neiden poiston jälkeen ei romuajo-neuvoa pidetä enää vaarallisena jät-teenä.

- Jäte-tuote-rajapinnan määrittele-minen on toisinaan hankalaa esimer-kiksi siirrettäessä käytettyjä ajoneu-voja maasta toiseen. EU:n jätteensiir-toviranomaiset ovatkin laatineet yh-teisiä tulkintaohjeita siitä, milloin ajo-neuvo olisi tulkittavissa jätteeksi käy-tetyn ajoneuvon sijaan. Tarkoituksena on siten ehkäistä romuajoneuvojen päätymistä epäasianmukaisesti käsi-teltäviksi ulkomaille.

Autot sisältävät paljon muoveja, eikä niiden määrä liene ainakaan laskussa lähitulevaisuudessa. Mi-ten erityyppisten muovien kierrät-

täminen voitaisiin toteuttaa tehok-kaasti?

- Muovien kierrätyksen edistämisessä on tärkeää, että varmistetaan ns. puhtaat kierrot, eli estetään mahdollisten haitallis-ten aineiden päätyminen takaisin mate-riaalikiertoon. Tässä ovat avainasemassa niin autojen tuotesuunnittelu kuin jättei-den käsittelyteknologioiden kehittäminen-kin. Ajoneuvojen suunnittelussa ja valmis-tuksessa pitäisi ottaa huomioon myös tu-leva jätevaihe ja käyttää mahdollisimman helposti uudelleenkäytettäviä ja kierrätet-täviä osia ja materiaaleja.

- Toisaalta jätteenkäsittelyssä pitäisi pystyä tunnistaman materiaalit ja osat, jot-ka sisältävät haitallisia aineita ja saada ne poistetuksi käsittelyn yhteydessä.

Fluffi eli kevytjakeet on koettu hanka-lasti kierrätettäväksi materiaaliksi. Mi-kä ratkaisuksi tähän asiaan?

- Fluffin ongelmana on ollut se, että sii-hen on päätynyt sellaisia haitallisia ainei-ta, jotka halutaan pois materiaalikierros-ta ja jotka vaativat erityiskäsittelyä. Fluffin mahdollisen jatkohyödyntämisen kannal-ta olisikin tärkeätä saada näitä haitallisia aineita sisältävät materiaalit ja osat ero-teltua joko jo ennen murskausta tai sitten murskauksen jälkeen fluffista.

- Kaikkein paras ratkaisu olisi, jos tuot-teet lähtökohtaisesti sisältäisivät mahdol-lisimman vähän haitallisia aineita. ••

Tarja-Riitta Blauberg.

35PURKAMOUUTISET

Myymme: henkilöautojen,maastureiden ja pakettiautojen

takuu purkuosat.Uudet tarvikeosat tosi edullisesti!

Nopea toimitus ympäri maan,matkahuolto, posti, VR!Myös asennuspalvelu!

Ostamme kolari- ja epäkuntoiset autotkäteisellä, noudetaan!

EU-direktiivin mukainen romuautojenvastaanotto- ja esikäsittelylaitos.

KOLARIAUTOISTA VARAOSATLUOTETTAVASTI JA EDULLISESTI

www.sapoma.fiTuulilasintie 18, 00770 Helsinki

P. (09) 389 6663, fax (09) 389 4418

www.lahdentakuupurkamo.fiLintulantie 46, 15700 Lahti

P. (03) 787 7311, fax (03) 787 7312lahdentakuupurkamo@phnet.fi

2009

Varaosahaku.fi on yhdistänyt maan johtavien autonosakaup-piaiden varastot samalle sivustolle. Meillä on myynnissä yli miljoona käytettyä ja laatuluokiteltua varaosaa. Jokaisesta tuotteesta on kuva, ja hinnat ovat selkeästi esillä. Varaosa-hausta ostaminen on turvallista ja helppoa.

Tervetuloa Suomen suurimpaan varaosien nettikauppaan.

Tunnemmevaraosiemme

alkuperän

Varaosamme ovat laatu-luokiteltuja

Toimintamme on ympäristö-vastuullista

www.varaosahaku.fi

Suurin suomalainen katalysaattoreiden kierrättäjä uudisti omistajapohjansa ja toimintamallinsa

Olemme perustaneet uuden yhtiön (Suomen Katalysaattorikierrätys Oy).

Omistajat uudessa yhtiössä ovat Jukka Mutanen, David Hyytinen sekä Vesa Jylhä.

Tehostamme toimintaamme mm. seuraavasti:

- Henkilökohtainen aikataulutettu nouto- ja asiakaspalvelu omalla kalustollamme.- Uudistettu katalysaattorikierrätysohjelmisto, josta asiakas pystyy näkemään mm. vuosimyynnit, ostohyvitykset yms.- Suora sulattosopimus Eurooppaan mahdollistaa toimintamme ilman välikäsiä.

