L AAJALAHTI - KOUVOLA NTIE OSAYLEISKAAVA S ELOSTUS€¦ · o Helsingin kaupungin entinen saha,...

HYVÄK

VireilleTeknin13.6.20

KaavalTeknin31.3.20

KaavaeTeknin3.12.2014.1.20HyväksKaupu .

Kaupu .

Lainvo

KSYMISPÄIV

etulo: en lautakunt006

luonnos: en lautakunt009

ehdotus: en lautakunt013 014

syminen: nginhallitus .20

nginvaltuusto.20

oima

VÄMÄÄRÄT

ta

ta

ta

o

L

:

LAAJAALAHTOSAY

HTI - KOUYLEISK

S

As366/41

2305/10.0

HEINOUVOLAKAAVA

SELOSEH1

sianumero/000/20072.02/2013

OLA

ANTIEA 2030

STUSHDOTUS4.1.2014

Laajalahti-Kouvolantie osayleiskaava 2030

1

Viite

1510007303

Päivämäärä 7.1.2014 Laatija Niina Ahlfors Tarkastaja Annu Tulonen Hyväksyjä Matti Kautto Kuvaus Kaavaselostus


2

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Osayleiskaavaselostus, joka koskee 14. päivänä tammikuuta 2014 päivättyä kaavakarttaa.

Vireilletulo

Kaavoitus on käynnistetty Heinolan kaupungin aloitteesta teknisen lautakunnan päätöksellä 13.6.2006 § 194. Kaupunginhallitus laajensi aluetta 28.1.2008 § 55, jolloin kaava-alueen nimeksi päätettiin Laajalahti-Kouvolantie osayleiskaava.

Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu paikallislehdessä ja kaupungin ilmoi-tustaululla.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 16.10.2006 ja sitä on täydennetty kaavatyön aika-na.

Valmisteluvaiheen nähtävilläolo

Osayleiskaavaluonnos on ollut luonnoksena nähtävillä 8.4. – 17.5.2009 välisenä aikana.

Teknisen lautakunnan käsittely 30.6.2006 § 117.

Ehdotusvaiheen nähtävilläolo

Osayleiskaavaehdotus on ollut ehdotuksena nähtävillä _._.201_ - _._.201_ välisenä aikana.

Kaupunginvaltuuston hyväksyminen

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan _._.201_.

Kaava-alueen sijainti

Suunnittelualue sijaitsee valtatien 4 molemmin puolin ja sen pohjoisin kärki on Lusintien ylityskoh-dasta ja eteläisin Tähtiniemen sillan pohjoispäässä. Kaava-alue on pituudeltaan noin 8 km ja se ra-jautuu itäpuolelta Lusintienhen ja Kirkonkyläntiehen ja lännessä pääosin Ruotsalaisen järveen, jon-ka rannat ovat osa suunnittelualuetta. Heinolan keskusta on alueen eteläpuolella ja sinne matkaa suunnittelualueen eteläreunasta on noin 1,5 km. Valtatien 4 eritasoliittymiä suunnittelualueella on kolme; Kouvolantien liittymä (25), Heinolan pohjoinen liittymä (24) sekä Tähtihovin huoltoasemien liittymä (23).

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 984 ha ja Ruotsalaisen rantaviivaa noin 15 km.

3

Laajalaht

Suunnit

Kaava

Laajalaasema

Osaylemaankliikentetorjuntdet.

ti-Kouvolantie o

ttelualueen s

an tarkoitus

ahti-Kouvolakaavoitusta.

eiskaavalla rakäytön ratkaeen perusratta, ekologist

osayleiskaava 20

sijainti ja raja

s

antie osayleis.

atkaistaan Hisujen pääpitkaisut ja keen käytävien

030

aus opaskarta

skaava laadi

Heinolan keskirteet ja yhdvyenliikenten toteutumin

alla

itaan oikeusv

kustan pohjodyskuntarakeeen reitit seknen, pohjave

vaikutteisen

oispuolen ja enteen tiiviskä huomioidaesialueet sek

a osayleiska

moottoritientämismahdoaan suunnittkä joukkoliik

aavana ohjaa

n läntisen puollisuudet. Otelussa liikenkenteen mah

amaan

uolen soitetaan

nnemelun hdollisuu-


4

SISÄLTÖ

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2

1. TIIVISTELMÄ 10

1.1 Kaavoituksen vaiheet 10 1.2 Osayleiskaavan sisältö 10 1.3 Toteuttaminen 10

2. LÄHTÖKOHDAT 11

2.1 Alueen yleiskuvaus 11 2.2 Luonnonympäristö 11

2.2.1 Topgrafia ja maisema 11 2.2.2 Maaperä ja kallioperä 11 2.2.3 Luonnonolot 13 2.2.4 Luonnonsuojelu 13

2.2.4.1 Muut arvokkaat luontokohteet 15

2.2.5 Vesistöt ja vesitalous 15 2.2.6 Maa- ja metsätalous 17

2.3 Rakennettu ympäristö 18

2.3.1 Väestön rakenne ja kehitys 18 2.3.2 Yhdyskuntarakenne 18 2.3.3 Taajamakuva 20 2.3.4 Asuminen 21 2.3.5 Palvelut 22 2.3.6 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 23 2.3.7 Virkistys 24 2.3.8 Liikenne 24 2.3.9 Rakennettu kulttuuriympäristö 25 2.3.10 Muinaismuistot 28 2.3.11 Tekninen huolto 28 2.3.12 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 29 2.3.13 Maanomistus 31

2.4 Suunnittelutilanne 32

2.4.1 Maakuntakaava 32 2.4.2 Maakuntakaavaluonnos 2014 34 2.4.3 Heinolan kansallinen kaupunkipuisto 35 2.4.4 Heinolan strateginen yleiskaava 2035, ehdotus 35 2.4.5 Asemakaavat 37 2.4.6 Rakennusjärjestys 37 2.4.7 Pohjakartta 37 2.4.8 Rakennuskiellot 37

3. SUUNNITTELUN VAIHEET 38

3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve 38 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 38 3.3 Osayleiskaavan tavoitteet 38

3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 38 3.3.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 40 3.3.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut laadulliset

ja toiminnalliset tavoitteet 42 3.3.4 Kaavatyön aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden

tarkentuminen 41


5

3.3.4.1 Heinolan strategisen yleiskaavan 2035 ehdotuksen mukaisia toiminnallisia ja määrällisiä tavoitteita ja kehittämissuosituksia 41

3.3.5 Osallisten tavoitteet 42

3.4 Osallistuminen ja yhteistyö 42

4. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 43

4.1 Kaavoituksen vaiheet 43 4.2 Kaavan rakenne ja mitoitus 44

4.2.1 Palvelut 45 4.2.2 Luonnonsuojelu ja muut arvokkaat luontokohteet 46

5. KAAVAN VAIKUTUKSET 47 5.1 Ympäristön häiriötekijät 51 5.2 Kaavamerkinnät ja määräykset 53

6. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS 58

6.1 Toteuttaminen ja ajoitus 58 6.2 Toteutuksen seuranta 58

7. YHTEYSTIEDOT 59

Pikkusinisiiven elinpaikkojen huomioiminen kaavoituksessa, Faunatica Oy, 2013


6

SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT

Liite 12


Liite 1

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Liite 2

Laajalahden osayleiskaava-alue, Maisema- ja luontoselvitys, Pöyry, 2007

Liite 3

Heinolan kirkonkylän alue, Maisema- ja luontoselvitys, Pöyry, 2008

Liite 4

Erityisesti suojeltavien perhoslajien selvityksiä Heinolassa 2006 ja 2007, Väliraportti II, Faunatica Oy, 2008

Liite 5

Pikkusinisiiven esiintymisen jatkoselvitys ja paahdealueiden esiselvitys Heinolan kirkonkylässä vuonna 2008, Faunatica, 2008

Liite 6

Laajalahden osayleiskaava, meluselvitys, Ramboll Finland Oy, 2007

Liite 7

Laajalahden osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2007, Akuliina Aartolahti, Lahden kaupunginmuseo, Päijät-Hämeen maakuntamuseo, 2007

Liite 8

Kouvolantien risteysalueen kehittäminen, selvitys, FCG Suunnittelukeskus Oy, 2007

Liite 9

Vuohkallion luontoselvitys 2010, Luontoselvitys Kotkansiipi

Liite 10

Heinolan Vuohkallion liito-oravaselvitys 2009. Enviro 2009

Liite 11

Marjoniementien alueen luontoselvitys, Ramboll Finland Oy, 2011

Liite 12


Selostukseen kuuluu kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen


7

KAAVAA KOSKEVAT MUUT ASIAKIRJAT, TAUSTASELVITYKSET JA LÄH-DEMATERIAALI:

Kartat, paikkatietoaineistot ja tilastot o Heinolan kaupunki, kantakartta o Heinolan kaupunki, opaskartta, 2009 o Peruskartta o Ulkoilukartta, 2003 o Saittalahden suunnistuskartta, Juha Nivukoski ja Pentti Siimelä, 1999 o Tilastot ja ennusteet (asuminen, työpaikat, väestö), Tilastokeskus

Maakuntakaava

o Päijät-Hämeen kokonaismaakuntakaava 2006 (YM vahv. 11.03.2008) o Päijät-Hämeen kokonaismaakuntakaavaluonnos 2014

Strategiset suunnitelmat

o Heinolan kaupungin strateginen suunnitelma 2011-2013 (kv 2010) o Valtuustoseminaari 9.2.2010, Muutosvoimat ja haasteet ryhmätyöyhteenveto o Terveysliikunnan toimenpideohjelma vuosille 2008-2012, Heinolan kaupunki o Heinolan kestävän kehityksen toimintaohjelma 2011-2016

Yleiskaavat ja kaavarungot

o Heinolan strateginen yleiskaavaehdotus 2035, A-Konsultit, 2013 o Ruotsalainen rantaosayleiskaava, 2011 o Heinolan kaupunkiseudun strateginen yleissuunnitelma, 1995 o Heinolan yleiskaava, kaupunki ja maalaiskunta, luonnos 1970

Heinolan kansallinen kaupunkipuisto

o Ympäristöministeriön perustamispäätös, 2002 o Hoito- ja käyttösuunnitelma, 2007 o Selvitykset, TKK maisema-arkkitehtuurin laitos, 2005, 2006

Heinolan moottoritieympäristön maisemasuunnitelma, Anna Maria Levonmaa, 2006

Heinolan kulttuurireitti, lähiliikenteen ympäristösuunnitelma Perusselvitys ja strateginen maisemanhoitosuunnitelma/harjualue, Pamela

Arslanbayrak, Katarina Surakka, Heidi Svärd, 2006 Perusselvitys ja strateginen maisemanhoitosuunnitelma/metsät, rannat ja

saaristo, Niina Alapeteri, Veera Hakala, Riikka Nousiainen, 2005

Luonto- ja maisemaselvitykset o Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2009 o Liito-oravan esiintymisalueet, täydennysraportti, T:mi Marko Vauhkonen, 2007 o Ruotsalaisen ROYK, Luontoarvot yhteenveto, FCG Planeko Oy, 2008 o Ruotsalaisen ROYK, Maisemaarvot yhteenveto, FCG Planeko Oy, 2008 o Ruotsalaisen ROYK, Luontoselvitys, Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy, 2003 o Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet, Suomen

Ympäristökeskus SYKE, 2007 o Luonto ja luonnonsuojelu Heinolan maalaiskunnassa, Piia Väre, 1994 o Päijät-Hämeen ekologinen verkosto, Sito Oy, Päijät-Hämeen liitto 2006 o Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma, Geologian tutkimuskeskus, 1984 o Uhanalaisten kasvien ja sienien esiintymät Heinolassa, Marko Vauhkonen, 1997 o Kangasvuokkoinventoinnit Päijät-Hämeessä 2008-2010, Marko Vauhkonen, 2011 o Laajalahden vesihuoltosuunnitelma, Heinolan kaupungin vesihuoltolaitos ja Paavo

Ristola Oy, 2006 o Heinolan kaupunki, pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, luonnos, Jonna Markkanen,

2013


8

o Heinolan pohjavesivarat ja pohjavesien hoito, Etelä-Savon ympäristökeskus, Sara Kajander, 1998

o Päijät-Hämeen POSKI-projekti, Geologian tutkimuskeskus, Päijät-Hämeen liitto, kunnat ja kiviainesalan yritykset, 2012

o Heinolan kaupungin metsäsuunnitelma vuosille 2009-2018, Heinolan kaupunki, 2008

Kulttuuriympäristö- ja argeologiset selvitykset o Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt 2009 (RKY) o Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt 2005 (MARY) o Heinolan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Hämeen ympäristökeskuksen moniste

96/2005 (KUKUSE) o Päijät-Hämeen maisemaselvitys, Päijät-Hämeen liitto, 2006 o Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset, Päijät-Hämeen liitto, 2006 o Päijät-Hämeen perinnemaisemat, Antti Hovi, Hämeen ympäristökeskus, 2000 o Heinolan argeologinen täydennysinventointi, Lahden kaupunginmuseo, Päijät-Hämeen

maakuntamuseo, 2003

Julkiset palvelut o Heinolan keskustan päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelma, Heinolan kaupunki, 2010 o Erityisryhmien asumisratkaisut, työryhmän raportti, Heinolan kaupunki, 2012

Liikenne

o Rajavuoren jätteenkäsittely alueen liikenneselvitys, Kuusakoski Oy, 6.10.2012 o Lahden seudun liikennemallin laajentaminen Heinolaan ja strategisen yleiskaavan 2035

luonnosvaihtoehtojen arviointi, 2012 o Oikorataselvitys La-He-Mi, Oy VR-Rata Ab, Itä-Suomen ratakeskus, Suunnittelukeskus

Oy 1995 o Heinola-Kuusankoski –Vesiväylän perusparannushankkeen yhteenveto, Kouvolan

seudun kuntayhtymä, 2002 o Kymijoen kanava, vuosina 1993 ja 2000 tehtyjen raporttien tiivistelmä, Doranova Oy,

2010 o Järvi-Suomen väylät, Järvi-Suomen kanavat neuvottelukunta

Joukkoliikenne

o Bussireitit, 1.6.2013 o Kaukoliikenteen aikataulu, 9/2013 o Paikallisliikenteen aikataulu, 9/2013 o Raideliikenteen kehittämisen vaikutukset Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämälle ja

yhdyskuntarakenteelle, Pöyry, 2010 o Selvitys, liikennemääriä VT 4 1996-2010, Uudenmaan ELY-keskus

Muut selvitykset, ohjeet ja suunnitelmat

o Helmiä nauhassa – maisemalähtöinen urbanismi Laajalahden suunnittelussa. Diplomityö TKK:n arkkitehtuurin laitos, maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma, Elisa Lähde, 2008

o Ympäristölupa, KRV-Palvelu Oy, Neste, Heinola o Ympäristölupa, Heinolan Autopurkamo Oy o Maa-ainesten ottolupa, Sipilä o Maa-aineksen ottolupa, Orasmaa o Ympäristöilmoitus, Lohja Rudus Oy Ab, Heinolan betonitehdas o Heinolan maankäytön tehostaminen yritysten ja asukkaiden näkökulmasta, raportti, A-

Konsultit Oy, 2011 o Heinolan seudun matkailun master plan 2015, CreaMentors Oy, 2009 o Heinolan kaupallisten palveluiden selvitys, Tuomas Santasalo Oy, 2007,

päivitys 2011 o Kouvolantien risteysalueen kehittäminen, FCG Suunnittelukeskus Oy, 2007


9

o Heinolan entisen liimatehtaan alueen maaperän pilaantuneisuus ja tutkimustarve, Hämeen ympäristökeskuksen lausunto, 30.8.2007

o Maaperän ympäristötutkimukset Heinolan entisen liimatehtaan eteläpuolella, Haitta-ainetutkimusraportti, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy, 2013

o Heinolan vanha liimatehdas –maaperän kunnostyön loppuraportti ja riskiarviointi, Ramboll Finland Oy

o Helsingin kaupungin entinen saha, maaperän puhdistustyö, Hämeen ympäristökeskus, 11.5.2006

o Helsingin kaupungin entinen saha, kuivaamorakennus, Hämeen ympäristökeskus, 3.6.2008

o Heinolan sahan kuivaamo, -maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Ramboll Finland Oy, Esko Rossi Oy, 2010

o Entisen Helsingin sahan kuivaamon pilaantuneen maapohjan kunnostus, loppuraportti, Pöyry Oyj, 2011

o Entisen Helsingin kaupungin sahan kuivaamon ja piipun rakenteiden pilaantuneisuustutkimus, Pöyry Oyj, 2011

o Helsingin kaupungin Heinolan sahan pilaantuneen maaperän kunnostus 2005, Jaakko Pöyry Infra, 2006

o Neste Markkinointi Oy Neste Heinola, Marjoniementie maaperän puhdistustyö, 1. vaiheen loppuraportti, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2000

o Neste Markkinointi Oy Neste Heinola, Marjoniementie maaperän puhdistustyö, 2. vaiheen loppuraportti, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2001

o Neste Markkinointi Oy Neste Heinola, Marjoniementie pohjavesitarkkailu, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2001

o Neste Markkinointi Oy Neste Heinola, Marjoniementie pohjavesitarkkailu, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2002

o Yhdyskuntarakenteen taloudellisuuden parantaminen, selvitys FINNMAP Infra Oy Raportti I Lähtökohdat, 1998 Raportti II Taajamat, 1999

o Kaavoitetut vapaat rakentamattomat tontit, koko kaupunki, selvitys ja kartta o Rantayleiskaavoituksen tavoitteet, Heinolan kaupunki, 1999 o Loma-asumisen seminaari Heinolassa 9.9.2010


10

1. TIIVISTELMÄ

1.1 Kaavoituksen vaiheet

Laatimispäätös ja vireilletulo tekla 13.6.2006 § 194

Suunnittelualueen laajennuspäätös khal 28.1.2008 § 55

Oas:n nähtävilläolo 16.10.2006 lähtien

Luonnoksen nähtävilläolo 8.4. – 17.5.2009

Ehdotuksen nähtävilläolo

Hyväksymispäätös

Asukastilaisuudet Yleisötilaisuus val-tuustotalolla 4.5.2009

1.2 Osayleiskaavan sisältö

Osayleiskaavalla selvitetään ja ratkaistaan Heinolan keskustan pohjoispuolen ympäristön, Lusintien moottoritien ylityskohdasta Tähtiniemen sillan pohjoispäähän, maankäytön pääpiirteet ja yhdys-kuntarakenteen tiivistämismahdollisuudet.

