Laatujärjestelmät 0,5 ov
-
Upload
ezekiel-whitley -
Category
Documents
-
view
24 -
download
1
description
Transcript of Laatujärjestelmät 0,5 ov
Laatujärjestelmät 0,5 ov
Kevät 2012
Sisältö
1.Toimintajärjestelmä
2.Laatu- ja Ympäristöjärjestelmä
3.Laatu
4.Ongelmanratkaisu
Toimintajärjestelmä
Mikä on toimintajärjestelmä?
Mieti minuutti, keskustele parityönä muutama minuutti!
ToimintajärjestelmäAjatuksia aiemmilta kurssilta
1. Työkalu tavoitteiden saavuttamiseksi
2. Talon tapa toimia
3. Yhteinen sopimus
4. Hyvien käytäntöjen säilytysjärjestelmä
5. Yhteisesti sovitut dokumentoidut työtavat, joiden mukaan toimitaan. Kattaa organisaation kaiken toiminnan
Visio, strategiset valinnat, päämäärät, tavoitteet ja toimintaperiaatteet
TuloksetJärjestelmä
Toimintajärjestelmä...ja sen tarkoitus
Tapa toimia eliTOIMINTA-
JÄRJESTELMÄ
Työ, tilat,osaaminen,materiaalit,
laitteet€ € €
Panokset
ISO 9000: ”Politiikan ja tavoitteiden määrittelyyn, sekä tavoitteiden saavuttamiseen käytettävä järjestelmä”
Toimintajärjestelmä, mikä/mitä/miksiISO 9000 määritelmiä
Johtamisjärjestelmä (Management System)Politiikan ja tavoitteiden määrittelyyn, sekä tavoitteiden saavuttamiseen käytettävä järjestelmä
Laadunhallintajärjestelmä (Quality Management System)
Johtamisjärjestelmä, jonka avulla suunnataan ja ohjataan organisaatiota laatuun liittyvissä asioissa
ToimintajärjestelmäJohtamisen/hallinnan osa-alueita
Yleinen johtaminenAsiakassuhteiden hallinta, strategiatyö, henkilöjohtaminen,
osaamisen hallinta, resurssienhaalinta…
Ympäristöjohtaminen(EMAS, ISO 14000)
Laadunhallinta(EFQM, ISO 9000, QS 9000)
Työterveys- ja turvallisuusjohtaminen(OHSAS 18000)
Tietoturvallisuuden hallinta (ISO 17799)
ISO 9000: ”Organisaation johtamisjärjestelmän eri osat voidaan liittää yhteen laadunhallintajärjestelmän kanssa yhdeksi johtamisjärjestelmäksi, jossa
käytetään yhteisiä rakenneosia”
Laadunhallintajärjestelmä...On se osa organisaation johtamisjärjestelmää, joka keskittyy tulosten saavuttamiseen laatutavoitteiden avulla asiaankuuluvien sidosryhmien tarpeiden, odotusten ja vaatimusten täyttämiseksi.
Laatutavoitteet…Täydentävät organisaation muita tavoitteita, jotka liittyvät....
Toimintajärjestelmä, mikä/mitä/miksiISO 9000 määritelmiä
Toimintajärjestelmän rakenneosia”Anatomia”
Organisaatio- rakenne
Tahtotila; visio, päämäärät, tavoitteet, toimintaperiaatteet
Halutut tulokset
Panokset
Liike- ja
Tukitoiminnan prosessit
Niihin liityvät resurssit & toimintatavat
Toimintajärjestelmä, mikä/mitä/miksi
Dokumentoitu toimintajärjestelmä on...•Toimintamalli päämäärien ja tavoitteiden asettamisesksi•Johtamisen ja kehittämisen työkalu•Keino hyvien toimintatapojen, tiedon ja kokemuksen jakamiseen•Väline työntekijöiden perehdyttämiseen•Organisaation yhteinen muisti; kuvaus siitä miten on sovittu toimittavaksi
Toimintajärjestelmä, mikä/mitä/miksi
Ympäristöjärjestelmä (ISO 14001:2005)Se osa organisaation hallintojärjestelmää, jota käytetään ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä ympäristönäkökohtien hallitsemiseen
Työterveys-&Turvallisuusjärjestelmä (TTT)(OH&S Management System), se osa yleistä hallintajärjestelmää, joka edesauttaa organisaation liiketoimintaan liittyvien riskien hallintaa. Se sisältää organsaatirakenteet, suunnittelutoiminnot, vastuut, käytännöt, menettelytavat, prosessit ja resurssit TTT-politiikan kehittämiseksi, toteuttamisekski, saavuttamisesksi sekä ylläpitämisesksi (OHSAS 18001)
Laatujärjestelmän historia
• 1987 ensimmäinen ISO-9000 standardi
• 1990-luvulla poistettiin, koska organisaatiossa rakennettiin muusta toiminnasta erillisä laatujärjestelmiä asiantuntijoiden toimesta.
• Nykyisin laadunhallinta on osa organisaation johtamisjeärjestelmästä.
Laadunhallinnan perusperiaatteet
Erinomaisen organisaation tunnuspiirteet
= Laadunhallinnan perusperiaatteet1. Tuloshakuinen2. Asiakassuuntautuneisuus3. Johtajuus ja toiminnan päämäärätirtoisuus4. Prosesseihin ja tosiasoihin perustuva johtaminen5. Henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen6. Jatkuva oppiminen, parantamien ja innovatiivisuus7. Kumppanuuksien kehittäminen8. Yhteiskunnallinen vastuu
Kilpailukyvyn kivijalka
Erinomaisen organisaation tunnuspiirteetFundamental Concepts of Excellence
Tunnuspiirre Erinomaisuus on...
• Tuloshakuinen ...tuloksellinen toimintaa, joka ilahduttaa kaikkia sidosryhmiä
2. Asiakassuuntautuneisuus ...kestävän aisakasarvon luomista
3. Johtajuus ja toiminnan päämäärätietoisuus
...kaukonäköistä ja innostavaa johtajuutta yhdistettynä toiminnan päämäärätietoisuuteen
4. Prosesseihin ja tosiasioihin perustuva johtaminen
...organisaation johtamista toisiinsa liittyvien järjestelmien, prosessien ja tosiasioiden avulla
Erinomaisen organisaation tunnuspiirteetFundamental Concepts of Excellence
Tunnuspiirre Erinoimaisuus on...
5. Henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen
...henkilöstön kehittämisen ja osallistumisen kautta saatava mahdollisimman suuri myötävaikutus
6. Jatkuva oppiminen, parantamien ja innovatiivisuus
...pysyvän tilan asettamista kyseenalaiseksi ja muutoksien aikaansaamista käyttämllä hyväksi oppimista, jonk avulla luodaan innovaatioita ja parannusmahdollisuuksia
7. Kumppanuuksien kehittäminen ...arvoa lisäävien kumppanuuksien kehittämistä ja ylläpitämistä
8. Yhteiskunnallinen vastuu ...organisaatiota koskevien säädösten minimivaatimusten ylittämistä sekä pyrkimystä ymmärtää odotuksia, joita yhteiskunnalla organisaation sen sidosryhmänä on ja vastata näihin odotuksiin
1. Tuloshakuisuus
Ei näin...
Vaan näin...
2. AsiakassuuntautuneisuusMitä se on:
• Tunnista asiakkaasi/ tärkeät sidosryhmät
• Selvitänykyiset/ tulevat tarpeet ja osotukset
• Täytä tarpeet, ylitä odotukset
• Mittaa tyytyväisyys
Missä näkyy?
• Johdon ajankäyttö ja prioriteetit
• Visio, strategia, toiminta-periaatteet
• Palvelut/tuotteet ja niiden kehittäminen
• Toimintatavat, joilla palvelut tuotetaan
• Palvelujen saatavuus, yhteydenpidon helppous
3. Johtajuus-miten suunta osoitetaan?
Johatajat määrittävät organisaation tarkoituksen ja näyttävät ”joukoilleen” suunnanJohtajat pitävät yhteyttä asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiinJohto kantaa päävastuun toimintajärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidostaJohtajat luovat ja ylläpitävät edellytykset organisaation ja sen henkilökunnan erinomaisuudelle
4. Prosessienhallinta ja parantaminen
Myynti Tuotanot Jakelu Myynti Tuotanot Jakelu
☹ ☺
5. Henkilöstön kehittäminen ja osallisuminen
• Tunnista osaamistarpeet
• Selvitä nykyinen osaaminen
• Laadi kehittämissuunnitelma
• Toteuta se
• Seuraa toteutumista ja tuloksellisuutta
• Aloita uusi kierros-> jatkuva oppiminen
• Osallistumismahdollisuuksien luominen
• Luottamus, vastuunanto, valtuuttaminen itseohjautuvaan toimintaan
• Kannustus, rohkaisu ja palkitseminen
6. Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen
Oppimista...mittaamisen, arviointien, itsearviointien tuloksistaomasta, kumppani-, muista organisaatiosta, vertailuista ja parhaista käytännöistä toimialasta riippumattakirjallisuudesta, tutkimuksistaoppiminen tutkimuksista, kehittämällä toimintaa mittaamis- ja oppimistuloksia hyödyntäen
Ihmisille ja taloon kertyneen tiedon ja tietämyksen hallintaa, jakamista ja hyödyntämistä palveluiden, tuotteiden ja toiminnan parantamiseksi.
7. Kumppanuuksien kehittäminen
Tunnista yhteistyömahdollisuudetLuo ja ylläpidä kumppanuussuhteitaKehitä organisaatiorajat ylittäviä prosessejaAidon kumppanuuden takana on luottamus
-> Lisääarvo asiakkaalle molemminpuolinen hyöty kumppaneille
JärjestelmästandarditISO 9000-sarja Kehitystyön lähtökohtia
ISO 9000:2005Laadunhallintajärjestelmät •Perusteet ja sanastot
Antaa lähtökohdan standardien ymmärtämiselle ja määrittää ISO 9000-sarjassa käytetyt perustermit ja määritelmät
ISO 9001:2008Laadunhallintajärjestelmät•Vaatimukset
Vaatimusstandardi, jota käytetään arviotaessa kykyä täyttää asiakasvaatimukset ja lakisääteiset vaatimukset asiakastyytyväisyyden saavuttamiseksi. ISO 9000-sarjan ainoa standardi, jota voidaan käyttää kolmannen osapuolen sertifiointiin
ISO 9004:2000Laadunhallintajärjestelmät•Suuntaviivat suorituskyvyn parantamiselle
Opastaa laadunhallintajärjestelmän tavoitteisiin laajemmin kuin ISO 9001, erityisesti kokonaisvaltaisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja vaikuttavuuden jatkuvaan parantamiseen. Kaikkia osapuolia hyödyttävästi jatkuvan asiakastyytyväisyyden avulla.
ISO 19011:2002Laadunhallinta- ja/tai ympäristöjärjestelmien auditointiohjeet
Antaa ohjeita auditointien periaatteisiin, johtamiseen ja suorittamiseen sekä arvioijien pätevyyden hallintaa. Standardin sovellusluetta ovat kaikkien organisaatioiden sisäiset ja ulkoiset laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmien arvioinnit.
Tuotos
ISO 9001/9004
Laadunhallintajärjestelmän (4)Jatkuva parantaminen
Johdon vastuu (5)
Mittaus, analysointi ja parantaminen (8)
Resurssien-hallinta (6)
Tuotteen tuteut-taminen (7)
Asiakkaat
Sidos-ryhmät
Asiakkaat
Sidos-ryhmät
Vaatimukset
Tyytyväisyys
Tuote
Panos
Prosesseihin perustuva laadunhallintajärjestelmä ISO 9001/9004 mukaan. Malli korostaa asiakas / sidosryhmälähtöisyyttä. Standardin vaatimukset kohdissa 4-7.
Mihin eri standardit tähtäävätISO-sarja Kehitystyön lähtökohtia
ISO 9001:2008Laadunhallintajärjestelmät•Vaatimukset
• Palvelu/tuotteen laadunvarmistus• Asiakasvaatimusten täyttyminen• Lakisääteisten vaatimusten huomioon ottaminen
ISO 9004:2000Laadunhallintajärjestelmät•Suuntaviivat suorituskyvyn parantamiselle
• Laaturiskien hallinta• Suorituskyvyn jatkuvan parantaminen• Sidosryhmien vaatimusten täyttyminen
ISO 14001:2004Ympäristöjärjestelmät.Vaatimukset ja opastusta niiden soveltamisesta
• Ympäristöriskien hallinta• Ympäristönsuojelun tukeminen• Lakisääteisten vaatimusten huomioonottaminen
ISO 22000:2006Elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmät.Vaatimukset
• Elintarviketurvallisuusriskien hallinta• Elintarvikkeiden turvallisuus• Perustuu HACCP - periaatteisiin
OHSAS 18001 (2007)Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä
MYÖS OHSAS 18002 (2008)•TTT-riskien hallinta•TTT-toiminnan jatkuvan parantaminen
LAATUJÄRJESTELMÄN AVULLA VOI...
