LAHDENPOHJA

Junien kulku.Elisenvaara—Jaakkima—Sortavala.

to» to» to» to»to» 2.3.2.3. E 2.3.2.3. to» to»

3. 3. 2. 3.2. 3. ton ton *: ton ton 2. 3.2. 3. 2. 3.>16205421425*2122 n 21 2304-— Elisenvaara4- 2221939 9411359)201117096251458,21551153 304 125Jaakkima . I 1441905 9081326 1915

J1830J738[1559|22491246 406J> 65Sortavala .* 0401805 8101224 J1605Jaakkima—Lahdenpohja. mk

Jaakkima -+, 2155 l 1905 l 1500 1 1330 j 1155 I 910 I 625Lahdenpohja 4- V 2205 | 1915 | 1510 | 1340 | 1205 920) 635

Lahdenpohja -> I 605 I 845 I 1135 I 1305 l 1440 j 1840 | 2135Jaakkima 4- V 615 | 855 1145 1 1315 1450 [ isso | 2145

Laivavuorot.Lahdenpohja—Valamo.„VALAMON LUOSTARI"

X I 5 I S Vo—Vs X I / I 51233 | 900 1830 g 4- Lahdenpohja 4- . 1200 2030 18001500| 1130 2100 Y-+Valamo -+| 930 1800 1530

Lahdenpohja—Tervu (Kurkijoki)...LAATOKAN SAARISTO"

S 1300, m, ti, k, to, 1 1330 g 4- Lahdenpohja 4- A s, m, ti, k, to, I 815s 1630, m, ti, k, to, 1 1700 Y -> Tervu -» II s, m, ti, k, to. I 430

Linja-autoliikenne

Sortavalasta530 1015 1345

1540 1830 1945

Saapuvat:Savonlinnasta

830 1845Viipurista

1030 1400 18*0

LAHDENPOHJALähtevät:

Savonlinnaan600 1540

Sortavalaan700 830 1030

1400 1600 1845

Viipuriin530 1015 1345

Karjalan Linja-auto Oy.

SISÄLLYSLUETTELO: sivu1) Lahdenpohja ja Jaakkima. (Esittelyä) 12) Hiukan historiikkia 2

4) Valamo 73) Näköaloja ja nähtävyyksiä 4

5) Puutsaaren luostari 126) Vossenoi eli Rasisaari 137) Matkailureittejä Lahdenpohjasta 138) Ilmoituksia 14

Julkaisija: SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSENLahdenpohjan paikallisosasto.

»Laatokan omalaatuista kauneutta»: näköala Annanriutan rinteeltä.

LAHDENPOHJA JA JAAKKIMA,

niin vähän tunnettuja kuin ne matkailijoille ovatkin tähänasti olleet, sijaitsevat aivan sen matkailureitin varrella, jokaon suuntautunut Raja- ja Pohjois-Karjalaan sekä ennenkaikkea Valamoon, Laatokan helmeen.

Kun nämä seudut tarjoavat matkailijalle Laatokan oma-laatuista kauneutta osittain koskemattomassa alkuperäisyy-dessään varsin runsain määrin, on varmaankin matkailijalletervetullutta, että tehdään tunnetuksi myöskin näiden seutu-jen tarjoamat nähtävyydet ja mahdollisuudet niihin tutustua.

Useimpain pitkämatkaisten jopa ulkomaistenkin matkaili-jain yhtenä tärkeimmistä matkailun kohteista on ollut ja tuleevarmaan edelleenkin olemaan keskiaikaisen mystiikan hämy-vaippaan verhoutunut, verraten kaukana Laatokan ulapallasijaitseva, luonnonihana Valamon saariryhmä luostareineen,kymmenine kirkkoineen ja omalaatuisine asukkaineen. Kunnyt matkailija voi tämän »pyhiinvaellusretkensä» tehdä muka-vimmin, lyhintä tietä ja halvimmalla Lahdenpohjan kautta,josta on Valamoon vain n. 2 tunnin laivamatka, ei hän voinejättää käyttämättä hyväkseen Lahdenpohjan kautta Vala-moon suuntautuvan matkan ja Jaakkiman saariston tarjoamaamiellyttävää tuttavuutta.

