Kurnitski roti 20110201

9
© Sitra 2010 ROTI 2011: Ekotehokkuuspaneeli Rakennusten ekotehokkuutta kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ehdoilla ROTI:n energiatehokkuusteema on kasvanut ekotehokkuusteemaksi Linjassa yleisen kehityksen kanssa, ympäristövaikutuksia yritetään ottaa huomioon mahdollisimman kokonaisvaltaisesti Paneelin pääkysymys: Mitä ekotehokkuudella tarkoitetaan ja miten sitä voidaan mitata? Selkeät ja yksimieliset nostot 1.2.2011 Jarek Kurnitski

description

ROTI ekotehokkuuspaneeli: miten ekotehokkuutta voidaan mitata?

Transcript of Kurnitski roti 20110201

Page 1: Kurnitski roti 20110201

© Sitra 2010

ROTI 2011: Ekotehokkuuspaneeli

Rakennusten ekotehokkuutta kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ehdoilla

• ROTI:n energiatehokkuusteema on kasvanut ekotehokkuusteemaksi

• Linjassa yleisen kehityksen kanssa, ympäristövaikutuksia yritetään ottaa huomioon mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Paneelin pääkysymys:

• Mitä ekotehokkuudella tarkoitetaan ja miten sitä voidaan mitata?

• Selkeät ja yksimieliset nostot

1.2.2011 Jarek Kurnitski

Page 2: Kurnitski roti 20110201

© Sitra 2010

Ekotehokkuuden määritelmät ymmärrettäväksi!

• Avataan ekotehokkuuden määritelmä – jos ei ymmärretä samalla tavalla niin vaikea hyödyntää

• Ekotehokkuus vs. kestävä rakentaminen?!

• Hyvinvoinnin puitteet: mm. hyvää sisäilmastoa, arkkitehtuuria ja miljöötä, pitkää

käyttöikää, pientä jätteiden määrää, muunneltavia rakennuksia, käyttäjätyytyväisyyttä sekä koettua laatua, ym.

• Ympäristökuorma: kasvihuonekaasu-, pienhiukkas- ja muut päästöt, jätteiden

määrä, resurssien (raaka-aineet, puhdas vesi jne.) niukkeneminen ja mm. biodiversiteetin väheneminen

• Suuri määrä mittareita: koko rakentamisen sektorin näkökulmasta tärkeä priorisoida, jotta kehitystä tapahtuisi

1.2.2011

uormaympäristök

puitteetin hyvinvoinn usEkotehokku

Jarek Kurnitski

Page 3: Kurnitski roti 20110201

© Sitra 2010

Suuri määrä mittareita: koko rakentamisen sektorin näkökulmasta tärkeä priorisoida, jotta kehitystä tapahtuisi

1.2.2011

KESTÄVÄRAKENTAMINEN

TALOUStuotettu arvo yrityksille,

yhteiskunnalle, asiakkaille ja muille

sidosryhmille

EKOTEHOKKUUS

Jarek Kurnitski

Page 4: Kurnitski roti 20110201

Mittarit kohdilleen

• Miten ekotehokkuutta

mitataan?

• Kestävän rakentamisen ja

ekotehokkuuden määritelmät

ymmärrettäväksi ja käyttöön!

• Kestävä rakentaminen =

kustannustehokas +

ekotehokas rakentaminen

• Suunta on oikein:

– Energiatalkoisiin sitoutunut

toimiala ottaa Suomessa nyt

pitkiä harppauksia eteenpäin

1.2.2011 Jarek Kurnitski

Page 5: Kurnitski roti 20110201

© Sitra 2010

Paneelin keskeiset nostot

• Alueiden ekotehokkuus seurantaan - havaittavissa oleva arvoilmapiirimuutos alueen ekotehokkuuden vaikutuksesta alueen

laatuun ja arvostukseen korostaa ekotehokkuuden tärkeyttä

- rakennettujen ja suunnittelussa olevien alueiden vertailua laatu- ja ympäristövaikutustekijöillä

- tarvitaan ensiksi yhteisymmärrys siitä, mitä tietoja yhdyskunnista pitäisi kerätä tai tuottaa ekotehokkuuden arviointia varten

- luokittelujärjestelmien käyttöönotto jatkossa

1.2.2011

0 5 10 15 20 25 30

Oslo

Tukholma

Brysseli

Rotterdam

Hampuri

Frankfurt

Stuttgart

Glasgow

Pariisi

Ljubljana

Porto

Madrid

Venetsia

Torino

Napoli

Bologna

Ateena

keskiarvo

khk-päästöt (tCO2-ekv./as.)

Kaupunkiseutu

Kansallinen

ka.

PKS

Keskiarvo 8.4 t CO2-ekv, 2005

Jarek Kurnitski

Page 6: Kurnitski roti 20110201

© Sitra 2010

Paneelin keskeiset nostot

• Energiatehokkuudessa isot edistysaskelet - energiatehokkuuden normiohjauksen puolella tehty suuria edistysaskelia

- rakennusalan hyvä sitoutuminen energiatalkoihin ja eri tahojen hyvä yhteistyö on johtamassa erittäin edistykselliseen energiatehokkuuden ohjaukseen

- markkinaehtoinen kehitys: rakennusalan toimijoiden siirtyminen rakentamaan selvästi minimivaatimustasoa energiatehokkaampaa tuotantoa, yleensä A-luokan taloja, osoitus oikeasta kehityksen suunnasta

• Matalaenergiaperuskorjaukset toimintamalliksi - tämä tulevaisuuskuva pitää saada toimintamalliksi

- Nykyinen korjausrakentamisen vauhti riittää tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä pitää lisätä peruskorjausten yhteyteen

- Korjausrakentamisen palvelutarjonnan pitää huomattavasti kehittyä, jotta tuloksia saataisiin aikaan

- Hyvä esimerkki esim. ruotsalainen miljoonan kerrostaloasunnon korjausohjelma

1.2.2011 Jarek Kurnitski

Page 7: Kurnitski roti 20110201

© Sitra 2010

Paneelin keskeiset nostot

• Koko elinkaaren kattava ympäristövaikutusten arviointi tarvitaan jatkossa - Energiatehokkuus, materiaalitehokkuus …

- Rakennuksen koko elinkaaren kattavien ympäristövaikutusten arviointi

- ympäristöluokitukset

• Ekotehokkuuden gallup käyttöön - ROTI:n on jatkossa tehtävä systemaattista mielipideseuranta kuluttajatasolla, ainakin

vihreiden arvojen ja asenteiden kehittymisestä sekä mm. rakentamisen laadusta ja muista rakentamiseen liittyvistä tekijöistä

- käyttäjien mielipiteiden ja asenteiden seuranta esim. 1000 henkilön gallupilla

1.2.2011 Jarek Kurnitski

Page 8: Kurnitski roti 20110201

Haasteita edessä

• KIITÄMME: Energiatehokkuuden isoja edistysaskeleita

uudisrakentamisessa: normit kehittyvät ja markkinaehtoisesti

tapahtuu.

• MOITIMME: Peruskorjausten nykyiset toimintatavat ja ohjauskeinot

eivät edistä energiatehokkuutta.

• EDELLYTÄMME: Harmonisoidut ja läpinäkyvät arviointi- ja

laskentamenetelmät rakennusten ja alueiden koko elinkaaren

kattavien ympäristövaikutusten arvioimiseksi.

• Rakentamisessa on paljon pelissä:

Page 9: Kurnitski roti 20110201