• Sopeuttaa organisaation toimintaa tavoitteisiin ja sidosryhmien odotuksiin
• Tehdä organisaation toimintatavat näkyviksi ja tunnetuiksi• Linjata tavoitteet organisaatiolle, prosessille, tiimille, henkilölle• Varmistaa oikeaa tietoa oikeaan tarpeeseen• Ottaa jo havaitut ongelmat ja aavistettavat epäkohdat ja
ongelmat ’holhoukseen’ • Kehittää kustannusrakennetta, kannattavuutta ja kilpailuetuja
tiedon pohjalta• Vakioida toimintaa, vähentää hajontaa • Kehittää toimintaa• Kouluttaa henkilöstöä
LAATUJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA ARKIRUTIINEISSA
• Toistettavat työt tehdään aina samalla tavalla
(henkilö tai aika ei vaikuta)
• Ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden tarpeet kaikkien tiedossa
• Omat ja ryhmän tavoitteet selkeät
• Työtehtävien onnistumisesta palautetta
• Työn vaativuus ja osaaminen tasapainossa
(koulutustarpeen tunnistus, toteutus ja vaikutus)
• Tarpeelliset asiat ohjeistettu ja saatavilla
• Ongelma- ja poikkeamatilanteisiin toimintaohjeet
• Mittavälineisiin voidaan luottaa
LAATUJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA HENKILÖTASOLLA• Oma työ helpottuu selkeiden ohjeiden myötä
• Uuden henkilön perehtyminen työpaikkaan helpottuu.
• Jos huomaa toimintaohjeissa puutteita tai keksii parannusehdotuksia => kirjallinen esitys asiasta. Toiminta voi muuttua vasta sitten kun uusi tapa toimia on hyväksytty ja ohjeistettu.
• Vaaditut raportit on tehtävä, jotta tuotteen jäljitettävyys on mahdollista.
• Hyöty: Tulospalkkaus on usein sidottu laatuun.
• → Hyvä laatu nostaa palkkiota.
TOIMIVAN LAATUJÄRJESTELMÄN PIIRTEITÄ (1)
Tavoitteet – on määritelty selkeästi, ne ovat ymmärrettäviä, mitattavia ja
saavutettavissa.– liittyvät organisaation olemassaololle ja jatkuvuudelle tärkeisiin
tekijöihin.– Ylin johto pitää organisaation ajan tasalla tavoitteiden suhteen.– Tuotteiden, palveluiden ja toiminnan tavoitteet päivitetään
muuttuvien olosuhteiden mukaisesti ja huolehditaan niiden yhdensuuntaisuudesta eri tasoilla.
– on purettu eri toimintojen ja prosessien omalle kielelle KAIKKI ymmärtävät ja tiedostavat minne olemme
menossa ja mistä periaatteista ei tingitä.
TOIMIVAN LAATUJÄRJESTELMÄN PIIRTEITÄ (2)
• Kaikissa toiminnoissa, prosesseissa ja tehtävissä vastuut ja toimintavaltuudet ovat selkeästi ilmaistuja ja henkilöstön tuntemia.
• Työntekijät osaavat työnsä; perehdytys, koulutus, tieto/taito – työtehtävän vaatimukset tasapainossa.
• Dokumentointi on suunniteltua, luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen on kiinnitetty huomiota
• Laadunsuunnittelulla hoidetaan ehkäisevästi erikois- ja muutostilanteet.
TOIMIVAN LAATUJÄRJESTELMÄN PIIRTEITÄ (3)
• Koneet, laitteet ja ohjelmistot toimivat luotettavasti; kalibroinnit, määräaikaishuollot, tietojärjestelmät…
• Toimintaympäristö vastaa tarkoitusta; lämpötila, valaistus, siisteys…• Kaikki ymmärtävät periaatteen: Millä edellytyksillä voin päästää
tuotteen tai jättää palvelusuorituksen jatkamisen seuraan vaiheeseen.• Jäljitettävyyttä ja tehtyjä toimenpiteitä tallentava tallenne /
tiedostojärjestelmä on suunniteltu ja toimii, tietokantoja käytetään trendien havaitsemiseksi ja yhteenvetoihin päätöksenteon tueksi.
• Seuranta-, arviointi- ja palautejärjestelmät ovat käytössä ja toimivat:– sisäisten auditointien avulla selvitetään onko toiminta suunnitellun mukaista,
toteutuuko laadunvarmistus, saadaanko aikaan politiikan ja tavoitteiden mukaisia tuloksia tai miksi ei saada.
– asiakaspalautemenettelyt
TOIMIVAN LAATUJÄRJESTELMÄN PIIRTEITÄ (4)
• Henkilöstön työilmapiirin seurantamenettelyt• Tilastolliset ja laatutyökalumenettelyt• Palavereissa on luontevana osana laatutavoitteiden
seurantaa ja toimenpidepäätösten tekoa.• Johdon katselmukset, johtoryhmäpalaverit arvioivat
järjestelmäkokonaisuutta toimivuuden, soveltuvuuden ja tuloksellisuuden suhteen ja ottavat rehellisesti kantaa korjaaviin ja parantaviin toimenpidetarpeisiin.
LAATUJÄRJESTELMIEN YLEISONGELMAT
• Kapea pohja, irrallisuus käytännön toiminnasta, ’arjesta’• Laatuperiaatteet eivät näy kaikissa toiminnoissa• Menestystekijöitä ei ole kytketty toimintaan• Onnistumista, kehitystä ei mitata• Ei johdon työkalu, kulissinaamio• Palautetta ei haeta aktiivisesti• Dokumentointi ja asiakirjojen hallintajärjestelmä on raskas• Laatutyökalujen käyttöä ei ole koulutettu• Sisäiset arvioinnit ovat pinnallisia• Henkilöstön panosta ei arvosteta
ISO 14001:2004 Ympäristöjärjestelmä
• Ympäristöjärjestelmän avulla voidaan kehittää järjestelmällisesti yrityksen ympäristöasioiden hallintaa ja ympäristönsuojelua.
• Ympäristöjärjestelmä osoittaa ympäristöasioiden hyvää hoitoa.
