Lasten hyvinvoinnin rakentuminen mediassaMihin tarkoituksiin lapset käyttävät mediaa?

Sanna Vahtivuori-HänninenHelsingin yliopisto

Cicero Learning

Lasten Ikihyvä –hankeJohtoryhmän kokous 28.4.2011, Palmenia, Lahti

Verkkohaastattelu

blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun

Hyvinvoiva osallistuva lapsi ja osallistava media – Media mahdollistajana

ja hyvinvointioppimisen voimavarana!

Millaisia taitoja lapset tarvitsevat tulevaisuudessa?

A B 3 A:ta! Abundance

Asia Automatic

(Friedman; Pink; Robinson; Trinh 2011)

Tulevaisuuden taidot ja osaaminen- Ennakointikysely / kevät 2010

Salo ym. 2010; Ahonen, Vahtivuori & Kinnunen (in print)

Tulevaisuuden taidot

Ajattelemisen taidot– luovuus ja innovatiivisuus– kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko– oppimaan oppiminen ja metakognitio

Työskentelyn taidot– suullinen ja kirjallinen kommunikointi– yhteisöllisyys ja tiimityö

Työskentelyvälineiden hallintataidot– performanssi ja kompetenssi yhdessä,

mediataito (luova, kriittinen, sosiaalinen)– tieto- ja viestintätekniikan käyttötaito

Aktiivisen kansalaisuuden taidot– kansalaisuus ja monikulttuurisuus: globaali ja lokaali– osallisuus yhteisön jäsenenä– henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuullisuus

KSAVE-malli ATCS 2009; Uni of MelbourneTVT koulun arjessa -väliraportti 2010, Lankinen, T. 2010, http://tiny.cc./valiraportti

Use of ICTs at home vs. at school (OECD, 2009)

22.4.2008

Vahtivuori-Hänninen, Suomalainen & Karaharju-Suvanto

8

www.helsinki.fi/sokla/media/

Sosiaalinen media• Miksi lasten ja nuorten parissa niin suosittua?

1) tekninen osaaminen, helppous (yksi klikkaus)

2) luovuus, itseilmaisu, remiksaus, forwardaus,

3) nuorten mediakulttuuri, yhteisöllisyys, ”produsage” netti-ilmiöt puheenaiheina, huumori, viihde

• Alle 30-vuotiaista 50% käyttää vähintäänkerran viikossa

– esim. IRC-galleriassa päivittäin yli 60%13—17-vuotiaista, 500 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, miljoona kommenttia päivittäin

– Facebookissa vuonna 2010 500 miljoonaa käyttäjää, 1,9 miljoonaa suomalaista käyttäjää

– nuoremmat Habbossa, 6 miljoonaa kirjautumista kuukaudessa

• 2%—20% verkon käyttäjistä tuottaa omaa sisältöä

sanna.vahtivuori@helsinki.fi

Media Education 2.0 anduse of ICTs: Participatory culture

Kupiainen, R.(2009), [http://www.mediakasvatus.fi/publications/]

• Being open

• Peering

• Sharing

• Acting Globally Tapscott & Williams 2008, Wikinomics

• Contribution

• Connection

• Collaboration

• Creation Leadbeater 2008, We-think. Mass innovation,

not mass production

• Affiliations

• Expressions

• Collaborative problem solving

• CirculationsJenkins et. al. 2006, Confronting the

Challenges of Participatory Culture: Media

Education for 21th Century

Social media..http://www.youtube.com/watch?v=sIFYPQjYhv8

Lähtökohtia• Mediankäyttö alkaa yhä nuorempana (Kotilainen,

2011)

• Internet peleineen, televisio, konsolipelit, kännykkä 8—12-vuotiaiden käytössä

• Tuoreita tutkimustuloksia tarvitaan päätöksenteon tueksi

• Lasten turvalliseen mediankäyttöön liittyvien käytäntöjen edistäminen ja toimintaympäristöjen rakentaminen

• Mediataidon tukeminen ja vahvistaminen• Kotilainen, S. (toim.) Lasten ja nuorten mediabarometri

2011. Mediakasvatusseura. Opetus- ja kulttuuriministeriö.

• Kangas,S. Lundvall, A. & Sintonen, S. 2008. Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa. Lasten ja nuorten mediafoorumi. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta. LVM.

