KUNNALLISEN SOSIAALIPOLITIIKAN SISÄLTÖ JA ARVO

Kunnallisen sosiaalipolitiikan iltapäiväKouvola 12.11.2013

Aulikki Kananojaylisosiaalineuvos

MIKÄ KUNTA ON ?

Asukkaiden itsehallinnon eli paikallisen demokratian toteuttaja

Paikkakunta: maantieteellinen alue ja sen sisällä asuvat ihmiset – ihmisten yhteisö

Palvelujen järjestäjä ja suurelta osin myös niiden tuottaja

Viranomainen, joka hoitaa valtion sille määräämiä tehtäviä

Kunta on yhteisvastuun organisaatio

MITÄ VARTEN KUNTA ON OLEMASSA?

Kuntalaki, 1 § 3 mom.:

− ” Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.”

Kunta ei ole pieni valtio eikä valtiota varten, vaan oma itsehallinnollinen toimija asukkaitaan varten.

Kuntalakia uudistetaan lähivuosina.

”KUNTA EDISTÄÄ ASUKKAIDEN HYVINVOINTIA”

Mitä hyvinvointi pitää sisällään?

− Hyvä, terveellinen, toimintakykyä edistävä ympäristö

− Taloudellinen toimeentulo

− Terveys ja toimintakykyisyys

− Tieto ja osaaminen, joka mahdollistaa työnteon ja pärjäämisen yhteiskunnassa

− Osallisuus, yhteisöön kuulumisen ja vaikuttamisen mahdollisuus

− Hyvät ja yhteistä vastuuta tuntevat yhteisöt, luottamus yhteiskunnan ja kunnan toimintaan

− Itsensä toteuttamisen mahdollisuus

SOSIAALIPOLITIIKAN KAKSI LÄHESTYMISTAPAA

Valtiollinen

− Lainsäädännöstä ja sen toteuttamisesta, oikeuksista lähtevä

− Kansallisia tavoitteita toteuttava

− Valtakunnallisiin keskiarvoihin perustuva

Kunnallinen / paikallinen /alueellinen

− Ihmisten elämäntilanteista lähtevä

− Paikallisiin elinoloihin ja paikallisiin tavoitteisiin räätälöity

− Paikallisen väestön tarpeisiin ja vahvuuksiin vastaava

VALTION JA KUNNAN NÄKÖKULMIEN EROISTA

Valtion kohdealueena koko maa ja kansallinen hyvinvointi

Kunnan kohdealueena oma kunta ja tavoitteena sen asukkaiden hyvinvointi ja kunnan elinvoima

Keskushallinnon (valtion) ja paikallishallinnon (kuntien) välinen jännite on yleismaailmallinen ilmiö

SOSIAALIPOLITIIKAN RAKENTUMINEN

Hyvinvointivaltion rakennusvaiheessa – 1960- 1980-luvuilla – luotiin hyvinvoinnin kivijalaksi ns. universaalit palvelut:

− Kansanterveystyö

− Peruskoulu

− Lasten päivähoito Koko väestölle suunnatuilla palveluilla haluttiin

turvata kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin

Tarvittiin tiukka lainsäädäntö huolehtimaan yhtenäisestä palveluverkosta

TÄMÄN PÄIVÄN HAASTEISTA

Yleiset palvelut kattavat varsin hyvin ”keskivertokansalaisten” palvelutarpeita, vaikka puutteitakin on

Ongelmia ehkäisevä toiminta puutteellista – esim. syrjäytyneet nuoret käyneet läpi äitiys- ja lastenneuvolat, lasten päivähoidon, peruskoulun – miksi vasta nuoruusiässä havaitaan ongelmat?

Lakien mukaan siiloutunut palvelujärjestelmä ei vastaa ihmisten monialaisiin ongelmiin

Ehkäisevää työtä ei voi pukea oikeuksien muotoon – se kohdistuu myös yhteisöihin ja ryhmiin

LÄHIVUOSIEN PAINOPISTEITÄ

Vahvistettava paikallisia ehkäiseviä ja varhaisia toimia:

– Lasten ja perheiden,

– nuorten,

– riskitilanteissa olevien aikuisten ja

– ikäihmisten kohdalla Vahvistettava yhteistyötä kasautuvista

ongelmista kärsivien kohdalla Miten se on mahdollista – niukkenevassa

taloudessa?

TARPEIDEN JA VOIMAVAROJEN RISTIRIITA (1)

Tarpeiden ja voimavarojen ristiriitaa esiintyy aina – enemmän tai vähemmän.

Miten voimavaroja tulisi painottaa tarpeiden ja voimavarojen ristiriidan vähentämiseksi?

