Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
-
Upload
thl -
Category
News & Politics
-
view
142 -
download
0
Transcript of Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelujen kehittäminen LAPE-muutoksessa
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen LAPE-muutoksessa
- lastensuojelu, muut erityistason palvelut, erikoissairaanhoito
LAPE-muutosohjelma 2016-2018
Työpaja 17.6.2016
Päivi Petrelius, THL
Parempaa hoitoa, tukea, huolenpitoa lastensuojelussa, erikoissairaanhoidossa ja muissa erityispalveluissa…
Mitä olemme lähdössä tekemään?
Kokoamaan erityispalveluiden voimavarat uudella tavalla yhteen, luomaan palveluille
yhteisen ytimen…
…paikantamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi parhaat tavat tehdä
yhteistyötä ja vaikuttavaa asiakastyötä.
Erityispalveluiden kokonaisuus
• Lasten ja nuorten erikoissairaanhoito • Lastensuojelu • Vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän
perheidensä erityispalvelut • Opetustoimen kanssa yhteistyönä toteutettavat
erityistason tukimuodot • Yhteistyössä poliisin kanssa toteutetut toiminnot • Rikosseuraamuslaitoksen erityispalvelut • Yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen
tuottamat erityispalvelut
Miten tähän on tultu?
• Toimiva lastensuojelu –raportit (2013,2014)
• Lastensuojelun laatusuositus (2014)
• LaskeTut-hankkeen tuottama tutkimustieto ja raportit (2016)
• Lastensuojelun sijaishuollon epäkohdat ja lasten kaltoinkohtelu 1937–1983
• Muut lastensuojelun tilaa selvittäneet raportit
• LAPE-hanke, jossa lastensuojelu mukana (alkaen 2016)
– lastensuojeluun liittyvän kehittämiskokonaisuuden valmistelu, kevät 2016
– yhdistyminen erityispalveluiden ja vaativimpien palveluiden kehittämiskokonaisuuksien kanssa, touko-kesäkuu 2016
• Nyt yhteisenä tavoitteena integroitu erityispalveluiden kokonaisuus, jonka osana lastensuojelun kehittäminen
Palveluiden haasteena moniulotteisiin tuen tarpeisiin vastaaminen
HuosTa-tutkimus, aineisto: 410 lasta, jotka sijoitettu tai sijoituksen uhan alla
• Mitä nuorempi asiakaslapsi on, sitä köyhempi ja huono-osaisempi on perhe
• Alle kouluikäisten asiakaslasten äideistä joka neljäs poissa työelämästä, eläkkeellä tai pitkäaikaissairas
• Useamman kuin joka toisen lapsen perheessä on uupunut vanhempi
• Lähes 60 % lasten vanhemmista mielenterveysongelmia, näistä kolmanneksella paljon
• Joka neljännen lapsen perheessä runsaasti alkoholinkäyttöä
• 70 lapsista ei ollut saanut jotakin tarvitsemaansa palvelua
• Puutetta tukihenkilöstä, tukiperheestä, vertaisryhmistä, perhe- ja yksilöterapiasta, päivähoidon palveluista
• Yli 40 % lapsista oli seitsemän, jopa useamman palvelun piirissä
Tarja Heino ym. 2016: Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syyt, taustat, palvelut ja kustannukset. HuosTa-hankkeen (2014-2015) päätulokset
Lastensuojeluun liitettyjä ongelmia
Palvelujärjestelmän kyvyttömyys suojella lapsia kaltoinkohtelulta Lastensuojelun asiakasmäärien kasvu ja sijoitettujen määrän kasvu Palvelujen vaihteleva sisältö ja tarpeen mukaisten palveluiden saatavuus Korkeat kustannukset Puute koulutetusta henkilöstöstä Lastensuojelun työolosuhteet ja työntekijöiden vaihtuvuus Sijaishuollon valvonnan puutteet Toisaalta: Vuonna 2013 vain 8 alle 18 vuotiasta lasta oli vankilassa eivätkä korkeat huostaanottoluvut välttämättä kerro lastensuojelun epäonnistumisista. Huostaanottojen käyttö lastensuojelun keinona voidaan tulkita myös osaksi hyvinvointivaltion sitoutumista lapsiin. (Tarja Pösö)
TYÖPAJAPROSESSI Kootaan monipuolinen joukko eri puolilta maata yhteiseen työpajaprosessiin. Rakennetaan yhdessä ymmärrystä integroitujen erityispalveluiden toiminnan ja palveluiden ydinpiirteistä/mekanismeista, joiden avulla lasten ja nuorten hyvinvointi vahvistuu . Perustana monipuolinen tieto ja tutkimus. Tuotetaan mallinnuksia, jotka perustuvat ydinpiirteille/mekanismeille, kokemus- tiedolle ja edeltävää kehittämistyötä koskevalle tiedolle. Mallinnukset luovat perustaa maakuntien työlle.
INTEGRAATIOON LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ
1.Millainen ymmärrys
meillä on lapsuuden ja nuoruuden hyvinvoinnista? Miten
jaettu ymmärrys tai sen puuttuminen vaikuttaa palveluissa?
2. Millaiset kriittiset tekijät
- palveluiden suunnittelussa, - johtamisessa, - eri ammattilaisten ja/tai tiimien
välisessä yhteistyössä - asiakastyössä lisäävät erityispalveluiden toimintakykyä lasten, nuorten, ja perheiden hyvinvoinnin vahvistajina?
Esim. Statham 2011; Moore & Skinner 2010; Hewitt, Sims & Harris 2014
3. Miten pidämme kehittämistyön ytimessä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamisen? Millaista kehittämistyön tulisi olla, jotta sitä voi pitää aidosti hyvinvoinnin vahvistamiseen sitoutuneena?
4. Millaisia palveluiden alueellisen ja kansallisen koordinoinnin ja ohjauksen mekanismeja tarvitaan, jotta erityispalveluiden toiminta alkaa merkittävästi lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia?
Tavoitteena integroidut palvelut
• …most evaluations of the outcomes of interagency working do not report substantial measurable impact for service users themselves (i.e. for children and families).
• They report findings such as positive changes in the accessibility of services to users and an improved experience of service use, but not, in general, changes in the ‘holy grails’ that all enlightened administrations want to see – for example, measurably improved child health and well-being, reduced behavioural and emotional problems, better parenting, reduced child abuse and neglect.
Integroiduista palveluista on tutkimusten mukaan hyötyä palveluiden toimintakykyisyydelle ja ammattilaisille, mutta miten varmistetaan, että siitä on hyötyä myös lapsille, nuorille ja perheille? Statham 2010
Integroitujen erityispalveluiden perusteet
Keskeistä
• integroitujen, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistavien erityispalveluiden toimintatapojen paikantaminen monipuolisen tiedon avulla
• keskeisten kriittisten tekijöiden/ ydinpiirteiden/mekanismien määrittely
Uuden kokonaisuuden ja sen keskeisten toimintatapojen kuvaus
Hyvinvointitavoitteisiin fokusoiva integraatio edellyttää jaettua ymmärrystä lapsuuden ja nuoruuden
hyvinvoinnista
Hyvinvoinnin moniulotteisuus
Lasten ja nuorten omat kokemukset ja näkemykset keskeisiä
Vahvuuksien ja vaikeuksien huomioon ottaminen
Hyvinvointi tässä ja nyt tärkeä, ei vain kehityksen näkökulma
Fyysinen ja emotionaalinen hyvinvointi
Lasten erilaiset elinympäristöt, niiden piirteet huomioitava
Eri ikävaiheet huomioitava
Kulttuurin, sukupuolen, iän ja muiden yksilöllisten ominaisuuksien huomioiminen
Lasten ja nuorten elinympäristöjen ja elämäntilanteiden moninaisuus huomioitava
Lähde: Statham & Chase 2010
Lasten kokemukset hyvinvoinnista
• Lapsille hyvinvointi on keskeisesti emotionaalista hyvinvointia ja hyviksi koettuja ihmisuhteita
• Lapset kokevat hyvinvoinnin sekä päämääränä että prosessina, kokemus hyvinvoinnista on liikkeessä ja vaihtelee
• Omanarvontunne, myönteisesti tunnistetuksi tuleminen, kuulumisen tunne
• Toimijuus, kyky vaikuttaa ja tehdä valintoja • Turvallisuus: vanhempien tarjoama suojelu, turvallinen koti,
luotettavat ihmissuhteet • Vapaa-aika • Vaikeuksista selviytyminen • Fyysinen ympäristö • Fyysinen terveys • Tunne moraalisesta toimjuudesta, ”olen hyvä/ok tyyppi”
Fattore, Mason & Watson 2008
Hyvä lapsuus ja nuoruus – lasten ja nuorten kokemana
1.Perhe
2.Ystävät
3.Vapaa-aika
4. Koulu ja oppiminen
5. Oma käyttäytyminen
6. Turvallinen ja toimintaa tarjoava lähiympäristö 7. Aikuisyhteisöjen
asenteet lapsia ja nuoria kohtaan
8. Riittävä raha
9. Oma elämän- asenne
10. Terveys
The Children’s society (2008) Happy – and they know it? Developing a well-being framework based on children and young people consultation. N= 14 000
Lapsella/nuorella on hoivaava ja huolta pitävä
paikka, jossa elää, oma perhe, joka saa
tarvittavan avun, tai muu asuinpaikka, jossa
hoiva ja huolenpito toteutuu. Lapsi /nuori saa tukea
oppimiseen ja taitojensa kehittämiseen sekä itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistumiseen kotona, koulussa ja muissa ympäristöissään.
Lasta /nuorta tuetaan mahdollisimman hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitämisessä, hän saa tarvitsemansa terveyspalvelut ja häntä tuetaan terveellisten valintojen tekemiseen.