sanna.vahtivuori@helsinki.fi

Lähtökohtia

• Tutkittu, mitä mediaa käytetään, miten ja kenen kanssa käytetään

• Kangas S., Lundvall, A. & Sintonen, S. 2008;

• Kotilainen 2011; Ahonen, A., Vahtivuori, S. & Kinnunen, P. (in print)

• Vähän tutkittu mihin tarkoituksiin, miksi ja mikä merkitys medialla on lapselle hänen arjessaan

• Mediataito (media profiency) osana hyvinvointia “omavoimaistumista” ja valtautumista (empowerment) • Kynäslahti, H. ym. 2006; Tella, S. ym 2001; Varis, T.,

2005

sanna.vahtivuori@helsinki.fi

Lähtökohtia

Mediataito osana lasten hyvinvointia ja arjenhallintaa 1) luova mediaosaaminen

(sisällön omaehtoinen tuottaminen)

2) kriittinen mediaosaaminen (sisällön vastaanottaminen ja tulkinta)

3) sosiaalinen mediaosaaminen (vuorovaikutus, osallistuminen, eettisyys)

4) teknis-käytännöllinen osaaminen (tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot)

 

sanna.vahtivuori@helsinki.fi

Tutkimuskysymykset

Lasten käsityksiä ja kokemuksia mediasta osana heidän arkeaan ja hyvinvointiaan 1. Miten lapsen toimijuus rakentuu mediassa?

2. Millaisia merkityksiä 8—12 -vuotias lapsi antaa omassa elämässään medialle? 

3. Miten lapsi osallistuu sosiaaliseen toimintaan median avulla? 

4. Miten lasten mediaosaamista (esim. sosiaalinen, luova, kriittinen mediataito) voidaan tukea osana hyvinvointioppimista?

 

sanna.vahtivuori@helsinki.fi

4. Onko sinulla omassa omassa käytössäsi

Televisio Radio Tietokone Kännykkä Pelikonsoli DVD-soitin

Lasten Ikihyvä –hanke 2011Aineistonkeruu 5/2011, verkkokysely

Lasten Ikihyvä –hanke 2011Aineistonkeruu 5/2011, verkkokysely

2. Mitä teet, kun avaat tietokoneen?

Pelaan Katson kuvia Luen blogeja ja keskustelupalstoja Kirjoitan blogia tai osallistun keskusteluun Kommentoin toisten kuvia tai videoita Tallennan kuvia ja ääntä Teen videoita tai animaatioita Teen läksyjä Vietän aikaa kavereiden kanssa

Viihdyn ja rentoudun Ilmaisen itseäni Etsin tietoa Kuuntelen musiikkia Teen musiikkia Osallistun keskusteluun Opin uusia asioita Etsin apua

3. Miksi käytät kyseistäpalvelua tai verkkosivua?

Keskustelen, vietän aikaa kavereiden kanssa

Viihdyn ja rentoudun Saan ilmaista itseäni Tuotan materiaalia Olen yhteydessä ystäviin

ja sukulaisiin Haen tietoa Opettelen uusia asioita Etsin apua Muuta..?

5. Missä määrin tuttuja seuraavat asiat ovat sinulle? (Likertin 7-portainen asteikko)

Ymmärrän median eri tarkoitusperät (esim. kaupallinen, aatteellinen)

Osaan hankkia itse tietoa Osaan osallistua erilaisiin keskusteluihin

ja ilmaista mielipiteeni Osaan tuottaa itse omaa materiaalia

(ääntä, kuvaa, videota) Osaan suojata yksityisyyttäni verkossa Osaan netiketin ja tietoturva-asiat Osaan valita ja käyttää sopivia

välineitä ja ohjelmistoja

Lasten Ikihyvä –hanke 2011Aineistonkeruu 5/2011, verkkokysely

http://www.koulumestari.fi/2010/11/koulumestarissa-tapahtuu/

Lasten Ikihyvä – Verkkokysely 5/2011

• Toteutus

• Fountain Parkin verkkohaastattelu –työkalu

• www.qualette.com selainpohjainen, linkki vastaajalle,

aineisto tallentuu tietokantaan

• Aikataulu

• verkkokyselyn työstäminen ja kysymysten muokkaus 15

—17

• Kysymysten osioiden muokkaus ja koostaminen vko 17

• vko18 5.—6.5.2011 testiversio

• Kysely auki vkoilla 18—20, 10.5.—27.5.2011

Verkkohaastattelu: mistä on kyse?