1.3 Toteuttaminen

Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena.


11

2. LÄHTÖKOHDAT

2.1 Alueen yleiskuvaus

Moottoritie (Valtatie 4/E75) jakaa pohjois-etelä -suuntaisesti pitkänomaisen suunnittelualueen kah-tia. Ruotsalaisen rantaviivaa on noin 15 km ja suunnittelualueeseen kuuluu Huhtisaari. Alueen poh-joisosassa on laajempi Pirttiniemen asuinalue, muutoin asutus on lähinnä rannoille keskittynyttä loma-asutusta. Eteläosa kaava-alueesta on metsää, joka on osin virkistyskäytössä.

Moottoritien ja Vartianlahden välissä sijaitsee Suokannaksen alue, joka on kaavoitettu Heinolan maalaiskunnan teollisuusalueeksi 1970-luvulla. Heinolan pohjoisen liittymän alueella, moottorien itäpuolella, sijaitsee Vuohkallion teollisuusalueen pohjoinen osa, joka on kehittynyt viime vuosina kaupallisempaan suuntaan. Alueella toimii muun muassa ABC-liikenneasema, Heila-lähiruokatori, Robin Hood -tavaratalo, JYSK-huonekaluliike sekä E75-Outlet Stores.

2.2 Luonnonympäristö

2.2.1 Topografia ja maisema

Kaava-alue sijaitsee kahden maisemamaakunnan, Hämeen viljely- ja järvimaan ja Itäisen Järvi-Suomen rajalla, kuuluen kuitenkin ensin mainittuun ja sen Pohjois-Hämeen järviseudun osa-alueeseen.

Suunnittelualueen eteläosassa ja Laajalahden alueella maisemarakennetta luonnehtivat pääosin kallioselänteet, joista laajimmat ovat Saittalahden ympäristössä, Pitkäniemessä ja Vartialahdella. Selänteiden väleissä on järveä kohti laskevia laaksopainanteita Haukilammelta, Kaakonlammelta ja Juornatjoelta. Suunnittelualueen pohjoisosassa maisemarakennetta hallitsevat pohjois-eteläsuuntainen harjuselänne sekä lounais-koillissuuntainen voimakas kallioselännealue Isomäen ja Rautvuoren alueella. Pitkittäisharjun molemmilla puolilla on pienempiä kallioselänteitä. Selännealu-eiden välisissä laaksoissa on pienvesistöjä ja vesiuomia.

Moottoritie kulkee pohjois-eteläsuunnassa koko suunnittelualueen poikki. Suunnittelualueen etelä-osassa se kulkee maaston alavassa kohdassa, poikittain laaksoja selännelinjoihin nähden. Alueen pohjoisosassa moottoritie kulkee pohjois-eteläsuunnassa pitkin harjua ja poikittain vasten laaksoja ja kallioselännelinjoja, maaston alavassa kohdassa.

Kaava-alueen korkein piste on 152 mpy ja se sijaitsee alueen pohjoisosassa Isomäessä. Alueen korkeussuhteet vaihtelevat erityisesti Laajalahden alueella. Jyrkkiä kalliorinteitä (≥16,7 % eli 1:6) sijaitsee Laajalahden alueella ja pohjoisessa Isomäen rinteillä ja Kokkalammen rannoilla.

Arvokkaat maisemakohteet ovat Saittalahden ja Sukuranlahden kallioperän murroslinjat, Saittalahden pohjukka, Pirttisalmen kalliot ja pienet saaret, Vanha-Sukura –tilan miljöö, Iso Samjärven, Kokkalammen ja Aitjärven alueet.

2.2.2 Maaperä ja kallioperä

Maapeitteen ohuudesta johtuen kallioperä muodostaa pinnanmuotojen perustan. Kallioperä on alu-een eteläosassa amfiboliittia, keskiosassa on niukkaravinteisempaa kiillegneissiä, graniittia ja kvartsi- ja granodioriittia. Aivan alueen pohjoisosassa Kokkalammen eteläpuolella on kapea vyöhy-ke emäksistä gabroa. Heinolan läpi kulkeva Salpausselän pitkittäisharju, Heinolan harju jää pääosin kaava-alueen itäpuolelle. Alueen maaperä muodostuu pääosin avokallioiden päälle kerrostuneesta moreenista. Lajittuneita kivilajeja, hietaa, savea ja hiekkaa esiintyy alueen eteläosassa lähinnä moottoritien ympäristössä ja pohjoisosassa lähinnä Kirkonkylä-Suomäki -alueella. Alueella esiintyy myös vähäisiä turvealueita.

12

Laajalaht

2

Suun

ti-Kouvolantie o

nittelualueen

osayleiskaava 20

n topografia

030

13

2.

2.

Laajalaht

3

Maape

.2.3 Luonno

Osaylepohjalt

"Kaavoon pienliittyväkangaskangastyyppi

Kaava-selvitypohjoissi. Kaamyös v

Kaava-ainesteristöjä”uhanalsä 5 jaluokite

.2.4 Luonno

Luonno

Selvitykö). Motyyppieteen. L

ti-Kouvolantie o

eräkartta (Pöy

onolot

eiskaava-alueta osana kaa

oitettavan alnehköinä saaälle pitkittäiss. Muualla kas. Kaava-alu on lehtomai

-alueen luonsalueiden rasosa on todeava-alueen evaihtelevass

-alueelle sijoenotto), mut”. Kaava-alulaista pikkusa 6 (Faunaticeltua kangasv

onsuojelu

onsuojelulain

ysalueella esolemmat koen rajauspääLehmusmets

osayleiskaava 20

yry)

eelta laadituavaselostust

ueen pohjoisarekkeina. Kharjulle, Heiaava-alueen

ueen eteläiseinen kangas

ntoselvityksisaja on Suokaettu tavanometeläosa on ea ja suhteel

oittuva harjutta häiriöt haueelle sijoittusinisiipeä. Kaca 2008). Kavuokkoa.

n mukaiset l

iintyy kaksi hteet ovat leätökset. Lehsiköistä on ke

030

t luontoselva esitetään l

sosat ovat pKaava-alueeninolan harjal pohjoisemm

emmät osat s. Kaava-alue

ssä, liitteet 3annaksen pomaiseksi, ja lelinympäristölisen monipu

u on ihmistoiarjuympäristuu useita huoaava-alueen aava-alueen

uontotyypit

luonnonsuojehmusmetsikmusmetsiköerrottu tarke

Kalliope

vitykset on elyhyt kuvaus

pääosin raken pohjoisosalle, jolla vallmissa osissa sen sijaan oeen eteläosii

3. ja 4 (Pöyrhjoispuolellalajisto pääasöjen suhteenuolisessa linn

minnan voimtössä ovat luomionarvois perhoslajist hiekkapohja

jelulain 29 §köitä, joista

öt sijoittuvat emmin kaav

eräkartta (Pö

sitetty kaavas alueen luo

nnettua ympassa laajoja aitsevana kas vallitsevanavat rehevämin sijoittuu m

ry 2007 ja 20a. Linnustollisiassa kulttun pohjoisosanustossa.

makkaasti muoneet mm. sia perhostenoa on kuvail

aisilla alueilla

§:n mukaista on tehty luo Pitkäniemeeaselostuksen

öyry)

aselostuksennnonolosuht

päristöä, josalueita sijoitsvillisuustyypa kasvillisuusmpiä, ja vallitmyös kallioal

008), on tehsilta arvoiltauriympäristö

aa monimuot

muokkaamaa perhoslajeill

n esiintymiä,ltu tarkemma tavataan m

a luontotyypponnonsuojeluen sekä Saitn liitteessä 2

n liitteenä. Steista.

ssa luonnonyttuu Salpausppinä on kuistyyppinä ontseva kasvilllueita.."

hty kahdessaaan kaava-aöille tyypillistoisempi, jok

(mm. maa-le sopivia ”u, kuten mm.

min selostuksmyös vaaran

piä (jalopuuulain mukaisttalahden läh2 (Pöyry 200

Selvitysten

ympäristöä sselkään vahko

n tuore lisuus-

a osassa, lueen iksi lajeik-ka näkyy

-uusympä-. erittäin sen liitteis-tuneeksi

metsik-set luonto-heisyy-07).

14

Laajalaht

4

Vesilak

Selvityteista o

Liiteka

Luonto

Luontoristöjä tymis- 49 §).

Liito-orKotkan

ti-Kouvolantie o

ki

ysalueella eson kerrottu t

artta, luonnon

odirektiivin li

odirektiivin li sijoittuu Vu ja levähdys

ravista on kensiipi).

osayleiskaava 20

iintyy vesilatarkemmin k

n arvokohteet

itteen IV(a)

itteen IV lajohkallion sepaikka, jonk

errottu tarke

030

in toisen luvkaavaselostu

t (Pöyry)

lajit

eista kaava-kä Juornatjoka hävittämi

emmin kaava

vun 11 §:n muksen liitteis

-alueella on oen alueille. nen ja heike

aselostuksen

mukaisia luonsä 2 ja 3 (Pö

havaittu liito Vuohkallion entäminen on

n liitteissä 2

nnontilaisia uöyry 2007 ja

o-oravia. Liit alueella on n kiellettyä (

(Pöyry 2007

uomia (noroa 2008).

to-oravien e liito-oravien(luonnonsuo

7) ja 9 (Luon

o). Koh-

linympä-n lisään-ojelulain

ntoselvitys


15

Uhanalaiset perhoset

Kirkonkylän Aitjärven, Kokkalampien ja maantien 140 tieluiskissa esiintyy paahdealueiden erityi-sesti suojeltava perhonen; pikkusiipi. Esiintymistä on kerrottu tarkemmin kaavaselostuksen liitteis-sä 4 ja 5 (Faunatica 2007 ja 2008) sekä elinalueiden hoidosta liitteessä 12 (Faunatica 2013).

2.2.4.1 Muut arvokkaat luontokohteet

Linnusto

Kaava-alueen eteläosiin sijoittuu linnustollisesti monimuotoisia alueita. Laajalahden alueella uhan-alaisista lajeista havaittiin inventoinnissa harmaapäätikka, käki ja tiltaltti. Aiemmin on alueella ha-vaittu myös pikkutikka. Linnustosta on kerrottu tarkemmin kaavaselostuksen liitteessä 3 (Pöyry 2007).

Kasvillisuus

Huomionarvoisista kasvilajeista kaava-alueella esiintyy rauhoitettua valkolehdokkia ja kirkonkylän harjualueilla uhanalaista, vaarantunutta kangasvuokkoa. Lisäksi kaava-alueelle sijoittuu useita metsälain 10 §:n mukaisia arvokkaita elinympäristöjä. Huomionarvoisista kasvilajeista ja metsälain 10 §:n mukaisista kohteista on kerrottu tarkemmin liitteissä 3 ja 4 (Pöyry 2007 ja 2008).

2.2.5 Vesistöt ja vesitalous

Heinolan seudulle on tyypillistä vesistöjen runsas määrä. Suunnittelualue rajautuu lännessä Ruot-salaiseen, josta on yhteys Konnivedeltä Kymijokeen ja aina Suomenlahteen saakka. Järvialueiden ohella seudulle on tyypillisiä erittäin pienet kosteikot kumpumoreeniselänteillä. Laajalahden alueella korkeampien kalliokumpareiden väliin jää useita moreeni- tai turvepohjaisia suolampia, jotka las-kevat pieninä puroina Ruotsalaiseen. Nämä pintavesiuomat ovat Laajalahdella maisemallisesti ja vesitaloudellisesti hallitseva piirre.

Suunnittelualueen pohjoisosassa oleva pohjois-eteläsuuntainen pitkittäisharju muodostaa pääve-denjakajan. Harjualueella on useita pieniä lampia (Iso Samjärvi, Vähä Samjärvi, Kokkalammit ja Aitjärvi). Harjun reuna-alueet ovat paikoin hyvin kosteita ja soistuneita. Lammet ja pintavesiuomat ovat alueen maiseman ja vesitalouden olennainen piirre. Alueen halkaiseva moottoritie liittymäjär-jestelyineen peittää osittain suoalueen ja pintavesiuomat ja haittaa pintavesien luontaista kulkua.

Pääosa Heinolan pohjavesivaroista sijoittuu suunnittelualueen itäpuolella olevalle Heinolanharjun-Jyrängönharjun alueelle, jolla on useita merkittäviä pohjaveden muodostumisalueita ja vedenotta-moita. Osayleiskaavan suunnittelualueen itäreunalle sijoittuu Heinolan kirkonkylän pohjaveden muodostumisalue lähinnä Aitjärvestä Vuohkallioon asti, josta alkaa Veljeskylän pohjavesialue. Poh-javesialueen rajat on tarkistettu vuonna 2013.

2.2.6 Maa- ja metsätalous

Lakeasuontien ja Sukurantien molemmin puolin sijaitsee viljeltyjä peltoja, mutta ne ovat pinta-alaltaan melko pieniä ja sijaitsevat moottoritien läheisyydessä. Myös Suomäen eteläpuolella on vil-jelty pelto.

Suunnittelualueen pohjoisosassa ja Saittalahden molemmin puolin moottoritien länsipuolella on laa-joja yhtenäisiä metsäalueita.

16

Laajalaht

6

S

ti-Kouvolantie o

Suunnittelual

osayleiskaava 20

lueen vesistö

030

öolosuhteet (M

Maisema- ja lluontoselvityss, Pöyry 20077, 2008).

17

Laajalaht

7

Pohjave

ti-Kouvolantie o

esialueiden ta

osayleiskaava 20

arkistetut raj

030

jat (2013)

18

2

2.

2.

Laajalaht

8

.3 Raken

.3.1 Väestö

Suunn(53 %)

Diagra

.3.2 Yhdysk

Osayleeesta o

Moottorakenntyöpaik

ti-Kouvolantie o

nnettu ymp

ön rakenne

ittelualueella) ja vain väh

ammi osayleis

kuntarakenn

eiskaava-alueon lähes rak

oritien länsipnuksia ja Suokka-alueina,

osayleiskaava 20

äristö

a on yhteenshän lapsia ja

skaava-aluee

e

een keskiosaentamatonta

puolella, Pirttokannaksen joissa on jo

030

sä 657 asuka nuoria. 0 -

n asukkaiden

a on rakentua.

tiniemen ja S ja Vuohkallionkin verran

asta (2013). 6 vuotiaita 7

n ikäjakauma

unut melko t

Suokannaksion asemaka palveluita ja

. Yli puolet a7 % ja 7 - 1

sta

tiiviisti ja poh

en välillä onaavoitetut ala kaupallista

asukkaista on6 vuotiaita 1

hjois- ja etel

asuinpientaueet ovat toa rakentamis

n 25 - 62 vu10 %.

läosa suunn

aloja ja vapaoteutuneet testa sekä asu

uotiaita

ittelualu-

aa-ajan eollisina ja ntoja.

19

Laajalaht

9

Suunn

ti-Kouvolantie o

ittelualueen r

osayleiskaava 20

rakennuskan

030

nan sijoittum

minen (Heinolan kaupunki,, rakennusluvvat)

20

2.

Laajalaht

0

.3.3 Taajam

Suunnalueitataloja ikaavoisuutta,ta ja a

Vasemmliikenne

Pirttinie

VasemmHeinola

ti-Kouvolantie o

makuva

ittelualue ona. Heinolan misoilla vehretettu Heinola, palveluita jlueella on m

malla suunnitepalveluasem

emen piental

malla Suokanan pohjoinen

osayleiskaava 20

n rakentunutmaalaiskunnaillä tonteilla an maalaiskja rakennust

myös käytöst

ttelualueen ema, oikealla H

loalue mootto

nnaksen teoll moottoritien

030

t keskiosaltaan aikana ka Ruotsalaisenunnan aikantarvike- ja aä poistunut

eteläosan laajHuhtisaari ja H

oritien länsipu

isuusalue Var liittymä (©H

aan ja etelä- aavoitetut aln rannan lähna 1970-luvuutovaraosalHelsingin sa

jat metsäalueHuhtisaarent

uolella (©Han

rtialahden suHannu Vallas)

ja pohjoisoslueet Pirttiniheisyydessä.ulla teollisuuiikkeitä. Huh

ahan alue.

eet, Tähtiniemien varren ra

nnu Vallas)

uunnasta. Oik)

sassa on runmessä ovat Suokannaksalueeksi. A

htisaarentien

men silta ja Täkentaminen (

ealla Vuohka

nsaasti luonn omakotitaloksen alue on Alueella on pn varressa on

ähtihovin (©Hannu Val

allion alue ja

nontilaisia oja ja rivi- asema-ienteolli-n asumis-

las)

21

2.