Lapsi /nuori on turvassa laiminlyönniltä ja kaltoinkohtelulta kotona, koulussa ja muissa ympäristöissään.
Lapsia ja nuoria läheisineen autetaan ylittämään heitä uhkaava taloudellinen tai muista syistä johtuva eriarvoisuus.
Lasta/nuorta tuetaan aktiivisen roolin löytämiseen koulussa ja muissa ympäristöissä ja hän voi vaikuttaa yhteisönsä päätöksiin, jotka koskevat häntä.
Lapsi /nuori tulee yhdessä vanhempiensa/ huoltajiensa kanssa kuulluksi ja pääsee vaikuttamaan itseään koskeviin päätöksiin.
Lapsella /nuorella mahdollisuus hyvää kasvua, kehitystä ja itseluottamusta rakentaviin toimintoihin, harrastuksiin ja liikuntaan.
Oppiminen, onnistuminen
Hoiva, huolenpito, vanhemmuus
Terveys
Turvallisuus
Vapaa-aika, virikkeet ja virkistys
Kuulluksi tuleminen
Vastuuseen kasvaminen
Yhdenvertaisuus, riittävä toimeentulo
Mallin pohjana Skotlannin hallituksen materiaali: GIRFEC, Wellbeing wheel
LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN VIITEKEHYS
5. Sijaishuollon valvonnan ja
seurantatiedon tuottamisen
malli
Kaikille palveluille yhteinen lapsen hyvinvoinnin viitekehys - yhteinen kartta
4. A Vaativimpien palveluiden integroitu malli (osaamis- ja tukikeskukset) organisointi yhteistyöalueilla
Kehittämisen kohteet erityispalveluissa
3. Lastensuojelun kuntouttavat
työskentelytavat
4.B Vaativinta hoitoa
ja suojelua tarvitsevien
laitoshoidon malli
3. A Perhekuntoutus
3. B Perhehoito
3. C
Laitoshoito
1. Moniammatillinen, yhteinen arviointi
palveluiden yhteensovittamisen
perustana
2. Erityispalvelut – integroitu palvelumalli • Palveluiden suunnittelu ja operatiivinen
johtaminen yli so-te- ja muiden rajojen • • Moniammatillinen yhteinen työ,
osaamisten joustava yhdistely ja moniammatilliset tiimirakenteet
• Tuki erityistasoilta perustasolle, yhteistyö, jalkautuvat työmuodot
• Lastensuojelun sosiaalityön moniammatillinen toimintamalli ja tiimirakenne, kytkeytyminen erityispalveluiden kokonaisuuteen
• Lasten kaltoinkohteluun ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän viranomaistyön kytkeminen erityispalveluiden kokonaisuuteen
• Erikoissairaanhoidon ja muiden erityispalveluiden asiakaslähtöiset,
integroidut toimintatavat
Voimavarat ja työpajaprosessin aikaraami
Ihmiset
• STM:n ja THL:n työntekijät • Koordinoiva rukkanen - Lasutekijät • Sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto • Kehittämistyötä tukevat asiantuntijat • Tutkimuskatsausten tekijät (katsauksia
tekeillä) • Kokemusasiantuntijanuoret ja
vanhemmat • Työpajaprosessiin tulevat ryhmien
jäsenet, puheenjohtajat ja sihteerit/avustajat
• Työryhmiin mukaan tulevien taustaryhmät ja verkostot
• Netin ja somen kautta kehittämiseen osallistuvat
Yhteinen aikaraami syksyllä 2016 • 7 työpajapäivää • Sisältöryhmien puheenjohtajien
tapaamiset (5-7 kertaa työpajapäivien välillä)
• Työpajapäivien välillä tehtävä muu työskentely ja välitehtävät, joista sovitaan erikseen
• Mallinnukset valmiina joulukuussa
Lähteitä
Bradshaw J. (2014) Subjective Well-Being and Social Policy: Can Nations Make Their Children Happier? Child Indicators Research, March 2015, Volume 8, Issue 1, pp 227-241. Fattore, Toby, Mason, Jan & Watson, Elizabeth (2008) When children are asked about their well-being. Towards a framework of guiding policy. Heino, Tarja ym. (2016) Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syyt, taustat, palvelut ja kustannukset. HuosTa-hankkeen (2014-2015) päätulokset Hewitt, Gillian, Sims, Sarah& Harris, Ruth (2014) Using realist synthesis to understand the mechanisms of interprofessional teamwork in health and social care. Journal of Interprofessional Care, 2014; 28(6): 501–506. Moore, Tim & Skinner, Alexandra (2010) A Background Paper. An integrated approach to early childhood development. Melbourne: Benevolent Society. Statham , June (2011) A review of international evidence on interagency working, to inform the development of Children’s Services Committees in Ireland. Dublin: Minister for Children and Youth Affairs. Statham, June & Chase , Elaine (2010) Childhood Wellbeing. A Brief Overview. Childhood Wellbeing Research Center.