Verkkohaastattelun sisällöntuotannon vaihe:

Osallistujat tuottavat sisältöä avoimeen teemaan

Osallistujat tarkastelevat teemakysymyksiä uudesta näkökulmasta tarjottujen ajatusvirikkeiden avulla

Verkkohaastattelun arviointivaihe:• Osallistujen tuottama teksti suodatetaan laadullisen analyysin

perusteella.• Osallistujat pisteyttävät Tikkataulun/Arviointitaulun avulla toistensa

esittämiä, kiteytettyjä ajatuksia.

Verkkohaastattelu™ perustuu Igor Ansoffin (1984) strategiateoriaan

Verkkohaastattelu kerää ja jäsentää tietoa ideointimenetelmällä

Tiedon kerääminen vaivattomasti ja innostavasti vaihtuvien näkökulmien avulla.Tieto kerääntyy tietokantaan jäsennellysti.

Ideoiden arviointi tuottaa yhteisen näkemyksen.

Satunnaisotos siihen asti vastanneiden ideoista suhteessa annettuun teemaan, esim. ”Auttaa meitä menestymään”tai ”Hyvä idea”

Vaihtuvia näkökulmia virikkeiksi ideointiin

Yksi avoin teema joka innoittaa kertomaan näkemyksiä omin sanoin, esim. ”MITEN KEHITTÄISIN TOIMINTAAMME?” Osallistujia näkee arviointitaululla

tärkeimmiksi valitsemansa asiat. Häntä voidaan pyytää kertomaan esim. konkreettisia ehdotuksia asioiden toteuttamiseksi tai kertomaan näkemyksiä siitä, mikä estää asioita toteutumasta.

Kuvataulu luotaa pintaa syvemmältä

Kuvat auttavat kertomaan omista ajatuksista ja tunnelmasta > kuvan valinta + omasanaiset perustelut

Esimerkki raportoinnista

2. Määrä, tärkeys ja hajonta

1. Aihealueiden määrä ja tärkeys

Hajonta

Tärk

eys

Vahvat signaalit,yhteinen näkemys.

Potentiaaliset asiat

Heikot signaalit

Vähiten tärkeät asiat

Tärk

eys

Hajonta

Nelikenttä visuaalisemmin kuvattuna. Kertoo aineistosta esiinnousevat aihealueet. Pallojen koko kuvaa aihealuetta käsittelevien näkemysten määrää (% kaikista näkemyksistä), pystyakseli aiheiden tärkeyttä ja vaaka-akseli hajontaa aiheiden tärkeydestä. Raportissa on aihealueista autenttisia kommentteja.

Mitkä uudet teemat ovat tärkeitä tulevaisuudessa?

Kiitos!

Lisätietoja:Sanna Vahtivuori-Hänninensanna.vahtivuori@helsinki.fi

Media Education Research GroupOpettajankoulutuslaitos

CICERO LearningHelsingin yliopisto

www.cicero.fi

TVT TVT

Teaching

Studying

Empowerment

Education Media Profiency

Web environmentsand virtual communities

CollaborationAnd co-creation

Life-long and life-wide learning

Mediatedcommunicationand activities

(Tella, Vahtivuori, Wager, et al. 2001)

From Media Literacy Towards Media Profiency

”Learninghappens

everywhere!”

Lasten Ikihyvä – Verkkokysely 5/2011/Media

1) luova mediaosaaminen (sisällön ja omien ajatusten julkaisu ja tuottaminen)

2) kriittinen mediaosaaminen (sisällön vastaanottaminen ja tulkinta)

3) sosiaalinen mediaosaaminen (vuorovaikutus, toisen kohtaaminen)

4) teknis-käytännöllinen osaaminen (tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot)• Luovalla mediaosaamisella tarkoitetaan sitä, että lapsi tai nuori pystyy

itse tuottamaan eri tarkoituksiin soveltuvia sisältöjä sekä hyödyntämään ja kehittämään tietoa

• Lapsen tai nuoren omaa ilmaisua median avulla ja ilmaisutapojen (mm. teksti, ääni, kuva) soveltamista sekä kehittämistä eri yhteyksiin tuorein, uusin tavoin.