Suomen ensimmäinen web- pohjainen ohjelmisto, josta asiakas näkee katalysaattorinsa tarkan hinnan, päivittäin päivittyvät hinnat ja nopeat noudot, täysin läpinäkyvä toimintamalli sekä laaja ostopisteverkosto, tekee Suomen Katalysaattorikierrätyksestä vahvan ja luotettavan katalysaattoreiden kierrättäjän.

“Jukan rakentamalla hyvällä pohjalla, sekä omalla vuosien ammattitaidolla, saamme rakennettua yrityksen joka tarjoaa katalysaattoreiden kierrätystä entistä tehokkaammin sekä pienille että suurille yrityksille.” - David Hyytinen

Lisätietoja:Jukka Mutanen, 040-1670339 David Hyytinen, 040 824 8006

www.katalysaattorienkierratys.fi

PURKAMOUUTISET36

Halu säästää luonnonvaroja oh-jaa ihmisiä hyödyntämään en-tistä enemmän käytettyjä au-ton osia. Tulevaisuudessa haas-

teen varaosien kierrätykselle tuovat uu-det sähköautot.

Elokuussa 20 vuotta täyttänyt Vara-osa-alan yhdistys ry edistää Suomessa auton varaosien kierrätystä. Yhdistys oli jo 1990-luvulla alansa edelläkävijä, jon-ka perustajajäsenet osasivat ennustaa tulevaisuuden suunnan.

– Vaurioitunut auto on ongelmajätet-tä, mutta oikein hyödynnettynä resurssi. Toimintamme tavoitteena on alusta läh-tien ollut säästää luonnonvaroja ohjaa-malla käyttökelpoiset varaosat uudelleen käytettäväksi. Suomessa ymmärretään kierrätyksen merkitys, mutta EU:n aset-tamaan tavoitteeseen kierrättää romu-auton painosta 95 prosenttia, ei päästä ilman autopurkamoalaa, kertoo Varaosa-alan yhdistyksen toiminnanjohtaja Jör-gen Härmälä.

Varaosa-alan yhdistyksellä on tällä hetkellä Suomessa 40 jäsenyritystä, jot-ka purkavat pääosin vakuutusyhtiöiltä tu-levia vaurioituneita autoja. Toiminnassa on vielä neljä kuudesta alkuperäisestä toimijasta: Auto-osa Kierrätys Eriksson Oy, Autovahinkokeskus Oy, Keminmaan Autojussi Oy ja Osatuonti Felke Oy.

Kolmasosa varaosista ulkomailleVaraosa-alan yhdistys ylläpitää Varaosa-

Varaosa-alan yhdistys 20 vuottaAuton varaosien uudelleenkäyttö lisääntyy Euroopassa

Varaosa-alan yhdistys ryVaraosa-alan yhdistys on perustettu vuonna 1998. Sen tehtävänä on edis-tää purettujen auton osien uudelleenkäyttöä. Yhdistyksen jäsenpurkamot ovat johtavia, kotimaisia autopurkamoita. Yhdistys ylläpitää Varaosahaku.fi-verkko-sivustoa, joka on Suomen laajin laatuluokiteltu käytettyjen auton osien sivusto, josta voi etsiä ja tilata varaosia maan johtavien autopurkamoiden ja käytettyjen varaosien myyntiliikkeiden varastoista.

>> www.voh.fi

haku.fi-verkkosivustoa, joka on Suo-men johtava käytettyjen auton varaosi-en verkkokauppa. Avautuessaan vuon-na 2000 verkkosivusto oli edelläkävijä kotimaisilla markkinoilla. Tällä hetkellä jo lähes kolmasosa purkuvaraosista myy-dään verkkokaupan kautta ulkomaille, lähinnä Eurooppaan. Härmälän mukaan ilmiö liittyy suurempaan Manner-Euroo-pasta nousevaan trendiin:

– Esimerkiksi Saksassa ollaan val-miita maksamaan enemmän käytetystä, tehdaskunnostetusta varaosasta, kuin uudesta kiinalaisesta tarvikeosasta. Ih-miset haluavat säästää luonnonvaroja ja varmistua osan laadusta. Meille on ol-lut aina tärkeää, että varaosassa on laa-tuluokka ja asiakas tietää mitä hän saa. Varaosa-alan yhdistys onkin ainoa koti-mainen toimija, jolla on käytössään osi-en laatuluokitus.

Härmälä arvioi, että viiden vuoden si-sällä jo kaksi kolmasosaa varaosista myydään globaalisti.

Sähköautot tulevaisuuden ongelma kierrätyksessäYhdistys tekee tiivistä yhteistyötä eten-kin Ruotsin ja Norjan kollegoiden kans-sa. Hyviä käytäntöjä haetaan esimerkiksi sähköautoihin liittyen, jotka ovat luoneet uudenlaisen haasteen varaosien kierrä-tykselle.

