Käyttöohje - Auser Oy...HARDWARE FIRMWARE Sisältää laitteistoviat, kuten väärän...

Käyttöohje

Lähettimet paineelle,paine-erolle ja virtaukselle,pinnanmittaukselle jaabsoluuttipaineelle,sarjat 7MF4*33-..

2SITRANS P, DS III -sarja

A5E00047092-05

21SITRANS P, DS III -sarjaA5E00047092-05

Järjestelmän integrointi

2.1 Järjestelmän konfigurointi

Lähetintä SITRANS P, DS III -sarjaa, käytetään moniin eri järjestelmäkonfiguraa-tioihin: Yksittäin varustettuna tarvittavalla apuvoimalla tai osana monipuolista jär-jestelmäympäristöä kuten esim. SIMATIC S7.

Kaikki perusasetukset (taulukko 4, sivu 29) tehdään suoraan laitteeseen kolmellakäyttöpainikkeella. Kommunikoinnin täysi laajuus on saatavilla HARTin kautta.

HART -liitännällä suoritettava kommunikaatio tapahtuu valinnan mukaan:HART-kommunikaattorilla (muistia > 4 MB)HART-modeemin avulla käyttämällä PC:tä, jossa on sopiva ohjelmisto kuten esim. SIMATIC PDM HART-toiminnon omaavalla ohjausmenetelmällä (esim. SIMATIC S7, jossa on ET 200M)

HUOM!Lähetintä parametroitaessa voivat sen näyttö ja ulostulo olla säädettyinä niin, ettei saada todellista prosessipainetta. Perusparametrit on tarkastettava ennenkäyttöönottoa.

2

Järjestelmän integrointi


A5E00047092-05

Figure 11 Possible system configurations

�

��

�

�

��

��

��

��

��

��

�� !"�#�"��"$� �

%��

%��$��&�"�$��

��'�� "��(��"��

�!��& ��

��

��

2.2 SIMATIC PDM

SIMATIC PDM on ohjelmistopaketti, joka on tarkoitettu SITRANS P, DS III -sarjanja muiden prosessilaitteiden konfigurointiin, parametrisointiin, käyttöönottoon jaylläpitoon.

SIMATIC PDM sisältää laitteen prosessiarvojen, hälytysten ja tilasignaalien pro-sessivalvonnan.

Käytössä on kaksi versiota, jotka toimivat Windows NT:llä tai Windows 95/98:llä.

SIMATIC PDM (erillinen)SIMATIC PDM integroitu

Lisätietoja pyydettäessä tai Internetissä: www.fielddevices.com.

Kuva 11 Mahdolliset järjestelmäkonfiguraatiot


Paikallinen käyttö ja näyttö

3.1 Yleiset käyttöohjeet

Laitetta käytetään painikkeilla [M], [ ] ja [ ] (kuva 16, sivu 28). Painikkeet ovatkahdella ruuvilla kiinnitetyn suojakannen alla. Käytön jälkeen kansi on suljettava.

Laite on tavallisesti mittausarvon näyttötilassa. Sen jälkeen voidaan valita jokinoptio [M] painikkeella ja vaihtaa arvoa painikkeilla [ ] ja [ ]. Painamalla uudel-leen painiketta [M] saadaan hyväksyttyä valittu optio tai muutettu arvo.Poikkeukset tästä menettelystä on kuvattu yksittäisten laitetoimintojen selityksissä.

Yleisesti ottaen:

Numeeriset arvot asetellaan siitä kohdasta alkaen, joka osoittaa vähiten merkitsevää numeromerkkiä. Kun painikkeiden toistotilassa havaitaan ylitystä, laite kytkeytyy seuraavaksi merkittävimpään numeromerkkiin, jolloin vain se otetaan jatkossa huomioon. Näin voidaan huolehtia nopeasta karkeasta asettelusta laajalla numeerisella alueella. Hienosäätöä varten on vapautettavahaluttu painike ([ ] tai [ ]) ja painettava sitä uudelleen. Mittausrajojen ylitykset ja alitukset osoitetaan näytössä tai .Avainlukko on avattava näppäimistön käyttöä varten.Jos lähetintä käytetään paikallisesti, torjutaan sinä aikana HARTilla tehdyt kirjoitushaut - tietoja kuten esim. mittausarvoja - voidaan kuitenkin aina lukea.

HUOM!Jos painikkeen painamisesta on kulunut yli kaksi minuuttia, asetus tallentuu ja mittausarvon näyttötilaan palataan automaattisesti uudelleen.Mikäli laitteessa ei ole näyttöä, menetellään kappaleessa 4 (s. 47), olevienkäyttöohjeiden mukaan.

3



A5E00047092-05

1 Measured value

2 Unit/bargraph

3 Root display (flow)

4 Mode/key disable

5 Lower current limit reached

6 Sign for measured value

7 Upper current limit reached

8 Communication indicator

1

2

8

34

5

6

7

HUOM!Lähetintä parametroitaessa voivat näyttö ja ulostulo olla säädettyinä niin, etteisaada todellista prosessipainetta. Perusparametrit on tarkastettava ennen käyt-töönottoa.

3.1.1 Digitaalinäyttö

Pistokkeella kytkettävä standardinäyttö osoittaa mittausarvon paikallisesti (1, kuva12, sivu 24) varustettuna yksiköllä (2), merkillä (6), statuksella (5, 7) ja tilatiedolla(4). Juurimerkkiä (3) käytetään laitemuuttujilla "paine-ero ja virtaus". Aktiivia kom-munikaatiota esim. HART -kommunikaattorilla osoitetaan näytön kommunikoinninilmaisimella (8).

3.1.2 Mittausarvon esittäminen

Mittausarvon esittämisessä osoitetaan - asiakkaan asetuksista riippuen - lähetti-men antama ulostulovirran kulloinkin asetetun mittaustavan prosentuaalinen mit-tausarvo (pinta, virtaus jne.) suhteessa asetettuun mittausalueeseen tai mitattuarvo valittavassa fysikaalisessa yksikössä.

1 Mittausarvo2 Yksikkö/pylväs3 Juurinäyttö (virtaus)4 Tilatieto/näppäinlukko5 Alempi virtausraja saavutettu6 Mittausarvon etumerkki7 Ylempi virtausraja saavutettu 8 Kommunikoinnin ilmaisin

Kuva 12 Digitaalinäytön rakenne



Tilatietonäyttö

Käyttölaji (7, kuva 12) (5, kuva 12)

Tilatieto 2 (MA* asetus) ylitettäessä virtauksen alitettaessa virtauksenylempi raja-arvo alempi raja-arvo

Tilatieto 3 (ME* asetus) ylitettäessä virtauksen alitettaessa virtauksenylempi raja-arvo alempi raja-arvo

Tilatieto 4 ylitettäessä ylempi alitettaessa alempi(vaimennuksen asetus) vaimennusarvo1) vaimennusarvo1)

Tilatieto 5 ylitettäessä ylempi alitettaessa alempi (MA asetus / sokko) anturiraja1) anturiraja1)

Tilatieto 6 ylitettäessä ylempi alitettaessa alempi(ME asetus / sokko) anturiraja1) anturiraja1)

Tilatieto 7 (tilakorjaus) ylitettäessä enimmäis- alitettaessa alempi säätöalue yli 5 %, virtausrajaylitettäessä ylempi virtausraja

Tilatieto 12 ylitettäessä 15 %:lla alitettaessa 5 %:lla(juurrettu käyttöpiste) juurrettu käyttöpiste juurrettu käyttöpiste

Painikekäyttö jos asetettavasta jos asetettavasta (Tilatiedot 2, 3, 5, 6) säätöalueesta tulee säätöalueesta tulee

suurempi kuin pienempi kuinenimmäissäätöalue minimisäätöalue

Normaalikäyttö virta ylittää ylemmän virta alittaa alemman kyllästysrajan. Paine kyllästysrajan.ylittää ylemmän anturirajan. Paine putoaa alemman

anturirajan alle.

1) Laitemuuttujalle "paine"* MA = mittausalueen alku, ME = mittausalueen loppu

Kommunikaationäyttö

HART-kommunikaatio on aktiivinen.

3.1.3 Yksikkönäyttö / pylväs

Yksikkönäytössä on viisi 14-segmenttistä kenttää yksikkölajin esittämiseksi pro-senttiarvona, fysikaalisena yksikkönä tai virtausarvona. Vaihtoehtona on pylväs-muotoinen esitystapa, jossa mittausarvo esitetään prosenttia välillä 0 …100 %.Normaaliasetuksissa "pylväs" -toiminto on kytketty irti.