•  Lapsella ja nuorella on mahdollisuus monialaiseen ohjaukseen ja luovaan tuotokseen ja sen julkaisuun eri mediaympäristöissä.

• Lapsella ja nuorella rohkeus kokeilla uutta. Lapsella ja nuorella on kyky luovaan yhteistyöhön. Tavoitteena antaa välineitä oman maailmankuvan arviointiin sekä oman ajattelunsa ja itsensä kehittämiseen.

”The future is already here— It is just unevenly

distributed.” -William Gibson-

We have powerful tools…http://www.youtube.com/watch?v=thOxW19vsTg

Miksi muutos on välttämätön? TVT:n opetuskäytön haasteet ja esteet

1. Kouluittain vaihteleva ja riittämätön tekninen infrastruktuuri

2. Teknisen ja pedagogisen tuen puute 3. Oppijan aktiivisuutta ja yhteisöllistä opiskelua

tukevien pedagogisten mallien ja käytänteiden vähäinen käyttö

4. E-oppimateriaalin saatavuus, laatu ja levittäminen

5. Koulun toimintakulttuurin haasteet ja yhteisöllisyys

6. Koulujen johtamiskäytänteiden kehittäminen ja muutoksen

johtaminen

7. Yritysten ja koulujen kumppanuus koulujen palveluiden

organisoimiseksi

8. Opettajankoulutuksen ajantasaistaminen

Lähtökohtia• Tiedonkäsityksen muutos• Uudet sosiaaliset innovaatiot ja käytänteet

• Tarve tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiselle

1. Kansalliset tavoitteet ja systeeminen muutos

Seuranta- ja itsearviointi-järjestelmä

Tutkimus- ja kehittämis-hankkeet

Tuloksellinen muutos koko koulutusjärjestelmässä

Tuloksellinen muutos koko koulutusjärjestelmässä

Kansalliset tavoitteet ja systeeminen muutosKansalliset tavoitteet ja systeeminen muutos

Opetuksen järjestäjien strateginen johtajuus

Kansallinen tietopalvelu

Koko koulutus-järjestelmän

tavoitteet

2. Oppijan tulevaisuuden osaaminen

Kansalaisen taidot

Oppimaan oppimisen taidot

Henkilökohtaiset oppimispolut

Tulevaisuuden taitojen oppiminentieto- ja viestintätekniikan tuella

Tulevaisuuden taitojen oppiminentieto- ja viestintätekniikan tuella

Oppijan tulevaisuuden osaamisen kehittäminenOppijan tulevaisuuden osaamisen kehittäminen

Yhteisöllisen työskentely

Oppilasarviointi

3. Pedagogiset käytänteet

Aktivoivia työtapoja hyödyntävä

täydennyskoulutus

Aktivoivat ja osallistavat työtavat

Yhteisöllinen opiskelu

Omaehtoinentuottaminen

Oppijan aktiivisuutta ja opiskelun yhteisöllisyyttä tukevien pedagogisten mallien käyttö

Oppijan aktiivisuutta ja opiskelun yhteisöllisyyttä tukevien pedagogisten mallien käyttö

Pedagogisten käytänteiden kehittäminenPedagogisten käytänteiden kehittäminen

http://www.koulumestari.fi/2010/11/koulumestarissa-tapahtuu/

Yhteisöllinen tiedonrakentelu → Edistetään tieto- ja viestintätekniikan keinoin yhteisöllistä tiedonrakenteluaKenttätutkimuksesta nousi esiin useita esimerkkejä käytännöistä, joissa opetusteknologiaa käytetään yhteisöllisen tiedonrakentelun tukena ja välineenä(esimerkiksi tutkiva oppiminen, ilmiöpohjainen oppiminen, pari-, tiimi- ja ryhmätyönä toteutetut projektityöt ja tutkielmat ja niiden yhteinen kommentointi, keskusteleminen, asiantuntijan roolissa toimiminen)

→ Tuetaan sellaisen opetusteknologian käytön vakiintumista, jonka käyttö tukee yhteisöllistä työskentelyä sekä vuorovaikutteista, yhteisöllistä tiedon rakentelua tukevaa toimintaa