– Ajovoima-akkujen uudelleenkäyt-töön ei ole vielä kehittynyt tekniik-kaa, mutta jo nyt tiedostetaan mahdol-lisuus hyödyntää niitä esimerkiksi ener-giapankkeina. Akkuihin liittyy myös huo-mattavia riskejä: vauriotilanteessa alka-va hidas lämpiäminen voi johtaa räjäh-dysmäiseen tulipaloon, ja myös sähköis-kujen mahdollisuus kasvaa. Oikein kou-lutettu henkilökunta ja maahantuojal-ta saatu asianmukainen tieto ovat avain-asemassa tulevaisuudessa, Härmälä sa-noo. ••

Varaosa-alan yh-distyksen juhlakoko-us pidettiin lauantaina

13.10.2018. Kuvas-sa vasemmalta: Juhani

Meskus, Keminmaan Autojussi Oy Kemin-

maa, Lasse Eriks-son, Auto-osakierrätys Erikssons, Pietarsaari, Olli Mattila, Osamyynti Mattila Tampere, Mar-

kus Forsbacka, KL-Au-to-osacenter Raisio.

37PURKAMOUUTISET

AUTOLLE UUSI ELÄMÄ

Ota yhteyttä maksuttomaan palvelunumeroomme 0800 30880

Lisätietoja:www.kuusakoski.com/

romuauto kiertoon

Olemme tarjonneet kierrätysratkaisuja suomalaisille

jo 100 vuotta. Purkamo-yhteistyökumppaneidemme

kanssa auton loppukäsittely on ammatilaisten käsissä.

Tämä toimintatapa ohjaa lähes 95 prosenttia auton

materiaaleista hyötykäyttöön.

PURKAMOUUTISET38

Laatusertifikaattihankkeen konsult-ti ja toinen auditoija Varpu Ylhäi-nen VBM-yrityspalveluista kertoi sertifiointiprosessin kulusta Tam-

pereella syyskuussa Suomen Autopur-kamoliiton laatuseminaarissa.

– Kierrätyskentällä tapahtuu kansain-välisesti koko ajan valtavasti. Purkamo-bisnes on ykkösluokan bisnestä tällä hetkellä. Purkamoala on aivan ytimessä tässä keskustelussa. Koko maailma pu-huu raaka-aineiden kierrätyksestä, ja tä-mä on nimenomaan uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, hän totesi.

Viisas purkamoyrittäjä katselee toimin-taansa ulkopuolisin silmin ja pitkäjäntei-sesti, muistutti puheenjohtaja Kari Laine. Kaikki lähtee arkisen toiminnan kriitti-sestä ja rakentavasta tarkastelusta. Ser-tifoinnin tarve tulee myös suoraan lain-säädännöstä.

– Meillä lukee hyvin yksiselitteises-ti laissa, että tulee suosia pieniä ja keski-suuria sertifioituja yrityksiä.

EU:n kriteerejä sertifioinnille ovat muun muassa ympäristökuorma, uudel-leenkäyttö ja työntekijöiden työskente-lyolosuhteet. Nämä kaikki on huomioi-tu purkamoliiton sertifiointihankkees-sa hyvin.

Laatukäsikirjassa jokainen työvaihe ja työkone on korvamerkitty jollekin työn-tekijälle. Tämä johtaa siihen, että työvai-heista tulee prosesseja.

– Pitää nousta tarkastelemaan proses-seja, ja lopulta se johtaa tuottavuuden paranemiseen. Kaikille meille on käynyt niin, että asiakas on tilannut vasemman lokasuojan, ja perillä onkin oikea. Meidän täytyy osata käydä prosessi läpi ja ym-märtää, missä vaiheessa se virhe on ta-pahtunut.

Laine näkee, että kun purkamoalalla on tarpeeksi sertifioituja yrityksiä, viran-

Laatusertifikaatti tuo mahdollisuuksia••• Suomen Autopurkamoliiton laatusertifikaattihanke on lähtenyt käyntiin vahvasti. Puheenjohtaja Kari Laine näkee, että sertifiointi kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

omainen voi jopa edellyttää sertifiointia tietyissä hankinnoissa. Silloin etulinjassa olevat sertifioidut yritykset ovat vahvoilla.

Etua myös rahoituksessaSertifikaatti on kovaa valuuttaa paitsi vi-ranomaisen silmissä, myös yrityksen oman toiminnan suunnittelussa.

Veli-Matti Lahtinen Autopurkaamo Lahtiselta kertoi, että laatusertifiointi te-rävöitti yrityksen toimintaa joka saral-la. Laatukäsikirja on toimintamalli, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Autopur-kaamo Lahtisella tapahtui sukupolven-vaihdos, jonka vuoksi myös ympäristölu-

pa piti hakea uusiksi.– Kaikki neuvottelut kävivät yllättävän

helposti, kun kerrottiin, että meillä on laatukäsikirja, josta voi katsoa yrityksen toimintaa. Emme esimerkiksi tarvinneet rahoitukseen takaajia ollenkaan suu-reksi osaksi laatukäsikirjan tähden, Veli-Matti Lahtinen totesi.