Taulukko 3 Nuolinäyttöjen tarkoitus



A5E00047092-05

The following two messages can appear as moving text in the bottom line of the dis-

play. They have no influence on the current output.

Figure 13 Examples of measured value display in ”Current” and ”Bargraph” display types.

Moving text Explanations

DIAGNOSTIC WARNING Is displayed whenever an event parameterized by the user is to be signaled by a warning, e.g.: limit reached/event counter for limits exceeded, calibra-tion time expired, current saturation reached. It also appears when the status of a device variable beco-mes "UNCERTAIN" (see Table 15, pg. 60).

SIMULATION Is displayed whenever simulation of a pressure or temperature value is active.

��

Seuraavat kaksi teksti-ilmoitusta voivat olla näytön alareunassa. Ne eivät vaikutavirran tehoon.

Liikkuva teksti Selitys

DIAGNOSTIC WARNING Osoitetaan aina kun käyttäjän parametrisoima tapahtuma ilmoitetaan varoituksella, kuten esim. raja-arvo saavutettu/raja-arvojen tapahtumalaskuri ylitetty, kalibrointiaika umpeutunut, kyllästysvirta saavutettu. Näin on myös silloin, kun laitteen muuttu-jan tilatiedoksi tulee "UNCERTAIN".

SIMULATION Osoitetaan aina silloin, kun paineen tai lämpötilan arvon simulointi on aktiivi.

Kuva 13 Esimerkkejä näytöstä näyttölajeissa "virta" ja "pylväs"

Kuva 14 Vikailmoitus, esimerkki "Anturi" (sensor)

3.1.4 VikailmoitusMikäli lähettimessä ilmenee laitteisto- tai ohjelmistovikoja tai diagnostiikkahälytyk-siä, vikailmoitus "Error" ilmestyy näyttöön.

Ilmoitusteksti kulkee näytön läpi ja ilmoittaa vikatyypin. Diagnostiikkatietosaadaan myös HARTista.



Seuraavat kaksi teksti-ilmoitusta voivat olla näytön alareunassa.

Liikkuva teksti Selitys

HARDWARE FIRMWARE Sisältää laitteistoviat, kuten väärän tarkistussumman,ALARM väärät EEPROM-tiedot, EEPROM viallinen, RAM-vika,

ristiriitaisia tietoja, EEPROMS ei ole alustettu jne.

DIAGNOSTIC ALARM Tämä tulee näyttöön aina, kun käyttäjän parametri-soima tapahtuma on ilmoitettava hälytyksenä, kuten esim. raja-arvo saavutettu / raja-arvojen tapahtuma-laskuri on ylitetty, kalibrointiaika umpeutunut, kylläs-tysvirta on saavutettu. Tämä ilmestyy myös silloin, kun laitemuuttujan statukseksi tulee "BAD" (ks. Taulukko 15).

SENSOR BREAK Tulee näyttöön anturikeskeytyksessä

3.1.5 SignaalialueLähtösignaali on jaettu tietyiksi alueiksi (kuva18, s. 31).Lähetin muuttaa laitemuuttujan, joka on tarkoitus ilmoittaa PV:nä (PrimaryVariable), lähtövirraksi, joka on tavallisesti välillä 4 mA (mittausalueen alku) ja 20mA (mittausalueen loppu).Mitattausrajat ylitettäessä osoitetaan mittausarvot oikein ali- ja ylivuotoalueella.Pylvään asemasta näyttöön tulee vaihdellen ilmoitus "UNDER" tai "OVER".Mahdollinen ylivuotoalue voidaan asettaa HARTilla. Jos yli- tai alivuotoalue ylite-tään / alitetaan, pysyy lähtövirta vakiona. " " tai " " ilmestyy digitaalinäyttöön.Ks. myös NAMUR suositus NE43 "Signal level unification for failure informationfrom digital transmitters with analogue output signal/Signaalitason yhtenäistämi-nen koskien analogisella lähtösignaalilla varustettujen digitaalisten lähettimienvikatietoja ", joka on julkaistu 18.01.94.

HUOM!Ylivuotoalueen ja vikavirta-alueen asetukset voidaan tehdä vapaasti HARTilla (kappale 5, "Functions / Operation by HART").



A5E00047092-05

1) Keyboard operation without display Chapter 4, pg. 47

) �"*"��"� �� $�"�*� �&*

+��"*"��"� �� ,�� $��,��- ��$��,��

�

�

��.��+��"� &��,��/��+��*�0

�

��

��

� � �

��

3.1.6 Tilanäyttö

Tilanäytössä on senhetkinen käyttötila. Seuraavassa esimerkissä(kuva 15) asetettiin käyttötilassa 4 vaimennukseksi 0,2 s

3.2 Käyttö painikkeilla

Paikallisesti lähetin voidaan parametrisoida näppäimistöllä (kuva 16).Käyttötiloilla (M-painike) voidaan valita ja toteuttaa kaikki taulukossa 4 kuvatut toi-minnot. Ne ovat käytössä laajennetussa toimintalaajuudessa myös HARTin kautta.

Kuva 15 Esimerkki tilanäytöstä

Kuva 16 Näppäimistön tila (kolme käyttöpainiketta) ja digitaalinäyttö

1) Näppäimistön käyttö ilman näyttöä; kappale 4, sivu 47

Käyttöpainikkeidensymbolit(ks. suojus)1. Digitaalinäyttö

2. Yhdyspistoke digitaalinäyttöön

3. Käyttötilapainike4. Lisäyspainike5. Vähennyspainike



Toiminto Käyttötila Näppäintoiminto Näyttö, Selitykset Kap-pale

M 1) [ ] [ ] [ ] ja [ ]

Mittausarvo Lähtövirta mA tai mitattu arvo 3.2.10‚riippuen asetetusta sivu 44mittauslajista ko. yksikössä tai % -arvona

Virhenäyttö Virhe, jos lähetintä on häiritty 3.2.7‚Liikkuva teksti antaa häiriön syyn sivu 39

Mittausalueen alku 3) 2 Virta Virta Asetetaan 4 mA Lähtövirta mA 3) 3.2.2‚ suurenee pienenee sivu 30

Mittausalueen loppu 3) 3 Virta Virta Asetetaan 20 mA Lähtövirta mA 3) 3.2.2‚suurenee pienenee sivu 30

Sähköinen 4 Vaimennus Vaimennus Asetetaan 0 Aikavakio T63 s:na 3.2.3‚vaimennus suurenee pienenee Asettelualue: 0.0...100.0 sivu 35Mittausalueen 5 Paine Paine Asetetaan Mittausalueen alku valitussa 3.2.4‚alku "sokko" suurenee pienenee mittausalueen paineyksikössä sivu 35

alkuun 0:naMittausalueen 6 Paine Paine Asetus ylempään Mittausalueen loppu valitussa 3.2.4‚loppu sokko" suurenee pienenee mittausrajaan paineyksikössä sivu 35Nollapistetasaus 7 Korjausarvo Korjausarvo Lähettimen ulospuhallus (paine 3.2.5‚(positio- suurenee pienenee Suoritetaan paine-ero, läpivirtaus, täyttöaste) sivu 38korjaus) 2) tai tyhjäys (absoluuttinen paine,

< 0.1 ‰ mittausalueesta)(mittausalueen alku ei muutu)Paineyksikön mittausarvo

Virtalähetin 8 Virta Virta Virta Vakiolähtövirta mA:na 3.2.6‚suurempi Pienempi kytketään 3,6 - 4,0 - 12,0 - 20,0 tai 22,8 sivu 39

Katkaisu [M]-painikkeellaLähtövirta 9 Vaihto kummankin alempi vikavirta Valittu lähtövirta 3.2.7‚vikatapauksessa arvon välillä mahdollinen: käyttäjän asettamat sivu 39

vikavirtarajatNäppäin- ja/tai 10 Vaihto viiden -- 0 = ei lukitusta 3.2.8‚toimintolukko toiminnon välillä LA = kaikki lukittu sivu 40

LO = kaikki lukittu paitsi mittausalueen alkuLS = kaikki lukittu paitsi mittausalueen alku ja mittausalueen loppuL = kirjoitussuojaHARTin käyttö estetty.

