kuntien ict sekä ict:tä hyödyntävät yritykset

KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET

Harri Hyvönen Jouko Nieminen Henri Fagerlund

20.1.2011

2

Keski-Suomen maakunnallinen ICT-strategia

SISÄLLYS

1 JOHDANTO .................................................................................................................... 3

2 KESKI-SUOMI ICT – MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA -HANKE ...... 4

2.1 Hankkeen ohjaus ............................................................................................................... 4

3 KESKI-SUOMEN KUNTIEN ICT:N NYKYTILAN KARTOITUS ...................... 5

3.1 Kuntien ICT-budjetti ja -hallintomalli ............................................................................ 5

3.2 Henkilöstö ja osaaminen .................................................................................................. 6

3.3 Infrastruktuuri ................................................................................................................... 7

3.4 Palveluprosessien ja ICT-toimintojen tilanne ............................................................... 8

3.5 Keskeiset sovellukset ........................................................................................................ 9

3.5.1 Kunnat suhteessa toisiinsa järjestelmänäkökulmasta ......................................... 13

3.5.2 Kehityshankkeet ....................................................................................................... 13

3.5.3 Yhteenveto kunnallisista järjestelmistä ................................................................. 14

3.6 Muutoshalukkuus kuntien ICT:ssä .............................................................................. 15

3.7 ICT:tä hyödyntävät yritykset ......................................................................................... 16

3.7.1 Selvityksen lähtötilanne .......................................................................................... 16

3.7.2 Haastattelujen tulokset ja päätelmät ..................................................................... 17

3.7.3 ICT:n tilanne teknologiateollisuudessa ................................................................. 17

3.7.4 ICT:n tilanne matkailu- ja palvelualalla ................................................................ 18

3.7.5 Yritysten ja kuntien välinen yhteistyö .................................................................. 19

4 STRATEGISET LINJAUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET ............................................................. 20

4.1 Prioriteetti 1 toimenpiteet .............................................................................................. 20



REFERENSSIT JA LÄHTEET ............................................................................................ 26

LIITTEET ............................................................................................................................... 27

Liite 1. Keski-Suomi ICT - strategiset kymmenen tavoitetta ja vastaavat toimenpiteet .................................................................................................................................................. 27

Liite 2. Kunta ICT -haastattelulomake ............................................................................... 29

Liite 3. Keski-Suomen ICT-palveluratkaisut nykytilakartoitus -lomake ...................... 32

Liite 4. Kysymykset toimialajohtajahaastatteluihin - ICT:tä hyödyntävät yritykset .. 33

3


1 JOHDANTO ICT-ala on voimakkaassa muutostilassa sekä yrityssektorilla mutta myös julkisessa ta-loudessa. Yritykset ja julkishallinto tarvitsevat menestyäkseen toimivia ICT-palveluja. ICT-ala on myös jatkuvassa muutoksessa. Toisaalta myös kuntarakenteet muuttuvat yhdistymisten, liikelaitosten syntymisten ja myös valtakunnallisten hankkeiden vaiku-tusten kautta. Valtiovarainministeriön viime vuonna julkaiseman ICT-raportin mukaan julkishallinnon ICT-kulut olivat 1,8 % valtion budjetista (Valtiovarainministeriön Jul-kIT-foorumi 2.6.2010, Yrjö Bensonin esitys). Kuntien tulojen kasvu ei ole kehittynyt niin suotuisasti kuin mitä menot ovat kasvaneet. Kuntien käyttökustannusten kasvu oli vuonna 2008 7,7 % ja vuonna 2009 kasvu hidastui ollen kuitenkin 3,8 % (Tilastokeskus, julkistus 5.11.2010). Kunnilla ja julkisella sektorilla on paineet saada kustannusten kas-vu kuriin. Yksistään ICT-kustannukset vuodessa ovat julkishallinnon alueella 2,1 mrd. euroa (VM raportti, 2009). Kuitenkin on muistettava että ICT-ratkaisut ovat pitäneet tuottavuuskehitystä positiivisena 10 viime vuoden aikana ja mahdollistaneet talouden kasvun sekä kehittyneissä mutta myös kehittyvissä talouksissa. Keski-Suomen maakunta on pysynyt suhteellisen hyvin valtakunnallisessa ICT-kehityksessä mukana. Esimerkiksi ICT-ala on liikevaihdolla mitattuna vuosina 2000–2008 kasvanut Keski-Suomessa (70 %) selkeästi muuta maata (40 %) nopeammin (Kes-ki-Suomen ICT-strategia – Taustaselvitykset). Tosin maakunnan sisällä on eroja eri alu-eiden välillä. Jyväskylän seutu on muuttovoittoista, kun taas osassa pohjoisen ja itäisen Keski-Suomen kunnista vuosittainen väestönkehitys on ollut vuosittain laskeva. Maa-kunnan elinkeinoelämä keskittyy suurelta osin Jyväskylän seudulle mutta huomioita-vaa on, että kunnissa on runsaasti pienimuotoista elinkeinotoimintaa harrastavia yri-tyksiä, mm. maatilat, jotka hyödyntävät nykyaikaisia ICT-ratkaisuja siinä missä kan-sainväliset yrityksetkin. Keski-Suomessa on otollinen tilanne alan koulutuksen suhteen, koska meillä on vahva yliopisto informaatioteknologian tiedekuntineen sekä ammattikorkeakoulu ja ammatil-liset oppilaitokset, joissa koulutetaan tulevaisuuden osaajia ja tehdään alaan liittyvää tutkimusta ja projekteja. Tehdyn selvityksen mukaan (Keski-Suomen ICT-strategia – Taustaselvitykset) jopa 85 % ICT-alalla työskentelevistä korkeakoulutuksen saaneista alan ammattilaisista oli koulutettu Keski-Suomessa ja Jyväskylän Yliopistossa. Keski-Suomessa edellinen strategian laadintahanke on ollut vireillä vuosina 2004–2005, jolloin kartoitettiin laajemmin eri toimialueet. Keski-Suomen liitto käynnisti yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa kesäkuussa 2010 Keski-Suomi ICT – maakunnallinen ICT-strategia -hankkeen. Työn sisältö on keskittynyt kuntien tietotekniikan rakenteiden ja ratkaisujen kartoittamiseen maakunnassa sekä tärkeimpien kehityssuuntausten ja toi-menpiteiden määrittämiseen.

4


2 KESKI-SUOMI ICT – MAAKUNNALLINEN ICT-STRATEGIA -HANKE

Tässä raportissa panostamme ensisijaisesti kuntasektorin ongelmien kartoittamiseen ja ratkaisumallien esittämiseen. Osana työtä on kartoitettu myös ICT:tä hyödyntävien yritysten haasteet ja mahdollisuudet yrityskyselyllä (Keski-Suomen ICT-strategia – Taustaselvitykset) sekä maakunnallisten klustereiden vetäjien kanssa käytyjen haastat-telujen perusteella. Raportin laadinnan aikana jokaisen Keski-Suomen kunnan johdolle ja/tai ICT-vastaaville on tarjottu mahdollisuus käydä läpi nykytila sekä kartoittaa par-haat ratkaisumallit nykytilan haasteisiin. Olemme syksyn aikana myös olleet yhteydes-sä sekä Valtiovarainministeriön KuntaIT-organisaation sekä SITRA:n vetämän Kuntien Palvelukeskus ICT -hankkeen suuntaan. Raportissa ICT:tä hyödyntävät yritykset on kartoitettu toimialoittain ja kuntien haastatteluissa on myös laitettu erityinen huomio yritysten kuntien suuntaan esittämiin tarpeisiin. Keski-Suomen ICT-yritykset sekä tur-vaklusteri on rajattu tämän raportin ulkopuolelle, koska samanaikaisesti tämän hank-keen kanssa oli menossa Jyväskylä Innovationin vetämänä ”Jyväskylän ICT-yritysten tulevaisuudennäkymät” -hanke sekä Jyväskylän yliopiston vetämänä hanke Keski-Suomessa olevien turvaklusterin toimijoiden tulevaisuuden mahdollisuuksien kartoit-tamiseksi.

2.1 Hankkeen ohjaus

Hanke käynnistettiin maakuntaliiton toimeksi antamana ja jo alkuvaiheessa halusimme hankkeelle toimivan ohjausryhmän. Ohjausryhmässä oli seuraavat jäsenet:

Sirniö Teppo, Petäjävesi (pj) Tuula Hakkarainen, Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Arto Jalkanen, Jyväskylä Juha Järvi, Keulink Asko Rytkönen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Peräaho Pirjo, Keski-Suomen liitto Jarmo Koskinen, Keski-Suomen liitto Kari Halttunen, Jyväskylä Innovation Jouko Nieminen, Jyväskylän yliopisto Pekka Neittaanmäki, Jyväskylän yliopisto Jukka Heikkilä, Jyväskylän yliopisto Harri Hyvönen, Jyväskylän yliopisto (esittelijä)

Ohjausryhmän tehtävänä oli valvoa hanketta ja seurata, että hanke toteutuu suunni-telman mukaisesti, sekä tarvittaessa avustaa ja opastaa ongelmatilanteissa. Ohjausryh-mässämme on ollut myös laajasti eri alojen asiantuntijuutta, joten hankkeen toteuttajat ovat saaneet arvokasta palautetta sisällöstä sekä strategisista ICT-linjauksista maakun-nassa. Ohjausryhmälle kokoontui kolme kertaa hankkeen toteutuksen aikana. Hankkeen varsinaiset tekijät olivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Harri Hyvönen (han-kevastaava), Jouko Nieminen sekä Henri Fagerlund.

5


Tämä raporttiversio on hyväksytty ohjausryhmässä 14.1.2011. Se on ollut kommentoi-tavana loppuvuoden 2010 aikana lähes 100 ICT-alan ammattilaisella ja päättäjällä, jotka ovat tuoneet oman lisänsä sisältöön. Tämän lisäksi hankkeen oleellinen sisältö, huomi-ot ja toimenpiteet on esitelty noin kymmenessä asiantuntijafoorumissa ennen raportin lopullista laatimista.

3 KESKI-SUOMEN KUNTIEN ICT:N NYKYTILAN KARTOITUS Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa suunniteltiin tulevat vaiheet. Alustavien keskuste-lujen perusteella huomattiin, että selkeää yhteistä näkemystä siitä mikä kuntasektorin ICT-tila on, ei ollut kootusti selvillä. Suoritimme suhteellisen laajan kartoituksen siitä mikä tällä hetkellä on kuntien ICT-rakenne, henkilöstö ja organisoituminen, sovellus-ten tilanne, miten sovellukset palvelevat kuntien palveluprosesseja, infrastruktuurin tila, yhteistyö valtakunnallisten toimijoiden kanssa sekä myös miten yritysyhteistyö toimii ICT-alueella. Tutkimus suoritettiin haastattelututkimuksena, jossa kaikilta Keski-Suomen 23 kunnal-ta kysyttiin samat kysymykset. Kysymyksiä oli kaikkiaan 74 ja tämän lisäksi haastatte-lijat kirjasivat kommentit ylös. Kunnista osallistuivat ICT-asioista vastaava(t) henkilö(t), joissakin hallintopäällikkö, talousjohtaja sekä ilahduttavan monessa haastattelussa mukana oli myös kunnanjohta-ja. Tulokset saatiin osaksi haastattelujen perusteella, jotka kestivät noin 2-3 tuntia sekä osa kunnista palautti kyselyn ilman haastattelutilaisuutta. Haastatteluissa tuli selkeästi esille Keski-Suomen kuntien erilaisuus. Jyväskylä on Kes-ki-Suomen kuntakartalla suuruudessaan omaa luokkaansa. Toisaalta maakunnassa on myös hyvin pieniä kuntia. Täten haasteita, niiden ratkaisuja ja mahdollisuuksia panos-taa kehittämiseen ei voi laittaa täysin samaan ratkaisumalliin.

