Kunto- ja terveysliikunnan visio 2020 Fyysisesti aktiivinen elämäntapa Suomessa uudelle tasolle.

Kunto- ja terveysliikunnan visio 2020

Fyysisesti aktiivinen elämäntapaSuomessa uudelle tasolle.

Liikkuva Lappi –seminaari 13 09 2011Jorma Savola

Kansainvälisesti tilanne hyvä.Suomen aikuisväestön liikunnallinen elämäntapa on kansainvälisesti vertaillen erinomaista tasoa, mutta kansankunnan hyvinvoinnin näkökulmasta riittämätön, sillä vain runsas kolmannes aikuisväestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.

Hyvinvoinnin kannalta haasteellinen.Kun tavoitteeksi asetetaan aikuisväestön liikunnan osalta, että 2/3 aikuisväestöstä 1/3 osan sijaan liikkuisi terveyden kannalta riittävästi, tarvitaan merkittäviä toimintatapojen muutosta sekä uusien toimijoitten rekrytointia.

Asiantuntijoitten näkemykset

1. Liikunnan aktiiviharrastajien tarpeisiin terveysliikuntamahdollisuudet ovat hyvät,

2. Liikunnan välinearvoa, jolla korostetaan liikunnan terveys- ja muita vaikutuksia, tuodaan esille sopivasti,3. Onko liikunta- vai terveyshallinnon tehtävä ottaa vastuu; kritiikki kohdistuu liikuntasektoriin,4. Ollaan kriittisiä terveysliikuntaohjelmien suhteen,5. Ollaan yksimielisiä asian tärkeydestä

6. Liikuntainvestoinnit ovat ”seed money”

55-64 –vuotiasta vain 5 prosenttia täyttää

suosituksen

55-64 vuotiaitten ryhmässä 7% täytti lihaskuntoliikunnan

suositukset

Noin 30 % liikkuu, mutta suositukset

eivät toteudu

Miehistä 19 % ja naisista 13 % ilmoitti,

ettei liiku

Runsas 10 % työikäisistä liikkuu

terveytensä kannalta riittävästi

50% työikäisistä harrasti reipasta tai

rasittavaa kestävyysliikuntaa

suositusten mukaisesti

Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua

Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa

Ainakin 2 pv/vko lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa

Reipasta tai rasittavaa kestävyysliikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi

Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa ja/tai tasapainoharjoittelua

Ei säännöllistä liikuntaa

NAISET

020406080100

MIEHET

0 20 40 60 80 100% %

Terveysliikunnan harrastaminen vuonna 200965—84-vuotiaiden suomalaisten naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin (%)

Terveysliikunnan harrastaminen vuonna 200965—84-vuotiaiden suomalaisten naisten ja miesten terveysliikunta ikäryhmittäin (%)

Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen (EVTK) 2009 (THL)

65—69-vuotiaat

70—74-vuotiaat

75—79-vuotiaat

80—84-vuotiaat

kaikki

Kansainvälisesti tilanne hyvä.Suomen aikuisväestön liikunnallinen elämäntapa on kansainvälisesti vertaillen erinomaista tasoa, mutta kansankunnan hyvinvoinnin näkökulmasta riittämätön, sillä vain runsas kolmannes aikuisväestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.

Hyvinvoinnin kannalta haasteellinen.Kun tavoitteeksi asetetaan aikuisväestön liikunnan osalta, että 2/3 aikuisväestöstä 1/3 osan sijaan liikkuisi terveyden kannalta riittävästi, tarvitaan merkittäviä toimintatapojen muutosta sekä uusien toimijoitten rekrytointia.

Fyysysesti aktiivinen elämäntapa(Physically active way of living)

Liikunta(Physical Exercise)

Urheilu(Sports)

Fyysinen aktiivisuus(Physical Activity)

1/3 1/3 1/3

Urheiluja

liikunta

Fyysinenaktiivisuus

Osaaminen kun siirrytään 1/3:sta 2/3 -osaan

Suomalaisten liikunnallisen elämäntavan lisääminen sisältää seuraavat ehdot:

- Tunnetaan suomalaisten liikuntakäyttäytyminen ja keskitytään vuotokohtiin, jotka ovat strategisesti vaikuttavimpia