Ominaiskäyrä, 11 Vaihto neljän linear lin = lineaarinen 3.2.9‚vain paine-ero toiminnon välillä srlin = juurrettu (lineaarinen sivu 41

aloituspisteeseen asti)sroff = juurrettu (irtikytketty aloituspisteeseen asti)srlin 2 = juurrettu (lineaarinen 10 % aloituspisteeseen asti)

Juurretun 12 suurempi pienempi 10 % virtaus Asettelualue 5 …15 % virtaus 3.2.9‚käyrän sivu 41lähtöpiste,vain paine-eroMittausarvon 13 Valitaan kolmesta Näyttölaji (tuloarvo), %-arvo tai 3.2.10‚näyttö mahdollisuudesta lähtövirta mA:na sivu 44Yksikkö 14 Valinta taulukon ensimmäinen Fysikaalinen yksikkö 3.2.11‚

7 mukaan, sivu 44 arvo taulu- sivu 46koista 6 …12

Taulukko 4 Yhteenveto painikkeilla toimivista toiminnoista

1) Käyttötilaa muutetaan painamalla [M] painiketta2) HUOM! Absoluuttipaine-lähettimissä on mittausalueen alku tyhjiössä!Nollapisteen tasaus lähettimissä johtaa virhesäätöihin!3) Mahdollinen vain mittauslajissa "paine".



A5E00047092-05

Yksityiskohtainen esitys laitteen parametrisointiin tarvittavista tapahtumista onkappaleista 3.2.2 … kappaleisiin 3.2.11.

3.2.1 Näppäinlukituksen ja kirjoitussuojauksen purkaminen

Käyttöpainikkeilla voidaan purkaa näppäinlukitus (LA, LO, LS) tai HARTin kirjoitus-suojaus (L). Tämä tehdään painamalla [M] -painiketta 5 s ajan.

Toinen näppäinlukitus (LL) on mahdollinen HARTissa (taulukko 16)

3.2.2 Mittausalueen alun ja lopun asetus/säätöMittauslajissa "paine" voidaan asettaa tai säätää käyttöpainikkeilla mittausalueenalku ja loppu. Tätä varten ovat käytössä käyttötilat 2 ja 3 taulukosta 4 sivulla 25,"Summary of operating functions with keys/Yhteenveto painikkeiden käyttötoimin-noista". Vastaavalla painikekäytöllä voidaan toteuttaa nousevia tai laskevia omi-naiskäyriä. Jos lähetin ei ole mittaustyypissä "paine", hypätään tämän käyttötilanyli paikalliskäytössä.

3.2.2.1 Teoreettiset yhteydet

Asettelu

Asetuksessa järjestetään toivottu mittausalueen alku ja/tai loppu standardivirtaus-arvoille (4 mA/20 mA). Edellytyksenä on: Kaksi referenssipainetta (pr1, pr2) , jotkaprosessi asettaa käyttöön tai jotka paineanturi tuottaa. Asettelun jälkeen mittakoh-takilvessä ilmoitettu säätöalue ei mahdollisesti pidä yhtä säädön kanssa.

Valmistussarjasta ja mittausalueesta riippuen voidaan päästä enintään 1:100 sää-töaluesuhteeseen (säätöaluesuhde = r, turn down).

HUOM!Mittausalue ei muutu asettamalla mittausalueen alkupiste. Asettamalla mittausaluepysyy mittausalueen alku muuttumattomana; siksi tulee ensin asettaa mittausalu-een alkupiste ja sitten mittausalueen loppupiste.

Mitatun paineen ja ulostulovirran välinen suhde on lineaarinen (poikkeus: juurrettuominaiskäyrä paine-erolähettimissä). Seuraavan yhtälön avulla lasketaan ulostulo-virta (kuva 17, sivu 31).



I = output current

p = pressure

MA = start of scale

ME = full scale

Figure 17 Equation for calculating the current

A Initial situation

B Set start of scale

C Set full scale

D Calculate output current

1) Measuring limits +/-20%

Figure 18 Example, set start of scale and full scale, calculate output current

�1 2�)3��4��

0-1

0

0

4

2

4

2

4

16 bar

20 mA

18 bar

20 mA

14

20 mA

11

16

-4,2 19.2 bar1)

16

16

18

I = output current

p = pressure

MA = start of scale

ME = full scale

�1 2�)3��4��

I = lähtövirtap = paineMA = mittausalueen alkuME = mittausalueen loppu

A alkutilanne

B mittausalueen alun asettaminen

C mittausalueen lopun asettaminen

D lähtövirran laskeminen

1) mittausrajat + / - 20%

Kuva 17 Virran laskentakaava

Kuva 18 Esimerkki; mittausalueen alun ja lopun asettaminen; lähtövirran laskeminen

Esimerkin selitykset (kuva 18):

A: Annettuna on lähetin alueella 0 …16 bar ja mittausrajoissa-1 …10 bar. Se tulee asettaa alueelle 2 …14 bar.

B: Asetetaan prosessipaine 2 bar. Käyttötilapainikkeella [M] asetetaan laite käyttö-tilaan 2. Näyttö osoittaa asetetun moodin alhaalla vasemmalla. Mittausalueenaloitus asetetaan painamalla [ ] ja [ ] painikkeita noin kahden sekunnin ajanarvon kohdalla. Tulopaineella 2 bar saadaan 4 mA lähtövirta.

C: Asetetaan prosessipaine 14 bar. Tällöin käyttötilapainikkeella [M] laite asete-taan käyttötilaan 3. Mittausalueen loppu asetetaan painamalla kahden sekun-nin ajan painikkeita [ ] ja [ ] arvon kohdalla. 14 bar tulopaineella saadaan nyt 20 mA lähtövirta.

D: Lähtövirta voidaan laskea annetulla kaavalla (kuva 17) kaikille tulopaineille.



A5E00047092-05

Kuva 19 Yhtälö virran laskemiseksi (mittausalueen alun / lopun säätö)

1) To calculate the output currents when seting start of scale and full scale, the reference pressure must

be selected so that a value between 4 and 20 mA is obtained for the current.

$&��.��

$&��.��

��1��&� &��$&�� 1��+&��$�� 1�� "��+��$�� &�� 1��+��$��

��1��!�+&��$��1��!��+��$��

��

��

��+ �$�

�$�

��

��

�1 2�)3��4��

��+ ��

�$� �$�

�1 �2�)3��4��

��

��+

)0

)0

HUOM!Mikäli asetuksessa ylitetään tai alitetaan annetut mittausrajat yli 20 %, ei asetus-toiminto toteudu, vaan vanha arvo jää voimaan. Kun nollapistettä nostetaan voi-makkaasti, on mahdollisesti ensin alennettava mittausalueen loppua, kunnes seon nollapisteen nostovaiheessa vielä sallitun alueen puitteissa. Tämä säätö onmahdollinen vain mittaustyypissä "paine".

Säätö referenssipaineella

Säätövaiheessa voidaan mittausalueen alku ja/tai loppu kohdistaa referenssipai-neen avulla mittausrajojen puitteissa toivotulle virta-arvolle. Tämä on käyttökelpoi-nen tapa silloin, kun käytössä ei ole tarvittavia paineita mittausalueen alulle /lopulle. On mahdollista, että säädön jälkeen mittausarvokilven ilmoittama mittaus-alue ei ole yhtäpitävä tehdyn säädön kanssa.

Edellytys: Paine (referenssipaine), säädetyt mittausalueen alku ja loppu tiedetään.

Tämän yhtälön avulla (kuva 19, sivu 32) voidaan laskea säädettävä virta toivotullemittausalueen alulle ja lopulle.

1) Tulovirtojen laskemiseksi mittausalueen alkua tai loppua varten on referenssipaine valittava niin, että virta saa arvon välillä 4 ja 20 mA

säädettävä virta MAnom

säädettävä virta MEnom

l =lähtövirtaP ref =oheinen referenssipaine

MEact =vanha mittausalueen loppuMAact =vanha mittausalueen alkuMEnom =uusi mittausalueen loppuMAnom =uusi mittausalueen alku



A Initial situation

B Calculate start of scale

C Calculate full scale

Figure 20 Example, set start of scale and full scale

)3 ��

� )) )3�.��)�� $�

)� )5� ��

� )) )3�.�� $� �$�

� )- ��

� )) )3�.��+

Kuva 20 Esimerkki mittausalueen alun ja lopun asettamisesta

Esimerkin selitykset (kuva 20):A: Annettuna on lähetin alueella 0 …16 bar. Se on aseteltava alueelle

2 …14 bar. Käytettävissä on 11 bar referenssipaine.B: Käyttötilapainikkeella [M] asetetaan laite käyttötilaan 2. Yhtälön avulla (kuva 19)

lasketaan ensin säädettävä virta toivotulle mittausalueen alulle (2 bar) käyttämällä annettua referenssipainetta ja asetetaan se sitten painikkeilla [ ] tai [ ](13 mA).

C: Käyttötilapainikkeella [M] asetetaan laite käyttötilaan 3. Yhtälön avulla (kuva 19)lasketaan ensin säädettävä virta toivotulle mittausalueen lopulle (14 bar) käyttämälläannettua referenssipainetta ja asetetaan se sitten painikkeilla [ ] tai [ ] (16 mA).

HUOM!

Mikäli asetuksessa ylitetään tai alitetaan annetut mittausrajat 20 %, ei näin saatuavirtaa voi säätää näiden rajojen ylitse. Kun nollapistettä nostetaan voimakkaasti,on ensin alennettava mittausalueen loppua, kunnes se on nollapistettä nostettaes-sa sallitun alueen puitteissa. Tällainen säätö on mahdollinen vain mittaustyypissä"paine".

3.2.2.2 Käytännön sovellus

Mittausalueen alun ja lopun asetus

Laite asettaa lähtövirran mittausalueen alulle 4 mA ja mittausalueen lopulle 20 mA, kun käyttöpainikkeita käytetään seuraavan ohjeen mukaan.

A Lähtötilanne

B Mittausalueen alun laskeminen

C Mittausalueen lopun laskeminen



A5E00047092-05

Näin asetetaan mittausalueen alku:- Säädetään referenssipaine- Valitaan käyttötila 2- Painikkeilla [ ] ja [ ] asetetaan mittausalueen alku 4 mA- Tallennetaan painikkeella [M]

Näin asetetaan mittausalueen loppu:- Säädetään referenssipaine- Valitaan käyttötila 3- Asetetaan mittausalueen loppu 20 mA painikkeilla [ ] ja [ ]- Tallennetaan painikkeella [M]

Mittausalueen alun ja lopun säätö

Mikäli lähtövirtaa ei ole asetettu, vaan sitä säädetään jatkuvasti, on säädettävätvirrat laskettava matemaattisesti (kappale 3.2.2.1, sivu 30). Säätö voidaan tehdämittausalueen alulle, lopulle tai molemmille peräkkäin.

VAROITUS!

Luonnostaan vaarattomissa virtapiireissä saa käyttää vain sertifioituja, lähettimiinsoveltuja virtamittareita.Räjähdysvaarallisilla alueilla saa suojausluokkaan "räjähdyksenkestävä" kuuluvienlähettimien kotelon kannen avata vain jännitteettömässä tilassa.Mikäli lähetintä käytetään kategoriassa 1 / 2, on noudatettava EC tyyppitesti-sertifikaattia tai oman maan voimassa olevaa koestustodistusta.

Näin säädetään mittausalueen alku:- Asetetaan referenssipaine- Valitaan käyttötila 2- Asetetaan mittausalueen alun ulostulo painikkeilla [ ] tai [ ]- Tallennetaan painikkeella [M]

Näin säädetään mittausalueen loppu:- Asetetaan referenssipaine- Valitaan käyttötila 3- Säädetään mittausalueen lopun ulostulo painikkeilla [ ] tai [ ]- Tallennetaan painikkeella [M]



3.2.3 Sähköinen vaimennus

Sähköisen vaimennuksen aikavakio voidaan asettaa käyttöpainikkeilla 0,1 s por-rastuksella välille 0 … 100 s, tai se voidaan asettaa 0 s. Vaimennus vaikuttaa lait-teen oman perusvaimennuksen lisäksi.

Näin asetetaan tai säädetään sähköinen vaimennus:- Asetetaan käyttötila 4- Säädetään painikkeilla [ ] tai [ ] toivottu vaimennus- Painamalla painikkeita [ ] ja [ ] yhtä aikaa asetetaan vaimennus arvoon 0- Tallennetaan painikkeella [M]

3.2.4 Mittausalueen alun ja lopun sokkoasettelu

Käyttötiloissa 5 ja 6 voidaan asettaa/säätää mittausalueen alku ja loppu käyttöpai-nikkeilla ja ilman painetta. Vaihto nousevan ja laskevan ominaiskäyrän välillä ontässä myös mahdollinen.

HUOM!

On huomattava, että muutokset käyttötiloissa 5 ja 6 vaikuttavat vain paineskaa-laukseen. Skaalaukset koskien pintamittausta, läpivirtausta tai käyttäjäkohtaistaominaiskäyrää jäävät tämän ulkopuolelle. Siksi näissä käyttötiloissa osoitetaanvain painearvot ja paineyksiköt.

3.2.4.1 Teoreettiset yhteydet

Ensin valitaan toivottu fysikaalinen yksikkö. Sen jälkeen voidaan asettaa / säätääpainikkeilla [ ] ja [ ] kaksi painearvoa ja tallentaa ne laitteeseen. Teoreettisetpainearvot on kohdistettu virta-arvoille 4 mA ja 20 mA. Säädön jälkeen ei laittees-sa olevan kilven ilmoittama alue mahdollisesti ole enää yhtäpitävä säädön kanssa.

Valmistussarjasta ja säätöalueesta riippuen voidaan päästä enintään 1:100 säätö-aluesuhteeseen (säätöaluesuhde = r, turn down).

Yhteys mitatun paineen ja ulostulovirran välillä on lineaarinen (poikkeus: juurrettuominaiskäyrä paine-erolähettimissä).



A5E00047092-05

A Initial situation

B Set start of scale

blind

C Set full scale

blind

1) Measuring limits +/-20 %

0-1

0

0

4

2

4

2

4

16 bar

20 mA

18 bar

20 mA

14

20 mA

-4,2 19.2 bar1)

16

16

18set

set

MAactual

MAactual MAnominal MEactual

Esimerkin selvitykset (kuva 21):A: Annettuna on lähetin alueella 0 …16 bar. Se on aseteltava alueelle 2 …14 bar

ilman paineen käyttöä.B: Käyttötilapainikkeella [M] asetetaan laite käyttötilaan 5. Mittausalueen alku

asetetaan painamalla painikkeita [ ] ja [ ] 2 bariin. Jos sen jälkeen tulopaineon 2 bar, saadaan 4 mA lähtövirta.

C: Käyttötilapainikkeella [M] asetetaan laite käyttötilaan 6. Mittausalueen alkuasetetaan painamalla painikkeita [ ] tai [ ] 14 bariin. Jos sen jälkeen tulopaineon 14 bar, saadaan 20 mA lähtövirta.

HUOM!

Jos asetuksen aikana annetut mittausrajat ylittyvät tai alittuvat yli 20 %, ei synty-vää virtaa voida enää säätää näiden rajojen yli. Nollapistettä voimakkaasti nostet-taessa on mahdollisesti ensin alennettava mittausalueen loppua, kunnes nollapis-teen noston jälkeen se jää sallitun alueen sisäpuolelle.

A Lähtötilanne

B Mittausalueen alun sokkoasettelu

C Mittausalueen lopun sokkoasettelu

1) Mittausrajat +/-20 %

Kuva 21 Esimerkki; mittausalueen alun ja lopun asetus ilman painetta



3.2.4.2 Käytännön sovellus

Mittausalueen alun ja lopun asetus (sokko):

Laite asettaa mittauspisteen alun alemmalle ja lopun ylemmälle anturin raja-arvolle, kun käyttöpainikkeita käytetään seuraavasti:

Näin asetetaan mittausalueen alku:- Asetetaan käyttötila 5- Painetaan painikkeita [ ] ja [ ] samanaikaisesti ja pidetään painettuna 2 s.

Mittausalueen alku asettuu alemmalle anturin raja-arvolle.

Näin asetetaan mittausalueen loppu:

- Asetetaan käyttötila 6- Painetaan painikkeita [ ] ja [ ] samanaikaisesti ja pidetään painettuna 2 s.

Mittausalueen alku asettuu ylemmälle anturin raja-arvolle.

HUOM!


Mittausalueen alun ja lopun säätö (sokko):

Jos mittauksen alku- ja loppupisteen painetta ei aseteta, vaan säädetään jatku-vasti, käytetään käyttöpainikkeita seuraavasti:

Näin säädetään mittausalueen alku:- Asetetaan käyttötila 5- Säädetään painikkeilla [ ] tai [ ] mittausaleen alun painearvo- Tallennetaan painikkeella [M]

Näin säädetään mittausalueen loppu:- Asetetaan käyttötila 6- Säädetään mittauksen lopun painearvo painamalla painikkeita [ ] tai [ ]- Tallennetaan painikkeella [M]



A5E00047092-05

HUOM!


3.2.5 Nollapistetasaus (asennuspaikkakorjaus)

Laitteen asennuksesta johtuva nollapistevirhe voidaan korjata nollapistetasauksella.Laiteversiosta riippuen menetellään seuraavasti:

Alipainelähetin (Abs):

Asetetaan mittausrajoissa jokin tunnettu referenssipaine ja korjataan mahdollinensiirtovirhe tuomalla käyttötilassa 7 ko. referenssipaine näyttöön.

- Säädetään referenssipaine- Asetetaan käyttötila 7- Asetetaan referenssipaine painikkeilla [ ] ja [ ] näyttöön- Tallennetaan painikkeella [M]

Ylipainelähetin (Gauge):

Ilmastetaan laite ja korjataan siirtovirhe asettamalla käyttötilassa 7 nollapiste.- Painelähetin ilmastetaan- Asetetaan käyttötila 7- Asetetaan nollapiste pitämällä painike [ ] ja [ ] yhtä aikaa painettuna- Tallennetaan painikkeella [M]

Kaikkien nollapistekorjauksien summa osoitetaan SIMATIC PDM:ssä tai kommunikaattorissa.



3.2.6 Virtalähetin

Painikkeella [M] voidaan lähetin kytkeä vakiovirtakäyttöön. Virta ei silloin vastaaenää prosessimuuttujaa. Tulopaineesta riippumatta voidaan säätää seuraavatulostulovirrat. HARTilla (kappale 5.9) voidaan säätää myös väliarvot.

3,6 mA4,0 mA12,0 mA20,0 mA22,8 mA

Painikkeella [M] kumotaan virtalähetintoiminnot.

Vakiovirta säädetään:- Valitaan käyttötila 8- Aktivoidaan vakiovirta painikkeella [ ] ja [ ] samanaikaisesti- Valitaan vakiovirta painikkeella [ ] tai [ ]- Irtikytketään vakiovirta painikkeella [M]- Poistutaan vakiovirtakäyttötilasta painikkeella [M]

3.2.7 VikavirtaKäyttötilassa 9 valitaan, halutaanko vikatapauksessa tai keskeytyksessä ilmoittaaylempi vai alempi vikavirta. Tehdasasetusten mukaan alempi vikavirta on aktivoitu.Ylempää ja alempaa vikavirtaa voidaan muuttaa HARTilla (kappale 5.10).Säädettyinä ovat normiarvot 3,6 mA ja 22,8 mA.

Näin vikavirta asettaan tai säätään:- Valitaan käyttötila 9- Valitaan vikavirta painikkeella [ ] tai [ ]- Painamalla painiketta [ ] ja [ ] samanaikaisesti asetetaan alempi vikavirta- Tallennetaan vikavirta painikkeella [M]

HUOM!

Jos kyllästysvirtahälytys on aktiivi (kappale 5.21.4), voi vikavirran säätö poiketatässä tehdystä säädöstä.



A5E00047092-05

Vikavirtoja syntyy:

HW/FW -hälytyksistäDiagnoosihälytyksistäAnturiviastaMittausarvon tilasta "BAD"

Ks. myös NAMUR-suositus NE43 "Signal level unification for failureinformation from digital transmitters with analogue output signal/Signaalitasonyhtenäistäminen koskien analogisella lähtösignaalilla varustettujen digitaalistenlähettimien vikatietoja " päivämäärältä 18.01.94.

3.2.8 Näppäin- ja / tai toimintolukitus

Käyttötilassa 10 voidaan lukita toimintoja, joita yleensä tehdään näppäimistöllä.Voidaan myös aktivoida kirjoitussuojaus, jolla turvataan tallennetut parametritie-dot. Seuraavat asetusmahdollisuudet ovat olemassa:

Symboli Selitys

0 Ei lukitusta

LA Käyttöpainikkeet lukittuna; käyttö HARTilla mahdollista. Painiketoimintona vain "Release keyboard disable / näppäinlukituksen purku" (kappale 3.2.1, sivu 30)

LO Käyttöpainikkeet osaksi lukittu; vain mittausalueen alku aseteltavissa (kappale 4), käyttö HARTin kautta mahdollinen. Käyttöpainiketoimintona vain "Release keyboard disable / näppäinlukituksen purku " (kappale 3.2.1, sivu 30)

LS Käyttöpainikkeet osaksi lukittu; vain mittausalueen alku ja loppu asetelta-vissa (kappale 4), käyttö HARTin kautta mahdollinen. Käyttöpainiketoi-mintona vain "Release keyboard disable / näppäinlukituksen purku" (kappale 3.2.1, sivu 30)

L Kirjoitussuojaus; käyttö HARTin kautta mahdollinen. Käyttöpainiketoimin-tona vain "Release write protection / kirjoitussuojauksen purku" (kappale 3.2.1, sivu 30)

Mikäli lukitustilat LS tai LO on aktivoitu, näppäintoiminto toimii kuten kappaleessa 4,sivu 47 on kuvattu. Toinen näppäinlukitus (LL) toimii käyttämällä HARTia (taulukko 16).

HUOM!

Jos on tarkoitus valita LO tai LS, suositellaan valitsemaan ensin käyttötilassa 13mittausarvonäyttö "Current/virta" arvoissa "mA" tai "%" . Muuten ei havaita lähtö-suureiden muutosta käytettäessä painikkeita [ ] ja [ ].

Taulukko 5 Moodinäyttöjen merkitys



Näin asetetaan näppäinlukko ja kirjoitussuojaus:- Valitaan käyttötila 10- Valitaan lukitustila painikkeella [ ] ja [ ]- Tallennetaan lukitustila painikkeella [M]

HUOM!

Toimituksen tapahtuessa kannella ilman ikkunaa on lukitusmoodi LS aktiivi, so.vain nollapistettä ja säätöaluetta voidaan muuttaa (kappale 4, sivu 47). Jos laitettakäytetään jatkuvasti ikkunattomalla kannella, on kiinnitettävä huomiota siihen, ettälukitusmoodi LS pysyy asetettuna.

3.2.9 Virtausmittaus (vain paine-ero)

Ulostulovirran ominaiskäyrä valitaan seuraavasti:

lineaarisesti ("lin") suhteessa paine-eroon juurretusti ("sroff") suhteessa virtaukseen; irtikytketty aloituspisteeseen astijuurretusti ("srlin") suhteessa virtaukseen; lineaarinen aloituspisteeseen astijuurretusti ("srlin2") suhteessa virtaukseen, kaksivaiheisesti lineaarinen

aloituspisteeseen asti

Muuttuva aloituspiste

Ominaiskäyrän juurron aloituspisteen alapuolella voidaan toiminnoille "srlin" ja"sroff" antaa ulostulovirta joko lineaarisesti tai asettamalla 0-pisteen peitto.

Kiinteä aloituspiste

Toiminnolla "srlin2" on kiinteästi määritelty 10 % aloituspiste. Sitä edeltävällä alu-eella on kaksi lineaarista käyrän osaa: Toinen kulkee nollapisteestä 0,6 %:iin läh-töarvosta ja 0,6 %:iin painearvosta ja toinen suuremmalla nousulla juurron aloitus-pisteeseen lähtöarvon ollessa 10 % ja painearvon 1 % (kuva 22, sivu 43).

Ominaiskäyrän tyyppi voidaan asettaa tai säätää:

- Valitaan käyttötila 11- Valitaan ominaiskäyrän tyyppi painikkeella [ ] tai [ ]- Asetetaan ominaiskäyrä "lineaariseksi" painamalla painikkeita [ ] tai [ ]

samanaikaisesti - Tallennetaan painikkeella [M]



A5E00047092-05

Juurretun käyrän aloituspiste asetetaan seuraavasti (ei koske toimintoa "srlin2"):

- Valitaan käyttötila 12- Valitaan pisteen alku välillä 5 ja 15 % painikkeella [ ] tai [ ]- Asetetaan aloituspisteeksi 10 % painamalla painiketta [ ] ja [ ]

samanaikaisesti- Tallennetaan painikkeella [M]

HUOM!

Jos käyttötilassa 11 on aseteltuna mittaustyyppi "linear" tai "srlin2", ei käyttötilaa12 voi valita.Jos näytöksi on valittu käyttötilassa 13 tulopaine ja käyttötilassa 11 juurrettu omi-naiskäyrä, osoitetaan virtausta vastaava paine-ero ja juurimerkki.



Kuva 22 Ominaiskäyrät ja juurron aloituspiste



A5E00047092-05

3.2.10 Mittausarvon näyttöKäyttötilassa 13 voidaan käyttöpainikkeilla asettaa jokin kolmesta näyttölajista.

Näyttö mA:naNäyttö %:na (asetellusta mittausalueesta)Valitun mittaustyypin näytöt (taulukko 6)

Kulloisenkin yksikön valinta (taulukko 7… taulukko 13)tehdään käyttötilassa 14. Näin asetetaan näyttölaji:

- Valitaan käyttötila 13- Valitaan näyttölaji (taulukko 6) painikkeella [ ] ja [ ]- Tallennetaan painikkeella [M]

DV No. Mittausarvon näyttö LCD 7-segmentin näyttö0 Paine 1 Elektroniikan lämpötila 2 Anturin lämpötila 3 Sovitustoimintojen painearvo 4 Pinta 5 Massa 6 Tilavuus 7 Massavirtaus 8 Tilavuusvirtaus 9 Käyttäjä

Paineyksiköt Näyttö

mbar mbarbar barmm vesipatsas (20°C / 68°F) inH2Otuuma vesipatsas (20°C / 68°F) inHGjalka vesipatsas (20°C / 68°F) FTH2Omm elohopeapatsas mmH2Otuuma elohopeapatsas in_HGtuuma vesipatsas (4°C / 39°F) i4H2Omm vesipatsas (4°C / 39°F) m4H2OPsi PSiPa PaKPa KPaMPa MPag/cm2 Gcm2Kg/cm2 KGcm2Torr TORRATM ATM

Tilavuusyksiköt Näyttö

m3 m3litra Lhehtolitra HlUS / gallonna GalImp. gallonna imGalBrit. tynnyri bblBrit. tynnyri liquid bbllibusheli buShljaardi3 Yd3jalka3 FT3tuuma3 in3normi l STdlnormi m3 STdm3normi jalka3 STFT3

Taulukko 6 Mahdollinen mittaustyyppinäyttö käyttötilassa 13

Taulukko 7 Käytössä olevat paineyksiköt

Taulukko 8 Käytössä olevat tilavuusyksiköt



Tilavuusvirtausyksiköt Näyttö

m3 / sekunti m3/Sm3 / minuutti m3/Mm3 / tunti m3/Hm3 / päivä m3/Dlitraa / sekunti L/Slitraa / minuutti L/Mlitraa / tunti L/Hmiljoona litraa / päivä ml/ Djalka3 / sekunti FT3/Sjalka3 / minuutti FT3/Mjalka3 / tunti FT3/Hjalka3 / päivä FT3/Dgallona / sekunti Gal/Sgallona / minuutti Gal/Mgallona / tunti Gal/Hgallona / päivä Gal/DMiljoona gallonaa / päivä MGl/DImp. gallona / sekunti iGL/SImp. gallona / minuutti iGL/MImp. gallona / tunti iGL/HImp. gallona / päivä iGL/Dnormi m3 / tunti Sm3/Hnormi l / tunti STl/Hnormi jalka3 / minuutti SFT3MEngl. barreli liquid / sekunti bbl/SEngl. barreli liquid / minuutti bbl/MEngl. barreli liquid / tunti bbl/HEngl. barreli liquid / päivä bbl/D

Massavirtausyksiköt Näyttö

g / s G_Sg / min G_MINg / h G_HKg / s KG/SKg / min KG/MKg / h KG/HKg / d KG/DT / min T/MT / h T/HT / d T/Dnaula / s lb/Snaula / min lb/Mnaula / h lb/Hnaula / d lb/Dlyhyt tonni / min ShT/Mlyhyt tonni / h ShT/Hlyhyt tonni / d ShT/Dpitkä tonni / h lT/Hpitkä tonni / d lT/D

Massayksikkö Näyttö

gramma Gkilogramma KGtonni Tnaula lblyhyt tonni Stonpitkä tonni ltonunssi OZ

Lämpötilayksiköt Näyttö

° Celsius ° / C° Fahrenheit ° / FKelvin KRankine R

Pintamittausyksikkö Näyttö

jalka FTtuuma tuumam mcm cmmm mm

Taulukko 10 Käytössä olevat tilavuusvirtausyksiköt

Taulukko 11 Käytössä olevat massavirtausyksiköt

Taulukko12 Käytössä olevat pintamittausyksiköt

Taulukko 13 Käytössä olevat lämpötilayksiköt

Taulukko 9 Käytössä olevat massayksiköt



A5E00047092-05

3.2.11 Fysikaalisen yksikön valinta

Käyttötilassa14 voidaan käyttöpainikkeilla valita määriteltyjen yksiköiden joukostatietty yksikkö näyttöön (taulukko 7… taulukko 13). Tämä ei vaikuta HARTilla sää-dettyyn yksikköön (kappale 5.14). Yksikön valinta riippuu asetetusta mittaustyypis-tä, so. mittaustyypissä "paine" tarjotaan vain paineyksiköitä ja mittaustyypissä"pinta" vain pintamittausyksiköitä jne. (kappale 5.3).

Näin asetetaan yksikkö:

- Valitaan käyttötila 14- Valitaan yksikkö painikkeella [ ] tai [ ]- Painamalla painiketta [ ] ja [ ] samanaikaisesti asetetaan yksikkö

taulukkojen 7 … 13 ensimmäisen taulukkoarvon kohdalle- Tallennetaan painikkeella [M]

Osoitettu mittausarvo muuttuu kulloinkin käytettäväksi uudeksi yksiköksi. Mikälidigitaalinäytön näyttökapasiteetti ylittyy, tulee näyttöön luku "9.9.9.9.9".

Mittaustilassa näkyy valittu yksikkö vain silloin näytöllä, kun käyttötilassa 13 onvalittuna fysikaalinen yksikkö. Muuten näyttöön tulee "mA" tai "%".


Paikalliskäyttö ilman näyttöätai aktiivilla näppäinlukolla

Mikäli digitaalinäyttö on poistettu tai näppäimistö on lukittu tai osittain lukittu (laite toimitetaan kannella ja ilman ikkunaa, ks. myös kappale 3.2.8, sivu 40), onrajoitettu näppäinkäyttö edelleen mahdollinen. Toiminnon "Cancel keyboard disab-le and write protection/Näppäinlukon ja kirjoitussuojauksen purkaminen" lisäksivoidaan painikkeella [M] (myös kappale 3.2.1, sivu 30) asettaa ja säätää myösmittausalueen alku ja loppu. Erilaisia käyttötiloja ei enää voida valita. On huomioi-tava, että lähettimen on oltava mittaustyypissä "paine", kun mittausalueen alkuatai loppua halutaan muuttaa.

4.1 Mittauspisteen alun ja lopun asetus / säätö

Mittausalueen alun / lopun asetuksen ja säädön eroja on kuvattu jo kappaleessa3.2.2.1, sivu 30. Tällöin pätevät samat ehdot ja matemaattiset yhteydet kuin näyt-töön perustuvan käytön kohdalla.

Lähetin SITRANS P, DS III asettaa lähtövirran mittausalueen alulle 4 mA ja lopulle20 mA, kun käyttöpainikkeita käytetään seuraavan ohjeen mukaan. Yleismittaria eitarvita.

Näin asetetaan mittausalueen alku:

- Asetetaan mittausalueen alkua vastaava referenssipaine- Painetaan painiketta [ ] ja [ ] samanaikaisesti, jolloin mittausalueen alku

asettuu 4 mA ; tämä tallennetaan.

4

Paikalliskäyttö ilman näyttöä tai aktiivilla näppäinlukolla


A5E00047092-05

Näin asetetaan mittausalueen loppu:

- Valitaan mittausalueen loppua vastaava referenssipaine- Painetaan painiketta [M] ja pidetään painettuna- Lisäksi painetaan painiketta [ ] ja [ ] samanaikaisesti,

jolloin mittausalueen loppu asettuu 20 mA; tehdään tallennus.

Ellei lähtövirtaa aseteta, vaan säädetään jatkuvasti, on säätövirrat laskettavamatemaattisesti (kappale 3.2.2.1, sivu 30). Säätö voidaan tehdä mittausalueenalulle, lopulle tai molemmille peräkkäin.

1. Puhdistetaan kotelo; näin estetään likaantuminen2. Sähköliitäntätilan kansi kierretään auki3. Tasavirtamittari kytketään testipistokkeeseen

Näin säädetään mittausalueen alku:

- Valitaan referenssipaine- Säädetään mittausalueen alun lähtövirta painikkeella [ ] tai [ ]- Saatu lähtövirta tallentuu automaattisesti, kun painike irrotetaan.

Näin säädetään mittausalueen loppu:

- Valitaan referenssipaine- Painetaan painiketta [M] ja pidetään painettuna- Mittausalueen lopun lähtövirta säädetään painikkeella [ ] tai [ ]- Saatu lähtövirta tallentuu automaattisesti, kun painike irrotetaan.

VAROITUS!

Luonnostaan vaarattomissa virtapiireissä saa käyttää vain sertifioituja, lähettimiinsoveltuja virtamittareita.

Räjähdysvaarallisilla alueilla saa suojausluokkaan "räjähdyksenkestävä" kuuluvienlähettimien kotelon kannen avata vain jännitteettömässä tilassa.

Mikäli lähetintä käytetään kategoriassa 1 / 2, on noudatettava EC tyyppitestisertifi-kaattia tai oman maan voimassa olevaa koestustodistusta.

Asennus


A5E00047092-05

Kuva 43 Lähettimen SITRANS P, DS III sarjan asennus asennustelineellä

Kuva 44 Lähettimen SITRANS P, DS III sarjan asennus asennustelineellä(esimerkissä paine-ero, vaakasuorat paineliitännät)


Asennus

7.2 Asennus "pinta"

7.2.1 Asennus

Ennen asennusta on tarkastettava, onko lähetin valittu käyttöolosuhteiden mukaan (materiaali, anturin pituus, mittausalue).

Asennuspaikan on oltava helppokulkuinen ja tärinätön. Sallittuja ympäristölämpöti-loja ei saa ylittää. Lähetin on suojattava lämpösäteilyltä, nopeilta lämpötilavaih-doksilta, voimakkaalta likaantumiselta ja mekaanisilta vahingoilta.

Korkeus, jolle laippa on sijoitettu lähettimeen nähden (mittauspiste) valitaan niin,että alhaisin mitattava nestetaso on aina laipan yläpuolella tai yläreunassa.

1. Lähettimen laippa kiinnitetään (mitat kuvassa 61) sen jälkeen kun tiiviste on asetettu (esim. tasotiiviste DIN 2690 mukaan) säiliön vastalaippaan (tiivisteet ja ruuvit eivät kuulu toimituksen laajuuteen). Tiiviste on sijoitettava keskitetysti, eikä se saa rajoittaa mistään kohdasta mittauskalvon liikkuvuutta.

2. Asennuksen asentoon on kiinnitettävä huomiota!

Kuva 45 Lähettimen SITRANS P, DS III sarjan asennus ilman asennustelineellä(esimerkissä paine-ero, kohtisuorat paineliitännät)

Asennus


A5E00047092-05

7.2.2 Miinuspainepuolen liitäntä

Impulssiputkea ei tarvita kun mitataan avoimesta säiliöstä (kuva 46), koska lähetti-men miinuskammio on ilmanpaineessa. Avoin liitäntä on suojattava esim. impuls-siputkella, joka osoittaa alaspäin.

Kun mittaus tehdään suljetussa säiliössä, jossa on vain vähän lauhdeveden muo-dostusta - tai ei lainkaan (kuva 47) - miinuskammion impulssiputki jää täyttymättä.Impulssiputki asetetaan niin, ettei voi muodostua lauhdetaskua. Mahdollisesti jou-dutaan tekemään lauhdevesiastia.

Kuva 46 Mittausjärjestys avoimessa säiliössä


Asennus

Kuva 47 Mittausjärjestys suljetussa säiliössä (ei lainkaan / vain vähän kondensaatin erkautumista)

Kuva 48 Mittausjärjestys suljetussa säiliössä (voimakasta kondensaatin muodostusta)

Kun mittausta tapahtuu suljetussa säiliössä, jossa on voimakas kondensaa-tin muodostus (kuva 48), on miinuskammion impulssiputken oltava täytetty(useimmiten mittausainekondensaatilla) ja tasaussäiliön on oltava asennet-tuna. Laite voidaan sulkea esim. kaksoissulkuventtiilillä 7MF9001-2.

Prosessiliitäntä miinuspuolella on sisäkierre 1/4" - 18 NPT tai ovaalilaippa.

Asennus


A5E00047092-05

Miinuspainepuolen impulssiputki on tehtävä esim. saumattomasta teräsputkesta12 mm x 1.5 mm.ks. kuva 47, sivu 89 ja kuva 48, sivu 89 sulkuventtiileistä.

7.3 Mittauskennon pyöriminen suhteessa koteloon

Tarvittaessa voidaan lähettimessä 'SITRANS P, DS III sarja' pyörittää elektroniik-kakoteloa suhteessa mittauskennoon, jotta digitaalinäyttö (ikkunallinen kansi)näkyisi ja käyttöpainikkeet ja virtaliitäntä voitaisiin tehdä ulkoiseen mittauslaittee-seen.

Pyörittäminen on mahdollista vain tietyissä rajoissa! Pyörimisalue (1, kuva 49) onmerkitty elektroniikkakotelon jalkaan; mittauskennon kaulassa on suuntamerkki(3), jonka on pysyttävä pyörityksen aikana tietyllä alueella.

1. Lukitusruuvia (2) löysätään; kuusiokolokanta 2,5 mm.2. Elektroniikkakoteloa pyöritetään mittauskennoa kohti (vain merkityllä alueella)3. Lukitusruuvi kiristetään (vääntömomentti: 3.4 … 3.6 Nm).

1

2

1

1

3

Kuva 49 Mittakennon kääntöalue (paine- ja absoluuttipainelähettimien kohdalla, jotka edustavat laitemuuttujaa 'paine')


Käyttöönotto

)

)

�

�

Kuva 50 Mittauskennon kääntöalue (lähettimissä paine-erolle ja läpivirtaukselle; absoluuttipaine laitemuuttujista paine-ero ja pinta).

HUOM!

Kääntöalueeseen on kiinnitettävä huomiota; muuten ei voida estää mittakennonsähköliitäntöjen vahingoittumista.

7.4 Sähköliitäntä

VAROITUS!

On noudatettava käyttäjämaassa voimassa olevia koetustodistuksia.Sähköasennuksissa on myös noudatettava käyttäjämaassa voimassa olevia kan-sallisia määräyksiä ja lakeja, jotka koskevat räjähdysvaarallisia alueita. Saksassanäitä ovat esimerkiksi:

- työturvallisuusasetukset- määräys sähkölaitteiden asentamisesta räjähdysvaarallisia alueilla

DIN EN 60079-14 (aikaisemmin VDE 0165, T1)

On suositeltavaa tarkastaa, vastaako olemassa oleva apuenergia - mikäli sitä tar-vitaan - tyyppikilvessä ja käyttömaassa voimassa olevissa koetustodistuksissailmoitettuja arvoja. Kaapelin sisäänvientien sulkutulpat on korvattava sopivilla kaa-pelin läpivientiliittimillä tai peitetulpilla, joiden on - sytytyssuojaluokkaa "räjähdyk-senkestävä" edustavien lähettimien kohdalla - oltava vastaavasti sertifioituja!

Käyttöönotto


A5E00047092-05

8.1. Paine, absoluuttipaine valmistussarjasta paine-ero jaabsoluuttipaine valmistussarjasta paine

VAROITUS!

Jos sulkuarmatuureja käytetään väärin tai asiattomasti, voi seurauksena olla vakava vammautuminen tai aineellinen vahinko.

Toksisia aineita käytettäessä ei lähettimestä saa poistaa ilmaa.

8.1.1. Kaasujen mittaus

Sulkuarmatuureja käytetään seuraavassa järjestyksessä:

Lähtötilanne: kaikki sulkuventtiilit suljettuina

1. sulkuventtiili avataan 2. lähettimeen annetaan mittausalueen alkua vastaava paine sulkuarmatuurin

liitännän kautta3. tarkistetaan ja korjataan mittausalueen alku4. sulkuventtiili suljetaan5. sulkuventtiili avataan paineenmittausliitännästä6. avataan sulkuventtiili


Käyttöönotto

Transmitter above the pressure tapping point

(normal arrangement)

Transmitter below the pressure tapping point

(exception)

1 Transmitter

2 Shutoff fitting

A shutoff valve to the process

B shutoff valve for test connection or venting screw

3 Pressure pipe

4 Shutoff valve

5 Shutoff valve (optional)

6 Condensation vessel (optional)

7 Drain valve

�

�

��

��

�

�

��

�

Kuva 53 Kaasujen mittaus

Lähetin paineenmittausliitännän yläpuolella(tavallinen järjestely)

1 Lähetin2 Sulkuarmatuuri

A Sulkuventtiili prosessilleB Sulkuventtiili testi- tai ulospuhallusliittimelle

3 Impulssiputki4 Sulkuventtiili5 Sulkuventtiili (valinnainen)6 Lauhdeastia (valinnainen)7 Tyhjennysventtiili

Lähetin paineenmittausliitännän alapuolella(poikkeus)

8.1.2 Höyryn ja nesteen mittaus

Sulkuarmatuureja käytetään seuraavassa järjestyksessä:Lähtötilanne: Kaikki venttiilit suljettuina1. Avataan sulkuventtiili (kuva 54, 2B).2. Annetaan mittauksen alkua vastaava paine sulkuarmatuurin (2)

mittausliittimen kautta lähettimelle.3. Mittauksen alku tarkistetaan ja tehdään mahdollinen korjaus.4. Sulkuventtiili suljetaan (2B).5. Sulkuventtiili (4) avataan prosessin mittauspisteessä.6. Sulkuventtiili avataan (2A).