• ISO 14001 standardia voidaan soveltaa minkä tahansa tyyppiseen ja kokoiseen organisaatioon sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
ISO 14001:2004 Ympäristöjärjestelmässä organisaatio:
• sitoutuu ympäristönsuojelun tasonsa jatkuvaan parantamiseen • tunnistaa tuotteidensa, toimintojensa ja palveluidensa
ympäristövaikutukset • selvittää lakisääteiset velvoitteensa ja huolehtii niiden täyttämisestä • asettaa ympäristötavoitteet ja seuraa niiden toteutumista • varaa resurssit • ylläpitää henkilöstön osaamista • ohjaa prosesseja ja toimintoja • varautuu ympäristöriskeihin ja onnettomuustilanteisiin • tarkkailee ja seuraa ympäristövaikutuksia • ennaltaehkäisee ympäristövahinkoja ja estää niiden toistumisen • ylläpitää hyviä ympäristökäytäntöjä • arvioi toimintansa tuloksia ja parantaa toimintaansa
Johtajuus
Tavoitteet Mittaaminen, analysointi ja parantaminen
Prosessit
Resurssit
Päämäärät
TOIMINTAJÄRJESTELMÄLLÄ TUETAAN KILPAILU-KYKYÄ JA SITÄ KAUTTA TULOKSEN TEKOA
Tarkoitus
Ohjausmalli• missio, visio, arvot, politiikat• tavoitteet
Yhteistyömalli• ydin- ja tukiprosessit• organisaatio• toiminta• verkostot
Tekemisen malli• työtilat, laitteet, työkalut • ihmisten osaaminen• ohjelmistot
Periaatteet• missio, visio, arvot, politiikat• tavoitteet
Rakenteet• ydin- ja tukiprosessit• organisaatio• toiminta• verkostot
Työkalut• tarkastuslistat• lomakkeet• ohjelmistot
LÄ
HD
E:
Qu
ali
tas
Fen
nic
a
MIKÄ ON PROSESSI?
Toimintaprosessi on joukko loogisesti toisiinsa
liittyviä toimintoja sekä niiden toteuttamiseen
tarvittavat resurssit ja ohjaus, joiden avulla
saadaan aikaan toiminnan tulokset
• ideasta markkinoille
• raaka-aineesta tuotteeksi
• tilauksesta toimitukseen
Johdon vastuu
Resurssien hallinta
Tuotteen toteuttaminen
Mittaaminen, analysointi ja parantaminen
Asiakasvaatimukset Asiakastyytyväisyys
ISO 9001
LAATUJÄRJESTELMÄN PROSESSI- JA SYSTEEMIMALLI
Prosessimalli etenee toiminto- tai tehtäväketjuna asiakastarpeista asiakastyytyväisyyteen.
Systeemimalli toimii seuraavasti: 1. Johto asettaa tavoitteet. 2. Riittävät ja oikeat resurssit mahdollistavat tavoitteiden toteutumisen.3. Tuotteet ja palvelut tuotetaan prosesseissa, jotka muodostuvat vaiheista ja tehtävistä.4. Mittarit antavat tilannetietoa tavoitteiden toteutumisesta, prosessien tehokkuudesta, tuotteiden
ominaisuuksista ja asiakastyytyväisyydestä. 5. Tiedot ja analyysit käsitellään johdon katselmuksissa.
Lähde: Qualitas Fennica
MIKÄ ON PROSESSI?TOISIINSA LIITTYVÄT TOIMINNOT
RESURSSIT = TULOKSET+
Koneet, laitteet ja työkalut
Ihmisten taidot
Menetelmät
Raha
Ratkaisu asiakkaan tarpeeseen, johon voi liittyä tavaraa
Sisäiset tuotteet (suun-nitelmat ja välituotteet)
Lopputuotteet (toimitetaan asiakkaalle)
Sivutuotteet (jätteet ja ympäristövaikutukset)
+ toimintaan ja resursseihin kohdistuva ohjausja valvonta (tavoitteet, ohjeet, luvat, lait, mää-
räykset, spesifikaatiot, kriteerit jne)
Työnkulut
Riippuvuudet
Mekanismi
Lähde: Qualitas Fennica
PROSESSIEN KUVAAMINEN JA ARVIOINTI
34
5
6
7
8
1 2
1. Mistä prosessi alkaa?2. Mihin prosessi päättyy?3. Miten on määritetty asiakkaat ja heidän tarpeensa?4. Miten on määritetty tuotteet ja niiden ominaisuudet?5. Miten on määritetty vaiheet, vastuut ja kriittiset asiat?6. Miten on määritetty vaiheisiin liittyvä ihmisten osaaminen, työvälineet, työympäristö ja tietojen hallinta?1. Miten on määritetty tavoitteet ja mittarit, tuki ja ohjaus?2. Miten on määritetty syötteet ja toimittajat ja
yhteistyökumppanit?3. Miten on määritelty prosessin kehittämismenettely?
9
Lähde: Qualitas Fennica
HARJOITUS: KUVAA PÄÄPIIRTEITTÄIN JOKIN TOIMINTAKETJU (PROSESSI)
HARJOITUS JATKUU…Vastaa seuraaviin kysymyksiin:
Mistä toiminta alkaa?
Kuka on prosessin asiakas?
Miten toimintaa ja laatua voidaan mitata?
Mikä vaikuttaa prosessin onnistumiseen?
LAATU
Laadun peruskäsitteitä Tuotteen laatu, toiminnan laatu
Laatukustannuksia
POHDITTAVAKSI…
• Mitä laatu on?
LAADUN MÄÄRITELMIÄ
Mestaruus, pyrkimys - ”Enemmän kuin osaan”.Ammattitaito - ”Se mitä osaan”.
”Laatu maksaa””Ei laatu maksaa - vaan hylätyt tuotteet.”
Virheet – virheettömyys
Laatu on ominaisuus, kuten puhtaus, toimivuus
Ominaisuuksien jatoiminnan kehittämistä
Ominaisuuksien ja toiminnan vaihtelun hallintaa
Tuotteen arvo = Hinta/laatu
Laatu on luotettavuutta
LAADUNHALLINNAN GURUJA
Joseph Juran• Sopivuus käyttötarkoitukseen, fitness for use • Asiakaslähtöisyys:
– sisäinen tai ulkoinen asiakas. • Asiakastarpeista lähtevä tuotannon ja tuotteiden
kehittäminen. • Tavoitteena:
– virheetön tuotantoprosessi. – uusien parempien ominaisuuksien luominen
tuotteisiin.
LAADUNHALLINNAN GURUJAWilliam Edwards Deming • Huonon laadun syy on vaihtelu tuotteiden ja
palvelujen suunnittelussa ja tuottamisessa.• Vaihtelua vähennetään tilastollisella
laadunohjauksella.• Tuotteita ja palveluja parannetaan eniten
vähentämällä epävarmuutta ja vaihtelua niiden suunnittelussa ja valmistuksessa.
• On tunnettava vaihtelun ja epävarmuuden syyt, jotta ne voidaan poistaa.
LAADUNHALLINNAN GURUJA
Philip Crosby • Toiminnan ja tuotteiden virheettömyys eli
vaatimusten ja normien mukaisuus. • Vaatimukset ja normit ovat tietyn vaihtelun sallivia
määrittelyjä eli toleransseja. • Ainoa oikea tavoite on nollavirhetaso. • Laatukustannukset ovat laatutyön tulosmittari.