Lahdenpohjan kauppala, entinen Jaakkiman »lopotti» jakirkonkylä, sijaitsee Laatokan luoteisella rannalla lähes 4 kilo-metriä Jaakkiman asemalta, josta sinne johtaa satamaratasäännöllisine junankulkuvuoroineen sekä maantie autoliiken-teineen. Rautateitse on matkaa Viipurista 138 kilometriä jaSortavalaan rautatietä samoinkuin maanteitsekin moninepäivittäisine autovuoroineen 40 kilometriä.

Viime vuosina on Lahdenpohjasta tullut yhäti vilkastuvanautoliikenteen tärkeä keskuspaikka useimmille Viipurista jaSavosta (Savonlinna, Punkaharju, Imatra) Itä-Suomeen suun-

1

Kilpiönsalmi Kolksalossa.

tautuville autolinjoille. Ja nyt kun on saatu järjestetyksisäännöllinen laivaliikenne Lahdenpohjasta Valamoon, tarjou-tuu matkailijalle oivallinen tilaisuus lisätä matkanäkemyksiäänLahdenpohjan ja Jaakkiman saariston tarjoamilla Laatokantämän puoleisen rannikon viehättävillä nähtävyyksillä.

HIUKAN HISTORIIKKIA.Jaakkiman seudut niinkuin yleensä Laatokan suomen-

puoleiset rannikot ovat maamme vanhimpia asutusseutuja.Sitä todistavat täältä löydetyt verraten runsaslukuiset

kivikauden esineet, mistä päättäen nämä seudut ovat olleetasuttuja ainakin jo n. 4000 vuotta. Samaa todistavat myöspaikkakunnalla olevat lukuisat linnavuoret ja piilopirtteinäkäytetyt vuoren onkalot vähän myöhemmältä ajalta.

Ikivanha on varmaan ollut myös se kauppatie, joka kulkiLahdenpohjasta Paikjärven kautta Ristlahteen ja Pyhä-järveen Uukuniemellä ja aina yhä edelleen Pielisjärven jaOulujärven kautta Pohjanlahdelle. Tästä pitkienkin maa-kannasten katkomasta kauppatiestä on meidän päiviimmesäilynyt vielä n. s. »veneportaita» vesistöjen välisillä kannaksilla.

Myöhemmin keskiajalla iskivät täällä yhteen lännen jaidän kulttuurit, Ruotsi ja Nowgorod, kunnes Pähkinäsaarenrauha 1323 jakoi Karjalan heimon alueen kahtia; Laatokanrantamat jäivät silloin venäläisille. Ryöstö- ja hävitysretkiätehtiin siitä huolimatta edelleenkin; ne puhkesivat taas 1570ilmisodaksi, jota kesti melkein keskeytymättä 25 vuotta.Pontus de la Gardie valloitti 1580 Käkisalmen, jolloin kokoLaatokan-Karjala joutui lyhyeksi ajaksi Ruotsin valtaan.Tältä ajalta on paljon muistomerkkejä Jaakkimassakin: Pon-tuksensiltoja ja -niittyjä, Vältsilta Lahdenpohjan ja Vaarankylän välillä y. m. Täyssinän rauhassa 1595 jäi Laatokan-Karjala edelleen Venäjälle.

Uudelleen syttyi sota 1609 ja Pontuksen poika Jaakko de laGardie (Laiska-Jaakko) valloitti Käkisalmen takaisin 1611,jonka jälkeen Stolbovan rauhassa 1617 nämä seudut taas jou-tuivat Ruotsille. Tarinan mukaan Jaakkiman nimikin, ruot-

2

Sankaripatsas kirkon vieressä.

siksi alkuaan Jachimavara, johtuisi tästä kuulusta sotaherrasta,jonka tiedetään majailleen nykyisen pappilan paikalla, Lippu-mäellä.

Paikkakunnan vanhin karjalainen väestö oli uskonnoltaankreikkalais-katolista, josta on vielä monia todistuskappaleitavarsinkin paikannimistössä paikkakunnalla. Nykyisen Suo-jeluskunnan talon paikalla Lahdenpohjassa on aikoinaan ollut»säässynä», kreikkalais-katolinen rukoushuone, josta mäennäihinasti käytännössä ollut nimikin Säässynämäki. Kirkkoja,»säässynöitä» ja hautausmaita on ollut Sorolassa, Harviossa jamonessa muussakin kylässä. Todennäköisesti on Huhtervussaollut vielä 1500-luvullaluostarikin, josta paikannimi: Luostarin-mäki.

Stolbovan rauhan jälkeen alkoi voimakas luterilaisuuteenkäännyttäminen ja ainakin v. 1632 tiedetään Jaakkimassaolleen jo luterilaisen papin, mutta ensimäinen luterilainenkirkko lienee rakennettu vähän myöhemmin. — Tämä Jaakki-man ensimäinen luterilainen kirkko sijaitsi nykyisellä hautaus-maalla. Samoin toinen, v. 1754 rakennettu kirkko, jonkasakariston kohdalle on pystytetty seurakunnan ensimmäisenkirkkoherran Simeon Paganuksen muistopatsas.

Nykyinen Jaakkiman kirkko on kuuluisan arkkitehdinC. L. Engelin piirustusten mukaan punaisesta tiilestä raken-nettu, tilava ristikirkko, johon mahtuu hyvin n. 3000 henkeä.Rakennustyötä kesti v:sta 1845 v:een 1850. Rakennustöiden»sieluna» oli Jaakkiman silloinen kuuluisa rovasti Johan FredrikBergh, joka oli täällä kirkkoherrana vv. 1843—1857.

Nykyinen Lahdenpohjan kauppala, entinen Jaakkiman»lopotti», on ollut virallisena markkinapaikkana v:sta 1664asti, jolloin »Sieklahden» rannalla alotettiin Käkisalmen por-varien hankkiman kuninkaallisen luvan nojalla pitää markki-noita syksyisin Mikonmessujen aikana. Sillä on siis takanaanlähes 300-vuotiset, aikakirjoihin viedyt kaupalliset perinteet.Ennen Karjalan radan avaamista (1893) se olikin vilkas liike-paikka, joka välitti Laatokan parhaana satamana Venäjäntavaroita kauas Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Ennen Saimaankanavan valmistumista (1856) kulki Lahdenpohjan kauttamyöskin kaikki Pohjois-Saimaan puutavara Laatokkaa myötenmaailman markkinolle. Sittemmin sen kaupallinen merkitysjonkin verran pieneni, mutta Lahdenpohjan saatua 26/1 1923kauppalan oikeudet on se taas sekä rakennustensa että kauppan-

3

Lahdenpohjan vuoriston jylhiä rantakallioita.

sakin puolesta huomattavasti vaurastunut. Asukasluku onnykyisin n. 1500 henkeä.

isonvihan aika jätti kipeitä jälkiä myös Jaakkimaan.Tammikuussa 1705 hyökkäsi venäläinen tänne ryöstäen, polt-taen ja hävittäen m. m. Sieklahden eli Lahdenpohjan hovinperinpohjin sekä jatkaen ryöstöään ja hävitystään kesällä 1705useissa Jaakkiman rantakylissä. — Uudenkaupungin rauhassa1721 joutui koko Kaakkois-Suomi taas Venäjän valtaan, jostaseurauksena m. m. Jaakkima joutui kärsimään.

Lahjoitusmaaolojen raskaat koettelemukset. ■— Kun PietariSuuren tytär Elisabet 1728 sai pöytälahjana m. m. Jaakkiman,oli siinä silloin 1410 asukasta. Sittemmin muodostui Jaakki-masta ja osasta Kurkijokea kolme eri lahjoitusmaa-aluetta:1) Tervun alue Kurkijoella ja osassa nykyistä Lumivaaraa,2) Kichlevka eli Savimäen lankakunta ja 3) Besborodko eliLumivaaran hovin alue. Lahdenpohjan hovi lahjoitettiin v.1798 Aleksander Newskin ja Valamon luostareille, joilta Suo-men valtio sen sai omakseen vasta Tarton rauhassa 1920.Valtio möi sen 1925 Lahdenpohjan kauppalalle.

V. 1924 erosi Lumivaaran lankakunta, johon kuului 10kylää, Jaakkimasta, muodostaen oman kunnan ja seurakunnan.Lumivaaran tilalliset omistavat yhteisomaisuutenaan entisistälahjoitusmaatiloistaan lohkaistun suuriarvoisen, n. 3500 haja yli 25 manttaalia käsittävän yhteismetsän, joka arvokkaanaperintönä jossakin määrässä korvaa niitä kärsimyksiä, joitaheidän esi-isänsä onnettomina lahjoitusmaa-aikoina saivatusein selkänahassaankin tuntea.

Lumivaaran kaunis, goottilaistyylinen, valkea tiilikirkkoon rakennettu 1935 arkkitehti Launiksen piirustusten mukaanja sijaitsee sekin lähellä Laatokan rantaa, korkealla kunnaallaKumolan kylässä n. 13 km. Lahdenpohjasta etelään.

NÄKÖALOJA JA NÄHTÄVYYKSIÄ

voi Lahdenpohja aivan lähimpine ympäristöineen tarjotavarsinkin kesäisessä vehreydessään runsaasti erittäinkin sellai-selle matkailijalle, jolle Laatokan omalaatuinen luonnonkauneuson ennestään tuntematon.

Erityisenä ansiona voidaan pitää sitä, että pitempiaikainenkesävieras vaikkapa asuessaanaivan kauppalassa tai sen lähim-

4

massa ympäristössä, saa nauttia täysin siemauksin terveenmaalaiselämän ja raikkaan Laatokan luonnon suomaa virkis-tystä. Mutta samalla Lahdenpohja pystyy monine erikois-liikkeineen ja hyvine kulkuyhteyksineen tyydyttämään myösvieraidensa kohtuulliset mukavuusvaatimukset.

Lahdenpohjan ja sen lähimmän ympäristön nähtävyyksistämainittakoon jo edellämainittu Jaakkiman seurakunnan puna-tiilinen, jykevätekoinen, C. L. Engelin piirustusten mukaanrakennettu kirkko, jonka tornissa eli kellotapulissa on toistai-seksi vaatimaton kirkollinen museo halukkaiden nähtävissä.Aivan kirkon vierellä nukkuu kukin oman paatensa alla 33Jaakkiman (ja nyk. Lumivaaran) 42:sta sankarivainajasta.Sievästi puolen kilometriä kirkosta länteen on kuululla Lippu-mäellä Jaakkiman suuri pappila. Siitä johtaa Jaakkimanhuomatuimmansielunpaimenen, J. Fr. Berghin lähes 100 vuottasitten istuttama kuusikuja hautausmaalle, josta ennen muutaon mainittava Jaakkiman ensimmäisen ja toisen kirkon paikkaseurakunnan ensimmäisen kirkkoherran muistopatsaineen.

Aivan kirkon lähellä kohoavat Jaakkiman KristillisenKansanopiston sekä Vaaran kylän kansakoulun valkoiset tiili-rakennukset, viimeksimainittu aivan samalla paikalla, jossamyös Jaakkiman ensimmäinen 1877 rakennettu kansakoulusijaitsi. Muista rakennuksista mainittakoon aivan satamanvieressä oleva Faneeritehdas ja Lahdenpohjan kansakoulu sekäkauppalan hallitsevimmalla paikalla, entisellä »Säässynämäellä»kohoava, tilava Jaakkiman Suojeluskunnan talo. Nykyisinyliopistoon johtava yhteiskoulu sijaitsee kahdessa rakennuk-sessa Hovinmäen rinteellä.

Haukkariutan(72 m) jyrkänne.

5

VB:n esikuntarakennus ja päävahti.

Kauppalan lähellä ovat Rauhalassa RT 3:n ja RantalassaVR:n ajanmukaiset kasarmirakennukset, viimeksimainitut asi-aintuntijain lausunnon mukaan koko Pohjoismaiden tällähetkellä tarkoituksenmukaisimmat kasarmit.

Aivan kauppalan laidassa kohoaa 67 m korkealla Hovin-vuorella RT 3:n hallinnassa oleva näkötorni, josta aukeaa laajanäköala kaikkiin suuntiin, ehkäpä mieltäkiehtovimpana kauasLaatokan rannattomalle ulapalle yli viehkeiden salmien jasaarien.

Jaakkiman saaristossa on lähellä ja kauempana toinentoistaan houkuttelevampia saaria, salmia tai lahdenpoukamia,jotka hyvin soveltuvat moottori- ja palkoveneretkien pääte-pisteiksi. Sellaisista mainittakoon Linnankanta aivan lähelläLahdenpohjaa, Haukkariutta (72 m), Annanriutta (63 m),Mustasaari kapeine salmineen, Suurimäki (95 m) Sorolassaavarine näköaloineen ja monet muut. Nämä soveltuvat Lahden-pohjan lähellä sijaitsevina talviseen ulkoiluun ja hiihtoretkienpäätekohdiksi, ja vaikkakaan ne eivät kohoa yleensä 70—95metriä korkeammalle, tarjoavat ne äkkijyrkkinä mereen pudo-ten kesällä jylhän kaunista nähtävää. Mustasaaren ympärilläolevat monet salmet äkkijyrkkine kalliorantomeen muistutta-vat Norjan vuonomaisemia. Annanriutasta tietää kansantarukertoa liikuttavan kauniin rakkauslegendan todennäköisestiIsonvihan kaameilta ajoilta. (Taru on painettuna saatavissaMatkailijayhdistyksen Lahdenpohjan paikallisosastolta).

Useaan eri suuntaan on Lahdenpohjasta tilaisuus tehdämiellyttäviä laiva- tahi moottorimatkoja lähelle tahi kauem-maksikin milloinmihinkin hiekkarannalle tai rauhaiseen lahden-pohjukkaan, ellei halua aavan, varsinkin syksyisin usein vihai-sena ärjyvän Laatokan kallioiselle avorannalle ihailemaansitä valtavaa näytelmää, jota myrskyisen Laatokan kevyt,suolaton vesi joskus kesälläkin — kesällä sentään aniharvoin —

tarjoaa.Historiallisista ja esihistoriallisista paikoista mainittakoon

edellisen lisäksi sopivina käyntipaikkoina Harvion Linnavuori,Luostarinmäki Huhtervussa ja sen lähellä olevat luolat. Sa-moin Miklissä Pörtsänlammen lähellä on piilopirttinä käytettyvuoren onkalo.

Laatokan rantakalliot ovat tunnetut monista n. s. hiiden-kirnuistaan, joista mainittakoon mm. n. 15 min. kävelymatkanpäässä Lahdenpohjasta oleva »Kirnukallio». Yleensäkin taka-

6

Lahdenpohjan Faneeritehdas.

laiset Laatokan rantakalliot ovat herättäneet geologien eri-koista mielenkiintoa.

Lahjoitusmaahoveja on läheisyydessä Savimäen, Lumivaaranja Lahdenpohjan hovit sekä vähän kauempana Tervun hovi.

Pitempiaikaisille kesävieraille — niin yksityisille kuinperheillekin — on itse Lahdenpohjassa samoinkuin myösJaakkiman ja Lumivaaran luonnonihanissa saaristokylissäriittävästi saatavissa sopivia kesäasuntoja siisteissä maan-viljelys- ja kalastajataloissa kohtuullisiin hintoihin. Kalas-tuksen harrastajilla on täällä hyvä tilaisuus myöskin meri-kalastukseen. Kalastusta koskevista asioista antaa Matkai-lijayhdistyksen Lahdenpohjan paikallisosasto mielellään tar-kempia tietoja sekä välittää asuntoja niitä haluaville.

Houkuttelevista hiekkarannoista ei myöskään ole puutetta;suurimpana niistä mainittakoon jo verraten laajalti tunnetuksitullut Vätikän hiekka, Laatokan »Riviera», jonne on laiva-yhteys Lahdenpohjasta.

Moottoriveneitä samoinkuin autojakin on paikkakunnallasaatavissa lyhyitä ja pitempiä matkoja varten kohtuullisestamaksusta. Autokorjaamoja ja bensiiniasemia on paikka-kunnalla riittävästi.

Paitsi laivamatkaa läpi kauniin Jaakkiman ja Lumivaaransaariston Tervuun, jonne välittää sännöllistä liikennettä kolmesaaristolaivaa, jotka ovat myös tarpeen vaatiessa yksityisiinhuvimatkoihin vuokrattavissa, suositellaan huvimatkailureit-teinä seuraavia.

VALAMO.Valamon luostarista ja saariryhmästä on julkaistu run-

saasti selostuksia ja matkaoppaita, joista erään sellaisen mu-kaan teemme tässä lyhyesti selkoa:

Valamon luostarin ensimmäiset vaiheet häipyvät pyhimys-tarujen hämärään. Perimätieto mainitsee luostarin perusta-jiksi pappismunkit Sergein ja Hermannin, jotka v:n 1000 vai-heilla olisivat saapuneet Valamoon.