3.1 Kuntien ICT-budjetti ja -hallintomalli

Hieman yllättävänä voidaan todeta, että kuntien ilmoittamat ICT-menot (työasemat, lisenssit, henkilökulut, tietoliikenne, puhelinkulut) olivat keskimäärin vain 0,92 % kun-nan koko budjetista. Yleisesti yrityssektorilla panostus oli 4-5 % yrityksen liikevaihdos-ta ja valtion tietohallinnon menot 1,8 % kokonaisbudjetista vuonna 2009. Kuntien ICT-kulujen suuruusluokka vaihteli runsaasta 100 000 eurosta aina tasolle 10 milj. euroa (Jyväskylä). Jotta kunnan palveluprosessit toimisivat, ei erityisesti pienten kuntien pa-nostusta ICT-toimintoihin juuri voida vähentää. Suurin osa kuntien ICT-kuluista, noin 70 %, menee hankintoihin. Osa kunnista on liit-tynyt KL-Kuntahankintoihin ja saanut siitä merkittävää hyötyä. Jyväskylän seudulla on toiminnassa Jyväskylän hankintarengas, joka tekee yhteishankintoja alueellisesti yli kuntarajojen ja siten parantaa hankintatoimen tehokkuutta myös ICT-hankinnoissa. Kuntien ICT-hankintojen kustannukset jakaantuvat keskimääräisesti kaikkien kuntien osalta kuvan 1 mukaisesti.

6


Kuva 1. Keski-Suomen kuntien kustannusosuudet Hallintomalli nähtiin kuntien palautteen mukaisesti olevan kouluarvosanalla mitattuna (asteikko 4-10) suhteellisen hyvä (numero 8), joskin vaihtelua esiintyi. Pienemmissä kunnissa ICT-hallinto oli yleisesti joko kunnanjohtajan, talouspäällikön tai hallintojoh-tajan vastuulla. Pienemmissä kunnissa on yleensä palkattu joko kunnan oma henkilö yleisesti ATK- tai ICT-suunnittelijan vakanssille tai ICT-osaaminen ostetaan kokonaan ulkoa, lähinnä paikallisilta pieniltä toimijoilta. Kaikkiaan 35 %:ssa kunnista ICT-päällikkö oli nimetty, tosin osassa kuntia ICT-päällikön toimi oli yhdistetty esim. talo-uspäällikön tehtävään. ICT-päällikön vakansseja on lähes yksinomaan isoissa kunnissa. Mielenkiintoinen mitattava aihe oli kehityspanoksen ja palveluiden tuotannon välinen suhde kokonaiskustannuksista. Merkillepantavaa on, että kuntien kehityspanostus on noin 15 % kokonaiskustannuksista ja toisaalta palveluiden tuotantoon menee 85 %. Vertailun vuoksi Valtionhallinnossa kehityspanoksen suhde käyttöön, tukeen, ja ylläpi-toon verrattaessa on arvioitu vuonna 2010 olleen 25/75 % (JulkIT-foorumi 2.6.2010, Yr-jö Bensonin esitys). Nykyisellä kehityspanostuksella monessa Keski-Suomen kunnassa pystyttiin tekemään välttämättömimpiä uudistuksia, joista ajankohtaisimpia oli mm SEPA/IBAN maksuliikennemuutos, joka nieli pienimpien kuntien vuoden kehitys-panoksen lähes kokonaan.

3.2 Henkilöstö ja osaaminen

Henkilöstön ikäjakaumaa ei selvitetty kartoituksissa, mutta ICT-osaajapuolella tulee olemaan tarpeita uudelle osaamiselle sekä myös uusille ICT-ammattilaisille. Vaikka-kaan Keski-Suomen kuntien ICT-henkilöstössä ei nähtävästi tapahdu merkittävää elä-köitymistä, osa kunnista suunnittelee lisäävänsä ICT-henkilötyötä. Julkis- ja kuntahal-linnon ICT-toimintojen osalle on tullut tai tulossa lähivuosina uusia haasteita, mm. yh-teentoimivuuslaki (2011), tietoturva-asetus (2010 alkaen) sekä EU:n sähköisten palvelu-jen yhteentoimivuus-direktiivi (2012) sekä laajakaista-hanke (2011–2015). Uusien kun-tasektorin ICT-työtekijöiden arvioitu määrä tulevina vuosina on maksimissaan keski-määrin kymmenen henkilön tasoa, huomioiden myös henkilöstön vaihtuvuus, mikä vastaa noin 10 %:a koko kuntasektorin ICT-henkilöstöstä. Kun lasketaan mukaan sai-

Konsultointi5 %

Laitteet19 %

Ohjelmistot24 %

Tietoliikenne19 %

IT‐palvelut30 %

EOS3 %

ICT osa‐alueiden kustannusosuudet

7


raanhoitopiiri ja muut suoraan Keski-Suomea palvelevat julkishallinnon toimijat, niin arvioitu yhteenlaskettu tarve on yli kymmenen uutta ICT-työntekijää. Jos huomioidaan lisäksi maakunnassa toimivat valtakunnalliset julkishallinnon ICT-organisaatiot (mm. KELA, Puolustusvoimat), niin yhteenlaskettu uusien ICT-työntekijöiden tarve on jo yli viisikymmentä ammattilaista vuosittain. Kuntien osalta suuri riski on jakauma ICT-henkilöstö suhteessa kunnan työntekijämää-rään 1/266 (n. 0,4 %). Panostus omaan henkilöstöön on suuremmissa verrokkiyrityk-sissä jopa noin kymmenkertainen ja oli valtiohallinnossakin 3,6 % vuonna 2008. Riski on erittäin suuri myös jatkuvuuden kannalta, koska varsinkin pienissä kunnissa ICT-osaaminen oli hyvin keskittynyttä ja korvaajaa kunnan ICT-osaajalle ei ollut tunnistet-tavissa. Tämä koski varsinkin niitä kuntia, joissa suurin osa palveluissa tuotettiin itse ja ostettujen ICT-palveluiden osuus oli vähäinen. Tärkeä osa tiedon keruuta oli osaamistarpeen kartoitus. Osaamiskartoituksessa tarpeita kunnissa nousi esille seuraavasti:

Paljon o Tiedon johtaminen o IT-hankintojen osaaminen o Asiantunteva käyttötuki

Jonkin verran o Arkkitehtuuri o Projektien johtaminen o IT-tuotannon johtaminen

Vähän o IT:n johtaminen o Järjestelmien kehitys o Järjestelmien käyttöönotto

3.3 Infrastruktuuri

Kuntien välisiä infrastruktuuri-ratkaisuja oli tehty erityisesti pohjoisessa Keski-Suomessa, jossa kahdeksan kuntaa oli tehnyt yhteisiä ratkaisuja. Tällä alueella palveli-met on keskitetty sekä kuntien välinen verkko on yhteinen. Suurin osa kunnista kui-tenkin ylläpitää ja hankkii perusinfrastruktuurinsa (palvelimet, verkot, työasemat) itse. Laajakaistastrategia on tehty maakunnassa jo vuonna 2004, mutta sen eteneminen on ollut hidasta. Kuntien tilanne ja suhtautuminen laajakaistastrategiaan vaihtelee laajasti, koska esim. Muurame ei näe juurikaan tarvetta panostaa laajakaistainvestointiin, mutta toisaalta on paljon kuntia, joissa kunnollista laajakaistayhteyttä ei saa kuin korkeintaan keskustaajamassa. Taulukossa 1 on esitetty kuntien halukkuus panostaa laajakaistaan. Huomattavaa on suurten kuntien haluttomuus verrattuna pienten kuntien halukkuu-teen panostaa.

8


Taulukko 1. Kunnan halu panostaa laajakaistainvestointiin. Valtakunnallinen vuoden 2015 loppuun jatkuva Laajakaista kaikille -hanke, jossa edel-lytetään 100 Mbit/s laajakaistaa 99 %:lle kuntalaisista, on suurissa haasteissa. Varsinkin suuret kunnat ja osa pienistä ei näe mahdollisena panostaa tarvittavaa rahamäärää verkon rakennuttamiseen, etenkin kun operaattorit ovat olleet haluttomia edes tarjoa-maan ratkaisujaan kunnille. Langattoman tiedonsiirron ratkaisuja odotetaan (esim. 4G-verkot), mutta tässäkin tapauksessa kehityksen hitaus ja saatavuus maaseudulla ja syr-jemmässä oleville talouksille tulee olemaan ongelma. Keuruu ja Multia ovat kokeilleet myös WiMAx-ratkaisuja, mutta niitä ollaan nyt purkamassa. Tarve laajakaista infra-struktuurin edistämiseen on kuitenkin ilmeinen, koska sitä kautta kuntalaisille taataan tasa-arvoiset sähköisten palvelujen käyttömahdollisuudet, elinkeinon harjoittamis-mahdollisuudet harvaanasutuilla alueilla (mm. maatilat, bioenergia-alan yritykset) se-kä loma-asutuksen tarpeet ja potentiaali. Tavoitteena oleva 100 Mbit:n nopeusluokkaan vuonna 2015 kykenevä valokuituverkko on katsottava osaksi kansallista perusinfra-struktuuria, jonka tulee olla kansallisessa hallinnassa (vrt. tiestö). Tällöin tarve valtion lisätuelle hankkeen toteutumisen kannalta on varsin ilmeinen ja Keski-Suomen tulee aktiivisesti ajaa muutosta valtion suuntaan.

3.4 Palveluprosessien ja ICT-toimintojen tilanne

Kartoituksessa tutkittiin myös kuntien tyytyväisyyttä eri palveluprosessien toimivuu-teen. Taulukossa 2 on huomioitava, että perus-ICT-toimintoihin kuten infrastruktuuriin, tietoturvaan ja käyttötukeen ollaan yleisesti varsin tyytyväisiä (arvosana >8, asteikko 4-10). Vastaavasti kuntalaisille suunnatut palvelut kuten palvelujen ohjaus ja palvelusete-li, logistiikka ja hankintojen ohjaus sekä kunta-asiakkaiden sähköinen asiointi saivat huonoimmat arvosanat (<6, asteikko 4-10).