LAADUNHALLINNAN GURUJAGenichi Taguchi • Laatu on pienin mahdollinen kokonaishävikki, jonka
tuote aiheuttaa yhteisölle sen jälkeen kun se on lähetetty tuotantolaitoksesta.
• Hävikkiä on kaikki ne haitat, joita hyödykkeen kuluminen, vikaantuminen ja rikkoontuminen aiheuttavat käyttäjälleen.
• Kaikki muut kuin hyvät ominaisuudet merkitsevät asiakkaalle hävikkiä olivatpa ne toleranssialueen sisä- tai ulkopuolella.
• Kehittänyt menetelmän ominaisuuksien vaihtelun hallintaan
LAADUNHALLINNAN GURUJADavid Garvin• Tavaran tai palvelun laadussa on kahdeksan osatekijää.
Nämä osatekijät voivat saada tilanteesta ja asiakkaasta riippuen erilaisia sisältöjä.1. Suorituskyky; hyödykkeen perusominaisuudet 2. Lisäominaisuudet; hyödykkeen houkuttelevat ominaisuudet 3. Luotettavuus; käyttövarmuus, toimivuus, turvallisuus, ympäristövaikutukset 4. Yhdenmukaisuus; samanlaisuus 5. Kestävyys; tekninen ja taloudellinen käyttöikä 6. Huollettavuus; varaosien saatavuus, huollon helppous 7. Esteettisyys; muoto, värit, viimeistely, haju, maku, tunne 8. Mielikuva; merkki, maa-, yritys- ja tuoteimago
• Laadun osatekijät liittyvät vain kulutushyödykkeisiin – näkökulmana vain kuluttajan kokemaa laatua.
NÄKÖKULMIA LAATUUN
Valmistuskeskeinen • Tavoitteena nollavirhetaso tuotannossa • Hyödykkeiden virheettömyys, valmistettu spesifikaatioiden
mukaisesti. • Virheiden esiintyminen voi johtaa lisäkustannuksiin ja
tuottojen menetyksiin, kuten takuukustannukset, vahingonkorvaukset, myöhästymissakot ja jopa koko tuotteessa oleva tuotantopanos menetetään hylkynä. Lievästi virheelliset tuotteet voidaan joutua myymään halvemmalla. Virheiden esiintyminen johtaa yrityksen tuottavuuden heikentymiseen.
NÄKÖKULMIA LAATUUN
Suunnittelukeskeinen• Tuotteen ominaisuudet, joissa huomioidaan käyttötarkoitus.
Suunnittelijan näkemys asiakkaan arvostamista tuoteominaisuuksista.
• Asiakkaalle annetaan lupaus laadusta, joka vaikuttaa siihen, minkälaisen hinnan asiakas on valmis tuotteesta maksamaan.
• Vain samaan tarkoitukseen suunniteltuja tuotteita voi vertailla keskenään.
• Tuotekehitys on keskeistä laadunhallinnassa.
NÄKÖKULMIA LAATUUN
Asiakaskeskeinen • Laatu tarkoittaa sitä kuinka hyvin tuote menestyy siinä
tarkoituksessa, jossa asiakas sitä käyttää. • Laatu on koettua laatua tuotanto- tai kulutusprosessissa
(asiakas voi olla sisäinen tai ulkoinen)• Laatu perustuu hyödykkeen koko käyttöiän aikaiseen
kokemukseen. • Tuotantokeskeinen laatu on asiakaskeskeiseen laatuun
sisältyvä elementti, osatekijä.
NÄKÖKULMIA LAATUUN
Ympäristökeskeinen• Huomioidaan vaatimuksia, joita yrityksen sidosryhmät
asettavat yritykselle ja sen tuotteille. • Vaatimukset tuotteen turvallisuudesta tai kierrätettävyydestä
aiheuttavat kustannuksia; suunnittelussa, materiaaleissa, päästöjen vähentäminen johtaa lisäkustannuksiin jne.
• Ympäristön vaatimukset ovat tyypillisesti tuotanto- ja kulutusprosessin haittojen vähentämistä.
• Yritykselle tulee lisäkustannuksia ja siten tuottavuus heikkenee.
TQM – Total Quality Management
• TQM on kokonaisvaltaisen laatujohtamisen malli, jossa huomioidaan johdon lisäksi osaavan, työssään viihtyvän ja työhönsä motivoituneen henkilöstön merkitystä laadunhallinnassa.
• Demingin laatuajattelu on lähellä TQM:ää.
• TQM on ISO-9000 -standardin kautta saanut kansainvälisesti standardisoituneen aseman.
TQM / Demingin 14 periaatetta
Deming muotoili 1980-luvulla kirjassaan ”Out of the Cricis” 14 laadunhallinnan periaatetta:
1. Aseta laatu kestäväksi päämääräksi
2. Omaksu laadun parantaminen uutena filosofiana
3. Lakkaa luottamasta tarkastamiseen laadun saavuttamisessa
4. Lopeta hintaan tuijottaminen
5. Paranna jatkuvasti kaikkia prosesseja
6. Perusta moderni menetelmäkoulutus
1. Ota käytännöksi järjestelmän parannusjohtajuus 2. Poista pelko 3. Murra osastojen väliset rajat 4. Älä johda iskulauseilla 5. Poista määrälliset kiintiöt ja tavoitteet 6. Poista esteet ammattiylpeydeltä 7. Toimeenpane kaikille koulutus- ja itsensä-
kehittämisohjelma 8. Pane kaikki työskentelemään muutoksen
aikaansaamiseksi
TQM / Demingin 14 periaatetta
#1 Aseta laatu kestäväksi päämääräksi•Jotta yritys pysyisi kehityksen mukana, on tärkeää olla tulevaisuuteen suuntautuva päämäärä.•Päämäärä tulee johtaa yrityksen arvoista ja siinä tulee huomioida ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointi sekä kestävä kehitys. •Laatu merkitsee jatkuvaa sitoutumista kehittämiseen.
#2 Omaksu laadun parantaminen uutena filosofiana
• Tehdään kerralla oikein. Se edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja halua laadun tekemiseen.
#3 Lakkaa luottamasta tarkastamiseen laadun saavuttamisessa
• Tarkastuksen ja korjausten sijaan tulee mitata tietoa prosessista ja ohjata prosessia tämän tiedon perusteella.
• TQM:n mukaan huippulaatu syntyy osaamisesta.
#4 Lopeta hintaan tuijottaminen
• Kustannukset ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää on katsoa kokonaisuutta ja painottaa laatua.
• Laatukustannusten alentaminen ja yrityksen kilpailukyvyn parantaminen on myös TQM:n tavoite.
• Huono laatu aiheuttaa lisäkustannuksia tuotannon kaikilla tasoilla.