Sekä henkilöstö että yrityksen johto ovat olleet tyytyväisempiä ja voineet pa-remmin Autopurkaamo Lahtisella.

– Siinä on ollut paljon töitä, mutta se on ollut todella tärkeää ja hyödyllis-tä työtä.

Kari Laine kuvasi laatua ikään kuin

39PURKAMOUUTISET

Laatusertifikaatti tuo mahdollisuuksia

puun taimeksi, joka kasvaa. Se poikii myös uusia oksia, kuten tässä tapauk-sessa markkinointisuunnitelman.

– Meillä kävi Lapin ammattikorkea-koulun liiketalouden opiskelija käymässä ihan muuten vain, ja pienen keskustelun jälkeen hän kuuli, että meillä on laatukä-sikirja. Lopulta hän kertoi, että voisi teh-dä näyttötyönsä meille, Lahtinen kertoi.

Laatu tarkoittaa tasalaatuaVarpu Ylhäinen kertoi, että laatuserti-fikaatissa kysymys on ennen kaikkea ajattelutavan muutoksesta.

– Kun puhutaan sanasta laatu, sana

tuo meille kaikille jotain mieleen. Joku voi ajatella, että onko Lada laadukas au-to, tai onko Mersu laadukas auto, ja niitä voi sitten vertailla. Mutta laadussa ei ole kysymys siitä, vaan siitä, että joka ikinen Lada, joka linjalta tulee, on yhtä laadu-kas kuin se edellinen.

Laadukas prosessi tarkoittaa sitä, et-tä asiat tehdään aina samalla tavalla, sa-mojen kriteerien mukaan.

Useasti yrityksissä ajatellaan, että ei ole aikaa tehdä paperitöitä, kun käytän-nön töitä on kädet täynnä. Vanha sanon-ta siitä, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, pitää kuitenkin yhä kutinsa.

Ylhäinen kertoi esimerkin lentomaail-masta. Lentoyhtiöt eivät voi ostaa konei-siin osia mistään muualta kuin sertifioi-duista yrityksistä.

– Sähköjohtoa voi varmasti ostaa miltä tahansa yritykseltä, mutta lentobisnek-sessä on oltava sataprosenttinen var-muus siitä, että siinä on juuri oikeanlaiset ominaisuudet.

Myös purkamoiden asiakkaat saavat sertifikaatin myötä varmuuden siitä, et-tä asiat on yrityksessä hoidettu laaduk-kaasti.

Suomen Autopurkamoliiton laatuserti-fikaatin auditoijina toimivat Varpu Ylhäi-nen ja Kari Heikkilä. Puheenjohtaja Kari Laine kehotti purkamoyrittäjiä rohkeasti laatukäsikirjaa laatimaan.

Toiminnanjohtaja Kai Lindell kertoi laa-tuseminaarissa SWOT-analyysistä, joka on kätevä tapa tarkastella oman yrityk-sen tilannetta. Analyysissä kartoitetaan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat.

– Analyysi helpottaa näkemään, mil-laisessa toimintaympäristössä yritys tällä hetkellä toimii ja miten sen asemaa olisi mahdollista parantaa, hän painotti. ••

Suomen Autopurkamoliiton laatuseminaarissa keskusteltiin siitä, miten paljon laatukäsikirja helpottaa yrityksen toimintaa.

Varpu Ylhäinen VBM-Yrityspalve-luista toimii SAL ry:n sertifikaatin toi-

sena auditoijana.

PURKAMOUUTISET40

••• Autonosat R. Aaltonen

Pirkkalassa laatii paraikaa

laatukäsikirjaa. Mikko Tuulimo

näkee, että konkreettiset

muutokset ovat vasta tulossa,

mutta henkinen askel on lopulta

suurempi.

Laatusertifikaatti lähtee liikkeel-le nykyisten käytäntöjen kartoit-tamisella. Yrityksen täytyy teh-dä selväksi, miten asiat on tähän

mennessä tehty. Se ei ole ihan pieni työ-maa. Mikko Tuulimo on tehnyt kartoitus-ta päivittäisen työnteon ohessa, joten käytettyä aikaa on vaikea mitata.

– Kymmeniä tunteja siihen on mennyt, mutta tarkkoja lukemia on vaikea sanoa. Kesän lopulla kesälomien jälkeen aloi-tettiin varsinainen työ. Me emme ole ha-lunneet pitää kiirettä, vaan haluamme

ottaa sille sen ajan, minkä se vie.Auditointipäivää ei ole vielä päätetty.

Tuulimon mukaan suurimmat hyödyt tä-hän mennessä ovat olleet siinä, että toi-mintatavoista on löydetty heikkoja lenk-kejä.

