Terveyspalvelut ja terveyserot

Kristiina Manderbacka

SLY-seminaari 14.4.2015

Sosioekonominen

ja poliittinen

ympäristö

Hallintojärjestelmä

Politiikat

Kulttuuriset ja

sosiaaliset normit

ja arvot

Sosiaalinen

asema

Koulutus

Ammatti

Tulot

Työmarkkina

-asema

Sukupuoli

Etninen

ryhmä

Materiaaliset

olot

Sosiaalinen

koheesio

Psyko-

sosiaaliset

tekijät

Käyttäytyminen

Biologiset

tekijät

Terveyden ja

hyvinvoinnin

jakauma

Terveydenhuolto-

järjestelmä

CSDH 2008. muokattu

Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä

CSDH 2008

Hahmotelmaa terveyspalvelujen roolista

3

Terveyspolitiikan taso- ja jakaumatavoitteet

Terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus = tarpeenmukainen käyttö riippumatta maksukyvystä tms

Terveyspalvelujen käytön, laadun tai lopputulosten vaikutuksesta väestöryhmittäisiin terveyseroihin ei olemassa tutkimusta

Palvelut eivät välttämättä vaikuta terveyseroihin suoraan, mutta voivat ainakin ennaltaehkäistä, kaventaa, ylläpitää tai kasvattaa eroja

Terveydenhuollon vaikutus terveyteen näyttää lisääntyneen

Yleisempien kuolemansyiden torjunnassa väestölähtöisellä ehkäisevällä työllä (tupakka, alkoholi, ravinto, liikunta) iso rooli – myös politiikkatavoitteita

Eräiden syöpämuotojen varhainen toteaminen kohdunkaulan syöpäkuolleisuuden arvioitu vähentyneen 70%

rintasyöpäkuolleisuuden 22-28%

Useimpien kansantautien hoitotulokset parantuneet sepelvaltimotautikuolleisuuden alenemisessa terveydenhuollon

toimien selitysosuudeksi arvioitu jopa 40-50%

samansuuntaisia tuloksia aivoverenkierron häiriöissä (liuotushoidot)

sekundaariprevention keinot riskiryhmillä?

4

Lääkärikäyntien jakautuminen tulojen mukaan 15 OECD-maassa oikeudenmukaisuusindeksin perusteella arvioituna 2009

OECD estimates 2011

-0,04

-0,02

0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

C

Häkkinen ja Nguyen 2010

Lääkärikäyntien horisontaalisen oikeudenmukaisuuden indeksit (ja niiden 95 % luottamusvälit) sektoreittain vuosina 1987-2009

Työntekijäryhmä %

Palkansaajat 6

Yksityissektorilla työskentelevät palkansaajat

19

Palkansaajat, jotka työskentelevät 2-9 henkilön

toimipaikoilla

31

Perusasteen koulutus 20

Palvelu- ja myyntityöntekijät 16

Rakennus-, korjaus- ja vamistustyöntekijät 18

Maa- ja metsätalousalalla työskentelevät 42

Maantalousyrittäjät * 44

Yrittäjät* 53

Kausi- tai keikkaluonteisessa työsuhteessa olevat** 48

7

*Maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille liittyminen työterveyshuoltoon on vapaaehtoista

**Tieto vuodelta 2003

Perkiö-Mäkelä & Hirvonen 2013

Työterveyshuollon kattavuuden mukaan heikommassa asemassa olevat ryhmät vuonna 2012. Niiden työssäkäyvien osuus (%), joille

työterveyshuoltoa ei ole järjestetty

Koskinen ym. 2012

Terveystarkastukseen osallistuminen viiden viime vuoden aikana koulutuksen mukaan Terveys 2011 -tutkimuksessa

%

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Miehet Naiset

Perusaste Keskiaste Korkea-aste

Tyydyttymätön lääkäripalvelujen tarve tulojen mukaan EU/ETA maissa 2010

Lähde: OECD 2012

Tyydyttämätön terveyspalvelujen tarve koulutuksen mukaan Terveys 2011 –tutkimuksessa

Koskinen ym. 2013

%

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

180001

99

5

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

Alin

2

3

4

Ylin

Somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö 25-84-vuotiailla miehillä tulokvintiileittäin 1995-2010 väestössä

Manderbacka ym. 2014

/100 000 henkilövuotta

0

200

400

600

800

1000

1200

Lowest 2 3 4 Highest

Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset 25-84-vuotiailla miehillä tulokvintiileittäin 1998-2010 väestössä

Manderbacka ym 2014

€

0

200

400

600

800

1000

12001

99

8

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

Lowest 2 3 4 Highest

Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiväkustannukset 25-84-vuotiailla miehillä tulokvintiileittäin 1998-2010

