Lansimaisen filosofian historia

26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen

Länsimaisen filosofian historia

fi 1


Matka filosofian historiaan

• Eurooppalaisen aatehistorian tarkasteluperusteeksi on viime vuosikymmeninä vakiintunut seuraava jako:– antiikki (~ 700 eKr. ~ 500 jkr.)– keskiaika (kristillinen aika, ~ 500 ~ 1400)

• renessanssi eräänlaisena käännekohtana

– moderni aika (uusi aika, ~1600-luvulta alkaen)– postmoderni aika (~1900-luvun loppupuolelta)

http://www.edu.vantaa.fi/filosofia/uusi_sivu_62.htm

http://www.edu.vantaa.fi/filosofia/uusi_sivu_63.htm


Filosofian juuret antiikin Kreikassa

• Jo 500-luvulla eKr. kreikkalaiset viisaat ihmettelivät kaiken olevan alkuperää. Heitä kummastutti myös ympäristössä havaittava muutos.

• Nämä ensimmäiset ajattelijat tarkastelivat luontoa – siksi heitä kutsutaan luonnonfilosofeiksi tai esisokraatikoiksi.

• Yhteisenä tavoitteena luonnonfilosofeilla oli löytää kaiken taustalla oleva perussubstanssi.– Thaleen mukaan tuo substanssi oli vesi.– Empedokles esitti alkuaineita olevan neljä: maa, ilma,

tuli ja vesi.



• Sokrates – länsimaisen filosofian isä– filosofia viisauden rakastamisena– Pyrki saamaan oppilaansa ajattelemaan itse >

sokraattinen kyselymenetelmä.– Siirsi painopisteen luonnon tarkastelusta

ihmiseen ja hyvään elämään.

Capitolium, Rooma/EH2005



• Platon, Sokrateen oppilas, loi järkälemäisen perustan myöhemmälle ajattelulle.– ideaoppi: todellisuus on pohjimmiltaan ideoita,

joita materiaalinen maailma vain heijastelee– rationalismi: aitoa tietoa saadaan järjen avulla

Capitolium/EH2005



• Aristoteles loi tutkimuksillaan pohjan keskiajan arabialaiselle ja latinalaiselle kulttuurille.– Tutki lähes kaikkia tieteenaloja biologiasta

runousoppiin ja retoriikasta fysiikkaan.– Arvosti Platonia enemmän aistein saatavaa

tietoa ja selvitti sekä metafysiikassa että luonnontieteissä syitä eri ilmiöille.


Hellenistinen filosofia

• Hellenistisen filosofian tyypillisiä piirteitä:– Filosofian painopiste siirtyi etiikkaan.– Viisautta ei tavoiteltu sen itsensä takia, vaan

onnellisen elämän saavuttamiseksi.– Tavoitteena oli säilyttää mielenrauha.– Maailman selittäminen materialistisesti.

• Hellenistisiä filosofikoulukuntia olivat mm.– epikurolaisuus– stoalaisuus– skeptikot

http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/historia/ymparisto/monika.html


Järki uskon palveluksessa - keskiajan filosofia

• Kristinuskon opinkappaleet ja antiikin filosofinen perintö yhdistyivät skolastiikassa (kirjaimellisesti koulutiede). Skolastikot kehittivät logiikkaa ja kielifilosofiaa.

• Jumalan olemassaolo pyrittiin todistamaan filosofisesti.

• Aristoteleen filosofian katsottiin sisältävän kaikki totuudet, joihin luonnollinen ymmärrys kykenee pääsemään

• Skolastiikan suuri järjestelmänrakentaja oli Tuomas Akvinolainen (1225-1274).


Ad fontes - Renessanssiajan filosofiaa

• Paluu antiikin filosofian lähteille. Keskus Italiassa.

• Humanismin ja platonismin nousu keskiajan skolastiikkaa ja aristotelismia vastaan.

•Ihmisen kykyjen ja järjen ylistys, esim. Pico della Mirandolan Ihmisen arvokkuudesta 1486.


1600-luvun suuret rationalistit

• Ranskalainen René Descartes oli yksi 1600-luvun suurista rationalisteista Gottfried Leibnizin ja Baruch Spinozan ohella: – Maailmalla on ymmärrettävä rakenne, jonka ihmisjärki voi

tavoittaa. Kaikki tieto perustuu viime kädessä järkeen.– Matematiikan ja geometrian menetelmien ihannointi, apuna

myös filosofisten järjestelmien rakentamisessa.

• Descartesin filosofian tavoitteena oli kaikkea epäilemällä saavuttaa ehdottoman varmaa tietoa.

• On olemassa vain yksi asia, jota ei voi epäillä, nimittäin ajattelu itse.

Ajattelen, olen siis olemassa (Cogito ergo sum).


1700-luvun brittiläinen empirismi

• Empirismi korostaa kokemuksen ja havainnon merkitystä kaiken tiedon pohjana. Sen nousu ajoittuu yhteen luonnontieteiden ja tekniikan kehittymisen kanssa.

• Empirismi kukoisti erityisesti teollistuvassa Isossa-Britanniassa.