#5 Paranna jatkuvasti kaikkia prosesseja• Työntekijöitä tulisi kouluttaa ja rohkaista
virheiden ennaltaehkäisyyn ja laadun kehittämiseen.
• Jokaisen työntekijän tulee tietää, miten laatua hänen työssään voidaan parantaa.
• Johdon vastuulla on työntekijöiden osaamisen kehittäminen.
• Demingin jatkuvan parantamisen ympyrä: suunnittele, tee, tarkista, toimi.
• Kaikki kehittäminen perustuu suunnittelun ja opiksi ottamiseen mahdollisista virheistä.
#6 Perusta moderni menetelmäkoulutus• Laatutoiminta on oppimista, laatu on
osaamista. • Jatkuva koulutus on välttämätöntä,
olosuhteet muuttuvat. • Työntekijöiden tulee tietää, mitä työ on,
miksi sitä tehdään ja miten sitä kehitetään. Työntekijät ovat yrityksen arvokkain pääoma.
#7 Ota käytännöksi järjestelmän parannusjohtajuus
• Johtamisen tehtävänä on järjestelmän kuntoon saattaminen. Se vaatii tietoa asioiden välisistä keskinäisvaikutuksista.
• On ymmärrettävä, että eri osastojen on toimittava samaa päämäärää kohti.
#8 Poista pelko
• Pelko johtaa huonoon laatuun.
• Hyvä ilmapiiri kehittämistä varten vaatii luottamusta ja turvallisuutta.
• Laatuun tarvitaan kaikkia työntekijöitä.
#9 Murra osastojen väliset rajat
• Hyvin toimivassa järjestelmässä saman yrityksen eri osastot eivät kilpaile keskenään.
• Toimiminen yhdessä kohti yhteistä päämäärää johtaa tehokkaaseen työskentelyyn, taloudelliseen etuun ja hyvään ilmapiiriin.
#10 Älä johda iskulauseilla
• Johtajalla on oltava teoria muutoksesta.
• Johtaja välittää työntekijöille organisaation tarkoituksen.
• Johtaja näkee työntekijät yksilöllisinä.
• Johtaja rohkaisee työntekijöitä opiskeluun ja itsensä kehittämiseen.
• Johdon on luotava toiminnalle edellytykset.
#11 Poista määrälliset kiintiöt ja tavoitteet
• Pitkän aikavälin menestys on tärkeämpää kuin lyhyen aikavälin menestys.
• Laatuun kokonaisvaltaisesti vaikuttaa myös tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen.
• Tärkeää on se, että prosessit toimivat.
#12 Poista esteet ammattiylpeydeltä• Työntekijälle tärkeää palkan ja
työsuhteen turvallisuuden lisäksi ovat itsensä toteuttaminen ja sopivan haasteelliset työtehtävät ja niissä menestyminen.
• Työntekijöiden kilpailuttaminen voi estää aidon ammattiylpeyden syntymisen.
• On hyvä, jos työntekijä voi työskennellä järkevien tehtäväkokonaisuuksien parissa.
• Työntekijän tulee tietää oman työtehtävänsä merkitys kokonaisuudessa.
#13 Toimeenpane kaikille koulutus- ja itsensäkehittämisohjelma
• Työssä ihmisillä on oltava mahdollisuus jatkuvaan koulutukseen.
• Koulutusmahdollisuuksia tukeva työnantaja ilmaisee, että henkilöstön kehittyminen on organisaatiolle tärkeää.
#14 Pane kaikki työskentelemään muutoksen aikaansaamiseksi
• Jokainen työntekijä on organisaatiolle tärkeä.
• Jokaisen työpanosta tarvitaan.
Kuka vastaa laadusta?
LAATU ?
KAUPPA
TEHDAS
OSATOIMITTAJA
RAAKA-AINEETRAAKA-AINEET
OSATOIMITTAJA
TOIMINNAN LAATU-ASIAKASLAATU
• Toiminnan laatu tarkoittaa yrityksen, sen organisaation toimintojen ja
prosessien kykyä saavuttaa tavoiteltu laatu.
• Asiakkaalle toimitetun tuotteen laatu syntyy toiminnan tuloksena.
Toiminta voidaan ajatella ketjuna, jonka toisessa päässä on asiakas
tarpeineen, odotuksineen ja vaatimuksineen. Toisessa päässä on
toimitettu ja mahdollisesti asennettu tuote.
• Asiakaslaatu muodostuu siitä, kuinka hyvin ketjun päät kohtaavat
toisensa, kuinka hyvin toimitettu tuote vastaa odotuksia.
• Toiminnan laatu muodostuu siitä, kuinka hyvin ketjun osat toimivat ja
sopivat yhteen. Toiminnan laatu parhaimmillaan on tuottavaa,
häiriötöntä toimintaa.
TOIMINNAN LAATU
Toimintaa heikentävät tekijät poistetaan järjestelmällisesti ⁻ jatkuvan parantamisen menetelmällä⁻ määrittämällä laatustandardit jokaiselle prosessille⁻ jokainen valvoo omaa toimintaansa⁻ seuraamalla asiakaspalautteita⁻ parantamalla prosessien suorituskykyä ⁻ tinkimätön laatusuunnitelma parantamaan jatkuvasti
LAATUA, KUSTANNUKSIA ja TOIMITUSTA
LAATUKOLMIOLAATU- laatupalautteet- hävikki
KUSTANNUKSET- tuottavuus- tehokkuus- varastot
TOIMITUKSET- oikeaan aikaan- oikea määrä - oikeaa laatua
Vaikutuksia, jos kustannukset -halvat materiaalit -tingitään kunnossapidosta-leikataan kustannuksia-vähennetään koulutusta-vähennetään ylitöitä-motivaatio laskee
TULOS:Tyytymättömiä asiakkaitta
&viallisia tuotteita
Vaikutuksia, jos toimitukset -tehdään vain määrää!-otetaan laaturiskejä-tehdään ylituotantoa, kun linja pelaa…-pidetään varmuusvarastoja-paljon tuotevirheitä & lajittelua-laatureklamaatioita-runsaasti ylitöitä
TULOS:Asiakas saa tuotteet
ajallaan, mutta huono laatu ei takaa jatkuvuutta.