Manderbacka ym 2014

€

Toimenpiteellisten ja ei-toimenpiteellisten sairaalahoitojaksojen jakautuminen miehillä ja naisilla 1995-2010

Manderbacka ym. 2014

-0,25

0

0,25

-0,25

0

0,25

C

Miehet Naiset

toimenpiteelliset

toimenpiteelliset

ei-toimenpiteelliset ei-toimenpiteelliset

Minor/major amputaatioiden suhde diabeetikoilla 1993-2007 tuloviidenneksittäin (3 vuoden liukuva keskiarvo)

Venermo ym. 2013

Major amputaation tai kuoleman riski 2 vuoden kuluessa minor amputaatiosta diabeetikoilla 1993-2007

Venermo ym. 2013

Riskitekijä HR 95 % CI p-arvo

(Waldin testi)

Tulot 1 (Alin) 1.00 (ref)

2 0.98 0.90-1.07 0.6989

3 0.95 0.86-1.05 0.3001

4 0.89 0.80-1.00 0.0405

5 (Ylin) 0.68 0.60-0.77 <0.001

Ikä riski / 10 v 1.64 1.58-1.70 <0.001

Sp Miehet 1.00 (ref)

Naiset 0.93 0.86-0.99 0.0317

Diabetestyyppi ITDM (-40 v. sairastuessa) 1.00 (ref)

ITDM (40+ v. sairastuessa) 0.99 0.84-1.16 0.8550

NITDM 1.09 0.93-1.27 0.2543

Diabeteksen

kesto

riski/ 10 v 1.12 1.08-1.17 <0.001

Amputatiovuosi 1.00 1.00-1.01 0.3275

Vältettävissä olevan kuolleisuuden relatiivisten tuloerojen kehitys 1992-2008 Suomessa

Lumme ym. 2012

Yhteenvetoa sosioekonomisista palvelujen käyttöeroista

Terveyspalvelujen käytössä, laadussa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja

Näkyvät melkein kaikissa osissa palveluketjua

Joidenkin tekijöiden suhteen erot kansainvälisesti katsoen varsin suuret

Eivät selity erilaisella palvelujen tarpeella

Koko sosiaalisen hierarkian lävistävä portaittainen gradientti – ei pieni huono-osaisten joukko

18

19

Käyttöerojen syyt – kysyntätekijät

Mahdollisuus hyötyä hoidosta

Tiedot terveydestä – “terveyden lukutaito”

Hoitoon hakeutuminen (asenteet, kokemukset th:sta)

Hoitopreferenssit

Kyky navigoida järjestelmässä

Potilas - lääkäri –vuorovaikutus

Tiedonsaanti

Vuorovaikutus

Hoitopäätösten teko

20

Käyttöerojen syyt − tarjontatekijät

Lääkäripalvelujen käytön suurituloisia suosivan jakautumisen takana rakenteellisia tekijöitä

Kolmikanavainen avopalvelujen tuotanto

Yksityispalvelujen ja työterveyspalvelujen suuri osuus avopalvelujen käytöstä

Rakenteesta johtuvia saatavuus- ja hintaeroja eri väestöryhmien välillä

Avopalvelujen käyttöerot heijastuvat sairaalahoidon käyttöön lähetekäytäntöjen kautta

Miten terveyspalvelut siis vaikuttavat terveyseroihin?

21

Terveyspalvelut vain yksi terveyseroihin vaikuttavista tekijöistä (merkitys kuitenkin kasvamassa)

Kansanterveystyö vs. potilaiden/asiakkaiden hoito palvelujärjestelmässä

Käyttö vs. saatavuus

Eri sosiaalisten tekijöiden/sairausryhmien kohdalla eri asteisia vaikeuksia arvioida

Miten tunnistaa/tavoittaa riskissä olevat ryhmät?

Tiedon puute kohderyhmän terveydentilasta

Miten terveyspalvelut siis vaikuttavat terveyseroihin?

22

Terveyspalvelujen käytössä ja laadussa todetut erot eivät viittaa siihen että palvelujärjestelmä vähentäisi terveyseroja

Monin paikoin voidaan arvioida jopa lisäävän terveyseroja

'Haavoittuvat ryhmät‘, syrjäytymisriskissä olevat ryhmät, ilkeät ongelmat ja sosiaalisten tekijöiden kietoutuminen niihin

Palveluissa posteriorisoitumisen mekanismit voivat olla samat eri sosiaalisten tekijöiden kohdalla ja tekijät voivat kietoutua toisiinsa