Länsi- ja itämaiset kristityt kirkot taistelivat täällä yli-herruudesta ja näin ollen joutui Valamokin usein ruotsalaistenhyökkäyksen alaiseksi. Ensimmäinen ankarampi isku sen

7

Kolksalon kauniita kalliorantoja siteine luotoineen ja suojaisine lahtineen.

— 8 —

Ulkosaariston tyrskyjä ja aavaa Laatokkaa.

Vätikän suojaisia hiekkarantoja,

Valamon luostarikirkko.

osalle tuli 1163. Hävityksen vuosia olivat myös 1578 ja 1611.Ruotsin vallan 100-vuotiskautena oli luostari autiona. Vastarakennettuna se v. 1754 paloi melkein kokonaan. Luostarinnykyiset rakennukset on pantu alulle v. 1783, pääkirkko onvydta 1887—1896.

Luostarin asukkaita ovat: kokelaat (pyöreäkupuinen lakki),noviisimunkit (tasalakinen lakki), tavalliset munkit ja täydelli-set eli skeemamunkit, jotka tuntee omituisesta puvusta, johonon mustalle pohjalle valkealla kuvattu pääkallo ja luut.

Paitsi tavallisia munkkeja on vielä munkkidiakooneja jamunkkipappeja. Luostarin johtajan nimitys on igumen. Kai-killa erisäätyisillä munkeilla on omat tehtävänsä. Yhteisiäjumalanpalveluksia on kaikkina päivinä, aamuisin klo 3 ja 9,iltaisin klo s—6:sta alkaen klo B:aan ja usein, varsinkin juhlina,myöhäiseen yöhön.

10

Aarteensa ja ihanuutensa asettaa Valamo nähtäväksemme.Meidän asiamme on hienotunteisesti liikkua niiden keskellä,säilyttää ne sieluamme kohottaviksi muistoiksi.

Valamo on muodostunut erääksi maamme enimmin suosit-tuja matkailupaikkoja. Eikä suinkaan ilman syytä. Kunnyt Lahdenpohjasta tarjoutuu suorin, lyhin ja samalla halvinmatkailureitti tähän luonnon ja ahkeran ihmiskäden vuosi-satojen kuluessa yhteisvoimin ihanaksi muovailemaan paik-kaan, halunnevat matkailijat mielellään käyttää tätä tietäsinne kulkiessaan, saaden samalla tutustua Lahdenpohjan jaJaakkiman saariston luonnonkauneuksiin.

Valamon saariryhmä käsittää 40 suurempaa ja pienempääsaarta. Luonto näillä saarilla on hurmaavan kaunista. Senveroista samalla kertaa suuripiirteisyydessä ja vivahdus-rikkaudessa sekä suloudessa saa etsiä maastamme. Täällätapaa kaikki muodot jylhimmästä jylhyydestä aina vienoim-paan viehkeyteen saakka. On alkuperäistä koskematontaluontoa, on ihmiskäden kasvattamaa.

Laaksot ja varsinkin lahdelmien ja vuonojen rannat luos-tarin ympärillä ja sisäsaaristossa ovat huolellisesti hoidettu-jen istutusten vuoksi erittäin lehtevät, eri puulajeista rikkaatja mehevän ruohokasvillisuuden somistamat. Ja keskellätätä kauneutta ja runollista rauhaa kajastaa esiin vihannastametsiköstä, sembramäntyjen ja hedelmäpuiden lomitse kirk-koja, pieniä kappeleita ja majoja. Niitä on siellä täällä, mil-loin äkkijyrkkien kallioiden kupeella tai laella, milloin haaveel-listen lahtien poukamissa ja tyynten salmien rantamilla.

Valamon tiet kulkevat monin paikoin poikki komeidenmetsien. Niitä myöten on hauskaa painua saaren uumeniin.Vesillä liikkuville tarjoavat saarien lomitse puikkelehtivat,alati vaihtelevat salmet ja poukamat, äkkijyrkät kallioranta-mat huvireittejä loppumattomiin.

Olipa Valamossa kävijä pyhiinvaeltaja tahi vain tavalli-nen matkailija, liikkuipa hän saarilla missä hyvänsä, aina hänkokee luonnonkauneutta ja suuruutta, joka saa kaksinkertaisenviehätyksen sen hiljaisuuden ja rauhan ansiosta, joka täällävallitsee.

Sisäkuva luostarikirkosta.

11

Munkkien asuntoja ja luostarin viljelyksiä.