Laatupuutteiden
kustannusseurauksia,jos tuotteet tai työsuoritteet korjataan
• korjaamiseen kulunut aika
• korjaamiseen kuluneet materiaalit, komponentit ja tarvikkeet sekä niiden korvaaminen
• puutteiden analysointiin kulunut aika
• korjaustoimenpiteiden suunnitteluun ja valmisteluun kulunut aika
• uusintatarkastukset
Laatupuutteiden
kustannusseurauksia,jos tuotteet tai työsuoritteet hylätään
• hukkaan menneet työ-, kuljetus-, käsittely-, yms. kustannukset
• hukkaan menneet materiaalit, komponentit ja tarvikkeet• hukkaan mennyt koneaika• havaittujen puutteiden analysointiin, toimenpiteiden
suunnitteluun kulunut aika• hukkaan menneiden tuotteiden korvaamiseen liittyvät
ylimääräiset toimenpiteet, hankinnat, töiden suunnittelu, asetusajat yms.
• havaittujen virheiden aiheuttamat lisätarkastukset• romutuskustannukset
Seitsemän tuhlauksen lajia
1. YlituotantoTuotetaan enemmän kuin on tarpeellista. Tuhlauksen pahin laji, koska se peittää muut tuhlauksen lajit.
2. KorjausJälkikäteen korjaus on ajan ja materiaalin tuhlausta. Monissa tapauksissa korjaus on piilevää, koska siitä tulee osa prosessia.
3. Turha liikutteluOsien ja materiaalin turha liikuttelu. Liittyy yksinkertaiseen käsittelyyn.
Seitsemän tuhlauksen lajia
1. YliprosessointiTyöntekijä ja kone käyttää enemmän aikaa prosessin kuin on hyödyllistä ja tarpeellista. Klassinen esimerkki arvoa lisäämättömästä työstä.
2. Ylimääräinen varastoMikä tahansa minimivaraston ylittävä osuus.
3. OdotusJoutoaikaa syntyy, kun käyttäjien, koneiden ja seuraavien prosessien vaiheet eivät ole tasapainossa.
4. Turha liikeKoneiden ja käyttäjien tehoton liike tai liikkuminen.
Kuka määrittää oikean laatutason?
Asiakaslaatu
Asiakaslaatuun sisältyy :
• Tuotteen laatu (mm. suorituskyky, luotettavuus, kestoikä, virheettömyys, turvallisuus, huollettavuus)
• Tuotteeseen liittyvät palvelut (mm. toimitusvarmuus, asiapapereiden toimitus ja sisältö, joustavuus, jälkimarkkinointi)
• Tuotteen hinta ja käyttökustannukset
Asiakas
Asiakas on tyytyväinen, kun saa virheettömiä ja oikeitatuotteita/tietoja juuri oikeaan aikaan
SYNTYY TEHOKKAASTI HYVÄÄ LAATUA
Asiakas ei halua maksaa:
•turhista töistä
•virheistä
•ajankäytöstä
•byrokraattisuudesta
Asiakas on valmis maksamaan:
•palvelusta
•laadusta
•tuotteen jalostamisesta
•pitkäjänteisestä yhteistyöstä
Yleisperiaatteita laadunhallinnan toteuttamisessa ja kehittämisessä
Seuraava vaihe prosessissa on myös asiakas!• Käyttäydy kuin asiakas, älä hyväksy huonoa tuotetta
(tavaraa ja palvelua)• Käyttäydy kuin ammattimies - älä tee tai luovuta huonoa
tuotetta (tavaraa ja palvelua)
Jokaisen työvaiheen on :• Tunnistettava ongelmat, jotka ovat omassa
työvaiheessa, ja jotka voivat aiheuttaa ongelmia seuraavassa vaiheessa
• Tehtävä toimenpiteitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi• Pienennettävä näiden ongelmien aiheuttamaa
menetystä
Pohdittavaksi…
Millä tavalla itse seuraat oman työsi laatua?
Miten kehität oman työsi laatua?
Jatkuva parantaminenDemingin ympyrä
P
DC
AP = PLAN = SUUNNITTELED = DO = TEEC = CHECK = TARKISTAA = ACT = RYHDY TOIMENPITEISIIN
Jatkuvan parantamisen edellytyksiä1. Halu ilahduttaa asiakkaita ja hyödyntää asiakkaiden tarpeita ja
palautteita.2. Tunnetaan ja osataan käyttää laadunhallinnan työkaluja. 3. Tehdään kerralla oikein – asenne. 4. Ymmärretään laaduttomuuden merkittävyys. 5. Ongelmista ja virheistä voidaan puhua. 6. Ymmärretään mittaamisen ja tulosten käsittelyn merkitys. 7. Vaihtelun ymmärtäminen.8. Omassa työssä oppimisen mahdollistaminen.9. Liiallisen yksinkertaistamisen välttäminen tunnistamalla
asioiden välisiä vuorovaikutuksia.10.Yhteistyön voiman ymmärtäminen.
Jatkuva
parantaminenKoko henkilöstö pyrkii jatkuvasti kehittämään työtään itsensä, yrityksen ja ennen kaikkea asiakkaan parhaaksi.
Benchmarking tarkoittaa että pyritään oppimaan toisilta organisaatiolta.
Avainkysymyksiä:
• Onko tämä työ pakko tehdä näin?• Onko tätä vaihetta pakko tehdä ollenkaan ?• Eikö olisi helpompi … ?• Miten sinä ratkaisisit … ?
Ongelmanratkaisu
MOTTO: ETSIONGELMAN PERUSSYY
Ongelmanratkaisulla voidaan saavuttaa
• Säästöjä työkustannuksissa
• Materiaalisäästöjä
• Läpimenoaika lyhenee
• Korjaustyöt vähenee
• Varastokustannukset alenee
• Uusia myyntimahdollisuuksia
• Jne.
Jatkuvan parantamisen periaate ongelmanratkaisussa• Määritä ongelma
– Milloin ja missä ongelma esiintyy? – Kuinka laajasta ongelmasta on kyse?– Mitä haittaa tai vaikutusta ongelmasta on asiakkaalle ja
yritykselle? – Ketkä tuntevat ongelman parhaiten?
• Tee aikataulu • Tutustu nykytilanteeseen
– Mitä kannattaa mitata, jotta tarvittavat tiedot saadaan selville?• Aseta tavoite
Jatkuvan parantamisen periaate ongelmanratkaisussa• Analysoi ongelmaa ja etsi perimmäinen syy
– Mistä syistä ongelma johtuu?– Mikä on syiden tärkeysjärjestys?– Mitä syiden poistaminen maksaa?
• Suunnittele toimenpiteet– Mitä vaihtoehtoisia tapoja ongelmanratkaisuksi on?– Mitä riskejä toimenpiteisiin liittyy?– Mikä ratkaisu valitaan, miksi juuri se?– Mitä ratkaisu maksaa?
Jatkuvan parantamisen periaate ongelmanratkaisussa• Toteuta suunnitelma
– Miten prosessia valvotaan?
• Tarkista tulokset– Pysyykö ratkaisu toimivana pidemmällä aikavälillä?