- Seurataan toimenpiteiden vaikuttavuutta fyysiseen aktiivisuuteen (1) kansallisilla ja (2) sektorikohtaisilla mittareilla

- Otetaan käyttöön elämänkaari –psykologian näkemys ihmisen kasvusta ja kehityksestä soveltamalla liikunnan edistämiseen tieto ihmisen elämänmittaisesta kasvusta ja kehityksestä,

- Varmistetaan liikunnallisen elämäntavan edistämisen viitekehykseksi elämäntapateorioista rakennetut ja tutkittuun tietoon perustuvat kokonaisuudet,

- Kehitetään ja sovelletaan organisaatioitten sisäistä toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä ohjaavaa elinkaarimallia liikunnan edistämistä palvelevaksi (soveltamisen, seurannan ja tutkimuksen keinoin).

ELÄMÄNKAAREN KUVAUS- individuaation yleisnäkökulma -

Tarkoittaa, että IHMISTEN IDENTITETTI tai YDINOLEMUS muuttuu tai tulee esiin vaiheittain koko elämänkaaren ajan. Kehityskulussa on tiivistäen NELJÄ VAIHETTA.

KEHITYKSEN PERUSVAIHE 0 – 20 v- lapsen MINUUS ei esiin itsenäisesti/määrätietoisesti- samaistuen, matkien, oppien toimintatapoja ja piirteitä => persoonallisuuden OPITTU MINÄ- yksilöllisyys voimistuu vaiheittain => ITSENÄINEN SUBJEKTIJÄSENTYMISEN VAIHE 20-40 v- ennen itsenäisyyttä/yksilöllisyyttä joudumme kohtaamaan OPITUN MINÄN, jonka kohtaaminen jatkuu koko elämän => olemme matkalla kohti omaa itseämme- luomme synteesiä (elämän mielekkyys,…) => olemme ITSEKSI TULEMISEN tielläYKSILÖLLISTEN PÄÄMÄÄRIEN VAIHE 40 – 60/65 v- yksilöllinen ja sosiaalinen kehitys ei ole valmiina tiettynä ajankohtana- ylitämme kehityskynnyksiä => sovinto itsensä ja maailman välillä- ei paluuta epätietoisuuteen/epävarmuuteen => ”nyt tunnen itseni paremmin”KYPSYYDEN IKÄVAIHE 60/65 - >- eletään rikasta elämää. Mutta myös menneisyys läsnä- integraation, synteesin ja kokonaiskuvan luomisen vaihe- luopumista ja valmistautumista uuteen seikkailuun, vaiheeseen

(mm. Toni Dunderfelt)

12

554515 255 35-9 kk 605020 3010 40 65 70

Liikunta osana IHMISTEN identiteettiä, ydinolemusta elämänkaarella

8075ikä

9585 90 100

OSAAMISPÄÄOMAAKEHITYKSEN PERUS-

VAIHE 0 – 20 v

ELÄMÄNTAPAJÄSENTYMISEN VAIHE 20-40 v

JAKSAMISTAYKSILÖLLISTEN PÄÄMÄÄRIEN

VAIHE 40 – 60/65 v

TOIMINTAKYKYÄKYPSYYDEN

IKÄVAIHE 60/65 - >

OPITTU LIIKUNTASUHDELiikuntaan sosiaalistumisen ja -taitojen ja

herkkyyskausiLiikunnan lukutaito ja mielihyvän kokemukset.

Minä, maailma ja liikuntasuhteemme.

Elimistön suorituskyky -takuu irtisanottu;.

Onko opittu liikunta siirtynyt osaksi identiteettiämme. Fyysiset muutokset

painossa, kunnossa ja ulkonäössä.

Synteesi, kokonaiskuva, suhde fyysiseen minään. Fyysinen taantuminen

ilman liikuntaa

13

554515 255 35-9 kk 605020 3010 40 65 70 8075ikä

9585 90 100

-Yksinkertainen viesti- Käytännön neuvot-Ymmärtämisen varmistus- Useat kanavat- henkilökohtaiset yhteydet

Behavior Modification –elämäntapamuutosteorian mukainen malli toimenpidehierarkiasta