→ Siirrytään “toiminnoista ja tiedon siirtelystä” ideoiden tuottamiseen ja niiden vastuulliseen kehittämiseen

Järvelä ym. 2010

4. E-oppimateriaalit ja oppimissovellukset

Kansallinen hakupalvelu

Elämyksellinen ja havainnollinen

e-oppimateriaali

ALV-kohtelun tarkistus

Immateriaali-oikeudet

E-oppimateriaalien saatavuus, laatu ja levittäminen

E-oppimateriaalien saatavuus, laatu ja levittäminen

E-oppimateriaalien ja oppimissovellusten kehittäminenE-oppimateriaalien ja oppimissovellusten kehittäminen

Kustantajien ja opettajien

yhteistyömalli

5. Koulujen infrastruktuuri, oppimisen tilat, hankinnat ja tukipalvelut

Koulujen tavoitetaso

Hankinta-malli

Ajanmukaiset tietoverkot

Tuki-järjestelmä

Valtakunnallinen kokonais-

arkkitehtuuri

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa, oppimisessa ja hallinnossa

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa, oppimisessa ja hallinnossa

Infrastruktuurin, hankintojen, oppimisen tilojen ja tukipalveluiden kehittäminenInfrastruktuurin, hankintojen, oppimisen tilojen ja tukipalveluiden kehittäminen

Avoimet rajapinnat

http://jarkitehdas.blogspot.com/

Innovatiiviset opetuskäytänteet edellyttävät tukea

Kankaanranta ym.

• rehtorit: innovatiiviset opetuskäytänteet tavoitteena, koulun yhteinen visio tärkeää

• opettajat: perinteiset menetelmät vallitsevina, pääpaino opetussuunnitelman mukaisten oppiainetavoitteiden saavuttamisessa, innovaattorit yksittäisiä opettajia

• innovatiivisten opetuskäytänteiden vakiinnuttaminen edellyttää koulukohtaista ja innovaatiolähtöistä pedagogista tukea

6. Opettajuus, opettajankoulutus ja opettajan pedagoginen asiantuntijuus

Ajanmukainen välineistö ja sovellukset

Opettajien ja opettajan-kouluttajien tvt:n

opetuskäytön osaaminen

Tutkintovaatimusten päivitys

Täydennys-koulutus

Opettajuuden, opettajankoulutuksen ja opettajan pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen

Opettajuuden, opettajankoulutuksen ja opettajan pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminenTieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen

http://www.koulumestari.fi/2010/11/koulumestarissa-tapahtuu/

Knowledge Creation Lab for Teacher Education (Lonka 2010)

• Motivation

• Interaction, support for sharing

• Multimodal use of ICTs

• Authentic learning situations

• Blended learning, F2F and web 2.0 applications

7. Koulun toimintakulttuuri ja johtajuus

Opettajien yhteistyö

Visio ja suunnitelma osana OPS:aa

Opetustoimen ja oppilaitosjohdon

osaaminen

Vertaistuki-järjestelmä

Päättäjien ja oppilaitosjohdon

tietoisuus

Yhteisöllinen toimintakulttuuri, strateginen johtajuus ja tvt:n käyttöönotto

Yhteisöllinen toimintakulttuuri, strateginen johtajuus ja tvt:n käyttöönotto

Koulun toimintakulttuurin kehittäminen yhteisölliseksi ja johtajuuden tukeminen

Koulun toimintakulttuurin kehittäminen yhteisölliseksi ja johtajuuden tukeminen

pelotLuovuus

Rikastava yhteisöLuottamus

Kohti yhteisöllistä toimintakulttuuria

Visio

Haasteet

ResurssitKysy-mykset

Castells & Himanen, 2002;Himanen, P., 2008.

