Lapsen ja perheen tilanteen sekä tuen tarpeen arviointi

LAPSEN JA PERHEEN TILANTEEN SEKÄ TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI - Laadukas arviointi lastensuojelun

näkökulmasta Hanna Tulensalo

YTL, Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoissosiaalityöntekijä,

Kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset

ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Kehittäminen 2000-luvun alussa:

Lapsikeskeinen tilannearvio

(Helsinki), LEK-malli (Pesäpuu)

Kansallinen kehittäminen 2004-

2007: lastensuojelun kehittämisohjelman

alkuarvio- ja avohuollon työ -

ryhmä

Valtakunnallinen kehittäminen:

alkuarvio-malli ja kouluttajakoulutus

2008 ,

Lastensuojelulain muutokset ja

valvonnan aikarajat

LasSe-hanke

2013-15,

Oppimisverkosto (THL) sekä paikallista kehittämistä (esim.

Helsinki arviointikriteeristö)

Hanna Tulensalo 2.9.2016

ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA JA TAVOITTEITA

• Lapsen arjen ja elämäntilanteen kokonaisvaltainen selvittäminen

• Yhteinen prosessi lapsen ja hänen läheisten kanssa, suhteissa ja suhteiden avulla tapahtuva, auttaa jäsentämään tilannetta myös perheelle itselleen

• Arvioidaan tuen ja palvelujen tarvetta, mutta arviointi ei ole vain palveluohjausta tai asiakkuuden tarpeen arviointia (alkaako asiakkuus vai ei)

• Asettuu asiakkuuden alkuun, mutta on myös koko asiakkuuden ajan jatkuvaa ja rakentuvaa (tilannearvio)

• Arviointi päätöksenteon edellytys


HYVÄ JA LAADUKAS LAPSEN TUEN JA TARPEIDEN ARVIOINTI

• Lapsikeskeinen ja yhteistyöhön perustuva työskentelyote

• Tiedonmuodostuksen jäsentyneisyys

• Työyhteisön ja organisaation tuki ja sitoutuminen – arviointityöskentelyn yhteinen ammatillinen reflektointi

Petrelius, Hietamäki, Jaakola & Tulensalo (2016, tulossa )


LAPSIKESKEINEN JA YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVA TYÖSKENTELYOTE

- Arvioinnin toteuttaminen lapsikeskeisesti

- Luottamusta rakentava, yhteinen arviointiprosessi


ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN LAPSIKESKEISESTI

taustalla esim. Hurtig 2003; Karttunen 2010; Vis ym. 2009; Helavirta 2011; Muukkonen 2008; Vario 2014 Hanna Tulensalo 2.9.2016

LUOTTAMUSTA RAKENTAVA, YHTEINEN ARVIOINTIPROSESSI

• Arviointiprosessissa on tärkeää ottaa huomioon tilanteen aiheuttamat ristiriitaiset tunteet tämä vaikuttaa koko arvioinnin prosessiin sekä osallisten sitoutumiseen yhteiseen työskentelyyn

• Kunnioittava kohtaaminen

• Tiedon antaminen

• Osallisuus arvioinnin tekemiseen

• Tasapaino oltava vahvuuksien ja voimavarojen sekä huolien ja ongelmien välillä sekä lasten että vanhempien toive

Esim. Hietamäki 2015; Harris & Gosnell 2012


- Tiedon rakentaminen kokonaisvaltaisesti ja

monitoimijaisesti - Arviointiteemojen lapsikeskeinen määrittely - Selkeä, avoin ja lapsiystävällinen dokumentointi

TIEDONMUODOSTUKSEN JÄSENTYNEISYYS


TIEDON RAKENTAMISEN OSAPUOLET


SOSIAALITYÖN ASIANTUNTIJUUS – YHTEINEN ARVIOINTI

• Sosiaalityön asiantuntijuus rakentuu työntekijän ja asiakkaan tiedon saumakohtaan

• Avoin asiantuntijuus (esim. Karvinen-Niinikoski 2005), horisontaalinen asiantuntijuus (Juhila 2006), jaettu asiantuntijuus (Seikkula & Arnkil 2008)

• Avoimen, reflektiivisen ja osallisuutta korostavan asiantuntijuuden näkökulmasta asiakkaan tieto, tietoon liittyvät merkitykset ja niiden kautta syntyvät diskurssit ovat osa asiantuntijuutta. Tämä on sosiaalityön tietopohjan erityisyyttä (Laine 2005)

• Miten asiakkaan asiantuntijuus omasta elämästään tulee esiin arvioinnin aikana? Onko arviointi työntekijä tekemä vai yhteinen prosessi lapsen ja hänen läheisten sekä muiden toimijoiden kanssa?


TIEDON RAKENTAMINEN KOKONAISVALTAISESTI JA MONITOIMIJAISESTI

Lapsijohtoinen, monitoimijainen käytäntö (mukaillen Fern 2014)


MONITOIMIJAINEN YHTEISTYÖ

ARVIOINNIN PROSESSISSA

ALKU- TAPAAMINEN

Lapsi ja vanhemmat

JA YHTEISTYÖTAHO

LAPSEN JA VANHEMPIEN

OMAT TAPAAMISET 1-3

KIRJALLINEN YHTEENVETO

YHTEEVETO-/ SIIRTONEUVOTTELU Lapsi ja vanhemmat JA YHTEISTYÖTAHO

YHTEISTYÖN TAPOJA ARVIOINNIN AIKANA • Ilmoituksen teon vaiheessa yhteistyöstä sopiminen • Arviointi työparina yhteistyötahon kanssa • Yhteistyötaho on mukana alku- ja/tai yhteenveto/siirtotapaamisessa TAI

lapsen TAI vanhempien tapaamisessa • Yhteistyötaho kertoo oman näkemyksen lapsen ja vanhempien

tilanteesta • Arvioinnin tekeminen moniammatillisena tiiminä • Asiantuntemus lapsikohtaisesti ja tarpeen mukaan

LS- ILMOI-

TUKSEN VASTAAN-

OTTO


ARVIOINTITEEMOJEN LAPSIKESKEINEN MÄÄRITTELY

• Arvioinnin kohteeksi valittavat asiat ja lapsen tilanteen arviointia jäsentävät teemat ovat perusteltuja

• Kansainvälisissä ja suomalaisissa malleissa erilaisia tapoja jäsentää arvioinnin teemoja – Taustalla lapsen kasvua ja kehitystä koskeva tieto,

vanhemmuuden edellytykset sekä lapsen tarpeet (CAF ) – Lapsen turvallisuuden varmistaminen (Signs on Safety) – Lapsen arki ja toimintaympäristö (LEK ja Lapsikeskeinen

tilannearvio)

Millaisista elementeistä lapsen hyvinvointi koostuu ja mihin teoriapohjaan arvioinnin viitekehys nojaa?

Mitkä teemat ovat lapsen kohdalla tärkeimpiä arvioinnin kohteita?

Miten tämä kehys auttaa ja ohjaa tiedon tulkintatyössä? Hanna Tulensalo 2.9.2016

LASTEN HYVINVOINNIN MALLI

Fattore, Mason & Watson 2008


SELKEÄ, AVOIN JA LAPSIKESKEINEN DOKUMENTOINTI

• Onko dokumentointi avointa ja osallistavaa? • Ohjaako dokumentointia diagnostiset ja

asiantuntijakeskeiset käytännöt vai onko se refleksiivistä ja yhteistä arviointia korostavaa? sosiaalityön perinteen mukaan dokumentointi on osa yhteistä työskentelyä, tiedonmuodostusta ja arviointia

• Dokumentoinnissa käytävä esiin tiedonmuodostuksen kokonaisuus sekä arvioinnin lopputulos perusteluineen

• Dokumentoinnissa kehitettävä myös lapsen tiedon ja lasta koskevan tiedon kokonaisuutta silloin, kun asiakkuus perustuu pitkään työskentelyyn asiakassuunnitelmaan keskittyvä dokumentointi ei aina tavoita lapsen elämän kokonaisuutta tai ”päivitä” tietoja lapsesta ja on palveluihin keskittyvää

• Dokumentoinnissa huomioitava edelleen myös sen lapsiystävällisyys


TYÖYHTEISÖN JA ORGANISAATION SITOUTUMINEN

- Arviointityöskentelyn yhteinen ammatillinen reflektointi

- Arvioinnissa tarvittava osaaminen


ARVIOINTITYÖSKENTELYN YHTEINEN AMMATILLINEN REFLEKTOINTI

• Yksittäisen työntekijän ja tiimin tasolla tapahtuva reflektointi yhtenäinen viitekehys voisi auttaa tilanteiden monipuolista käsittelyä ja vaihtoehtoisten tulkintojen tekemistä

• Organisaation tuki laadukkaalle arvioinnille


ARVIOINNISSA TARVITTAVA OSAAMINEN

• Tiedollinen ja teoreettinen osaaminen

– Lapsia ja lapsuutta koskeva tieto: lapsen kasvu ja kehitys, lapsen toimijuuden edellytykset, lapsuuskäsitys

– Lapsen hyvinvointiin ja toimijuuteen vaikuttava sosiaalisia ongelmia koskeva tieto

– Lastensuojelun toimintaympäristöä koskeva tieto, lainsäädäntö ja palvelujärjestelmä, oma ja toisten asiantuntijuus ja toisen työn tuntemus



• Taidollinen osaaminen

– Suhdeperustainen työ: vuorovaikutustaidot, luottamuksellisen suhteen rakentaminen, lapsen kohtaamisen taidot, vanhempien ja läheisten kanssa työskentely, monitoimijainen yhteistyö (lapsikeskeinen neuvottelu, läheisneuvonpito, dialoginen verkostotyö)

– Menetelmäosaaminen: prosessinhallinta ja työvälineet



• Tiedonkäsittely- ja reflektointitaidot

– Taito tehdä synteesi kerätystä tiedosta sekä erilaisten selitysten kriittinen arviointi

– Kyky analysoida ja suhteuttaa toisiinsa lapsen ja perheen tilanteessa olevia muutostarpeita ja voimavaroja sekä asiakkuuden ja muiden palvelujen tarvetta

– Eettisen työskentelyn taidot


EETTISYYS ARVIOINNISSA

• Oikean, oikeudenmukaisen ja stereotypioista vapaan tiedon keruu

• Asiakkaan tilanteen mahdollisen arvottamisen, normittamisen tai kategorisoinnin tunnistaminen

• Pyrkimys ymmärtää asiakkaan monitulkintainen tilanne

• Kyky tunnistaa ratkaisujen moraalinen taustavire

• Valtasuhteiden ja vallankäytön tiedostaminen

Laitinen & Väyrynen 2011


Lapsen ja perheen tilanteen sekä tuen tarpeen arviointi

News & Politics

Transcript of Lapsen ja perheen tilanteen sekä tuen tarpeen arviointi