– Olemme tunnistaneet sellaisia käy-täntöjä, joista ei ole ollut mitään aikai-sempaa kuvausta. Sitten olemme hio-neet niitä ja muuttaneet sellaisiin muo-toihin, joissa ne olisi kirjattu ylös. Tätä on tehty monella eri tavalla.

Laatusertifikaatin eräs keskeinen piir-re on se, että asiat tehdään aina samal-la tavalla. Tuulimon mukaan Autonosat R. Aaltosella on ollut prosesseja, joita on tehty vaihtelevasti, kiiretilanteen tai tun-netilan mukaan, eikä lopputulos ole aina ollut tasalaatuinen.

– Se on ollut tässä suurin hyöty, et-tä tunnistamme, että ei ole kirjattu ylös kaikkea sellaista, mitä kuuluisi kirja-ta. Se on suuri henkisellä puolella ole-va hyöty. Toki tätä tullaan käymään vie-lä henkilökunnan kanssa läpi, tekemistä hiotaan ja kirjoitetaan auki. Uskon, että

konkreettisia muutoksia tulee koko ajan enemmän.

Kaikenkokoisille yrityksilleAutonosat R. Aaltosella on kaikkiaan töissä omistajan lisäksi kuusi ihmistä. Mikko Tuulimon mukaan yrityksen koko ei vaikuta laatusertifikaatin tarpeeseen.

– Yhtä hyvin kahden hengen yrityk-sessä täytyy sopia yhteiset toimintata-vat. Lopputuloksen pitää olla tasalaatui-nen, se on tärkeintä.

Tuulimo aikoo saada laatujärjestelmän tehtyä valmiiksi tämän vuoden puolella. Konkreettiset muutokset tulevat käyt-töön auditoinnin jälkeen, ja silloin saa-daan myös selville konkreettiset hyödyt.

– Varmasti prosessikuvauksia hiotaan vielä ensimmäisen vuoden aikana pal-jon, jotta toiminta saadaan jouhevaksi.

Sertifikaattiprosessi on suuri henkinen askel, joka tekee hyvää yritykselle kuin yritykselle.

– On vaikea etukäteen ymmärtää, mi-tä kaikkea tulee vastaan, kun tätä alkaa tehdä, Tuulimo vahvistaa. ••

Laatujärjestelmä on suuri muutos

Autonosat R. Aaltonen Pirkkalassa on lähtenyt teke-

mään Suomen Autopurkamolii-ton laatusertifi-

kaattia.

41PURKAMOUUTISET

Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani

Autolasien ykkönen

puh. 0400 229 800avoinna ma-pe 8.00-16.30www.karjalanpurkupojat.fi

• meiltä purkuosat • ostamme kolariautoja

Puh. 03-364 5600 / 3645352Juvelankatu 10, 33730 TAMPERE, avoinna ark. 8-17, la suljettu

KUVIA AUTOISTA JA OSISTA NETISSÄ.

VARAOSIA TAMPEREELLAwww.hameenautopurkaamo.fi

HÄMEEN AUTOPURKAAMO OY

• Varastossamme on satoja purkuautoja.  • Vain osa autoista on listattu ”Purettavat autot”-osiossa.

• Meillä on myös hinauspalvelu.  • Noudamme romuautot ilman korvausta lähialueelta!

• Palvelemme sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä koko Suomessa.

• Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Ahtialan Autopurkamo Oy Mustapuronkatu 31 15300 Lahti Puh: 03-75 65 244 Faksi: 03-75 65 240

• Sähköposti:  purkaamo@phnet.fi • kotisivu: www.purkamo.net

Purkamouutiset 10 vuotta sitten

PURKAMOUUTISET42

43PURKAMOUUTISET

Ratkaisu ristikkoon 1/2018

Romuautosi teräksestä 100% jatkaa elämää...

t ki t fi

...uusina tuotteina, kun kierrätät sen oikein. Saat samalla romutus-todistuksen, joka vapauttaa sinut vastuista.

JÄSENYRITYKSET WWW.AUTOPURKAMOLIITTO.FI

Virallinen vastaanottopisteRomutustodistus heti mukaanNouto lähialueiltaVaraosien uudelleenkäyttö

Auton ja varaosien kierrätyksen kannalta oikea paikka on Suomen Autopurkamoliitto Ry:n luotettava jäsenyritys.

Osahakumme palvelee asiakkaitamme netissä 24 h/7 vrk. Tervetuloa edullisille kaupoille!

Puh. 06-4146 051 aukioloaikoina, 0400-566177 (iltaisin)www.napoy.com

markus.pesonen@napoy.com

ackfältin autohuolto & autopurkaamo

68410 ALAVETELI • www.backfalt.fiPurkaamo: 040-7332 493 • Korjaamo: 06-8648 493 • Automyynti: 040 8234 100

S80, S&V70, S&V40, 900, 850,700, 400, 300, 240, 140-sarjat

Yli 400purettua VOLVOhenkilöautoa

Käytetyt autonosat:• moottorit • peltiosat • vaihteistot • sisustusosat

UUTTA!Duett PV Amazon -sarjan

sekä 140-sarjan uusia osia!