Miten toimintaa tulisi uudistaa niin, että sosiaalipolitiikka saisi aikaan myönteisiä vaikutuksia ihmisten elämässä?

TARPEIDEN JA VOIMAVAROJEN RISTIRIITA (2)

Miten suunnata niukkoja voimavaroja? Vain palvelujen ja etuuksien antamiseen ?

Johtaako kasvavaan kysyntään? Palvelujen ja etuuksien tarpeen

vähentämiseen ? Ehkäisevän työn keinojen kehittäminen (lastensuojelu, päihdetyö)

Kunnan sisäisten voimavarojen vahvempi yhdistäminen ? - sektorirajojen yli osaamisia yhdistävään toimintaan (Ratamo, Imatra)

Kaikkia paikallisia voimavaroja –kolmatta sektoria, asukastoimintaa, yksityisiä toimijoita - yhdistävä toimintatapa.

KUNNALLISEN SOSIAALIPOLITIIKAN TAVOITTEISTA

Lainsäädännön toteuttaminen

Palvelujen tuottaminen, mahdollisimman tuottavasti ja tehokkaasti

Myönteinen muutos ihmisten elämäntilanteissa, pärjäämisessä ja toimintaedellytyksissä = toiminnan vaikuttavuus

Myönteinen muutos paikallisten yhteisöjen toiminnassa, sosiaalisten erojen vähentäminen

Kunnan elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin vahvistuminen

Kansalaisten luottamus palveluihin ja kuntaan

KUNNALLISEN SOSIAALIPOLITIIKAN SISÄLLÖSTÄ (1)

Edistävä ja ehkäisevä toiminta: Ylisektorinen yhteistoiminta terveyttä ja

toimintakykyä vahvistavan ja esteettömän ympäristön luomiseksi

Ylisektorinen yhteistoiminta ja osaamisten yhdistäminen sosiaalisten riskitilanteiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi

Laaja-alainen yhteistyö kunnan sisällä – sosiaalihuollosta elinkeinopolitiikkaan – kaikki sektorit ”potkimaan” yhteiseen maaliin

KUNNALLISEN SOSIAALIPOLITIIKAN SISÄLLÖSTÄ (2)

* Korjaava ja kuntouttava toiminta:

* Yleiset koko väestöön kohdistuvat palvelut ja niiden täydentäminen riskejä tunnistavalla osaamisella ja varhaisella tuella

* Sosiaalisiin ongelmiin ja monialaisiin vaikeuksiin kohdistuvat palvelut, sosiaalinen muutostyö ja kuntouttava toiminta

* Myönteisiä muutoksia ylläpitävä toiminta, jälkihuolto

* Toiminnan vaikutusten seuranta ja arviointi; vaikutuksia parantava uudistustyö

KUNNALLISEN SOSIAALIPOLITIIKAN SISÄLLÖSTÄ (3)

* Osallisuutta ja luottamusta vahvistava työ

* Asukkaiden osallisuutta ja yhteistä toimintaa rohkaisevien ja vahvistavien yhteisöjen ja toiminta-areenojen luominen

* Asiakkaista kumppaneiksi – kokemuksia on lastensuojelusta ja muistakin asiakasryhmistä

* Miten vahvistaa asukkaiden luottamusta omaan kuntaan ja sen toimintaan?

ONKO PALVELUJEN TUOTANTO JA TUOTTAVUUS AINOA TIE?

Valtakunnalliset tavoitteet korostavat julkisten palvelujen tuottavuuden lisäämistä

Sosiaalipolitiikassa toimenpiteiden määrä ja niiden suhde kustannuksiin ei kerro toimenpiteiden vaikutuksista

Jos halutaan lyhentää tuen tarpeen kestoa – pitkäaikaista toimeentulotuen saantia tai muuta pitkäaikaisen huollon tarvetta, on syytä panostaa sekä vaikeuksien ehkäisyyn että toiminnan vaikutusten seurantaan

Kunnat tarvitsevat liikkumatilaa uusien lähestymistapojen käyttöön ottamiseen

VALTION JA KUNTIEN SUHDE

Valtion ja kuntien suhdetta leimaa epäluottamus.

Voiko hyvinvointi- tai sosiaalipolitiikkaa toteuttaa epäluottamuksen ilmapiirissä?

Luottamus on todettu sosiaalisen pääoman keskeiseksi osa-alueeksi.

Miten luoda vuoropuhelua paikallisista ja alueellisista elinoloista ja ihmisten elämäntilanteista lähtevän sosiaalipolitiikan ja valtakunnallisen, normeista lähtevän ja järjestelmäkeskeisen sosiaalipolitiikan välille?

KIITOS