Kun Valamossa kävijä on ihaillen ja ihmetellen tutustunutpääkirkkoon sen alakerrasta aina kellotorniin asti, hän tavalli-sesti tekee lyhyen kävelymatkan igumeenien hautuumaalle.Paikka ulkomaisine puistopuineen on Valamon kauneimpia.Ei paljoa pitempi (n. 2 km.) ole hauska tie P. Nikolain »skiit-taan», kirkkoon. Suureen skiittaan on jalan n. 3,5 km.; soutu-reitti sinne kapeita vesiä on luonnonihana.

Tutustumista Valamon merkillisyyksiin voidaan jatkaavesitse. Luostarilahdesta lähdettyä ovat skiitat seuraavat:Smolenskilainen skiitta kauniilla niemellä — Konevitsalainenskiitta, hieman syrjässä salmesta lampien rannalla — salmeaedelleen, oikaisten kanavan kautta aukeille vesille, jolloinedessä on jylhän kaunis Joh. Kastajan saari kirkkoineen jaerakkomunkkeineen — edelleen »Jerusalem»-nimiseen, ihan-teellisen kauniilla paikalla sijaitsevaan skiittaan, kävely siitäNiikanovin niemelle, jossa katsojan eteen Laatokka avautuukaikessa mahtavuudessaan — Getsemanen skiitta, jonka vie-reiseltä »Öljymäeltä» näköala niinikään on suurenmoinen.Nyt voidaan palata takaisin joko samaa tietä, suotuisallasäällä kiertäen Erakkosaaren ympäri tai maanteitse, 5 km.Tämä onkin sangen yleisesti käytetty ajo- ja kävelytie viimeksimainittuihin skiittoihin.

Jos sattuu tilaisuus luostarin laivalla päästä n. 10 km.päässä olevaan Pyhityssaareen, niin on syytä sitä käyttää hy-väkseen, sillä saari on kuin kalliolinna, joka majesteetillisenakohoaa merestä. Näköala sen pohjoiskaltaalta on unohtumat-toman ihana.

PUUTSAAREN LUOSTARI.Aikoinaan on Valamon luostari ostanut Jaakkiman talon-

pojilta Puutsaaren, lähellä mantereen rantaa, lähes 25 km.Lahdenpohjasta itään. Tännekin on rakennettu luostarikirkkoineen, puutarhoineen ja maanviljelyksineen.

Puutsaaren pääsaari on n. 5 km pitkä ja sen läheisyydessäon useita pieniä saaria. — Luonto on täälläkin harvinaisenkaunista ja kasvillisuus rehevää, käsittäen m. m. paljon harvi-naisia luonnonvaraisia kasvilajeja. Hyvin hoidetut puutarhat,maanviljelys ja tuottoisa metsä todistavat saaren erakkoasuk-kaiden uutterasta, lähes vuosisataisesta työstä.

12

Näköala kirkon tornista Lahdenpohjaan päin.

Matkailijalla on sopiva tilaisuus joko Valamon retkellääntahi tehden erikoisen matkan Lahdenpohjasta joko avomertatahi Jaakkiman pohjoisen saariston kautta tutustua tähänkinluonnonkauniiseen »Pikku-Valamoon».

VOSSENOI ELI VASIKKASAARI.Samantapainen Valamon luostarin »sivutila» kuin Puut-

saarikin luostareineen, kirkkoineen ja hyvin hoidettuine vilje-lyksineen sijaitsee keskellä aavaa Laatokkaa Vossenoissa eliVasikkasaaressa, jonne on lähimmästä mantereen rannasta,Lumivaaran Kalksalosta n. 25 km. merimatka.

Vossenoista on muodostunut Laatokan huomatuin kalastus-keskus, josta käsin syksyisin sadottain Laatokan karaistuneitakalastajia uhmailee syysmyrskyjä ja pakkasta pyydystäessäänverkoillaan lohta, Laatokan arvokkainta kalalajia. Sinne onmukavin pääsy suurilla kalastusmoottoreilla Kalksalosta.

MATKAILUREITTEJÄ LAHDENPOHJASTA:1) Lahdenpohja—Valamo, lähes 40 km. (Matka kestää 2 t.)2) Lahdenpohja —Puutsaari, n. 25 km. (Matka n. 1 !/4 t.)3) Lahdenpohja—Rukola—Kiukkosenniemi—Mikli. (Matka n.