• Ohjeista, standardoi ja kouluta
• Seuraa ja kehitä edelleen, ota opiksi
Histogrammi
• Histogrammien avulla voidaan visualisoida prosessin vaihtelua.
• Histogrammin muodosta voidaan nähdä onko se normaalijakauman mukainen vai ei. Jos se ei kuvaa normaalijakaumaa, voidaan sen muodosta tehdä päätelmiä.
Histogrammin laadinta
1. Kerää aineisto (esim. mittaustulokset)
2. Muodosta frekvenssitaulukko• Luokittele aineisto sopiviin luokkiin
(lukumäärä, luokkaväli)
• Laske luokille luokkarajat• Tee taulukko, merkitse luokkarajat ja
frekvenssit (=havaintojen määrä luokassa)
3. Piirrä histogrammi, aloita akseleista
SYY - SEURAUSKAAVIO
• osoittaa laatuominaisuuksien ja -tekijöiden väliset suhteet.• kehitetty esittämään kaikki mahdolliset ”syyt”, jotka saavat
aikaan määritellyt ”seuraukset”. • yksityiskohtainen syy-seurauskaavio on kalanruodon
muotoinen, siksi sitä kutsutaan myös ”kalanruotokaavioksi”.
KOSKA KÄYTETÄÄN ?- ongelman määrittämiseen- tarvittavien tietojen tunnistamiseen- mahdollisten syiden tunnistamiseen- ratkaisukohteiden kehittämiseen- rajaamaan mahdollisia syitä
SYY – SEURAUSKAAVION LAADINTA
• määritellään ongelma• ideoidaan mahdollisia syitä esim. aivoriihessä• luokitellaan erilaiset syyt omiksi ryhmikseen ja
kirjataan kaavioon• yleensä 4 pääluokkaa: henkilöistä, koneista,
menetelmistä ja materiaaleista johtuvat syyt• arvioidaan syitä ja muodostetaan mahdollisia syy-
yhteyksiä ja suurempia kokonaisuuksia• valitaan todennäköisimmät syyt ja laaditaan
korjausaikataulu
Mittavaihtelun kalanruotokaavio
MITTA-VAIHTELU
KAPPALE
MITTALAITE
MITTAAJA
YMPÄRISTÖ
KalibrointiKunto
Lukematarkkuus
Nolla-asetus
Mittausvoima
Puhtaus
Geometria
Lämpötila
Tukevuus
Lämpötila
Muoto
Koko
Näkökyky
Kiire
Motivaatio
KokemusKokemus
Mittausohje
Perehdytys
Vireys
Puhtaus
Pinnanlaatu
Materiaali
Valaistus
KosteusPuhtaus
Lämpötila
Vaihtelut sähkö- ja paineverkossa
Harjoitus, työhön liittyvä ongelma
• Ongelma:
• Mahdollisia syitä ongelmaan:
Jäsennä syyt kalanruotokaavioon, laita ongelma nuolen oikealle nuolen kärjen eteen.
80 / 20 -sääntö ( PARETO)• Yksinkertainen menetelmä, joka auttaa erottamaan
ongelman pääsyyt vähäisemmistä.• Esitetään yleensä pylväsdiagrammina.• 80/20 -sääntö: 80% ongelmista johtuu 20 %:sta
mahdollisista syistä.
MIKSI ?• Usein ongelmia on niin paljon, että on vaikea nähdä
metsää puilta.• Voidaan esittää ongelmien tärkeysaste• Voidaan valita pahin ongelma, josta aloitetaan. • Kaikkia ongelmia ei voi yhtä aikaa ratkaista.
80 / 20 -sääntö ( PARETO)
KOSKA KÄYTETÄÄN?• Kun halutaan verrata tilannetta ennen ja jälkeen muutoksen• Kun halutaan verrata tilannetta eri aikoina tai eri paikoissa.
KUINKA KÄYTETÄÄN?• Päätetään mitä tietoja kerätään• Päätetään miten tiedot luokitellaan• Kerätään tietoja määrätyn ajan• Käsitellään ja luokitellaan kerätyt tiedot• Järjestetään luokat suuruusjärjestykseen• Piirretään kaavio• Tehdään johtopäätökset
Esimerkki 80 / 20 -sääntö ( PARETO)Hyvityslaskujen syyt
syy lkm kum. lkm % kum. %A. palautus 104 104 51 51B. hintavirhe 68 172 33 84C. vajaa toimitus 11 183 5 89D. alennus 10 193 5 94E. väärä osoite 6 199 3 97F. kaupalliset syyt 3 202 2 99G. asiakaspalvelu 1 203 <1 100F. muut syyt 1 204 <1
Johtopäätös: 2 syytä 8:sta aiheuttaa 84 % hyvityslaskuista
Esimerkki 80 / 20 -sääntö ( PARETO)
Johtopäätös: 2 syytä 8:sta aiheuttaa 84 % hyvityslaskuista
Hyvityslaskujen syyt
0
50
100
150
200
250
lkm
kum. lkm
5 kertaa MIKSI? (5 WHYS)
Systemaattinen kysely
Ongelman perussyy selvitetään kysymälläMIKSI ? tarpeeksi monta kertaa
5 * MIKSI ?
Ongelma esimerkki: Tuotteessa on naarmuja
1. Miksi tuotteessa on naarmuja ?- Se vaurioitui kuljetuksessa
2. Miksi tuote vaurioitui kuljetuksessa ?- Se on päässyt liikkumaan
3. Miksi tuote pääsi liikkumaan ?- Ei ollut kunnolla kiinnitetty
4. Miksi se ei ollut kunnolla kiinnitetty ?- Ei tiedetty tavaran herkkyydestä
5. Miksi kuljettaja ei tiennyt ?- Käsittely- ja kuljetusohjeet ovat puutteelliset
HARJOITUS 5 * MIKSI ?
Mieti työhön liittyvää ongelmaa pidemmälle kysymällä johonkin syyhyn liittyen ”miksi?” riittävän monta kertaa.1.Miksi…Vastaus:2.Miksi…Vastaus:3.Miksi…Vastaus:4.Miksi…Vastaus:5.Miksi…Vastaus:
Yhteenveto ongelmanratkaisusta
• Toivota ongelmat tervetulleiksi - älä syyttele
• Aloita meidän ongelmista - älä muiden
• Valitse projekteja, jotka eivät maksa paljon
• Rahalliset hyödyt eivät ole ainoita kriteereitä
• Laita ongelmat tärkeysjärjestyksen - mieti niiden vaikutusta laatuun, kustannuksiin ja toimituksiin
• Muista käyttää jatkuvan parantamisen periaatetta, kehityksen pyörää
• Käytä oikeita ja yksinkertaisia työkaluja
• Puhu aina faktoilla