Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman suunta - Sopivaa tukea oikeaan aikaan!
LAPE-muutosohjelman 14.11.. työpajan tuotokset, teema 2
-
Upload
thl -
Category
Health & Medicine
-
view
179 -
download
1
Transcript of LAPE-muutosohjelman 14.11.. työpajan tuotokset, teema 2
1.12.2016 1
Lasten ja perheiden osallisuus matalan kynnyksen palveluissa ja
niiden kehittämisessäYhteenveto työpajatyöskentelystä 14.11.2016
Marjatta Kekkonen, Martta October ja Eeva Liukko, Päivi Santalahti
Esityksen nimi / Tekijä
Mitä tarkoitetaan osallisuudella?
Osallisuus on yläkäsite (engl. Involvement) joka kattaakonkreettisemman osallistumisen (engl. Participation).
Osallisuus liittyy asiakaslähtöisyyteen ja asiakasosallisuuteen palveluissa. Lainsäädännöllinen perusta: sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, kuntalaki, lastensuojelulaki, nuorisolaki.
Osallisuus koostuu oikeudesta saada tietoa itseä koskevista suunnitelmista, ratkaisuista, toimenpiteistä ja niiden perusteluista sekä mahdollisuuksista ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa näihin asioihin. Vastavuoroisuus on olennaista: vaikuttaminen ei ole mahdollista, jos ei pääse mukaan asioiden käsittelyyn eikä saa niistä tietoa. Osallistuminen on toimintaa, jossa osallisuus usein konkretisoituu. (www.thl.fi/sokra, Leemann L. & Hämäläinen R.-M. (2015) ja Lastensuojelun käsikirja, THL)
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2
Asiakasosallisuus
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 3
Asiakasosallisuudella tarkoitetaan, että asiakas osallistuu aktiivisesti palvelujen
suunnitteluun, järjestämiseen, tuottamiseen, kehittämiseen ja arviointiin.
Kokemusasiantuntijuudella tarkoitetaan palvelujen asiakkaiden kokemusten hyödyntämistä palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Asiakas toimii kokemusasiantuntijana, kokemuskouluttajana, kokemustutkijana tai kokemuspuhujana tai vertaistukena.
Asiakasosallisuuden asteet
Asiakas informanttina, asiakas-palautteen antaja
Asiakas osallisena, vuorovaikutteinen asiakastieto
Asiakas vaikuttajana, laadun kehittäjä
Asiakas johtajana, asiakas määrittelee palvelun raamit
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 4
Lapsen osallisuus palveluissa lasten ja aikuisten suhteina ja toimijuuksina
OSALLI-SUUDEN ASTEET
Lapset aloitteen tekijöinä, aikuiset
toimijoina.
Aikuiset aloitteen
tekijöinä ja toimijoina,
lapset konsultteina
Aikuiset aloitteen tekijöinä,
suunnittelu ja toteutus
yhdessä lasten kanssa
Lapset aloitteen tekijöinä, aikuiset
konsultteina
Lapset aloitteentekijöinäsuunnittelijoinaja toteuttajina.
Aikuiset käytettävissä tarvittaessa.
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 5
Lähde: Mikko Oranen, Lastensuojelun käsikirja, THL
Mistä osallisuudessa on kysymys?
Osallisuudessa on kysymys kuulumisesta johonkin, vaikuttamisesta asioiden kulkuun ja vastuun ottamista seurauksista. Osallisuus on tietoa, toimintaa ja tunnekokemusta. Osallisuus on vapaaehtoista ja se toteutuu eri tasoilla: omassa elämässä, omien asioiden käsittelyssä ja yhteisiin asioihin vaikuttamisessa.
Maaret Vuorenmaa. Äitien ja isien osallisuus perheessä ja lasten palveluissa sekäosallisuuteen yhteydessä olevat tekijät. Tampereen yliopisto. 2016.
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 6
Lasten ja nuorten osallisuus• Lasten ja nuorten osallisuudessa oleellista on valtasuhde lapsen ja
aikuisen välillä. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän osallisuus riippuu aikuisen antamasta mahdollisuudesta.
• Eri palveluissa käytössä eri keinoja: lapsille ja nuorille suunnatut toiminnan arviointilomakkeet, aloitelaatikot, vertaissovittelu ja oppilaskuntatoiminta.
• Palveluissa arki usein aikuislähtöistä ja lasten ja nuorten osallisuus lähinnä muodollisia osallisuustapahtumia.
• Aikuiset suosivat tietynlaista osallisuutta, mikä tuntuu lapsista ja nuorista vieraalta. Lapset ja nuoret saatetaan jättää toimimaan keskenään vailla riittävää aikuisen tukea tai näkemykset saatetaan jättää päätöksenteossa huomioimatta, vaikka niitä olisikin prosessin aikana kysytty ja kuunneltu. (Vuorenmaa 2016)
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 7
Lasten ja nuorten osallisuus
• Lasten ja nuorten osallisuuden tukemisessa ajankohtaista on tarve edetä irrallisista osallisuustapahtumista osallisuuden kulttuuriin. Se edellyttää sellaista organisaatiokulttuuria, jossa osallisuudelle luodaan todelliset, arjessa kantavat puitteet. Muutos sitä kohti alkaa ennen kaikkea aikuisten asenteista.
• Oleellista on, että lasten, nuorten ja aikuisten kesken on yhteinen kieli ja asioita suunnitellaan, tehdään, päätetään ja arvioidaan aidosti yhdessä. (Vuorenmaa 2016)
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 8
Vanhempien osallisuus
• Vanhempien osallisuus tarkoittaa prosessia, jonka myötä vanhemmat saavuttavat sellaisia tietoja, taitoja ja voimavaroja, joiden avulla he pystyvät hallinnoimaan omaa perhe-elämäänsä, vaikuttamaan oman perheensä asioihinsa ja niiden käsittelyyn sekä kehittämään perheille suunnattuja palveluita ja ympäröivää yhteisöään.
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 9
(Vuorenmaa 2016)
Vanhempien osallisuuteen vaikuttavia tekijöitäVanhempien osallisuuteen voidaan vaikuttaa vahvistamalla tekijöitä, jotka ovat myönteisessä yhteydessä osallisuuteen ja vähentämällä tekijöitä, joiden tiedetään heikentävän osallisuuden kokemusta.Vanhempien osallisuutta vahvistavia, myönteisiä tekijöitä
– Arki toimii
– Työn ja perhe-elämän onnistunut yhteen sovitus– Riittäväksi koetut vaikuttamismahdollisuudet oman lapsen asioissa– Riittävä tiedonsaanti kunnan palveluista ja palvelujärjestelmästä
Vanhempien osallisuutta heikentäviä tekijöitä ovat:
• Perhe-elämään liittyvät heikentävät tekijät; vanhemmuuden huolet, vaikeudet saada apua
• Palveluihin liittyvät tekijät; työntekijälähtöinen päätöksenteko oman lapsen asiassa
• Vanhemman omaan lapsuuteen liittyvät tekijät– Pitkäaikaistyöttömyys ja/tai taloudelliset vaikeudet– Omien vanhempien MT-ongelmat
– Vakavat ristiriidat lapsuuden perheessä– Äiti ollut omassa lapsuudessa koulukiusattu
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 10
(Vuorenmaa 2016)
Vanhempien osallisuuden edistämisen keinoja
• Ohjaamalla vanhempia vertaisryhmiin ja muihin ryhmämuotoisiin toimintoihin –vertaistuki toimiva keino vanhemmuuden vahvistamisessa ja sosiaalisen tuen saannin turvaamisessa
• Tarjota matalalla kynnyksellä vanhemmille apua ja tukea arkeen.
• Lisäksi vanhempia olisi hyvä ohjata kansalaisjärjestöjen järjestämiin vertaisryhmiin.
• Kohentaa vanhempien osallistumista omaa lastaan ja perhe-elämäänsä koskevaan päätöksentekoon huomioimalla vanhempien emotionaalisen tuen tarpeet.
• Tarjoamalla päätöksenteon tueksi riittävästi tietoa, aikaa ja mahdollisuuksia keskustella vaihtoehdoista.
• Pyytämällä vanhemmilta palautetta palvelun toimivuudesta sekä kehittämisehdotuksia palvelun parantamiseksi.
• Tiedonsaanti olemassa olevista palveluista: koota tiedot yhteen kaikista kunnan, yksityisten palvelun tuottajien, seurakunnan ja kansalaisjärjestöjen tarjoamista alueellisista palveluista.
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 11
Asiakasosallisuuden ulottuvuudetTieto-osallisuus
Suunnittelu-osallisuus
Päätös-osallisuus
Toiminta-osallisuus
Arviointi-osallisuus
Asiakkaalla on oikeus saada tietoa palveluista, palveluihin pääsyn edellytyksistä. Asiakasta kuullaan ja varmistetaan, että asiakas saanut ja ymmärtänyt tiedon.
Asiakkaalla on tietoa palvelutarjon-nasta, omasta palveluprosessista sekä oikeus osallistua palvelujen suunnitteluun sekä omien palvelujen että laajemmin alueen, kunnan tasolla.
Asiakkailla on palveluissa päätösvaltaa palvelujen tuottamiseen.
Asiakkaalla on mahdollisuus toimia ja olla osallinen omassa elinympäris-tössään ja oikeus määrittää itseään sosiaalisissa suhteissa.
Palveluissa asiakkaat osallistuvat käyttäjä- ja asiakaspalautteen antamiseen, tuottamiseen ja hyödyntämiseen asiakastyössä sekä varmistetaan palautteen välittyminen päättäjille ja viranomaisille.
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 12
TYÖPAJATEHTÄVÄ
• MITÄ EDELLYTTÄÄ PALVELUISSA, ETTÄ LASTEN JA PERHEIDEN…– Tieto-osallisuus– Suunnittelu- ja
päätöksenteko-osallisuus– Toimintaosallisuus– Arviointiosallisuus
…TOTEUTUU LAPSI- JA PERHEPALVELUISSA?
• MITEN VOIDAAN EDISTÄÄ LASTEN JA PERHEIDEN…
– Tieto-osallisuuden– Suunnittelu- ja
päätöksenteko-osallisuuden– Toimintaosallisuuden– Arviointiosallisuuden
…TOTEUTUMISTA LAPSI- JA PERHEPALVELUISSA?
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 13
Osallisuuden toteutumisen edellytykset lasten kohdalla 1/2
• Lapsi on kohdattava arvostavalla, huomioon ottavalla tavalla– Lasten oikeudet, kuuleminen ja osallisuus ovat olennaisia
kaikissa lasten palveluissa ja kohtaamisissa. – On puhuttava ymmärrettävää kieltä. – On oltava kiinnostunut lapsesta ja lapsen näkemyksistä. – Lasten yksilöllisyys, erilaisuus ja erilaiset tavat toimia ja olla
mukana tulee tunnistaa. – Lapsella tulee olla kokemus siitä, että hänen tekemisellään on
merkitystä. • Lapset ovat aktiivisia toimijoita, eivät toiminnan kohteita
– Mitä lapsi haluaa? Aikuinen ei voi olettaa tietävänsä. – ”Lapset ovat realisteja” – toiveet ovat toteutettavissa olevia.
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 14
Osallisuuden toteutumisen edellytykset lasten kohdalla 2/2
• Aikuisten osaamista tulee lisätä – Lapsen osallistaminen haastaa osaamisen ja tekemisen tavat. – Kaikilla lapsen kohtaavilla aikuisilla on vastuu lapsesta ja lapsen
kuulemisesta. – Lapsen kohtaaminen edellyttää vastuullisuutta ja reflektiokykyä. – Tarvitaan
• Vuorovaikutusosaamista ja osaamista ryhmien ohjaamisessa • Ymmärrystä lapsen psykososiaalisesta kehityksestä • Lainsäädäntötuntemusta (lapsen oikeudet).
• Lasten palveluista vastaavan johdon tulee turvata lapsen osallisuutta edistävät toimintatavat – Yhteinen visio, osaamisen ja resurssien varmistaminen sekä
toimintamahdollisuudet.
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 15
Miten osallisuuden eri muotoja voidaan konkreettisesti edistää lasten kohdalla? 1/2
• Tarvitaan erilaisia kohtaamisen ja osallisuuden mahdollistavia palveluja, paikkoja ja tapoja, muun muassa – Lasten omat vertaisryhmät – Sähköiset palvelut – Epävirallisen kohtaamisen tilat, esimerkiksi MLL:n Terhokerhot
• Kaikenikäisille avoimet kohtaamispaikat, joissa vietetään kiireetöntä aikaa ja leikitään yhdessä.
– Lapsen luo liikkuvat palvelut, esimerkiksi Lappeenrannan Wilma-auto• Erikoissairaanhoidon, oppilashuollon ja koulun asiantuntijat jalkautuvat
sellaisten lasten ja nuorten luokse, joilla on selvittämättömiä poissaoloja ja jotka eivät tule kouluun.
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 16
Miten osallisuuden eri muotoja voidaan konkreettisesti edistää lasten kohdalla? 2/2
• Eri-ikäisille lapsille sopivia erilaisia tapoja toimia, esimerkiksi – Lasten itse tekemät ja sopimat säännöt – Valokuvaus – Projektina luokkahengen kasvattaminen.
• Osallistetaan lapset konkreettisesti palvelujen suunnitteluun, esimerkkinä leikkipuisto – Lapset antoivat taksvärkkirahat yhteiseen käyttöön. Lapset
suunnittelivat unelmiensa leikkipuiston keskustellen, piirtäen ja pienoismallien avulla ja äänestivät sitten parhaita vaihtoehtoja. Eri kouluista valittiin edustajat suunnitteluryhmään. Kunta antoi alueen leikkipuiston toteutukseen, ja puistoa rahoitettiin projektirahoituksella. Lapset osallistuivat avajaisten suunnitteluun. Lapsille oli tärkeää, että puistosta tuli totta.
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 17
Osallisuuden toteutumisen edellytykset aikuisten kohdalla
• Osallisuuden varmistaminen on saavutettavuutta, pitää olla läsnä siellä missä asiakkaat ovat
• Ylisukupolvisuuden tunnistaminen osattomuuden kokemuksissa, historian tunnustaminen vaatii luottamusta ja rohkeutta kohdata asiakas
• Yhteisön ja yksilön vastuun rajapinnat, ammattilaisilla vastuu vanhemmuuden tukemisesta
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 18
Osallisuuden edellytykset aikuisten kohdalla (2)
• Systeemiteoria: Perhekin on aina systeemi, jolla on oma sisäinen tavoite, palveluihini sitouduttaisiin paremmin jos niiden tavoitteet olisivat yhteneväiset perheen tavoitteiden kanssa
• Osallisuus ja johtajuus suhteessa toimintaympäristöön: Riskinä on että moniammatillisuus liudentaa asiantuntijuutta pois yksittäiseltä työntekijältä, joka voi olla myös haitallista tai riski asiakkaan osallisuuden kannalta
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 19
Miten osallisuuden eri muotoja voidaan konkreettisesti edistää aikuisten kohdalla?
• verkostodialoginen toimintamalli (Arnkil et al.) on voimaannuttava, sillä asiakas saa aloittaa keskustelun
• Toinen esimerkki mallista, jolla asiakas osallistetaan: neljä pöydänjalkaa/kompassi tms.- itsearviointi – ovatko elementit tasapainossa, keskustelun aloitus itsearvioinnin perusteella
• Lapsen ja perheiden muiden tukiverkostojen mukaan ottamista auttamissuunnitelman tekemiseen (läheisneuvonpidot edistävät osallisuutta)
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 20
Käytännön vinkkejä ja huomiota
• Käytäntöjä yhdenmukaistettava niin, että tapaamisissa lähdetään asiakkaan/perheen lähtökohdista/toiveista liikkeelle
– Asiakasvuorovaikutusosaamista vahvistamalla: Verkostodialoginen toimintatapa vaatii konkreettista kohtaamiskoulutusta.
– Asiakkaan mielipide ja kokemus asiakastapaamisen alkuun; esim. laajoissa terveystarkastuksissa oppilaan/vanhemman mielipide kysytään vasta viimeisenä
– Asiakkaan osallisuuden varmistaminen monitoimijaisissapalvelutilanteissa
1.12.2016 Esityksen nimi / Tekijä 21