Unelma

Pelot

8. Yritys- ja verkostoyhteistyö

Eettiset pelisäännöt

Pitkäkestoiset yhteistyö-

suhteet

Tietopaketti yhteistyö-

mahdollisuuksista

Modulaarisetkokonais-konseptit

Tutkimus- ja kehittämis-hankkeet

Koulun toimintakulttuuriin sulautunut yritys- ja verkostoyhteistyö

Koulun toimintakulttuuriin sulautunut yritys- ja verkostoyhteistyö

Yritys- ja verkostoyhteistyön kehittäminenYritys- ja verkostoyhteistyön kehittäminen

http://prezi.com/lozmtv4apzdr/cmaps-connecting-continents/

Toimiva yritys- ja verkostoyhteistyöYhteiset edellytykset Yhteinen visio ja yhteiset arvot Yhteistyön osapuolia hyödyttävät ja kiinnostavat yhteistyömuodot Resurssit yhteistyön rakentamiseksi Jatkuvuus ja pitkäkestoiset suhteet Käyttäjien osallistuminen kiinnostuksen ja sitoutumisen lisäämiseksi

Edellytykset koululle Koulun sisäisen ja ulkoisen palveluverkoston hahmottaminen Avoin ja aktiivinen yhteistyökumppaneiden etsintä Koulun toimijoiden yritys- ja verkostoyhteistyötaidot Kehitysmyönteisyys ja –valmius Yritysyhteistyö osana koulun toimintamallia ja kulttuuria Ajattelu oppijan ja tarpeiden näkökulmasta (vrt. tekniikan kehitys)

Edellytykset yritykselle Tietoa koulusta, sen prosesseista ja yhteistyömahdollisuuksista

Ei-kaupallinen yhteistyö Kaupallinen yhteistyö

Koulut- Motivaatio ja kannustimet yhteistyön

tekemiseen- Hyvät yhteistyön perustelut päättäville tahoille- Keskittyminen ydintoimintaan ja asiakkaan roolissa toimiminen- Palvelutason vaatiminen, palvelumittarit ja käytännön ohjeet

Yritykset

- Kyky ja kiinnostus pitkäaikaisiin kumppanuussuhteisiin

- Yhteiset, selkeät ja ilmaistut tavoitteet- Tehokkuus esim. ajankäytössä:

neuvottelusta nopeasti käytäntöön

- Integroituminen olemassa oleviin ratkaisuihin- Koulujen segmentointi ja markkinoinnin sekä yhteistyön

kohdentaminen- Nälkäisyys (esim. pieni kehitysorientoitunut kasvuyritys)- Julkisen sektorin ja koulujen huomioiminen potentiaalisina

asiakkaina- Kansallisesti toimiviin ja kannattaviin ratkaisuihin pyrkiminen- Tuotteistaminen

2 Opettajankoulutuksen ja opettajien osaamisen kehittäminen• tutkintovaatimusten päivittäminen• opettajankoulutuksen opetustilojen välineistön ajantasaistaminen• tietoiskut ja verkkokoulutukset

2 Opettajankoulutuksen ja opettajien osaamisen kehittäminen• tutkintovaatimusten päivittäminen• opettajankoulutuksen opetustilojen välineistön ajantasaistaminen• tietoiskut ja verkkokoulutukset

Rahoituksesta sopiminen

Toimijoiden vastuuttaminen

Kehittämisaikataulun määrittäminen

1 Kansalliset tavoitteet ja systeeminen muutos• yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet• seuranta- ja itsearviointijärjestelmä• kansallinen opetuksen vuorovaikutteinen tietopalvelu• opetuksen järjestäjien strateginen johtajuus

1 Kansalliset tavoitteet ja systeeminen muutos• yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet• seuranta- ja itsearviointijärjestelmä• kansallinen opetuksen vuorovaikutteinen tietopalvelu• opetuksen järjestäjien strateginen johtajuus

3 Perusinfrastruktuuri kaikkiin kouluihin• tietoverkoista ja yhteyksistä huolehtiminen• tavoitetasosuositus• hankintaprosessin kuvaus• yhteensopivuus ja avoimet rajapinnat• alueellinen pedagoginen ja tekninen tuki

3 Perusinfrastruktuuri kaikkiin kouluihin• tietoverkoista ja yhteyksistä huolehtiminen• tavoitetasosuositus• hankintaprosessin kuvaus• yhteensopivuus ja avoimet rajapinnat• alueellinen pedagoginen ja tekninen tuki

4 Laadukas e-oppimateriaali kaikkien saataville• elämyksellinen ja ymmärtävää oppimista tukeva materiaali• oppimisen ja opetuksen kansallinen hakupalvelu• alv-kohtelun tasapuolistaminen

4 Laadukas e-oppimateriaali kaikkien saataville• elämyksellinen ja ymmärtävää oppimista tukeva materiaali• oppimisen ja opetuksen kansallinen hakupalvelu• alv-kohtelun tasapuolistaminen