Laajalaht

1

.3.4 Asumin

AsuminJonkin la maakonkylMarjon

Suunnitpistein

ti-Kouvolantie o

nen

nen on pient verran asui

antien 140 lään asuinalue

niementien v

ttelualueen a kartalle mer

osayleiskaava 20

talovaltaista npientaloja o

äheisyydessäeet. Vapaa-avarresta Pitkä

asuinrakennukittynä (Hein

030

ja keskittyyon myös Varä. Välittömäsajan asuntojaäniemeen.

kset punaisinnolan kaupunk

y pääosin 19rtianlahden sti suunnittea alueelle sij

n pistein ja vaki, rakennusl

90-luvulla raranta-alueel

elualueen itäjoittuu tasai

apaa-ajanrakuvat)

akennetulle la sekä suunpuolella ovasen harvasti

kennukset vih

Pirttiniemennnittelualueet laajat Heini Ruotsalaise

hrein

n alueelle. en itärajal-nolan kir-en rantaan

22

2.

Laajalaht

2

.3.5 Palvelu

Suunntukalliosiirrytä

Suunntai senseva v

Suunnit

Kaupalpäivittäteydessuusalutoimii AE75-Outoimii jveluyri

ti-Kouvolantie o

ut

ittelualueellaon päiväkoti ään yläluokil

ittelualueen n lähikaupunarhaiskasvat

ttelualueella

llisia palveluäistavarakausä. Heinolanueen pohjoinABC-liikenneutlet Stores.joitain kaupaitys ja katsa

osayleiskaava 20

a ei ole julkis Heinolan kile Lyseonmä

eteläosassaginosissa. Lätuksen. Niem

ja sen läheis

ita on Tähtihuppa ja ravinn pohjoisen lnen osa, jokeasema, Hei. Myös Suokaallisia palvelstusasema.

030

sia palveluitarkonkylässä.äen kouluun

asuville lähähimmät päimelän yhten

yydessä sijai

hovin alueellntolat moottliittymän alu

ka on kehittyla-lähiruokatannaksen teuita tarjoavi

a. Suunnitte. Heinolan k.

himmät julkisiväkodit ovaäiskoulussa

itsevat palvel

la, aivan suutoritien moleueella, moottynyt viime vutori, Robin H

eollisuusalueia yrityksiä k

elualueen poirkonkylän k

set palvelut t Rainion pä on opetusta

lut

unnittelualuemmin puolintorien itäpuouosina kaupaHood –tavaraella, moottokuten rakenn

hjoisosien läkoulussa on

sijaitsevat Hiväkoti ja Ni

a 1.-6. luokk

een eteläkärjn sijaitsevienolella, sijaitseallisempaan atalo, JYSK-hritien ja Varnustarvikeliik

ähin päiväko1.-6. luokat,

Heinolan kesiemelän talo

kaan.

rjessä, jossa n huoltoasemee Vuohkalli suuntaan. Ahuonekaluliirtianlahden vkkeitä, korja

oti on Ket-, josta

kustassa ossa sijait-

toimii mien yh-ion teolli-Alueella ke sekä välissä, aamopal-


23

2.3.6 Työpaikat ja elinkeinotoiminta

Moottoritien ja Vartianlahden välissä sijaitseva Suokannaksen alue on kaavoitettu 1970-luvulla Heinolan maalaiskunnan teollisuusalueeksi. Nykyisin alueella on pieniä teollisuusyrityksiä ja palve-luita sekä tilaa vaativan erikoiskaupan yrityksiä.

Lakesin vuoden 2009 tilasto suunnittelualueen työpaikkojen jakautumisesta toimialoittain

Suunnittelualueeseen kuuluu Vuohkallion teollisuusalue, nk. moottoritien Heinolan pohjoisen liitty-män seutu, jota rajaavat moottoritie, Sukurantie, Työmiehentie ja Siltakatu. Tällä alueella avattiin v. 2008 ABC-liikenneasema, Heila-lähiruokatori ja Robin Hood –tavaratalo.

Pohjoisen liittymän alueella on moottoritiehen perustuva voimakas kasvupotentiaali, joka aiheutta-nee Vuohkallioon rakentamis-/muutospainetta liittymän lähialueen toistaiseksi rakentamattomiin osiin. Myös suunnittelualueen ulkopuolisen Vuohkallion teollisuusalueen kiinteistöihin on syntynyt muutospaineita kaupallisten palveluiden, erityisesti tilaa vaativan erikoiskaupan suuntaan.

42 3 2

18

1

2022

17

24

28 29

22

8

1 2

1816

31

0

5

10

15

20

25

30

35

Met

säta

lous

ja s

iihen

liitt

. Pal

v.

Va

atte

ide

n va

lmis

tus

Sa

hata

v. J

a pu

utuo

tt. V

alm

ist.

Ku

sta

ntam

inen

ja p

ain

am

ine

n

Ku

mi-

ja m

uovi

tuot

teid

en v

alm

.

Met

allin

en ja

lost

us

Met

allit

uott.

Val

m.

Pl.

Kon

eet

ja l.

Ko

neid

en

ja la

itte

iden

va

lm.

Au

toje

n ja

pe

räv.

Va

lmis

tus

Ra

ken

tam

ine

n

Moo

ttori

ajon

. Kau

ppa

etc

Age

nt. J

a tu

kkuk

. P

l. M

ootto

riaj.

Vä

hittä

iska

uppa

Ka

hvila

-Ra

vint

ola

t

Kiin

teis

töal

an

palv

elu

t

Kul

jetu

sneu

v. V

uok

raus

Muu

liik

e-e

läm

ää p

alve

leva

t.

Ym

päris

töh

uolto

Urh

eilu

toim

inta

Pa

rtu

rit ja

kam

paam

ot

Työp

aika

t/kpl

Toimiala

Työpaikat toimialoittain

24

2.

2.

Laajalaht

4

.3.7 Virkisty

Suunnreitteintoon. Okm val

Ruotsakennet

Lähimmta. Uim

.3.8 Liikenn

Suunnten alukonkyl

SuunnHuhtisa

Bussiylein. Paalueell

Ulkoilu

ti-Kouvolantie o

ys

ittelualueen nä KymenvirOsana tätä vlaistu polku-

alaisen rannattuja, eikä si

mät kaupungmapaikkoja o

ne

ittelualueen ueiden osaltaäntie toimii

ittelualueen aarentien ja

hteydet Heinaikallisliikenta toimii palv

reitistöt (ulko

osayleiskaava 20

eteläosassarran rantaa pverkostoa on-/latureitti. R

at ovat suuniellä ole opas

gin valvomaton lisäksi Pirt

liikenne tuka Marjoniemnormaaliliike

kevyenliikena osittain Kir

nolan keskusteen bussirevelubussi Ku

oilukartta/He

030

on laaja virpitkin Heinol Hotelli Kum

Reitin pohjois

nittelualueestettuja virk

t uimarannattiniemessä,

keutuu Heinoentien ja Lakenteen lisäks

nteenväylät rkonkyläntie

staan ja kirkeitti kiertää mlkunen ja ku

einolan kaupu

rkistyspolkujan keskusta

mpelilta alkavspäässä Sait

n keski- ja pkistysreittejä

at ovat Kirko, Kokkalamm

olan pohjoisekeansuontiesi myös erik

sijaitsevat Pn yhteydess

konkylälle kumyös Pirttiniutsutaksi.

unki)

jen verkostoan puistoihin va ja Tähtihottalahden ra

pohjoisosissa.

nkylän keskmilla ja Kirko

en liittymän n kautta Kir

koiskuljetuste

Pirttiniemen sä on kevyen

ulkevat Kirkoemessä moo

, joka liittyy ja kansalliseovin palveluannalla on laa

a melko tiivii

ustan Kotajäonpohjassa.

kautta mootkonkyläntiehen reittinä.

asuinalueellnliikenteen v

onkyläntietä ottoritien län

y pitkinä yhteeen kaupunkalueen kiertäavu ja nuotio

isti asuinkäy

ärvi ja Kaiva

ttoritiehen jahen (mt. 140

a. Myös Samväylät.

pitkin noin tnsipuolella. L

enäisinä kipuis-ävä 4,5 opaikka.

yttöön ra-

annonran-

a pohjois-0). Kir-

mmontien,

tunnin vä-Lisäksi

25

2.

Laajalaht

5

Suunnit

.3.9 Rakenn

SuunnriympäHeinola2005).

ti-Kouvolantie o

ttelualueen t

nettu kulttuu

ittelualueellaäristöjä, mutan rakennet

osayleiskaava 20

iestö

uriympäristö

a ei ole valtatta Vanha-Suun kulttuuriy

030

ö

akunnallisestukuran tilakeympäristön s

ti tai maakueskus on paiselvityksessä

nnallisesti mikallisesti meä (Hämeen Y

merkittäviä raerkittävä kohYmpäristöke

akennettuja hde joka on

eskus, KUKU

kulttuu- kuvattu SE-hanke,

26

Laajalaht

6

Vanha-

Vanha-

Ruotsapaikallja se onus onle. Uusjaavat jonka vkennus

ti-Kouvolantie o

-Sukuran pää

-Sukuran pää

alaisen rannaeen isojaon

on ollut samn rakennettusrenessanssi 1800-luvultvanhempi osstyyliä ja -ta

osayleiskaava 20

rakennus

rakennus ja l

alla sijaitsev aikaan 1800alla omistaja

u 1870-luvulityylistä raketa peräisin sa on 1800-apaa.

030

luhtiaitta

va Vanha-Su0-luvun alkuasuvulla vuola Plaanin mennusta on joleva luhtialuvulta. Piha

ukuran tilakupuolella. Tilodesta 1645mäeltä siirretjatkettu 180itta sekä 19

an hyvin säil

keskus on toa lienee Nie. Mäen päältyn riihen hi00-luvun lop930-luvun tynyt rakenn

odennäköisesmelän kartalä olevan tilarsistä palane

pulla ja 1920iilinavetta. Puskanta edu

sti siirtynyt anosta erotetakeskuksen een rakennu0-luvulla. PihPihan laidallustaa aikaka

nykyiselle ttu osatalo pääraken-uksen tilal-hapiiriä ra-a on riihi,

autensa ra-

27

Laajalaht

7

Heinolapäristörantaarantap

Suunnit

ti-Kouvolantie o

an maaseuraöalue (RKY) sn rajautuvanellot, Pikoinl

ttelualueen k

osayleiskaava 20

akunnan kirksijoittuu suun pappilan, slampi ja lam

kulttuurihisto

030

kkoympäristunnittelualueseurakuntata

mmen rantaa

riallisesti me

tön valtakuneen itärajallealon sekä han laskeva, h

erkittävät koh

nallisesti mee. Alue sisältautausmaan,havupuita ka

hteet ja -aluee

erkittävä rakää kirkon, ta, pappilan pusvava harju

et sekä muina

kennettu kultapulin, Kotajuutarhan, Ko.

aismuistot

ttuuriym-järven otajärven

28

2.

2.

Laajalaht

8

.3.10 Muinai

Suunnyhteydteen lis2007 lö

Pirtinpokenteitolevia allinen tä ja khistoriausröyk

.3.11 Teknin

Pirttinikaupun

Lusi – vaamismyös Htyä ves

Yhdysk

Suunnit

ti-Kouvolantie o

smuistot

ittelualueelladessä tehdyssäksi. Aiemmöydettyjä Ra

ohjan alueelta, joiden latampumasuo lapinrauniouoppia, jotkallisen ajan a

kkiöitä.

en huolto

emen, Huhtngin vesi- ja

Pertunmaa vseksi sekä PeHeinolan ja Psihuollon pal

kuntajäte ku

ttelualueen v

osayleiskaava 20

a sijaitsee kussä inventoinmin havaittujantaväentie,

lla on kivikautomisajankoojia tai esihis. Rantaväena viittaavat asuinpaikka

isaarentien va viemäriverk

vesi- ja jätevertunmaan jPertunmaan lvelujen piiri

uljetetaan La

vesi- ja viemä

030

uusi muinaisnnissa alueelja kohteita o Sukuranlah

utinen asuinhtaa ei tarkastoriallisen atiellä sijaitsetodennäköis ja kiviröykk

varren, Suokkoston piiriss

vesilinjat onjätevesien jo väliselle hajin. Vesijohto

hden Kujala

ärihuoltoverko

sjäännösaluelta löytyi kolovat Pirtinpohti sekä Vanh

npaikka, Itäpasti tiedetä.

ajan metsästee useita musesti maanvikiöt, jotka m

kannaksen jsä. Kaukoläm

rakennettu ohtamiseksi ja-asutusaluolinjan välity

aan, jossa sij

kosto

etta tai –kohlme uutta koohja, Itäpirtinha-Sukura.

pirtinniemess Ne voivat otäjien näkösuuinaisjäännöljelyyn ja laiahdollisesti

a Vuohkalliompö on vede

PertunmaanHeinolan jät

ueen asujaimyskapasiteet

jaitsee maak

detta. Osaylolmen jo aiemnniemi ja Hu

sä sijaitsevatlla historialliuojia. Huhtissryhmiä; kivdunnukseenovat kaskivi

on asemakaaetty Vuohkal

n talousvedetevedenpuhd

mistolle on lutia ollaan pa

kunnallinen j

leiskaavan lammin löydetuhtisaari ja v

t kohteet ovselta ajalta saaressa on virakenteita,n. Sukuranlaljelyyn liittyv

avoitetut alullion alueelle

en saatavuuddistamolle. Suotu mahdollarantamassa

jätehuoltoalu

aadinnan tyn koh-vuonna

vat kivira-peräisin esihistori-, röykkiöi-hdessa on viä raiva-

eet ovat e.

den tur-Samalla lisuus liit-a.

ue.

29

2.

Laajalaht

9

.3.12 Ympär

Liimatevuonnamäriin selvittätavoittHämeedun m2.10.2maapevoidaaperän alueelton käs

Liimatepuhtau

Entisen

Helsingrä on psopia y

ti-Kouvolantie o

istönsuojelu

ehdas on toia 1997. Alue 1999-2012.ämiseksi ja teita ei täysinen ELY-keskuukaan käyttä013 lausunn

erän kunnostn lopettaa. Jpuhdistustarta kaivetaan iteltävä Häm

ehtaan eteläuksia ei ole.

n Helsingin sa

gin kaupungpääosin puhdympäristövir

osayleiskaava 20

ja ympärist

minut Vanhaeen pohjavet. Kesällä 201tutkimusten n saavutettuus on antanuää teollisuus

non, jonka mtuksen jälkeeJos alueen mrve arvioida rakennustö

meen ELY-ke

äpuolella sija

ahan ja liimat

in saha on tdistettu mutranomaisen k

030

töhäiriöt

antien risteyttä on puhdi11 tehtiin ta perusteella u, mutta alueut 4.3.2013 stoimintaan.

mukaan merken ole havai

maankäyttö m uudelleen. Kiden yhteyde

eskuksen 5.6

itsevien jääh

tehtaan alueid

oiminut Huhta osalla alukanssa enne

yksessä ja testamistarkorkempia ma tehtiin maapeelta saatiin lausunnon, j Pohjavedenkittävää öljyittavissa ja pmuuttuu herKiinteistölle jessä maata 6.2012 antam

hdytysvesial

den sijainti

htisaarentienueesta on vieen kaivaustö

ehtaan alueeituksessa puaperätutkimperän kunno poistettua mjonka muka

n puhdistumhiilivetyjen kpohjaveden prkemmäksi, jää lisäksi mpilaantuneisman päätöks

ltaidenaltaid

n varressa vuelä maa-aineitä ja uudell

elta on poisteumpattu vesiuksia pilaan

ostusta vuonmerkittävä man kiinteistöisesta ELY-kkulkeutumistpumppaus jakuten asuina

maa-ainestensta kerroksissen mukaise

en osalta on

uosina 1948-esta joiden seensijoitusta

ettu öljyistä ihuoltolaitok

ntumisen laanna 2012. Kumäärä öljyistöä voi maapekeskus on anta pohjavetea laadun taralueeksi, tul

n käyttörajoista, pilaantunesti.

n todettu, et

-1986. Alueesijoituspaikasa.

maata ksen vie-juuden unnostus-tä maata. erän laa-ntanut een ei kkailu ee maa-te eli jos neet maat

tä epä-

en maape-sta tulee

30

Laajalaht

0

Suunnnan yhvioitu m

Melumaliikenne

ti-Kouvolantie o

ittelualueen hteydessä ja melutorjumi

allinnus vuodeemäärillä päiv

osayleiskaava 20

läpi kulkeva se on selostsen mahdoll

en 2006 ennuväaikaan

030

a moottoritietuksen liitteelisuudet.

ustetuilla

e aiheuttaa menä 7 (Ramb

Melumallinn liikennemä

melua. Melusboll 2007). M

nus vuoden 2ärillä päiväai

selvitys on laMeluselvityks

2020 ennustekaan

aadittu kaavsen yhteyde

etuilla

van laadin-ssä on ar-

31

2.