Yhteisö ja liikunta – elämäntapateoria liikuntasuhteen synnyn selittäjänä

YHTEISÖN ORGANISAATIO

COMMUNITY ORGANIZATION

SOSIAALINEN TUKISOCIAL SUPPORT

TAIDOTPRACTICAL SKILLS

PALVELUT JA YMPÄRISTÖ

ENVIRONMENTAL SUPPORT

SUOSTUTTELUPERSUTION

TIETOKNOWLWDGE

- Uskottava viestin lähde- Huomio tunnetekijöihin- Vastaväitteiden ennakointi- Saavutettavat päämäärät- myönteiset päämäärät- Minimoidut pelot

- Halutun käyttäytymisen demonstrointi- Ohjattua toimintaa ja palautetta- Myönteistä vahvistusta

- Erilaiset tukiryhmät- Terapiaryhmien perustaminen- Avaintahojen arvostus ja tuki

- Palvelutuottajat- Tukeva ympäristö- Alan teollisuus, kauppa,…

- Yhteisön tuki yleispäämäärälle- Alan teollisuus, elinkeinoelämä- Päätöksentekijät- Media- Epäviralliset mielipidejohtajat

14

päiväkodit koulut

neuvola

554515 255 35-9 kk

yliopistot

ammattikoulut

605020 3010 40 65 70

hoivaosastot

vanhainkodit

hoitokodit

omatoiminen liikunta

työpaikat

yksityiset palvelutarjoajat

urheilulukiot

urheiluakatemiat

urheiluopistot

8075

kunnan terveys- ja sosiaalitoimi

eläkeläisjärjestöt

U r h e i l u s e u r a t

ikä

kansalais- ja työväenopistot

perheet

kunnan liikuntapalvelut

9585 90 100

kansanterveysjärjestöt

Sairaalat/lääkärikeskukset

Liikunnallista elämäntapaa synnyttävät, tukevat ja ylläpitävät instituutiot elämänkaaren eri vaiheissa

Liikunnan aluejärjestötja

maakunta-seutukunta-työssäkäyntialue

(1) Alueet toimivat maakunnassa kuntien ja muiden terveysliikuntatoimijoiden yhteistoimintafoorumina

2) Alueet toimivat maakunnallisina terveysliikunnan asiantuntijoina edistäen alueellista osaamista, henkilöstöliikuntaa jne.

- linkki valtakunnallisiin ja maakunnallisiin toimijoihin

3) Toimintaa toteutetaan maakunnalliset erityispiirteet ja toimintatavat huomioiden

4) Alueet suorittavat liikunnan edunvalvontaa ja vaikuttavat mm. siihen että liikunta huomioidaan yhdyskuntasuunnittelussa

5) Toimintaa ohjaa maakunnan terveysliikuntastrategia (alue mukana laadinnassa)

->Alueet edistävät maakunnallista hyvinvointi/terveysliikunnan kuntastrategiaa

6) Terveysliikuntaa ohjaa ja kehittää alueellinen terveysliikunnan työryhmä, jossa on kattava edustus alueellista terveysliikunnan vaikuttajista (ohjausryhmä). -> Alueilla kiinteä yhteys maakunnan keskeisiin kuntavaikuttajiin ja päättäjiin

Liikunnan aluejärjestöjen kuntasuhde

1. Liikunnan aluejärjestöt ovat kuntien paikallisia, seutukunnallisia ja alueellisia strategisia kumppaneita.

2. Kasvukeskusten ja suurten kaupunkien kanssa alueilla on erillisstrategia.

3. Kuntien kannalta keskeisiin alueellisiin/maakunnallisiin toimijoihin (ELY:t, AVI:t, aluekeskukset, maakuntaliitot,…) aluejärjestöillä on yhteistyösuhde.

Kunta ja

fyysisesti aktiivisen elämäntapa

Edistämisen yhteiskunnalliset (”yhteiskuntavastuulliset”) tavoitteet: - ihmisten elämänhallinnan vahvistaminen, - terveyserojen kasvun ehkäisy, - tasa-arvoisuuden edistäminen, - Ihmisten osallisuuden lisääminen ja- syrjäytymisen ehkäisy.

Liikunnallisesti aktiivisesta kunnasta (=1/3) Aktiiviseen kuntaan (2/3).

(Aktiivinen työpaikka 30 %:sta 80 %:n osallistumiseen.)