7 Yritys- ja verkostoyhteistyö• pelisäännöt · tietopaketit yhteistyömahdollisuuksista· modulaariset kokonaiskonseptit

7 Yritys- ja verkostoyhteistyö• pelisäännöt · tietopaketit yhteistyömahdollisuuksista· modulaariset kokonaiskonseptit

6. Osaamisen kehittäminen ja pedagogiset käytänteet• kansalaisen taitojen tukeminen ja uudet arviointikäytänteet

· aktivoivat ja osallistavat työtavat· yhteisöllinen opiskelu ja henkilökohtaiset oppimispolut

6. Osaamisen kehittäminen ja pedagogiset käytänteet• kansalaisen taitojen tukeminen ja uudet arviointikäytänteet

· aktivoivat ja osallistavat työtavat· yhteisöllinen opiskelu ja henkilökohtaiset oppimispolut

5. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen• oppilaitosjohdon osaaminen ja muutosjohtaminen

· opetussuunnitelmassa tvt-suunnitelma· vertaistukijärjestelmä, yhteistyömallit ja tvt-tietopaketit

5. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen• oppilaitosjohdon osaaminen ja muutosjohtaminen

· opetussuunnitelmassa tvt-suunnitelma· vertaistukijärjestelmä, yhteistyömallit ja tvt-tietopaketit

Rahoituksesta sopiminen

Toimijoiden vastuuttaminen

Kehittämisaikataulun määrittäminen

Toimintamalliesimerkkejä:http://blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun/2010/12/01/kansallinen-tieto-ja-viestintatekniikan-opetuskayton-suunnitelma/ http://blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun/2010/12/14/koulujen-videoklippeja/

OPTEK in short• OPTEK is a research project which is funded by Tekes (Finnish Funding

Agency for Technology and Innovation), private companies and participating universities.

• The research consortium consists of 12 multidisciplinary research units, 28 enterprises and 20 pilot schools, Ministry of Transport and Communications, Ministry of Education and Finnish Board of Education.

• The project includes four research packages (seven sub projects)

• Leader of the research consortium: Professor Marja Kankaanranta, Agora Center, University of Jyväskylä

• Co-ordinator of the project: Sanna Vahtivuori-Hänninen, CICERO Learning, University of Helsinki

• Tekes (Finnish Funding Agency for Technology and Innovation) is preparing an extensive R&D programme for creation of Innovative Learning Enviroments

Steps Towards the Future School

1 Reliable infrastructure, learning materials and support services for teachers and students (community-oriented approach)

2 Structural changes to support collaborative school culture (trust and bravery)

3 Strategic school leadership

4 Pedagogical models and collaborative working methods

5 Teaching—studying—learning process

6 Creative, innovative learners, customised modular PLEs

Tieto- ja viestintätekniikalla tärkeä merkitys koulujen arjessa

Rehtorikysely 2010Kankaanranta ym.

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Hallintohenkilökunnan työvälineenä koulunhallinnossa

Opettajien työvälineenä opetuksen suunnittelussa jahallinnossa

Oppimisen ja opetuksen välineenä

Erittäin tärkeä Melko tärkeä Melko merkityksetön Ei osaa sanoa

- kaikilla osa-alueilla lukioiden rehtoreista suurin osuus arvioi tvt:n käytön merkityksen erittäin tärkeäksi, alakoulujen rehtoreista pienin osuus

- tietotekniikan opetuskäyttö sisältyy koulun tavoitteisiin 98 % kouluista

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Hallintohenkilökunnan työvälineenä koulunhallinnossa

Opettajien työvälineenä opetuksensuunnittelussa ja hallinnossa

Oppimisen ja opetuksen välineenä

Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti Ei osaa sanoa

- Tietotekniikka vastaa koulun tarpeita oppimisen ja opetuksen välineenä 78 % kouluista: lukiot 93 %, yläkoulut 83 %, alakoulut 74 %

- Tietotekniset laitteet ja sovellukset mahdollistavat tavoitteiden mukaisen opetuskäytön 74 % kouluista

Tietotekniikka vastaa koulun tarpeita

Rehtorikysely 2010

Tietotekniikan käyttömahdollisuuksissa kouluastekohtaisia ja alueellisia eroja

Kankaanranta ym.