• John Locke (1632-1704)– ”Totuuden täytyy olla tarkastelumme ainoa päämäärä.” Locke

peräänkuulutti kyseenalaistamista ja objektiivista suhtautumista.– Ihmismieli on syntyessään tyhjä taulu (tabula rasa).

• David Hume (1711-1776)– tiukka empiirisyyden vaatimus– Piti jopa syysuhdetta tottumuksena, ei tietona, sillä syysuhdetta

ei varsinaisesti voi havaita.


Filosofian kopernikaaninen uudistaja: Immanuel Kant

• Rationalismin ja empirismin synteesi:– Tietomme maailmasta perustuu havaintoon,

jonka tietokykymme muodot (”ymmärryksen kategoriat”) jäsentävät ymmärrettäviksi.

• Kantin myötä ihmisen tietokyky ja tajunnan muodot itsessään nousivat filosofisen mielenkiinnon kohteiksi.

• Moraalifilosofiassa Kant edusti velvollisuusetiikkaa.


Järki vapautuu auktoriteeteista -1700-luvun valistusfilosofia

• 1600-luvun lopun Englannista alkaen valistus myllersi Euroopan kulttuurista, tieteellistä ja yhteiskunnallista elämää. Sen tyypillisiä piirteitä ovat:– kriittinen järjen käyttö ja tietoon perustuva maailmankuva– taikauskon ja auktoriteettien (myös uskonnollisten)

vastustaminen– usko tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen ja ihmisen hyvyyteen– kansanopetuksen ja –sivistyksen vaatimus– sääty-yhteiskunnan epäkohtien arvostelu

• huipentuma Ranskan suuri vallankumous 1789

• Suuria nimiä olivat mm. John Locke, Adam Smith, Montesquieu, Voltaire, Denis Diderot ja Immanuel Kant.


Yhteiskunta ja historiaFilosofian suuria nimiä 1800-luvulla

• Yhteiskunnan ja historian suuria linjoja tarkastelivat Friedrich Hegel ja Karl Marx.– Molempien mukaan historia etenee

dialektisten kehityslakien mukaisesti (teesi > antiteesi > synteesi)

– Hegelillä tuo historiaa liikuttava voima oli ideaalinen Henki, Absoluutti tai Jumala

– Marx puolestaan oli materialisti ja katsoi ristiriitojen yhteiskunnan tuotantosuhteissa aiheuttavan historiaa kuljettavia kriisejä.


Moraali ja hyvä elämä Filosofian suuria nimiä 1800-luvulla

• Søren Kierkegaard ja Arthur Schopenhauer tarkastelivat ihmisen sisäistä elämismaailmaa.– Kierkegaard korosti henkilökohtaista uskoa, yhdisti

kristillisyyttä varhaisiin eksistentialistisiin ajatuksiin.– Schopenhauer tarkasteli ihmisen kärsimystä, joka

hänen mukaansa johtuu jatkuvasta tahtomisesta.

• Friedrich Nietzsche ”teki filosofiaa vasaralla” ja hyökkäsi sovinnaista kristillistä moraalia vastaan.


1900-luvun filosofia

• Jako mannermaiseen...– "elämänfilosofisten" kysymysten tärkeys– ajattelun yhteiskunta- ja kulttuurisidonnaisuus– poliittiset kannanotot

• ...ja analyyttiseen filosofiaan (anglosaksisissa maissa)– kielen käytön tutkimus ja logiikka – eksaktien, tieteellisten menetelmien ihannointi– suuriä nimiä mm. Bernand Russel ja Ludwig

Wittgenstein


Mannermaisen filosofian suuntauksia

• Fenomenologia:– Miten maailma meille ilmenee?– lähtökohtana tietoisuuden intentionaalisuus– Edmund Husserl, Martin Heidegger

• Eksistentialismi:– Olemassaolo (existencia) on ensisijainen

olemukseen (essentia) nähden.– Ihmisellä on vapaus ja pakko ”valita itsensä”.– Jean-Paul Sartre, Simone de Beauvoir


Analyyttisen filosofian suuntauksia

• Looginen positivismi:– Metafysiikka ja etiikka eivät kuulu vakavasti

otettavaan filosofiaan.– Filosofisten argumenttien on oltava selkeitä,

loogisia ja todistettavissa oikeiksi tai vääriksi.– Loogisesta positivismista kehittyi looginen

empirismi, jonka edustajia suomalaisen filosofian suuret nimet Georg Henrik von Wright ja Jaakko Hintikka ovat.


Quo vadis filosofia?

• Analyyttinen ja mannermainen koulukunta ovat lähestyneet toisiaan 1900-luvun lopulla.

• Richard Rortyn mukaan tilanne on hiukan seisova – uusia suuria nimiä ei ole ilmestynyt.

• Filosofian popularisoituminen?• 2000-luvun alun yhteiskunnalliset haasteet

(esim. globalisaatio, teknologian kehitys, ympäristökysymykset, elintasokuilu ja terrorismi) koskettavat myös filosofiaa.

Lansimaisen filosofian historia

Education

Transcript of Lansimaisen filosofian historia