-Uudet ja käytetyt osat Jämijärveltäwww.autopurkaamot.comosamyynti.hinttu@gmail.com010 5010 525, Jämijärvi

Auto- ja VaraosamyyntiT. Hinttu

Romuajoneuvojen virallinen vastaanottopiste. Noutopalvelu sovittaessa.

PURKAMOUUTISET44

Laatinut Ahti Syrjälä

45PURKAMOUUTISET

• Yli 300 kuorma- ja pakettiautoja purkuun • Edulliset purkuautojen varaosat meiltä • Meiltä myös vaihtolavalaitteet, lavat, nosturit ym. alan tavarat

TATTARISUO, KYTKINTIE 55, 00770 HELSINKI PUH. 09-389 5200, info@euro-teli.fi , www.euro-teli.fi

Kuorma- ja pakettiautopurkamo

HYÖTYAUTOPURKAMO

ti t kK j k

Romuajo-neuvojenvirallinen

vastaanottopiste

Ostammehyötyautojakäteisellä

0400-646 2000500-659 678

VARAOSATKÄYTETYT

JAUUDET

TOIMIMMEROMUAUTOJEN

VASTAANOTTOPISTEENÄ.Pori ja lähikunnat

KAIKKI VARAOSAT EDULLISESTIAUTOPALSTALTA.

PORIPuh. 02-677 0291,

02-677 0292www.autopalsta.com

Ark. 8.30-17.00La 9.00-13.00Kesä la suljettu

PURKAMOUUTISET46

Henkilö- ja pakettiautot

ALAVETELIBackfältin Autohuolto & PurkaamoSalobackantie 4, 68410 AlaveteliKorjaamo P. 06-864 8493Purkaamo P. 040-733 2493www.backfalt.fi

ALAVUSAutopurkaamo Harri SaloAlarannantie 480 63300 ALAVUS puh. 0440 666 545 fax.06 512 3871 www.harrisalo.fi

ESPOO Autovahinkokeskus AVK Pieni teollisuuskatu 7, 02920 Espoo Automyynti 010 7737 520Varaosamyynti 010 7737 530 Fax 010 7737 502 www.avk.fi

FORSSAKymppitien Vaihto-Osa AyVastustie 136, 30100 TammelaP. 0500-438 510www.kymppitienvaihto-osa.fi

HELSINKIvolvoks.fiKytkintie 14, 00770 HelsinkiP. 020 789 0760www.volvoks.fi

Sapoma OyTuulilasintie 18, 00770 HelsinkiP. 09-389 6663www.sapoma.fi

Euro-Teli OyKytkintie 55, 00770 HelsinkiP. 09-389 5200 www.euro-teli.fi

HYVINKÄÄabc Ale-Osa OyKerminkuja 2, 05880 HyvinkääP. 019-436 852

Osatuonti Felke OyMuottikatu 5, 05830 HyvinkääP. 019-460 5400www.felke.fi

IMATRAImatran Autopurkamo Varikkokuja 5, 55100 ImatraP. 05-432 8467www.imatranautopurkamo.fiimatranautopurkamo@gmail.com

ISOKYRÖLae-Invest OyLaurilantie 7, 61500 IsokyröP. 010 548 6666, 0400 763 065www.toyotapurkuosat.fijuha.lae@laeinvest.fi

JOENSUUAutopurkamo Karjalan Purku-Pojat OyLylykoskentie 27, 80130 JoensuuP. 0400 229 800www.karjalanpurkupojat.fi info@karjalanpurkupojat.fi

JYVÄSKYLÄOsatuonti Felke OyPalokankaantie 13,40320 JyväskyläP. 014-282 313www.felke.fi

JÄMIJÄRVIAuto- ja Varaosamyynti T. HinttuHintuntie 6, 38800 Jämijärviosamyynti.hinttu@gmail.compuh. 010 5010 525

JÄMSÄNKOSKIJämsänkosken Autopurkaamo KyMetsurintie 3,42300 Jämsänkoskip. 014-744 585 fax. 014-744017

KAJAANIKainuun Auto ja Varaosa OyTikkapurontie 4, 87250 KajaaniP. 08-622 307

KALAJOKIHMT-Varaosa / Himangan Muovityö OySepänmäentie 12, 68100 Himankapuh. 050-4699 059heimo@himanganmuovityo.fiwww.himanganmuovityo.fi  

KANKAANPÄÄKankaanpään Autopurkamo OyVähänevantie 27, 38700 KankaanpääP. 02-578 9747www.purkamo.fi

KEMINMAAKeminmaan Autojussi OyMestarintie 4, 94450 KeminmaaP. 020 764 1115www.autojussi.com

KIUKAINENKiukaisten autopelti ja hinausTurrontie 7, 27400 KiukainenP. 02-864 5431, 0500 123 866

KOKEMÄKIPeipohjan Autovaruste AyLinjatie 2, 32800 KokemäkiP. 02-546 7260, 0400-718 500www.autovaruste.com myynti@autovaruste.com

KOTKAPyhtään Autopurkaamo OyKankitie 13, 48400 KotkaP. 05-228 4110

KOUVOLASinisalon Auto OyUmmeljoentie 446810 Ummeljokipuh. 0400 651 973www.sinisalonauto.fi

KUOPIOTapanilan AutoMestarinkatu 7, 70700 KuopioP. 017-361 1123www.tapanilanauto.fi

LAHTIAhtialan Autopurkamo OyMustapuronkatu 31, 15300 LahtiP. 03-756 5244 purkaamo@phnet.fiwww.purkamo.net,

Lahden Takuupurkamo OyLintulantie 46, 15700 LahtiP. 03-787 7310 fax. 03-787 7312 lahdentakuupurkamo@phnet.fiwww.lahdentakuupurkamo.fi

LEPPÄVIRTAOsamyynti AFTeollisuustalotie 2,79100 LeppävirtaP. 017-554 2972www.osamyyntiaf.fi

NAKKILANakkilan Autohajottamo OyMäntytie 60, 29250 NakkilaP. 02-5373 423 www.hajottamo.com

NASTOLANastolan Autopalvelu Tapsa OyTervatie 5, 15560 NastolaP. 03-762 3855www.autopurkamo.net

NOKIAAutopurkamo J. LahtinenHirvenpolku 3, 37150 NokiaP. 010 666 9620 myynti@purkamolahtinen.com www.purkamolahtinen.com

NÄRPIÖWikmans Autoservice Oy AbNixvägen 3164230 Närpiö as.http://www.wikmans.tawi.fi/sähköposti: wikman@tavi.fi  puh. 0400-569 427

ORIMATTILAJapan MotorsMallusjoentie 80916450 MallusjokiP. 09-271 5100www.japanmoottorituonti.fi

OULURuskon Auto ja Varaosa KyMoreenintie 7, 90630 OuluP. 08-531 8885

Autovahinkokeskus AVKAhertajantie 1, 90940 Jäälipuh. 010 7737 572

PANELIAAutopurkaamo M. NiemiMaakunnantie 9, 27430 PaneliaP. 02-864 7264 myynti@purkaamo.netwww.purkaamo.net

PIETARSAARIAuto-Osa Kierrätys Erikssons Åsbackantie 194, 68810 YtteresseP. 06-789 8500www.erikssons.fi

PIHTIPUDASAuto-Osix OyRuponkuja 2, 44800 PihtipudasP. 040-484 9255www.auto-osix.net

PIRKKALAAutonosat R. AaltonenTeollisuustie 25, 33960 PirkkalaP. 03-368 4000 myynti@autonosat.fiwww.autonosat.fi

Autovahinkokeskus AVK Teollisuustie 24, 33960 Pirkkala Automyynti 010 7737 550Varaosamyynti 010 7737 560Fax 010 7737 504 www.avk.fi

PORIAutopalsta OySöörmarkuntie 40, 29570 SöörmarkkuP. 02-677 0291, 02-677 0292 info@autopalsta.comwww.autopalsta.com

RAISIOKL Auto-osacenterSitomokuja 3, 21200 RaisioP. 02-438 1200 Fax 02 438 1056 gsm 0400 532 555 myynti@klauto-osacenter.fi www.klauto-osacenter.fi

ROVANIEMILapin Auto-osa OyNikkarinkuja 12, 96910 RovaniemiP. 016-310 950, 040 537 6121

Napapiirin autopurkamo ja -huolto OyVasaratie 7, 96320 RovaniemiP. 040 0918378 myynti@napapiirinautopurkamo.fiwww.napapiirinautopurkamo.fi  

Roi-Osa OyLampelankatu 16,96100 RovaniemiP. 0207 969 505www.roi-osa.fi

SALOAuto Lehtinen Oy PL 20, 33561 Tampere Helsingintie 595, 25130 Muurla p. 02-721 7700 www.auto-lehtinen.fi

SASTAMALAVammalan Osamyynti OyPääkkösentie 12,38200 SastamalaP. 03-514 1766www.osamyynti.com

SEINÄJOKISeinäjoen Autopurkamo OyKuortaneentie 160,60510 Hyllykalliop.0103253399 ja 0103253393www.seinajoenautopurkamo.net/seinajoenautopurkamo@netikka.fi

Nurmon Autopurkaamo OyNosturintie 2, 60550 NurmoP. 06-414 6051www.napoy.com

SYSMÄOnkiniemen AutopurkamoIlonojantie 49, 19230 OnkiniemiP. 03-718 6949

TAMPEREHiasepojat OyLehtikatu 12, 33340 TampereP. 03-343 4320 hiasepojat@netti.fi

www.hiasepojat.fi

Hämeen Autopurkamo OyJuvelankatu 10, 33730 TampereP. 03-364 5600www.hameenautopurkaamo.fi