- oppilaiden määrä tietokonetta kohden hyvä suuressa osassa kouluja:- koulujen väliset erot suuria- lähes 80 % kouluista suhdeluku alle 10- alle 5: lukiot 50 %, yläkoulut 36 %, alakoulut 35 %

- kosketustaulujen, opiskelun hallintajärjestelmien sekä opetus- ja tai/harjoitteluohjelmien käyttömahdollisuudet lisääntyneet selvästi vuodesta 2006- kosketustaulut hankintalistan kärjessä vuonna 2010 (49 %

kouluista ei ollut tauluja, mutta ne koettiin tarpeellisiksi)- noin 30 % kouluista ei vielä tiedetä, mitkä sovellukset ovat koulun

kannalta hyödyllisiä- koulujen saamat tieto- ja viestintätekniikan palvelut ovat

parantuneet viimeisen kahden vuoden aikana- lukiot 79 %, yläkoulut 72 %, alakoulut 71 %- pääkaupunkiseudulla parantunut eniten (87 % kouluista)- kuitenkin 9 % rehtoreista arvioi palveluiden heikentyneen

Rehtorikysely 2010

What makes the impact?

1. Evidence-based decision making

2. Willingness - ability to break the barriers,to share, collaborate and to co-create

3. Passion and action!

Laitteet: Opettajien ja opetustilojen laitteet ja esitystekniikka

Palvelut: Esimerkiksi oppilaskohtainen sähköinen työpöytä ja siihen liittyvät pilvipalvelut

Täydennyskoulutus: Täydennyskoulutus sisältää Osaava-ohjelman ja valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen. Koulutuksissa panostetaan opettajaverkostojen synnyttämiseen.

Tutkimus- ja kehittämishankkeet: Kohdennetaan koulujen oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen.

Arviointi ja seuranta: Seurantajärjestelmän kehittäminen

Kustannusarvio

Esimerkki tieto- ja viestintäteknisen varustuksen tavoitetasosta

OPETTAJAT:• Tietokone (á 500 €)• Mobiililaite (á 250 €)

OPETUSTILAT:• oppilaskoneet (5 kpl/luokka) (á 400 €) + äänentoisto• mobiililaitteet (5 kpl/luokka) (á 300 €)• esitystekniikka (esim. vuorovaikutteinen esitystaulu,

datatykki, dokumenttikamera, yht. 4500 €)

Kustannusarvio

2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä

2011—

2015

Laitteet 10 milj. 29 milj. 29 milj. 57 milj. 57 milj. 182 milj.

Laajakaista 3 milj. 2 milj. 2 milj. 2 milj. 2 milj. 11 milj.

Palvelut 7 milj. 10 milj. 25 milj. 35 milj. 35 milj. 112 milj.

Täydennyskoulu

tus

8 milj. 10 milj. 8 milj. 6 milj. 5 milj. 37 milj.

Opettajien

peruskoulutus

2 milj. 2 milj. 1 milj. 0,5 milj. 0,5 milj. 6 milj.

Tutkimus ja

kehittäminen

7 milj. 7 milj. 8 milj. 8 milj. 8 milj. 38 milj.

Arviointi ja

seuranta

1,2 milj. 0,2 milj. 0,2 milj. 0,2 milj. 0,2 milj. 2 milj.

E-

oppimateriaalit

1 milj. 2 milj. 2 milj. 2 milj. 2 milj. 9 milj.

Kustannukset

yhteensä

39,2

milj.

62,2 milj. 75,2 milj. 110,7mil

j.

109,7

milj.

397 milj.

OPTEK – Educational Technology in School’s Everyday Life Research Project

Lonka (2010) is developing a new synthetic model, where the components are:

1) Diagnosing and activating,2) Supporting the process of learning and studying,3) Assessing the learning outcomes

Feedback is essential feature in each of these steps. (Lonka & Ahola, 1995; model is based on Vygotsky's (1962, 1978) ideas, process-oriented instruction, and research on applied cognitive science (Bereiter & Scardamalia, 1987; Carey, 1986; Chi, Glaser & Farr, 1988).

Lähtökohtia• Tiedonkäsityksen muutos• Uudet sosiaaliset innovaatiot ja käytänteet

• Tarve tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiselle