Kymenlaakson maakuntatilaisuus 7.4 varatoimitusjohtaja...Maakunta- ja sote-uudistus Kymenlaakson...

Maakunta- ja sote-uudistus

Kymenlaakson maakuntatilaisuus 7.4.2016

Hanna TainioVaratoimitusjohtajaAineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

2

• Alueellinen demokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen

• Sosiaali- ja terveyspalvelut• Palo- ja pelastustoimi• Maakuntaliitot• Osa ELY-keskusten tehtävistä • Ympäristöterveydenhuolto• Työllisyyspalvelut: järjestäjä –

tuottaja -mallilla

• Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen

• Elinvoiman edistäminen• Hyvinvoinnin ja terveyden

edistäminen• Opetus- ja kulttuuri-

palvelut• Tekniset palvelut• Yleisen toimialan palvelut• Muut palvelut

• Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

• Aluehallintovirastot• Työ- ja elinkeinotoimistot• Poliisi, tulli ja oikeuslaitos• Verotoimistot• Kela• jne.

Kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion välinen työnjako

7.4.2016 Kymenlaakson maakuntatilaisuus

3

Aikataulut2015 2016 2017 2018 2019

Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennus-

investointien koordinaatiosta ja

vaalien periaatteista

Päätös alueiden määrästä ja

rahoituksen perus-ratkaisusta

Sote-järjestämislaki ja voimaanpanolaki 07/2017

Pohjaselvitys kuntien aseman

muuttumisesta sekä sääntelypolitiikasta

04/16

Parlamentaari-sen seuranta-

ryhmän alusta-vat linjaukset

12/16

Lait lausunto-

kierrokselle 5-6/16

1.vaalit ja muutoshallinto

Kuntien lausunnot

HE edus-kuntaan 11/16

Alueellinen valmistelu Järjestämisvastuu maakunnille

Tulevaisuuden kuntaa koskeva

lainsäädäntö voimaan

Lainsäädäntö-muutosten valmistelu

12/17

Kuntien lausunnot

Tarastin selvitys

siirtyvistä tehtävistä

01/16

Valinnanvapaus ja Valinnanvapaus ja monikanavarahoi-tusuudistus –lait

voimaan

Valinnanvapaus• Selvityshenkilöiden

esiselvitys 15.3.• Raportti ehdotuksineen

31.5.

Valtionosuuslait, tuloverolaki

Maakuntalaki 07/2017

3

Lainvalmistelu• Valmistelu käynnissä seuraavien lakien osalta

(lausuntokierrokselle 5-6/2016):» Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki» Maakuntalaki » Järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki» Maakuntien valtionosuuslaki » Uusi kuntien peruspalveluiden valtionosuuslaki

• Lisäksi valmistellaan:» Asetusta kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen

erityisalakohtaisista edellytyksistä• Tulossa lausuntokierrokselle maaliskuussa

» Asetusta erityistason sairaanhoidon keskittämisestä » Väliaikaisia rajoituksia sote-ulkoistamisiin sekä

investointeihin• Määräaikainen laki olisi voimassa vuoden 2018 loppuun saakka

4 7.4.2016 Kymenlaakson maakuntatilaisuus

JärjestötYritykset

KunnatHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

• VASV

Kansalainen, palvelun käyttäjä

Muut palveluntuottajat

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon organisoituminen

Kunnalli-nen

sote-omaisuus

STM, tehtävä ja ohjaus VN, ohjaus

Järjestämis-päätös

Maakunnan oma palveluntuotanto

Maakunta, jossa kattava päivystyssairaala (7)

VM, rahoitus ja ohjaus

Toimivalta- ja vuorovaikutussuhteet sekä yhteistyö?

Erilaiset maakunnat(18)Yhteiset ict- ja muut tukipalvelut

Hankinta-yhtiö

Ohjaus-yksikkö?

Maakunta, jossa yo-sairaala (5) = Yhteistyöalueet

Maakunta, ilman kattavaa päivystyssairaalaa (6)

Valinnanvapaus

Rahoitus

Palvelu-tuotanto-strategia

5

Järjestämissopi

mus

Kiinteistöyhtiö

VALTIO

Tukipalvelu-yhtiö


Ympärivuorokautisesti joitakin erikoisaloja päivystävät sairaalat

Kuntouttavat sairaalat, ilman ympärivuorokautista erikoisalapäivystystä

5 yliopistollista keskussairaalaa

Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalat, 7 kpl

Ympärivuorokautisen päivystyksen ja hoidon porrastus

Ensihoitoyksiköt, 500 kpl Kiireellinen vastaanottotoiminta terveyskeskuksissa arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin (muutama myös öisin

Terveydenhuollon puhelinneuvonta

112 hätätilanteissa

HYKS TAYS TYKS

OYKSKYS

Toimintaverkon uudistaminen (päivystysasetus)

• Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden (sairaala ja siihen liittyvä vaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö) määräksi linjataan 12

• Muiden alueiden keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystyksen yksiköinä, joita 12 laajan päivystyksen yksikköä ja ensihoitojärjestelmä tukevat. Maan eri osissa on näin etäisyydet ja muut alueelliset erityispiirteet huomioiden saatavilla ympärivuorokautisen päivystyksen palveluita ja muita erikoistason palveluita


Hallitus: Tehokkuutta tukevat ratkaisut 1(3)

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon monipuolisuutta lisätään • Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat palvelut itse tai yhdessä

muiden itsehallintoalueiden kanssa. Lisäksi se voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita.

• Järjestämistehtävän ja tuotannon erottaminen itsehallintoalueen sisäisessä organisaatiossa, tätä tukevat asiantuntijapalvelut

• Eri tuotantotapojen vertailtavuuden ja järjestelmällisen vertailun lisääminen ja kilpailun tehostaminen

Julkisten ja julkisesti rahoitettujen yksityisten sote-palveluiden laatu- ja kustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi • Yksityinen sektori ja avoin vertailu julkisen tuotannon

kirittäjänä


SOTE-ratkaisun portaat

Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja rakenneuudistus

Siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen

Valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistuminen


Valinnanvapauden vaihtoehdot perustason palveluissa• Hallitus linjasi 9.11.2015, että osana sote-

uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö» Käyttäjä voi itse valita palvelujen julkisen, yksityisen tai

kolmannen sektorin tuottajan» Valinnanvapaus on pääsääntönä perustason palveluissa

• Selvityshenkilöt ovat kartoittaneet toteutettavissa olevat vaihtoehtoiset valinnanvapausmallit» Valinnanvapaus vaihtelee vaihtoehtojen välillä» Vaihtoehtoja tarkastellaan asiakkaan, palvelujen

tuottajan sekä rahoittajan näkökulmasta

• Selvityshenkilöt katsovat, että valinnanvapauden piiriin voidaan ottaa myös tarkasti määriteltävissä olevat esh:n palvelut ja rajattujen asiakasryhmien väestövastuinen toiminta» Päiväkirurgia» Muut ennalta suunnitellut leikkaushoidot


A. Omatiimi• Omatiimiin kuuluvat

• Lääkärin• Terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan• Sosiaalityöntekijän ja sosiaalineuvojan palvelut

• Asiakas valitsee omatiimin asioimispaikakseen • Palvelun tuottajan voi valita tietyin väliajoin

• Muut perustason palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä


B. Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus• Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus

tarjoaa » Lääkärin (perhelääkärin), terveydenhoitajan,

sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän ja sosiaalineuvojan palveluja

» paikallisesti toteutettavia sosiaalipalveluja: perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, päihde- ja mielenterveystyötä, terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä

• Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä


C. Monitoimijainen sosiaali- ja terveyskeskus

• Monitoimijainen sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa » perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, päihde- ja

mielenterveystyötä, terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä

» äitiys- ja lastenneuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä työterveyshuollon

• Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä


D. Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus• Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus tuottaa

kaikki perustason palvelut

• Asiakkaan valinnanvapaus rajoittuu sosiaali- ja terveyskeskuksen valintaan asiointipaikaksi

• Suun terveydenhuoltoa tarkasteltava erikseen tässä vaihtoehdossa


Monikanavarahoituksen purku• Lääkekorvaukset

» Maakunnat vastaisivat sekä laitos- että avohoidon lääkkeiden kustannusten korvaamisesta riippumatta siitä, onko lääke määrätty julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa

• Matkakorvaukset» Kannustaa palvelujen järjestämiseen tarkoituksenmukaisella

tavalla sekä matkojen yhdistämiseen• Kelan lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia ja

harkinnanvarainen kuntoutus » Selvitettävä näiden siirto osittain tai kokonaan maakunnille» Kuntoutuksen kokonaisvastuun tulisi olla maakunnalla

• Työterveyshuolto• Opiskelijaterveydenhuolto


Uusi työnantaja

Sote Palo- ja pelastustoimi

Maakuntaliitto Yhteensä Prosentti-osuus hlöstöstä

Nykyisten työn-antajien määrä

Maakunnan nykyisiin kuntiin ja kuntayhtymiin jäävä henkilöstö

Etelä-Karjala 4 509 109 26 4 644 2,2 % 5 4 738 Etelä-Pohjanmaa 8 612 126 24 8 762 4,2 % 20 9 101Etelä-Savo 6 595 177 27 6 799 3,3 % 21 5 519 Kainuu 3 174 68 26 3 268 1,6 % 8 3 889Kanta-Häme 6 062 174 28 6 264 3,0 % 16 6 715 Keski-Pohjanmaa 3 140 54 14 3 208 1,5 % 7 3 638 Keski-Suomi 9 969 311 28 10 308 5,0 % 20 10 606Kymen-laakso 6 111 215 26 6 352 3,1 % 10 6 973 Lappi 8 084 145 55 8 284 4,0 % 28 8 523 Pirkanmaa 17 474 237 43 17 754 8,6 % 21 20 458 Pohjanmaa 8 194 298 33 8 525 4,1 % 20 8 859 Pohjois-Karjala 6 539 275 46 6 860 3,3 % 18 7 113 Pohjois-Pohjanmaa 15 965 462 54 16 481 8,0 % 30 18 051 Pohjois-Savo 10 919 277 33 11 229 5,4 % 24 11 559 Päijät-Häme 7 067 289 28 7 384 3,6 % 12 7 597Satakunta 9 093 195 26 9 314 4,5 % 24 9 771Uusimaa 50 340 1 700 84 52 124 25,1 % 27 59 571 Varsinais-Suomi 19 303 374 57 19 734 9,5 % 37 17 168 Yhteensä 201 150 5 486 658 207 294 100 ,0 % 348* 219 849

* Yhdellä työnantajalla voi olla henkilöstöä useammalla alueella. Nykyisten työnantajien varsinainen määrä on 324.

Tilastolähde: Kuntasektorin palkat 2014, Tilastokeskus 10.2.2016

Kuntasektorilta maakuntiin siirtyvät tehtäväalueittain

Hallitus: Tehokkuutta tukevat ratkaisut 2(3) Maakuntien omistama yhteishankintayksikkö • hoitaa itsehallintoalueiden päättämissä hankinnoissa

kilpailutuksen • tukee strategisen hankintatoimen järjestämisessä ja

innovatiivisissa hankinnoissa • osallistuu itsehallintoalueiden oman tuotannon

tehokkuuden ja talouden arviointiin

Maakunnille yhteiset, näiden omistamat tukipalvelut • toimitilapalvelut; laiteinfrastruktuuripalvelut • talous- ja henkilöstöhallinto • ICT-palvelut, tavoitteena täydellinen tietointegraatio

Maakuntien omistama kiinteistöyhtiö


Hallitus: Tehokkuutta tukevat ratkaisut 3(3)

Maakunnan arviointimenettely• Maakunnan aloitteesta: jos maakunta arvioi alueensa

taloudellisen tai muun kantokyvyn riittämättömäksi sote-palveluiden järjestämiseen, voi se hakea valtioneuvostolta mahdollisuutta järjestää palvelut sopimalla ne toisen maakunnan kanssa

• Valtioneuvoston aloitteesta: valtioneuvosto voi käynnistää menettelyn laissa tarkasti säädettyjen kriteerien täyttyessä

• asiaa arvioidaan ainakin valtioneuvoston sote-järjestämispäätöksen yhteydessä

• Itsehallintoalueen kriisimenettely laissa tarkasti säädettyjen kriteerien täyttyessä


Säästötavoite 3 miljardia euroa1. Toteutetaan palveluintegraatio 2. Sairaalaverkkoa supistetaan


Rahoituksen peruslinjaus Hallitus on linjannut rahoituksen jatkovalmistelua seuraavasti: –Kunnilla ei voi olla merkittävää vastuuta sote-palvelujenrahoituksesta. Pääasiallinen rahoitusvastuu olisi ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa. –Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijassa valtion rahoitusvastuun pohjalta. –Vaihtoehtoisena mallina selvitetään myös mallia, jossa osa rahoituksesta perustuisi itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen

Tarkempi rahoitusmalli valmistellaan huhtikuussa 2016 lausunnolle lähetettävään esitysluonnokseen –maakuntien valtionosuuslaki –kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki –verolakien muutokset


Mistä sote-rahat? ALUEELLA TÄYSI VALTION RAHOITUS

ALUEELLA OMA VEROTUSOIKEUS

Syö ja kuluttaa muttei tienaa Syö ja kuluttaa sekä tienaaSyömisen ja kuluttamisen hinnalla ei niin väliä Syö ja kuluttaa taloudellisesti

Valtio päättää palveluista, alue käytännön toteuttamisesta

Alueella enemmän päätäntävaltaa palveluihin

Mangutaan rahaa valtion kukkarosta

Taloutta tasapainotetaan verotuksella

Investoidaan valtion rahalla tai takauksella

Investoidaan verotuloilla tai lainalla

Valtio voi puuttua verotuksen tasoon Riski veroasteen nousuun

Veronmaksajan asema entinenVeronmaksajien väliset erot voivat kasvaa jos veroprosentit eriytyvät

21

Lähde: Ylen verkkosivut 9.3.20167.4.2016 Kymenlaakson maakuntatilaisuus

Sote-omaisuus ja maakunnat

Kunnilla on n. 3 000 sote-kiinteistöä, joiden tasearvo on n. 6.5 mrd€. Se siirtyy maakunnille:

Suppea jakautumismalli- Kuntayhtymien (sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit) kiinteistöomaisuus (2,5 mrd€) siirtyy maakunnille. Samalla siirtyvät velat (1,3 mrd€)- Maakunta vuokraa 2 vuoden (?) vuokrasopimuksella kunnilta tarvitsemansa kiinteistöt- Toimitiloihin liittyvä irtainomaisuus siirtyy maakunnille korvauksetta- Valtakunnallinen kiinteistöyhtiö- Kunnille ei saa aiheutua alijäämää


Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain, €/as.

Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytysmenotKäyttötuotot = toimintatulot + vyörytyserätNettokustannukset = käyttökustannukset -käyttötuotot

Lasten päivähoito (pl. lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki) ei ole mukana kustannuksissa. Varhaiskasvatus siirtyi opetustoimeen vuonna 2013.

23

min maks

Maakunnat 2013 2014 muutos%

Manner-Suomi 3 208 3 269 1,9

Etelä-Karjala 3 162 3 390 7,2

Etelä-Pohjanmaa 3 350 3 469 3,6

Etelä-Savo 3 701 3 818 3,2

Kainuu 3 678 3 733 1,5

Kanta-Häme 3 126 3 249 3,9

Keski-Pohjanmaa 3 299 3 361 1,9

Keski-Suomi 3 246 3 255 0,3

Kymenlaakso 3 489 3 604 3,3

Lappi 3 606 3 782 4,9

Pirkanmaa 3 134 3 187 1,7

Pohjanmaa 3 331 3 387 1,7

Pohjois-Karjala 3 394 3 479 2,5

Pohjois-Pohjanmaa 3 122 3 140 0,6

Pohjois-Savo 3 533 3 586 1,5

Päijät-Häme 3 201 3 216 0,5

Satakunta 3 281 3 435 4,7

Uusimaa 3 006 3 036 1,0

Varsinais-Suomi 3 172 3 226 1,7


Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, €/as.

Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytysmenotKäyttötuotot = toimintatulot + vyörytyserätNettokustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot

Lasten päivähoito (pl. lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki) ei ole mukana kustannuksissa. Varhaiskasvatus siirtyi opetustoimeen vuonna 2013.

24

min maks

Kunnat 2013 2014 muutos%

Manner-Suomi 3 208 3 269 1,9

Kymenlaakso 3 489 3 604 3,3

Hamina 3 394 3 489 2,8

Iitti 3 446 3 514 2,0

Kotka 3 776 3 868 2,4

Kouvola 3 374 3 520 4,3

Miehikkälä 3 409 3 210 -5,8

Pyhtää 3 147 3 341 6,2

Virolahti 3 095 3 046 -1,6


Itsehallintoalueet - maakunnat

Maakuntavaalit• Kuntavaaleja 4/2017 ei siirretä, täten

» Maakuntavaalit pidetään järjestetään syksyllä 2017» Maakuntavaalit pudetään keväällä 2018» Maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalien kanssa

1/2018» Kunnanvaltuustot valitsevat maakuntavaltuustot

nykyiseen tapaan syksyllä 2017

• Seuraavat maakuntavaltuustovaalit pidetään» Kuntavaalien yhteydessä 4/2021


27

Itsehallintoalueiden tehtäviä uudistuksen jälkeen

Maan hallituksen 9.11.2015 julkaisemien linjausten perusteella


Maakuntien tehtävät

1.1.2019 lukien 18 itsehallintoaluetta eli maakuntaa, joille siirtyvät sote-tehtävien lisäksi:

Pelastustoimen tehtävät Maakuntien liitoille kuuluvat alueiden kehittämisen

ja sen rahoituksen mukaan lukien EU:n ohjelmaperusteisen rahoituksen välittämisen tehtävät sekä alueellisen maankäytön suunnittelun tehtävät

ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät mukaan lukien maaseutuelinkeinojen kehittämis- ja rahoitustehtävät

Ympäristöterveydenhuolto Työllisyyspalvelut järjestäjä-tuottaja-mallilla, jossa

suuret kaupungit voivat toimia tuottajina


Aluejako

• Hallituksen esitys alueista 7.11.2015: 15/18 » Sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 15

selkeää alueellista kokonaisuutta

• Lausunnolla 19.11.2015-9.2.2016• Pääministerin linjaus: jako perustuu

maakuntajakoon – muutokset vain poikkeustapauksissa – Kuntaliitto: kuntia kuultava aidosti

• Kunnilla on jonkin verran maakunnan vaihtohalukkuutta

• Kuntaliiton mielestäni kuntien pitää saada valita maakuntansa


Itsehallinto-aluelain sisältöä

3.Tehtävät ja

toimiala

5.Suhdekuntiin

6.Alueenjäsen

8.Valtuusto

9.Asukkaiden

osallistumis-oikeudet

2.Aluejako?

4.Suhde

valtioon

10.Toimielimet ja

johtaminen

11.Luottamushenkilöt

12.Henkilöstö

13.Päätöksenteko jahallintomenettely

14.Talous

15.Hallinnon ja

talouden tarkastus

16.Voimaantulo ja siirtymä-säännökset

1.Alueellisen

itsehallinnon luonne ja nimi

7.Konserni-

säätely

2.

1.

7.

6. 3.

5. 4.

8.

Itsehallintoalue-vaalien keskeisiä

kysymyksiä

Vaalipiirit

Äänioikeus javaalikelpoisuus

Valtuustojen koko

Vaalien toimittaminen

Äänestys-aktiivisuus

Vaalien vaikutukset kuntiin

Muut kysymykset

Suhteellinen vaalitapa


Oma-aloitteinen ja aktiivinen kehittäminen kannattaaSTM ja VM:n yhteinen viesti 7.12.2015 http://alueuudistus.fi• Valtioneuvoston muutostuki alueille 7/2016-2018

» Toteutuksesta vastaavat STM, VM, THL ja Kuntaliitto

• Toiminnan käynnistämistä valmisteleva väliaikaishallinto käynnistetään alueilla 2017

• Suositellaan, että alueilla käynnistetään ja jatketaan oma-aloitteista toiminnallista kehittämistä» Nojautuminen jo sovittuihin rakenteisiin.» Alueilla voidaan sopia yhteistyöelimistä ja organisaatioista, myös

kuntayhtymistä, jotka voidaan helposti sulauttaa uusiin itsehallintoalueisiin 1.1.2019 lukien

• Suositellaan kuntien ja ky:ien neuvotteluja ja sopimista siitä, miten alueella tehdään yhdessä toiminnallista kehittämistyötä uudistukseen valmistautumiseksi ja sen tavoitteiden toteutumiseksi» Kaikkien sote-palvelujen ja toimijoiden asiantuntemus mukana valmistelussa


AjankohtaistaKuntaliiton sääntöjen muutosKuntaliiton toimintasalkkuKuntaliiton toimintaa lukuinaKuntaliitto ja tulevat maakunnatTurvapaikan hakijat

33

Kuntaliiton sääntöjen muutos• Varsinaiset jäsenet ja yhteistyöjäsenet.

• Luovutaan neljän vuoden välein järjestettävistä Kuntapäivistä.

• Jatkossa valtuuskunta valitaan jäsenäänestyksenä kuntien suorittamassa vaalissa.

• Jäsenmaksun tason määrääminen neljäksi vuodeksi.

• Yhteistyöjäsenillä porrastettu jäsenmaksu


Elinkeinot, kilpailukyky ja työllisyys

Hyvinvointi ja koulutus

Palvelukehitys, kokeilutoiminta ja digitalisaatio

Talous Yhdyskunta ja ympäristö

Demokratia, organisaatiot ja johtamien

Maakunnat tulevaisuuden liiton asiakkaina ja potentiaalisina jäseninäsekä Kuntaliiton toiminnan teema-alueet

Maakuntien

Olosuhteet

Tilanteet

Tarpeet

Tulevaisuuden Kuntaliiton toiminnan vaikutukset ja lisäarvo itsehallinto-alueiden näkökulmasta

Kuntaliiton toiminnan teemat:

Toiminnan vaikutukset ja lisäarvo asiakasryhmän näkökulmasta

HUOM. Jaottelu (5/12/15/18) voi vielä muuttua maakunta- ja järjestämislakien myötä. HUOM2. vastaavantyyppistä ryhmittelyajattelua on edistettävä myös kuntien osalta

Itsehallintoalue, jossa integroidut sote-palvelut mukaanlukien päivystyssairaala (7)

Itsehallintoalue, joka järjestää sote-palvelut yhteistyössä toisen alueen kanssa (3)

Itsehallintoalue, jossa integroidut sote-palvelut ml. yo-sairaala (5)

Itsehallintoalue, jossa integroidut sote-palvelut, poislukien päivystyssairaala (3)





Tutustu myös Kuntaliiton tuottamiin talousvisualisointeihin!• Kuntanavigaattori • Kuntien talous

maakunnittain


Kunnat ja turvapaikanhakijat

39

• Suomeen saapui vuoden 2015 aikana 32 478 turvapaikanhakijaa (1-3/2016 noin 3000 ). Yli 10 000 saanee oleskeluluvan.

• Kunnilla on velvollisuus järjestää turvapaikanhakijalapsille esiopetusta ja oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä lastensuojelun palveluita

• Kotouttaminen on yhteisesti kaikkien kuntien ja valtion vastuulla.

• Asuntotilanne ja kotouttamiseen käytettävät resurssit vaikuttavat kunnan vastaanottokapasiteettiin. Kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset eivät vastaa kustannuksia.

• Maahanmuuttajien palvelutarpeet: mm. koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto ja asuminen.

• Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa täydentää kuntien palveluja.

• Valtion työhallinnon järjestämä työpoliittinen kotoutumiskoulutuson tärkein väline aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisessa.


Kiitos!Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Seuraa Kuntaliittoa ja keskustele maakuntatilaisuuksista sosiaalisessa mediassa

Facebook Tykkää ja seuraa Kuntaliittoa!Twitter @Kuntaliitto #maakunnatYoutube Vlogeja ja videoita, käy kurkkaamassa!

Lisätietoa www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet


Kymenlaakson maakuntatilaisuus 7.4 varatoimitusjohtaja...Maakunta- ja sote-uudistus Kymenlaakson...

Documents

Transcript of Kymenlaakson maakuntatilaisuus 7.4 varatoimitusjohtaja...Maakunta- ja sote-uudistus Kymenlaakson...