Fusti OyHautalantie 16, 33560 TampereP. 010 239 0200 www.fusti.fi

Osamyynti MattilaLehtikatu 10, 33340 TampereP. 03-343 3837www.osamyyntimattila.fi

TURKUOili Jalonen OyTekkalantie 6, 20460 TurkuP. 0440 800 123www.oilijalonen.fi

Lounais-Suomen Vahinkoautokeskus OyPansiontie 4, 20200 TurkuP. 0207 700 777Fax 0207 700 788www.vahinkoautokeskus.net

YLIVIESKAAutopurkaamo J.Koskela KyVähäkankaantie, 84100 Ylivieskawww.koskelanpurkaamo.com toimisto@koskelanpurkaamo.com puh. 08-422 400, fax. 08-420 429

Hyötyajoneuvot (KA/PA):

HELSINKIEuro-Teli OyKytkintie 55, 00770 HelsinkiP. 09-389 5200 www.euro-teli.fi

JOENSUUJoensuun Autohajottamo Närhi OyLentoasemantie 10, 80140 JoensuuP. 0424 940 040www.narhi.com

MUNSALARM-Trucks OyNorra Munsalavägen 16466950 MunsalaP. 0424 11331www.rmtrucks.com

Suomen Autopurkamoliiton jäsenpurkamot

www.autopurkamoliitto.fi

Autopurkamoliitto myös Facebookissa: https://www.facebook.com/autopurkamoliitto/

47PURKAMOUUTISET

MEILTÄ LÖYDÄTMITÄ HAET!Varaosakeskus yli 50 vuoden kokemuksellaVarastossamme 80 000 purkuosaaja yli 1 000 kolariautoa kentällä.

Åsbackantie 194 68810 ALA-ÄHTÄVÄ / PietarsaariPuh. (06) 789 8500, sähköposti: info@erikssons.�

AUTO-OSA

KIERRÄTYS

Käytössämme myös pohjoismainen purkuosarekisteriLaaja valikoima peräkattoja ja keulaosia.Jatkuva tuonti, kolmannes alle 10 vuotta vanhoja autoja.

www.erikssons.fi Välitämme myös nesteenpoistojärjestelmiä purkamoille, kysy lisää!

www.katmetal.fi • teemu.piippo@katmetal.fi kat_metal

Your Partner in Prec ious Meta ls Recyc l ingYour Partner in Prec ious Meta ls Recyc l ing

044 276 1713soita

Romu reilusti rahaksi ja luonto kiittää!

Autopurkamoon ainoa oikea vaihtoehto

autokierrättäjälle,suomalaista työtä ja

edullisiatakuu varaosia!

Ma -To: 8.15-17.00Pe: 8.15-16.00La-Su: Suljettu

www.volvoks.fi ☎020 789 0760VIHJE: Tallenna numero puhelimeesi, koska vahinko tapahtuu aina odottamatta.

Volvoks onauktorisoitu romuautojen

vastaanottopiste jaSuomen Autopurkamoliiton

jäsen.

Volvoks on Etelä-Suomen ainoa Volvo-henkilöautoihin erikoistunut korjaamo/purkamo, ja yksi harvoista koko Suomen alueella. Olemme sitoutumaton, yksityinen yritys, emmekä osa Volvo-konsernia.

Jo vuonna 1990 perustettuun toimintaamme kuuluu Volvojen huolto ja korjaus, sekä sitä tukeva Volvoihin erikoistunut purkamotoiminta.

Purkuvaraosa on ekologinen tapa autonkorjauksessa, edullinen ja tukee suomalaista työtä!

Kierrättämällä uudehkojen kolari- ja purkuautojen varaosia, mahdollistamme useimmiten välittömän varaosan saannin, edulliseen hintaan.

Ostamme kolari ja vaurio autoja.

Hinauspalvelu!

www.autopurkamoliitto.fi

www.varaosahaku.fi Laatutarkastetut purkuvaraosat

Käytetyissä varaosissa on reilu takuu.

Käytetyn varaosan käyttö pienentää hiilijalanjälkeä.

Käytetty varaosa on edullinen.

Varaosamyynti ja maahantuontiSuomen suurin mutta ”moder-nein” käytettyjen henkilö- ja pakettiautojen varaosien kauppa. Meiltä löytyy 4000 kpl 2000–17 vuosimallin autoa osina ja lisää käsittelemme yli 500 kpl/vuosi.VARAOSAHAUSTAMME löytyy kymmeniä tuhansia varaosia, jotka ovat tilattavis-sa joko suoraan tai saa meillä asioida ihan fyysisestikin! TERVETULOA!

Nettikauppa löytyy sivulta www.osamyyntiaf.fi ja kioski osoitteesta Teollisuustalotie 2, Leppävirta. Puh. 017 554 2972