Laajalaht

1

.3.13 Maano

Kaava-lammineteläos

Heinola

ti-Kouvolantie o

mistus

-alue on pään ja Suokannsassa.

an kaupungin

osayleiskaava 20

äosin yksityisnaksen välis

n maa- ja vesi

030

sessä omistusellä alueella

ialueiden omi

uksessa. Heia molemmin

istus

nolan kaupu puolin moot

ungilla on mattoritietä sek

aanomistustkä suunnittel

ta Kokka-lualueen


32

2.4 Suunnittelutilanne

2.4.1 Maakuntakaava

Suunnittelualueella on voimassa Päijät-Hämeen kokonaismaakuntakaava, joka on vahvistettu ym-päristöministeriössä 11.3.2008.

Taajamatoimintojen alueita on osoitettu Valtatien 4 länsipuolelle Ruotsalaisen ranta-alueelle Pirtti-pohjassa, Kirkonpohjassa ja Vartianlahdella (A 35) ja Valtatien 4 itäpuolella Kouvolantien, Kirkon-kyläntien ja Valtatien 4 väliin jäävälle alueelle (A 34).

Suokannaksen alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastoalue (T 18).

Suunnittelualueen eteläosaan, Valtatien 4 länsipuolelle, on merkitty laaja virkistysalue (V 25). Vir-kistysalueen eteläpuolella, Ruotsalaisen rannassa, on varaus matkailupalvelujen alueelle (RM 2).

Heinolan pohjoisen liittymän molemmin puolin on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP 2). Tärkeä ve-denhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv) sijaitsee Valtatien 4 itäpuolella ja koskee laajaa osaa työpaikka-alueesta TP 2 sekä taajamatoimintojen alueesta A 34. Kirkonpohjaan on osoitettu sata-ma-alue (LV).

Suunnittelualueella on kolme muinaismuistolailla rauhoitettua muinaisjäännösaluetta tai –kohdetta; Pirtinpohja, Itäpirtinniemi ja Huhtisaari. Ne on merkitty kaavakarttaan tumman violeteilla neliöillä.

Suunnittelualue lähes kokonaisuudessaan on merkitty Heinolan kirkonkylän kehittämisen kohde-alueeksi (kk9). Suunnittelumääräys ohjeistaa kehittämään aluetta hyvään liikenteelliseen sijaintiin tukeutuvana elinkeinoelämän, matkailun ja ranta-asumisen, kulttuuri- ja maisema-arvojen sekä virkistyskäytön alueena. Kehittämisalueen toteuttamiskuvaukseen on kirjattu seuraavat toimet:

Valtatien 4 ja kantatien 46 risteysalueen työpaikka-alueet ja sinne sijoittuvat palvelut suunnitellaan ja toteutetaan.

Uudet asuinalueet ja ranta-alueiden virkistyskäyttö sovitetaan yhteen. Toteutetaan viheryh-teydet virkistys- ja asuinalueiden välillä.

Varaudutaan vesiliikenteen tarpeisiin Sulkavankoskella.

33

Laajalaht

3

Ote ma

ti-Kouvolantie o

aakuntakaava Taajanoillepäävlon a KeskMerksia. Mtä, jo Työpto- vara Teollsuus kk9-tavyökehit Sata

Virkis

osayleiskaava 20

asta. Suunnitt

amatoimintojee, kun keskusväyliä pienempalueita sekä nä

kustatoimintojkintää käytetäMerkinnän osootka palveleva

paikka-alue. M ja palvelutyöstointia.

lisuus- ja varas- tai varastoto

Heinolan Kirköhykkeitä, joittämistarpeita

ma-alue. Mer

stysalue tai –k tarkoi

030

telualueen raj

en alue. Merktatoiminnoillepiä liikennealuäiden tarvitse

enalakeskus än osoittamaaoittamalle alueat alakeskukse

Merkinnällä osopaikkoja, asu

astoalue. Merkoimintojen alu

konkylän kehihin kohdistuu

a.

kinnällä osoite

kohde. Merkinitettuja alueita

jaus on merk

kinnällä osoitete, palveluille jaueita, virkistysemia laajentum

an seudulliseseelle voidaan en vaikutusal

oitetaan monimista sekä ym

kintää käytetäueita.

ttämisen kohdu maakunnallis

etaan matkus

nnällä osoitetaa.

kitty karttaan

taan asumiseea teollisuudells- ja puistoalumisalueita.

sti merkittäviä sijoittaa sellaueen asukkait

ipuoliset työpampäristöhäiriö

ään osoittama

dealue. Merkisesti tai seudu

staja-satamat

aan yleiseen v

punaisella

en ja muille tae rakentamisa

ueita sekä yhd

ä keskustatoimisia vähittäiskta.

aikka-alueet, öitä aiheuttam

an seudullises

nnällä osoitetaullisesti tärkei

ja suuret ven

virkistykseen j

aajamatoiminalueita, dyskuntatekni

mintojen alakekaupan suury

joissa voi ollamatonta teollis

sti merkittäviä

aan kaupunkitä alueidenkä

neilysatamat.

ja ulkoiluun

-

sen huol-

eskuk-yksiköi-

a toimis-uutta ja

ä teolli-

ja kun-ytöllisiä

34

2.

Laajalaht

4

.4.2 Maaku

Uuden vuonnalisenä seen la

Suunn(HE2) jlahti-Kkuntak

Ote mamerkitt

ti-Kouvolantie o

ntakaavaluo

kokonaismaa 2008 vahvaikana ja maainvoimaisee

ittelualueellaja Vuohkallio

Kouvolantie okaava tasolla

aakuntakaavaty katkoviival

osayleiskaava 20

onnos 2014

aakuntakaavvistetun maaaakuntakaaven maakunta

a sijaitsee kaon alue (HE3osayleiskaava.

aluonnoksestalla (HE 2 ja H

030

van laadinta akuntakaavavaluonnokseakaavaan me

aksi merkittä3). Molempiean myötä ja

a 2014. MaakE3)

on käynnissn. Luonnosa

essa on nosteerkittävimm

ävää maanken alueiden a maankäytö

kuntaluonnok

sä ja se tuleeaineisto on oettu esiin neät muutospa

käytön muutomaankäytön

ön ratkaisuja

ksessa olevat

e valmistuesllut nähtävil

e alueet, joillaineet.

oskohdetta. n on kuvattu tullaan tark

muutosaluee

ssaan korvaalä 1.8.-30.9le kohdistuu

Laajalahdenu tarkentunekistamaan m

et on

amaan .2012 vä- nykyi-

n alue en Laaja-

myös maa-


35

2.4.3 Heinolan kansallinen kaupunkipuisto

Kaava-alueen eteläosassa sijaitseva Tähtihovin alue ja moottoritien silta "Tähtisilta" kuuluvat Hei-nolan kansalliseen kaupunkipuistoon, joka on perustettu Heinolan kaupungin hakemuksesta vuon-na 2002. Kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma on vahvistettu Ympäristöministeriössä 2007.

Käyttö- ja hoitosuunnitelman aluejaossa osayleiskaavan eteläkärki on osoitettu kuuluvaksi 4. alu-eeseen; vesistöjen Heinola – Ruotsalaisen saaristo.

Kansallisen kaupunkipuiston arvoiksi on mainittu osayleiskaava-alueelle sijoittuvan alueen osalta seuraavat:

kulttuuriarvona; Vesistöalueen ylittävät Heinolan tunnusmerkeiksi muodostuneet silla: 1930-luvulla rakennettu rautatiesilta ja 1993 valmistunut vinoköysisilta Tähtisilta. Molem-mat edustavat siltarakentamisen huippua.

maisemakuva; Vesistön ylittävät sillat ovat tärkeitä maamerkkejä. Tähtisilta korkeine py-loneineen näkyy hyvin suurmaisemassa, samoin Jyrängönvirran rautatiesilta.

matkailu- ja virkistysarvot; Tähtisiltaan liittyvä palvelualue Tähtihovi toimii autoilijoiden li-säksi myös veneilijöiden palvelualueena.

Tavoitteeksi käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on osayleiskaavaan kuuluvan alueen osalta kaupungin maamerkkien näkyminen ja alueen palveluiden parantaminen. Toimenpiteinä siltarakenteiden kun-nossa pitäminen, laavujen ja nuotiopaikkojen lisääminen sekä opasteiden lisääminen rantautumis-paikoille.

Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa alueelle on osoitettu valaistu ulkoilureitti ja vierasvenesatama ja rannat on merkitty maisemassa merkittäviksi, jotka avautuvat Tähtisillalle.

2.4.4 Heinolan strateginen yleiskaava 2035, ehdotus

Heinolassa on käynnissä koko kaupungin alueelle laadittavan lainvoimaisen strategisen yleiskaavan laatiminen. Kaava-aineisto on ollut ehdotuksena nähtävillä kevättalvella 2013.

Marjoniementien varren olevan taaja-asutuksen pohjoispuolelle on osoitettu 1. vaiheen asuinalue-varaus. Samoin Vartianlahden rantaan ja Huhtisaareen on merkitty olevaa taaja-asutusta ja sen alueen eteläpuolelle laaja 1. vaiheen asuinaluevaraus.

Tekeväntien ympäristön alue on varattu teollisuusalueeksi ja sen eteläpuolelle on merkitty 1. vai-heen teollisuus- ja työpaikka-aluevaraus.

Juornatjoenlahden ja Saittalahden väliin jäävälle alueelle on varattu virkistysalue, jonka eteläosas-sa on matkailu- ja virkistyspalveluiden kohde –merkintä.

Valtatien 4 ja Kirkonkyläntien väliin, Lakeansuontien molemmin puolin on osoitettu keskustatoimin-tojen ja intensiivisten palveluiden alue. Myös Sukurantien molemminpuolin on valtatien ja Kirkon-kyläntien väliin jäävä alue osoitettu keskustatoimintojen ja intensiivisten palveluiden alueeksi. Li-säksi aluetta koskee km-merkintä, joka mahdollistaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 §:n mukaisen erikoistavaran kaupan suuryksikön.

Suunnittelualueen eteläosaan on merkitty viher- ja ekoyhteystarve Pirttisalmesta Iso Samjärven ja Vähä Samjärven kautta Valtatien 4 länsipuolelle. Toinen viher- ja ekoyhteystarve on osoitettu Val-tatien 4 itäpuolelta Vuohkallion eteläpuolitse Saittalahdelle.

Suunnittelualueella sijaitsee kuusi muinaisjäännöstä (sm); Pirttiniemen, Itäpirttiniemen, Huhtisaa-ren, Rantaväentien, Sukuranlahden ja Vanha-Sukuran.

Suunnittelualue eteläosaa lukuun ottamatta kuuluu kahteen eri kehittämisalueeseen. Laajemman kehittämisalueen osalta on annettu laatukäytävää koskevat kehittämissuositukset (ksL) ja suppe-amman osalta pohjoista keskustaa koskevat kehittämissuositukset (ksP).

36

Laajalaht

6

Ote HeiLaajala

ti-Kouvolantie o

inolan strategahti-Kouvolan

PohjokehittKirkonksymboja luontukipisKouvolja mupienimJärvi-Sja työLaajalaympärikytkey

LaatuMaankäjoukkotyöpaikmonipurakennMetsänvaihtelrakentabussipyväylästkaupunMoottokaupuntunnist

osayleiskaava 20

gisen yleiskantie on lisätty

oista keskutämissuositkylä toimii elisena keskipinnonympär isteitä ylläpidetantien liittymita maanteiduotoisena. Vu

Suomen porttiöpaikkakokonahden ja Kiistötavoitteet

ytymisen näkö

ukäytävää käyttöä tiivist

oliikenteen kkkoja, palveluolinen liikkunetun ympän- ja maisemevina avohaamattomien tysäkkien ja/ttöä kehitetäännkikuvallisestioritieliittymäalnkirakenteen tettaviksi ja to

030

avan ehdotuky karttaan sin

staa (Kirkotukset (ksPnsisijaisesti psteenä; Kouvtöä vaalitaan tään ja kehite

män tuntumaaen ja vesireuohkallion aluna moottoritieaisuutena, jrkonkylän su erityisesti ökulmista.

koskevat ketetään ja eäyttöä. Laatuja ja vapa

umismiljöö. Uäristön ja manhoidossa t

kkuut ja totiejaksojen vutai asema-alun ja kunnostet omintaueita sekä

selkärankanoiminnallisesti

ksesta nisenä viivana

onkylää-VuP). perinteensä mvolantien liitty huolellisesti.

etään. Varaudun erityisesti m

eittien käyttäjue toimii kauen varrella. Ajohon myös uuntiin. Alue

kevyen liik

ehittämissueheytetään “Vtukäytävällä aa-ajan toimiUusia toimint

maiseman tulee huoleht

oisaalta maisuorottelu pyritueiden läheisytaan siten, ettakeinen

erityisesti kna toimivali vetovoimaisi

a

ohkalliota)

mukaisesti laamäalue myös Olevia palveutaan uusia pmaaseudun asjiä ajatellen.

upungin pohjoluetta pyritää asuminen een täydennykenteen sek

uositukset Vanhan vitossuositaan t

intoja) siten,toja sijoitetta

luonne ja tia siitä, ettäeman umpeetään selkeyttäyyteen. Moottä muodostuuliikkumismiljö

kohtia, missäle rinnakkaksi paikoiksi.

koskevat

ajan maaseut logistisena soeluja ja työpaalvelujen ja tosukkaita ja yr Rakentamiseoisena alakesn kehittämääliittyy mahd

ysrakentamisekä kaupunki

(ksl). sen” varrellaoimintojen s että muodaessa tai ole mittakaava tienvarsinäkenkasvu vältämään ja uusttoriajoneuvoju turvallinen, möö kaikiä moottoritieistielle kehi

tualueen sosolmukohteenaaikkoja sekä oimintojen sijrittäjiä sekä men mittakaavkuksena ja en monipuolisedollisimman essa asetetaaikuvallisen y

a tukemaan sekoittumista dostuu vetovoevia kehitetta pitää läkymät pysyvättäen. Rakensi maankäyttöjen ja kevyemiellyttävä jalle käyteltä siirrytääitetään ymp

iaalisena ja a. Kulttuuri- virkistyksen joittamiseen matkailijoita va pidetään eräänlaisena ena palvelu-

luontevasti an korkeat ympäristöön

kevyen ja (asumista, oimainen ja täessä tulee ähtökohtana. ät ehyinä ja nnettujen ja ö ohjaamaan en liikenteen sujuva sekä täjäryhmille.

än Heinolan päristöllisesti

37

2.

2.

2.

2.

Laajalaht

7

.4.5 Asema

Suunnjoispuoasema

Vuohkajoittam

Ote aja

.4.6 Rakenn

Heinolahyväks

.4.7 Pohjak

PohjakperuskYleiska

.4.8 Rakenn

Suunnosaylei

ti-Kouvolantie o

akaavat

ittelualueellaolella sekä Skaavoittama

allion teollisumisen lisäksi

antasa-asema

nusjärjestys

an kaupungisynyt 18.6.2

kartta

karttana käytkartta-aineistaava esitetää

nuskiellot

ittelualueellaiskaavan laa

osayleiskaava 20

a on voimassSuokannakseattomia.

uusalueella o koko alueen

akaavasta

ssa on voim2012 § 103.

tetään Maamtoa, joka vaän mittakaav

a ei ole voimatimisen vuo

030

sa olevat aseen ja Vuohka

on vireillä asn asemakaav

massa rakenn

mittauslaitokstaa tietosisvassa 1:10 0

massa rakennksi (MRL 38

emakaavat Pallion alueilla

semakaavamvan ajanmuk

nusjärjestys,

ksen laatimasällöltään ja 000.

nuskieltoja e §).

Pirttiniemen a. Suunnittel

muutos, josskaisuutta ja

valuo2011

, jonka kaup

a rasterimuokuvaustekni

eikä kaupunk

alueella ja Hualueen poh

a tarkastellamaankäyttöonnos on oll1.

unginvaltuu

otoista 1:25 ikaltaan per

ki ole määrä

Huhtisaarenhjois- ja etel

aan lämpölaiömahdollisuuut nähtävillä

sto on

000 ruskarttaa.

nnyt rakenn

tien poh-äosat ovat

toksen si-uksia. Kaa-ä syksyllä

nuskieltoa


38

3. SUUNNITTELUN VAIHEET

3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve

Osayleiskaavaa on ryhdytty laatimaan eri maankäyttömuotojen yhteensovittamiseksi Heinolan kes-kustan pohjoispuolella. Heinolan kaupungilla on myös tarve tutkia moottoritien ja Kouvolantien liit-tymään perustuvan kasvupotentiaalin tehokkaampaa hyödyntämistä.

3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Osayleiskaava laaditaan Heinolan kaupungin aloitteesta (tekla 13.6.2006 § 194).

3.3 Osayleiskaavan tavoitteet

3.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista keskeisiä tämän osayleiskaavan kannalta ovat yhdys-kuntarakenteen eheyttämistä, elinympäristön laatua, ympäristön vaalimista sekä yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevat tavoitteet.

Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevia tavoitteita ovat:

Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua.

Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautolii-kenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan.

Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elin-keinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaas-ti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskun-tarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntoraken-tamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle.

Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa ole-viin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelu-jen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina.

Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja ris-kien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen.

Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikke-ukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maa-seutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja.

Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava hen-kilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liiken-nejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskus-järjestelmä ja palvelu-verkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen.

Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asuntoja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata.

Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt si-joitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaiku-tusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista.

Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimin-toja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria.


39

Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä se-kä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.

Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edis-tettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua.

Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulva-vaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin pe-rustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehi-tyksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueiden-käyttöratkaisut yhdys-kuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä.

Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajama-tulviin.

Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herk-kien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitetta-va riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueis-ta.

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suun-niteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaa-van toteuttamistoimiin.

Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.

Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kauko-lämmön käyttöedellytyksiä.

Kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevia tavoitteita:

Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huo-mioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakun-nallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovellutta-va niiden historialliseen kehitykseen.

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta mer-kittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonai-suuksia tarpeettomasti pirstota.

Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohja-vesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat veden-hankintaan.

Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon tavoitteista keskeisiä ovat:

Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien maanteiden jatku-vuus ja kehittämismahdollisuudet.

Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle.


40

3.3.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet

Maakuntakaava

Yleiskaavaa ohjaa voimassa oleva maakuntakaava. Valmisteilla olevan maakuntakaavan tavoitteet ohjaavat osaltaan yleiskaavan suunnittelua.

Voimassa olevat asemakaavat

Tavoitteena on tarkistaa voimassa olevien asemakaavojen ja asemakaavaluonnosten maankäyttöä mm. Vuohkalliossa.

Kansallinen kaupunkipuisto

Tähtiniemen ranta on osa vesistöjä myötäilevää kansallisen kaupunkipuiston viheraluetta, jota kos-kevat kansallisen kaupunkipuiston käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteet mm. viheryhteyksien jatkuvuudesta.

Heinolan strateginen yleiskaava 2035

Laajalahti-Kouvolantie osayleiskaavan ehdotusvaiheen suunnittelua ohjaavat lisäksi strategisessa yleiskaavaehdotuksessa esitetyt tavoitteet:

Yritysystävällinen −> olevien ja uudentyyppisten työpaikkojen edistäminen nykyisten sekä kau-punkiin syntyvien/muuttavien yritysten toimintaedellytystenturvaaminen

toimivan ja ympäristövaikutuksiltaan hallitun infrastruktuurin ja logistiikan luominen

toiminnallisten ja alueellisten synergiatekijöiden kehittäminen

osaavien työntekijöiden saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen

vetovoimaisen toiminnallis-ympäristöllisen ilmapiirin ja kunta-/keskustakuvan luominen

Hyvät palvelut −> asumisen ja arjen hyvä laadun turvaaminen

kattavan kaupallisten, julkisten ja vapaa-ajan lähipalvelujen verkostojen turvaaminen

isojen päivittäistavara- ja tilaa vievän kaupan yksikköjen tarkoituksenmukainen sijoittami-nen

Kaupunki-identiteetti −> myönteisen identiteetin ja imagon luominen

henkisen ja ruumiillisen kulttuurin ”hyvinvointikaupunki”,

teolliseen perinteeseen ja uudistuvan teollisuuteen tukeutuva ”yrittämisen kaupunki”

kaupunkikuvallisesti laadukas ”puukaupunki”

yhteisöllinen ja viihtyisä ”pikkukaupunki”

vehreä ja ekologisesti kestävä ”puisto- ja järvikaupunki”

Vesistöjen äärellä −> ympäristömyötäinen tapa elää ja matkailla

toiminnallisesti monipuolisen kansallisen kaupunkipuiston kehittäminen ja laajentaminen,

vetovoimaisen matkailun ja loma-/kakkosasumisen kehittäminen,

vesiliikenteen vahvistaminen matkailun, veneilyn ja rahtiliikenteen osalta

Metropolin vaikutusalueella −> logistisen sijainnin hyödyntäminen

Päätieverkon ja sen solmujen hyödyntäminen elinkeinoelämän kannalta,

Lahti–Mikkeli/–Jyväskylä -radan toteuttaminen kauko-, lähi- ja rahtiliikennettä palvele-maan,

kohtuuhintaista perheasumista tarjoavan asumisseutukunnan muodostaminen Järvi-Suomen portille.

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet

Luontoselvityksiin perustuen turvataan keskeisten luonnonarvojen säilyminen. Tiedossa olevat mahdolliset pilaantuneiden maaperien alueet velvoitetaan puhdistamaan tai selvittämään tarkem-min ja puhdistamaan tarvittaessa. Ihmisten altistuminen ympäristöhäiriöille, kuten moottoritien tai teollisuusalueiden melulle minimoidaan. Alueella oleva kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuspe-rintö pyritään säilyttämään.


41

3.3.3 Kaavatyön aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen

Osayleiskaavan tavoitteiden tarkentumista strategisen yleiskaavatyön perusteella on kuvattu yllä.

Osayleiskaavatyön edetessä on edelleen tarkennettu strategisessa yleiskaavaehdotuksessa alueelle tavoitellun väestön määrää.

Strategisessa yleiskaavaehdotuksessa Laajalahteen ja Kouvolantien alueelle on tavoitteena ollut noin 360 asuntoa, mikä tarkoittaa noin 760 asukasta. Väestöennusteiden perusteella asukasmäärä-tavoitetta osayleiskaava-alueella on pienennetty noin puoleen.

Laajalahti- Kouvolantien osayleiskaavatyön alkaessa kaavan tavoitteiksi oli asetettu sovittaa yhteen Heinolan keskustan pohjoispuolen eri maankäyttömuodot ja ratkaista moottoritien pohjoisen liitty-män alueen maankäyttö. Tavoitteena on ollut myös osoittaa suunnittelualueen eteläosaan uutta maankäyttöä turvaten kuitenkin alueen virkistyskäyttömahdollisuudet.

Vuonna 2006 tavoitteena oli, ettei alueelle ei sijoiteta päivittäiskaupan suuryksikköä.

Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, mutta alueet toteutetaan asemakaavoituksen kautta. Osayleiskaava ei mahdollista suorien rakennuslupien myöntämistä, lukuun ottamatta V, EV, M ja MU alueita. Asemakaavan tai asemakaavojen laadinnasta päätetään erikseen.

3.3.3.1 Heinolan strategisen yleiskaavan 2035 ehdotuksen mukaisia toiminnallisia ja määrällisiä tavoitteita ja kehittämissuosituksia (A-konsultit Oy)

Väestö

Yleiskaavan väestöpohjan mitoituspohjana v. 2020 käytetään 22 000 asukasta ja maankäyttövara-usten mitoituksessa varaudutaan +20…25 % asumisväljyyden kasvuun. Lähtökohtana on hienoinen kasvu (+ 500 as.), johon on lisätty kasvuvarauksena + 1500 as. esimerkiksi siltä varalta, että val-takunnallinen tai seudullinen henkilöliikenne käynnistyisi junaradalla, taikka merkittävä taloudelli-nen toimija sijoittuisi alueelle. Myös loma-asumisen vaikutus ja osittainen muuttuminen ympäri-vuotiseksi otetaan huomioon (n. 4000 loma-asuntoa). Määrällisten väestösuunnitteiden tai mitoi-tusperusteiden antaminen kaavoituksen pohjaksi kaudelle 2021–2035 on varsin epävarmaa, mutta alueellisina optioina on pidetty perusteltuna osoittaa suurin piirtein samankokoiset alueet kuin vuo-teen 2020 ulottuvalle jaksolle.

Väestönkasvu ja ikärakenteen tasapainottaminen ei ole itsetarkoitus, vaan sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on huoltosuhteen parantaminen.

Strategisessa yleiskaavassa 2035 on ohjeellisina potentiaalisina asuinalueiden täydennysrakenta-miskohteina osoitettu mm. Laajalahti (300 asuntoa) ja Kirkonkylä-Kouvolantie (120 asuntoa).

Laajalahti on esitetty ensisijaisten, keskipitkällä tähtäyksellä asemakaavoitettaviin kohteisiin, joi-den yhteenlaskettu kapasiteetti koko kaupungin alueella on n. 1150 asuntoa. Kirkonkylä-Kouvolantien alue on esitetty toissijaisissa, pitkän tähtäyksen alueissa, joiden kapasiteetti on n. 700 asuntoa.

Elinkeinot; teollisuus, toimitilat ja työpaikat

Strategisen yleiskaavan tavoitteiden perusteella Laajalahden-Kouvolantien osayleiskaava-alueelle ei sijoiteta ympäristövaikutuksia aiheuttavaa teollisuutta. Tilaa vaativan kaupan alueena kehitetään Vuohkallion aluetta. Kouvolantien liittymän maankäytön tehostamiseen elinkeinoalueena; kaup-pa/pk-yritykset/teollisuus, varaudutaan.


42

Palveluverkoston kehittäminen

Kaava-alueelle ei ole tarkoitus sijoittaa uusia julkisia palveluja, vaan palveluiden osalta tukeudu-taan kirkonkylän keskustan sekä kaupungin keskustan palveluihin.

Liikenneolojen kehittäminen

Sukurantien varteen toteutetaan kevyenliikenteenväylä. Maankäytön suunnittelussa varaudutaan Lahden kaupunkiseudun sisäiseen henkilöraideliikenteeseen.

Tutkitaan Rautsalon ja Sahanniemen teollisuusalueiden sekä Rajavuoren jätteenkäsittelyalueen raskaan liikenteen järjestäminen uuden yhdystien kautta Lakeasuontieltä Heinolan pohjoiseen liit-tymään.

3.3.4 Osallisten tavoitteet

Viranomaisneuvottelussa 12.6.2009 korostuivat viranomaisten tavoitteet yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, ilmastonmuutokseen varautumisesta ja VT 4 valtakunnallisen merkityksen huomi-oon ottamisesta.

3.4 Osallistuminen ja yhteistyö

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 4.10.2006 ja sitä on täydennetty suunnittelun ede-tessä. Kaavahankkeelle on perustettu oma osio kaupungin internetsivuille, johon on koottu mm. kaavan perusselvitysaineisto.

Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRA 16 §) pidettiin 18.4.2007. Neuvottelussa käytiin läpi pe-russelvitysten tilanne ja sovittiin tiettyjä tarkennuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Osayleiskaava-alue laajennettiin koskemaan myös Kouvolantien aluetta ja päätettiin pitää viran-omaisneuvottelu 16.4.2008. Neuvottelussa todettiin, että osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkkuus on riittävä eikä lisäselvityksiin todettu tarvetta. Viranomaiset esittivät suunnittelussa huomioon otettavia asioita ja sovittiin, että järjestetään työneuvottelu ennen kaavaluonnoksen nähtäville tuloa.

Suunnittelualueen kiinteistönomistajille ja yksittäisille muille osallisille lähetettiin kirje ja osayleis-kaavaluonnos ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista (yht. 388 kpl).

Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana 8.4.-17.5.2009:

pyydettiin lausunnot

näyttely kirjastossa

yleisötilaisuus valtuustotalolla 4.5.2009

neuvottelut kiinteistönomistajien kanssa 30.3. ja 31.3.2009

Viranomaisten työneuvottelu järjestettiin 12.6.2009 osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolon jäl-keen. Neuvottelussa käsiteltiin luonnoksesta saadut mielipiteet ja lausunnot sekä kaupungin niihin laatimat vastineet. Viranomaiset esittivät kaavakarttaan ja selostukseen tehtäviä muutoksia ja tar-kennuksia.

Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu myös osallis-tumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1.


43

4. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS

4.1 Kaavoituksen vaiheet

Päätös Päätöksen sisältö

13.6.2006 Tekla § 194

Päätettiin käynnistää osayleiskaavan laatiminen ja käsitellä työn tavoiteaikataulu seuraavassa kokouksessa.

10.10.2006 Tekla § 251

Hyväksyttiin kaavatyön menettelytapa, merkittiin OAS tiedoksi sekä päätettiin kuuluttaa kaavan vireilletulo ja OAS:in valmistu-minen.

16.10.2006 Khall § 649

Merkittiin kaavatyön OAS tiedoksi ja päätettiin saattaa se myös kaupunginvaltuustolle tiedoksi.

14.8.2007 Tekla § 214

Merkittiin tiedoksi laadittu meluselvitys (25.7.2007).

15.1.2008 Tekla § 9

Kaavatyön aikana on ilmennyt tarpeita laajentaa suunnitte-lualuetta moottoritien ja Kouvolantien risteyksen seudulle saakka. Perusselvitykset on laajennettu käsittämään em. laajennetulle suunnittelualueelle. Päätös: Tekla esitti kaupunginhallitukselle, että suunnittelualuetta laajennetaan ja kaavatyön nimeksi tarkistetaan Laajalahti-Kouvolantie osayleiskaava.

28.1.2008 Khall § 55

Hyväksyttiin teknisen lautakunnan em. esitys.

1.4.2008 Khall § 85

Valmistelussa esiteltiin selvitys- ja kaavatilannetta sekä osalle aluetta laadittu Elina Lähteen diplomityö ”Helmiä nauhassa – mai-semalähtöinen urbanismi Laajalahden suunnittelussa”. Asia palau-tettiin uudelleen valmisteluun.

3.6.2008 Tekla § 139

Esiteltiin alustavaa kaavaluonnosta tavoitteiden asettelun pohjak-si. kaava laaditaan oikeusvaikutteisena

kaavaan ei merkitä määräystä, jonka mukaan osayleiskaavan perusteella voitaisiin suoraan myöntää rakennuslupia

eri valmistelusta määritellään alueet, joille määrätään MRL 128 § mukainen toimenpidekielto

31.03.2009 Tekla § 55

Kaavaluonnos

1.10.2013

Tekla § 168

Informaatio tekniselle lautakunnalle.

3.12.2013

Tekla § 206

Kaavaehdotus, ehdotus palautettiin valmisteluun


44

4.2 Kaavan rakenne ja mitoitus

Kaava-alueella on nykyisin noin 650 asukasta ja se keskittyy pääosin Pirttiniemen alueelle. Osayleiskaavassa on varauduttu alueen asukasmäärän kasvuun noin 300 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä strategisen yleiskaavaehdotuksen tavoitteiden mukaisesti. Osayleiskaavalla asuinraken-tamista ohjataan moottoritien länsipuolella etelän suuntaan, kohti Heinolan kaupungin keskustaa.

Uusia asumisen alueita on osoitettu Ruotsalaisen rannan läheisyyteen Laajalahdella, Sukuranlah-della ja Vartianlahdella sekä Marjoniementien varteen, Juornatjoelle ja Kirkonkyläntien ja Marjo-niementien risteyksen pohjoispuolelle. Asumisen alueita ympäröivät virkistysalueet ja sitä myötä hyvät ulkoilumahdollisuudet, joiden kehittämiselle kaavaratkaisu luo edellytykset. Asumisen aluei-den läheisyyteen on osoitettu ulkoilureittejä, uimarantoja ja venevalkamia.

Asumisen reservialueilla (A/res) varaudutaan kaavan jälkeiseen alueen kehitykseen. Tai siihen mahdollisuuteen, että strategisessa yleiskaavassa osoitetut ratayhteystarpeet Mikkelin ja Jyväsky-län suuntaan toteutuvat tai Heinolan työpaikkamäärä kasvaa ennusteita voimakkaammin. Reservi-alueita ei ole mitoitettu tässä osayleiskaavassa.

Uusia loma-asunto/asuntoalueita (ARA-1) on osoitettu Sukuranlahdelle ja Huhtisaareen. Olemassa olevia loma-asunto/asuntoalueita on Pirttiniemen rannassa ja Marjoniementien varrella.

Kaavassa osoitettu matkailupalvelujen alue (RM) Ruotsalaisen rannassa Juornatjoenlahdella tukeu-tuu Kariniementiehen. Alueen läheisyydessä sijaitsee Tähtihovin palvelut ja laajat ulkoilumahdolli-suudet.

Vuohkallion alueelle, moottoritien pohjoisen liittymän alueelle, kaupan suuryksiköiden pinta-alaa on osoitettu paljon tilaa vaativaan erikoiskaupan suuryksiköille yhteensä enintään 90 000 k-m². Tämä tarkoittaa noin 6-9 kaupan suuryksikköä riippuen siitä, kuinka alueen eri kaupat tulkitaan suuryksi-köiksi (esim. yksittäinen yli 2000 km-² kaupparakennus tai erikoiskauppojen keskus kuten Retail Park) ja kuinka paljon maapinta-alaa kauppa tarvitsee (mm. varastoalueet ja parkkipaikat). Nykyi-sin, olemassa olevalle Vuohkallion alueelle, on osayleiskaavassa osoitetusta 45 000 k-m² noin 15 000 k-m² käytetty ja suuryksikköjä on kaksi. Käyttämätöntä rakennusoikeutta olemassa olevalla alueella on siten n. 30 000 k-m². Olemassa olevalle alueelle on mahdollista rakentaa 1-2 uutta suuryksikköä, riippuen sinne sijoittuvan kaupan laadusta ja suuryksikön tulkintatavasta, viite Ym-päristöhallinnon ohjeita 3/2013, Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus. (Heino-la/kaavoitusyksikkö, 2014)

Lisäksi on osoitettu yksi uusi tilaa vaativan kaupan erikoiskaupan alue Vuohkallion olemassa olevan alueen pohjoispuolelle, joille saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköitä. Uuden alueen enimmäisrakennusoikeus on 45 000 k-m² ja sinne on mahdollista rakentaa 3-7 suuryksik-köä, riippuen kaupan laadusta ja tulkintatavasta. Uuden alueen tarkoitus on varautua Vuohkallion olemassa olevan alueen mahdolliseen täyteen rakentumiseen, mikä saattaa tapahtua, jos esimer-kiksi rautakauppa sijoittuu alueelle, jolloin se saattaa käyttää olemassa olevan alueen jäljellä ole-van maapinta-alan, mutta uusia kauppoja ei alueelle voida enää rakentaa vaikka rakennusoikeutta alueella olisikin jäljellä. (Heinola/kaavoitusyksikkö, 2014)

Kaupan suuryksiköiden mitoitus perustuu maakuntaliiton kanssa käytyihin neuvotteluihin ja strate-gisen yleiskaavaehdotuksen linjauksiin. Suuryksiköiden alueen määräyksessä velvoitetaan selvit-tämään kaupan vaikutukset keskusta-alueen kaupan elinvoimaisuuteen asemakaavoitusvaiheessa. Tarkoituksena on, että asemakaavaa laadittaessa selvitetään mitä, ja minkälaista kauppaa alueelle voidaan sallia vaarantamatta keskusta-alueen kaupallista elinvoimaisuutta. (Heino-la/kaavoitusyksikkö, 2014)

Kaavaratkaisu mahdollistaa olemassa olevien Suokannaksen ja Vuohkallion alueiden laajenemisen työpaikka- ja teollisuus- ja työpaikka ja palvelualueina. Lusintien ja moottoritien välissä sijaitsevan betonitehtaan alue on osoitettu teollisuusalueeksi/teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (T/TY). Alueen pohjoispuolelle on mahdollisuus toteuttaa uusi työpaikka-alue (TP), joka tukeutuu Kirkonkyläntiehen. Moottoritien, Kouvolantien ja Kirkonkyläntien rajaama alue on osoitettu työpaikkareservialueeksi (TP-res), joka toteutuu muiden työpaikka-alueiden jälkeen tai erillisen selvityksen perusteella.

Moottoritien ja Kouvolantien liittymän luoteiskulmaan on osoitettu teollisuuden reservialue, jonka toteuttaminen on mahdollista muiden teollisuusalueiden toteuttamisen jälkeen. Alue vaatii


45

toteutuakseen myös uuden tieyhteyden Kouvolantien liittymään, joka on merkitty kaavassa tieliikenteen yhteystarpeena.

Soranottoalue Kouvolantien pohjoispuolella on kaavassa merkitty maa-ainesten ottoalueeksi (EO).

Kaava-alue on kooltaan noin 984,0 ha. Kaava-alueen pinta-alat maankäytön pääkäyttötarkoitusten osalta ovat seuraavat:

Aluevaraus Nykytila Uusi alue Reservi Yhteensä

ASUMINEN

A, AM 1,4 ha 79,6 ha 81,0 ha

AO 31,9 ha 44,9 ha 76,9 ha

AP 28,5 ha 29,0 ha 57,5 ha

ARA 29,2 ha 12,9 ha 42,1 ha

Yhteensä 91,0 ha 86,9 ha 79,6 ha 257,4 ha

TYÖPAIKKA‐ALUEET

P 9,1 ha 9,1 ha

TP 59,5 ha 30,3 ha 10,2 ha 100,0 ha

T 32,2 ha 24,5 ha 56,7 ha

Yhteensä 100,7 30,3 34,7 165,8 ha

KAUPAN ALUEET

KM 17,2 ha 12,2 ha 29,5 ha


VIRKISTYS

V 60,9 ha 60,9 ha

MU 111,4 ha 111,4 ha

M 58,9 ha 58,9 ha

RM 10,1 ha 10,1 ha


VESIALUEET

W 212,2 ha 212,2 ha


ERITYISALUEET

EO 5,4 ha 5,4 ha

EV 47,6 ha 47,6 ha


Yhteensä Nykytila Uusi alue Reservi

705,2 ha 139,5 ha 114,3 ha 959,0 ha

Muut alueet (liikenneväylät, ym) 25,0 ha

KOKO ALUE 984,0 ha

4.2.1 Palvelut

Vuohkallion alueelle rakentuneet kaupan alueet on osoitettu palvelujen alueeksi, jonne saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja. Alueelle on jo sijoittunut monipuolisesti kauppaa ja palveluja. Maakunnallisisten kaupan selvitysten perusteella Vuohkallioon voidaan sijoittaa tilaa vaativaa kauppaa tulevaisuudessakin. Kaavamerkinnöillä ja määräyksellä mahdollistetaan alueen monipuolinen kehittäminen kaupan, palveluiden ja työpaikkkojen alueena.


46

Kaavaratkaisun mahdollistama väestömäärä lisää palvelujen määrän kysyntää.Kaava-alue tukeutuu Heinolan keskustan ja kirkonkylän päiväkoti- ja koulupalveluihin. Kaavan mukaisille asumiseen osoitetuille alueille voi asemakaavoitusvaiheessa arvioida uudelleen palvelutarpeen ja tarvittaessa osoittaa aluevaraukset pienimuotoista päiväkoti- tai muuta palvelurakentamista varten.

4.2.2 Luonnonsuojelu ja muut arvokkaat luontokohteet

Luontokohteet on jaettu kuuteen eri ryhmään ja ne on numeroitu kukin omalla numerollaan 1-6.

Kaava-alueella esiintyvää huomionarvoista kasvilajia, kangasvuokkoa, ei ole merkitty kaavakartalle sen esiintymien turvaamiseksi.

luo-1

Kaavakarttaan on merkitty luonnonsuojelulain 29§:n mukaiset suojellut luontotyypit (lehmusmet-sikkö) luo-1 merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue, luonnonsuojelulain mukainen luontotyyppi). Luo-1 kohteiden rajaukset ovat luonnonsuojelulain perusteella tehtyjen luontotyyppirajausten mukaiset.

Alueen rajaus tarkentuu asemakaavoituksen yhteydessä.

luo-2

Vesilain toisen luvun 11 §:n mukaiset luonnontilaiset norot on merkitty kaavaan luo-2 merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue, vesilakikohde).


luo-3

Liito-oravien (luontodirektiivin liitteen IV(a) laji) elinympäristöt on merkitty kaavaan luo-3 merkin-nällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue, liito-oravan elinympäristö).


luo-4

Kaava-alueen eteläosiin sijoittuva linnustollisesti paikallisesti erityisen monimuotoinen alue on merkitty kaavaan luo-4 merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue, linnustolli-sesti arvokas alue).


luo-5

Kaava-alueelle sijoittuu useita metsälain 10 §:n mukaisia arvokkaita elinympäristöjä. Edustavimmat kohteet on merkitty kaavaan luo-5 merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannal-ta arvokas alue, muu arvokas kohde).


luo-6

Uhanalaisten perhoslajien elinympäristöt on merkitty kaavaan luo-6 merkinnällä (luonnon moni-muotoisuuden kannalta arvokas alue, uhanalaisen perhoslajin elinympäristö).

Kaavamääräys: Pikkusinisiipiesiintymän elinolosuhteiden turvaamiseksi kohteessa ylläpidetään riit-tävää kasvillisuuden avoimuutta. Alueen hoidosta annetaan tarkempia ohjeita kaavaselostuksen liitteessä 12.



47

5. KAAVAN VAIKUTUKSET

Vaikutukset yhdyskuntarakenteen toimivuuteen

Osayleiskaavan toteuttaminen vaikuttaa Heinolan yhdyskuntarakenteeseen. Heinolan kirkonkylän ja Heinolan taajaman välille osoitettu maankäyttö Kirkonkyläntien varrelle kehittää nauhamaista ja nykyistä tiiviimpää yhdyskuntarakennetta. Kaavaratkaisu luo edellytykset uusien asuin- ja palvelu-alueiden toteuttamiselle, nykyisten työpaikka-, teollisuus- ja palvelualueiden täydentämiselle sekä vapaa-ajantoimintojen lisäämiselle. Toiminnallisesti sekoittunut ja monipuolinen asumisen, palve-luiden ja työpaikkojen muodostama nauhamainen rakenne luo edellytyksiä liikenteen ja pendelöin-titarpeen vähentymiseen.

Kaavaratkaisun myötä moottoritien estevaikutus pienenee ja moottoritien länsipuolen saavutetta-vuus ja toimivuus kokonaisuutena paranee. Uusi kokoojakatu Sammontieltä Pitkäniementielle ja siitä edelleen moottoritien yli Vuohkallioon yhdistää moottoritien länsipuolen nykyistä paremmin Heinolan keskustan ja kirkonkylän muodostamaan nauharakenteeseen. Kokoojakadun kautta on mahdollisuus järjestää sujuva joukkoliikenne/yhteiskuljetusreitti.

Kaavaratkaisu mahdollistaa Laajalahden ja Kouvolantien alueen kehittymisen monipuolisena vesis-tön läheisenä asumisen alueena, jossa lomittuvat asuinkorttelit, virkistysalueet ja -reitit. Tavoitellut uudet asukkaat turvaavat osaltaan kaupungin palveluiden säilymisen ja kehittymisen. Kokonaisuu-tena kaavassa esitetyt aluevaraukset ylittävät väestökasvun tavoitteen. Yhdyskuntarakenteen ke-hittymistä ja alueiden toteuttamisjärjestystä ohjataan osoittamalla pidemmällä ajanjaksolla toteu-tettavat alueet kaavassa reservialueina. Reservialueiden kaavoittaminen on ajankohtaista tilanteen vaatiessa perustelluista syistä, esimerkiksi jos raideliikenne otetaan käyttöön tai Heinolan työpaik-kamäärä kasvaa merkittävästi.

Vaikutukset elinoloihin ja ympäristöön - terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen

Asumisen alueita ympäröivien monipuolisten virkistysalueiden ja ulkoilureittien myötä liikkuminen kävellen ja pyöräillen todennäköisesti lisääntyy. Vesistön läheisyys ja sen virkistyskäyttöedellytys-ten paraneminen lisää viihtyisyyttä olemassa olevilla ja uusilla asumisen alueilla.

Kaavaratkaisu ei mahdollista uusien merkittäviä ympäristöhaittoja aiheuttavien toimintojen sijoit-tamista alueelle, mikä parantaa tilannetta nykyisiin kaavoihin nähden.

Moottoritien melu on selvitetty osayleiskaavan laadinnan yhteydessä vuoden 2020 ennustettujen liikennemäärien mukaisesti ja moottoritien varteen on osoitettu meluntorjuntatarve niiltä osin, jos-sa on moottoritien läheisyyteen sijoittuvaa maankäyttöä osoitettu ja joiden osalta meluntorjunta on selvityksen perusteella todettu tarpeelliseksi. Uusilla asumiseen osoitetuilla alueilla melutasot pysy-vät pääosin melutason ohjearvojen puitteissa. Päiväaikainen melutaso ei ylitä LAeq 55 dB ja yöai-kainen melutaso jää pääosin alle LAeq 45 dB. Poikkeuksena kuitenkin ovat Juornatjoen ja Huhtisaa-rentien varteen osoitetut asumisen alueet, joissa melun ohjearvojen toteutumiseen ei päästä ilman meluntorjuntatoimenpiteitä. Myös Pitkäniementien molemmin puolin osoitettu asuntoalue jää kaa-konpuoleiselta osaltaan melualueelle ja kaavassa on osoitettu siltä osin meluntorjunnan tarve moottoritien varteen. Asemakaavoitusvaiheessa on mahdollista tarvittaessa myös rajata aluetta tarkemmin ja varmistaa riittävä meluntorjunta rakenteellisin keinoin korttelialueella. Tarkempi sel-vitys meluntorjunnasta on esitetty liitteessä 6.

Kaavamääräyksissä edellytetään tutkimaan mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet ja tarvittaessa puhdistamaan ne. Pilaantuneiden maaperien tilan on näin ollen mahdollista parantua kaavaratkai-sun myötä.

Kaavassa esitetään keskeisiä uusia kevyen liikenteen yhteyksiä, jotka toteutuessaan lisäävät lii-kenneturvallisuutta.

Kokonaisuutena kaavan vaikutukset terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen ovat positiivisia.


48

Vaikutukset sosiaalisiin oloihin

Osayleiskaavan asuinalueet mahdollistavat alueelle hyvin monipuolista asuinrakentamista rivitalo-jen pienistä asunnoista suuriin omakotitaloihin ja monipuolistavat alueen asuntotarjontaa. Sitä kautta myös alueen väestörakenteen on mahdollista monipuolistua, sillä väestön ikärakenne ja perhetyypit muodostuvat pitkälti asuntotyyppien mukaisesti. Pienet asunnot ja yhtiömuotoinen asuinrakentaminen mahdollistaa opiskelijoiden, eläkeläisten, yksin asuvien ja pienten perheiden asumisen alueella ja omakotitalot taas monilukuisempien ja lapsiperheiden asumisen alueella.

Vaikutukset liikenteen toimivuuteen

Osayleiskaavaratkaisu ei osoita uusia ajoneuvoliikenteen moottoritien ylityksiä tai alituksia, mutta mahdollistaa uuden, eri katuyhteyksiä yhdistävän rengasmaisen kokoojakadun toteuttamisen Su-kurantien ja Pitkäniementien välille Kokoojakatu parantaa alueiden välistä saavutettavuutta, niiden yhteyttä moottoritielle. Kokoojakatu myös mahdollistaa vaihtoehtoisten reittien käytön tarvittaes-sa.

Osayleiskaava-alueelta liikenne moottoritielle (Vt 4) ohjautuu pääosin Heinolan pohjoisen liittymän kautta. Yleiskaavatyön yhteydessä ei ole tehty erillistä liikennemääräarviota. Moottoritien välitys-kyvyn voidaan kuitenkin arvioida riittävän yleiskaavan mukaiselle liikennemäärien kasvulle. Osayleiskaavaratkaisu lisää jonkin verran liikennettä myös Kirkonkyläntiellä (mt 140). Heinolan kaupunki selvittää yhdystien rakentamismahdollisuutta Kirkonkyläntien ja Lakeasuontien väliselle alueelle. Alueen liikenneselvitys tulee tarkistaa siten, että osayleiskaavan ja uuden yhdystien aihe-uttamat liikennemäärät tutkitaan samassa selvityksessä ennen asemakaavojen laatimista. Liiken-nemääriä on arvioitu suuntaa antavasti oppaan Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelus-sa, Suomen ympäristö 27 / 2008 ohjeen mukaisesti.

Vuohkallion kaupallisten ja työpaikka-alueiden maankäytön vaikutuksia moottoritielle ohjautuviin liikennevirtoihin voidaan arvioida tarkemmin ja tasata katuverkon liikennejärjestelyillä asemakaa-voituksen edetessä. Asuinalueiden liikennemäärät ja vaikutukset katuverkkoon voidaan arvioida tarkemmin asemakaavavaiheessa.

Heinolan pohjoisen liittymän yhteyteen osoitettu moottoritien ylittävä kevyenliikenteen yhteys pa-rantaa Vuohkallion työpaikka- ja palvelualueen saavutettavuutta uusien asuinalueiden suunnasta. Se myös mahdollistaa moottoritien itäpuolella sijaitsevilta asuinalueilta pääsyn jalan ja pyöräillen Ruotsalaisen rantaan ja osayleiskaavassa osoitettaville Saittalahden virkistysreiteille.

Kaavassa osoitetut kevyenliikenteen yhteydet parantavat liikenneturvallisuutta sekä alueen sisäisiä yhteyksiä ja kevyen liikenteen verkoston jatkuvuutta.

Vaikutukset maisemakuvan ominaispiirteisiin

Osayleiskaavassa osoitettavien uusien rakentamiseen varattavien alueiden toteuttaminen muuttaa maisemakuvaa. Osayleiskaavassa rakentaminen on sijoitettu maisema- ja luontoselvityksen suosit-telemille rakentamiseen hyvin soveltuville alueille, ja ne alueet jotka selvityksessä on suositeltu jä-tettäväksi rakentamisen ulkopuolelle, on osoitettu joko virkistys- tai maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi.

Osayleiskaava-alueen eteläosa moottoritien länsipuolella on tällä hetkellä lähes rakentamaton ja kaavaratkaisussa sinne osoitetaan pysyvää asutusta sekä työpaikka-alueita. Luonnonmaisema-alue muuttuu rakennetuksi maisemaksi. Ranta-alueilla väljät loma-asuntoalueet saattavat ajan myötä tiivistyä ja muuttua osin vakituiseksi asutukseksi, mikä muuttaa jossain määrin rantamaisemaa. Uudet asumisen alueet on ohjeistettu kaavakartan yleisissä määräyksissä suunnittelemaan alueen topografiaa seuraten ja olemassa olevaan rakennuskantaan sovittaen. Yleisissä määräyksissä on myös kehotus huomioida alueen pintavesiuomat.

Kaavaratkaisussa uudet rakentamisen alueet on sijoitettu pääosin sellaisille maisema- ja luontosel-vityksen mukaisille paikoille, jotka on todettu rakennettavuudeltaan hyväksi ja joiden maisemaku-va kestää rakentamisen. Selvityksessä rakentamisen ulkopuolelle jätettäviksi alueiksi merkityt alu-eet on jätetty luonnontilaisiksi.

49

Laajalaht

9

Yhteen

Yhteen

Olemaoman kdennys

Kokonaset.

ti-Kouvolantie o

vetokartta Ki

vetokartta La

ssa olevat akokonaisuutsrakentamist

aisuutena ka

osayleiskaava 20

irkonkylän pu

aajalahden al

sumisen, viljensa osayleta olemassa

aavan vaikut

030

uolen maisem

ueen maisem

jelyn ja vapaiskaavan po olevan miljö

tusten maise

ma- ja luontos

ma- ja luontos

aa-ajan asuhjoisosassa öön mittaka

emakuvan o

selvityksestä

selvityksestä

misen alueeja sinne on avaa ja väljy

minaispiirtei

(Pöyry)

(Pöyry)

t muodostavosoitettu kaayyttä kunnio

siin voidaan

vat maisemaavaratkaisus

oittaen.

n katsoa olev

allisesti ssa täy-

van vähäi-


50

Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin

Osayleiskaavassa on osoitettu kaavamerkinnöin kaikki laadittujen selvitysten muinaismuistoalueet ja –kohteet ja annettu näiden säilymistä edistäviä määräyksiä. Arkeologisista kohteista kolme si-joittuu uusille asumiseen osoitetulle alueelle, kaksi virkistysalueelle ja yksi maa- ja metsätalousval-taiselle alueelle. Asumiseen osoitetuilla alueilla muinaismuistokohteet huomioidaan asemakaavoi-tusvaiheessa. Osayleiskaavassa on merkitty paikallisesti merkittävä Vanha-Sukuran tilan ympäristö säilytettäväksi. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja arkeologiseen perintöön ovat po-sitiivisia, sillä kaava edistää niiden säilymistä.

Vaikutukset luonnonympäristöön ja luonnonsuojeluun

Kaavan keskeiset muutokset luonnonympäristöön aiheutuvat uusista rakennusalueista, joilla luon-nonympäristö rakentamisen myötä muuttuu. Osa luonnonympäristöstä katoaa rakentamisen myö-tä, ja paikoin rakentaminen myös pirstoo nykyisiä metsäalueita. Merkittäviä muutoksia luon-nonympäristöstä rakennetuksi ympäristöksi tapahtuu Laajalahdessa, jossa nykyisille metsäalueille on osoitettu erillispientalojen alueita.

Kaava-alueella sijaitsee kaksi luonnonsuojelulain 29 §:n nojalla rauhoitettu luontotyyppiä (leh-musmetsikkö). Kohteet on merkitty luo-1 merkinnällä. Ne sijaitsevat kaavan MU-alueilla.

Kaava-alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 49 §:n mukainen liito-oravan lisääntymis- ja levähdys-paikka Vuohkallion alueella. Liito-oravan elinympäristöjä sijoittuu myös Juornatjoen alueelle. Liito-oravan elinympäristöt on merkitty kaavaan luo-3 merkinnällä. Vuohkallion alueella osa liito-oravan elinympäristöstä sijoittuu kaupan alueelle (KM-1) ja Juornatjoella erillispientalojen alueelle (AO). Liito-oravien elinympäristön, kaupan alueen ja asuntoalueen yhteen sovittaminen tulee tarkemmal-la tasolla huomioitavaksi alueen asemakaavoituksen yhteydessä.

Kaava-alueella on myös uhanalaisen perhoslajin (pikkusinisiipi) esiintymiä, joiden säilymisen tur-vaamiseksi käytetty kaavamerkintä on luo-6. Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjeita on esi-tetty kaavaselostuksen liitteessä 12.

Muita luo-merkittyjä kohteita ovat edellä mainittujen ohella vesilain mukaiset luonnontilaiset norot, metsälain 11 §:n mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt kuten mm. vähä-tuottoiset kallioalu-eet, rehevät lehtolaikut, rantaluhdat, rantakalliot (luo-5) sekä linnustollisesti arvokas alue Saitta-lahdessa.

Osia luo-alueista sijoittuu rakennettavaksi suunnitelluille alueille. Näiltä osin asemakaavoituksen yhteydessä, varmistetaan luo-kohteiden erityisten arvojen säilyminen.

Vaikutukset pienilmastoon

Osayleiskaavassa osoitetut uudet asuinalueet sijoittuvat pääosin pienilmastoltaan suotuisille alueille kuten kuiville ja aurinkoisille rinteille. Pohjoisrinteet sekä hallanarat, alavat ja kosteat alueet on jä-tetty pääosin rakentamisen ulkopuolelle. Kaavalla ei ole erityistä vaikutusta alueen pienilmastoon.

Vaikutukset ilmastotalouteen

Osayleiskaavassa osoitettujen uusien alueiden toteutuessa rakennuskannan energiankulutus ja henkilöautoliikenteen päästöt muodostavat valtaosan alueen päästöistä. Osayleiskaavatasolla rat-kaistavia asioita, joilla voidaan vähentää ilmastotalouteen kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia, ovat joukkoliikenteen toimivuuden suunnittelu, hyvien kevyen liikenteen yhteyksien luominen, hyvä pe-ruspalvelutaso sekä ekotehokkaan energiamuodon mahdollistaminen.

Osayleiskaavaratkaisussa on osoitettu kahdeksan moottoritien ylittävää kevyenliikenteen yhteyttä. Niistä yksi on uusi. Bussiyhteydet kulkevat pääosin moottoritien itäpuolella Kirkonkyläntietä pitkin ja joukkoliikenteen saavuttaminen jalan tai pyöräillen on kevyenliikenteen yhteyksiä pitkin mahdol-lista. Nykyiset pysäkit sijaitsevat Vanhatien ja Valkjärventien varressa, mutta uusien alueiden mahdollistaman kasvavan asukasmäärän myötä on kaupungin arvioitava myös uusien bussipysäk-kien tarve, jotka palvelisivat moottoritien länsipuolelle osoitettujen uusien alueiden asukkaita.

Rakennusten energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa alueiden asemakaavoitus- ja rakennusten suunnitteluvaiheessa huomioimalla rakennusten suuntauksen, tonttikokoon, mahdollisuuden pai-kallisiin uusiutuviin energiantuotantomuotoihin ja käytettävät materiaalit.

Asuinalueen päästöjen muodostumiseen vaikuttavat myös kaukolämmön ja verkkosähkön tuotan-non päästöt sekä liikennevälineiden teknologian ja ominaispäästöjen kehittyminen. Uhkana liian si-


51

tovaan energiamuodon valinnalla osayleiskaavavaiheessa on se, että asemakaavan toteutuessa energiateknologia on kehittynyt ja valittavana on ekotehokkaampia ratkaisuja kuin mihin osayleis-kaava asemakaavaa ja sitä myötä rakentamista velvoittaa.

Osayleiskaavamääräyksissä ohjataan Laajalahden uusi asuntoalue toteutettavaksi ekologisesti ra-kennettavana asuntoalueena, mikä osaltaan kompensoi laajenevasta yhdyskuntarakenteesta ai-heutuvia haitallisia ilmastovaikutuksia.

Vaikutukset vesistöihin ja vesitalouteen

Hulevesien osalta suurimmat muutokset kohdistuvat Vuohkallion ja Suokannaksen pienteollisuus-, työpaikka- ja palvelualueiden laajentamiseen sekä Kirkonkyläntien ja Marjoniementien risteykseen ja Vähä-Samjärven alueelle osoitettujen uusien työpaikka-alueiden toteuttamiseen. Näillä alueilla läpäisemättömien pintojen kokonaismäärä kasvaa huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Hu-levesien purkureitit todennäköisesti muuttuvat joltain osin. Alueiden asemakaavoitusvaiheessa teh-tävien tarkempien suunnitelmien yhteydessä tulee huomioida hulevesiasiat. Alueille osoitetaan pi-dätysaltaiden toteuttamispaikat ja niiden avulla vesiä viivytetään ennen pääuomiin laskemista.

Heinolan kirkonkylän ja Veljeskylän pohjavesialueille osoitetaan vain vähän uutta rakentamista. Marjoniementien ja Sukurantien varsiin osoitetut uudet työpaikka- ja palvelualueet sijoittuvat osit-tain pohjavesialueelle, mutta rakentaminen on useita metrejä pohjaveden pintaa korkeammalla ja alueen rakennukset on määrätty liitettäväksi vesihuoltoverkostoon.

Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan

Kaikkien osayleiskaavassa osoitettavien työpaikkojen ja palvelujen toteutuessa alueen työpaikat li-sääntyvät merkittävästi. Lakesin vuoden 2009 tietojen mukaan suunnittelualueella oli yhteensä 241 työpaikkaa. Lisäksi alueella on noin 180 kaupan alan työpaikkaa. Tulevaisuudessa eniten työ-paikkoja alueella tarjoavat todennäköisesti samat toimialat kuin nykyisinkin; koneiden ja laitteiden valmistus, autojen ja perävaunujen valmistus, rakentaminen, moottoriajoneuvojen kauppa ja vä-hittäiskauppa. Kaavassa osoitetun matkailupalvelujen alueen toteuttaminen Kariniementien poh-joispuolelle tuo alueelle matkailupalvelujen työpaikkoja.

Runsaat työpaikat houkuttelevat osaltaan Laajalahden ja Kouvolantien alueelle uusia asukkaita.

Vaikutukset maa- ja metsätalouteen

Kaavaratkaisu vähentää maa- ja metsätalouskäytössä olevia alueita, kun alueen viljellyt pellot ja metsäalueita osoitetaan muuhun käyttöön. Peltoala on suunnittelualueella kuitenkin pieni ja pellot sijaitsevat moottoritien välittömässä läheisyydessä Marjoniementien varressa sijaitsevaa peltoalu-etta lukuun ottamatta.

Pitkäniementien varteen ja Marjoniementien pohjoispuolelle osoitetut uudet asuntoalueet muutta-vat metsätalouskäytössä olevat alueet rakennetuiksi alueiksi. Asuntoalueen pohjoispuolelle jää vie-lä osayleiskaavan toteuduttuakin laajat rakentamattomat metsäalueet. Myös Pitkäniementien var-teen kaavaratkaisun mahdollistaman asuntoalueen eteläpuolelle jää laaja maa- ja metsätalousval-tainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueella voi edelleen harjoittaa metsätaloutta huomioiden kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n.

Vaikutukset tekniseen huoltoon

Yleiskaavassa osoitettujen uusien alueiden käyttöönotto lisää jätevesien määrää. Uusien alueiden jätevesien osalta tullaan laatimaan yleissuunnitelma ennen asemakaavasuunnittelua jossa laske-taan jätevesien kokonaismäärät ja kunnallisteknisen verkoston kapasiteetti. Kirkonkylän ja keskus-tan välinen viettoviemäri tullaan uusimaan lähitulevaisuudessa ja sen koossa ja toteutuksessa tul-laan huomioimaan Laajalahti-Kouvolantie osayleiskaavassa osoitetut uudet alueet ja niiden myötä lisääntyvät jätevesimäärät.

Kaavaratkaisu lisää toteutuessaan merkittävästi alueen sähkön ja energian kulutusta. Suunnittelu-alueen asemakaavoituksen yhteydessä tullaan tutkimaan alueen sähkönjakelun verkoston kehittä-mistarpeet, uusien sähkömuuntamoiden sijoittaminen ja niille osoitettavat tilavaraukset.

5.1 Ympäristön häiriötekijät

Suurin ympäristöhäiriötä tuottava toiminto suunnittelualueella on jo olemassa oleva moottoritie. Kaavan mahdollistama asukasmäärän lisäys ja uudet työpaikat lisäävät liikennettä ja sitä myötä myös liikennemelua ja –pölyä jonkin verran. Moottoritien varteen on osoitettu meluntorjuntatarve


52

osayleiskaavan laatimisen aikana toteutettuihin melumittauksiin ja melun torjuntasuosituksiin pe-rustuen. Ja Kouvolantien ja Heinolan pohjoisen liittymän välille on varattu suojaviheralueita (EV), jonne meluntorjuntarakenteet on helposti toteutettavissa.

Uusia ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja on osoitettu olemassa olevien Suokannaksen ja Vuohkallion työpaikka- ja teollisuusalueiden laajennuksia ja teollisuusalueina Kokkalammentien pohjoispuolelle, Suokannaksentien ja Sukurantien väliselle alueelle sekä Sammontien ja Hirsisaaren tien risteykseen. Näiden alueiden osalta on osayleiskaavan määräyksissä annettu määräyksiä ym-päristöhäiriöiden vaikutusten huomioimiseksi ja vähentämiseksi asemakaavoitus- ja toteutusvai-heissa.

53

5

Laajalaht

3

.2 Kaava

Laajala

ti-Kouvolantie o

amerkinnät

ahti-Kouvola

osayleiskaava 20

ja määräy

antie osayleis

030

kset

skaavan kaa

avakartta (ei mittakaavassa)

54

Laajalaht

4

ti-Kouvolantie oosayleiskaava 20030

55

Laajalaht

5


56

Laajalaht

6


57

Laajalaht

7


58

6

6

6

Laajalaht

8

6. OSA

.1 Toteut

Osaylelosta priippuutoteuttyksityi

.2 Toteut

Osayle

Täyde

Heinola

Heino

Maank

Kaavoi

Lahdes

Rambo

Kaavo

Annu T

Ryhmä

ti-Kouvolantie o

AYLEISK

ttaminen ja

eiskaava-aluepäätetään eru kaupungin taminen riippseltä sektori

tuksen seu

eiskaavan tot

ennetty 14.

assa 14 päiv

lan kaupun

käyttöosast

ituspäällikkö

ssa 7. päivän

oll

oitusyksikkö

Tulonen

äpäällikkö

osayleiskaava 20

KAAVAN

a ajoitus

eet toteutetaikseen. Kaav asemakaavopuu alueidenilta.

ranta

teutumista s

1.2014

vänä tammik

nki, Teknine

to, Kaavoit

ö va. Ritva-M

nä tammikuu

ö

030

N TOTE

aan asemakavan toteuttaoitusjärjestyn kysynnästä

seurataan ja

kuuta 2014

en toimi

usyksikkö

Maija Kuusko

uta 2014

UTUS

aavoituksenmisen aikata

yksestä. Työä, koska rah

ohjataan as

oski

kautta ja asaulu asumisepaikka-, palvoitus niiden

semakaavall

Niina Ah

Kaavoitu

semakaavahen- ja virkistvelu-, ja teo rakentamise

a ja edelleen

lfors

usarkkitehti

hankkeiden vtysalueiden

ollisuusalueideen tulee pä

n rakennuslu

vireilletu-osalta

den osalta ääasiassa

uvilla.


59

7. YHTEYSTIEDOT

Heinolan kaupunki

Tekninen toimi

Postiosoite: PL 61, 18101 Heinola

Käyntiosoite: Rauhankatu 3

Kaavoituspäällikkö va. Ritva-Maija Kuuskoski

puh. 03 849 3240

sähköposti: [email protected]

Ramboll

yksikön päällikkö Matti Kautto

puh. 0400 493 709


Ryhmäpäällikkö Annu Tulonen

puh. 040 842 2652


Kaavoitusarkkitehti Niina Ahlfors

puh. 040 176 8252


3 (6)

MUISTIO 26.11.2013

0400-783 355 Pekka Sundell Y-tunnus 1641610-7, ALV-rek.

Lansantie 3 D 0400-628 328 Marko Nieminen Kaupparekisteri 801.337 02610 Espoo 0400-333 688 Kari Nupponen Kotipaikka Helsinki www.faunatica.fi 050-562 2751 Aapo Ahola [email protected] 050-538 4777 Elina Manninen

Liite 1. Paahdealueiden yleisiä hoito-ohjeita. Useimmat nykyiset paahdealueet ovat alkuperäisiä korvaavia elinympäristöjä ja siten ihmisen aikaansaamia. Ne voivat muuttua monille paahdealueisiin sitoutuneille lajeille sopimattomiksi hyvinkin nopeasti eli niitä on hoidettava arvokkaan lajiston ylläpitämiseksi. Hoitotoimet ovat lähinnä niittämistä tai laidunnusta sekä raivauksia ja mielellään myös kulotusta. Tässä suositellut toimet todennäköisesti hyödyttävät pääosaa paahdealueiden koko lajistosta, vaikka ohjeet on laadittu erityisesti perhoslajiston näkökulmasta. Yleisperiaatteet paahdealueiden hoitotoimissa ovat seuraavia:

• Paahdelajistolle sopivia paikkoja oltava riittävä määrä • Tavoitteena paahteisuus, niukka kasvillisuus ja paljon avointa hiekkaa • Alueet pidettävä hiekkapohjaisina (ei peitetä mullalla, savella, turpeella, kuorikkeella, tms.) • Puut ja pensaat poistettava • Estettävä myös varjostavan puuston muodostuminen kohteen viereen ja poistettava sitä

tarvittaessa • Liiallinen ruohovartinen karvillisuus sekä varvut, sammaleet ja jäkälät poistettava toistuvasti • Käsittelyt pääsääntöisesti toteutettava mosaiikkimaisesti ja riittävän harvoin väliajoin.

Paahdealueiden raivaukset Umpeenkasvaneet kohteet tulee avata laajalti, jotta syntyisi mahdollisimman isoja paahdeympäristökokonaisuuksia. Pahasti umpeenkasvaneiden alueiden raivauksissa ja muissa käsittelyissä ei yleensä ole vaaraa tuhota paahdehyönteislajistoa, sillä se on useimmiten jo hävinnyt umpeenkasvun seurauksena. Mikäli umpeenkasvaneella alueella on kuitenkin kohtalaisesti säilyneitä paahdelaikkuja, niitä ei tule käsitellä samalla kertaa muun alueen raivauksen kanssa. Tämä sen vuoksi, että mahdollisesti vielä jäljellä oleva paahdelajisto säilyisi ja voisi levittäytyä käsitellylle alueelle. Esimerkiksi tieluiskat ja radanvarret tulisi raivata avoimiksi vähintään 5-10 m leveydeltä, jotta paahteinen kaistale olisi riittävän kokoinen. Laajalti avoimet tieluiskat myös parantavat näkyvyyttä ja siten liikenneturvallisuutta. Suurilla alueilla on monia tärkeitä ominaisuuksia. Ne eivät kasva niin nopeasti uudestaan umpeen kuin pienet alueet, niissä olevien pienelinympäristöjen (mikrohabitaattien) määrä on yleensä isompi ja monimuotoisemman elinympäristön vuoksi ne ovat paremmin puskuroituja esim. vaihtelevien sääolojen vaikutuksilta. Paahdealueiden hyönteisten ja kasvien kannalta tärkeintä on puuston ja pensaikon varjostuksen poisto ja avoimien hiekka-alueiden muodostuminen. Puusto ei saa varjostaa suurinta osaa avoimesta alueesta. Etenkin alueiden eteläpuolisen puuston korkeus (tai kuinka korkeaksi puusto tulee muodostumaan) yhdessä maanpinnan tasaisuuden/kaltevuuden kanssa tulee huomioida. Avoimia hiekka-alueita voidaan saada aikaan monilla menetelmillä ja etenkin yhdistämällä eri menetelmiä (etenkin hakkuun, pensaikkojen raivaamisen, kulotuksen ja pintakasvillisuuden mekaanisen poiston yhdistäminen). Avoimen hiekan alueiden muodostamiseksi pintakasvillisuuden

alasir

Typewritten Text

Pikkusinisiiven elinpaikkojen huomioiminen kaavoituksessa

alasir

Text Box

alasir

Typewritten Text

Paahdealueiden yleiset hoito-ohjeet

alasir

Text Box

alasir

Typewritten Text

1

alasir

Typewritten Text

alasir

Typewritten Text

4 (6)

MUISTIO 26.11.2013



aktiivisen poiston lisäksi maanpinnan poltto tai kevyt auraus voisi tulla kyseeseen. Poltto olisi luonnonmukaisin menetelmä, sillä kulot ovat aiemmin pitäneet paahdealueita avoimina. Avoin hiekka on erityisen tärkeää useista syistä: monet paahdealueiden kasvit levittäytyvät parhaiten avoimelle hiekalle, monet paahdeperhoset vaativat jossain kehitysvaiheessa paljasta hiekkaa, monet myrkkypistiäiset vaativat avointa hiekkaa pesäpaikoikseen, jne. Poltto myös hyödyttää joidenkin kasvilajien itämistä ja levittäytymistä. Turvallisinta aikaa raivauksille ja poltoille on yleensä syksy tai varhaiskevät, mutta kasvimateriaalin palamisessa voi tällöin esiintyä ongelmia. Maanpinnan avaaminen siten, että paljasta hiekkaa tulee paljon näkyviin (yleisohjeena voidaan pitää 2/3 paljasta hiekkaa pinta-alasta) on erittäin tärkeää sekä paahdealueiden kasvien (ja sen jälkeen perhosten) että myrkkypistiäisten leviämisen kannalta. Jos paahdealueiden kasveja ei ilmaannu käsitellyille alueille parissa vuodessa käsittelyn jälkeen, voisi harkita joidenkin kasvilajien istutuksia ja kylvöjä. Näin sopivaa elinympäristöä syntyisi huomattavan nopeasti, mikä voi olla kriittistä uhanalaisten lajien säilymisen kannalta. Paahdealueiden eliöstön elinehtoja ovat siis mahdollisimman runsas auringonpaiste ja ainakin osittain paljas maanpinta. Tämän vuoksi metsätaloudellisessa mielessä harvennetut männiköt ja taimikot ovat aivan liian tiheitä paahdelajiston kannalta. Toisaalta yksittäiset erikokoiset puut eivät useinkaan haittaa paahdelajistoa, kunhan maanpintaan tulee auringonpaistetta mahdollisimman suuren osan päivästä. Yksittäiset puut ovat myös joidenkin paahdealueiden lajien vaatima resurssi. Raivauksessa männyt ja katajat voidaan poistaa sahaamalla. Lehtipuiden taimet vedetään juurineen maasta, jolloin samalla paljastuu mineraalimaata. Kanerva, sianpuolukka ja vastaavat varvut poistetaan repimällä tai polttamalla. Mikäli paahdekasvit ovat jo kadonneet, tulisi koko pintamaa kasveineen lanata syrjään tai polttaa. Pienimuotoisemmassa hoidossa pintamaa avataan laikuittain, jolloin esim. sammaleet ja jäkälät poistetaan laikuista haravalla. Heinät, kielot, horsmat, vadelmat ja muut vastaavat kasvit poistetaan niittämällä ja/tai repimällä. Ne voidaan polttaa niiton jälkeen, jolloin siemensato tuhoutuu ainakin osittain. Kasvinjätteet poistetaan kohteista varjostamasta ja rehevöittämästä hiekkamaata. Paahdealueiden hoitaminen Paahdeympäristöissä umpeenkasvu (heinittyminen, varvikoituminen, pensoittuminen, metsittyminen) on tavallisesti vakavin uhka perhoslajistolle, sillä se muuttaa paikan lämpöoloja monien perhoslajien toukille sopimattomiksi ja hävittää monet niiden ravintokasveista. Toki heinissäkin on perhosten kannalta tärkeitä toukkien ravintokasveja, mutta heinät eivät saa olla vallitseva osa kasvillisuutta. Jo muutaman vuoden jatkunut umpeenkasvu voi muuttaa olosuhteita niin paljon, että monet vaateliaat perhoslajit katoavat kokonaan paikalta. Eräs tärkeä syy tähän on, että moni perhoslaji elää Suomessa levinneisyytensä pohjoisrajalla, jolloin vähäinenkin lämpöolojen huonontuminen voi riittää siihen, että kehityskierto hidastuu ratkaisevan paljon. Lisäksi umpeenkasvuprosessi nopeutuu vähitellen typpilaskeuman vuoksi. Hyvälaatuisissakin elinympäristöissä perhoslajien häviämisriski on usein suurempi levinneisyysalueen reuna-alueilla, sillä lajien kannat vaihtelevat keskimäärin enemmän reuna-alueilla kuin levinneisyysalueen keskiosissa.

alasir

Text Box

alasir

Typewritten Text

2

5 (6)

MUISTIO 26.11.2013



Ravintokasvin saatavuuden jatkuvuus on ensiarvoisen oleellista perhoslajiston säilymiselle. Saatavuus katkeaa umpeenkasvun aikana, kun ravintokasviyksilöitä on aina vain vähemmän ja niistä yhä harvempi on sopiva toukkien kehitykselle. Saatavuus katkeaa myös silloin, kun kunnostus- tai hoitotoimilla poistetaan suurin osa tai jopa kaikki ravintokasvi- tai perhosyksilöt jonain vuotena. Koska useimmilla perhoslajeilla ei ole useampivuotisia lepovaiheita, niin jo yhtenä vuotena tapahtunut jatkuvuuden katkeaminen riittää aiheuttamaan paikallisten kantojen häviämisen. Edellä mainitusta syystä johtuen koko alueen yhtaikaista käsittelyä niittämällä, laiduntamalla tai kulottamalla tulee välttää. Hoitotoimissa tulisikin pyrkiä noudattamaan mahdollisimman pitkälle sekä alueen osien välistä että ajallista mosaiikkimaisuutta. Koska paahdeympäristöjä on nykyisin harvassa, täytyy mosaiikkimaisuus huomioida tarkoin yksittäisten kohteiden hoitotoimissa. Jo yhden vuoden ylilaidunnus tai kerran väärään aikaan tapahtunut niitto voi tuhota monia perhoslajeja paikalta ravintokasvin saatavuuden katkeamisen vuoksi tai suoran tappovaikutuksen takia, vaikka kasvilajisto usein toipuukin nopeasti. Erityisen herkkiä perhoslajeja ovat ruohoilla ja heinillä munina, toukkina tai koteloina maanpinnan yläpuolella elävät lajit (kuten kukinnoissa ja lehdillä vapaasti elävät lajit sekä kukinnon, varren tai lehtien sisällä elävät lajit). Jos alueella on vain laidunnusta, niin poikkeuksen muodostavat sellaiset perhoslajit, joiden toukat elävät kasveilla, joita karja välttää syömästä. Erittäin voimakkaassa ylilaidunnuksessa voivat myös monien kasvien juuret vioittua pahasti, jolloin niissä/-llä elävät toukat ovat vaarassa. Mikäli kaikkia osa-alueita ei koskaan käsitellä samana vuotena, on paljon epätodennäköisempää, että liian voimakkaat hoitotoimet tai väärä ajoitus tuhoaa kokonaan eri perhoslajien kantoja. Hoitotoimien ihanteellinen ajoitus riippuu täysin kunkin vuoden sääoloista ja sitä voi käytännön syistä olla mahdotonta aina säätää täysin ihanteelliseksi. Voimakkaan laidunnuksen, samoin kuin vääräaikaisenkin niiton jälkeen alue voi olla jopa erityisen hyvälaatuista monille perhosille, mikä osaltaan kompensoi aiheutettua negatiivista vaikutusta hoidetulla alueella. Mutta jos koko alue on käsitelty voimakkaasti ja/tai väärään aikaan ja moni perhoslaji on siten kadonnut, ei laadun paranemisesta ole niille tietenkään mitään hyötyä. Alueen niittäminen merkitsee sitä, että aivan matalimpia kasveja lukuun ottamatta niiden kukkavarsi ja usein myös valtaosa lehdistä leikataan pois. Niittohetkellä niitettävissä osissa oleville munille, toukille ja koteloille tämä usein merkitsee tuhoutumista. Ainoita poikkeuksia ovat niiden lajien toukat, jotka kykenevät siirtymään uuteen ravintokasviyksilöön, mikäli sopivia kasveja on tarpeeksi lähellä. Juurissa ja alalehdissä toukkana elävät lajit voivat jopa hyötyä niitosta, sillä lämpöolot usein parantuvat ja kasvin aineenvaihdunta voi kiihtyä kompensoivan kasvun vuoksi. Ajatellaan esimerkkinä kesäkuun lopulla suoritettua niittoa. Mäkitervakolla elävistä lajeista Caryocolum-suvun jäytäjäkoilajit ovat jo todennäköisesti koteloituneet maahan, mutta Coleophora graminicolella -pussikoi on juuri munana tai pienenä toukkana kukinnoissa. Kun ne niitetään, kaikki lajin kehitysasteet tuhoutuvat niittoalalta. Jos niitto olisi suoritettu myöhemmin heinäkuun lopulla, tilanne olisi hieman erilainen. Coleophora graminicolella olisi nyt isona toukkana ja kykenisi siirtymään uuteen kasviyksilöön, mutta vain jos sellaisia olisi tarjolla tarpeeksi lähellä (karkeasti 1-2 m säteellä). Sen sijaan ahdekaunokin kukinnoissa elävien lajien pienet toukat tuhoutuisivat tai ainakin munintapaikat katoaisivat naarailta.

alasir

Text Box

alasir

Typewritten Text

3

6 (6)

MUISTIO 26.11.2013



Koska niitto vääjäämättä tuhoaa merkittävällä osalla perhoslajeista käytännössä kaikki niitettävällä alalla olevat munat, toukat ja joskus myös kotelot, on huolehdittava siitä, että alueelle tai lähiympäristöön jää vastaavaa elinympäristöä niiton ulkopuolelle (vastaavat periaatteet soveltuvat myös kulotukseen). Riippumatta siitä, mihin aikaan kesästä niitto suoritetaan, jotkin lajit saattavat kärsiä joka tapauksessa. Tämä tietysti riippuu kohteessa olevasta lajistosta. Jos osaa alueesta ei jostain syystä voida rajata niiton ulkopuolelle, tulee ennen niittoa huolella selvittää alueen perhoslajisto. Tällaisen selvityksen pohjalta niiton ajoitus voidaan yleensä suunnitella siten, että ainakaan arvokkaimmat perhoslajit eivät kärsi. Laiduntamalla tapahtuvaan hoitoon liittyy myös erilaisia käytännön ongelmia. Kun eläin syö tai talloo sen kasvin osan, jossa perhosen muna, toukka tai kotelo elää, nämä tuhoutuvat. Toisaalta laiduntajat eivät syö eräitä kasvilajeja ja osaa kasvilajeista syövät lähinnä tietyt eläimet. Tällaisilla kasvilajeilla (esim. hierakat, käärmeenpistonyrtti, nokkoset, ohdakekasvit, eräät putkikasvit, maksaruohot, verikurjenpolvi, kataja) elävät perhoset todennäköisesti hyötyvät merkittävästi laidunnuksesta. Valtaosa perhosille tärkeistä ravintokasveista kelpaa kuitenkin laiduntajien syötäviksi ja mitä kovempi on laidunnuspaine, sitä enemmän kasviyksilöitä ja kasvilajeja syödään tai tallotaan. Kova ja pitkäaikainen laidunnuspaine merkitsee siis uhkaa useimmille perhoslajeille, joten myös laidunnusta käytettäessä on suositeltavaa jättää osa alueesta hoidon ulkopuolelle. Maisemoinnista Käytöstä poistuneet sora- ja hiekkakuopat voitaisiin usein maisemoida paahdealueiksi. Tämä tarkoittaa, että kohdetta ei metsitetä ja kohteeseen kylvetään ja/tai istutetaan paahdealueiden kasveja. Paahdekasvit menestyvät parhaiten avoimella hiekkamaalla, joten rehevöittävää maa-ainesta ei saa tuoda kohteille. Kohteista myös poistetaan puiden ja pensaiden taimet sellaisella tavalla, ettei se aiheuta vesomista. Varastoalueilla ja monien kuoppa-alueiden ajoreiteillä ja pohjaosissa maaperä on usein erittäin tiivistä. Ennen kylvöjä ja istutuksia tällaiset alueet tulisi kasvien juurtumisen edistämiseksi ja perhosten koteloitumisen mahdollistamiseksi pehmentää pinnasta esim. äestämällä. Rinteiden loiventamisesta tulisi luopua mahdollisuuksien mukaan paahteisuuden lisäämiseksi ja umpeenkasvun hidastamiseksi. Jos jyrkissä seinämissä on törmäpääskykolonioita, seinämät tulee jättää loiventamatta. Tämä voi johtaa aitaustarpeeseen seinämän yläpuolella. Kaikkien kohteiden maisemointiin tulee aina sisältyä romujen, rakennelmien, öljysoran, asfaltin, ym. luontoon kuulumattoman aineksen sekä savi- ja multakasojen poistaminen. Samoin kohteissa mahdollisesti olevat erilaiset kivi-, louhe-, murske- ja sorakasat tulee tasata tai poistaa (pienet kasat voidaan kuitenkin jättää alueelle). Mikäli tasaamista tehdään, se tulisi suorittaa siten, että kasvien kasvun ja paahteisuuden kannalta tärkeä hiekka tulee päällimmäiseksi. Hiekkaa tulisi jättää myös kasoiksi ja valleiksi, sillä ne ovat erityisen paahteisia. Mikäli kohteessa on syviä kuoppia, ne voidaan täyttää vaikka kivillä, louheella tai soralla, kunhan ne ainakin osittain peitetään hiekalla. Mikäli kohteessa on paljon luonnonkiviä, niistä voidaan muodostaa esim. rakkakivikoiden kaltaisia pieniä alueita kohteiden sisälle. Kohteissa, joissa pohjavesi on säänneltyä lähempänä kuopan pohjaa, tulee pohja-aluetta täyttää hiekalla vähintään säännösten edellyttämä paksuus.

alasir

Text Box

alasir

Typewritten Text

4

L AAJALAHTI - KOUVOLA NTIE OSAYLEISKAAVA S ELOSTUS€¦ · o Helsingin kaupungin entinen saha,...

Documents

Transcript of L AAJALAHTI - KOUVOLA NTIE OSAYLEISKAAVA S ELOSTUS€¦ · o Helsingin kaupungin entinen saha,...