Kunnan sisäisten

hallinnonalojenyhteistyö

Yksityinen ja kolmassektori

yhteistyössä

Aktiivinen Kunta

Kunnan sisäistenhallinnonalojen

keskinäinenyhteistyö

Kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin kanssatehty yhteistyö

PolitiikatStrategisetKumppanit

WHO

TAFISA

Euroopan Unio

Hallitusohjelma - TELI periaate- päätös

Ministeriöt- politiikka oh- jelmat- resurssiohj- jelmat

Muut

Elämänkulkua tukeva poikkihallinnollinen toiminta

Yhteistyö virallisten ja

epävirallisten sosiaalisten

yhteisöjen kanssa

Vähän liikkuvat aikuiset

Lapset ja nuoret

Erityisryhmät

Työikäiset

Seniorikansalaiset

VanhuksetSosiaalinen ympäristö

Rakennettu ympäristö

KUNNANPOIKKIHALLINNOLLISEN

TYÖN MATRIISI

A K T I I V I N E N K U N T A K O K O N A I S U U S

Ville

Ville

Kolme kuntatason toimintakonseptia

1. Liikunnan ja urheilun ”kova ydin”:

Seurat lajiliitoissaan keräävät jäsenikseen käytännössä lähes kaikki lapset elämänkulun jossain vaiheessa ja aikuiset harrastavat liikuntaa urheiluseuroissa kohtuullisesti. Tämä toiminta on yli 100 vuoden kehityksen tulos.

Yksityinen liikuntapalveluja tuottava sektori on 50 vuoden kuluessa kehittynyt liikuntakulttuurin tärkeäksi liikuntapalvelujen tuttavaksi.

Työyhteisöjen vahva rooli työikäisen aikuisväestöni liikuttajana on suomalaiseen liikuntakulttuuriin 80 vuodessa vaiheittain kehittynyt erityispiirre.

Suomalainen kuntarakenne ja kunnan liikuntatoimi ovat vahva kivijalka tasapuoliselle yhteiskuntavastuulliselle liikuntakulttuurille.


2. Terveysliikunta

1) Terveysliikunta on huomioitu kunnan strategiassa 2) Kunnan päättäjillä on tietoa terveysliikunnan vaikutuksista päätöksenteon tueksi (kunnanjohto, hallitus, valtuusto, lautakunnat)

3) kunnissa on terveysliikunnan toimenpideohjelmat

3.1) Kunnissa tuetaan poikkihallinnollisten terveysliikunnan edistämisen työryhmien perustamista.3.2) Terveysliikunnan palveluketju

6) alueet tarjoavat kunnan terveysliikunnan edistämiseen kokonaisvaltaisia palveluita tarjoamalla koulutusta, henkilöstöliikuntapalveluita, tapahtumia ym kunnan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti ( A, B , C konseptilla – alueen tarjonnan mukaan)

Mikään organisaatio, sen johto, alan viranomaiset ja muut toimijat

eivät pysty yksin määrittelemään toimintasektorinsa

kokonaisuuden rakentamista.


• 3. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa

0 7ikä 14 21 28 35 42 49 56 63 70 77 84 91 98 105

koulu-ikä

murros-ikä

varhais-aikuisuus ja

aikuisuuskuntoutus- ja hoivaikävarhaiskeski-ikä

myöhäiskeski-ikä eläkeikävauva-

ikä


urheiluseurat

Ammatti-koulut

Yliopistot jakorkeakoulut

työpaikat

hoitokodit

vanhainkodit

hoivaosastot



urheiluseurat

Neuvola

Päivä-kodit

Koulut


KUNTA - sosiaali- ja terveystoimi- kansalais- ja työväenopistot- kunnan liikuntapalvelut (mm. eritysryhmät)


eritysryhmien liikunta ja urheilu


3.1.Fyysisesti aktiivinen elämäntapa – osaamisen välttämättömät ehdot:

- Tunnetaan suomalaisten liikuntakäyttäytyminen ja keskitytään vuotokohtiin, jotka ovat strategisesti vaikuttavimpia - seurataan toimenpiteiden vaikuttavuutta,- Otetaan käyttöön elämänkaari –psykologian näkemys ihmisen kasvusta ja kehityksestä soveltamalla liikunnan edistämiseen tieto ihmisen elämänmittaisesta kasvusta ja kehityksestä,- Varmistetaan liikunnallisen elämäntavan edistämisen viitekehykseksi elämäntapateorioista rakennetut ja tutkittuun tietoon perustuvat kokonaisuudet,- Kehitetään ja sovelletaan organisaatioitten sisäistä toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä ohjaavaa elinkaarimallia liikunnan edistämistä palvelevaksi (soveltamisen, seurannan ja tutkimuksen keinoin),