10 km.)4) Lahdenpohja—Mustasaari—Haukkavuori—Jukkaansaari

(12 km.).5) Lahdenpohja—Siikasaari—Sääminginniemi—lsohiekka (20

km.).6) Lahdenpohja—Annanriutta—Sorola—Summasensalmi (8

km.).7) Lahdenpohja—Harvio—Linnavuori —Pöllä (14 km.).8) Lahdenpohja—Kumola—Kuhkaa —Seitsalmi—Kalksalo—

Sulasalmi—Kesvalahti (25 km.). Myöskin säännöllinenjokapäiväinen laivalinja.

13

Lahdenpohjan satamasta.

M. RUPONEN, SortavalaVälittää linja-autoliikennettäLahdenpohjasta eri suuntiin.

HOTELLI SEURAHUONE, LahdenpohjaSiistiä huoneita ja maukasta ruokaa matkusta-ville. Seisova voileipäpöytä! Puhelin N:o 140.

Kello- ja kiltitmriii erikoisliike,Lahdenpohjassa. Rudolf Julku.Rudolf Julku.

Ravintola "Karjala" Puh.ls4.Annosruokia kello B—2l. Omist. Hulda Pakarinen.

Parturi ja KampaamoPuh. 23. Omist. Siviä Sihvonen.

MUOTIAITTAPuh. 55. Omist. Elsa Julku.

14

Pöllän kalasauna idyllisessä ympäristössään.

Parturi ja KampaamoOmist. Martta Kalin. Puh. 148.

Lahdenpohjan Kirja- Ja PaperikauppaOmist. K. Korhonen. Puh. 30.

Lahdenpohjan Leipomo ja KondilttoriPuh. 158.

Jaakkiman Osuuskauppa r.LLahdenpohja. Puh. 50.

Hotelli PuistolaLahdenpohjapuh. 155 ja 173.

Nykyajan vaatimus-ten mukaisesti va-rustettu paikkakun-nan suurin I Ik.hotelli ja ravintola.

Kylpyhuoneet. Suomalainen sauna.

15

Paikjärven kauniita kalavesiä.

Autosaatavana vuokra-ajoon. J. Mäntysalo.Lahdenpohja. Puhelin 67.

Kansallis-Osake-PankkiMaan suurin talletus- ja liikepankki. Ostaa ja myyulkolaista rahaa sekä toimittaa kaikkia pankkialaankuuluvia tehtäviä.Konttori Lahdenpohjassa, auki joka arkipäivä klo10—14. Puhelin 46.

Lahdenpohjan Rauta O.Y.Rauta ja Urheilutarpeita. Puh. 121.

Kenkä-, Nahka- ]a IfaljaskauppaOmist. O. Salminen. Puh. 129.

Ruoko- jo siirtomaatavaroitaOmist. Väinö Tarkkonen. Puh. 124.

"Tori" kemikalioOmist. Selma Kapanen. Puh. 168.

16

TURISTIHOTELLI

LAHDENPOHJA PUH. 105

Siistiä nykyajan mu-kavuuksilla varustet-tuja huoneita mat-kustavaisille kohtuul-lisiin hintoihin.Joukkomajoituksia hal-valla. Hyvä ravintola.

SuomenMatkailijayhdistyksen jäsenille huoneiden vuokrissa10 o/o alennus.

Lahdenpohjan KemikalioPuhdin 107.

Lahdenpohjan Lappi O/Y.Lahdenpohja.

Kulta- ja Kellosepänliike. Puhelin 143.

Leinosen Radio- ja SähköliikeAutokorjaamo ja Kukkakauppa.Lahdenpohja. Puhelin 110.

Liha- ja RuokatavaraHanne ja Tynkkynen, Lahdenpohja. Puh. 126.

s/s "VENUS"Sopiva saaristonähtävyyk-siä varten esim. Lah-denpohja — Annanriutta —

Haukkavuori — Linnamäki— Pöllä — Vätikönhiekkay. m., y. m.Sekä säännöllinen kulku-vuoro Lahdenpohja—Ter-vu. Maanantai, Keskiv.,Perj. ja Lauantai.Huom.l Erittäin alhaisetmaksut.urulle iaiva o v Lahdenpohja puh. 145. 2 soittoa,VENUS LAIVA O. Y. Lum |¥B£m

'

pu £ 33,

O. V twtlLINi OOOS, HEI