Kokoluokka

YHTEENSÄPieni kunta Iso kunta

Onko kuntasi halu panostaa rahallisesti laajakaistan investointiin asteikko

(4 vähän - 10 erittäin paljon)

4 1 0 1

5 1 4 5

6 1 1 2

7 1 0 1

8 5 0 5

9 3 1 4

10 5 0 5

9


Taulukko 2. Palveluprosessien ja ICT-toimintojen tilanne

3.5 Keskeiset sovellukset

Osana strategiatyötä kartoitettiin kuntien käytössä olevat keskeiset IT-järjestelmät yh-dentoista toimialan osalta. Kartoituksen huomioiden pohjalta tunnistettiin sekä vah-vuuksia että mahdollisia kehittämiskohteita ja tavoitteita. Informaatio kerättiin pääasiassa kuntakohtaisella kyselylomakkeella, johon täytettiin keskeiset järjestelmätiedot toimialoittain. Myös tietoja järjestelmän mittasuhteista, elin-kaaren vaiheesta sekä ylläpidosta kirjattiin ylös. Yleisenä oheistietona kerättiin tietoja kunnan ICT-kokonaisuuden mittasuhteista työasema- sekä palvelinmäärinä. Lisäksi pyydettiin perustiedot työn alla tai suunnitteilla olevista kehityshankkeista. Tiedot pyydettiin kaikista Keski-Suomen 23 kunnasta mutta kattavat ja kunnan itsensä toimittamat tiedot saatiin 17 kunnasta. Viidestä kunnasta tiedot kerättiin ja tallennettiin yleisessä haastattelussa saatujen tietojen tai erillisen oheismateriaalin perusteella kir-joittajien toimesta. Yhdestä kunnasta tietoja ei ollut saatavilla. Selvityksessä keskityttiin seuraavien yhdentoista kunnallisen toimialan järjestelmiin:

Kuntatoimisto Päivähoito Koulutoimi Tekninen toimi

Infrastruktuuri 8,5Tietoturva ja IT‐ riskienhallinta (virustorjunta, toiminnan jatkuvuus, SPAM) 8,4ICT hankinnat, toimittajan‐ ja sopimuksenhallinta ja osto‐osaaminen (sis. ICT ulkoistus) 8,3SIVISTYS/ Toinenaste 8,2

Käyttäjätukimalli ja tapahtumanhallinta (sis. servicedesk) 8,1

Sovellusten ylläpito, kehitys ja käyttöönotto 8,1

Talous‐ jahenkilöstöhallinnon järjestelmät 8,1

Projektinhallinta 8,0

SIVISTYS / Perusopetus 8,0

TEKNINEN TOIMI / Yhdyskuntatekniikka 8,0

SOTE/Erikoissairaanhoito 7,9

SOTE/Perusterveydenhuolto 7,8

SOTE / Kotihoito 7,8

SOTE / Sosiaalityö 7,7

SOTE / Vanhustyö 7,7

SOTE / Päivähoito 7,7

Paikkatietopalvelut 7,6

Kuntasi halu panostaa rahallisesti laaja‐kaistan investointiin 7,6

Kokonaisarkkitehtuuri 7,4

Asiahallinto (ml. arkistointi) 7,0

Laajakaistan tilanne tällähetkellä 7,0

Yhteisölliset työkalut & etäpalvelut 6,8

Kunta‐asiakkaiden sähköinenasiakaspalvelu 6,0

Hankintatoimi ja logistiikka 6,0

Palveluohjaus japalvelusetelijärjestelmät 5,3

10


Sosiaalitoimi Avoterveydenhuolto Vanhustenpalvelut Kirjasto Palkkahallinto Taloushallinto Julkaisujärjestelmä

Toimialat valittiin ja nimettiin Kuntien Palvelukeskus ICT Oy:n aiemmin ja muualla tekemien selvitysten mukaan, mikä antaa mahdollisuuden hyödyntää tietoja laaja-alaisemminkin kansallisella tasolla. Osa kuntien käyttämistä järjestelmistä on tiukasti toimialakohtaisia, jotkut taas sovel-tuvat tai sisältävät toimintoja usealle toimialalle. Taulukoissa 3 ja 4 on listattu järjestel-mät yleisyyden ja kattavuuden mukaan järjestettynä. Taulukoissa 3 ja 4 Järjestelmä on järjestelmän tunnistettu ja joissain tapauksissa tulkittu yleisnimi, useimmiten yleisen tason kaupallinen nimi. Lkm kertoo järjestelmien luku-määrän toimialoittain maakunnassa. Jos sama järjestelmä on käytössä kunnassa use-ammalla toimialalla, niin järjestelmälle annettiin Lkm-piste kustakin toimialasta erik-seen. Asukkaita kuvaa järjestelmän kattavuutta suhteutettuna kyseisen järjestelmän pii-rissä olevaan todelliseen (pyöristettyyn 2009) asukaslukuun. Niiden kuntien, joissa jär-jestelmä on käytössä, asukasmäärät laskettiin yhteen. Jos järjestelmä on käytössä kun-nassa usealla toimialalla, niin summaan lisättiin kunnan asukasmäärä jokaisen toimi-alan osalta. Järjestelmien lukumäärät ja pisteytykset eivät ole täsmällisen oikein, mutta ne ovat suuntaa antavia. Kaikkia järjestelmiä ei tässä myöskään varmasti ole kohdeltu keske-nään oikeudenmukaisesti. Joidenkin osalta pilkkominen toimialakohtaisesti olisi saat-tanut olla parempi (esim. Effica), joissain tuoteperheet yhden toimialan sisällä olisi saattanut olla parempi yhdistää (esim. Primus – Wilma – Kurre) ja joidenkin kohdalla on hankala tunnistaa onko kyseessä sama vai eri järjestelmät (esim. Pro Excellenta ja Pegasos taloushallinnossa). Tarpeen ja mahdollisen jatkotyön osalta järjestelmien tar-kempi luokittelu on paikallaan.

11


Lkm Järjestelmä

Lkm Järjestelmä

28 Effica 1 DL 28 ProConsona 1 Economa 25 Pegasos 1 Elisa HelpNET 22 KuntaNet 1 Exchange 19 Pro Economica 1 GIS 18 Aurora 1 Impressio 15 Primus 1 Intime plus 10 Basware 1 Jamix 10 Wilma 1 JD-Kustannuslaskenta 9 Dynasty 1 Kassapankki 7 Kurre 1 Koululiitu 6 Abilita Vesihuolto 1 Langaton Vaihde 6 MapInfo 1 LIS 5 Titania 1 Lotus Notes 5 Web-sivusto 1 Media Cabinet 4 - tuntematon - 1 Mediatri 4 CMS 1 Pala 4 KuntaToimisto 1 Palvelukassa 4 Peda.net 1 Persona Regime 4 ProCapita 1 Personec 3 iManager 1 PlaNet 3 Pro Excellenta 1 Prime 3 SAP 1 SecretNet 3 Xcity 1 Sharepoint 2 Facta 1 Sonet 2 Koki kiinteistöpito 1 SSL VPN 2 Vesikanta 1 Typo3 1 AGS 1 WinHIT 1 Apache, Joomla, MySql 1 Workflow 1 Comp

Taulukko 3: Järjestelmien lukumäärät

12


Järjestelmä Asukkaita Lkm

Järjestelmä Asukkaita Lkm

Effica 770700 28 LIS 22900 1

Basware 337600 10 WinHIT 22900 1

SAP 264700 3 Facta 22500 2

Primus 226800 15 iManager 22500 3

Aurora 221200 18 AGS 20200 1

ProConsona 196900 28 Apache, Joomla, MySql 20200 1

Web-sivusto 166000 5 Economa 20200 1

Xcity 159000 3 Kassapankki 20200 1

Kurre 157600 7 Koululiitu 20200 1

KuntaToimisto 147700 4 Mediatri 20200 1

Pegasos 133300 25 Pala 20200 1

Comp 129600 1 SecretNet 20200 1

JD-Kustannuslaskenta 129600 1 Sonet 20200 1

Lotus Notes 129600 1 Titania 19100 5

Palvelukassa 129600 1 ProCapita 18400 4

Personec 129600 1 GIS 10800 1

PlaNet 129600 1 Typo3 10800 1

Prime 129600 1 CMS 10000 4

Sharepoint 129600 1 Intime plus 9200 1

KuntaNet 117700 22 Persona Regime 9200 1

Pro Economica 113500 19 Workflow 9200 1

Wilma 86500 10 SSL VPN 7200 1

Dynasty 85300 9 Impressio 5500 1

- tuntematon - 39000 4 DL 5100 1

Pro Excellenta 34400 3 Exchange 2600 1

Koki kiinteistöpito 30900 2 Elisa HelpNET 2300 1

Abilita Vesihuolto 30200 6 Jamix 2300 1

Peda.net 30100 4 Langaton Vaihde 2300 1

Vesikanta 25900 2 Media Cabinet 1600 1

MapInfo 24200 6

Taulukko 4: Järjestelmät suhteutettuna alueelliseen asukasmäärään

13


3.5.1 Kunnat suhteessa toisiinsa järjestelmänäkökulmasta

Kuntien eräänlainen ”yhteensopivuus” järjestelmien osalta arvioitiin vertaamalla kun-nan järjestelmäkokonaisuutta maakunnassa käytössä oleviin järjestelmiiin. Taulukossa 5 kunnat ovat”yhteensopivuusjärjestyksessä”. Tämä on suuntaa antavaa tietoa, sillä vertailu on tehty järjestelmänimitasolla ottamatta huomioon tarkempia järjestelmien yksityiskohtia tai ylläpitoon liittyviä ratkaisuja. Kunkin kunnan järjestelmät pisteytettiin ja yhteispisteet on summa kunnan arvioinnissa mukana olevien järjestelmien pisteistä. Yhden järjestelmän pisteet määräytyvät taulu-kon 3 Lkm-arvon mukaisesti. Näin laajalti käytössä olevasta järjestelmästä kunta sai runsaasti pisteitä, mutta maakunnassa vähäisessä käytössä olevasta järjestelmästä kun-ta sai vastaavasti vain vähän Lkm-pisteitä. Kunta Yhteispisteet IT-yhteenliittymä Uurainen 330 Ääneseutu Hankasalmi 319 Konnevesi 308 Ääneseutu Keuruu 246 Pihtipudas 238 Seutuverkko Viitasaari 234 Seutuverkko Jämsä 230 Äänekoski 228 Ääneseutu Toivakka 223 Saarijärvi 206 Seutuverkko Joutsa 200 Jyväskylä 198 Luhanka 186 Muurame 137 Kuhmoinen 128 Kyyjärvi 125 Seutuverkko Kinnula 118 Seutuverkko Kannonkoski 117 Seutuverkko Laukaa 109 Kivijärvi 106 Seutuverkko Petäjävesi 105 Karstula 104 Seutuverkko Multia 4 Taulukko 5: Kuntien ”yhteensopivuus” järjestelmänäkökulmasta

3.5.2 Kehityshankkeet

Järjestelmätietojen keräämisen yhteydessä kunnilta pyydettiin tietoja käynnissä tai suunnitteilla olevista kehityshankkeista. Nämä tiedot eivät ole kattavia eivätkä keske-nään vertailukelpoisia, mutta antavat kuvan ajankohtaisista kehitystarpeista.

14


Kunta Kehityshanke Alkaa Päättyy Äänekoski Sähköinen laskutus 2010 2011 Äänekoski Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö 2010 2012

Hankasalmi Siirtyminen taloushallinnon Pegasoksesta Jyväskylän SAPin käyttäjäksi

2010 2011

Hankasalmi Siirtyminen henkilöstöhallinnon Pegasok-sesta Jyväskylän SAPin käyttäjäksi

2011 2011

Jämsä Hammashoitolan ajanvaraus 2011 2012 Jämsä Johdon yhteinen kalenteri 2011

Jämsä Laitteiston inventointi, kierrätysmahdolli-suudet

2011

Jyväskylä SADe-ohjelman tuotokset (JUHTA) 2010 Jyväskylä Itsepalvelu ja sähköinen asiointi Jyväskylä Keskitetty asiakaspalvelukonsepti ASPA 2010 2010

Jyväskylä Rakennusvalvonnan SÄKÄ (rakennusval-vonnan sähköinen käyttöarkisto)

2011 2010

Kuhmoinen Ostolaskujen sähköinen kierto 2010 2010 Luhanka Johdon tietojärjestelmä 2011 2011 Luhanka Sähköinen asiointi 2011 2012 Toivakka asianhallintajärjestelmän käyttöönotto 2010 2011 Toivakka eToivakka 2009 Taulukko 6: Kehityshankkeita

3.5.3 Yhteenveto kunnallisista järjestelmistä

Palveluprosesseja vastaavat IT-järjestelmät ovat kaikissa kunnissa olemassa, ne toimi-vat ja niille on tuki. Työtä riittää loputtomasti ja resurssit ovat rajalliset, mutta kaikki olennainen on kunnossa ja käytössä. Kuntien välisiä yhteenliittymiä on muodostunut jakamaan palveluiden tarjontaa ja tukea, Seutuverkko pohjoisessa Keski-Suomessa (8 kuntaa) ja Äänekoski–Uurainen–Konnevesi. Yhteenliittymät osin jakavat samoja järjes-telmäinstallaatioita ja toteuttavat tukitoimintoja yhdessä. Kunnissa on myös runsaasti yksittäisiä paikallisia ratkaisuja, mikä osaltaan rajoittaa kehitysmahdollisuuksia sekä sitoo resursseja. Tässä on potentiaalia toiminnan tehostamiseen. Palveluprosessit kunnissa ovat periaatteessa kaikissa aivan samat mutta synergiaetuja olisi vielä mahdollista hyödyntää enemmänkin, yhteisten ratkaisujen sekä ylläpidon osalta. Muutama IT-ratkaisu on (ylätasolla) laajalti sama ja käytössä monissa kunnissa – moni kuitenkin hoitaa itse oman järjestelmänsä. Tässä on potentiaalia toiminnan te-hostamiseen sekä palveluiden edelleen kehittämiseen. Palveluiden ja IT-ratkaisujen kehittämistä tehdään rajallisesti, painopiste on ylläpidossa ja säädösten vaatimien rat-kaisujen luomisessa. Tulevaisuudessa valtiolta on tulossa uusia vaatimuksia kuntata-solle liittyen ValtIT- ja KuntaIT-osa-alueisiin, vaatimuksia järjestelmien kuntienväliselle yhteensopivuudelle. Näihin varautuessa kannattaa harkita kehitysyhteistyötä muiden kuntien kanssa.

15


3.6 Muutoshalukkuus kuntien ICT:ssä

Kuten aiemmin todettiin, kuntasektorilla on merkittävää tuottavuuden kehityspotenti-aalia. Paremmalla ICT:n hyödyntämisellä mahdollistetaan palvelujen tehostaminen ja sitä kautta toimintamenojen kasvun hillintä. Valtakunnallisista kehityshankkeista mer-kittävimpiä on vuoden aikana ollut Kuntien Palvelukeskuksen KPK ICT Oy:n perus-taminen. KPK ICT Oy:n tavoitteena on luoda neuvotteluasema ja ostovoima, joka mah-dollistaa tietotekniikan ja toimintaprosessien kehittämisen ja tehostamisen. Palvelukes-kuksen tavoitteena on helpottaa mm. eläköitymisen aiheuttamaa rekrytointihaastetta, parantaa kuntatoimijan kilpailukykyä sekä ohjata resursseja ylläpitävästä työstä kehit-tävään toimintaan. KPK ICT järjestää ICT-asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripal-veluja omistajilleen. Selvityksemme mukaan muutoshalukkuutta on kohtalaisesti, mutta suurin osa kunnis-ta suhtautuu jokseenkin varautuneesti valtakunnallisiin yhteistyö- ja palvelukeskusrat-kaisuihin. Tietoa valtakunnallisista hankkeista saa, kun vaan jaksaa hakea, mutta tie-donjakotapaan ei oltu tyytyväisiä. Kuntien Palvelukeskus ICT Oy sai parhaan palaut-teen tiedon määrästä ja sen jakamisesta, mutta erityisesti Valtiovarainministeriön Val-tIT sai murskaavan huonot arvostelut tiedonjaostaan. Muutoksen veturiksi nähtiin selkeästi maakuntaliitto, kun taas tarkasteluhetkellä val-takunnalliset hankkeet, esim. KPK ICT Oy tai vastaava, sai alhaisemman kannatuksen. Myös yliopistoa tai muuta puolueetonta tahoa kannatettiin mutta lähinnä siinä roolissa, että esim. yliopisto tai ammattikorkeakoulu voisi vetää kehityshankkeita, joiden sisältö ja eteneminen sovittaisiin kuntien kanssa ja samalla saataisiin oppilaitosten tutkimus, osaaminen ja resurssit oikealla tavalla hyödynnettyä.

Kuva 2 Muutoshalukkuus

16


3.7 ICT:tä hyödyntävät yritykset

3.7.1 Selvityksen lähtötilanne

Toisena hankkeen tehtävänä oli laatia selvitys Keski-Suomen maakunnan yritysten ICT-tilanteesta. Selvityksessä tarkasteltiin myös yritysten tavoitteita ja halua kehittää tietoja viestintäjärjestelmiin liittyvää toimintaansa. Yrityssektorin ICT-tilannetta on kartoitettu eri näkökulmista ja tutkimuksilla ja tähän raporttiin saatiin taustatietoa lä-hinnä neljästä lähteestä:

1) Jyväskylän yliopisto toteutti syksyn 2010 aikana raportin Keski-Suomen yritys-ten näkökulmia ICT-tarpeista. Kyseinen raportti pohjautuu Jyväskylän yliopis-ton Agora Centerin keväällä 2009 toteuttamaan yrityskyselyyn (Keski-Suomen ICT-strategia – Taustaselvitykset). Tutkimuksessa kartoitettiin yritysten koulu-tus- ja kehittämistarpeita sekä innovaatiotoimintaa. Siihen vastasi 828 yritystä. Keskeiset kyselyyn vastanneet toimialat olivat: rakentaminen, teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, terveys- ja so-siaalipalvelut, ICT, hallinto ja tukipalvelutoiminta, majoitus ja ravitsemustoi-minta, kuljetus ja varastointi

2) Ammattikorkeakoulun ICT-tulosalueella tehtiin yhdelletoista tietoverkkoalan

työnantajalle kysely, jolla selvitettiin kyseisen sektorin työantajien näkemyksiä ja toiveita ICT-alueen kehittämiseksi Jyväskylän seudulla.

3) Jyväskylä Innovation toteutti yhdessä Kauppakamarin kanssa yrityskyselyn,

jossa kartoitettiin ICT-alan yritysten tulevaisuuden suuntaviivoista Jyväskylässä. Tähän kyselyyn saatiin vastaukset 53 yritykseltä.

4) Keski-Suomi ICT – maakunnallinen ICT-strategia -hankkeessa lähestyttiin kol-

mea Keski-Suomessa toimivaa kehitysyhtiötä ja rajaamaan haastateltavat keskei-siin toimialoihin. Laajempi näkemys pyrittiin luomaan haastattelemalla henki-löitä, joilla on kattava näkemys eri toimialojen ICT:n tilanteesta Keski-Suomen alueella. Toimialat, jotka valittiin tähän selvitykseen, olivat kone- ja laiteteolli-suus, puu- ja metsäteollisuus, nanoteollisuus, energianteollisuus ja matkailu- ja palveluala. Lisäksi haastateltiin yhtä henkilöä ICT-alalta. Loput kaksi haastatte-lua toteutettiin paikallisissa kehitysyhtiöissä, jotka palvelivat kaikkia lähialueen-sa yrityksiä toimialasta riippumatta. Haastateltavia henkilöitä oli yhteensä kah-deksan kappaletta. Haastatteluissa käytettiin kysymysrunkoa, joka ohjasi haas-tatteluja.

Sekä kuntien että yritysten kannalta kriittinen tekijä on työvoiman saatavuus. Koulu-tuksen ja opiskelijoiden kiinnostuksen kannalta tilanne on erinomainen. Kuten Keski-Suomen ICT-strategia – Taustaselvitykset -raportin osasta I (ICT-alan koulutus) ilme-nee, alan koulutus on monipuolista kaikilla eri koulutusasteilla ammatillisesta koulu-tuksesta yliopistoon. Taustaselvityksenä tehtiin myös Jyväskylän yliopiston IT-alan opiskelijoille kysely halukkuudesta jäädä töihin Keski-Suomeen. Vastaajista n 85% ha-lusi jäädä maakuntaan töihin mikäli mahdollisuuksia siihen on (Keski-Suomen ICT-strategia – Taustaselvitykset). Nykyään esim. vain n. 35% IT-alan maisteritutkinnon

17


suorittaneista jää töihin Keski-Suomeen. Tässä on iso potentiaali mutta myös haaste alan IT-yrityksille.

3.7.2 Haastattelujen tulokset ja päätelmät

Kehitysyhtiöissä toimivia henkilöitä haastattelemalla luotiin näkemys Keski-Suomessa toimivien ICT:tä hyödyntävien yritysten ICT-tilanteesta. Kehitysyhtiöiden haastattelu-jen keskeisenä havaintona ja tämän raportin keskeisenä viestinä on, että Keski-Suomessa ei ole tahoa, joka tarjoaa yrityksien toimintaan kehitysapua keskitetysti ke-hittämällä nimenomaisesti yrityksien liiketoimintaa tukevan ICT:n hyötykäyttöä. Haas-tatteluissa nousi esille erityisesti pk-yritysten tarve saada nykyistä enemmän tukea lii-ketoimintaansa liittyvän ICT:n hyötykäytön kehittämiseen. Haastateltavat mainitsivat, että yritysten tulisi aikaisempaa enemmän investoida ICT:n käyttöön ja sen sulauttamiseen osaksi liiketoimintasuunnitelmaa. Osa pk-yrityksistä on vaarana jäädä suurten kansainvälisesti toimivien yritysten jalkoihin muun muassa siitä syystä, että ICT-investoinnit nähdään liian suurena kustannuksena. Pk-yrityksissä on hankalaa ymmärtää ICT-ratkaisujen tuottama lisäarvo, sillä joihinkin perinteisen teolli-suuden yrityksistä ICT:n hyödyntäminen ei ole kuulunut liiketoimintastrategiaan. Eräs haastateltavista mainitsikin, että muun muassa näistä edellä mainituista syistä osassa haastateltavan alueen pk-yrityksistä otetaan käyttöön vain pakolliset tietojärjestelmät. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttöönotetut tietojärjestelmät jäävät mahdollisesti muuten yhtenäisestä liiketoiminnasta erillisiksi kokonaisuuksiksi ja ne koetaan lähinnä teknisi-nä välineinä, joita ei nähdä kilpailuetuna vaan välttämättömyytenä liiketoiminnan kannalta. Yritys-ICT on tänä päivänä yksi keskeisistä kilpailuvalteista, jonka avulla ei ainoastaan tehosteta yrityksen sisäisen informaation kulkua ja käsittelyä, vaan myös ulkopuolelle, asiakkaille suunnattua informaatiota. Lisäksi yritys-ICT:tä hyödyntäen yritykset täyttävät siltä laissa vaadittuja velvollisuuksia (kirjanpitoa ym.). Haastatteluissa nostettiin esille myös 2009 alkanut maailmantalouden taantuma ja sen vaikutukset yritysten ICT-kehityshankkeisiin. Haastattelujen perusteella ICT-kehitys-hankkeita on jouduttu keskeyttämään väliaikaisesti tai lopettamaan ne kokonaan. Aika näyttää mihin suuntaan tilanne todellisuudessa kehittyy, mutta haastattelujen perus-teella voidaan todeta, että yritykset ovat jälleen varovasti elvyttämässä hankkeitaan.

3.7.3 ICT:n tilanne teknologiateollisuudessa

Teollisuuteen liittyvissä haastatteluissa nousi esille Keski-Suomen pk-yritysten haas-teeksi verkostojen välinen tiedonsiirto. Valtaosa haastatelluista teollisuuden toimiala-johtajista mainitsi, että pk-yrityksien dokumentointia ja tiedonsiirtoa tulisi kehittää en-tistä enemmän, jotta yritykset pysyisivät myös tulevaisuudessa kilpailukykyisinä. Hil-jattain julkaistussa Teknologiateollisuuden (2010) raportissa todettiin, että Suomessa erityisesti koneteollisuudessa toimitusketjuja viivästyttävät muun muassa sähköpostin käyttö tilaustietojen siirrossa. Ongelmana on, että tilaustiedot saattavat jäädä liian pit-kään yksittäisten työntekijöiden sähköposteihin, joihin yrityksen muilla työntekijöillä ei ole pääsyä (Teknologia teollisuus, 2010). Ongelma ei sinänsä ole mahdoton ratkaista ja yrityksillä saattaakin olla oikeat ratkaisut jo käytössä, mutta toimintatavat syystä tai toisesta eivät välttämättä ole kaikille työntekijöille selvät. Myös tämän selvityksen haastatteluissa kävi ilmi, että Keski-Suomen teollisuudessa nähdään erityisesti toimitta-

18


jien ja asiakkaiden välinen tiedonsiirto ongelmalliseksi. Varsinkin pienemmillä toimit-tajilla ei ole tarjota asiakkaalle järjestelmiä, jotka tehostaisivat asiakaspalvelua ja toi-minnan sujuvuutta. Tietojärjestelmät eivät tue toimitusketjua riittävästi yrityksen ulko-puolisessa verkostossa. Tuoreen IT-barometrin (Tietotekniikan Liitto TTL, 2010) mu-kaan tilanne on toivottavasti kuitenkin kehittymässä parempaan suuntaan, sillä kysei-sen tutkimuksen mukaan useat yritykset Suomessa ovat nostaneet asiakkaan IT:n ke-hittämisen keskiöön. On kuitenkin huomioitava, että kyseiseen tutkimukseen osallistu-neet yritykset ovat olleet henkilömäärältään yli 500 työntekijän yrityksiä, joten pienet ja osa keskisuurista yrityksistä on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tärkeää selvittää, miten asiakas nähdään Keski-Suomen pienempien ja haavoittuvampien yritysten mahdollisissa kehityshankkeissa. Haastatteluissa nousi esille myös muita erityisesti teollisuudessa esiintyviä haasteita. Yksi näistä on, se että osassa pk-yrityksiä ICT:n käyttö nähdään yhä erillisenä asiana itse tuotannosta. Yrityksillä kuitenkin on tietojärjestelmiä ja niitä käytetään, mutta nii-den käyttöä ei ole saatu sulautettua osaksi liiketoimintaprosesseja siten, että käyttö olisi riittävän sulavaa ja nopeaa. Käytännössä tämä näkyy työssä erilaisina toimintatapoina, ja erillisinä tietojärjestelminä, jotka eivät keskustele toistensa kanssa. Kaikki edellä mainittu lisää liiketoiminnan prosessien läpikäyntiaikaa ja kompleksisuutta, mikä hei-jastuu vääjäämättä myös tuotteiden laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Alan toimialajohtajien haastattelujen tiedon perusteella toimintaympäristöllä on suuri merkitys pk-yrityksien ICT:lle. Yrityksillä jotka toimivat itseään ”kehittyneemmässä” ympäristössä, on paremmat mahdollisuudet myös kehittää tietoja viestintätekniik-kaan liittyvää toimintaansa. Tällaisessa toimintaympäristössä yhteistyö on myös usein tiiviimpää ja jossain määrin avoimempaa. Yleisempi ratkaisu myös pienille yrityksille, joilla ei ole tukenaan suuria yrityksiä, olisi kehittää keskenään ICT-toimintaa yhdessä. Keski-Suomessa toimivien kehitysklustereiden rooli voisi olla jatkossa pk-yritysten tarpeiden kerääjänä ja oppilaitokset voisivat tukea muutoshankkeiden toteuttamisessa.

3.7.4 ICT:n tilanne matkailu- ja palvelualalla

Yksi haastateltavista toimialoista oli matkailu- ja palveluala. Järvi-Suomen alue on haastattelujen perusteella matkailun kannalta otollista markkina-aluetta kesällä, sillä Pohjois-Suomi ja Lappi hallitsevat talven matkailumarkkinoita. Keski-Suomessa on kuitenkin myös talvella merkittävää matkailutoimintaa, joka kohdistuu muun muassa alueella toimiviin laskettelu- ja hiihtokeskuksiin. Kesälläkään Keski-Suomi ei ole yhtä vetovoimainen kuin muut alueet Etelä-Suomessa (mm. saaristot ja suurimmat huvi-puistokaupungit), mutta sillä on mahdollista kasvattaa mainettaan Järvi-Suomen luon-non ja siihen liittyvän matkailun kautta. Keski-Suomen matkailupalveluja tulisi tuoda näkyviin entistä enemmän myös ICT-ratkaisuja hyödyntämällä. Haastattelujen perusteella vain osa pk-yrityksistä on löytä-nyt ICT:stä merkittävää hyötyä oman liiketoimintansa kasvattamisessa. Vastaavasti Keski-Suomessa on myös merkittäviä ja kooltaan suurempia matkailualalla toimivia yrityksiä, joiden liiketoiminnassa ICT on jo nyt ratkaisevassa roolissa.

19


Sosiaalinen media on yksi haastatteluissa esille noussut merkittävä ICT-tekijä yritysten toiminnan markkinoimisessa ja tiedottamisessa. Sosiaalisen median (facebook, twitter, yms.) hyötykäyttö on lähes ilmaista ja niiden avulla on mahdollista tavoittaa suuria määriä asiakkaita kerralla. Tuoreen IT-barometrin mukaan vaikka yrityksissä käytettäi-siin sosiaalista mediaa, silti vain harvoissa yrityksissä sosiaalisen median hyötykäyt-töön on laadittu selkeä strategia (Tietotekniikan Liitto, 2010). Internet on tärkeä mainosikkuna nykypäivän yrityksille ja kauppapaikka asiakkaille. Tästä syystä myös matkailu- ja palvelualalla olisi panostettava entistä enemmän inter-netin hyötykäyttöön erityisesti ulkomaille suunnattua mainontaa ja tarjontaa tulisi lisä-tä. Tällä hetkellä ulkomaalaisten on vaikea löytää omalla kielellään tietoa ja palveluita Suomen matkailu- ja palvelutarjonnasta. Suuremmat yritykset ovat tässä etulyöntiase-massa, sillä niillä monikieliseen ja kulttuuriseen palveluntarjontaan löytyy entuudes-taan resursseja ja tahtoa.

3.7.5 Yritysten ja kuntien välinen yhteistyö

Haastateltavien mielestä yhteistyö yritysten ja kuntien välillä ei ollut näkyvää. Kuiten-kin yksi haastateltava mainitsi, että varsinkaan valmistavan teollisuuden yritykset eivät tarvitse kuntaa, mutta kunta tarvitsee yrityksiä. Yritykset tuovat kunnille tuloja, mutta mitä kunnat voivat tarjota yrityksille? Kunta voi tarjota tiloja yrityksille, mutta tämä yksinään ei riitä. Maakunnallinen ICT-strategia -hankkeessa toteutetuissa kuntien haas-tatteluissa todettiin, että yritykset tarvitsevat myös muun muassa hyvät tietoliiken-neyhteydet ja muun perusinfrastruktuurin. Huomioitavaa on, että erityisesti IT-infrastruktuurin osalta kunnissa oli suurimmat ongelmat (kuva 3).

Kuva 3. Missä kunnat näkevät suurimmat ongelmat kunnan yritysten ICT-tuen tar-peessa?

20


Tämän raportin kirjoitushetkellä valtakuntatasolla käydään keskustelua uusien nope-ampien tietoliikenneyhteyksien tarpeesta sekä niiden rakentamiseen ja kustannuksiin liittyvistä haasteista. Kuntien kannalta on tärkeää miettiä, pystyvätkö ne tulevaisuu-dessa tarjoamaan yrityksille riittävän hyvät puitteet toimia kannattavasti paikkakun-nalla ja miten paljon laajakaistahankkeeseen pystytään todellisuudessa myöntämään resursseja. Maakunnallinen ICT-strategia -hankkeessa toteutetuissa kuntien haastatte-luissa mainittiin nopeiden laajakaistayhteyksien olevan pienen kunnan ”tiedon moot-toritie”, johon halutaan panostaa ja jonka myös uskotaan tuovan menestyviä yrityksiä paikkakunnalle. Koosta riippumatta vakavaraiset yritykset ovat erittäin merkittävä tulonlähde pienille kunnille.

4 STRATEGISET LINJAUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - KUNTIEN ICT SEKÄ ICT:TÄ HYÖDYNTÄVÄT YRITYKSET

Maakunnallisesti on listattu vuosille 2011–2015 strategiset tavoitteet (liite 1), joilla ta-voitellaan ICT-yritysten, ICT:tä hyödyntävien yritysten ja/tai julkishallinnon ICT-toimintojen kehittymistä. Maakunnan strategisista ICT-tavoitteista on poimittu seuraa-vat kuntien ICT-toiminnoille oleellisimmat tavoitteet ja niihin prioriteettiluokittelulla (1=korkea prioriteetti, 2=keskitason prioriteetti, 3= matala prioriteetti) toimenpide-ehdotukset sisältäen karkeat työmääräarviot.

4.1 Prioriteetti 1 toimenpiteet

Tavoite 5 (Huom. Tämä tavoite on kuvattu liitteessä 1 ja numero 5 kuvaa kyseisen tavoitteen numeroa listalla): Keski-Suomi on Suomen johtavia ICT-maakuntia ja ICT-palvelujen saatavuus on tasapuolista koko maakunnassa Toimenpide 1: Laajakaista kaikille

Valtakunnallisesti on päätetty Laajakaista 2015 –hankkeesta. Tavoitteisiin päästään lähinnä vain laajentamalla valokuituverkkoa. Eritoten pienemmillä kunnilla on tarve järjestää toimivat laajakaistayhteydet

kuntalaisille ja soveltuvilta osin myös kunnassa sijaitsevien yritysten käyttöön. Ongelmana on tarjoajien vähyys sekä teknologian kehityssuunta. Maakunnallista ”Laajakaista kaikille” -hanketta jatketaan ja Keski-Suomen Lii-

ton ja alan oppilaitosten kanssa perustetaan työryhmä, joka suunnittelee yhdes-sä Keski-Suomen kuntien kanssa optimaalisen liiketoiminnallisen ja teknologi-sen ratkaisun kunnan laajakaistavaatimusten toteuttamiseen. Keski-Suomi ajaa aktiivisesti valtiovallan suunnasta tarvittavaa uutta tukimallia.

Niille kunnille, jotka jo nyt tekevät päätöksen operaattorin tarjouksen perusteel-la, pyritään varmistamaan mahdollisimman nopeasti kaikki saatava taloudelli-nen tuki.

Vastuullinen taho: Keski-Suomen liitto (Jyväskylän yliopisto, JAMK) Toteutus 2011–2015 Työmääräarvio: riippuu kuntien määrästä, hankkeen johto 12 htkk/v

21


Toimenpide 2: Palveluprosessien ja niitä tukevien sovellusten kehittäminen

Erityisesti uusia ratkaisuja ja myös ICT-sovelluksia vaativat aiheet: o Sähköinen asiointi o Arkistointi ja asianhallinto o Palveluseteli o Logistiikka ja paikannus

Valtiolta on tulossa uusia vaatimuksia kuntatasolle liittyen ValtIT- ja KuntaIT- osa-alueisiin, sekä vaatimuksia järjestelmien ja kuntien väliselle yhteensopivuu-delle.

Paras hyöty saadaan, kun otetaan yhteiset ratkaisut käyttöön kuntien välillä. Sähköisen asioinnin sovelluksia on olemassa jo runsaasti, mm. Jyväskylällä.

Ehdotuksena on organisoida kehitysprojektien hallinta keskitetysti. Tähän tarvi-taan panostusta esim. Keski-Suomen Liiton taholta tiiviissä yhteistyössä laaja-kaistahankkeen kanssa.

Kuntaliitto ja Valtiovarainministeriön KuntaIT sekä Kuntien Palvelukeskus ICT Oy toteuttavat hankkeita valtakunnallisesti ja ensisijaisesti tämä tarjonta kannat-taa ottaa käyttöön.

Vastuullinen taho: Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kunnat Toteutus 2011–2012 Työmääräarvio: tarpeen kartoitus, toteutuksen suunnittelu ja läpivienti 6 htkk/v

Tavoite 6: Kunnalliset ICT-palvelut ovat valtakunnan käyttäjäystävällisimmät ja kustannustehokkaimmat Toimenpide: Erikois- ja perussairaanhoidon sekä sosiaalitoimen järjestelmien yhtenäis-täminen

Erikoissairaanhoitolain 10 §:n muutos 1.3.2005 velvoittaa sairaanhoitopiirejä huolehtimaan alueensa potilastietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Tervey-denhuoltolaki tuli voimaan 5.1.2011. (Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen kunnallisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostavat terveydenhuollon yhteisen potilastietorekisterin. Sairaanhoitopii-rin kuntayhtymän on vastattava yhteisen potilastietorekisterin edellyttämistä koordinointitehtävistä.)

Yhteinen tietojärjestelmä-arkkitehtuuri sekä erikoissairaanhoidon ja peruster-veydenhuollon yhteinen maakunnallinen Effica-järjestelmä

Vuoden 2011 alussa sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen Seututerveyskeskus ja Jy-väskylän yhteistoiminta-alue ovat samassa potilasrekisterissä ja Effica-järjestelmässä. Loput perusterveydenhuollon yksiköt siirtyvät yhteisen järjes-telmän käyttäjiksi vuoden 2014 alkuun mennessä.

Sosiaalitoimen prosesseista on tekeillä selvitys Keski-Suomen liiton toimeenpa-nemana. Selvitys valmistuu kesällä 2011. Tavoitteena on määrittää yhteistoimin-ta-alueet ja vetovastuut. Suuri merkitys on sillä, miten ICT-vastuut ja ratkaisut toteutetaan maakunnallisesti. Tästä on tulossa myös laki lähiaikoina.

Vastuullinen toteuttaja: Liikelaitos Medikes ja KSSHP sekä Keski-Suomen Kun-nat

Toteutus 2011–2014

22


Työmääräarvio: KSSHP & Medikes-hanke Tavoite 10: Nostetaan ICT Keski-Suomen kärkiklusteriksi Toimenpide 1: Perustetaan yhdessä maakunnallisen ICT-strategian ohjausryhmä

Edustus ja päättäjät seuraavista maakunnan toimijoista: o Maakunnan ICT-yritykset o Oppilaitokset o Kunnat sekä niiden liikelaitokset o Turvallisuusklusteri o ICT:tä hyödyntävät yritykset

Kriteereinä: o ICT-yritysten prosentuaalinen kasvu maakunnassa o ICT-alan tutkimus Keski-Suomessa o ICT-ammattilaisten koulutuksen laatu ja määrä o Palveluprosessien edistyneisyys ICT-ratkaisujen tukemana ja tuottavuu-

den kasvu uusien ICT-infrastruktuuri ja sovellusten mahdollistamana Vastuullinen taho: Keski-Suomen liitto, Jyväskylän yliopisto ja JAMK, Jyväskylä

Innovation, Turvaklusterin edustus Toteutus 2011 Työmääräarvio: toteutuksen suunnittelu ja ryhmän perustaminen yht. 1 htkk

Toimenpide 2: Yhteistyön järjestely ja maakunnallisen ICT-kehityksen organisaattorin rekrytointi

Tietoa valtakunnan hankkeista on passiivisesti tarjolla runsaasti mutta haasteena on se, ettei läheskään kaikkea ehditä käsittelemään ja/tai ei ymmärretä mitä se tarkoittaa käytännössä.

Tarvetta olisi maakunnalliselle taholle ja nimetylle (nimetyille) henkilölle, joka pitäisi yhteyksiä valtakunnallisten toimijoiden suuntaan ja selventäisi mitä val-takunnalliset linjaukset, määräykset, lait ja kehityshankkeet tarkoittavat Keski-Suomen kunnille.

Keski-Suomen liiton ICT-vastaava toimii linkkinä kuntien ja valtakunnallisten hankkeiden välillä.

ICT-vastaava varmistaa erityisesti Keski-Suomen pienten kuntien edun kehitys-hankkeissa ja toimii niiden edunvalvojana.

Vastuullinen taho: Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kunnat Toteutus 2011–2012 Työmääräarvio: jatkuva organisointityö 6 htkk/v

Toimenpide 3: Muodostetaan ICT-innovaatiokeskittymä

Tähän keskitetään julkiset ICT-kehittämistoiminnot. Tehdään yritysten ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa kasvusopi-

mus, jossa sitoudutaan koulutus- ja tutkimushankkeisiin 3-5 vuodeksi. Haetaan hankkeelle pilottistatusta TEM:n kansallisen innovaatiostrategian to-

teuttamisessa. Huomioidaan Agora Centerin vetämien innovaatiokeskittymien muodostami-

seen liittyvien tutkimushankkeiden tulokset.

23


Vastuullinen taho: Jyväskylän Yliopisto Toteutus 2011–2012

Toimenpide 4: Liittyminen KPK ICT Oy:n

Vastuullinen taho: Jyväskylän Yliopisto Osallistumismaksu ei alkuvaiheessa järin suuri, etenkin pienelle kunnalle, ja kun

KPK ICT Oy:n menossa olevissa tai alkavissa kehitysprojekteissa on kunnan arkkitehtuuriin sopivaa tarjontaa tulossa, niin kannattaa liittyä tulevaisuuden kannalta. Luonnollisesti kukin kunta tekee päätöksen oman harkintansa mukai-sesti.

Jyväskylä tekee päätöksen liittymisestä KPK ICT Oy:hyn 31.3.2011 mennessä. Keski-Suomen liitto mahdollisesti on menossa mukaan KPK ICT Oy:hyn ja tätä

kautta Keski-Suomesta on edustus KPK ICT Oy:ssä Mahdollisessa jatkohankkeessa kannattaa pikimmiten tehdä tarkempi selvitys

siitä, millaisilla rooleilla esim. Keski-Suomen isot kaupungit, pienet kunnat, KPK ICT jne. toimisivat jatkossa. Tähän ehdotamme työryhmän perustamista, joka laatisi tarkemman ”Keski-Suomen Mallin” tätä tarkoitusta varten

Vastuullinen taho: Jyväskylä ja muut Keski-Suomen kunnat, KPK ICT Oy:n aluejohto

Toteutus 2011


Tavoite 1: Systematisoidaan yritysten, oppilaitosten ja seudun yhteistyö ICT-alueen liiketoiminnan vahvistamiseksi (läpinäkyvät yhteiset tavoitteet, projektit ja ohjelmat) Toimenpide: Osaamistarpeiden kartoitus

Kartoitetaan täydennyskoulutustarpeet kunnittain Mietitään ja sovitaan prosessi miten maakunnalliset oppilaitokset voivat tukea ja

räätälöidä tarvittavat koulutuspaketit Kartoitetaan myös kunnan henkilöstölle soveltuva koulutusratkaisu, tästä esi-

merkkinä voisi hyvin toimia ns. ATK -ajokortin suoritus. Tähän rakennetaan to-teutusmalli ja sovitaan kustannustehokas toteutusmalli yhteisesti

Arkkitehtuurikuvausten laadinta oppilastöinä Vastuullinen taho: Keski-Suomen liitto, Jyväskylän yliopisto, JAMK Toteutus 2011 Työmääräarvio: osaamistarpeen kartoitus, toteutuksen suunnittelu ja läpivienti

yht. 1,5 htkk Tavoite 6: Kunnalliset ICT-palvelut ovat valtakunnan käyttäjäystävällisimmät ja kustannustehokkaimmat Toimenpide 1: Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien yhtenäistäminen

Keski-Suomen kunnille kriittinen palveluprosessi on talouden ja henkilöstöhal-linnon hoitaminen

Siihen liittyvät ICT-ratkaisut hoidettu kussakin kunnassa varsin itsenäisesti

24


Keski-Suomen kuntien kannattaisi ainakin seuraavissa vaiheissa kartoittaa tar-velähtöisesti Jyväskylän kaupungin Talouskeskus liikelaitoksen kanssa miten laskujen hallinta, palkanlaskenta, rahaliikenne, henkilöstöhallintajärjestelmä ja raportointi toiminnoissa siirryttäisi käyttämään olemassa olevia palveluja, seu-dullinen/alueellinen taloushallinnon yhteistyö on jo käynnistynyt (Hankasalmi) sekä laadittu esiselvitys kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväs-kylän koulutuskuntayhtymän kanssa

Hyödyt: palvelun selkeä kustannusrakenne, läpinäkyvyys, jatkuvuuden ja uusi-en määräysten ja vaatimusten varmistaminen

Vastuullinen toteuttaja: Talouskeskus liikelaitos yhdessä Keski-Suomen kuntien kanssa

Toteutus 2011–2013 Työmääräarvio: työmääräarvio riippuu kuinka moni kunta liittyy mukaan

Toimenpide 2: Palvelimet ja käyttötuen yhtenäistäminen

Keskitetään palvelimet alueellisiin konesaleihin sekä sovelluskehitysprojektit hallinnoidaan maakunnallisesti tai mahdollisesti yhteistyössä KPK ICT Oy kans-sa

Kussakin kunnassa on hyvä olla paikallinen ICT:n kehitys- ja tukivastuullinen henkilö nimettynä tai jaettuna lähikunnan kanssa

Alueellisten kuntayhteistyöryhmien toiminnan vahvistaminen o Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy yhteistyön tiivistäminen o Jämsän seudun alueellinen yhteistyö o Äänekosken seudun alueellinen yhteistyö o Jyväskylä ja sen palvelutarjontaan liittyvät kunnat o Keuruun seutu

Hyödyt o Jatkuvuuden varmistaminen o Varahenkilöjärjestelyt o Kustannushyötyjen kartoitus o Palvelin- ja verkkokapasiteetin optimointi o Tukiresurssien varmistaminen

Vastuullinen taho: Keski-Suomen liitto ja alueelliset työryhmät Käyttötuen selvittäminen ja toteutus 2011 Palvelinten keskittäminen toteutus 2012 Työmääräarvio: työmäärä riippuu palvelinten määrästä (arvio n 1 htvko / pal-

velin)


Tavoite 1: Systematisoidaan yritysten, oppilaitosten ja seudun yhteistyö ICT-alueen liiketoiminnan vahvistamiseksi (läpinäkyvät yhteiset tavoitteet, projektit ja ohjelmat) Toimenpide 1: Kehitystyön organisointi ICT:tä hyödyntäville yrityksille

Keski-Suomen kehitysklusterit vastuullisina ICT-tarpeiden kerääjänä ja kehitys-klusterit integroidaan OSKE hankkeen tuloksiin

Keski-Suomen oppilaitokset muutoshankkeiden toteuttamisen tukena

25


Tietotekniikan tutkimusinstituutin kaltaiselle toimijalle on yhä tarvetta, kartoite-taan vastaavan Keski-Suomen alueella toimiville organisaatioille tutkimus-, ke-hitys- ja konsultointipalveluita tarjoavan organisaation uudelleen perustaminen

Vastuullinen taho: JYKES, Jyväskylä Innovation, Jyväskylän yliopisto, JAMK, JAO

Toteutus 2011 Työmääräarvio: yritysten tarpeiden keruu ja priorisointi jatkuvaa, TiTu suunnit-

telu ja perustaminen yht. 4 htkk Tavoite 7: Kaikilla koulutusasteilla päiväkodista yliopistoon on huomioitu 21. vuosi-sadan tietoyhteiskunnan tarpeet Toimenpide: ”Sivistystoimen osaamiskeskus” Keski-Suomeen

Maakunnan ICT-”brändin” vahvistamiseksi perustetaan yhdessä valtakunnallis-ten tahojen kanssa Sivistystoimen osaamiskeskus Keski-Suomeen joka yhdessä alan oppilaitosten kanssa kehittää ja käyttöönottaa Keski-Suomen kunnissa rat-kaisuja tulevaisuuden oppimistarpeet huomioiden

Osa kansallista ”Digitaalinen Agenda 2011–2020” hanketta Otetaan maakunnan kattavasti käyttöön yhteiset oppimisjärjestelmät Osa valtakunnallista palvelukeskusverkostoa (mm. KPK ICT Oy:n palvelutoi-

mittaja) Sovelletaan myös avoimen lähdekoodin ratkaisuja ja tätä kautta voidaan hyö-

dyntää tehokkaasti kuntiin jo aiemmin hankittuja infrastruktuuria ja työasemia Vastuullinen taho: Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen kunnat, Yliopisto, JAO Toteutus 2012 Työmääräarvio: toteutuksen suunnittelu ja johtaminen 12 htkk/v (ei sisällä sisäl-

lön tuottamista)

26


REFERENSSIT JA LÄHTEET

Pirkanmaan alueen ICT-alan ennakointiselvitys 2010 Sitran kuntaohjelma – KPK ICT OY liiketoimintasuunnitelma v 2.0. Valtionvarainministeriön KuntaIT-materiaali, 2010 Valtiovarainministeriö JulkIT Forum 2.6.2010 Yrjö Benson -esitys Pohjois-Karjala tietokeskus -konsepti Kainuu.fi – mm. eAsiointi -hanke Kainuussa 2010 Oulun kaupunki – Aspa-projekti 2007-2010 IT-barometri - Tutkimusraportti 2010. Tietotekniikan liitto Serèn, R., Dahlberg, T.

& Salo, J. Keski-Suomen ICT-strategia – Taustaselvitykset – Raportit I-IV 2010, toim. Pek-

ka Neittaanmäki, Kati Valpe Valtiovarainministeriö FEAR (Finnish Enterprise Architecture Research) - Valti-

onhallinnon kokonaisarkkitehtuurin tutkimusprojekti 2010 Lausala, T., Vuorila, A. & Tiira, M. (2010) TransICT: ICT:n hyödyntäminen Suo-

men koneteollisuuden tuottavuuden ja transformaation tukena. Teknologiateol-lisuus.

Keski-Suomen Liiton laajakaistarakentamisen hankeohjelma 28.10.2009 (Seppo Siltasalmi, Jarmo Koskinen)

Valtioneuvoston kanslia - Suomi 2020 – Tuumasta toimeen loppuraportti (2010) Valtioneuvoston kanslia - Tuottava ja uudistuva Suomi –Digitaalinen agenda

vuosille 2011–2020 (2010) Muistio – Laajakaistaverkko - Neittaanmäki P, Koskinen J, Hara V, Siltasalmi S,

Siltanen J, Hämäläinen T (2011)

27


LIITTEET

Liite 1. Keski-Suomi ICT - strategiset kymmenen tavoitetta ja vastaavat toimenpiteet

(Pekka Neittaanmäki, Kari Halttunen, Harri Hyvönen, Marko Niemi, Jarmo Siltanen, Henri Fagerlund ym.) Maakunnallisesti asetetaan seuraavat tavoitteet:

1. Systematisoidaan yritysten, oppilaitosten ja seudun yhteistyö ICT-alueen liike-toiminnan vahvistamiseksi (läpinäkyvät yhteiset tavoitteet, projektit ja ohjelmat).

2. Käynnistetään ICT-alan uusia liiketoimintaverkostoja, joilla haetaan uusia glo-baaleja markkinoita. Esim. kansallisen turvainfrastruktuurin vaativat uudet toi-menpiteet (yhteen toimivuus, T&K, osaaminen).

3. Vahvistetaan Jyväskylän asemaa kolmen merkittävimmän ICT-alan koulutus-keskittymänä Suomessa. Tavoitteena on valituilla aloilla saada johtava asema Suomessa ja merkittävä asema maailmanlaajuisesti, jotta voidaan turvata ICT-alan yritysten työvoiman saatavuus sekä IT-alan tehtävissä toimivien ja infor-maatio-teknologiaa hyödyntävien työntekijöiden tietojen ja taitojen ajan tasalla pysyminen.

4. Keski-Suomi on ICT-palvelujen ja sisältöjen toteuttajana kolmen voimakkaim-min kehittyvän maakunnan joukossa.

5. Keski-Suomi on Suomen johtavia ICT-maakuntia ja ICT-palvelujen saatavuus on tasapuolinen koko maakunnassa.

6. Kunnalliset ICT-palvelut ovat valtakunnan käyttäjäystävällisimmät ja kustan-nustehokkaimmat.

7. Kaikilla koulutusasteilla päiväkodista yliopistoon huomioidaan 21. vuosisadan tietoyhteiskunnan tarpeet.

8. ICT:tä hyödyntävien yritysten tiedon saantia sekä toiminnassa että IT-integroitujen tuotteiden kehittämisessä lisätään merkittävästi.

9. Kootaan ICT-alan sijoittamis- ja riskirahasto, jolla on merkittävä rooli yritystoi-minnan vahvistamisessa.

10. Nostetaan ICT Keski-Suomen kärkiklusteriksi.

28


Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan seuraavat 10 toimenpidettä:

1. Muodostetaan ICT-innovaatiokeskittymä, johon kaikki julkiset kehittämistoi-minnot keskitetään (omistaja/vetäjä(t)).

2. Tehdään yritysten ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa kasvusopi-mus, jossa sitoudutaan koulutus- ja tutkimushankkeisiin 3–5 vuodeksi.

3. Käynnistetään alueellinen ICT-teknologiaohjelma, jossa huomioidaan paitsi ICT-alan myös ICT:tä hyödyntävien alojen (teknologiateollisuus, energia, ympäris-tö,…) tarpeet.

4. IT-alan koulutusta lisätään ja uudelleen profiloidaan kaikilla koulutusasteilla. 5. Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri (KSSHP) yhteiseen IT-järjestelmään vuonna

2014. 6. Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen muiden kuntien IT-toimintoja yhdiste-

tään 2014 ja kokonaisuus hyödyntää Kuntien IT-palvelukeskusta tarkoituksen-mukaisimmalla tavalla sekä Keski-Suomi on aktiivinen toimija Kuntien IT-palvelukeskuksessa.

7. Koko maakunnan koulutoiminnoilla yhteinen IT-verkko ja keskitetty tuki ja si-sältöpalvelu.

8. Keski-Suomessa toteutetaan maamme systemaattisin ICT-infrastruktuuri-kokonaisuus, jossa hyödynnetään uusinta tutkimustietoa. Hanke toteutetaan Keski-Suomen Liiton, JY:n, JAMK:n ja JAO:n sekä muiden tahojen kanssa hyö-dyntäen harjoittelun ja opinnäytetöiden mahdollistamaa resurssia. Hanke toteu-tetaan ohjelmana ja siihen liitetään laajakaistaverkon rakentaminen, käyttöönot-to, koulutus ja sisältöpalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi.

9. Käynnistetään ICT-alan uusia liiketoimintaverkostoja, joilla haetaan uusia glo-baaleja markkinoita. Esim. kansallisten turvainfrastruktuurin vaativat uudet toimenpiteet (yhteen toimivuus, lab., T&K, osaaminen), ICT-klusteri, Promo-tori, Yritystehdas jne.

10. Toimintaa ohjaamaan perustetaan johtoryhmä, jossa on eri toimijoiden edustus.

29


Liite 2. Kunta ICT -haastattelulomake

(Harri Hyvönen, Jouko Nieminen)

Kunta;

Paikka;

Mukana;

Päivämäärä;

IT:n hallinnointi ja budjetointi Tulos 1 Tulos 2

1 Mikä on kuntasi budjetin suuruus (keur)

2 Mikä on IT kustannusten (lähinnä tietokoneet ja työasemat, ohjelmistot, tietoliikenne, IT‐

henkilöiden palkat, IT ‐konsultointi, IT ‐palveluiden osto, puhelinkulut) osuus koko budjetista

(%)

3 Mikä (arvio) on IT kulujen osuus koko budjetista kolmen vuoden kuluttua (%)

4 Paljonko IT kustannuksista kohdistuu uusien palveluiden kehittämiseen (%) ‐ "tulos 1" ja

paljonko palveluiden tuotantoon % ‐ "tulos 2"

5 Mikä on oman työn osuus ICT kustannuksista (%) ‐ "tulos 1" ja mikä on hankintojen osuus (%) ‐

"tulos 2", summan ollessa 100 %

6 Mitkä ovat allaolevien ICT osa‐alueiden kustannusosuudet (%)

7 ‐ konsultointi

8 ‐ laitteet

9 ‐ ohjelmistot

10 ‐ tietoliikenne

11 ‐ IT palvelut

12 ‐ en osaa sanoa

13 Arvioi kouluarvosanalla (4‐10) kuntanne ICT hallintomalli (roolit, vastuut, oikeudet) toimivuus

Henkilöstö

1 Kunnan IT henkilöstön määrä tällä hetkellä

2 Kuntasi henkilöstön kokonaismäärä

2 Monellako henkilöllä (arvio) IT henkilöstön määrä muuttuu seuraavan 3‐5 vuoden aikana (+/‐

lkm)

Kuinka paljon seuraavia IT kyvykkyyksiä kaivataan kuntasi ICT toiminnoissa; 1) ei ollenkaan, 2)

vähän, 3) jonkin verran, 4) paljon, 5) erittäin paljon

3 ‐ Arkkitehtuuri (prosessi‐, tieto‐, infra‐, data‐…)

4 ‐ Järjestelmäkehitys (jos tässä korkea tarve, millaisia ohjelmisto‐osaajia tarvitaan?)

5 ‐ Järjestelmien käyttöönotto

6 ‐ IT projektien suunnittelu ja johtaminen

7 ‐ IT palveluiden tuotanto ja sen johtaminen

8 ‐ IT Hankinnat

9 ‐ IT käyttäjä tuki

10 ‐ Tiedon johtaminen (järjestelmissä olevien tietojen harmonisointi, raportointi)

11 ‐ IT:n johtaminen

12 ‐ Muut kyvykkyydet (mitä?)

13 Onko kunnassasi nimetty IT päällikkö (kyllä/ei)

30


Sisältö Tulos 1 Tulos 2

Miten arvioisit seuraavien ICT toimintojen tilan kunnassasi (kouluarvosana 4‐10) ‐>"tulos

1"sekä seuraavien IT järjestelmien ulkoistusaste (asteikko %) ‐ > "tulos 2"

1 ‐ ICT hankinnat, toimittajan‐ ja sopimuksenhallinta ja osto‐osaaminen (sis. ICT ulkoistus)

2 ‐ Projektinhallinta

3 ‐ Kokonaisarkkitehtuuri

4 ‐ Tietoturva ja IT‐ riskienhallinta (virustorjunta, toiminnan jatkuvuus, SPAM)

5 ‐ Käyttäjätukimalli ja tapahtumanhallinta (sis. service desk)

6 ‐ Sovellusten ylläpito, kehitys ja käyttöönotto

7 ‐ Infrastruktuuri

8 ‐ Asiahallinto (ml. arkistointi)

9 ‐ Talous‐ ja henkilöstöhallinnon järjestelmät

10 ‐ Kunta‐asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu (ml. sähköinen asiointi)

11 ‐ Palveluohjaus ja palvelusetelijärjestelmät

12 ‐ SOTE/Perusterveydenhuolto

13 ‐ SOTE/Erikoissairaanhoito

14 ‐ SOTE / Sosiaalityö

15 ‐ SOTE / Vanhustyö

16 ‐ SOTE / Kotihoito

17 ‐ SOTE / Päivähoito

18 ‐ SIVISTYS / Perusopetus

19 ‐ SIVISTYS/ Toinen aste

20 ‐ TEKNINEN TOIMI / Yhdyskuntatekniikka

21 ‐ Hankintatoimi ja logistiikka

22 ‐ Paikkatietopalvelut

23 ‐ Yhteisölliset työkalut & etäpalvelut

24 Entä mikä on laajakaistan tilanne tällä hetkellä (asteikko 4 heikko‐10 kiitettävä)

25 Onko kuntasi halu panostaa rahallisesti laaja‐kaistan investointiin asteikko (4 vähän ‐10

erittäin paljon)

31


Yleistä

1 Millaista palautetta paikalliset yrittäjät antavat kunnan IT palveluista ‐ (asteikko 4 huonoa ‐10

kiitettävää)

2 Tuleeko kunnan lisätä ICT tukea alueen yritysten suuntaan jatkossa ‐ (1=paljon, 2=jonkin

verran, 3= ei muutoksia)

3 Jos palvelut ovat riittämättömiä, niin missä ovat suurimmat ongelmat 1) IT infrastruktuuri, 2)

tietojärjestelmät ja sovellukset, 3) IT palvelut ja palveluprosessit ‐ kouluarvosana‐asteikolla

kysymällä millaiseksi seuraavien palvelunen laatu on arvoitu ...

4 Oletko saanut riittävästi tietoa SITRA / KPK valtakunnallisista hankkeista 1) ei ollenkaan, 2)

vähän, 3) kohtuullisesti, 4) paljon, 5) erittäin paljon

5 Oletko saanut riittävästi tietoa Valt.varainministeriö/KuntaIT valtakunnallisista hankkeista 1)

ei ollenkaan, 2) vähän, 3) kohtuullisesti, 4) paljon, 5) erittäin paljon

6 Oletko saanut riittävästi tietoa Vatl.varainministeriö/ValtIT valtakunnallisista hankkeista 1) ei

ollenkaan, 2) vähän, 3) kohtuullisesti, 4) paljon, 5) erittäin paljon

7 Mitä tietoa pitäisi saada enemmän?

8 Näetkö, että kuntasi IT toimintoja pitäisi muuttaa / tehostaa 1) ei ollenkaan, 2) vähän, 3)

kohtuullisesti, 4) paljon, 5) erittäin paljon

9 Oletko valmis liittämään kunnan ICT palvelut suurempaan kokonaisuuteen (1=lähes varmasti

… 5=lähes varmasti ei)

10 Milloin tämä voisi olla ajankohtaista?

Kun muutosta toteutetaan, minkä ICT osuuden (%) kuntanne yleensä ostaa ulkopuolisilta

seuraavista muutoksen vaiheista;

11 ‐ kehitys

12 ‐ käyttöönotto

13 ‐ tuki

14 ‐ ylläpito ja jatkokehitys

Kuinka tärkeitä ovat seuraavat asteikolla 1=ei lainkaan tärkeä ... 5=erittäin tärkeä;

15 ‐ kustannus

16 ‐ palvelun häiriötön toiminta

17 ‐ palvelun laatu

18 ‐ palvelun muunneltavuus

19 ‐ asiantunteva käyttäjätuki

20 ‐ varmuus kehityksestä mukaan lukien lainsäädännön muutosten toteuttaminen

21 Käytättekö KL‐Kuntahankinnat OY;tä hankintoihin? (1= ei koskaan … 5= kyllä aina)

22 Tarvitaanko muutoksen tekemiseen paikallista / maakunnallista toimijaa (1= ei koskaan ... 5=

kyllä aina) ‐ ja miksi

Keiden seuraavista pitäisi toimia muutoksen veturina asteikolla 1‐5 (1=ei lainkaan panosta

..5=erittäin suuri panos)

23 ‐ maakuntaliitto tai kuntien välinen yhtymä

24 ‐ valtakunnallinen KPK ICT

25 ‐ muu julkinen toimija, esim yliopisto

26 ‐ joku muu (mikä)?

32


Liite 3. Keski-Suomen ICT-palveluratkaisut nykytilakartoitus -lomake

(Jouko Nieminen, Henri Fagerlund)

K-S ICT palveluratkaisutRATKAISUJEN NYKYTILAKARTOITUS

Suunnitteilla *) Käyttöönotossa Käytössä PoistumassaToimialat / toiminnot - kunnan työntekijöille:

(listaus keskeisitä järjestelmistä)

kyllä / ei (per järjestelmä) (rasti ruutuun, per järjestelmä) x

x x x (per järjestelmä)

Kuntatoimisto -asiahallintajärjestelmäPäivähoitoKoulutoimi/oppilashuoltoTekninen toimiSosiaalitoimiAvoterveydenhuoltoVanhustenpalvelutKirjastoPalkkahallintoTaloushallinto

Toimialat / toiminnot - kuntalaisille:Julkaisujärjestelmä (esim. web)Sähköinen asiointi (väline)

Esimerkki systeemi 1systeemi 2

kylläei firma A

xx

10050

Lisätietoja:

Hallinnoidaan oman henkilökunnan toimesta

Arvio todellisista käyttäjämääristä

ElinkaariToimiala/Toiminto Tietojärjestelmän nimi(vain keskeiset järj.)

Mahdollinen ulkoinen toimittaja

33


Liite 4. Kysymykset toimialajohtajahaastatteluihin - ICT:tä hyödyntävät yritykset

(Henri Fagerlund) Mikä on haastateltavan toimenkuva ja vastuu toimiala? Millä nimikkeellä kutsuisit toimenkuvaasi? Mikä on Keski-Suomen yritysten ICT:n tilanne tällä hetkellä?

Osataanko ICT:tä hyödyntää tehokkaasti? o Oman yrityksen sisällä o Yritysten välisessä verkostossa o Minkä vuoksi? Mitä tehtäisi?

Minkälaista tukea yritykset kaipaisivat ICT:nsä toteuttamiseen? o Kuka tässä voisi auttaa?

Maakunta? Oppilaitokset?

Missä ovat suurimmat haasteet IT-johtamisessa? o pienet/keskisuuret o suuret

Henkilöstön osaaminen (esille tulleet koulutustarpeet, pohjatiedot uudistumalla menestykseen -selvityksestä)?

Yritysten välisen, sisäisen ja ulkoisen tietoturvan taso? o Vaikuttavatko tietoturvaratkaisut yritysten väliseen kommunikointiin

(ICT-pohjasta kommunikointia, sovellukset, sähköposti, ym. muualla ta-pahtuva mahdollinen tietovuoto/haittaohjelmat)

Tekevätkö kunnat yhteistyötä toimialan kanssa (lähinnä infrastruktuuri kysy-mys)?

o Onko toimialan ja kuntien välillä nähtävissä yhteistyötä ICT:n hyödyn-tämisessä?

Mitkä toimialat tekevät näkyvästi yhteistyötä sinun vastuualan kanssa? o Miten toimialojen välinen yhteistyö mielestäsi toimii? o Ovatko toimialojen ICT-maturiteetit samalla tasolla?

Oletko havainnut jotain ongelmia? Mitä ongelmia? Onko yrityksien mahdollista ratkaista nämä ongelmat?

Jos ei, niin miksi? Mitä pitäisi kehittää/tehdä toisin, että ongelmat voitaisiin ratkaista?

kuntien ict sekä ict:tä hyödyntävät yritykset

Documents

Transcript of kuntien ict sekä ict:tä hyödyntävät yritykset