3.2. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa – innovatiivinen tapa toimia:

1. Lähdetään liikkeelle perusolettamuksesta, että kukaan ei pysty yksin määrittelemään ja kehittämään uutta toimintakonseptia (systemaattista innovaatiota),

2. Haetaan laaja-alaiseen toiminnan toteutukseen kokonaisvaltaista näkemystä (systeemisyyttä),3. Etsitään sopeutusta ja säätöä koko järjestelmään eikä vain sen yhteen osaan osassa, mutta toteutetaan samanaikaisia muutoksia eri osa-alueilla,4. Luodaan aktiivisesti asetelmaa, jossa kehittäjäverkosto ei ole yhtenäinen kokonaisuus, vaan se on aidosti erilaisten verkostojen ja koalitioiden yhteenliittymä,5. Pyritään prosessissa voimakkaiden aihekohtaisten kehittäjäverkostojen ja –koalitioiden luomiseen ja käytetään huolellista kollektiivista toimintaotetta klikkien muodostumisen välttämiseksi,6. Pidetään keskeisenä resurssina sosiaalista pääomaa, joka sijaitsee ihmisten välisissä suhteissa,7. Toteutetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä neuvottelevalla otteella, joka rakentaa luottamusta ja yhteistä kieltä,8. Kehitetään tiivistä yhteistyötä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kesken, 9. Määritellään eri osapuolten roolit ja ne haaste tai ongelma, jota ollaan ratkaisemassa 10. Synnytetään innovaatiot normaalissa taloudellisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä

Liikunta, toimintakyky ja selviytyminenLiikunta, toimintakyky ja selviytyminen

ravitsemusravitsemus

painonhallintapainonhallinta

tupakoimattomuustupakoimattomuus

stressinhallintastressinhallinta

uni ja lepouni ja lepo

jne.jne.

ELÄMÄNTAPAPYRAMIDIELÄMÄNTAPAPYRAMIDI

alkoholin käyttöalkoholin käyttö

Kolme kuntatason toimintakonseptia3.3. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa – koalitio- ja allianssimotiivit fyysisesti

aktiivisen elämäntavan edistämiseksi

26

päiväkodit koulut

neuvola

554515 255 35-9 kk

yliopistot

ammattikoulut

605020 3010 40 65 70

hoivaosastot

vanhainkodit

hoitokodit


työpaikat


urheilulukiot

urheiluakatemiat

urheiluopistot

8075

kunnan terveys- ja sosiaalitoimi


U r h e i l u s e u r a t

ikä

kansalais- ja työväenopistot

perheet

kunnan liikuntapalvelut

9585 90 100


Sairaalat/lääkärikeskukset

Liikunnallista elämäntapaa synnyttävät, tukevat ja ylläpitävät instituutiot elämänkaaren eri vaiheissa

Seura ja lajiliitot- ohjaudutaan alhaalta ylös -

- herätään rakennetietoisuuteen,

- siirrytään ja kotiudataan elinkaarimalliin rakennettuun verkostomaiseen toimintakulttuuriin,

- vahvistetaan näkemystä elinkaareen pohjautuvasta urheilujärjestöstä,

- luodaan määrätietoisesti monipuolisia mahdollisuuksia osallistumiseen, osallisuuteen,

- lisätään todellisia keinoja vaikuttaa yhteisiin asioihin,

- toteutetaan osallistumisista sellaisia kohtaamiskokemuksia, joista syntyy luontevasti uutta traditiota, joka levittää kohtaamiskulttuuria ympäristöönsä,

- vahvistetaan koko liikunnalle uudenlaista osallisuudesta syntyvää puoleensavetävää mielikuvaa.

Kunto- ja terveysliikunnan visio 2020 Fyysisesti aktiivinen elämäntapa Suomessa uudelle tasolle.

Documents

Transcript of Kunto- ja terveysliikunnan visio 2020 Fyysisesti aktiivinen elämäntapa Suomessa uudelle tasolle.