Käyttöönotto


A5E00047092-05

1 Transmitter

2 Shutoff fitting

A shutoff valve to the process

B shutoff valve for test connection or venting screw

3 Pressure pipe

4 Shutoff valve

5 Drain valve

6 Compensation vessel (for vapor only)

1

22B2A

5

3

4

6

Kuva 54 Höyryn ja nesteiden mittaus

1 Lähetin2 Sulkuarmatuuri

A Sulkuventtiili prosessilleB Sulkuventtiili testi- tai ulospuhallusliittimelle

3 Impulssiputki4 Sulkuventtiili5 Tyhjennysventtiili6 Tasaussäiliö (vain höyrylle)

8.2 Paine-ero ja virtaus

VAROITUS!

- Mikäli ulospuhallusventtiili ja/tai sulkuruuvi puuttuvat, tai niitä ei ole kiinnitetty kunnolla ja/tai

- mikäli venttiilejä käytetään väärin tai epäasiallisesti, voi se johtaa vaikeaan ruumiinvammaan tai siitä voi seurata huomattavia aineellisia vahinkoja.

Kuumissa mittausaineissa on yksittäiset työvaiheet tehtävä nopeasti peräkkäin.Muuten liiallinen lämpö saattaa vaurioittaa venttiilejä ja lähetintä.


Käyttöönotto

Transmitter above the active pressure

transmitter (normal arrangement)

Transmitter below the active pressure transmitter

(exception)

1 Transmitter

2 Compensation valve

3 Active pressure valves

4 Active pressure lines

5 Shutoff valves

7 Blowout valves

9 Condensation vessels (optional)

10 Active pressure transmitters

�

�

��

� ��

��

�

� ��

��

�

�

�

��

� ��

� ��

Kuva 55 Kaasujen mittaus

Lähetin mittauspisteen yläpuolella (tavallinen järjestys)

1 Lähetin2 Tasausventtiili3 Paineventtiilit4 Impulssiputket5 Sulkuventtiilit7 Tyhjennysventtiilit9 Lauhdeastiat (valinnainen)10 Paineenmittauselin (mittauspiste)

Lähetin mittauspisteen alapuolella(poikkeus)

8.2.1 Kaasujen mittaaminen


Lähtökohta: kaikki sulkuventtiilit suljettuina

1. Molemmat sulkuventtiilit (5) avataan prosessin mittauspisteessä.2. Avataan tasausventtiili (2).3. Avataan paineventtiili (3A tai 3B).4. Tarkistetaan ja korjataan mahdollisesti nollapiste (4 mA) mittausalueen

alussa, 0 bar.5. Suljetaan tasausventtiili (2).6. Avataan toinen paineventtiili (3B tai 3A).

Käyttöönotto


A5E00047092-05

1 Transmitter




5 Shutoff valves

7 Blowout valves


12 Gas collectors (optional)

Transmitter below the active pressure

transmitter (normal arrangement)

Transmitter above the active pressure transmitter

(exception)

�

�

��

� ��

��

��

�

�

�

��

� ��

��

�

��

�

��

�

Kuva 56 Nesteiden mittaus

1 Lähetin2 Tasausventtiili3 Paineventtiilit4 Impulssiputket5 Sulkuventtiilit7 Tyhjennysventtiilit10 Paineenmittauselin12 Kaasunkoontilaitteet (valinnainen)

Lähetin paineanturin alapuolella (tavallinen järjestely)

8.2.2 Nesteiden mittaus

Sulkuarmatuureja käytetään seuraavassa järjestyksessä:Lähtötilanne: kaikki venttiilit suljettuna

1. Avataan molemmat sulkuventtiilit (5) prosessin mittauspisteessä.2. Avataan tasausventtiili (2).3. Paineenmittauselimen alapuolisessa lähettimessä avataan peräkkäin kumpikin

tyhjennysventtiili (7); paineenmittauselimen yläpuolisessa lähettimessä avataanvähän kumpaakin tuuletusventtiiliä (8), kunnes ulos tulee ilmatonta lauhdetta.

4. Suljetaan molemmat tyhjennys- (7) tai puhallusventtiilit (8).5. Avataan vähän paineventtiiliä (3A) ja puhallusventtiiliä lähettimen plus-

kammiossa (1), kunnes ulos tulee ilmatonta kondensaattia.6. Suljetaan puhallusventtiili.7. Avataan vähän puhallusventtiiliä lähettimen miinuskammiossa (1), kunnes

ulos tulee ilmatonta lauhdetta.8. Suljetaan paineventtiili (3A).9. Avataan vähän paineventtiiliä (3B), kunnes ulos tulee ilmatonta kondensaattia;

sen jälkeen venttiili suljetaan.10. Suljetaan puhallusventtiili miinuskammiossa (1).11. Avataan paineventtiiliä (3A) 1/2 kierrosta.12. Tarkistetaan nollapiste (4 mA) ja korjataan sitä mahdollisesti

mittauspisteen alussa, 0 bar.13. Suljetaan tasausventtiili (2).14. Avataan paineventtiilit (3A or 3B) kokonaan.

Lähetin paineanturin yläpuolella(poikkeus)


Käyttöönotto

1 Transmitter




5 Shutoff valves

7 Blowout valves


13 Compensation vessels

14 Insulation

�

�

��

� �

� ��

��

�

��

��

Kuva 57 Höyryn mittaus

VAROITUS!

Kun käytetään myrkyllisiä aineita, ei lähetintä saa puhalluttaa.

8.2.3 Höyryn mittaus


Lähtötilanne: kaikki venttiilit suljettu

1. Avataan molemmat sulkuventtiilit (kuva 57) prosessin mittauspisteissä.2. Avataan tasausventtiili (2).3. Odotetaan kunnes höyry impulssiputkissa (4) ja tasausastioissa (13) on

kondensoitunut.4. Avataan paineventtiili (3A) ja puhallusventtiili lähettimen (1) pluskammiossa,

kunnes ulos tulee ilmatonta lauhdetta.5. Suljetaan puhallusventtiili.6. Avataan vähän puhallusventtiiliä lähettimen (1) miinuskammiossa, kunnes

ulos tulee ilmatonta lauhdetta.7. Suljetaan paineventtiili (3A).8. Avataan vähän paineventtiiliä (3B), kunnes ulos tulee ilmatonta lauhdetta;

sen jälkeen venttiili suljetaan.9. Suljetaan puhallusventtiili miinuskammiossa (1).10. Avataan paineventtiiliä (3A) 1/2 kierrosta.11. Tarkistetaan nollapiste (4 mA) ja korjataan sitä mahdollisesti

mittausalueen alussa.12. Suljetaan tasausventtiili (2).13. Avataan paineventtiilit (3A ja 3B) kokonaan.

1 Lähetin2 Tasausventtiili3 Paineventtiilit4 Impulssiputket5 Sulkuventtiilit7 Tyhjennysventtiilit10 Paineenmittauselin13 Tasausastiat14 Eristys

Käyttöönotto


A5E00047092-05

VAROITUS!

Mittaustulos on virheetön vain silloin, kun impulssiputkissa on samanlämpöiset jayhtä korkeat kondensaatiopylväät. Nollapistetasaus on tarpeen tullen uusittava,kun nämä edellytykset on täytetty.Jos samanaikaisesti auki olevien sulkuventtiilien ja impulssiputkien yhteydessäavataan tasausventtiili, voi virtaava höyry vahingoittaa lähetintä!

Käyttöohje - Auser Oy...HARDWARE FIRMWARE Sisältää laitteistoviat, kuten väärän...

Documents

Transcript of Käyttöohje - Auser Oy...HARDWARE FIRMWARE Sisältää laitteistoviat, kuten väärän...